Kuvakoko 910 x 405 pikseliä Koulunkäyntikyky, opetuksen järjestäminen ja haastavat tilanteet Tarja Hiltunen, konsultoiva erityisluokanopettaja, Tiernan koulu Niina Oksman, apulaisjohtaja, Tiernan koulu
Tiernan koulu, Oulu Suomen suurin kunnallinen erityiskoulu, vuoden 2017 alusta alkaen Neljä yksikköä (Heinätori, Kajaanintulli, Leinonpuisto ja Sairaalakoulu), jotka toimivat kahdessatoista eri toimipaikassa Oppilaita vähän yli 300, sairaalaopetusta lukuun ottamatta kaikki oppilaat ovat erityisessä tuessa Oppilaat ohjautuvat kouluumme, kun lähikoulun tai alueen pienryhmän tukitoimet eivät ole riittäviä oppilaan koulunkäynnin ja opiskelun tukemiseen Tiernan koulu on mukana valtakunnallisessa vaativan erityisen tuen verkostossa (VIP- verkosto) Rehtorimme Merja Peteri toimii OYS- alueen Vip- verkoston ydinryhmässä
Koulunkäyntikyky vai koulukuntoisuus? Vaativan erityisen tuen kehittämistyöryhmän loppuraportissa suositetaan käytettäväksi koulukuntoisuuden sijasta termiä koulunkäyntikyky (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 34/2017). Koulukuntoisuus viittaa oppilaan kykyyn toimia koulun odotusten mukaisella tavalla ja sitä käytetään usein tilanteissa, jolloin sen riittävyyttä epäillään.
Koulunkäyntikyky Koulunkäyntikyky on moniulotteisempi käsite. Siihen kuuluu oppilaan toimintakyvyn lisäksi esimerkiksi opiskeluympäristö, opetustapa, ryhmä, elämäntilanne ja niiden keskinäinen vaikutus. Moniin näistä asioista voimme vaikuttaa omilla ratkaisuillamme.
Jäävuorimalli haastavan käyttäytymisen Muokattu Kerola & Sipilä selittäjänä Väsymys Tunteiden säätelyn vaikeus Kipu, sairaus Joustavuus Aistikokemukset Ymmärtä minen Stressi Muistin ongelmat Sosiaaliset tilanteet Itsetunto Epävarmu us Jotain muuta
Kirjallisuutta
Oppilaalla on aina oikeus saada perusopetusta Koulunkäynnin voi estää ainoastaan akuutti kriisitilanne, muu hyvin vahva psyykkisistä syistä johtuva toimintakyvyttömyys tai vakava somaattinen sairaus Perusopetuslaki ei tunne sairauslomaa eikä sairausloma poista oppivelvollisuutta
Miten koulun tulisi muuttua, että se olisi kaikille saavutettavissa? pedagoginen psyykkinen sosiaalinen asenteellinen vuorovaikutuksellinen fyysinen Esteettömyys Saavutettavuus
Mihin oppilas meitä haastaa? Mitä voisin omassa toiminnassani muuttaa? Miten koulun toimintaympäristöä, toimintakulttuuria, tapoja ja rutiineja voi muuttaa?
Erityisiä opetuksen järjestelyjä luokkamuotoinen opetus, osittainen eri tilassa opiskelu, lyhennetty koulupäivä, yksilöopetus koulussa, kotiin annettava opetus Yleisopetus, painoalueittain etenevä opetus, eriyttäminen, yksilöllistäminen, toimintaalueittain etenevä opetus Oppiaineen suorittaminen poikkeavasti, työpajatyyppinen opiskelu, urakkaluonteinen opiskelu, vuosiluokkiin sitomaton opetus Kulkemisen erityisjärjestelyt, taksikuljetus, kouluun tuloja lähtöaikojen säätely, erilaiset välituntijärjestelyt, terapiat koululla Ruokailun erityisjärjestelyt, eväät, välipalat, wc-käyntien järjestelyt, lepo, rentoutuminen, joustot, myönnytykset, omat tavarat
Mitä erilaisilla opetusjärjestelyillä tavoitellaan? Omassa tilassa oleskelu Totuttelu opettajaan Luokassa käyminen Eväät luokassa Ruokalassa käyminen Ruokailu ruokalassa
Yhteistyössä Yhteistyössä huoltajien kanssa Yhteistyössä muun verkoston kanssa Selvä tavoite ja suunta Ajallisesti määritelty, arvioidaan säännöllisesti Voivat tarvita hallinnollisen päätöksen tai ne kirjataan HOJKS:iin tai oppimissuunnitelmaan Erityisten järjestelyjen onnistuminen vaatii usein keskustelua ja yhteisen ymmärryksen rakentamista myös koulun sisällä
Kirjallisuutta
Käyttäytymisen ongelmat eivät häviä hetkessä, usein niihin johtavat syyt ovat hyvin pysyviä. Lapsi tai nuori voi kuitenkin muuttua, kasvaa ja eheytyä turvallisessa vuorovaikutuksessa aikuisen kanssa.
Huomenna on uusi päivä - toivon näkökulma