Saattohoitopotilaan VÄSYMYS JA UNI. LKT, FM Riitta Lahtonen Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Vastaava lääkäri, Karinakoti, Turku



Samankaltaiset tiedostot
Saattohoitopotilaan psyykkisten oireiden lääkehoito

Kuoleman hetki Pirjetta Manninen

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE?

Mitä on saattohoito? Lääketieteellinen näkökulma

Saattohoitopotilaan hoidon suunnittelu: Miksi asioista tulee sopia etukäteen? Teemaseminaari Leena Surakka LL, TtK Jns:n tk, Paletti-hanke

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri

Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti

Kivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Tunnista kaatumisvaaraa lisäävät lääkkeet

LÄÄKEHAITTACASE JA ARVIOINTI. Sirkka-Liisa Kivelä Professori, emerita

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

PALLIATIIVINEN SEDAATIO

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri

Erikoisia päikitapauksia

Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta

Eikö uni tule? AYL Sanna Mustonen Kivenlahden terveysasema. Kivenlahti Stensvik ry Asukasilta Kahvi-Kaisa

Lääkkeet muistisairauksissa

VAIKEAT VALINNAT SAATTOHOIDOSSA

Lääkkeet ja kuntoutuminen

Tarja Ketola Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki)

Ti Markus Partanen Runosmäen terveysaseman vastaava lääkäri, Turku

Farmaseutti geriatrisella poliklinikalla ja iäkkäiden lääkitysongelmat. Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Susanna Lauroma Farmaseutti 5.2.

LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Tietoa eteisvärinästä

Kuolema saattohoidossa. Riikka Koivisto YTM, sosiaalipsykologi, johtaja Koivikkosäätiö rs. Koivikko-koti, Hämeenlinna

KOHTAAMISIA

Mielenterveyden häiriöt

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu


Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Kuolintodistusten kieli

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

AMGEVITA (adalimumabi)

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos

Aktigrafia. Anniina Alakuijala. LT, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, somnologist (ESRS)

Sydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN?

VANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA. Hanasaari Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia

Perusterveydenhuollon ultraäänitutkimukset, läheteindikaatiot

TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA

KOTISAIRAALOIDEN JA SYÖPÄPOLIKLINIKAN

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta?

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Syöpäpotilaan luunhoito

AMGEVITA (adalimumabi)

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

TÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE

Akuutit suolisto-ongelmat: ongelmat:

Ohjelma! Tervetuloa & hankkeen taustat - Jukka Suovanen, toimitusjohtaja, Odum

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

PD-hoidon komplikaatiot

Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys

Vielä vähän matkaa. Selkokielinen saattohoidon opas

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Reumasairaus ja väsymys - monen tekijän summa

Kuolevan lapsen kivunhoito

Hoitoväsymys syöpäpotilaan elämässä

DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA. Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta

VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö,

Akuutti maha raskaana olevalla potilaalla Tapausselostus. GEK Jutta Sikkinen TAYS

HYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI

Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle

MUISTISAIRAAN HYVÄ SAATTOHOITO

Vanhus päivystyspotilaana. TPA Tampere: Vanhus päivystyspotilaana

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Selkälähete: uusi sähköinen työkalu. Jaro Karppinen, professori, OY

Liikunta sydäninfarktin jälkeen

Yleistä addiktioista

Eksoten palliatiivisen hoidon yksikkö. Sh YAMK Anne Tiainen Palliatiivinen yksikkö, Eksote

SAATTOHOITOPOTILAAN OIREIDEN HOITO

Lemilvo (aripipratsoli)

Palliatiivinen hoito. LT, Syöpätautien erikoislääkäri (palliat.erityispätevyys) Outi Hirvonen

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

LAPSI SAIRASTAA. Opas vanhemmille

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa Petri Jalonen

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito

HIV ja hepatiitit HIV

Kilpirauhasen ja lisäkilpirauhasen multimodaliteettikuvantaminen Sami Kajander

Potilas ja omaiset. Perusterveyden. -huolto. Erikoissairaanhoito. Lisätietoja. Palliatiivinen hoito/ saattohoito kotona/hoitokodissa

Syöpäkivunhoidon periaatteet. Ulpu Tervashonka keuhkosairauksien erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Hengenahdistuksen syiden ja mekanismien lyhyt oppimäärä. Dos., oyl Tarja Saaresranta Tyks, Medisiininen toimialue, Keuhkosairaudet 18.1.

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus Katri Pernaa

VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto

ONKO KOIRASI YLIPAINOINEN? TIETOA KOIRAN PAINONHALLINNASTA

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Ihonalaisen lääkeannostelijan käyttö saattohoidosssa

Transkriptio:

Saattohoitopotilaan VÄSYMYS JA UNI LKT, FM Riitta Lahtonen Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Vastaava lääkäri, Karinakoti, Turku

Väsymys (Fatigue, astenia) Eroaa muista väsymysoireyhtymistä siinä, ettei väsymys lievity levolla, mutta toisaalta lisää unen ja levon tarvetta. Kokonaisvaltainen tuntemus, fyysinen ja kognitiivinen, potilaiden mukaan: 60 % eniten elämänlaatua alentava oire, seuraavina pahoinvointi 22 %, masennus 19 % ja kipu 6 %. 32-95 %:lla edennyttä syöpää sairastavista. Saattohoitopotilaista 60-90 %:lla. 32 %:lla erittäin paljon. 39 %:lla kohtalaisen paljon.

Enemmän naisilla. Enemmän yksinäisillä? Ei normaali, rasituksen jälkeinen raukeus, vaan ahdistava ja masentava väsymys. Anoreksian, kakeksian ja astenian muodostaman kokonaisuuden yksi osa.

Unihäiriöt 1/3 syöpäpotilaista häiriötasoista unettomuutta. 50-70 %:lla tilapäistä unettomuutta. Unihäiriön tyypit: - nukahtamisvaikeus - toistuva heräily - aikainen aamuherääminen - sekamuotoinen Unihäiriöihin ahdistus on altistava tekijä. Unettomuus usein lääkkeiden sivuvaikutus: kortisoni, antiestrogeenit.

Mistä väsymys kertoo ja mitä siihen sisältyy: suorituskyvyn heikkeneminen energian vähyys heikkous lihasheikkous motivaation puute kyllästyneisyys katkeruus masennus apatia unen puute suru kuolemanpelko liikkumattomuus hoidettavia syitä: anemia metaboliset häiriöt infektio kilpirauhasen vajaatoiminta lääkityksen ja koettujen oireiden epäsuhta lääkkeiden sivuvaikutukset

Syövän edenneisyys ei korreloi väsymykseen, mutta lähestyvä kuolema korreloi (tuumorin kasvu, infektio, kuume jne.). Yhteys depressioon, pahoinvointiin, kipuun, hengenahdistukseen ja ripuliin. Rankkojen syöpähoitojen vaikutus? Ravitsemuksen osuus vähäinen.

Masennuksen ja surun ero Masennus Hylätty ja yksinäinen olo Oireet pysyviä Katuvaisuus, virheiden hautominen Korostunut itsensä vähättely, itseinho Jatkuva alakulo Harvoja nautintoa tuottavia asioita Kuolemantoiveita Suru Kyky tuntea läheisyyttä säilyy Oireet menevät ohi Kyky nauttia onnellisista muistoista säilyy Omanarvontunto säilyy Jaksottainen alakulo Kykenee kokemaan mielihyvää Tietynlainen elämänhalu säilyy

ESAS- kysely Hyöty? 95,4 % hoitohenkilökunnasta arvioi kyselyn hyödyttävän henkilökuntaa. 77,3 % arvioi kyselyn hyödyttävän potilasta. Epäluotettavin arvio: unettomuus ja ruokahaluttomuus. Saattohoitopotilaille liian raskaita.

Hoito Hyvä oirehoito. Masennuksen hoito. Ahdistuksen hoito. Unen laadun parantaminen. Esim. Mirtazapiini 7,5-15 mg, Essitalopraami 5-15 mg, Sertraliini 50 mg, Duloksetiini 30-60 mg, Nortriptyliini 25-75 mg, Amitriptyliini 25-75 mg. Tsolpideemi 10 mg, Tsopikloni 7,5 mg, Oksatsepaami 15-30 mg, Tematsepaami 10-20 mg, Levopromatsiini 5-50 mg.

Uni-valverytmin muuttaminen. Vähäistenkin nautintohetkien korostaminen. Suomalainen nauttii: luonnosta, nukkumisesta pitkään, rentoutumisesta, hiljaisuudesta, hyvästä ruoasta, musiikista ja hieronnasta. (Gallup v. 1999). Elämänlaatuun vaikuttavat tekijät: Tuttujen ihmisten tapaaminen, lapset, kotieläimet, musiikki, ravinto, ympäristö ilman häiriötekijöitä, siirtäminen aktiviteettien pariin vuoteesta.

Väsymyksen lääkehoito Hoitokokeilu steroideilla, esim. Dexametasoni 3-6 mg/vrk sivuvaikutukset purku Modafiniili 200 mg/vrk. Kipujen ja pahoinvoinnin hoito.

Esimerkki 1. Dexamethasonin / Sertralinin vaikutus 72-vuotias taiteilijarouva. Aiemmin artroosia ja sairastettu ventrikkeliulcus. Selkäkipuja, jalat alta 03/2013. Todettiin huonosti erilaistunut mammakarsinooma vas. rinnassa. Lyyttiset murtumat lantiossa, sakraalialueella ja suoliluussa ramusmurtumat. Sädehoito 18.4 lähtien. Ei sytostaattikuntoinen. 22.4 osastohoitoon pahoinvoinnin takia. Pään TT:ssä ei selittävää. Pahoinvointi kuriin Dexamethasonilla. Saattohoito. Karinakotiin 07.05.2013. Vilkas rollaattorilla liikkuva potilas.

Oikean lonkan kipeytyminen 12.7. WC-tuolille istuessa lonkan rusahdus. Todettiin dislokoitunut collummurtuma ja laitettiin sementillinen puoliproteesi. Tyksissä Dexamethason lopetettiin. Lefrozol jatkui hormonaalisena hoitona. 26.7 takaisin Karinakotiin. Sekavuutta. Apaattisuutta, joka jatkuvasti paheni. Halusi vain olla makuulla omassa huoneessaan. Ruokahalu olematon. Ei halunnut tavata ketään. Ei jaksanut puhua puhelimessa. 06.08 aloitettiin Sertralin.

16.8 edelleen masentunut ja väsynyt. Hankala aloittaa mitään. Aloitettiin Dexamethason 3 mg. 19.8 mieli virkistynyt. Kävelyä Fordilla. 27.8 Tärisevä, hikoileva, hermostunut. Voimakasta seksuaalista, pakottavaa oloa, joka tuntuu kaulasta alaspäin. Haloperidol inj. im. 1, 25 mg 2, 5 mg tarv. Lopetettiin Sertralin. Aloitettiin Olanzapin 10 mg x 1. Oireet jatkuivat 3 vrk, kunnes tilanne rauhoittui. Ei masennusta.

Toimenpiteet kestokatetri NML punasolutankkaus ascitespunktio pleurapunktio nesteytys subclavia-kanyyli

Esimerkki 2. Toimenpiteestä apua Kyseessä 81-vuotias nainen. RR-tauti, hypotyreoosi, aivoverenkiertohäiriöitä, sepelvaltimotauti ja amaurosis fugax. Pitkään vatsavaivoja. 01/2013 oesophagoduodenoskopia. Siinä lähes koko korpuksen alueella tiimalasimainen kaventuma ja makroskooppisesti ventrikkelikarsinoomaan sopiva laaja-alainen muutos. Gastrektomia 03 / 2013.

Kotihoidossa. Oksennellut niin paljon, ettei pystynyt öitään nukkumaan. Karinakotiin 6.8.2013. Voipunut vuodepotilas, joka oksentaa koko ajan ruskeaa lientä. Kokeiltiin pahoinvointipumppua. Ei apua. Laitettiin NML. Potilas ei kokenut sitä hankalaksi ja olo helpotti. Rauhallinen kuolema 20.8.2013.

Esimerkki 3. Toimenpide tarpeeton / haitallinen? 70-vuotias eläkkeellä oleva sairaanhoitaja. Aikaisemmin selkävaivoja, RR-tauti, paroxysmaalista flimmeriä ja II-tyypin diabetes. 4-5/2010 alkoi ylävatsakipu ja oksentelu, joiden takia hakeutui gastroenterologin vastaanotolle. 05/2010 ylävatsan UÄ, jossa todettiin haiman alueen tuumori. 06/2010 laparotomia, jossa ei päästy radikaalioperaatioon, koska tuumori kasvoi kiinni verisuoniin. PAD: hyvin erilaistunut haimakarsinooma, jossa mukana neuroendokriinistä komponenttia.

Tehtiin ohutsuolen ohitus ja laitettiin externi stentti, joka myöhemmin vaihdettiin interniksi stentiksi. Sai sytostaattihoitoja ja kemosädehoidon. Omasta toivomuksesta hoidoista luovuttiin 08/2012. 12.11.2012 ascitesta dreneerattiin. 26.11.2012 Karinakotiin. Kävelevä, lievästi ikteerinen asiallinen potilas, jolla elämänhalua jäljellä ja toive saada viettää aikaa lastenlasten kanssa. Jaksoi pirteästi seurustella omaistensa kanssa. Ascitesta kertyi ja halusi sitä poistettavan, punktio 23.12. Seuraavana päivänä dreneerauksesta kunto romahti ja potilas kuoli 28.12.2012.

Esimerkki 4. Sairauden aiheuttama väsymys/ toimenpiteestä / hoidosta ei apua 73-vuotias mies. Aiemmin varsin terve. Keväällä 2004 todettiin imusolmukesuurentuma, josta löydöksenä follikulaarinen G I lymfooma. TT:ssä imusolmukesuurentumia molemmin puolin palleaa. Hoitona 6 x COP, jolla hyvä osittainen hoitovaste. V.2009 relapsi. Hoidot hyvällä hoitovasteella, päättyivät 08/2010. 03/2013 relapsi. CRP 200, flunssaoireita ja kuumeilua. Hoidoista sydänoireita, hypotoniaa ja voinnin heikkenemistä.

Karinakotiin 10.5.2013. Hyväntuulinen, hyväkuntoinen, ei kipuja, kävelevä. Lievää unettomuutta kortisonista. Zolpideemista pienellä annoksella apua unettomuuteen. Hyvin tasaista oloa, kotilomia päivittäin, omatoimisuutta. Ei mitään kipuja. 4.6 alaraajat voimattomat. Väsynyt ja kalpea. Hb 61, leuk 3.8. 6.6 Punasolutankkaus 2 yksiköllä. Alaraajavoimat jkv paranivat. Väsymys jatkui. Nukkui paljon. Rauhallinen kuolema nukkuessa 12.6.2013.

Lääkityksen ja saattohoito-potilaan väsymyksen yhteys Opioidien aiheuttama väsymys hyvin yksilöllistä, tokkuraisuus päivällä haittaa yöunia. Liian pieni kipulääkitys, uni ei tule, väsymystä päivällä. Tarvittaessa opioidin vaihto. Neuroleptien, anksiolyyttien, antidepressanttien ja unilääkkeiden aiheuttama väsymys. Hyvä muu oirehoito: pahoinvointi, oksentelu, kuvotus, turvotukset, ahdistus. Ei jaksa enää olla väsymyksen tilassa: sedaatio.

Esimerkki 5. Katkeruus. Lääkityksen aiheuttama väsymys? Toimenpide turhaan? 62-vuotias nainen. Aiemmin suonikohjut operoitu x 2 ja selän diskusoper. v. 2002. V. 2008 appendisiittiepäilyn takia iliocecaaliresektio. Yllättäen karsinooma appendixissa ja 11 imusolmukkeessa metastasointi. Tehtiin oikeanpuoleinen iliokekaaliresektio. Liitännäishoitona sytostaatit ad 05/2009. V. 2011 CEA nousu. Sytostaattihoitoja as 08/2011. Hoitoväsymyksen takia BEV-Xeloda ad 09/2012. 09/2012 lähtien voinnin heikkenemistä. Keuhkoembolia, flimmeri, metastaasit keuhkojen, kohdun ja munasarjojen alueella.

Ascitesta punktoitu 14.1, 18.1 ja 20.2. Potilas hyvin väsynyt. Osastolla 11-20.2.2013. 20.2.2013 Karinakotiin. Tullessa henkisesti virkeä. Jalat väsyvät kävellessä nopeasti. Henkisesti yhä ahdistuneempi päivä päivältä. Hengenahdistuksen takia 22.3.2013 ascitespunktio, Hengenahdistus helpotti. Katkeruus yhä vaikeampaa. Levoton ja ahdistunut. 26.3 Lääkitys Oxanest 80 mg + Serenase 5 mg + Ativan 2 mg sc/24 h.

Sanoi ehdottomasti haluavansa pois tokkuraisuudesta ja halusi tulla entiselleen. Tauotettiin kipupumppu. Sai tarvittaessa kipulääkettä sc. Oli hyvin väsynyt ja nukkui paljon. Olo ei muuttunut kipupumpun tauotuksella. Vähäsanainen ja alakuloinen. Po. lääkitys ei mene. 28.3 kipupumppu pienemmillä annoksilla Oxanest 60 mg + Serenase 2,5 mg. Ahdistuksen ja levottomuuden lisääntyessä annosten nosto 01.4: Oxanest 60 mg + Serenase 5 mg + Ativan 6 mg sc./24 h. Kuoli 2.4.2013 puolison vierellä ollessa.

Esimerkki 6. Onnistunut oirehoito 69-vuotias nainen, jolla aiemmin COPD, osteoporoosi ja alkoholipohjainen maksakirroosi. V. 2003 sairasti aivoinfarktin. 3/2009 densin murtuma, jonka seurauksena pseudoartroosi. 6/2009 murtuma vas. olkaluun kaulassa, vas. häpyluussa ja LIII:ssa kompressiomurtuma. Kolme meningeoomaa todettu aivoissa. 11/2011 todettiin keuhkokarsinooma. PAD adenokarsinooma. 12/2011 aloitettiin karboplatiini-gemsitabiinihoidot, joista sai kaikki muut, paitsi viimeisen pitkittyneen neutropenian takia.

21.3.2012 keuhko-osastolle heikentyneen yleistilan takia. Hb 102, leukosyytit 3.6, trombosyytit 84, neutrofiilit 2.53, K 3.2, Na 141 ja Krea 41. Sai punasolutankkauksia ja nesteytystä. Päädytty aktiivihoitojen lopetukseen ja tehty saattohoitopäätös. 05.04.2012 siirto Karinakotiin. Tullessa heikkokuntoinen, väsynyt vuodepotilas. Vatsa huomattavan pömppö ja alaraajoissa turvotukset polviin asti. Keuhkoista yläkentistä hiljainen hengitysääni, basaalisesti molemmin puolin rahinoita. Valitti jatkuvaa pahoinvointia. Masentunut. Sanoi haluavansa jo pois täältä.

Aloitettiin pahoinvointipumppu, jossa DHBP, Primperan ja Oradexon sc. / 24 h. Pahoinvointi loppui. Potilas piristyi. 13.5.2013 valitti yleiskuntonsa heikentymistä ja paljon päivisin lepäili. 25.6.2013 rauhallinen kuolema.

Esimerkki 7. Oireet eivät reagoi hoitoon / sedaatio 80-vuotias rouva. Ainoana sairautena hyperkolesterolemia. Ainoa oper. sterilisaatio. Aviomiehen kuolema alkuvuonna 2013. Samoihin aikoihin alkoivat vatsakivut, joita pidettiin stressiperäisinä. Kipujen kovetessa tutkimuksiin. Todettiin haiman pään tuumori, haimatiehyen dilataatio ja epäily maksametastaaseista. 27.5.2013 kirurgin vo. Ei indikaatiota operaatioon. Aika onkologille 10.6.

31.5.2013 Karinakotiin, koska kotona turvattomuutta ja kivut lisääntyneet. Kävelevä, omatoiminen. Etova olo koko ajan. Halusi perua onkologin ajan. Pahoinvointilääkkeistä ei mitään apua. 4.6.2013. Ei jaksa seurustella enää omaistensa kanssakaan. Halusi, että puhun heille. 5.6 hoitokokous. Etova olo jatkuvasti. Halusi jatkossa vain nukkua. Sedatoitiin 6.6.2013. Nukkui rauhallisesti. Kuoli tyttären vierellä ollessa 13.6.2013.

Kiitos!