Ti Markus Partanen Runosmäen terveysaseman vastaava lääkäri, Turku

Transkriptio

1 Ti Markus Partanen Runosmäen terveysaseman vastaava lääkäri, Turku

2 Lääkäri vuosimallia 2007, 9/2010 alkaen vastaavana lääkärinä Turun Runosmäen terveysasemalla Vuoden nuori lääkäri 2013 Tapaa saattohoitopotilaita jonkin verran, kotisairaanhoito kaupungissa erikseen muissa yksiköissä. Ei tk:n vuodeosastoa kaupungissa. Suomen Kristillisen lääkäriseuran pj alkaen Puoliso Sari. Harrastuksina luonto eri tavoin, mm. bongaten ja kuvaten.

3 Saattohoidettavien kohtaamisesta terveyskeskuksessa Case - esimerkkejä vuoden sisältä, jotka herättäneet ajatuksia Oma kokemus, miten hengellisyyteni on näkynyt työssä Kahden kokeneen yleislääkärikollegan kokemuksia hengellisyydestä saattohoidossa

4 Miten ja milloin kohdataan? Saattohoitopäätösten jälkeen, hoito palautuu perusterveydenhuoltoon -> osalle potilaista edelleen epäselvää, mitä tapahtuu? Hoitotahdon tehneet vielä vähemmistössä. Omalle kohdalleni ei vielä ole sattunut saattohoidettavaa, jolla olisi selvä hoitotahto ollut aiemmin Omaisten hätä. Kotisairaanhoito Turussa toisen yksikön alaisuudessa, osa konsultaatioista sitä kautta Osalla sairaala -> saattohoitokoti (Karina-koti), jolloin ei niin näe loppuvaihetta Kohdalleni ei vielä ole tullut tehdä saattohoitopäätöstä potilaalleni tk:ssa

5 Kuinka tuttu on lääkäri ja kuinka tuttu lääkärille on potilas? Vaihtuvuus ongelmana. Millaiset jonot ovat? Toteutuuko nopea hoitoon pääsy? Tarpeet ovat nopeasti tulevia. Suuri osa potilaista ulkoistettu muualle oppiiko itse riittävästi? Ksh Sairaala Saattohoitokoti (Karina-koti) Miten uskalletaan ottaa hengelliset asiat puheeksi?

6 Kotisairaanhoidosta puhelu potilaasta. Levinnyt syöpä sairautena. Siirrytty palliatiiviseen hoitoon. Keskeisin ongelma: kipu. Tramadoli ei enää riittänyt, kivut vaikeutumassa. Siirryttiin Oxycontin + Oxynorm kombinaatioon, nosto-ohjeet liukuvasti KSH:lle. Kun päästy n. 1kk sisällä yli 100mg/vrkannokseen, meidän piti konsultoida erikoislääkäreitä. Potilas ilmeisesti joutui toiseen hoitopaikkaan tätä ennen.

7 Puoliso varannut soittoaikaa, miehellä levinnyt maligniteetti. Saattohoitovaiheeseen päädytty. Puoliso miettinyt, oliko luovutettu kuitenkin liian helposti. Nyt puolison vointi parantunut hurjasti, pihatöihin kyennyt. Ak:lle tuttu pariskunta. Saattohoitopäätöksen aikaan ollut vaikea infektio, josta parantunut nopeasti. Sovittiin 25.9, että tulevat vastaanotolle tarkempaa keskustelua varten. Tapaamista ei koskaan tullut, jo rauhallinen exitus miehellä sairaalassa. Puoliso kiitti jälkeenpäin kohtaamisesta ja tuesta.

8 Pitkä hoitosuhde omaan potilaaseen. Erittäin vaikeita sairauksia. Yllättäen hb:n lasku 40 yksikköä paksusuolisyöpä. Muiden sairauksien vuoksi ei voida operoida, ei kestäisi sytostaatteja. Annettu sädehoito -> siirto palliatiiviseen hoitoon. Pärjännyt kuitenkin reilun vuoden, suolioireet alkaneet lisääntyä. Vuoden kuluessa löydetty myös melanooma in situ, joka saatu operoitua riittävällä marginaalilla paikallispuudutuksessa. Suolisto-oireet pahentuneet, tulossa vastaanotolle. Kun saattohoitovaiheeseen, niin miten tukea? Itselleni muistot muutamasta vuodesta -> aika raskasta.

9 Hengellisyyteni näkyy lähimmäisenrakkautena Ei avointa (paitsi yhdelle olen toivottanut siunausta), mutta kaikkien päätösten taustalla arvopohja ja hengellisyys minussa vaikuttavat ratkaisuissa Jos joku kysyisi suoraan, niin näkisin tuolloin keskustelun olevan hyvin mahdollista mutta mitä puhuisin? En osaa sanoa. Pitäisikö näkyä myös muuten? Pitäisikö Pirkanmaan hoitokodin tavoin olla käytettävissä sairaalapastori, joka voisi käydä keskustelemassa kaikkien saattohoidettavien kanssa?

10 Toinen kysyy aktiivisesti: Haluatko keskustella tai Oletko miettinyt Hienotunteisuus! Moni halunnut keskustella, saanut suurimman osan kohdalla positiivisen vastaanoton. Ajatuksena: viimeinen hetki varmistaa, että asiat Jumalan kanssa ovat kunnossa. Case puolison isä Voiko lääkäri rukoilla kuolevan kanssa tai puolesta -> jos potilas sitä pyytää, ei pitäisi kieltäytyä. Moni potilas jo selvittänyt asiansa Jumalan kanssa. Eri uskonnot: voi kysyä silloinkin haluaako keskustella asioista jonkun kanssa? Jos haluaa -> pyritty järjestämään Jos ei kristitty lääkäri kysy niin kuka sitten kysyisi!?

11 Aktiivinen kuuntelu keskeistä jos hengellistä ulottuvuutta tai viitettä, niin otan siitä heti kiinni Jos potilaalla vahva kieltoreaktio saattohoitoon, niin silloin voinut varovaisesti lähestyä teemaa ja kysyä aiheesta -> enemmän kuitenkin ihmisen aloitteesta. Usein potilailla ollut selvillä, mihin ovat menossa. Sairaalapappi myös aika usein käy keskustelemassa Potilaat tunteneet jo ennalta lääkärin vakaumuksen, joten helpompi puhua asiasta (pienemmän paikan etu) Kokemus: useammin potilas halukas puhumaan hengellisistä asioista Joskus tullut tilanteita rukoilla potilaan kanssa siunata tätä.

12 Näen tärkeänä potilaan kokonaisvaltaisen kohtaamisen, yhtenä asiana tässä hengelliset tarpeet. Onko kohtaamiseen kuitenkaan aina riittävästi aikaa? Osaanko: jos minulta kysyttäisiin hengellisistä asioista?? Hengellisyys minussa näkyy kaikessa tekemisessäni mutta ei näy niin suoraan ulos -> onko kynttiläni vakan alla? Olisiko hyvä kysyä / ottaa kiinni asioista ja puhua niistä? Tarvitsisiko tehdä enemmän yhteistyötä seurakuntien / mahdollisten uskonnollisten yhdyskuntien kanssa asiassa?

13 Keskusteluissa tulee kunnioittaa potilaan vakaumusta. Potilas ottaa usein itse esiin asioita sitä mukaa kuin hän on niitä valmis käsittelemään, mutta lääkäri voi myös olla aloitteellinen. Keskustelu yleensä vapauttaa ahdistuksesta. Tunteiden ja keskeneräisten asioiden rehellinen kohtaaminen ja käsitteleminen johtavat niiden selkiintymiseen. Kuolema on helpompi kohdata, kun on voinut selvittää mieltään painaneet kysymykset ja saa nukkua pois elämästä kylliksi saaneena. Lääkärin etiikka 2013; Elämän loppu, kappaleessa: Kuolemaan valmistautuminen s. 153.

14 Saattohoito ei ole erillinen, selkeästi rajattu hoitomuoto, vaan elämän loppuvaiheessa olevan potilaan ja hänen läheistensä auttamiseen tähtäävien hoitojen kokonaisuus. Se voi tarkoittaa psyykkistä ja sosiaalista tukea jo diagnoosivaiheen jälkeen (esimerkiksi päiväsairaala), perheen tukemista kotihoidossa ja potilaan ongelmien hoitoa ja hyvinvoinnin lisäämistä sairauden eri vaiheissa. Kivun ja muiden oireiden hallinta sekä psykososiaalisten ja eksistentiaalisten ongelmien ratkaiseminen ovat oleellinen osa saattohoitoa. Hoidon tavoite on potilaan ja hänen omaistensa paras mahdollinen elämänlaatu. Kuolema nähdään elämän normaalina päätepisteenä ja kuolevan oireita lievitetään, hänelle tarjotaan psyykkistä ja henkistä tukea, häntä tuetaan aktiiviseen elämään jäljellä olevana aikana, ja omaisille tarjotaan tukea sairauden aikana ja kuoleman jälkeen. Lääkärin etiikka 2013; Elämän loppu, kappaleessa: Hoidon linjat s. 158.