Muistisairauksien ennaltaehkäisy



Samankaltaiset tiedostot
Alzheimerin taudin ehkäisy

Dementia ja Alzheimerin tauti Suomessa voidaanko niitä ehkäistä? Miia Kivipelto, MD, PhD Associate Professor

Voidaanko liikunnalla ja muilla elintavoilla ehkäistä muistisairauksia? Miia Kivipelto, MD, PhD Geriatrian professori, tutkimusjohtaja

Kognitiivisen heikentymisen ehkäisy ikääntyneessä väestössä kokemuksia FINGER-tutkimuksesta ruokavaliointervention näkökulmasta

Kahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus

Jos muisti menee? Muistisairauksien ehkäisyn ja varhainen toteaminen Neurologiapäivät Hilkka Soininen. UEF // University of Eastern Finland

Kahvin ja kofeiinin yhteys kognitiivisiin toimintoihin ja dementiaan

Miten lisätä ikääntyvien toimintakykyä

Ravitsemus ja liikunta edistävät kognitiota ja toimintakykyä ikääntyessä

Muistisairauksien ennaltaehkäisyn mahdollisuuksia

Vastuullinen tutkija: Professori Miia Kivipelto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Terveyttä edistävää ruokaa aivoille

Helsingin Johtajatutkimus syntyneiden johtajien vuoden seurantatutkimus

Syö muistisi hyväksi

Muistin heikkenemisen ennaltaehkäisy

Uusinta kotimaista tutkimustietoa muistisairauksien ennalta ehkäisystä ja kuntoutuksesta. Muistityöryhmä

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Muistisairauksien ennaltaehkäisy osana muistihoitajien tehtäväkenttää ja alaosaston toimintaa

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Aivoterveys. Mari Lemmetty Pirkanmaan Muistiyhdistys ry

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Ravitsemus muistisairauksien ehkäisyssä. Mikko Rinta Laillistettu ravitsemusterapeutti Diacor terveyspalvelut Oy

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku

FINGER-elintapaohjelma toimintamalli kognitiivisen toimintakyvyn tukemiseen

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät Lihavuus kansanterveyden haasteena

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO

Elintapojen sekä sydän- ja keuhkosairauksien yhteys muistisairauksiin

Sairauksien ehkäisy ja terveyden edistäminen vanhuusiässä. Kaisu Pitkälä Yleislääketieteen professori Helsingin yliopisto

Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies

Muistisairaiden määrä lisääntyy

Mitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään?

Elämänkulku ja vanheneminen

Vanhus ja muisti. Vanhuudenhöperyyttä vai orastavaa Alzheimeria? Geriatria

MITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA. Susanna Melkas dosentti, neurologian apulaisylilääkäri HYKS neurologian klinikka

Ikääntyminen ja toimintakyky - kestääkö toimintakyky koko elämän

AIVOT. Millainen pääoma? Miksi kannattaa ajatella aivojaan?

Muistipotilaiden kuntoutus. Marja-Liisa Laakkonen, LT, dos,geriatrian el ayl, Geriatrian muistipoliklinikka KUNTO

Miten muistihäiriötä voi estää tai hoitaa? Turku Merja Hallikainen, LT Kliininen tutkimusjohtaja Itä-Suomen yliopisto

MITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA. Susanna Melkas dosentti, neurologian osastonylilääkäri HYKS neurologian klinikka

Merja Hallikainen, LT Itä-Suomen yliopisto. Muisti takkuaa - tiedonkäsittely ongelmien ehkäisy ja varhainen hoito

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Aivoterveys ja ravitsemus miten ruokavalio vaikuttaa

Ravinnon rasvojen määrä ja laatu merkitys seerumin lipiditasoille

Selkäydinneste Alzheimerin taudin peilinä. Sanna-Kaisa Herukka, LL, FT Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Neurologia

Liikunta liikuttaa aivoja. Tommi Vasankari UKK-instituutti Aivoliiton juhlaseminaari

Syö muistisi hyväksi

AIVOTERVEYS MITEN MUISTIIN JA TIEDONKÄSITTELYYN VOI VAIKUTTAA

Ravitsemus muistisairauksien ehkäisyssä. Mikko Rinta Laillistettu ravitsemusterapeutti Diacor terveyspalvelut Oy

Aivoviikko vk 11. Ohjelma. Seminaari ANNA AIKAA AIVOILLE

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Tavallisimmat ongelmat Suomessa

Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten DIABETEKSEN EHKÄISYTUTKIMUS. Uudet pohjoismaiset ravintosuositukset, luonnos 2012

Selkäydinneste vai geenitutkimus?

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Elintavat ja muisti ravitsemus. Laillistettu ravitsemusterapeutti, FT Marja Vanhala ODL Liikuntaklinikka

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö

Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

B12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina:

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus

Säilytä terveytesi ja toimintakykysi vanhanakin!

Kuinka ohjeistaa sydänpotilaan liikuntaa

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Suomalaiset vahvuudet

2. Kuvaus tutkimushankkeesta ja henkilötietojen käsittelyn tarkoitus

DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF

Suklaata herkkuhetkeen? Tuloksia suklaatutkimuksesta Heli Salmenius-Suominen, ETM Merja Suominen, ETT, dosentti, Gery ry

Matti Uusitupa Uusinta tutkimustietoa rasvoista Mikä on muuttunut vai onko mikään?

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Suomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija

Satu Jyväkorpi Ravitsemusfoorumi Suunnittelija ETM

Aivoterveysmateriaalia

Muistisairauksien ennaltaehkäisy ja varhainen toteaminen

Elintapojen merkitys kohonneeseen muistisairauksien. riskiin työikäisillä ja miksi riskiryhmään kuuluvat. kieltäytyvät elintapaneuvonnasta

Uni ja ikääntyminen. Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)

Raskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, Turku

Muistisairaudet

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Transkriptio:

Muistisairauksien ennaltaehkäisy Tiia Ngandu Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Diabeteksen ehkäisyn yksikkö ja Karolinska Institutet Alzheimer Disease Research Center

Muistisairauksien ennaltaehkäisy Taustaa Vaara- ja suojatekijät Interventiotutkimukset Muistitoimintojen heikentymisen ehkäisytutkimus

Muistihäiriöt Suomessa 85 keskivaikea-vaikea dementia 35 lievä dementia 12 lievemmästä kognitiivisesta heikentymästä kärsivää henkilöä 1 dementiapotilas = 24 /vuosi Dementiaan kuluu 6% kaikista terveys- ja sosiaalimenoista

Dementian esiintyvyys Lisääntyy voimakkaasti iän myötä 65-69v. 1,5% sairastaa dementiaa >85-v. 35% sairastaa dementiaa >95-v. jopa 6% sairastaa dementiaa 35.6 miljoonaa dementiapotilasta vuonna 21 115.4 miljoonaa vuonna 25 (World Alzheimer Report 29)

Drug development in AD Aβ production Aβ aggregation tau aggregation/phosphorylation Aβclearance (immunotherapy) Cholinergics Others (Mangialasche, et al., Lancet Neurol 21)

Ennaltaehkäisyn merkitys: AT:n alun 5 vuoden myöhentyminen puolittaisi ennustetun prevalenssin Delay (years) 8.5 1 2 5 6 4 2 US prevalence of AD (millions) 1997 27 217 227 Year 237 247 Brookmeyer et al., 1998, Jorm 25

Alzheimerin taudin elämänkaari % loppuvaiheen AT:sta 1 75 5 25 MCI:n alku AT:n kliininen diagnoosi Oireeton Prekliininen Kliininen vaihe vaihe vaihe 4 5 6 7 8 Ikä (vuosia) Neuropatologisten muutosten arvioitu alkaminen Muokattu: PJ Visser, 2

Alzheimerin taudin vaaratekijöitä Terveet aivot? Perinteiset vaaratekijät: Korkea ikä Tapauksia lähisuvussa ApoEε4 alleeli Muut riskigeenit Alzheimer aivot

FINRISK The FINRISK Study, North Karelia Project Aim: Integrate memory disorders into the existing framework

Alzheimerin taudin riski- ja suojatekijöitä Riskitekijät Suojatekijät Aivoverisuonisairaudet Korkea koulutustaso Verenpainetauti Liikunta Hyperkolesterolemia Aktiivinen elämäntapa Ylipaino Alkoholin kulutus Diabetes Antioksidantit Homokysteiini Kalaöljyt Tupakointi Kahvi Masennus Verenpainelääkitys Pään vammat Statiinit? Tulehduskipulääkkeet? Estrogeeni?

What goes around comes around Risk relationship FACTOR Reverse causality DISEASE i.e. Cholesterol, Blood pressure, BMI CAIDE, Solomon A et al. Neurology 27, Neurobiol Aging 29 Honolulu Asia Aging Study, Stewart R et al. Arch Neurol 27 Kungsholmen Project, Qiu C et al. Stroke 24 Gothenburg Study, Skoog I et al. Lancet 1996, Gustafson D et al. Neurology 29 Life-course perspective is needed when assessing the risk factors for AD

Kungsholmen Project Adjusted Hazard ratio 1,8 1,6 1,4 1,2 1,8,6,4,2 Ref 1.67 Dementia 1.77 Alzheimer disease Xu et al, Diabetes 27 & 29 Non B-DM B-DM B-DM B orderline diabetes (B-DM) status 9 8 Dementia AD VaD HARMONY Adjusted odds ratio 7 6 5 4 3 2 1 Diabetes Midlife diabetes Late-life diabetes

Vapaa-ajan liikunta keski-iässä Dementia AD OR (95% CI).47 (.25-.9).35 (.16-.8) Rovio et al., Lancet Neurology 25 Total brain volume β-coefficient.21 (p<.1) Gray matter volume β.29 (p<.1) White matter volume β.15 (p<.1) Rovio et al., Neurobiol Aging

Ruokavalion merkitys Välimeren ruokavalio suojaa AT:lta Luchsinger, et al. Lancet Neurol. 24 Runsas tyydyttyneen rasvan käyttö keski-iässä voi lisätä dementian ja muistihäiriön vaaraa myöhäisiässä Laitinen et al. Dement Geriatr Cogn Disord 26 Tyydyttymättömän rasvan ja kalan käyttö suojaa Eskelinen et al. Int J Geriatr Psychiatry 28

ApoE4 Magnifies Lifestyle Risk for Dementia Physical activity PUFA intakequartiles SFA intake - quartiles Alcohol drinking Active Sedentary Active Sedentary IV III II I IV III II I I II III IV I II III IV Non-drinkers Infrequent Frequent Non-drinkers Infrequent Frequent 4 * 3.8 * APOE ε4 non-carriers APOE ε4 carriers 5.5 ** 5 * 7.1 ** 7.1 * Non-smokers Smokers Smoking Non-smokers Smokers 3.2 * ORs for dementia Kivipelto et al., JCMM 28 1 2 3 4 5 6 7 8

6 The risks of unmarried life OR (95% CI) for MCI, AD and dementia in persons without partner at midlife 5 4 3 2 1 Ref MCI AD Dementia Controlled for age, sex, education, APOE ε4 allele, BP, cholesterol, BMI, occupation, occupational physical activity Håkanson K et al., BMJ 29

Tutkimustiedon käytännön sovellus?

Probability of dementia in late-life life according to the risk score category in middle age The overall occurrence of dementia 4.4% SCORE -5 6-7 8-9 N, All/ Demented 41 / 4 27 / 5 312 / 13 % Risk (95% CI) 1. (.-2.) 1.9 (.2-3.5) 4.2 (1.9-6.4) 18 16 14 12 1 8 6 4 % Risk 1-11 12-15 245 / 18 122 / 2 7.4 (4.1-1.6) 1.6) 16.4 (9.7-23.1) 2-5 6-7 8-9 1-11 12-15 SCORE Kivipelto, Ngandu et al., Lancet Neurology 26

Midlife risk profile, 2 years prediction CAIDE Dementia Risk Score Age, years < 47 47-53 > 53 3 4 Education, years Sex 1 7-9 -6 Women Men < 14 > 14 Systolic BP, mmhg BMI, kg/m 2 < 3 > 3 Cholesterol, 6.5 mmol/l > 6.5 Physical activity Active Inactive 2 3 1 2 2 2 1 18 16 14 12 1 8 6 4 2 16 % -5 6-7 8-9 1-11 12-15 SCORE Kivipelto, Ngandu et al., Lancet Neurology 26

Midlife risk profile, 2 years prediction CAIDE Dementia Risk Score Age, years < 47 47-53 >53 3 4 Education, years Sex Systolic BP, mmhg BMI, kg/m 2 Cholesterol, mmol/l Physical activity 1 7-9 -6 Women Men 14 > 14 3 > 3 6.5 > 6.5 Active Inactive 2 3 1 2 2 2 1 18 16 14 12 1 8 6 4 2 2 % -5 6-7 8-9 1-11 12-15 SCORE Kivipelto, Ngandu et al., Lancet Neurology 26

Satunnaistetut tutkimukset

Voidaanko muistisairauksia ennaltaehkäistä? AKE-estäjät - ei vaikutusta Verenpainelääkkeet (Syst-Eur, Progress, SHEP, SCOPE) - mahdollisesti suojaa Statiinit (PROSPER, HPS) ei vaikutusta HRT, NSAID ei vaikutusta Vitamiinivalmisteet, omega-3, ginkgo biloba ei vaikutusta Elintapainterventiot (liikunta, kognitiivinen treenaus) antaneet positiivisia tuloksia, mutta yksittäisten interventiokohteiden teho ehkä riittämätön (Lautenschlager et al., JAMA 28, Willis et al. JAMA 25, Komulainen, et al. manuscript)

refine knowledge about modifiable risk factors the ideal interventions should be multidimensional...

Alzheimerin tauti on monitekijäinen oireyhtymä RISKITEKIJÄT APOE, muut geenit Alkoholin liikakäyttö Epäterveellinen ruokavalio Fyysinen aktiivisuus Aikuisikä Keski-ikä Vanhuusikä 2 6 75 Terveellinen ruokavalio Koulutus Hypertensio Ylipaino Tupakointi Transitio Älyllinen ja sosiaalinen aktiivisuus SUOJATEKIJÄT Dyslipidemia Diabetes Verisuonitapahtumat Neuronituho Aivoreservi? DEMENTIA 25

Finnish Geriatric Intervention Study to Prevent Cognitive Impairment and Disability Tutkimusasetelma: Sokkoutettu randomisoitu kontrolloitu tutkimus 12 henkilöä satunnaistetaan 2 ryhmään 2-vuotinen interventio ja jatkoseuranta ad 7v Rekrytointi: 6-77 vuotiaat henkilöt, jotka ovat aiemmin osallistuneet väestötutkimuksiin (FINRISKI, D2D) Inkluusiokriteerit: Dementian riskimittari 6p CERAD neuropsykologisen testin kriteeri

INTERVENTIOAIKATAULU SCREENAUS 1. BASELINE KÄYNTI 2. BASELINE KÄYNTI RANDOMISOINTI INTERVENTION TIEDOTUSTILAISUUS RAVITSEMUS: 8 ryhmätapaamista, 3 yksilötapaamista LIIKUNTA: 1-2x/vk lihaskunto 2-4x/vk aerobinen INTENSIIVINEN INTERVENTIO LIIKUNTA: 2x/vk lihaskunto 4-5x/vk aerobinen KOGNITIIVINEN HARJ: 9 ryhmätapaamista Omaehtoinen harjoittelu SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUKSIEN TARKKA SEURANTA JA HALLINTA Hoitaja: 6 tapaamista, Lääkäri: 3 tapaamista LIIKUNTA: 2-3x/vk lihaskunto 5x/vk aerobinen KOGNITIIVINEN HARJ: 2 ryhmätapaamista Omaehtoinen harjoittelu kuukausi 3 6 9 12 15 18 21 24 MINI- INTERVENTIO TAVANOMAINEN TERVEYSNEUVONTA

FINGER Ruokavaliotavoitteet suomalaisten suositusten mukainen ruokavalio Kalaa vähintään 2 kertaa viikossa Kasviksia, hedelmiä ja marjoja 5 g/vrk Leivällä ja ruoanlaitossa pehmeät rasvat Viljatuotteista täysjyväiset ja kuitupitoiset Maitotuotteista vähärasvaiset Vähemmän sakkaroosia ja suolaa Yksilölliset tavoitteet oman tilanteen mukaan

Liikuntainterventio -1 mo 1-3 mo 3-6 mo 6-24 mo Resistance Exercise Exercise frequency/wk 1-2 1-2 2 2-3 Duration of exercise, min 3-45 3-6 45-6 6 Number of muscle groups 8-1 8-1 8-1 8-1 Repetitions/ set 8-15 1-2 8-2 8-2 Load % 1RM 4-5 6 7 7-8 Number of sets 2 2-3 1-3 2-3 Aerobic Exercise Exercise frequency/wk 2 2-3 3-4 3-5 Duration of exercise, min 3-45 3-45 3-6 45-6

Pian alkaa pallotehtävä Muista 4 viimeistä pallon paikkaa oikeassa järjestyksessä!

Oikea vastaus 2 1 3 4

päätetapahtumat Primaarinen: Kognitiivinen heikentyminen (herkkä neuropsykologinen testisarja) Sekundaariset: Dementia, 7v. seurannan jälkeen (DSM-IV ja NINCDS-ADRDA) Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät, niihin liittyvä sairastuvuus ja kuolleisuus (mittaukset, lomakkeet, rekisterit) Masennusoireet (Zung) Toimintakyky (ADCS-ADL, fyysisen toimintakyvyn testit) Terveyspalvelujen käyttö (lomakkeet, rekisterit) Elämänlaatu (RAND-36, 15D) Ravitsemus, ravinnon biomarkkerit (folaatti, B12, erytrosyyttien rasvahappokoostumus) Muutokset aivojen kuvantamislöydöksissä (MRI n=19, PET n=9)

FINLAND Safety Committee Monitoring Committee Seinäjoki cohort J. Tuomilehto Turku cohort A. Jula Oulu cohort T. Strandberg Helsinki cohort M. Kivipelto Vantaa cohort T. Laatikainen Kuopio cohort H.Soininen FINGER Study PI: M. Kivipelto Coordination Group/THL: Heads: T. Laatikainen, J.Lindström, M.Peltonen Coordinators: T. Ngandu, S. Ahtiluoto Field coordinator: J. Lehtisalo Data manager, Statistician, Administrator Supervision: Nutrition: J. Lindström Exercise: R. Rauramaa, S.Pajala Cognitive&social activation: T.Hänninen, T.Ngandu Vascular factors: J. Tuomilehto, T.Strandberg, R. Antikainen Volunteer organizations Practices in the community

merkitys Testaa miten hyvin monitahoinen elintapainterventio auttaa ennaltaehkäisemään kognitiivisten toimintojen heikentymistä Innovatiivinen lähestymistapa dementian ja muiden kansanterveydellisten haasteiden ehkäisemiseksi Tuottaa laadukasta tietoa terveyskasvatuksen ja palvelujen suunnittelua varten

EDPI European Dementia Prevention Initiative FINGER prediva MAPT Finnish Geriatric Intervention Study to Prevent Cognitive Impairment and Disability Prevention of Dementia by Intensive Vascular Care Multidomain Alzheimer Preventive Trial

Potential Cost- effectiveness of a Health Intervention Program with Risk Reductions for Being Demented QALY= quality-adjusted life year * 1USD = 7.5 SEK Intervention had higher effect and was less costly compared with do-nothing/usual care, supporting costeffectiveness Zhang, Solomon, Kivipelto, Wimo 211

A 1 25% reduction in all seven risk factors could potentially prevent 1.1 3. million AD cases worldwide. July 211

Voidaanko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Vaskulaaristen riskitekijöiden iden hallinta Aktiivinen elämäntapa Elämänkaaren ajan Viimeistään keskiiässä Liikunta Sosiaalinen aktiivisuus Henkinen aktiivisuus

KIITOKSET Rahoitus: Suomen Akatemia, Kansaneläkelaitos, La Carita säätiö, Alzheimer s Research and Prevention Foundation, American Alzheimer Association, Juho Vainion säätiö, Novo Nordisk Fonden, EVO-rahoitus Miia Kivipelto Tiina Laatikainen Markku Peltonen Antti Jula Jaana Lindström Satu Pajala Satu Ahtiluoto Jenni Lehtisalo Liisa Saarikoski Marko Grönholm Esko Levälahti Päivi Valve Pirjo Saastamoinen Helsingin kaupunki Oulun kaupunki Vantaan kaupunki Kuntoutussairaala ORTON Turku PET Centre Hilkka Soininen Tuula Pirttilä Rainer Rauramaa Raimo Sulkava Alina Solomon Tuomo Hänninen Teemu Paajanen Jaakko Tuomilehto Timo Strandberg Riitta Antikainen Juha Rinne Lars Bäckman Anna Stigsdotter Neely 39