SAVITAIPALEEN KUNTA SUUR-SAIMAAN YLEISKAAVAMUUTOKSET 2013 KAAVAEHDOTUS 3.5.2013 Selostus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto
Savitaipaleen kunta Selostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Kaavan ja kaava-alueen määrittely... 1 1.2 Suunnittelutilanne... 1 1.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT)... 1 1.2.2 Maakuntakaava... 2 1.2.3 Yleiskaava... 3 1.2.4 Asema- ja ranta-asemakaavat... 3 1.2.5 Rakennusjärjestys... 3 1.2.6 Pohjakartta... 3 1.2.7 Maanomistus... 3 1.2.8 Rakennuskiellot... 3 1.2.9 Suunnitteluvaiheet... 3 2 LÄHTÖKOHDAT... 3 2.1 Kaavamuutosten tarve ja tavoitteet... 3 2.2 Luonnonarvot... 3 2.3 Kulttuuriarvot ja muinaismuistot... 4 3 YLEISKAAVAN KUVAUS... 4 3.1 Kaavamuutokset perusteluineen... 4 3.2 Kaavamerkinnät ja määräykset... 6 4 YLEISKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET... 6 4.1 Yleistä... 6 4.2 Kulttuuri- ja ympäristövaikutukset... 6 4.3 Vaikutukset maisemaan... 7 4.4 Taloudelliset vaikutukset... 7 4.5 Vaikutukset vesistöön, pohjavesiin ja ilmastoon... 7 4.6 Yhdyskuntataloudelliset ja rakenteelliset vaikutukset... 7 4.7 Sosiaaliset vaikutukset... 7
Savitaipaleen kunta Selostus 1 SAVITAIPALEEN KUNTA SUUR-SAIMAAN YLEISKAAVAMUUTOKSET 2013 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaavan ja kaava-alueen määrittely Yleiskaavan muutoskohteet sijaitsevat Savitaipaleen kunnassa Suur-Saimaan rannoilla. Kohteiden seudulliset sijainnit ilmenevät alla olevasta kartasta. Suunnittelukohteiden seudulliset sijainnit 1.2 Suunnittelutilanne 1.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on annettu 30.11.2000. Tavoitteet ovat tulleet voimaan 1.1.2002. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa linjataan maamme alueidenkäyttöä pitkälle tulevaisuuteen. Tavoitteilla vastataan niihin haasteisiin, joita mm. muuttoliikkeen vaikutukset aluerakenteeseen, yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tarve, elinympäristön laatuvaatimukset, luonnon- ja rakennusperinnön säilyminen ja yhteysverkostojen toimivuus alueidenkäytölle asettavat. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista tulee edistää valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa. Valtioneuvosto on tarkastanut valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita 13.11.2008. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Tarkistetut alueidenkäyttötavoitteet edistävät erityisesti ilmastonmuutoksen hillintää, jossa keskeinen rooli on liikenteen ja asumisen järjestelyillä. Yksi-
Savitaipaleen kunta Selostus 2 1.2.2 Maakuntakaava tyisautoilun tarvetta tulee vähentää parantamalla joukkoliikennettä. Lisäksi uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä vauhditetaan sekä kaukolämmön ja jäteperäisen polttoaineen käyttöä edistetään. Tarkistuksessa tavoitteisiin on lisätty ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevat alueidenkäytön velvoitteet. Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen yleispiirteinen suunnitelma maakunnan alueiden käytöstä. Siinä esitetään maakunnan yhdyskuntarakenteen ja alueidenkäytön perusratkaisut sekä maakunnan tavoiteltu kehitys keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Maakuntakaavan tehtävänä on myös välittää valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuntakaavoitukseen. (Etelä-Karjalan liitto) Savitaipaleen kunta kuuluu Etelä-Karjalan liittoon ja siten myös sen alaisuudessa laadittavan maakuntakaavan vaikutuspiiriin. Etelä-Karjalan liiton maakuntavaltuusto on kokouksessaan 9.6.2010 hyväksynyt Etelä-Karjalan maakuntakaavan. Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan 21.12.2011 Ote vahvistetusta maakuntakaavasta Maakuntakaavan merkittävin alueeseen kohdistuva varaus on: SUUR-SAIMAAN KEHITTÄMISEN KOHDEALUE. Etelä-Karjalan liiton maakuntahallitus päätti 28. maaliskuuta 2012 käynnistää vaihemaakuntakaavan laatimisen. Vaihekaava kattaa koko maakunnan ja teemana on kaupallisten palveluiden, elinkeinoelämän ja liikenteen kehittämismahdollisuudet. Se tulee vahvistuessaan korvaamaan 21.12.2011 vahvistetun Etelä-Karjalan maakuntakaavan vaihekaavan aluevarausten osalta.
Savitaipaleen kunta Selostus 3 1.2.3 Yleiskaava 1.2.4 Asema- ja ranta-asemakaavat Kaavamuutosalueilla on voimassa Savitaipaleen kunnanvaltuuston hyväksymä yleiskaava (voimaantullut 21.4.2005). Ajantasaiset kaavaotteet on samalla sivulla kaavamuutoskohteen kanssa (liite) Kaavamuutosalueilla ei ole voimassa ranta-asemakaavaa. 1.2.5 Rakennusjärjestys 1.2.6 Pohjakartta 1.2.7 Maanomistus 1.2.8 Rakennuskiellot 1.2.9 Suunnitteluvaiheet 2 LÄHTÖKOHDAT Savitaipaleen kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan 2.7.2012. Kaavan pohjakarttana käytetään numeerista maastotietokantaa sekä ajantasaista kiinteistörekisteriaineistoa. Kaavamuutosalueiden maanomistajina ovat yksityiset henkilöt. Kaavamuutosten laatimisen ajaksi ei ole määrätty rakennuskieltoja Tekninen lautakunta ja kunnanhallitus ovat hyväksyneet kaavamuutoksen käynnistämisen (Tekla 29.11.2012 63 ja Khall 10.12.2012 232). Kaavaluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä 26.2 28.3.2013 välisenä aikana. TÄYDENNETÄÄN PROSESSIN KULUESSA 2.1 Kaavamuutosten tarve ja tavoitteet 2.2 Luonnonarvot Suunnittelun tavoitteita ovat: Myönnettyjen poikkeamislupien huomioiminen Havaittujen virheiden korjaaminen Rakennuspaikkojen laajennukset Rakennuspaikkojen käyttötarkoitusten muutosten tutkiminen Kaavamuutokset ovat pienialaisia ja koskettavat yksittäisiä tiloja ja rakennuspaikkoja. Kaavamuutoksilla ei muuteta alkuperäisen yleiskaavan tavoitteita ja mitoitusperiaatteita Alueelle on tehty selvitys luonnonoloista alkuperäisen yleiskaavan yhteydessä.
Savitaipaleen kunta Selostus 4 2.3 Kulttuuriarvot ja muinaismuistot Kaavamuutoskohteilla ei ole huomioitavia kulttuuriarvoja. Kaavamuutoskohteisiin kuuluu yksi muinaismuisto Turponniemessä: Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, johon kuuluu kallioon louhittu taistelu-/yhdyshauta mahdollisine konekivääripesäkkeineen, puolustusaseman taustalle kulkeva maahan kaivettu yhdyshauta ja varaston tai parakin kuoppa. Kohde sijaitsee Kuivasensaaren luoteisosassa sijaitsevassa Turponniemessä, niemen länsipäässä olevalla kalliokohoumalla. Kohde on sijoitettu niin, että siitä on pystytty hallitsemaan Turponselältä Vehkaselälle kulkevaa vesireittiä. Hauta on pohjois-eteläsuuntainen ja se kaartuu pohjoispäässä kohti kollista ja eteläpäässä kohti itää. Sen kokonaispituus on noin 100 metriä, syvyys keskimäärin 1 2 metriä ja leveys keskisyvyydellä 1,5 2,5 metriä. Hauta on louhittu hyvin karkeasti ja se on selvästi jäänyt vain alustavan luohinnan asteelle. Louhintajäte on kasattu rintasuojaksi haudan torjuntasuunnan (luoteeseen, länteen ja lounaaseen) puolelle. Maasto on suurimmaksi osaksi Saimaan rannalla sijaitsevaa avokalliota. Kalliolla ja sen takamaastossa kasvaa harvaa puustoa. Avokallion pohjois-, länsija eteläpuolella on jyrkkä rinne järveen. Kallion etelä-kaakkoispuolella on kesämökki. (Lähde muinaisjäännösrekisteri) 3 YLEISKAAVAN KUVAUS 3.1 Kaavamuutokset perusteluineen 1, Maikonlahti Ajantasaistetaan venevalkama-alueen rajausta vastaamaan tehtyä kiinteistötoimitusta. 2. Uitonsalmi Muutetaan uuden lomarakennuspaikan käyttötarkoitus olemassa olevaksi vakituisen asumisen paikaksi. Rakennuspaikka on toteutettu niin, että vakituinen asuminen on mahdollista. Vakituista asumista puoltaa alkuperäisen yleiskaavan kehitettävä kyläaluemerkintä (at) 3. Kärmehaudanlahti Muutetaan loma-asunnon paikka vakituisen asunnon paikaksi ja laajennetaan sitä. Perusteena on myönnetty poikkeamis- ja rakennuslupa. 4. Pieni Lummelahti Muutetaan loma-asunnon rakennuspaikka vakituisen asunnon paikaksi olemassa olevan käytön perusteella
Savitaipaleen kunta Selostus 5 5. Ketvelniemi Muutetaan loma-asunnon rakennuspaikka vakituisen asunnon paikaksi olemassa olevan käytön perusteella 6. Miilunmäki Laajennetaan lomarakennuspaikkaa. Perusteena ovat: loma-asunnon haltija on ostanut lisämaata rakennuspaikan ympäriltä ja nykyisen rakennuspaikan muoto on paikan laajentamisen suhteen epäkäytännöllinen. 7. Ryöniemi I Muutetaan loma-asunnon rakennuspaikka vakituisen asunnon paikaksi. Maanomistaja on muuttamasta ulkomailta takaisin Suomeen ja hänellä ei ole muualla omaa maata, jonne voisi rakentaa vakituisen asunnon. Samalla osoitetaan uusi kyläranta-alue (LV-k) nykyisen käytön perusteella. Kylärantaa 8. Korkiasaari Siirretään nykyisessä yleiskaavassa väärässä kohdassa ollut muinaismuisto oikeaan kohtaan. 9. Haimilanranta Muutetaan loma-asunnon paikka vakituisen asunnon paikaksi ja laajennetaan sitä. Perusteena on myönnetty poikkeamis- ja rakennuslupa. 10. Hietalahti Muutetaan loma-asunnon rakennuspaikka vakituisen asunnon paikaksi olemassa olevan käytön perusteella 11. Muuraisniemi Ajantasaistetaan lomarakennuspaikan sijaintia tehdyn lohkomistoimituksen perusteella.
Savitaipaleen kunta Selostus 6 Kaavaluonnoksen nähtävillä olon jälkeen muutoskohteiksi lisättiin vielä seuraavat kaksi kappaletta 12. Ryöniemi II Tilan 2:71 omistajat ovat ostaneet lisämaaksi määräalan tilan 2:72 puolelta. Lisämaa on perusteltua osoittaa yleiskaavan rakennusalueeksi, koska alkuperäinen rakennuspaikka on melko pieni (= 2 000 m2). 13. Kuikkolahti Muutetaan uuden lomarakennuspaikan käyttötarkoitus olemassa olevaksi vakituisen asumisen paikaksi. Rakennuspaikka on toteutettu niin, että vakituinen asuminen on mahdollista. 14. Kotkatsaari Kotkatsaareen lisätään yksi muinaismuistorekisteriin lisätty kohde. Kohde on ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Puolustusasemaan kuuluu kallioon louhittu taistelu-/yhdyshauta, jossa on kaksi suurehkoa pesäkettä. 3.2 Kaavamerkinnät ja määräykset Jätevesihuolto on järjestettävä asianomaisen viranomaisen hyväksymällä tavalla sekä noudattaen talousvesien käsittelystä annettua valtioneuvoston asetuksia. Rakennusten suunnittelussa on huomioitava maaperästä aiheutuvan radonhaitan torjunta. Muilta osin yleisissä määräyksissä noudatetaan alkuperäisen yleiskaavan määräyksiä. 4 YLEISKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET 4.1 Yleistä Ympäristövaikutusten arvioinnin yhtenä perusteena voidaan pitää alkuperäiseen rantaosayleiskaavaan tehtyä luonnonolojen selvitystä. Myös kaavoittajan tekemä maastokäynti ovat merkittävä osa arvioinnin perusteita. Sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset perustuvat suurelta osin kaavoittajan tekemiin huomioihin ja havaintoihin kaavaprosessin aikana. 4.2 Kulttuuri- ja ympäristövaikutukset Kaavamuutokset eivät merkittävästi vaikuta ympäristöä huonontavasti. Muinaismuiston sijoittaminen yleiskaavassa oikealle kohdalle turvaa osaltaan kulttuuriarvojen säilymistä. Vesihuollon osalta ei kaavamuutosalueella tarvitse ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, sillä muutokset kohdistuvat yksittäisiin rakennuspaikkoihin. Sama koskee jätehuoltoa. Välittömiä kustannuksia vesihuollon ja tiestön osalta syntyy, mutta ne kohdistuvat lähinnä maanomistajalle.
Savitaipaleen kunta Selostus 7 4.3 Vaikutukset maisemaan Kaavamuutoksilla ei ole maiseman kannalta merkittäviä vaikutuksia. 4.4 Taloudelliset vaikutukset Uusi vakituinen asuminen aiheuttaa jonkin verran kustannuksia maanomistajalle mm. tiestöjen ylläpidon suhteen. Lisäksi oman auton käytöstä aiheutuu jonkin verran kustannuksia. Toisaalta edullisen uusiutuvan puuenergian käyttö kyseisillä kohteilla on helpohkoa, koska puuta on saatavissa omasta metsästä. 4.5 Vaikutukset vesistöön, pohjavesiin ja ilmastoon Vesistöihin ja pohjavesiin eivät kaavamuutokset sanottavasti vaikuta, koska jätevedet ja muut jätteet tullaan hoitamaan haja-asutusalueella lain edellyttämällä tavalla. Yksityisautoilulla on ilmaston kannalta jonkin verran haitallisia vaikutuksia. 4.6 Yhdyskuntataloudelliset ja rakenteelliset vaikutukset Suunnitellut uudet vakituisen asumisen rakennuspaikat periaatteessa hajauttavat yhdyskuntarakennetta ja aiheuttavat mahdollisesti julkisille palveluille lisätarpeita mm. koulukuljetusten muodossa. Toisaalta yksityisautoilun ajettavat kilometrit saattavat vähentyä. Mikäli pääkaupunkiseudulla nykyisin asuvat vapaa-ajan asukkaat muuttavat pysyvästi suunnitelluille kohteille, jää viikottainen mökkimatka pääkaupunkiseutu Savitaipale pääkaupunkiseutu pois. 30 mökkimatkaa vuodessa tekee noin 12 000 km. 4.7 Sosiaaliset vaikutukset Rakennetun ympäristön kannalta kaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia. Lähimmät naapurit saattavat hetkellisesti kokea häiriötä etenkin rakentamisen aikana. Häiriölliset vaikutukset jäävät kuitenkin melko vähäisiksi verrattuna kaavamuutoksen positiivisiin vaikutuksiin. SAVITAIPALEEN KUNTA Antti Hirvikallio Maankäyttöinsinööri, YKS 371