AUTTAJAN JAKSAMINEN STEPPI-MESSUT 8.5.2019, SEINÄJOKI PROJEKTITYÖNTEKIJÄT KRISTA HAKALA JA TIINA RINTAMÄKI VOIMAA ARKEEN-KURSSITOIMINTA, EPSHP
TIETOINEN ISTUMINEN Istu lattialla tai tuolin reunalla ryhdikkäästi. Havainnoi muutaman hengityksen ajan hengityksesi kulkua sisään ja ulos. Laajenna sen jälkeen keskittymisesi muihin kehon tuntemuksiin. Aisti nyt, mitä tuntemuksia sinulla on kehossasi. Voit tuntea esimerkiksi jännitystä, pistelyä, kuumuutta tai kylmyyttä. Laita vain merkille, mitä tuntemuksia sinulla on. Tunne tuntemukset sellaisina kuin ne ovat yrittämättä vaikuttaa niihin. Jos huomaat, että keskittymisesi on siirtynyt muualle, tuo keskittymisesi takaisin hengitykseesi. Jatka näin muutaman minuutin ajan.
Elämämme rakentuu ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta ja inhimillinen myötätunto on osa sitä. Myötätunnon voidaan ajatella olevan surua toisen puolesta, mutta miten olla myös itselleen myötätuntoinen? Oman elämän hallinta ja itsehoito ovat tärkeitä työkaluja, kun kyseessä on auttamistehtävä, jossa oma persoona on työvälineenä.
Järkyttävien tapahtumien parissa työskenteleville kehittyy ajan myötä psyykkistä joustokykyä eli resilienssiä, mutta se ei takaa, etteikö auttajakin voi joutua avun tarvitsijaksi. Psyykkisen kuormittumisen kokemukseen vaikuttaa myös se, miten paljon auttajalla on ollut jo valmista stressitaakkaa ennen yllättävään tilanteeseen joutumistaan. Kaikki mahdollinen ennakkotieto ja mahdollisuus valmistautua tilanteeseen, jossa kohtaa traumaattisen kriisin kokeneita, helpottaa ammattilaista itseään.
Auttajaa voi helpottaa tiedostava ajattelu omista rajoistaan ja keräämäänsä tieto stressireaktioista. Organisaation ja johdon tuki auttavat tilanteen normalisoinnissa, ja erityistä huomiota tarvitsevat kriisityössä juuri aloittaneet uudet työntekijät. Stressiä voi kasaantua pääsääntöisesti kahdella tavalla, joko niin, että kertaluonteinen tapahtuma on äärimmäisen rankka tai että henkilö joutuu työskentelemään pitkän aikajakson useiden erillisten kuormittavien tilanteiden kanssa. Työntekijän jaksamisen ytimenä ovat oikeat resurssit ja työstä palautuminen.
MIKSI MYÖTÄTUNTO UUVUTTAA? Myötätuntouupumisen riski koskee jokaista ammattiauttajaa. Emotionaalisesti kuormittavat tekijät ovat luonnollinen osa ammattiauttamisen vuorovaikutuksessa. Riski ei ole seuraus persoonallisista tekijöistä eikä epäammatillisuudesta vaan työn sisällöstä. Myötätuntouupumus on seuraus toistuvasta, empaattisesta toisen ihmisen kärsimyksen jakamisesta tai todistamisesta
Auttamisen ammattilainen kuuntelee joka päivä toisen ihmisen murheita työkseen. Työssä on välttämätöntä osata asettua empaattisesti toisen asemaan. Joskus empatia voi kuitenkin mennä yli. Samaistuminen asiakkaaseen voi olla niin voimakasta, että tunnetila ottaa vallan auttajasta. Asiakkaan kokemus menee ihon alle, ja asiakkaan tunteista tuleekin auttajan tunteita. Kyse on myötätuntostressistä, joka pitkittyneenä voi johtaa myötätuntouupumukseen.
Myötätuntouupumuksen oireet Myötätuntouupumus on auttajan työperäistä uupumusta. Syvä ja kokonaisvaltainen väsymystila. Oireita ovat: mieleen väkisin tunkeutuvat mielikuvat esimerkiksi autettavien traumaattisista kokemuksista ihmiskuvan ja maailmankuvan muuttuminen pessimistiseksi torjuminen esimerkiksi eristäytymällä, itselääkitsemällä, välttelemällä asiakastilanteita fysiologisen ylivirittyneisyyden oireet kuten ahdistuneisuus, impulsiivisuus, nukkumisen häiriöt muutokset arvoissa ja elämän merkityksessä muutokset työelämässä, esimerkiksi työmoraalin lasku. Jos tunnistat näitä oireita itsessäsi, on hyvä hakeutua keskustelemaan tilanteesta esimerkiksi työterveydenhuoltoon tai ainakin oman esimiehen kanssa.
Sijaistraumatisoituminen Ilmenee: masennuksena, kyynistymisenä, eristäytymisenä, psyykkisinä ja fyysisinä oireina ali- tai ylireagoiminen asiakkaan asioihin vaikeus ylläpitää ammatillisia sääntöjä ja rajoja maailman ja ihmiskuvan muutoksina vaikutukset ulottuvat myös työn ulkopuoliseen elämään häpeän tunteita omasta hyvinvoinnista/onnellisuudesta => kaiken antaminen
Auttamistyö on fyysisesti, psyykkisesti ja henkisesti haastava ala sekä työympäristö. On tärkeää löytää keinoja, joilla voidaan tukea työssä jaksamista. Nykypäivän työn tuomat haasteet ja vaatimukset ovat merkittävä osa ihmisten henkilökohtaista elämää. Sen vuoksi työssäjaksamisen kehittäminen tulisikin olla työntekijän, organisaation ja yhteiskunnan velvollisuus https://www.youtube.com/watch?v=81u80zt7n7g
Auttajan asenteet ja tunteet Epäonnistumisia tapahtuu väsymyksen, omien ajankohtaisten ongelmien, ajan vähäisyyden tai tietojen riittämättömyyden takia tai vain vahingossa Rakentavan kritiikin kestäminen Kritiikin nostattamia tunteita ja ajatuksia hyvä purkaa työnohjauksessa Voi joutua myös asiattoman, autettavien kivuista nousevan käytöksen kohteeksi, niitäkin tärkeää saada purkaa esim. työnohjauksessa Itselleen virheiden ja epäonnistumisten salliminen
KUULUTKO RISKIRYHMÄÄN? Uskallatko sanoa ei? Voitko myöntää, että nyt et ehdi, pysty, jaksa, osaa tai hallitse asioita? Pystytkö tällöin luopumaan jostakin? Koetko tyytyväisyyttä? Pystytkö toteuttamaan elämässäsi riittävästi asioita, jotka ovat sinulle tärkeitä? Onko sinulla kokonainen elämä? Ehditkö ja jaksatko muutakin kuin työtä ja/tai vapaaehtoistoimintaa? Tunnistatko ja kunnioitatko omia inhimillisiä rajojasi? Hyväksytkö oman vireesi aaltoilun, etenkin silloin, kun muilla elämänalueilla on vaikeaa?
OMAT VOIMAVARAT JA JAKSAMINEN Omaa jaksamista edistävät: motivaatio ja innostus tehtävään riittävä perehdytys ohjaus ja tuki toiminnan aikana oman elämän voimavaroista huolehtiminen kyky pysyä roolissa taito vetää auttamisen rajat
Näkökulmia työnkuvien ja työpäivän rakenteen suunnitteluun Asiakasmäärä Autettavien joukko Työskentelytavat Asiakkaiden ongelmat vaihtelevat Työpäivän vaihtelevuus Omaan itseen palaaminen Mihin näistä minä voin vaikuttaa?
Pidä huolta itsestäsi Työnohjaus Konsultaatio Näkökulmien antaminen, yhdessä pohtiminen Oman jaksamisen vahvistaminen On lupa ja oikeus pitää itsestään hyvää huolta Myötätuntoa on hyvä antaa myös itselleen Omasta arjesta ilon ja nautinnon löytäminen
MYÖTUNTOINEN KÄSI Istu tai makaa miellyttävässä asennossa. Vedä ensin muutaman kerran syvään henkeä. Tuo mieleesi jokin sinua vaivaava asia, jonka kanssa kamppailet juuri nyt, tai jokin asia, joka on ollut sinulle vaikea. Muistele mitä tapahtui, miten se edelleen vaikuttaa sinuun ja miten se saattaisi vaikuttaa tulevaisuuteesi. Pane merkille, millaisia epämiellyttäviä ajatuksia ja tunteita se saa aikaan. Aseta nyt toinen kätesi siihen kohtaan kehossasi, missä tuo tunne tai ajatus kehossasi tuntuu voimakkaimmin. Ajattele, että se on hyvin kiltin ja huolehtivan ihmisen käsi. Ehkä tuo tunne on voimaikkain rinnassasi, tai päässäsi, niskassasi tai vatsassasi. Jos et tunne sitä missään kohtaa kehossasi erityisesti, aseta kätesi rinnallesi. Anna kätesi olla siinä, kevyesti ja lempeästi. Tunne se ihoasi tai vaatteitasi vasten. Ja tunne kädestäsi huokuva lämpö kehossasi. Ajattele kuinka kehosi ikään kuin hellittää, avautuu ja tekee tilaa. Pidä tuntemaasi kipua hellästi ikään kuin se olisi itkevä lapsi tai kallisarvoinen taulu. Vie siihen lämpöä ja ystävällisyyttä niin kuin kohtelisit henkilöä, joka tarvitsee huolenpitoasi. Anna myötätunnon siirtyä sormistasi koko kehoosi. Käytä nyt molempia käsiäsi. Vie toinen kätesi rinnallesi ja toinen vatsallesi. Anna niiden levätä siinä lempeästi ja kohtele itseäsi ystävällisesti. Ole näin hetken aikaa, tuntien yhteyden itseesi, pitäen huolta itsestäsi ja tuntien myötätuntoa itseäsi kohtaan.
Elämän suorittaminen on usein este palautumiselle. Pysähdy, havahdu, hengitä ja rentoudu. Tee tuntevia tekoja. Ole vain! KIITOS!