SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO. XVIII. TEOLLISUUSTILASTOA. Vuonna 907. EDELLINEN OSA. VUORITOIMI JA KONETEOLLISUUS; RAHAPAJA JA KONTROLLILAITOS.» HELSINGISSÄ 505-
H E L S IN G IS S Ä 909, OSAKEYHTIÖ WEILIN & GÖÖS AKTIEBOLAG.
SISÄLTÖ: Svu Jo h d a n to...... Y Kullanhuuhtomnen Ivalojoen varrella Suomen Lapssa vuonna 907... Kullantuotanto Suomessa vmeks kuluneena 0 v u o te n a... Järv- ja Suomalmn nosto... M asuuneja... Haudan valmstus ahjotaonnan k a u t t a... 5 Haudan valmstus v alssla to k sssa... 6 V alurautalatoksa... 8 Musta- ja T e h d a sta o n ta... 0 V a lm o ta... Konepajojen v a l m s t u s... Katsaus vuorlatoksen, ruukken ja konepajojen valm stnsarvoon...8 Työntekjöden luku vuorlatoksssa, ruukessa ja konepajossa... Ilmotettuja tapaturma ruukessa ja konepajossa...6 Tehtyjä uutsrakennuksa ruukessa ja k o n e p a jo ssa... 8 Työväen kassoja ruukessa ja k o n e p a jo s s a... 0 Uunen, ahjojen, valsslatoksen ja koneden y. m. lukumäärä ruukessa ja konepajossa. Raaka-aneen kulutus ruukessa ja k o n e p a jo s s a...0 Läänenmukanen katsaus konepaja- ja ruukkteollsuuteen kaupungessa ja maaseudulla. Kästeollsuuslatoksa metallteollsuuden a l a l l a... Katsaus tuotantoon ja työväestöön kästeollsuuslatoksssa metallteollsuuden alalla.. 9 Katsaus tuotannon arvoon metallteollsuuden alalla vuosna 906 ja 907... 5 Läänenmukanen katsaus metallteollsuuteen vuosna 906 ja 907... 5 Katsaus metallteollsuuteen maan k a u p u n g e s s a... 55 Katsaus metallteollsuuteen m aaseudulla... 56 Tetoja valtauskrjadarosta vuonna 907... 57 Rahapaja vuonna 907 Kontrolllatos vuonna 907 6
Metallteollsuuden tlasto vuodelta 907 osottaa, että koko valmstusarvo tek 6,8,6 Smkaa, jota vaston se vuonna 906 nous 65,98,7 Smkaan. Mtään varsnasta vähennystä e ole ertysest huomattava nden kolmen päähaaran, nmttän ruukkteollsuuden, konepajojen ja kästeollsuuksen alalla, jota kertomus kästtää. Vähennys johtuu stä, että yks maan suurmmasta konepajosta, Chrchton & Kumpp. Turussa, on lmottanut valm stusarvon melkosta penemmäks kun lähnnä edellsenä vuonna, rppuen stä, että tedot vuodelta 906 kästtvät kakka sllon valmstuneta tötä. Arvo tul sten nn sanoaks kootuks edellseltä vuodelta ja nous 7,8,55 Smkaan, kun se stä vaston vuodelta 907 tek anoastaan 95,78 Smkaa. Se onkn konepajateollsuus, joka on kärsnyt sen kautta, että venäläsä kruununtlauksa e enää saada antaa Suomeen, kun se sen sjaan e tunnu ruukk- ja kästyöteollsuuteen mtään vakuttaneen. Nnkun jo edellsessä vuoskertomuksessa huomautettn, lakkautettn työ W purn läänssä sjatsevssa Välmäen kavoksssa; ja kun e mussakaan kavoksssa ole työskennelty, nn mtään varsnasta kavostötä e ole vuoden akana harjotettu. Eräs amerkkalanen yhtö on kutenkn ryhtynyt tomeen työn alottamseks Orjärven kavosalueessa Uudenmaan läänssä. Mantun yhtön pääosakkaat ja johtavat m ehet on henklötä Suomesta, jotka lännessä ovat saavuttanut tarpeellsa ammatttetoja. Näyttää ss sltä, että nämä maamme vanhmmat vaskkavokset, jossa sen ohessa on melkoset määrät snkkvälkettä, jälleen joutuvat säännöllsen työn alasks. Koesärkemstä on myöskn vuoden akana, nnkun lähnnä edellsenä vuonnakn, suortettu Brödtorpn vasklöydöksssä Uudenmaan läänssä, n. k. Hsngern lahjarahastosta annetulla varolla. Mutta kun työt evät velä ole johtaneet mhnkään varmaan tulokseen, ja ntä tullaan jatkamaan vuonna 908, nn annetaan tetoja nstä vastedes. Samon on yllämanttu amerkkalanen yhtö suorttanut koetötä muutamssa Kuopon läänn Kontolahden ptäjän jo kauvan akaa tunnetussa vasklöydöksssä. Lapnmaassa on myöskn särkemskoketa edelleen jatkettu kullan löytämstä varten knteässä vuorperässä, vaan lman tovottuja tuloksa. Anoastaan se vuorteollsuus, joka on kästtänyt rtonasa maakerroksa, on ss vuoden akana tuottanut tuloksa, jota vodaan tlastossa manta. Tähän kuuluu kullanhuuhtamot Ivaloj oella Lapnmaassa ja järvmalmnnosto[maan täosassa. Ivalojoella saatn,559,5 gr huuhtokultaa, jonka arvo on 0,750 Smkaa, ss hukan enemmän kun edellsenä vuonna, jollon huuhdottn,867,5 gr. Suu-
Y l rn määrä,,750 gr, saatn Hangasoja nmsen svujoen tenolla Aatu Karppsen huuhtomossa, jossa työpäven luku nous 56. Taulussa lmotettujen pävätöden lukuun,,95, on laskettu myöskn pävätyöt, jota Pohjola yhtö on suorttanut kullan etsnnässä knteästä kallosta, nnkun yllä on manttu. Nämä tekvät e vähemmän kun,0, ja ntä on tehnyt non mestä non 6 kuukauden akana, jollon lkman 5 kuut.-meträ vuorta on säretty. Muut särkemset on suortettu kavosalolla, jossa huuhdontaa on tomtettu. Järvmalma nostettn 66 järvestä,07,s tonna, josta kutenkn 9,5,s tonna ol nostettu edellsenä vuotena, vakka stä nyt vasta on kotn kulotettu. Kustannukset nousvat 70,7 Smkaan, joka tekee 5 Smk 5 p:ä tonna koht. Kolmena lähnnä edellsnä vuosna nousvat keskkustannukset 6 Smk 75 p:n> 5 Smk 55 p:n ja 6 Smk p:n tonna koht. Kustannukset vahtelevat hukan, rppuen stä malmmäärästä, jota kuletetaan kotn ja stä, joka jätetään järven rannolle, mutta nämä menot tasaantuvat vuosen kuluessa, nn että saadaan kokonaskustannuksen lkmääränen keskhnta. Vme vden vuoden akana on järvmalma maassa nostettu seuraavat määrät : vuos järven luku järvmalma kustannukset tonna 90 89 7,97 9,996 90 85 7,887,,57 905 70 9,066, 6,7 85 906 69,006,5,98 907 66,07,5 70,7 80,98,7,07,57 Näden vden vuoden ajalla tekee ss keskhnta 5 Smk 9 p:ä järvmalm tonna koht kotona ruukella. Ruotsssa nostettn vuonna 907,5 tonna järvmalma, josta kustannukset tekvät kr 97 äyrä tonnlta el 5 Smk 56 p:ä. Takkrautaa valm stettn 0 masuunssa el yhdessä vähemmän kun edellsenä vuotena, sllä Karkklan ruuklla ol työ sesauksessa. Verrattuna edellseen kolmeen vuoteen nous valmstus seuraavn määrn, jollon kulutettn seuraavat määrät malma. vuos järv kotmasta ruotsalasta järvmalm- vuormalm- Yhteensä malma vuormalma vuormalma takkrautaa takkrautaa takkrautaa 90,886,8,7,7 8,67,9 7,9,0 6,65,9 905,607,9,089, 5,85,0 7,0,8,06,8 906 0,, 5,,7 7,66,5 8,8,6 5,865, 907 9,898, 885,6,85,8 7,85, 7,8, 5,099,7 Tästä käy esn, että prosenttmäärä rautaa järvmalmsta tek manttuna vuosna,s;,; 7,7 7,8 % sü s koetettu käyttää rkkaampa malmeja vme akona, kun työpalkat ja muut kustannukset ovat kokonneet. Vme vuonna käytettn kutenkn eräässä järvmalmuunssa myöskn vähän vuormalma, jonka
VIT kantta rautaprosentt hukan lenee noussut, Lounas-Suomen uunehn nähden, jossa käytetään ruotsalasta vuormalma, ol takkrautaprosentt seuraava: 5,n; 5,6; 5,9; 5,6 /0. Vuoden akana on takkraudan puhallus vuormalmsta vähentynyt,000 tonna, vaan järvmalmsta lsääntynyt 5 tonna. Kokonasuudessa ovat vahtelut vme vuosna olleet vähäpätösä, mutta tulevasuudessa tulee nähtäväst järvmalmtakkraudan valmstus vähenemään, koska käy yhä vakeammaks ylläptää klpalua muun takkraudan kanssa kuta enemmän halkojen hnta ja työpalkat nousevat. Ruukesta saatujen tetojen mukaan on nmttän tarkotus pakkon lakkauttaa työtä velä muutamssa järvmalmuunessa, pats Kuokkasten koskea ja Haapakoskea, jossa työtä vmesen lakkautuksen jälkeen e ole enää uudelleen pantu tomeen. Takkraudan valmstus on vähentynyt kahtena vme vuonna melkosest. Lenee sentähden syytä verrata nykystä valmstusta nhn vahteluhn, jotka ovat tapahtuneet vme puolvuossadan kuluessa. Täydellsyyden vuoks mantaan myöskn harkkorauta, joka vanhempna akona ol kankrautavalmstuksen raakaaneena, vakka harkko- el osmundrautaa e, nnkun takkrautaa, votu käyttää valnteoksen valmstukseen. Tetoja takkraudan ja harkkoraudan ( = osmundraudan) valmstuksesta Suomessa allamanttuna vuosna. Vuos Takkrautaa tonna Harkko rautaa tonna Yhteensä tonna Vuonna Takkrautaa tonna Harkko - rautaa tonna Yhteensä tonna 7 95? 95 88 0,05 0 0,5 809,7?,7 88,5 7,56 87,870?,870 88 7,8 90 8,0 j 85 6,05? 6,05 88,706 70 ;î,876 858,8,78,000 885,96 6,79 859,98. 7,,60 886 7,9 667 8,059 ; 860,9,8 5,6 887 9,88 80 0,7 86 9,07 850 0,57 888 9,685 79 0,76 86,977,,00 889 5,060 7 5,79 86,69,00,679 890,750 78,5 86,97 900,87 89,07 770,8 865,67 690 5,57 89,67 7 8 866 7,56 77 8,79 89,56 0,96 867,7 76,86 89,7 97,7 868 6,98 68 7,96 895,0 60,80 869 9, 588 9,80 896 5,670 90 5,760 870 0,05 70 0,807 897,8 60,87 87 0,65 78,5 898 6,679 6,679 87 9,9 869 0,8 899 6,6 6,6 87,66 8 5,77 900,00,00 87,78 7 5,56 90,085,085 875 0,586 670,56 90 9,56 9,56 876 6,088 78 6,806 90,0,0 877.0 577,997 90 6,66 6,66 878,95 5,909 905,07,07 879 7,98 8,6 906 5,865 5,865 880,56 90,76 907 5,00 5,00 Tästä nähdään, että suurn takkraudanvalmstus tapahtu kymmenen vuotta stten, 897, sekä että tuotanto kakkna vuosna 866 ast, pats kolmea vuotta, on ollut suuremp kun puheena olevana vuonna.
VIII Votanee arvoda takkraudanvalmstusta Venäjän valtakunnassa vuonna 907 non,8 mljoonaks tonnks. Ruotsssa valmstettn manttuna vuonna 65,778 tonna, Yhdysvallossa 5,7,557 tonna, Saksan valtakunnassa,78,067 tonna ja Suurbrtannassa 0,0,78 tonna. Mantussa maassa valmstettn ss enemmän kun 5/ 6 maalman takkrautatuotannosta, jota vodaan laskea non 60 mljoonaks tonnks vuonna 907. K ankrautaa ja terästä valmstettn ruukssa, vähemmän kun edellsenä vuotena. Putlauslatos Mathldedalssa on nmttän lakkautettu sekä otettu konepajan ja valmon käytettäväks. Vme vden vuoden tuotanto nous seuraavn määrn osaks valmseen, osaks puolvalm seen takorautaan nähden: ahjotakosta rautaa putlausrautaa martnrautaa Yhteensä (valmsta kank (sulanpötkyjä) (valanteta ja tonna rautaa) valnteoksa) 90,69, 5,09,8 9,59,9 6,68,9 90,06, 6,0,7,05,,9,0 905,,,68,8 5,58,8,55,8 906 859,o 6,5,8 8,868, 5,88, 907,58,7 6,6,6,59, 8,76,6 keskmäärä,8,6 5,7, 5,779,5,80,5 Kaklla er valmstustapojen alolla on ss tuotanto lsääntynyt, enn martnrautaan nähden, jossa karttumnen tekee,88, tonna, el runsaast /0. Kun kankrauta ja valnteokset postetaan loppusummasta, nn saadaan 7,0,8 tonna, joka osottaa sulanpötkyjen ja valanteden valmstusmäärän. Laskettuna valmks kaupparaudaks tekee valmstus : kaupparautaa teräsvalnteoksa Yhteensä tonna 90...,. 5,8, 5,6 5,806,7 90... 6,867,7 98, 7,65,9 905... 9,866,8 58,7 0,95,5 906...,05,7 5,,858, 907...,8,7 50,,686,8 keskmäärä 9,560,8 6,8 0,0,6 Nnkun yllä on manttu valmstettn ahjossa,58,7 tonna, joten,0 tonna kaupparautaa tulee putlaus- ja martnvalmstuksen osalle. Tämä määrä on 5,077,8 tonna el 8 #/'0 vähemp kun vältuotteden, sulanpötkyjen ja valanteden määrä, joka on 7,0,8 tonna; se osottaa että manttuja tuotteta on myyty. %
IX Jaettuna er valmstustapojen mukaan valm stettn kahtena vme vuotena valmsta kaupparautaa seuraava määrä : 906 907 ahjotakosta rautaa tonna... 859,f,58,7 putlausrautaa M.. 6,97,0 6,6, martnrautaa»..,69,7 5,787,8 teräsvalauteta n.. 5, 50,,858,,686,8 osottaen lsäystä sekä ahjotakoseen että martnrautaan nähden edellseen vuoteen verraten. Musta- ja tehdastaontatavarota valmstettn seuraava määrä vme v svuotskaudella: vuonna nauloja muta musta- Yhteens taetavarota tonna 90...,669,7,09,s 7,699, 90... 5,9,7,8, 9,775,9 905...... 6,5,o 7,886,8,7,8 906... 5,06,8 5,60,6 0,69, 907... 6,56,6 5,0,,676,8 keskmäärä 5,,9 5,9,7 0,86,6 Naulan valmstus on lsääntynyt,7,s tonnlla el 9 % j a on saavuttanut korkeamman määrän kun mnäkään edellsenä vuotena. Muu mustataonta on hukan vähentynyt, mutta kokonasuudessaan tekee kutenkn tähän kuuluven valmsteden lsäys, naulat shen luettuna, 98, tonna el 9 % Samon on valmotavaroden valmstus lsääntynyt 9 /0 nnkun käy esn seuraavasta yhteenasetuksesta: 90 9,8, tonna 90 9,90,8 905....... 9,7,9 906 0,99, 07,950, keskmäärä 0,6, tonna Evät valmotkaan osota ennen nn korketa valmstusmäärä kun tänä vuonna. Konepajojen valmstusarvo tek,97,665 mkaa el 6,6,60 mkaa vähemmän kun vuonna 906, jollon se nous 9,0,95 mkaan. Yaan kun lasketaan pos tomnm Ohrchton & Kumpp. valmstusarvo, jossa jo mantusta systä arvo puheena olevana kahtena vuotena suurest on vahdellut nn osottaa konepajateollsuus anoastaan 99,5 mkan el e edes /0 valmstusarvon vähennyksen. Vähennys on suuremmassa määrässä huomattava muutamssa suu
X rssa konepajossa Turun ja Vpurn läänssä, jota vaston mussa läänessä konepajojen valmstusarvo on pysynyt muuttumattomana ta hukan kohonnut. Mkkeln läänssä on syntynyt uus konepaja Savonlnnassa, jonka valmstusarvo on 6,760 mkaa. Konepaja perustettn jo 90, vaan on ennen ltetty kästyölatoksen joukkoon järeä- ja henotaelatoksena. Vuoden akana valmstettn 7 höyry- ja moottorvenettä. Jälkmäset, joden luku on 5, rakennettn kakk tomnm John Stenbergn osakeyhtön konetehtaassa Helsngssä. Edellsenä vuonna valmstettn kakkaan 6, josta petroleummoottorvenettä. 9 höyrylavan konevoma ol y l 0 hv., edellsenä vuonna sellasa ol. Höyrylavanrakennusta harjotettn konepajassa, edellsenä vuonna kahdessatosta. Enmmät höyrylavat ta 5 kappaletta, joden yhtenen hv. ol,7, rakennettn Varkaudella. Tampereen Palttna- ja rautateollsuusosakeyhtön konepajassa valmstettn 7 lokomotva, nn että luku, nnä 7 vuonna kun sellasta rakennusta on harjotettu, on 9. Maanvljelyskalujen ja aurojen lukumäärä lmotetaan olevan,76, vuonna 906 ol se,596. Mejerkaluhn sekä muhn senlaatusn nähden, ovat tedot epätäydellsä, koska muutamssa pajossa tähän luetaan myöskn avan vähäpätösä tötä, kun toset van lmottavat suurempa tötä. Kutenkn on kartettu mejerastoden yk sttän luetteloa, jota e suorastaan voda lukea kalujen joukkoon. Sellasa ol kutenkn otettu 905 vuoden tlastoon ja ne korottvät snä loppusumman luonnottoman korkeaks. Kahdelta vme vuodelta lmotetaan mejerkalujen luvun olevan 6 ja 68. Sahalatoksssa ja myllyssä nousee summa 08 ja 9 vuodelle 906 ja ja 89 vuodelle 907. Kästyölatolcsen valmstusarvo ol,796,600 mkaa el /0 suuremp kun edellsen vuoden, jollon arvo ol 0,0,000 mkaa. Lsäys näyttäytyy järeäja henotaonnan sekä lakk- ja levypajojen alalla, jotavaston enmmät muut kästyöteollsuudet osottavat melkosta vähempä arvomuutoksa. Myyntarvo kultaseppäanmatn alalla on kutenkn noussut,5,000 markaks,5,700 markasta, ja valmstusmäärä, nnkun myöskn kontrolllatoksen tlestä käy esn, on yhä lsääntynyt sekä saavuttanut korkeamman määrän kun koskaan ennen. Tämä vttaa shen, että rahavarat ovat olleet runsaat, sllä jalometalltavaran menekk on jotenkn hyvä ylesen varallsuuden arvonmttaaja. Metallteollsuuden valmsteden Jcolonasarvo ol vme vden vuoden akana seuraava: ruukkeja ja mustatae- konepajoja kästyölatoksa Yhteensä latoksa Smk. 90 0,97,06,6, 8,58,00,656,59 90,695,09 8,096,7 9,58,600 9,7,086 905 7,60,9,65,989 0,9,900 6,07,8 906 5,877,6 9,0,95 0,0,000 65,98,7 907 6,5,6,97,665,796,600 6,8,6 keskmäärä,8,99,55,7 0,86,60 56,97, Arvonvähennys tulee konepajojen osalle ja on syy tähän jo manttu. Ruukt ja kästyölatokset stä vaston osottavat melkosta lsäystä edellseen
vuoteen verraten. Vmeks mantussa on havattava tasasest kasvava arvonkohoamnen koko tänä akana ja usena edellsnä vuosna, vaan nn e ole suurteollsuuden lata, jonka rppuvasuus taloudellsta vahtelusta ja tlaukssta Kesarkunnasta on ollut enemmän huomattava. Edellsn loppusummn ssältyy myöskn valtonrautateden valmstuksen arvot, jotka nousevat seuraavn määrn: 90 90 905 906 907,088,59,0,85,6,66,676,8 5,50,98 Ss jatkuva valmstusarvon kohoamnen ja varsn huomattava sellanen vme vuotta koht, ollen e vähemmän kun 67,665 mkaa. Työntekjöden lukumäärä on ollut seuraava: ruukessa ja kone kästyö- Yhteensä Nstä valton pajossa latoksssa työntekjötä konepajossa 90,70,78 7,5,556 90,56 5, 6,878,50 905,60 5,089 9,79,567 906,600 5, 0,0,6 907,00 5,868 9,68,7 keskm äärä,85 5,9 8,678 Mantusta lukumäärästä ol vuoden akana nasta tössä ruukk- ja konepajateollsuudessa sekä 06 kästyölatoksssa, ss yhteensä 7 nasta metallteollsuuden palveluksessa. Suurteollsuuden alalla on työntekjöden lku vähentynyt,00 hengellä, vaan lsääntymnen kästyölatoksssa tekee 56 henkeä. Valton konepajojen tössä ol,7 työntekjää tah 9 ja 5 enemmän kun kahtena edellsenä vuosna. Tokko suhteellsest nän suur lsäys valmstusarvoon ja työntekjöden lukumäärään nähden valton teollsuuden alalla ykstysteollsuuden kannalta on tovottava, stä saattaa epällä. Valton rautateden konepajojen valmstusarvo ol nmttän / 6 osa maan kakken konepajojen valmstusarvosta ja työntekjöden luku ol /ft. Kun lasketaan valtonrautateden valmstusarvoa työntekjää koht, nn nousee se,5 nkaan. Ykstysteollsuuden alalla nous työntekjöden luku,688 ja valmstusarvo, kun luetaan pos malmn arvo,,,055 mkaan, joka tekee työmestä koht,690 mkaa. Pävätöden luku rautateden konepajossa tek 508,5, osottaen että,7 mestä keskmäärn kukn on tehnyt 9 pävätyötä vuodessa. Työväestö on ss ollut varsn pysyvänen. Työm ehlle maksettn rautateden konepajossa,9,578 mkaa, raaka-aneen hnta ja muut kustannukset tekvät,55,90 mkaa. Päväpalkka valton konepajossa ol ss keskmäärn mk 5 p:ä ja ansatsvat työmehet keskmäärn vuodessa,80 mkaa mestä koht. Ykstysstä konepajosta ja rautatehtasta e ole saatu nän täydellsä tetoja. 6 latoksesta on lmotettu maksettujen työpalkkojen määrä, vaan anoastaan 6 sen ohessa pävätöden ja työtunten lukua. Mantussa 6 latok- X I
X II sessa maksettn palkkona työmehlle 0,08,76 mkaa. Työntekjöden luku nässä latoksssa ol 0,79, joten keskmääränen anso mestä ja vuotta koht tuls olemaan 9 mkaa. 6 latoksessa suortettn,55,7 pävätyötä, josta maksettn,70,7 nkaa, ss mk 6 p:ä pävätyötä koht. Jos otaksutaan, että työpävä ol 00, nn tulevat kunkn tj'ônehen vuostulot keskmäärn olemaan,08 mkaa, ss summa, joka on anoastaan 0 mkaa suuremp kun ylläm anttu kaksta latokssta saatu keskarvo. Tämä vo osaks johtua stä, että työpäven kesklukumäärä e ole ollut 00. Mutta palkkasuhteet vahtelevat melkosest maan er seudussa. H elsngn ja Fredrksbergn valton rautateden konepajossa nous pävätöden luku,56, josta maksettn,7,9 mkaa tah 5 mkaa p:ä pävältä. Turussa on keskpäväpalkka ollut mkaa 88 p:ä. Kuopossa maksettn 8,655 pävätyöstä 09,9 mkaa, joka tekee mkaa 8 p:ä pävältä. 7:ssä ykstysssä konepajassa Helsngssä ol pävätöden luku 79,876, josta maksettn,9,066 mkaa el mkaa 6 p:ä pävää koht, s. o. 70 p:ä vähemmän kun skälässsä valton rautateden konepajossa. Turun kaupungssa maksettn kahdessa konepajassa 06,056 pävätyöstä 569,0 mkaa tah mk 76 p:ä pävältä s. o. mk p:ä vähemp kun kaupungn valtonrautateden konepajassa. Kun otetaan huomoon 0 latosta kaupungessa (pats Helsnkä) ja maaseudulla Uudenmaan ja Turun läänssä ta kakka täällä oleva latoksa, jotka ovat antaneet tetoja pävätöstä ja palkkaussuhtesta, nn maksettn nssä 50,79 pävästä,568,68 mkaa, joka tekee mkaa 7 p:ä pävältä, tah hukan vähemmän kun keskpäväpalkka mkaa 6 p:ä koko maahan nähden. Hämeen läänssä maksettn konepajassa,708 mkaa 69, pävätyöstä s. o. mkaa 7 p:ä pävältä. Wpurn läänssä suortettn latoksessa,67 pävätyöstä 60,067 mkaa el mkaa 59 p:ä pävästä. Wpurn rautatekonepajassa ol keskpäväpalkka mkaa pennä. Kuopon läänssä maksettn 5 latoksessa 65,57 mkaa,95 pävätyöstä s. o. mkaa 56 p:ä pävää koht; W aasan läänssä 85,75 pävätyöstä 6 konepajassa 96,57 mkaa el mkaa 6 p:ä; Oulun läänssä latoksessa 08,699 mkaa,8 pävästä el mkaa 8 p:ä pävää koht. K eskpäväpalkka Hangon, Waasan ja Oulun rautateden konepajassa ol mk 0 p:ä, mkaa 6 p:ä ja mkaa 80 p:ä. Vertalun vuoks manttakoon vhdon että Petarn suomalasessa rautatenkonepajassa maksettn 8,85 mkaa 8,88 pävästä el mkaa p:ä pävältä, ss e enempää kun mussa rautaten konepajossa. Mantusta vertalusta tuntuu käyvän selväks että yleensä työmehet valton konepajossa saavat non 0 à 0 /o suuremman palkan kun ykstysen konepajojen työmehet. Kästyölatoksssa nous bruttovalmstusarvo työntekjää koht,87 mkaan, ss verrattan alhanen luku. Tämä saattaa kutenkn rppua stä, että työntekjöden luku, 5,868, on lmotettu suhteellsest lan suureks valm stusarvoon verraten, joka tekee,796,600 mkaa, kun arvattavast osa työmehstä e ole ollut koko vuoden työssä. Kunka suur vähennys raaka-änesta, menosta ja lkevotosta y. m. on tehtävä saadakseen selvlle työntekjöden nettoanso, on vakea arvostella, sllä se on er ammatten alalla vahteleva, vaan tusknpa
X III vuotunen nettoanso keskmäärn nousee,000 mkaa suuremmaks, jos stä vodaan katsoa nousevan nnkään suureks. Mtään huomattava uutsrakennuksa vuoden akana e ole suortettu, nnkun stä laadtusta taulusta käy esn; laajmmat on tehty Inhan ruuklla, jossa rakennettn höyrypannuhuone, valmo, laboratoro kvestä sekä uus työväen asuntorakennus. Melken samanlasa uutsrakennuksa on tehty Karkklan ruuklla. Vakka ertynen tlasto laadtaan kassosta ja tapaturmsta on kutenkn ne tedot, jota suuremmsta metalllatokssta on lähetetty, nnkun ennenkn otettu vuoden tlastoon, jonka kautta saadaan suorananen vertaleva katsaus manttujen latoksen tähän kuuluvn olosuhtesn. Samon on laadttu luettelo rautatehtassa ja konepajossa löytyvstä uunesta, vomakonesta ja kalusta. Maassa on masuuna ja putlausuuna sekä ahjoa raudan mellotusta varten, josta 8 franche comté ja lancashre tyyppä, ynnä 76 höyryvasaraa, josta kutenkn usemmat ovat konepajoja varten. Voman saanta varten on 7 höyrykonetta, 8,9 hv sekä 6 vespyörää,, hv ja turbna, 5,877 hv. Vomaa joka on lmotettu hevosvomssa, saadaan ss hukan enemmän höyryn kun veden kautta. Ero tekee, kun 5 lokomobla varten lasketaan 00 hv,,7 hv höyryn eduks. Valsslatoksa on 7 ruukssa ja stäpats henovalsslatos Sorsakosken henotaetehtaassa. Martnuuneja on 7 kappaletta, nstä 6 rautatehtassa ja Porn konepajassa. Koska tetoja vmemantusta latoksesta e ole rautalatoksa kästtävässä taulussa, lenee tässä syytä manta, että uun on ollut tomessa 90 vuorokautta, jollon kulutettn 600 m sahakarkketa ja 6 tonna kvhlä sekä 5 tonna takkrautaa ja 0 tonna takkrautaromua, ja valmstettn 60 tonna teräsvalnteoksa ja 5 tonna kova tavarota; lmotettu polttohuvennus ol 9,. Valtauskrjoja annettn 7, josta 0 vaskmalma varten, rautamalma ja 6 kultaptosa maakerroksa varten Lapnmaassa. Rahapajassa ja kontrolllatoksessa on suortettu ntä tötä, jotka ovat m antut johtajan ja aljohtajan m yötältetyssä kertomuksssa. Rautatavaran vent Kesarkuntaan on vme vtenä vuotena noussut seuraavn määrn: Takkrautaa Kankrautaa Rautatavarota lmt.,500,000 puutaa lm. 00,000 puutaa lm. 0,000 puutaa tull 0 kop. tull 0 kop. 90 6,6 7, 06,5 905 8,07 6,6 0,990 906 58,95 8,87,697 907 9,655 9,65 0,8 908,59 5,876 88,8 Takkraudan ja kankraudan vent on hukan lsääntynyt, mutta rautatavaroden vent vähentynyt vuonna 908, josta tetoja on votu järjestää panatuksen kestäessä, joka, alotettuna Marraskuussa manttuna vuonna, on vvähtänyt senkautta, että täydentävä tetoja kästeollsuukssta saapu myöhään. G. P. Soltander.
j Kullanhuuhtomnen Ivalojoen varrella Suomen Lapssa vuonna 907. J '...... [ Huuhtamojen luku. Huuhtamonomstajen ja johtajen luku. Työntekjöden luku, kakk mehä luku Pävätöden Huuhdottua maata Saatu kultamäärä Tuotannon arvo m grammaa 9bf Oulun läänssä. Ivalojoen joklaaksossa Inarn ptäjässä Suomen Lapssa.. 6 9,95,,559,6 0,750 Yhteensä edellsnä vuosna 870 906... 9,9,786 8,05,7,9,55 99,6,007 5,605,,0,005 Stäpats rkottn 70 m8 vuorta. Kavospr- ja etsntäkustannukset kruunulle nousvat 0 M n f Kullantuotanto Suomessa vmeks kuluneena 0 vuotena. K u t a a Vuos gram maa arvo Sfnjc 898,69,780 899,60 8,8 900,7 6,956 90,97 6,6 90,56 0,0 90,995 9,586 90,950 6, 905 95,960 906,867 9,76 907,559 0,750
Järv- ja Suomalmn nosto vuonna 907. malma on nostettu Järven luku, josta Malmn nostamsja kuljètus- \ kustannukset tettu malma Buukkehn kule- malma Järven luo jätetty suomalma SttyC dt at dt Yhteensä järv- ja Uudenmaan lään. Karkklan ru u k k....0 500-500 Kuopon lään. Värtslän ruukk!)... 5,000 5,000 5,000 Möhkön *)...,5 56,5 0,00 86,9 Jyrkän... 8 7,6 9,9 8,67 8,08 Salahmn8)... 0 0,55,000,0,0! Juankosken... 8,7,80 0,50 85,50! Sourun (Karttulan) ruukk... o,658,56 9.9 5,75. 6,07 99,0,55 0,575 Yhteensä 66 70,7 99,5,55,075 ]) Kustannus otaksuttu 0 Sftnf tonna koht. Osa malmsta jätetty järven luo. Nostamnen jakaantu seuraavast m: Weksjärvestä Ilomantsssa 7, Melaselästä s:n 59, Sysmäjärvestä s:n 0, Emsjärvestä Khtelysvaarassa 0, Lotmonjärvestä s:n 78, Otmenenjärvestä s:n 8, Palojärvestä s:n 9, Hetajärvestä s:n 5, Onkamonjärvestä Tohmajärvellä 06, Tohmajärvestä s:n 7, Korpjärvestä Korpselän ptäjässä 9, Jänsjärvestä Pälkjärven ptäjässä 56 ja Matrnjärvestä Uukunemen ptäjässä 0 m. Yhteensä,500 m. s) Stä nostettu 7,5 dt vuonna 906. ) Stä nostettu 6, dt vuonna 907. Must. Haapakosken ja Kuokkastenkosken ruuklla e vuonna 907 ole malma nostettu.
Masuuneja vuonna 907. Puuhlä K u l u t e t t u kuvaamseen Puta malmn malma Kotmasta malma Ulkomasta V a l m s t e t t u m8 m8 dt dt dt j dt dt dt Takotakkrautaa j Valmotakkrautaa Valnteoksa takkrautaa Yhteensä Uudenmaan lään. Trollshofdan ruukk.,688,66 68 6,8 Turun lään. Daaln ruukk... 7,0) 79,00),658), 5,08 Tejon... 9,676.9 0.005,08,087 6,708-00, 5,60,505 56,5 Kuopon lään. W ärtslän ruukk.. 5,06 5,0 8,856,95.95 Höhkön.. 7,870,600 7,90,07,75,9 Jyrkän..,95 8,97,096,7,808 Salahmn. 5,97 6,77), 6,88 9 7,59 Juankosken5)..,58,985 5,5 5,5 Sourun..,58 77 6,90 6,05 0,69 5 6.769 57,980,906 98,98 8,856 6,658 6,78 75 78,5 Yhteensä ; 07,76,906 98,98,7 6,658,759,580 50,997 a) Stä 80 m8 koksa. ) Stä 8,55 dt kuonaa. 8) Putlaus- ja martntakkautaa. ) Stä 7 dt htsuunn kuonaa ja 5 dt lomua. 5) Juankoskella malm kuvataan masuunkaasulla. Kalkkkven kulutus, destonna: Trollshofdassa 5,0; Daaln ruuklla 9,55 (sekä 890 dt dolomtta); Tejolla 5,9; Wärtslässä 7,; Jyrkän ruuklla 98; Salahmlla,75; Juankoskella,855.
Masuuneja vuonna 907. (Teknllsä tetoja). uunssa alko Pävä, jollon työ Puhallusvuorokaus luku Tuotanto vuorokautta koht Hengen lkmääränen lämpö Hengen lkmääränen pane Hlpanoksen suuruus Ajettujen panokse koko luku o b dt C mm m8 o Takkrautaprosentt malmsta. Hlen menekk takkrauta dt koht hl Uudenmaan lään. Trollshofdan ruukk 5/o 906) 7,6 00, 0,50 50, 7,* Turun lään. Daaln ruukk.... V 90 85 7, 5 0,,00 57,o 5,8) Tejon.... 907s) 7 6,«50 6 >7 5,69 5, 8,7 ) Kuopon lään. W ärtslän ruukk.. /lo 906 6 50 00 59,6 9,986 9,o 6,8 Möhkön... / 5/o 906 \ /0 907 0 50 8,6,757,8 7,0 Jyrkän... ««/s 907 5 6 0,0,95, 8, Salahmn... 6/ 900 87s) 86 50 55,6,55,6 7,9») Juankosken... Vn 907 6 85 50 65 l,,790, 8,8 Sourun... l/ 907 79 9 50 80,«0,77 5,7 8,6 *) Trollshofdan masuunssa työ lakkautettu 5/ 7 907 ja uudelleen alotettu ^ /j 907. ) Stäpats, kg koksa. 8) Tejon masuun suljettu %, käyttöön pantu «/s. suljettu 9/ 7, käyttöön pantu % sekä suljettu Vu 907. ) Tulos erehdyttävä sulkemsen johdosta. s) Pokkeukslla. 6) Shen laskettu hlmurska,
5 Raudan valmstus ahjotaonnan kautta vuonna 907. Työpäven luku Puuhlä K u l u t e t t u Kotmasta j Takkrautaa Ulkomasta Romua Yhteensä Y a l m s t e t t u jsulanpötkyjä Kankrautaa Kakellasta rautaa m <t dt dt dt dt dt dt' dt % hl Yhteensä Polttohuvennus Hlen menekk takkrauta dt koht Uudenmaan. Strömforsn ruukk. 00.58,57 55,90,65,65,6 9, Turun lään. Krjakkalan ruukk) 7,70 9,575 9,796 8,97 7 9,0 Kauttuan 0 60 8 0,07 96 Noormarkun) 5 780 7 99,0 7 5 898,6,6 67 5,0,5 7,876 8,97,85 5 9,9 Yhteensä 87 6,668,509,77,786 8,97,80 5,587!) Krjakkalassa ahjoa tomessa; takkraudan polttohuvennus 9 %: hlenmenekk sulan- pötkyhn nähden, hl. ) Noormarkun ruuklla taottujen sulanpötkyjen luku tek 76 kpl.
«6 Raudan valmstus valsslatoksssa vuonna 907. a) Putlaus. Työpäven luku Polttoaneta K u l u t e t t u Y a m t e t t u Takkrautaa Takkrautar orma Yhteensä takkrautaa Mllbaareja Sulanpötkyjä Muuta putlausrautaa Kvhlä Puta j dt m8 dt dt dt dt dt dt dt n teensä Polttohnvennus prosentt Uudenmaan. Fskarsn rankk 5) 0 7,86,057 6,,95,95, Turun lään. Daaln ruukk. 65.79 9.6 8 0.0 8,78 8,78 9,o Kuopon. Wartslän ruukk,05 8,70 5,85 5,85,60,60 6.0 Juankosken 7 7 89 5 897 79 79,6 Warkauden. 7,00) 9.586 8 9,8 07) 8,) 8,59,,0 6,65 6,9 5 6,56,60,00 8,,59 Yhteensä,78,979,6 68,8,60 70,07,60 0,87 8, 6,66!) Kahta uuna varten. a) Rmoja ja sahajauhoa. 8) Romukappaleta. ) Raakakankeja.
Raudan valmstus valsslatoksssa vuonna 907. b) Htsaamnen ja valssaamnen. Työvuorokausa Puta Polttoaneta K u u t e t t u V a mst e t t u Kulma-, pantturkulma Puuhlä Kvhlä Sulanpötkyjä Mllbaareja Muuta rautaa j Yhteensä! rautaa Tavallsta raataa Henoa rautaa L evyjä Yh teensä m8 m dt dt dt dt dt dt dt dt dt dt dt H pr. 0* B' CO p e t Polttohuvennus % Polttoaneta 00 kg valmstaa rautaa koht Uudenmaan lään. Fskarsn rnnkk.... 8,0,5,797,766 5,907 7,05 8,8,0 0,66*),87,7 - J) Kuopon lään. W ärtslän ruukk... 5 5,67,065,065 8, 8,,09 8,o 0,m Juankosken... 5 56 799 8 67 67,7 0,56 Warkauden...,800) 9,775) 9,775,0 9,86,00 5,90,67 7,, M 770 7,77 799,065 9,789,65,59 9,86,00,698,76 Summa 808 0,89,5 797,565,7,696 60,678 9,,90,76,00 6,6 6,6 -- Stäpats 9 dt palkasta valssattua rautaa. ) 0,0555 m puuhlä -f- 0, m halkoja -f- 8, kg kvhlä. ) Rmoja ja sahajauhoa. ) Stä dt romukappaleta, 8,76 dt raakakadkeja ja,068 dt lekketä ja rtfmua. Putlausraudan valssaamnen Daaln ruuklla on ltetty mart n rautaan; vodaan laskea 6,000 dtnks.
Valurautalatoksa vuonna 907. a. Sulatus martnuunssa. Työvuörokaus Kalkkveä ja dolomtta Turpeta Polttoaneta Puta K u u t e t t u Kvhlä Rautamalma Takkrautaa ja takkr.- romua R a u t a a I Takorautaa jatakorautaromua Muuta rautaa Yhteensä Valanteta Valmstettu dt m m dt dt dt dt dt dt dt dt dt dt Yhteensä Saatu takasn I Polttohuvennus % Uudenm.. Åmnnef. r.. 7,5,59 0,0 6,,97) 7,60,756,768 7,9 Turun. Daaln ruukk 599 8,66 7,57 6,5) 5,86 70,95 5.0,6 6,79 09,6,90,56,97 6,9 Kuopon. Wärtslän r. 8,,066 8.85,,8,09 56,578,690 79,769 6, W aasan. Inhan ruukty 05 50,90,0 60,590,870 0,900 0 5.8 Yhteensä,8,688,066 8,88 6,5 0,90,970 0,90,77,57 07,55 5,0,59 ),5 kg FeMn,,5 kg FeSMn, 9,90 kg AI. ) Stä 88 dt koksa. Polttoaneden menekk 00 kg valurautaa koht : Åmnneforsssa 0,äu m puta ; Daaln ruuklla 0,o68 m puta, l,s kg koksa, 9 kg kvhlä. Värtslässä 0, m puta, 0, m turpeta. Inhalla käytetään polttoaneena sahakarkketa. b. Valuraudan valssaamnen. K u u t t t u Valmstettu Polttoaneta Valanteta ja Puta sulama Tavallsta Levyjä Yhteensä rautaa Teräsvalnteoksa Kvhlä m8 dt dt d t dt dt Polttöhuvennus % Uudenmaan lään. Amnneforsn r u u k k... 5,75 5,06 7,98,005 0,95.7#) Turun lään. Daaln r u u k k... 76,79 0.65) 0,50) 0,50, Kuopon lään. Wärtslän r u u k k... 0,0 6,70),958),95, W aasan lään. Inhan ru u k k... 0,0 7,80s) 780 6.8 Yhteensä 6,9) 76,79 0,87 70,87,005 7,878 *),6 tavallsta rautaa varten,,07 levyjä varten. ) Stä 0,5 dt valanteta ja 6,97 dt blletsä y. m. ) Stä,68 dt henorautaa ja 9,6 dt kulma-, panttur-, muotorautaa ja lankoja. ) 5,609 dt valanteta ja, dt blletsä y. m. s) Stä myöskn henoa rautaa. Polttoaneden menekk 00 kg valmsta rautaa koht: Åmnneforsssa kankrautaa varten 0,; levyjä varten 0,. Daaln ruuklla 0,00 m puta, 75 kg kvhlä (käyttövomaa ja htsaamseen); Wärtslässä Ö. m puta; Inhalla käytetään polttoaneena sahakarkketa.
---------------------------------------------- - - Musta- ja Tehdastaonta vuonna 907. K u l u t e t t u V a l m s t e t t u Polttoaneta Koksa ja kvhlä Puuhlä Puta Anerautaa ja terästä Lapota, khveletä y. m. Krvetä ja pluja Takkoja ja kuokka Hevosen kenkä Hevoskenkänauloja... H Tako nauloja Puserrettuja ja lekenauloja dt m m dt 0 kg 0 kg 0 kg 0 kg 0 kg 0 kg 0 kg! 0 kg 0 kg dt Lankanauloja Muta taketa Yhteensä o Uudenmaan lään. Pnjasteu ruukkl)... 0,00 59,65 0,05,000 85,000 0,000 0,80 5,98 Porvoon hevoskenkätehdas).. 0,800,557,000,00 Fskarsn ruukk)...,586 60 77 6,90 69 Kellokosken ruukk)...,608 56 5,00,000,050 -,800 5,085 Strömforsn ruukk 6)... 76,800 0 786,000 970 50,770,00 699 6,60,5 ' 7,57,65 6,000 97,970,00,000,770, 6,650 6,659 Turun lään. Haaln ruukk6)... 9,77 67 7,05 89,660 65,70 5,50 Krjakkalan ruukk7)... 50 50 50 70 50!,750 57 Noormarkun ruukk... 580 55 0 -- 550: 80 0 Lomjoen naulatehdas 8)....,6 j,50 --- 6,080,508.60 90 67 9,90 70 60 55o 89,660 86,0 7,705
Hämeen lään. Ratnan t e h t a a t... 59 65,689 5,50,55 Ferraran naulatehdas9)....,75 0 5,779 8,95 9,050 68,60 7:7) 7,08 Suomen Sahanterätehdas0)... 6 8,658 800 - - - 700 70 Tampereen Konetehdas n)... 6 - - 50 - -,0 K. F. Dunderbergn k. p... 580, 7,890,0,0 Jokosten ruukk)...,58 69.808 9,00 -,990 6,760 7,775 W lpurn lään. 7,60 589 9,897 5,985 5,50 9,050 00,0 6,760 79,00 8,770 Peron n au late h d as...,000,000 9,000 ' 7,070 80,00 8,77 Kuopon lään. W ärtslän ruukkla)... 5 0 89 7,900 790 Möhkön ruukk,... 8,50 5 Juankosken ruukk)... - 9 0 8,550 886 Warkauden ruukk6)... 8 6,790 79 Sorsakosken ruukk6).... 5 50,60 78 6,000 600 W aasan lään. 56,8,90;,889,60,0,570 Inhan ru u k k...,50 5,60 7,00 6,00,0 Orsmalan r u u k k... 6 7-70 7 Koskensaar7)....,50,000 8,00-80,000 8,000,50 6,000,67 7,00 ~~ - 80,000 6,70,7 Yhteensä 0,96 7,8 5, 9,096 6,7oj 98,0,00 8,550 9,050,780 76,870,960 70,870 6,768!) Pnjasssa valmstettn 5,7 kpl. lapota ja khveletä, 05,59 kpl. lapon- ja khvelnterä, 80,05 kpl. krvetä ja pluja, 6,8 kpl. vasarota ja moukareja,,8 kpl. aurankärkä, 7,50 kpl. talkkoja ja henähankoja, 5,96 kpl. kuokka ja korppeja, 5,06 kpl. nurtokankoja. ) Porvoon hevoskenkätehtaassa :,80 kertamusta hevoskenkä. ) Fskarsssa: 0,08 kg poraterästä, 5,70 kg kv- ja maakanka,,8 kg rattaanakseleja. ) Kellokoskella: 65,956 kpl. krvetä,,67 kpl. kuokka, 656 kpl. palokoukkuja,,50 para saranota, joden yhtenen pano ol,605 dtna, ja john ol käytetty,806 dtna anerautaa sekä sen lsäks,79 dtna rakennustaketa ja mejerastota. 5) Strömforsssa :,000 kpl. lapota, khveletä, aurankärkä y. m., 6,00 kpl. krvetä, pluja, vasarota y. m., 800 kpl. tallkkoja, kuokka, henähankoja y. m.,,000 kg ankkureja, vartata, äkeenptä, akseleja y. m. 6) Daalnruuklla: 6,00 kg lekenauloja, 7,00 kg puserrettuja nauloja, 6,700 kg höyryvasarataketa, 0,700 kg vtjoja. 7) Krjakkalassa : 0,000 kg solaattorkoukk., suppopultteja y. m, 00 kpl. peltoauroja. 8) Lomjoen naulatehtaassa: Vtjoja. 9) Ferrarassa: 00,76 kg radenauloja 7,00 dt rautalankaa, dt nttejä, 7 dt rautalankakangasta. 0) Suom. Sahatcrätehtaassa: Kakellasa sahanterä ja terärautaa. H) Tampereen Konetehtaassa:, kpl. raamsahanterä, 556 kpl. srkkelsahanterä, 787 kpl. koneterä. ) Jokosssa: Vanungnvetotehtaassa ja galvanomstehtaassa 8,07 dt naula- ja kauppalankaa, johon on käytetty 8,5 dt valsslankaa. ) Värtslässä: ankkureja, rattaanakseleja ja vartata. ) Juankoskella: 7 dt konetaketa, dt kakellasta tavaraa. 5) Varkaudella: pultteja, nttejä ja muttereta sekä kakell. korjaustötä yht. 5,8 mk. arvosta. 8) Sorsakoskella: pöytävetsä ja kahveleja, puukkoja, sakseja y. m. 8,000 tusnaa. 7) Koskensaarella:,000 laatkkoa purstett. ja 8,000 laatkkoa pärenauloja; lankanaulan valnst. on uus ja vähäpätönen, an. 00 dt, jotka ovat srretyt vuodelle 908.
Koksa Valmota vuonna 907. : K u u t e t t u Kotmasta takkrautaa Ulkomasta takkrautaa Yhteensä takkrautaa Y a m s t e t t u Konevaln-! teoksa Romutakkxautaa Kauppavalnteoksa Kakellasa valnte oksa dt dt dt dt dt dt dt dt dt kg Yhteensä Ilmot. koksn men takkrauta dt koht I Uudenmaan lään. Hetalahden lavatokka 906 7,,09,87,8,8 6 G. Strömbergn konepaja. 0 900 900 890 890 Helsngn lavavarv.. 0 95 78 77 65 5 650 J. H. Stenberg & Pokan k o n e p a ja... 70,00 00,600,59 75, 6 John Stenbergn konetehdas 5 699 7,0,079,079 8 Kone- ja sltarak. os. yht. konep aja... 690 0,89,950 5,899,50,50 Porvoon konepaja... 0 06 7 580 07 5 6 58 7 Fskarsn ruukk.... 59 5,58,500,66 980 0,6,8 Karkklan....,60.557,08 0,996.070,070 5 6,7,989 0,756 7,58,8,988,5,898 8,00 Turun lään. Os. yht. Vulkann konepaja 50 0,50 50,90,800,800 8 Crchton & Kumpp. 568,9,95,55 00,55 0 Turun Rautateoll. os. yht k o n ep a ja... 59,,,97,9,9 Porn konepaja...,600 80 9,00 0 9,50,800 5,00 9,00 7 Jakobssonn konepaja. 80 756 760 695 695 Daan ruukk... 6 70,07 95,56,750,750 5! Mathldedaln... 7,,60,90,687,687 9 Tejon... 0 8 9 6 8 5,67 8 8,55,0,0,887 5,500,6,00 Hämeen lään. Tampereen konetehdas. 8,079 59,67,9 7, 9 ] konepaja 770 5,,9,85,85 99,68 K. F. Dnnderbergn k. p. 78 98 86 6 6 66 79 7 Forssan konepaja.. 00 56 6 779 700 700 Jokosten ruukk.. 9 6 75 6 0 6 Nokan konepaja... 60 9 90 9 0 0,695 5,70,00 9,5 7 0 579,065 8,96
8 Koksa j K u u t e t t u Kotmasta J takkrautaa Ulkomasta takkrautaa Yhteensä takkrautaa V a m s t e t t u Romutakkrautaa Konevalnteoksa Kauppavalnteoksa KakeUasa I valnteoksa : : j Yhteensä dt dt dt dt dt dt dt dt dt kg I Ilmot, koksn men. takkrauta dt koht j W purn lään. Wpurn konepaja...,9,5,5 6,679 6, 6, Sähköosakeyhtön konepaja....... 8 89 6 6 0 Kotkan rantaosakeyhtön konepaja...,000-8,000,000 9,000 8,000 8,000 Karhulan konepaja... 68 60,6.766,88,6,6 Mkkeln lään.,95 7,985,955 0, 8,685 8,685 Haapakosken ruukk...,875 7,76,60 9 9,96 8,96,005 9,0 0 Lehtonemen konepaja.. 6 50 00 5 60 568 568 9 Kuopon lään.,99 7,56,80 9 0;50 568 8,96,05 9,869 W ärtslän ruukk.... 50, 0,7,775 75,050 0 Juankosken... 808,850 9,9,577,57 56,667 Warkauden...,9 06 58,658 55 978,59 W aasan lään.,570 7,88 06 8 7,776,90,89,9 7,6 Vaasan konepaja.... 90,0,0,00,00 Metvkenn.... 96,0 9,695,579,579 0 Petarsaaren.... 600,800 50,050,600 00,000 0 Tkkakosken tehtaat... 68 60 8 7 7 8 Veljekset Frs n konepaja 80 80,70 00,00 850 00 750,000 Oulun lään.,8,70 5,89 70 7,60 5,56 800 750 7,096 Oulun konepaja.... 70 88 58 96 80 80 890 8 Veljekset Frs n konepaja 80 ---,00 00,00 0 900 50,90 Valton rautated. k. p. 650,588 658,6 850 980 50,080 H elsngssä...,85 -- 5,,5 6,9 6,000 -- 6,000 Hangossa... 9 6 556 57 57 K u o p o ssa... 50 5 5,05 9 5,,50 6,90 6,57 j - 6,5 Yhteensä 5,57 0,960 8,5,7 9,6 69,8, 9,095 9,50 Kellokosken messnkvalnossa kulutettn 69 kl koksa, 9,500 kg vaskea ja messnkromua.,800 kg snkkä = Yhteensä,00 kg, ja valmstettn,600 kg metalltavarota. Koksn menekk 00 kg valnteoksa koht ol,7 hl.
Konepajojen valmstus vuonna 907. Höyrylavoja Höyrylavosta (ovat yl 0 thv. Lokomobleja Höyrykoneta ves- f Dlt! Höyr: ykonesta ovat! yl 0 thv. T! Hö; yrypannuja j yökoneta j Maanvljelys-. kaluja j Uudenmaan lään. kpl. thv. kpl. kpl. thv. kpl thv. kpl. thv. kpl. kpl. k. kpl. kpl. kpl. k. Hetalahden lavatokka Helsngssä... 05 nd. 00 8 8 - j Mc jerkaluja! My. llylatoksa Sa aalatoksa Muta suurempa tötä f 9 rautatevaunua, turbna, 8 raajakka- ) telusta, 5 haaksrkk. lavaa korjattu, 8 } lavaa tokattu ja korjattu, kak. ssterly nejä, transm lssoneja y. m. j Va mstusarvo j,000,000 H:gn kaup. vesjohto Hgssä Ves- ja vemärjohtojen asettamsa. 8,600 Strömbergn dynamokoneteh- Sähkökoneta. 500,000 J* Grahnn tehdas os. yht. Hgssä - - Vesjohtoja ja mekansa tötä. 0 0, 0 0 0 Helsngn Laravarv H:gssä. 6 Korjattu 97 höyrylavaa, majakkalavaa, 50,000 ruoppauslatos, purjelavaa, rautaproomu ja punen proomu ; slpn otettu. höyrylavaa, majakkalavaa, purjelava, ruoppauslatos, rautaproomu. Os. yht. J. D. Stenberg & Pok. H gssä..... J. Stenbergn konetehdas Hel sngssä... Kone- ja sllanrak. os yht. H e ls n g ssä... Bob. Hubern konepaja Hgssä Vesjohto osakeyhtö H gssä. A. A. Nymann metall- ja ajokalutehdas H gssä.... K. A. Wggn tako- ja ajo- 7 69 0 0 5 Tulllatoksen tulllavaa Nordvakten. uudelleen rakennettu. Korjauksa. 5) 87 0 60 8 7 6 7,97 kg transmssoneja,,6 kg levytötä, rautaosa rayllykvparn, armatuuureja, vesjohtaja ja korjauksa. 00 9 - Neljän selluloosatehtaan täydellnen kuntoon pano; rautatevaunuja, granaatteja, sltoja. Armatuureja sekä ves- ja lämpöjohtojen asettamsa. Vesjohtojen asettamsa. Majakkakojuja ja majakkatarveaneta, Forsellesn lyhtyjä lamppuneen, postlaatkota, kassakaappeja, sarashuonekalustoa. 78,66 0,596,5,70 kalutehdas H gssä.... - Rakennus- ja ajokalutaketa. 0,000 Porvoon konepaja Porvoossa. 0 nd. Rautaosa 8 pärehöylään ja pumala tokseen; korjattu höyrylavoja, höyrypannuja, sahalatoskoneta y. m.!) Moottoreja. 00.000 0 0. 0 0 0 7,9 90,000
Fskarsn Pohjan ptäjässä Karkklan Pyhäjärven ptäjässä j. ; - 9 6,009 95 8 0.7 kg heuotaketa, 7 suurmalatosta, kuormakonetta, seulalatos, hevoskertoa, 9 kannonmurtajaa. Lämpö- ja lmavahtolatoksen asettamsa, kauppa- ja rakennusvalnteoksa. 600,000,505,000 Turun lään. 0 956 55 nd. 0 60 8 59 6 0 6,0 8 0,65, Osakeyhtö Vulkan Turussa. 0 80 8 Petroleummoottoreja ja korjaustötä. 757,000 Crchton & Kumpp. Turussa. 5 nd. 68 nd. 0 jalan moottorvene mahongsta. 95,78 Turun Rautateoll. o. y. Turussa 50 50 5 8 rautatevaunua.,5,5 Porn konepaja Porssa.. 5-0 0 0 5 500 6 6 katettua tavaravaunua, 6 tuknnostolatosta.,00,000 Jakobssonn konepaja Porssa 86 607 8 Kakellasa korjaustötä.,500 Björkbodan Kemön ptäjässä. Ovlukkoja, saranota, peltnjohtoja, venttlejä y. m. rakennustateta. 86,000 Daaln ruukk Kemön ptäjässä - - Maanvljelyskalujn,98 mk. arvosta; muta 0,989 tötä 76,657 mk arvosta, nstä teräsvalnteoks. valm. 6,589 mk arvosta; kor. ja uud.rakenn. omssa latoksssa 50,8 mk arvosta. Hatldedaln Pernön ptäjässä 5 75-7 5,00 5 6 8 8 mankela. 69,88 Tejon - 5,000 kg maanvljelyskaluja v. m. 8,000 Phlavan konepaja Porn maaseurak... Korjauksa sahohn. 70,000 Hämeen lään. 6 5 5 nd. 6 9, 0 68 nd. 8 95 5,700 5 8 6,09,09 Fnlayson & Kumpp. Tamper. - - Korjaustötä omn latoksn. 50,000 Tampereen konetehdas 50 5 5 6 7 88 rautatevaunua, rautaslta, ssternejä, 760,000 korjauksa. Tampereen konepaja 90 5 7-5 lokomotva tenderellä varust. normaal-,00,000 rat. ja lokomotva kapearatesta rataa varten, 0 turbna, 0 Wlton-patentt-arnan asettamsa, luukkutelaa ja kehystä, lastusupploa, 5 kaasusälöä, 8 palopylvästä, konemankela j. n. e. Dunderbergn konepaja Tampereella... Nokan Prkkalan ptäjässä. 8 00 5 höyrylavanrunko, transmssoneja, vesjohtoja, korjauksa. Varaosa sekä omen koneden korjauksa. Forssan Tammelan Korjauksa. 5,700 95,000 0-7 5 6 7 8 50,0,700 5,000 H O*
W purn lään. Wpurn konepaja Wpurssa Sähkö os. yht. Gutzet & Kumpp. Kotkassa Höyrylavoja Höyrylavosta ovat yl 0 thv Lokomobleja j ves- Höyrykoneta maa- Höyrykonesta ovat yl 0 thv Höyrypannuja Työkoneta Maanvljelyskaluja kpl. thv. kpl. kpl. kpl. kpl. thv. kpl. thv. kpl. kpl. k. kpl. kpl. kpl. k. 0 6 0 5 7 : Mejerkaluja ( Sahalatoksa - I Myllylatoksa Muta suurempa tötä (8 raamsahaa. 5 hulpopöytää, katko- sahaa, halkasusahaa, paperkonetta, t holländareja, pahvkoneta y. m. Tasavrtadynamokoneta ja moottoreja, kpl. yht. 6,es klowatta; vahtovrtamoottoreja, kpl yht. 80 thv; vahtovrta* generaatt. kpl. 65 klov.; transformaatona yht. 6,78 klowatta. Henotaketä ja korjauksa, akkumulaattoreja, aparaattlautoja, sähkölatoks. asettamsa y. m. Korjauksa sahohn. < p 0* e t es 0 S c,656,09 Kotkan Rautaosakeyhtö - - 500,000 Karhulan konepaja Kynn ptäjässä... 6 00 7 Sahalatos- ja puuhomokoneta. Tavaravaunuja valton rautatetä varten. 65,00 0, 0 0 0 700,000 8 50 9 5 7 9,50,609 M kkeln lään. Savonlnnan konepajan o. y.. - Höyrykoneta y. m. 6,760 Lehtonemen Jorosten ptäj. 7 750 7 0 - Korjauksa. 98,778 5 750 7 0-65,58 Kuopon lään. W ärtslän Tohmajärven ptäj. Transmssoneja ja korjauksa. 70,000 Juankosken Nlsän ptäjässä.,7 turbna, 65 l&mpöpatteraa; höyrylava uudestaan ssustettu; akseljohto -raam- 0 0, 0 0 0 seen sahaan; hrrennostolatosta; rakenteella olevaan puuhomoon hbnapyörä, laakereja, akseleja, hssejä, massanpurstma, 50 kuvjnvaunua, vessuodattaja sekä kakellasa muta tarvekaluja. Warkauden Leppävrrolla.. 5,7 nd. 9 05 nd. 0 - Työkoneta 6,78 mk arvosta. 906,600 5,7 nd. 9 05 nd. 0,7 8,76,600
W aasan lään. Metvkenn k. p. Nkolankaup. 00 8 00 0 6 0 6 6: 0 g! 6 turbna, transmssonpa y. m. 68,000 Waasan konepaja 8,000 Petarsaaren Petarsaaressa -- -- Maanvljelyskaluja 50,000 kg; purjejahtaluk- 500,000 sa ja moottorvenetä 0.000 mk arvosta Tkkakosken teht. Jyväskylässä Transmssooneja ja korjauksa. 80,000 Veljekset Frs n k. p. Kokkol. 5 0 0 8. Suomen Köystehtaaseen; korjauksa. -- -- 60 rautatevaunua: turbneja, sahalatoksa, 8,000 hammaspyörä, lämpöjohtoja, uusa koneta! 5 8 00 0 8 50 7 9 5 8,8,000 Oulun lään. Oulun konepaja Oulussa.. Velj. Frsn k. p. Kalajoen pt. 00 nd. - : - tervauuna ynnä muta tarvekaluja :meen tervauunlatokseen; varaosa sahalatoksn; korjauksa. 8,000 kg maanvljelyskaluja, 9,000 kg mejerkaluja, 8,000 kg kauppavalnteoksa; hautarstejä ja lsta-atoja; korjauksa. 00.000 6.000 00 nd. - ; - 6,000 7.06 9 9,57 8 6,787 5 5,76 68 89 7,7,67,8 nd. 7 nd. Valton ra u ta ted en konepajat. Helsngssä: Rautatevaunuja ja k o rjau k sa...[,9, Fredrksbergssä: j,805,959 Hangossa: Korjattu lokomotveja ja rautatevaunuja... j 8,900 Turussa: y. m... \ 57,0 Wpurssa: valmstettu vahteta, rstelyjä, vastareelejä, vahteenasettaja, vetotankoja, välmatkatan- I koja y. m. sekä käyttö Wpurn aseman sähkösentraalssa j,88,7 Kuopossa: Korjattu lokomotveja, vaunuja, höyrypannuja, vedennostolatoksa, ynnä muta tötä er osastolle ; 6,977 Nkolankaupungssa: ja j 8,0 Oulussa: 0,79 5,50,98 Yhteensä ykstysssä ja valton latoksssa,97,665
8 Katsaus vuorlatoksen, ruukken ja konepajojen valmstusarvoon vuonna 907. ' Yhteensä Sfaf Uudenmaan lään. Helsngn kaupunk: Hetalahden Lavatokka, Osakeyhtö, sännötsjä Adolf Engström Helsngn Vesjohdon konepaja, sännötsjä A. S k o g... Gottfr. Strönbergn dynamokonetehdas, omstaja on sännötsjänä Grahnn Tehdasosakeyhtön k o n e p a ja... Helsngn Lavavarvn konepaja, Hels. varvn-tehd. os. yht., sänn. Hennan Jä d e rh o lm...... Os. yht. J. D. Stenberg & Pok. konepaja, sännötsjä Evald B oström...... John Stenbergn Konetehdas, Osakeyhtö, sänn. John Stenberg Juho Nsssen & Pok. konepaja, sänn. Juho Nssnen.... Kone- ja sltarak. os. yht. konepaja, sänn. Karl Söderman... Rob. Hubern konepaja, sänn. W. H u b e r... Valton rautateden konepaja Helsngssä ja Eredrksbergssä, sänn. 0. F. Lönnrot ja A. A. P o h ja n p a lo... Vesjohto osakeyhtö, sänn. Harald Herln...... A. A. Nymann metall- ja ajokalutehdas, sänn. omstaja.... K. A. Wggn tako- ja ajokalutehdas, sänn. om staja...,000,000 8,600 500.000 0 0.0 0 0 50.000 78,66 0,596,98,5,70 00.000,95,9 0 0.0 0 0 7,9 0,000,07,00 Porvoon kaupunk: Porvoon konepaja, C. A. Nyholmn kuolnpesä, s. Frans Sandberg 90,000 Hangon kaupunk: Valtonrautateden konepaja, s. F. von Chrsterson... 8,900 Raaseporn khlakunta : ; Pohjan ptäjässä, Pnjasten ruukk, Osakeyhtö, s. G. W. Berg.. Fskarsn s. Albert Lndsay v. Juln Åmnneforsn Tenholan Trollshofdan.00.000.6.000 750.000 70.000 5,8,000 Lohjan khlakunta: Pyhäjärven ptäjässä: Karkklan ruukk, Osakeyht., s. Oskar Prhonen,505,000 Helsngn khlakunta: Tuusulan ptäjässä: Kellokosken ruukk, Björkbodan Tehdasosakeyhtö, sänn. C. F. C a rla n d e r... Porvoon ptäjässä: Porvoon hevoskeukätehdas, omstaja Aug. Eklöf, sänn. J. Aug. Borgström... 70,000 6,55 88,55
9 f Pernajan khlakunta : Yhteensä Mnf. Strömforsn ptäjässä: Strömforsn ruukk, Ahlströmn perll., sänn. Paul P e tte r s s o n... 9,000 Yhteensä latoksessa Uudenmaan läänssä Järvmalma Karkklan ruukka varten j ä r v e s t ä...,0 Yhteensä Uudenmaan läänssä 9,88,77 Turun ja Porn lään. Turun kaupunk : Osakeyhtö Yulkann konepaja, sänn. Cesar Holmström.... Crchton & Kumpp. konepaja, Osakeyhtö, s. K. Björksten... Turun BautateoU. os. yht. konepaja, sänn. vapaah. Carolus Wrede Valton rautateden konepaja, s. Gust. W. S u n d h la d... 757,000 95,78,5,5 57,0,5,8 Porn kaupunk: Porn konepaja, W. Rosenlew & Kumpp., s. Hugo Lndeberg Jakobssonn konepaja, omstaja I. Seppä, s. K. F. Jakobsson.. Halkon khlakunta: Kemön ptäjässä : Björkbodan ruukk, Osakeyhtö, s. Axel Frsk. Daaln Karl Strömberg Pernön Matldedaln Edv. Frsk.. Tejon Aug. Carlborg. Krjakkalan S:n Ulvlan khlakunta: Ulvlan ptäjässä: Kauttuan ruukk, Tomnm A. Ahlström, s. Herman L n d g r e n... Ulvlan ptäjässä: Noormarkun ruukk, Tomnm A. Ahlström, s. V. M ä k e lä...,00,000,500,5,500 86,000,600,000 69,88 8.000 75.000,89,88 5,000 0,500 55,500 Lomjoen khlakunta : Lomjoen ptäjässä: Lomjoen ja Veskosken naulatehtaat, Os. yht. Ferrara, sänn. A. A n d r e s e n... 0,97 Yhteensä latoksessa Turun läänssä 9,09,9 Hämeen lään. Tampereen kaupunk: Osakeyhtö Ferraran Naulatehdas, s. A. A n d resén... Fnlayson & Kumpp. konepaja), s. H. L d e rs... Suom. sahateräteht. os. yht, s. A. H. L. G yllenberg..... Tampereen Konetehdas, 0. Y. Sommers, af Hällström & Waldens, s. J. G rönblom... 78,857 50.000 0,08 760.000 r) Korjauskonepaja puuvllatehdasta varten.
j 0 Tampereen konepaja, Tamp, palttna ja rautateoll. os. yht., tom. trehtöör Volter Eamsay... K. P. Dunderbergn konepaja, omstaja sänn... Katnan tehtaat, Osakeyhtö, s. 0. A. K y a n d e r... Snf,00,000 95,000 69,000 Yhteensä Mnf,,905 Prkkalan khlakunta: Prkkalan ptäjässä : Nokan konepaja!), Osakeyhtö, s. G. Fogelholm 5,000 Tammelan khlakunta : Tammelan ptäjässä: Forssan konepaja), Osakeyhtö, s. vapaah. K. E. P alm én... Jokosten kappelssa: Jokosten ruukk, Osakeyhtö, s. Jakob E s t l a n d e r... 5,700,75,7,798, Yhteensä 0 latoksessa Hämeen läänssä 6,086,7 W purn lään. Wpurn kaupunk: Wpurn konepajan Osakeyhtö, sänn. Frtz M ö l l e r... Sähkö osakeyhtön konepaja, sänn. Georg T a h t... Valton rautateden konepaja, sänn. A. M a d sé n...,656,09 65,00,88,7,69,956 Lappeenrannan kaupunk; Lappeenrannan konepaja, omstaja ja sänn. E. G. Forssell... 0,000 Kotkan kaupunk: Gutzet & Kumpp. konepaja ), sänn. A. G u llc h s e n... Kotkan Eautaosakeyhtö, sänn. Conr. L ö n n s tr ö m... 0 0,0 0 0 500.000 700,000 Kymn khlakunta: Kymn ptäjässä: Karhulan konepaja, Karhulan 0. Y., sänn. E. Georg F o r s s e l l... 700,000 Rauman khlakunta: \ Wpurn ptäjässä: Peron naulatehdas, A. W. Berg, s. K. Berg 70,000 j Yhteensä 8 latoksessa Wpurn läänssä 5,79,956 x) Korjauspaja papertehdasta varten. ) puuvllakehräämöä varten. 8) sahalatoksa varten.
mnf Yhteensä M kkeln lään. Savonlnnan kaupunk: Savonlnnan Konepaja '), Savonlnnan Telakka ja Konepaja o. y.. 6,760 Juvan khlakunta: Peksämäen ptäjässä: Haapakosken ruukk, Osakeyhtö, sänn. L. Wasenus....... 5,5 Rantasalmen khlakunta : Jorosten ptäjässä: Lehtonemen konepaja, omstaja Carolus Wrede, sänn. Fr. B o r g... 98,778 Yhteensä latoksessa Mkkeln läänssä 878,75 Kuopon lään. Kuopon kaupunk: Valton rautateden konepaja, sänn. P. A. M a l m... 6,977 Ilomantsn khlakunta : Tohmajärven ptäjässä: Wärtslän ruukk, O sakeyhtö... Ilomantsn ptäjässä: Möhkön ruukk, W ärtslän o. y... Isalmen khlakunta: Isalmen ptäjässä: Jyrkän ruukk, Paul Wahl & Kumpp., s. H. M. Lndgren... Isalmen ptäjässä: Salalmn ruukk, Paul Wahl & Kumpp., sänn. Chr. H u s g a fv e l... Nlsän ptäjässä: Juankosken ruukk, omstaja vapaah. Anton v. A lfth a n...,600,000 77,000,777,000 6,000 7,05 50,000 7,05 Kuopon khlakunta: Karttulan ptäjässä: Souru ruukk, omstaja I. Löf, s.n. W. Forselus 60,000 Rautalammen khlakunta : Leppävrran ptäjässä: Varkauden ruukk, Paul Wahl & Kumpp., sänn. Alex. ja Wllam W a h l... Leppävrran ptäjässä: Sorsakosken henotaetehdas, omstaja Hackman & Kumpp., sänn. G. F a v re...,06,600 00,000,506,600 Yhteensä 9 latoksessa Kuopon läänssä,5,60 Järvmalma 6 ruuklle 6 j ä r v e s t ä... 69,07 Yhteensä Kuopon läänssä,,67 *) Perustettu 90.
W aasan lään. Hkolankaupunk : Metvkenn konepaja, Osakeyhtö, sänn. A. W essberg... Waasan omstaja ja sänn. J. E. S a l n... Valton rautateden konepaja...... Yhteensä tfmf. 68.000 8.000 8,0 8,0 Kokkola: Veljekset Frsn konepaja, omstaja ja sänn. Thomas Pohjanpalo 8,000 Petarsaar : Petarsaaren konepaja: omstaja Brger Serlachus, sänn. Gunnar E k l u n d...... 500,000 Korsholman khlakunta : Orsmalan ptäjässä: Orsmalan ruukk, om. Edv. Björkenhem..,800 Kuortaneen khlakunta : Ätsärn ptäjässä: Inhan ruukk, om. ja sänn. A. N:son Kerkner 65.000 Laukaan khlakunta: Petäjäveden ptäjässä: Koskensaaren ruukk, Koskensaaren Tehdasosakeyhtö... Jyväskylän ptäjässä, Tkkakosken tehtaat, om. ja sänn. M. Stenj 595,000 80,000 675,000 Yhteensä 9 latoksessa Waasan läänssä,96,00 j Oulun lään. Oulun kaupunk: Oulun konepaja, Osakeyhtö, sänn. G. A. V estersträle... Valton rautateden konepaja, sänn. Jul. A lm b e rg... 00,000 0,70 50,79 Sälösten khlakunta: Kalajoen ptäjässä: Veljekset Frsn konepaja, s. Johan Pohjanpalo... 6,000 Lapnmaan khlakunta: Inarn ptäjässä: 6 huuhtom oa... 0,750 Yhteensä latoksessa ja 6 huuhtomossa Oulun läänssä 7,9 Yhteensä valmstusarvo 7 ykstysessä latoksessa, 7 valtonlatoksessa ja 6 h u u h to m o s sa... 8,65,86 Must. Varkauden ruukn kakken latoksen (valsslatokseu, konepajan, sahojen, myllyjen) valmstusarvo nous Sfaf,678,00:,