X Y I I I. TEOLLISUUSTILASTOA. VUODELTA EDELLINEN OSÄ. VUORITOIMI JA KONETEOLLISUUS; RAHAPAJA JA KONTROLLILAITOS.

Transkriptio

1 SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO. X Y I I I. TEOLLISUUSTILASTOA. 4, VUODELTA 887. EDELLINEN OSÄ. VUORITOIMI JA KONETEOLLISUUS; RAHAPAJA JA KONTROLLILAITOS. HELSINGISSÄ, WEILIN JA GÖÖSIN OSAKEYHTIÖN KIRJAPAINOSSA, 889.

2 SISÄLTÖ: Sivu J o h d a n to.... I. Tuotteiden m äärä ja arvo. l:nen Osasto. Ruukkeja ja Konepajoja.. K u llan-huuhtam oja Hopea-, vaski- ja tin a la ito k sia J ä r v im a lm in -n o sto Maasuuneja H arkko-uuneja Takoraudan-valmistus o. A h jotaon ta S:n b. V a ls s ila ito k s ia S:n c. V alu rau talaitok sia Musta- ja te h d a s t a k e it a V alim oita K o n ep a jo ja I I. Äineehkuluhis ja luotesumeet.. Hopea-, vaski- ja tin a la ito k sia M aasuuneja Harkko-uuneja Takoraudan-valmistus a. A hjotaonta...4. S:n b. V a ls s ila ito k s ia...5. S:n c. V alu rau talaitok sia Musta- ja tehdastaonta V alim oita K o n ep a jo ja...9. I I I. Yhteenasetus valmistusarvoista ja tuotemääristä sekä tietoja työntekijöistä, tapaturmista, rahastoista, koneista ja uudisrakennuksista.. Katsaus rautatehtaiden ja konepajojen valm istu sarvoih in Katsaus aineenkulutukseen sulatuslaitoksissa ja k o n e p a j o is s a Yhteenasetus valmistuksesta ja raaka-aineen k u lu tu k sesta Työntekijöiden ja väestön lukumäärä sulatuslaitoksissa ja konepajoissa Työntekijöiden lukumäärä kaupungeissa ja maaseudulla s:n s : n Ilmoitettuja tapaturmia sulatuslaitoksissa ja k o n ep a jo issa Työntekijöiden rahastoja sulatuslaitoksissa ja k o n e p a jo is s a Uunien ja koneiden luku sulatuslaitoksissa ja k o n e p a jo is s a Tehtyjä uudisrakennuksia sulatuslaitoksissa ja konepajoissa...43.

3 :nen Osasto: A. Tehtaita ja kasityölaitoksia koneteollisuuden alalla. B.. Katsaus tuotearvoon ja työpaikkojen lu k u m ä ä r ä ä n Katsaus tuotteiden paljouteen ja lajiin sekä ty ö v ä e s tö ö n Summittainen yhteenasetus koho metalliteollisuudesta.. Tuotteiden kokonaisarvo koneteollisuuden a l a l l a Työntekijöiden koko lukumäärä s:n s:n Summittainen yhteenasetus koneteollisuudesta kaupungeissa ja kappaloissa S:n sm s:n m a a se u d u lla :s Osasto: Luettelo annetuista vcdtauskirjoista v R a h a p a ja KontroUUaitos Leimattuja kulta- ja hopeateoksia vuosina Tehtyjä kokeita ja analyseja Rahapajan laboratoriossa v

4 Käsillä oleva tilastollinen kertomus 887 vuoden vuoritoimesta ja tehdasteollisuudesta on monessa suhteessa toisin järjestetty kuin lähinnä edellisen vuoden. Rautatehtaiden ja konepajojen tuotteet joutuvat näet siinä kuulumaan liiaksi moneen ja erilaiseen lajitelmaan, että koe noudattaa yleistä jakoperustetta tilaston jälkimmäisessä osassa, tehtaista ja käsityölaitoksista, voisi onnistua. Yksityisistä tehtaista ei voitu saada yleiskatsausta, ja mitään teknillistä vertailua sulatustuloksesta, polttohuvennusprosentista, poltto-aineen # kulutuksesta y. m. ei voitu tehdä. Muutamien ruukinomistajien suoranainen kehoitus, ettei jätettäisi huomioon ottamatta näitä seikkoja, joita niin vähäisissä vuorimiesoloissa, kuin meidän maallamme on, kyllä voi tarkata, ja halu saada enemmän yhteyttä kertomuksessa ruukkien ja konepajojen teoksista, on ollut syynä siihen järjestelmään, jota nyt ensimmäisen kerran käytetään. Kysymyskaavanteet ovat tulleet suoraan Teollisuushallitukselle, täytettyinä kaikella toivotulla täydellisyydellä, mutta käyttämällä monenlaisia eri mittoja ja painoja. Esimerkkinä tästä erilaisuudesta mainittakoon, että painomittana on eri paikoissa käytetty: leiviskää, puutaa, sentneriä, kippuntaa ja kilogrammaa; järvimalmien mittana: tynnyriä, kuutiokyynärää, laatikkoa ä :/5 kuutiosyltä sekä kuutiosyltä; hiilien mittana: tynnyriä ja mittaa a tynnyriä sekä lästiä ä tynnyriä; halkojen mittana: kuutiojalkaa, normaali-syltä ä 00 kuut.jalkaa kiinteätä mittaa, 3 kyynärän syltä ä 08 kuut.jalkaa, 4 kyynärän syltä k 44 kuut.jalkaa, kuutiosyltä ä 6 kuutjalkaa ja sysipuusyltä ä 360 kuut.jalkaa, sekä vihdoin venäläistä kuutiosyltä ä 340 kuutjalkaa. Tarkoituksenmukaiseksi ja luonnolliseksi on katsottu muuttaa kaikki ilmoitukset metrijärjestelmän mukaan, jota ei ole ennen näissä tilastollisissa tauluissa käytetty. Tämä muutos yhteydessä uuden järjestämisen kanssa on vaatinut moninkertaista ilmoituksien läpikäymistä, sekä erikseen että tauluihin yhteen asetettuina, ja siten viivyttänyt Teollisuustilaston edellisen osan ilmestymistä. Metrijärjestelmän käyttäminen vaikeuttaa kuitenkin vertailua edellisten vuosien tuotesuhteisin, jotka ovat sentnereissä ilmoitetut, jonka vuoksi yleiskatsannollinen yhteenasetus siinä kohden, ajalta Teollisuushallituksen ensimmäisen kertomuksen ilmestymisestä v. 884, näyttää olevan tarpeen. Kultaa on saatu Lapinmaassa vuodesta 870 saakka, mutta aina vähissä Jalompia määrissä. Kullansaanti, joka v. 887 teki 6,780 gr., arvoltaan,700 Sfinf, li- metalleja, sääntyi hiukan kolmen lähinnä edellisen vuoden saantimäärästä ja teki.,000 gr., - s. o. 6,400 5%:, enemmän kuin vuonna 886. Autiossa paikkakunnassa kaukana napapiirin yläpuolella, jossa huuhtomista toimitetaan, on tällä kullan hakemisella suuri merkityksensä, koska sen kautta joka kesä noin 00 henkeä saa työtä,

5 Rantaa. matta mitään mainittavaa taloudellista merkitystä maalle kokonaisuudessaan ei sillä ole. Hopeata saadaan, sivutuotteena vasken valmistuksessa, kemiallisesti Pitkänrannan kaivoksista Laatokan rannalla. Sitä on saatu seuraava määrä: Vuonna Hopeata: kg. 464,7 58,5 470,9 35,5 Yhteensä,805,«kg. Arvo 3fof 76,675 85,55 77,698 58,005 Yhteensä 97,930 tfinf Hopeata on siis viime vuonna saatu vähemmin, syystä että malminsaanti kaivoksista on ollut vähenemään päin. Tinaa saadaan siitä tinamalmista, jota on vähän Pitkänrannan vaskimalmin seassa. Sulatusmäärä teki senttaaleissa ( 00 kg.): Vuonna Tinaa: Senttaalia Yhteensä 544 Sntl. Arvo $ k f 37, 00 43,800 5,000 30,870 63,70 Stkf Vaskea valmistetaan nyt enää ainoastaan Pitkässärannassa ja sen valmistusmäärä ei ole viime vuosina paljon vaihdellut, niinkuin seuraavasta käy selville: Vuonna Vaskea: Senttaalia,905,938,47,003 Yhteensä 7,993 Sntl. Arvo M n f 85,750 90,700 3, ,450 Yhteensä,98,950 $ n f Vasken hinta on vaihdellut, mutta tässä on se vertailun vuoksi otettu 50 markaksi 00 kg:lta ( = noin 64 p. $.), johon voi pitää sen nousseen v. 887 Pietarissa, jossa vaski myytiin. Hopean, tinan ja vasken saamiseksi on Pitkässärannassa louhittu ja nostettu seuraavat määrät malminpitoista vuorta: Vuonna Sntl. Sntl. Sntl. louhittua ja nostettua vuorta 66,70 36,46 30,70, josta valikoilun kautta on saatu seuraavat määrät käyttökelpoista malmia: Vuonna Sntl. Sntl. Sntl. Sntl. Valik. vaskimalmia 8,978 7, 88,393 88,300 Yhteensä 330,793 tinamalmia 4,065 9,03 3,466 3,460 40,004 Yhteensä 86,043 8,35 0,859 0, ,797. Pitkässärannassa 3 vuoden ajalla säretty ja nostettu vuorijoukko on tämän mukaan antanut 3 /0 eli noin /3 käyttökelpoista malmia, jossa on 90 % vaskimalmia ja 0 % tinamalmia. Vaskimalmissa on ollut,4 % vaskea ja 0,oo5 /0 hopeata sekä tinamalmissa noin ix/3 % tinaa. Puhdistamattomassa vuoressa olisi siis 0,75 % vaskea, 0,04 % tinaa ja 0,0045 /o hopeata. Haudan valmistukseen käytetty kotimainen raaka-aine on melkein yksinomaa järvimalmia, jota on setiraavasta määrästä järviä saatu:

6 3 Vuonna Malmia: senttaalia ,060 94,770 76,60 305,36 Järvien luku, joista malmi on nostettu M a lm in sa a n ti on siis viime vuonna hiukan noussut. Vähäinen määrä mainitusta malmista ei ole otettu järvistä, vaan soista ja sammalikoista; tämä suomalmi ei kuitenkaan nouse enempään kuin /3 ä 3/4 /o malminsaannista. Luultavasti louhittiin vuoden kuluessa rautamalmia eräästä kaivoksesta, Karkkilan ruukille kuuluvalla Kulonsuomäellä Pyhäjärven pitäjässä, vaikk ei sieltä ole mitään tietoja tullut. Tämä louhinta, jos sitä on toimitettu, on kuitenkin kaikissa tapauksissa ollut ylen vähäinen. Raaka-aineena raudan sulatukseen Lounais-Suomessa käytetään melkein yksinomaa ruotsalaista vuorimalmia, jota v. 887 tuotiin maahan 0,049 sntl., ja maasuuneissa käytettiin 9,03 sntl. Eroitus on osaksi varastossa seuraavaksi vuodeksi, osaksi.on se kuljettamisen, paahtamisen, rouhimisen ja varastoon panemisen kautta syntynyttä huvennusta. Maan koko valmistusmäärästä raakarautaa (takkirautaa ja harkkorautaa), 0,7 tonnia, v. 887 on 5 % valmistettu kotimaisesta ja 48 % ulkomaisesta malmista. Suomalainen raudansulatus perustuu siis lähes puoleksi ruotsalaiseen vuorimalmiin. Ja jos otetaan lukuun ainoastaan takkirautaa, jättämällä pois tuon vähäisen määrän 830 tonnia harkkorautaa ( = osmundrautaa), niin on täydelleen puoli saatu ruotsalaisesta ja toinen puoli suomalaisesta malmista. Malmin kulutus on kuitenkin käännetyssä suhteessa malmin rautapitoisuuteen, jonka vuoksi saman raudanmäärän saamiseksi on kulutettu 4 % ruotsalaista vuorimalmia 59 % kohden suomalaista järvimalmia. Ruotsalaisen malmin hinta on kuitenkin melkoisesti korkeampi kuin suomalaisen; edellisen voi laskea aina tänf 75 p:iin senttaalilta, sillä välin kuin jälkimmäisen keskihintana on ollut 76 p. samalta painolta. Huomattava on kuitenkin, että järvimalmin hinta eri ruukeissa ja eri järvistä vaihtelee jokseenkin paljon. Raudan valmistus ja jalostuttaminen # maan ruukeissa oli viimeksi kuluneena 4 vuonna seuraava: Sntl. Sntl. Sntl. Sntl. T ak k irautaa.... 7,063 39,48 73,836 98,80 Harkkorautaa ,643 6,684 8,95 Sulainpötkyjä, yhteensä.... (09,80) (05,86) (,38) (89,746) S:n yli oman tarpeen ,755 58,46 50,436 6,936 Kankirautaa ja hienorautaa. 79,79 69,488 9,030 03,978 Valurautaa.... 4,54 35,560 9,09 3,446 L e v y j ä ,563 4,386 8,90 3,957 N au loja... 5,70 4,095 9,890 3,0 M ustatakeita.... 0,76 9,597 7,584 6,05 Verrannollisen suhteen selville saamiseksi näiden valmistusmäärien vä: Iillä, muutettakoon ne vastaaviin arvomääriin senraavan laskuperustuksen mu-

7 4 kaan: takkirauta ja harkkorauta 9 iffof 50 p., kankirauta 4 3kf, sulainpötkyt ja valanteet 6 levyt 30 d k f, mustatakeet ja naulat 4 kaikki senttaalilta, joita hintoja voi johonkin määrin pitää vastaavina keskihintoja kuluneina vuosina. Yllämainittujen valmistustavaroiden koko arvo, huomioon ottamalla ainoastaan sen määrän sulainpötkyjä, joka on valmistettu yli oman tarpeen, on silloin eri vuosina: Vuonna ,76, ,987, ,55, ,7,4 *) Vuodesta 884 vuoteen 885 lisääntyi siis valmistus noin 3 %, mutta se väheni sitä vastoin vuodesta 885 vuoteen 886, jolloin Keisarikunnan rajoitetut tulliolot astuivat voimaan, miljoonalla 830 tuhannella markalla, joka tekee 3 % vähennyksen. Vuonna 887 tuli koko valmistusarvo, huolimatta suuremmasta kanki- ja takkiraudan valmistuksesta, melkein samaksi kuin lähinnä edellisenä vuotena. Raudan vienti Haudan vientirajoitus Venäjälle tekee, niinkuin tiedetään, 930,000 puumaasta. taa, josta 400,000 puutaa, takkirautaa ja korkeintaan % suomalaisesta malmista valmistettuja sulainpötkyjä, saa tullittomasti viedä sinne; 400,000 puutaa kankirautaa 5 kopeekan kullassa tullilla, ja jäännös 0 kopeekan tullilla puudalta, jaettuna sillä tavalla, että 70,000 puutaa tulee rautatavaroiden, valinteoksien ja naulojen osaksi sekä 60,000 puutaa koneiden osaksi. Alla oleva yhteenasetus osoittaa vientirajoituksen suuruuden senttaaleissa ( = 00 kg.) ja kuinka paljon sitä on käytetty v Vahvistettu Maasta viety vientirajoitus määrä Sntl. Sntl. Takkirautaa 49,697 = 303,3803/4 puut. ja sulainpötkyjä (korkeint.,84 5,56 = 95,000 S n t l. ) ,55 Yht. 65,59 = 398,380% puut. K ankirautaa , ,4 = 38,0% Rautatavaroita ja nauloja...., ,573 = 40,3 K o n e i t a = 4,636 5,345 35,004 = 84,3507 puut. Sekä vientirajoitusjaossa että todellista maasta vientiä tarkatessa on takkiraudan vientirajoitus aina näyttäytynyt liian niukaksi; niinikään voitiin myönnettyä kankiraudan vientimäärää helposti täyttää niin kauan kuin Daalin-ruukki oli toimessa. Pohjois-Venäjälle ja Pietarille on Suomi luonnollisena raakaraudan *) Ruukkien valmistusarvo v. 887 on tuonnempana tässä kertomuksessa ilmoitettu olevan 6,4,67 &nf. Eroitus riippuu, niinkuin tauluista lähemmin näkyy,.valmistuksien eri keskiarvosta.

8 hankkijana. Mutta sitävastoin ei vientirajoitusta rautatavaroille ja erittäinkin koneille ole koskaan täyteen määrään käytetty, jälkimmäisille ei kymmenenneksi osaksikaan. Tähän on toisaalta syynä se, että suojelustullit Keisarikunnassa eivät enemmän valmistetusta tavarasta koroita hintaa niin paljon, että erityinen vienti Suomesta sen vuoksi voisi tulla kysymykseen, toisaalta perustuu se siihen vähempi-arvoiseen ja tuskin ollenkaan erityiskohtaiseen kehitykseen, joka meidän maamme konepajateollisuudella on Venäjänkin ja erittäin Pietarin rinnalla. Konepajojen valmistusarvot ajalta vuodesta 884, jolloin niistä ensim* Konepajat, mäisen kerran annettiin tietoja yhteydessä vuoritilaston kanssa, ovat olleet: k f d k fi 9 k f S k f 6,05,760 5,968,83 4,76,968 5,65,93 5 Tähän ei kuitenkaan ole laskettu arvoa niistä töistä, joita on tehty valtionrautateiden konepajoissa. Rautatienhallituksen kertomuksien mukaan teki valmistusarvo valtion konepajoissa: Vuonna bnf 3 b if ifkf. S k fi 506,03 89,3,060,05,5,94,48,53 Sillä välin kun siis yksityinen toiminta koneteollisuuden alalla on mennyt taaksepäin tahi seisonut hiljaa, näyttää sitä vastoin valtion toiminta samalla alalla tasaisesti jatkuvaa kasvamista, joka tämän vuosikymmenen kahdeksana ensimmäisenä vuonna nousi prosenteissa seuraaviin määriin: vuodesta 880 vuoteen 884 lisääntyi valmistusarvo 76 %; ensiksi mainitusta vuodesta vuoteen %; vuoteen %, Ja koto kahdeksan vuoden ajalla, vuoteen 887, 7 %. Valtion toiminta kasvaa siis vähitellen yksityis-toimintaan verrattuna. Keskinäinen suhde valtion ja yksityisten tuotemäärien välillä on nimittäin seuraava: Vuonna Valtion konepajatuotteet....,9 % 5% 0,7 o/0 7% Yksityisten s:n... 87, o/0 85 o/o 79,3% 83% 00 «/o 00% 00 o/o 00 o/0 Tosin puuttuu tietoja, joiden avulla voisi suorastaan verrata työntekijöiden lukumäärää yllämainituilla työ-aloilla, mutta kun luultavasti voi otaksua, että valtio samaa arvotuotetta kohden käyttää vähintäin yhtä monta työntekijää kuin yksityinen, niin seuraa siitä, että vuosina 886 ja 887 noin joka viides mies maan kaikista konepajan-työntekijöistä oli valtion palveluksessa.

9 6 Aineen koin- Takkiraudan kulutusta maan konepajoissa ja rautatehtaissa sekä tämän tus, maahan raaka-aineen viennin suuruutta tuontiin verrattuna voi nähdä seuraavasta yhtnonti ja teenasetuksesta: maasta vienti y. m. Takkiraudan vai- Takkiraudan kumistua ja maa- lutus ja maasta hän tuonti v. vienti v sentt. senttaaleissa. V a lm is t e t t u 98,80 Kulutettu yksit, laitoksissa. 77,57 Ulkomaalta tuotu.... 3,966 Venäjältä tuotu Venäjälle v i e t y... 53,000*) Kulutettu valtion laitoksissa ja kaikenlaiseen....,54 3,4 : 3,4 Maan väestöön nähden tekisi takkiraudan kulutus, ylläolevan laskun mukaan, lähes 8, kg. eli likimäärin leiviskän (-9, $,) kutakin maan asukasta kohden, sillä välin kun maasta vienti nousisi,4 kg ( = 5,6 $.) henkilöä kohden- Englantilaisen takkiraudan erittäin halvan hinnan vuoksi otetaan maan hinnanmääräyksessä tullimäärä takkiraudasta täydelleen ulos. Kun tulli tekee $ k f 0 p. senttaalilta, maksaa maa rautatoimen ylläpitämiseksi lähes 0 penniä henkilöä kohden eli kaikkiaan noin 5,000 finfi vuosittain. Tästä menee kuitenkin 40,000 9kfi suoranaisena verona valtiolaitokseen maahan tuodusta takkiraudasta. Se määrä, joka tavaran hinnankoroituksen muodossa siis vuosittain maksetaan, tekee noin 8 penniä henkeä kohden eli yhteensä 75,000 3 k f. Takkiraudan vienti maasta nousee sitävastoin arvossa 500,000 Sfkf ja, lukuun ottamalla maasta vietyjä sulainpötkyjä, jotka oikeastaan ovat tähän luettavat, 770,000 $kf. Takkiraudan koko valmistusarvo nousee taas miljoonaan 800 tuhanteen S/kf, jossa on huomattava, että suurin osa tästä summasta menee korvaukseksi järvimalmeista ja sysimetsistä kaukaisissa paikkakunnissa, joissa, jollei takkiraudan-sulatusta olisi, nämä tavarat olisivat arvottomat. Jos tullikirjoissa olevien tilastollisten tietojen ja tämän kertomuksen nojalla tehdään lasku kankiraudan kulutuksesta maassa, niin tulee se vuodelta 887 seuraavaksi: Kankirautaa, hienorautaa, muoto- ja kulmarautaa v Sntl. Sntl. V a lm is t e t t u... 04,75 Konepajoissa kulutettu... 3,647 Ulkomaalta tuotu ,979 Yleisö k u lu tta n u t... 5,68 Venäjältä tu o tu... 4,00 Maasta v i e t y... 64,4 47,74 47,74 Yleisön kuluttama määrä kankirautaa tekee siis,4 kg ( = 5,7 $.) henkilöä kohden ja konepajojen kulutusmäärä,5 kg ( = 3,6.) kutakin maan asu- *) Koska Venäjän valtiolle kuuluvan Suojärven ruukin vienti mainitaan tulli-ilmoituksissa ja noin 5,000 sntl. sulainpötkyjä ja takkirautaa on sekoitettu, on tämä summa takkirautaan nähden ainoastaan likimäärin oikea.

10 kasta kohden. Jos koko voimassa oleva tulli kankiraudasta 6 &nf 50 p. senttaalilta otettaisiin ulos koroitetun hinnan muodossa mainittua tavaraa kulutettaessa, niin tekisi summa 554,000 Sbifi vuosittain. Tässä on kuitenkin huomattava, että 79,000 finf menee suoranaisena valtioverona maahan tuodusta kankiraudasta, ja ettei raudan hinta kaikkialla maassa riipu tullimaksusta. Ruukkien läheisyydessä ja etäisemmissä paikoissa on kankirauta jonkun verran halvempaa, kuin se olisi, jos ulkomaista tavaraa kulutettaisiin. Se,5 pennin suuruinen vuosimeno asukasta kohden, jonka kankiraudan tulli synnyttäisi, jos se täydelleen menisi ulos, tekee mahdolliseksi,65,000 i f k f suuruisen vienti-arvon, joka tekee 74 p. asuk. kohden, ja kaikkiansa vähän enemmän kuin /i miljoonan markan suuruisen valmistus- ja työ-arvon, joka vastaa 4 p. asukasta kohden. Maan kutakin asukasta kohden ylempänä lasketun takkiraudan ja kankiraudan kulutuksen yhteenlaskeminen ei kuitenkaan ilmaise todellista raudan kulutusta henkilöä kohden, koska takkirautaa suurimmaksi osaksi kulutetaan kankiraudan valmistuksessa. Likimääräisenä laskuna edellä mainitussa suhteessa olkoon seuraava yhteenasetus : Valmistettu, enemmän kuin kulutettu, takkirautaa, valurautaa, sulainpötkyjä, kankirautaa, kulmarautaa, lankarautaa, valinteoksia ja m u s ta ta k e ita...53,5 sntl. *) Tuotu rautaa ja rautatavaroita Venäjältä ,97 S:n koneita raudasta s:n 49 S.n rautaa ja rautatavaroita u lk o m a a lta... 30,47 S:n koneita raudasta s:n 5, sntl. Viety rautaa ja rautavaroita Venäjälle... 40,000 sntl. S:n ulkomaalle Raudan kulutus S u o m e s s a... 74, sntl. 7 Suomessa siis koko raudan- ja rautatavarain-kulutus nousisi lähes 8 kg. ( = 8,5 U) kutakin maan asukasta kohden. Tämän laskun tulos on jotenkin yhtäpitävä ylempänä arvioidun takkiraudan-kulutuksen kanssa, 8, kg. henkilöä kohden, joka seikka perustuu siihen, että takkirauta on aineena kaikelle muulle raudanjalostuttamiselle ja, huomioon ottamalla polttohuvennusta, joka sitä enemmän valmistettaessa tapahtuu, jotenkin ilmaisee maan raudankulutuksen suuruuden. Edellä olevaan arviolaskuun eivät ratakiskot tarpeineen ole otetut; niitä tuotiin v. 887, silloin kestävän rautatienrakentamisen vuoksi, maahan 86,000 Sntl., jota vastoin vanhempia, kuluneita ratakiskoja vietiin maasta 30,500 Sntl., *) Tämä summa saadaan Taulusta III 3, huomaamalla että sulainpötkyjen valmistamisen ylijäämästä menee pois,448 Sntl., jotka on kulutettu ramuraudan nimellä.

11 8 joten kolntns sinä vuonna tekee 7 kg. asukasta kohden. Maan säännöllistä, vuotuista korjaustarvetta lähinnä kuluneelta ajalta, jolloin vanhempia teitä on uudestaan kiskoitettu, voi laskea noin 30,000 Sntl., mutta vastaisuudessa, kun on ehditty saada käytäntöön yksinomaa teräskiskoja, se tuskin noussee yli 0 ä tuhannen senttaalin, joka tekee % kg. vuosikulutuksen asukasta kohden. Maan metalliteollisuuden arvo, siihen laskettuna käsityöteollisuus ja ne tehtaat, joissa metallia pää-asiallisesti käytetään raaka-aineena, nousee umpimäärin 4 milj. 70 tuhanteen 3 h f v Samasta arvo-ilmoituksesta vuodelta 886 on, jotta vertailu olisi oikea, vähennettävä vuorimalmeista laskettu arvo 69,000 $nf, joiden arvo ei ole otettu tämän vuoden ilmoituksiin. Arvo v. 886 tekee silloin 4 milj. 600 tuhatta Sfaf, joten tuote-arvo v. 887 on verrattain vähän lisääntynyt. Vuoden valmistusarvosta tulee ruukkien ja konepajojen osalle,768,540 5%:, josta V miljoonaa enemmän edellisten kuin jälkimmäisten osalle. Työntekijät Työntekijöiden koko lukumäärää rautatehtaissa ja konepajoissa ilmoiteja heidän taan 5,39, joiden joukossa 340 nuorukaista ja 08 lasta. Työntekijöistä oli 4 palkkansa, ulkomaalaista;,57 teki työtä kaupungeissa ja 3,6 maalla. Koko työmiesväestö perheineen nousee konepajoissa ja rautatehtaissa maaseudulla,000 henkeen. Kaupungeissa ei tätä väestöä voi luvulleen määrätä. Ilmoitukset työntekijöistä muissa metalliteollisuustehtaissa ja käsityölaitoksissa, kuin rautatehtaissa ja konepajoissa, ovat vähemmin tarkkoja, etenkin mitä maaseutuun tulee. Heidän lukumääränsä olisi,09, joista 690 maalla, joka, jos otetaan huomioon maasepät, joilla on oma pajansa, on perin alhaiseksi otettu. Työntekijöiden rahapalkka konepajoissa on maaseudulla paljon alhaisempi kuin kaupungeissa. 539,830 päivätyöstä on tarkat palkka-ilmoitukset; niiden mukaan on 337,56 konepaja-päivätyöstä kaupungeissa maksettu,00,88 9mf ja 0,574 samanlaisesta päivätyöstä maalla 36,9 ifmfi. Tämän mukaan tekee päiväpalkka konepajateollisuudessa Suomessa keskimäärin Skfi 54 p.; mutta tämä päiväpalkka jakautuu siten, että konetyömies kaugungissa saa keskimäärin 3 sillä välin kun samallaisen työmiehen palkka maaseudulla on keskimäärin 3 k f 80 p. Selvää on, että maaseudulla olevien työntekijöiden alhaisempi palkka tasaantuu vapaan asunnon, huokean poltto-aineen ja muutamien pienempien luonnollisten etujen kautta. Valtion konepajoissa tekee päiväraha keskimäärin 3 Sbnfi 40 p. ja suurimmassa, Helsingissä olevassa, valtion konepajassa 3 9 k f 56 p. kullekin konetyömiehelle, ja on siten noin 3 % korkeampi kuin yksityisissä laitoksissa. Tapahtuneista tapaturmista tulleet ilmoitukset näyttävät olevan vähemmin täydellisiä. Helsingissä, Syyskuussa 889. C. P. Solitander.

12 Ensimmäinen Osasto käsittävä Ruukkeja ja konepajoja. I. Tuotteiden määrä ja arvo. m. n. Aineenkulutus ja tuotesuhteet. Yhteenasetus valmistusarvoista ja tuotemääristä sekä tietoja työntekijöistä, tapaturmista, rahastoista, koneista ja uudisrakennuksista.

13 0 I:. Rullan-huuhtamoj a. Tuotteiden aryo. Saatua kultaa Kullan huuhtamojen luku Huuhdottua maata Lukumäärä Kultaa päivätyötä kohden Työn Päivätöitä kuutio teki Stn/C grammaa metriä jöitä gr- Oulun läänissä. Ivalojoella Inarin pitäjässä Suomen Lapissa vuonna ,697 6,780,5,357,407 79,8 Katsaus kuuan valmistukseen Suomessa edellisinä vuosina: v ,38 9,37,06 8 3,48 6, ,87» 87 8,44 66,69,05 7,68 9,849 49,85» 87 79,37' 55,074,5 9,994,46 4, ,55 3,047,40 3 6,098 3,590 37, ,99,593,50 6 3,350 9,85 6, ,33 6,978,50 9,40 5,44 8 3, 876 3,75 9,9,oo 8,406 4,46 90, 877,30 6,97,oo 6,43 3,64 66, ,47 5,758,60 4,853,30 59, ,90 8,84,50 3,04 3,44 43, ,349 7,609,oo 6,97 6,873 90, ,486 0,464, ,994 7,868 65, ,9 9,3,oo 66 6,079 8, ,95 9,973, ,86 5,47 50, ,488 6,40,50 5 7,533 4,85 30, ,664 6,45,oo 6 5,993 3, 7, ,35 4,76,oo 6 4,00,656 67,79 Yhteensä 8 v.,04,765 34,65,6 *) 09,54 3,9 77 *) *) keskimäärin vuodessa. iliui&t. Kullan arvo 3 Sbyp. 0 yut. grammalta.

14 I:. Hopea-, Yaskt- ja TinaM toksia, Kaivoslouhinta ja annolliseksi teko. Louhittaa ja nostettua malmia Vaskimalmia V a lik o itu Tinamalmia Senttaalia = 00 kg Senttaalia = 00 kg Senttaalia= 00 kg Wiipurin läänissä. Pitkäranta Impilahden p itä jä ssä... 30,70 88,300 3,460 Metallin-liuoitus. Tuotteiden arvo Hopeata Vaskea Tinaa SHnf kg Sfinf kg Sfhtf kg Sbtf. Wiipnrin läänissä. Pitkäranta Impilahden pitäj. 389,36 35,66 58,005 00,94 300,44 0,90 30,870 Muut. Hopean arvo 65 Sfaf kilogrammalta. Vasken Mnf 50 7m kilogr. Tinan 3 Sinf

15 I: 3. Järvimalmin-nosto. Kustannuk Nostettua ja Järvien ran Järvien lu set malmin noille jääku, joista nostosta ja nyttä kotiin tuo kulotuksesta malmia on tua malmia malmia nostettu Senttaalia Senttaalia Uudenmaan läänissä. Karkkilan ruukki....,44 97 Wiipnrin läänissä. Suojärven ru u k k i ,00 3,4 597 Mikkelin läänissä. Haapakosken r u u k k i ,9 3,896 Oravin ,556, ,478 3,896,390 Kuopion läänissä. Jyrkän ruukki...,30 4,040 6,70 Karttulan ,947 9,906 Kuokkastenkosken r u u k k i ,66 33,469 5,98 Möhkön ,00 7,5,038 Pankakosken ,763 3,00 Salahmin ,65 5,580 Juvankosken ,400, / 69,76 09,797 4,676 Waasan läänissä. Koskensaaren r u u k k i ,46 Yhteensä 33, ,37 9,079 Kustannukset malminnostosta ja kulotuksesta nousevat keskimäärin 76 p. senttaalilta.

16 3 I: 4. Maasuuneja. Tuotteiden arvo. Tuotteiden paljous ja laji Valu-takkirautaa Tako-takkirautaa Valinteoksia. Yhteensä takkiraut. S f a f Senttaal. Senttaal. Sntl Senttaal. Toimessa Toimetonna Uudenmaan läänissä. Karkkilan ruukki.... 6,00,80,089,89Q -- Kosken ,8 9,95 9,95 ' ' -- Skogbyn ,30 0, , Trollshofdan.... 7,500 3,83 3,83 46,63,80 45, ,54 4 Turun ja Porin läänissä. Daalin ruukki... 05,00,799, Leineperän ruukki.... 9,800 0,00 0, Teijon.... 9,000, , ,000 54, ,403 3 Wiipurin läänissä. Suojärven ruukki ,000 0, ,553 Kikkelin läänissä. Haapakosken ruukki... 86,000 9, ,6 Oravin Kuopion läänissä. Jyrkän r u u k k i... 58, ,83. 6,446 Karttulan... 0,000,74,74 _ Kuokkastenkosken ruukki 0,000,49 [95,54 _ Möhkön 40,000 6,443 0,4^ 6,864 Salahmin 70,000,83 %74 _ 7,997 Wärtsilän 5,000,08,36 89,443 73,000 0,806,! 56, ,998 6 _ Yhteensä,88,63 4 /J ,43,643 98, Takkiraudan keskiarvo 9 9 h f 4 y a senttaalilta = 9 & nf m. tonnilta-

17 4 I: 5. Harkko-uuneja. Tuotteiden arvo. Tuotteiden paljous ja laji; Harkkorautaa Muistutuksia Stnf Senttaalia Kuopion läänissä. Pankakosken r u u k k i... 6,055 6,895 *. Harkkorauta käytetty raaka-aineena valssilaitoksessa. Waasan läänissä. Kiimingin r u u k k i...,600,400 Käytetty taontaan. ~ Yhteensä 74,655 8,95 Harkkoraudan arvo 9 ätnf Senttaalilta.

18 5 I: 6. T^kprsudafl-valmlstus. a. Ahjotaonta. Tuotteiden paljous ja laji Tuotteiden arvo Sulainpötkyjä Kankirautaa Hienoa rautaa Kaikenl. rautaa Yhteensä Uudenmaan läänissä. SRnf Senttaal. Senttaal. Senttaal. Senttaal. Senttaal. Pinjaisten ru u k k i... 0,45,40, ,057 Waakerin... 37,400,40 74,676 Kellokosken... 49,75,989,989 Strömforsin... 40,50,8 39,60 Mustion n... 47,00, ,88 Turun ja Porin läänissä. 75,80 7,7,86,800,3 Porin k o n e p a j a... 7, Leineperän r u u k k i... 9,45,77,77 Kauttuan... 55,50,955 5,06 Noormarkun... 47,075 70, ,883 Kuuston... 75,55 3,0 3,0 Knjakkalan n... 36,000,587, ,85 7,90, ,80 Hämeen läänissä. Jokioisten ru u k k i... 69,58,787,787 Rautakosken.. ;... 5, W ienin... 39,000,535 7,54 Kuopion läänissä. 3,58 4, ,99 Jyrkän ru u k k i... 5, Pankakosken... 6,500,576 *) 48 m i Waasan läänissä.,500, ,453 Inhan ru u k k i... 46,000, Kosken saaren... 40, ,540 Kiimingin... 3,00 89 _ 89 Orismalan... 6, ,98 4, ,6 Yhteensä 807,,576 3,974 4,0 4,56 84,96 *) Tämän arvoa ei ole mainittu, koska taotut sulainpötkyt ovat käytetyt langanvalssaukseen. M uisi. Ahjotaontaraudan ( = kankiraudan) keskiarvo senttaalilta 3 SUnf = 30 ftn f tona.

19 6 I: 6. Takoraudan-valmistus. b. Valssilaitoksia. T uotteiden paljous ja laji Tuotteiden arvo Tavallista rautaa Hieno-rautaa Levyjä Rautalankaa j Kattolevyjä Kulma-, pantteri- ja muotor. Yhteensä val- mista rautaa Millbaria ja sulainpötkyjä yht:sä yli oman tarpeen Stnf Sntl Sntl Sntl Sntl Sntl Sntl Sntl Sntl Senttaalia Uudenmaan läänissä. Fiskarin ruukki.. 600,000 0,778, ,77 9,474 +,46 Karkkilan.. 9,40 3,650 3,650 4, Äminneforsin ruukki 59,50,370,370 Turun ja Porin läänissä ,48,9, ,79 33, Daalin-ruukki.. 365,000 3,34 3,878 7,0 3, - f 0,83 Matildan.. 80,076,74,74 4,384 -f-,338 Mikkelin läänissä. 445,076 6,066 3,878 9,944 7,505 -f-,69 Oravin ruukki... 53,000 3,33 -f- 3,33 Kuopion läänissä. Pankakosken ruukki 65,054,4,4 Juvankosken 8,000 4,66 8 4,74 5,477 Varkauden 40,000, ,54 8,35 + 3,59 Värtsilän 370,000 7,888 7,888 9, - f 7, ,054 5, ,4 38 8,96 33,003,89 Yhteensä,94,60 45,598 6, ,4, ,03 87,70 6,936 Arvoon on laskettu sulainpötkyjä ja millbaria ainoastaan sen verran, kuin niitä on valmistettu yli oman tarpeen. Keskiarvo sntl. sulainpötkyjä 7 Sfaf = 70 ftn f tonnilta. Keskiarvo valssilaitoksen valmiista tuotteista 8 X nf 50 pa. sntl. = 85 tonnilta.

20 7 I: 6. Takoraudan-vaimistus. c. Valurautalaitoksia. (Siemens-Martin uuneja.) Tuotteiden Tuotteiden paljous ja laji Valanarvo Teräs- Tavallista valinteok- sia rautaa Levyjä Yhteensä teita Sftnf Senttaalia Senttaalia Senttaalia Senttaalia Senttaalia Tarun ja Porin läänissä. D aalin-ruukki , ,79 *),045 6,86 5,404 Euopion läänissä. Värtsilän r u u k k i... 00, ,369 4,378 8,04 Yhteensä 700, ,098,045 0,740 3,446 *) Martinbilletiä. Keskiarvo valanteista 4 S h f senttaalilta. ' valssatusta valuraudasta 30 9bnf senttaalilta. 3

21 8 I: 7. Musta- ja TeMastakeita. Tuotteiden arvo Lapioita ja Kihveleitä Kirveitä ja Piiluja Auran Vantaita Taikkoja ja Kuokkia Tuotteiden paljous Hevosenkenkiä Hevosenkenkänauloja Takonauloja Puserrettuja ja Leikenauloja ja laji Puunauloja Sahoja ja Sahanteriä Muita päälajeja Yhteensä Skf mlit. mlu. Uudenmaan läänissä. vaitimlu. mlit. vaiti. miu. m m. mm. Pinjaisten ruukki. 39, , ,4 793 Vaakerin.. 3, Kellokosken.. 4, ,8 337 Strömforsin.. 7, , Mustion.. 5, _, Aminneforsin.. 0, Turun ja Porin läänissä. mm. m m. Sntl. 79,347,745,56 77, ,97,798 Daalin-ruukki.. 9,000 3,564*),356 Leineperän ruukki., Kauttuan 5, Noormarkun 9,45 85, Kiijakkalan. 5, Hämeen läänissä. 5, ,649 6,330,93 Kosken ruukki. 3, Jokioisten.. 30, ,896,,096 9,4,48 0,066 Rautakosken.. 8, Vierun.. 8, Wiipurin läänissä. 340, ,4,6,548 9,4,48 0,36 Peron ruukki... 70,800,46 6,60 400,948 Kuopion läänissä. Jyrkän ruukki., Salahmin.., Juvankosken.. 0, ,36 44 Waasan läänissä. 3, ,3 50 Inhan ruukki. 0,000 3,485**) 348 Koskensaaren 5, , , l , Yhteensä 800,500,30 3, ,58,40 9,486 03,575 6, ,868 9,35 ) Siitä 639 sntl. alaisimia, 70 sntl. vetolevyjä ja,600 sntl. kampiakseleja ja koneosia. **) Niittausnauloja ja pultteja. _ Muist. metrinen Iti. = 0 kilogram. Keskiarvo mustatakeista 4,6 Vmf sntl. = 45 tonnilta.

22 9 I: 8. Yallmoita. Tuotteiden paljous ja laji den arvo K onevalinteoksia Kauppavalinteoksia Kaikeni laista Yhteensä Muistutuksia Uudenmaan, läänissä. Fiskarin r u u k k i... Helsingin Laivatokka.... Mnfi Sntl Sntl Sntl Sntl 0,000,000 Helsingin L a ivavarvi... Karkkilan r u u k k i... Osbergin k o n ep a ja... J. D. Stenberg & Poikain konepaja Mustion r u u k k i...,800 Turun ja Porin läänissä. Porin k o n e p a ja... Crichton & Kumpp. konepaja.. Daalin-ruukki... Matildan r u u k k i... Teijon... Turun rautateoll. yhtiön konepaja Turun kon ep aja... Hämeen läänissä. Forssan k o n e p a ja... Tampereen... Wiipurin läänissä. Gallönin k o n ep a ja... Sumpulan r u u k k i... Mikkelin läänissä Arvossa el ole konevalinteoksia , , ,057 3,7 4, , , , ,067, ,900,040, ,300 3,698 4,44,956 0,898 5,000 54,680,56,06 9,07 7,37 79,680 3, ,398,000, , ,338 Haapakosken r u u k k i... 5, Mainitaan konepajatyössä. s:n. s:n. s:n. Kuopion läänissä. Puhoksen k o n e p a j a... Juvankosken r u u k k i... Varkauden... Värtsilän , ,7,40,7,044 s:n. Waasan läänissä. 80, ,06,35 3,4 h Waasan k o n e p a ja..., Yhteensä 479,480 9,003 6,50 4,858 0,37 Keskiarvo valinteoksista 3 S fa f 50 -jut sntl : 35 Sfinf tonnilta.

23 0 I: 9. Konepajoja. Uudenmaan läänissä. G. E. Berggrenin konepaja Porvoon konepaja... Fiskarin» Fiskarin h ie n o p a ja /' ' K aasutehtaan konepaja H elsingin Laivatokka.. H elsingin Laivavarvi.. K arkkilan konepaja... J. N issisen... O sbergin... J. D. Stenberg ja Poikain konepaja..... John Stenbergin konepaja Turun ja Porin läänissä. Björkbodan ruukki... Porin konepaja.... Crichton & Kum pp. konep. D a a lin -r u u k k i... H ö y ry p a n n u ja '" ) l*pl- M atildan ruukki.... Turun rautateollisuus-yhtiön konepaja.... Turun konepaja.... Hämeen läänissä. F inlayson & Kumpp. konepaja... Forssan konepaja.... N okian.... Tam pereen konepaja.. Tuotteiden arvo fa f 0 9, , , , , , 3 9 3, ,0 0 0 H ö y ry v e n h e itä L o k o m o b iile jä jkpl.l kpl. i 3 _ n l Höyrykoneita (vesi) *) kpl. 3 Tuotteiden paljous H öyrykoneita (maa) **) kpl. M eijerikaluja T yökoneita kpl. M aanviljelyskaluja Sahalaitoksia ja laji Mylly- ja ry y n i- r a k e n n u k s ia H ienotakeita kappal. kpl. kpl. kpl. m l i i., sahoja,9 8, , , , , , 4 7 6, Muita töitä ja korjauksia koneotla y. m. k o rja u s tö itä 974 {6 6 laivan kor- < jaosta sekk M Imuotosakselia 38 rautastlliott Rakennattekelta y. m. / 3,39 metr. leiv. niittans- nauloja y. m. < 6,844 metr. Ilelv.alaiatmia, 3,040 metr. 'leiv. valsseja 5 6, ill höyrylaivan, 6 hoyry- 5 5, veneen, 8 hoy- < ryproomun,8 9 6, van valolaite-lai korjauksia ,5 0, korjaustöitä Wiipurin läänissä. 4 8, G allenin konepaja , lämpöjohtoja ja korjaustöitä Kuopion läänissä Puhoksen konepaja.. Juvankosken.. Varkauden.. V ärtsilän.. 7 6, ,7 9 3, , :n 8:n hoyryvenelden korjausta k o r ja u s tö itä k o r ja u s tö itä Waasan lääninä. 5 3, W aasan konepaja , muutosakseleja y. m. Oulun läänissä. saha- Oulun konepaja , laitoksia myi lyj* korjaustöitä Y h teensä 5, 4 6, , *) Niiden yli, jotka ovat höyryvenheissä **) Niiden yli, jotka ovat lokomobiileissä. ***) Niiden yli, jotka ovat höyryvenheissä ja lokomobiileissä.

24 U :. Hopea-, vaski- ja tinalaitoksia. Kaivoslouhinta ja annolliseksi teko. Käytetty valikoittua Työpäivien luku ä 0 tuntia Kulutettuja aineksia Vaskimalmia Tinamalmia pörraslouhinnassa nostossa Työpäiviä yhteensä Dynamiittia Sntl. Sntl. Sntl kaivoskuja-louhinnassa syvennyelouhinnassa Sytytyslankaa Nalleja Polttopuita vyyhtä ä7,4mtr. kpl. m Wiipurin läänissä. Pitkäranta Impilahlahden pitäjässä 88,300 3,460 9,693 3,07,547 3,548 7,860 7,80 4,735,487 Katsaus koko ainekulutukseen. Yhteensä Sysiä ja puita Koksia Kaikenlaista Koneita ja konetarpeita Kivisuolaa Kemiallisia aineita. Räjähdysaineita Vaskea, sinkkiä, lyijyä ja metallikangasta Ramurautaa Takorautaa Rakennus- ja puuaineita S h f S h f S h f S h f S h f S h f S h f S h f S h f S h f S h f Sfnf Wiipnrin läänissä. Pitkäranta Impilahden pitäj.. 66,308 3,53 7,675 3,353 4,08 5,468 39,50 5,00 8,00 4,063 73,5 336,060 M utsi- Ilm oitukset annetut tu p lissa ja rupla laskettu ä Stnf 5 yöt

25 II : 4. Maasuuneja. Kotimaista malmia Kulutettu Ulkomaista malmia Putlauskuonaa Sysiä Puita i Sntl. Sntl. Sntl. m 8 m 3 Puhällusvuorokausien luku. vuoden ajalla Hengen likimääräi- astetta nen lämpö c. Hengen likimääräinen paino mm. Hiilipanosten suuruus Koko lukumäärä panoksia Takkirautaprosentti malmista Hiileniöeno takkiraut&enttaalia kohti m3 m 3 Uudenmaan läänissä. Karkkilan ruukki.. Kosken.. Skogbyn.. Trollshofdan..,905,3 9,499 0,8 47,088,757 4,438 7,078 8,958,7, ,98.3,3 3,376 7,5 6,65 3,97,905 89,640,757 37, *, 3, ' li* 0,7 0,6 Turun ja Porin läänissä. Daalin-ruukki... Leineperän ruukki. Teijon.. 337*) 3,39 44,693 8,605 39, ,790 5, ,98,0, 6,867,376 3,656 0,373 33,888 70,07 30, ,6 0,7 0,7 Wiipurin läänissä. Suojärven ruukki.. 33,74 0, ,98,60 3 Mikkelin läänissä. Haapakosken ruukki 3,895 6, ,6 6,048 30,3 Kuopion läänissä. Jyrkän ruukki Karttulan Kuokkastenkosken Möhkön Salahmin Värtsilän 7,775 4, ,66 7, ,395 6, i 50.3,09 i 3 30,73 8, i i 6,344 : 38 70,7 5,698,464 64: 00 i 49,3C i,004: 38 9,499 4,50\ 0 50i 54,3 > 3,98C 39 5,977, i 50> 37,3C >,65» 39,54 5,36,740,077 -! i, 43,089) Yhteensä 84,7389,03i,757 40,94:,964,906 - l,o6,85«j 0,8 0,7 0,7 0,6 0,7 0,7 *) Siitä 73 sntl. martinuunikarikkeita. Muist. Keskimääräinen prosentti rautaa vuorimalmista lähes 5 pros. järvimalmista 3 pros. hiilenm eno senttaalilta takkirautaa 0,7i m 3. valmistus vuorokautta kohden 68,5 sntl. takkirautaa.

26 3 H: 6. Ilarkkouwneja. Kulutettu Malmia Sysiä Sntl. m Puhallusvuorokausien luku Panoksien likimääräinen suuruus Hiiliä, hlitraa Malmia, kg Kuopion läänissä. Pankakosken ruukki... 9,698 4, Waasan läänissä. Kiim ingin ruukki... 9,030,58 50,8 59 Yhteensä 8,78 6,03 54 Keskimäärin 9 prosenttia harkkorautaa malmista, 0,73 m* suuruisella hiilenmenolla senttaalia kohden ja 5,s senttaalin suuruisella harkkoraudan-valmistuksella vuorokaudessa.

27 4 II: 6. Takoraudan-valmistus. a. Ahjotaonta. Uudenmaan läänissä. Pinjaisten ruukki... Vaakerin..... Kellokosken... Strömforsin... Mustion... Turun ja Porin läänissä. Porin k o n e p a j a... Leineperän ruukki.... Kauttuan... Noormarkun... Kuuston... Kiijakkalan... Hämeen läänissä. Jokioisten ruukki.... Rautakosken... Vierun... Kuopion läänissä. Jyrkän ruukki.... Pankakosken.... K u l u T akkirautaa t e t t u Kotim. Ulkona. Kamua Sysiä Työvuorokausien luku Polttohuvennus-prosentti Hiilenmeno rautasenttaalia kohden Sntl. Sntl. Sntl. m3 m3 4,83,894,367,860,48 4 3,866,374, ,8 0, ,435 4, ,08 74,30,358 M,548, ,087 85, ,70, ,903,65 4 0, ,956,346, 3,063, ,03 90, , , ,895*) _,660 4, _ 7,646 6, V 0,7 Waasan läänissä. Inhan r u u k k i... Kosken saaren ruukki... Kiimingin Orismalan. 744,666,400*) 7, ,974,34, ,837, ,5 96 Yhteensä 4,48,684,763 38,50 4,095 0 ) *) Harkkorautaa. Polttohuvennus keskimäärin 6 prosenttia. Hiilenmeno 0,8 m8 takkirauta-senttaalia kohden. Valmistettu vuorokaudessa 6,8 senttaalia kankirautaa.

28 5 II: 6. Takoraudan-valmistus. b. Valssilaitoksia. - Uudenmaan läänissä. Takkirautaa, t kotim. P u t a u s Hitsaus ja valssaaminen K u u t e t t u Takki- i rautaa, ulkom. Takkirautaa, ramua Kivihiiliä Puita j! Työvuorokausien luku I Sulainpötkyjä ja ' m illbaria K u u t e t t Muuta rautai ainetta Hiiliä u j Puita _ Työvuorokausien luku i Saatu rainua Polttohuvennusprosentti Polttohuvennusprosentti Polttoaineen m eno kulutettua rautasenttaalia kohti Sntl. Sntl. Sntl. m3. m3. Sntl. Sntl. m3. m3. Sntl. m3. Fiskarin ruukki. 33, , ,09 8,38 7, ,06 0,7 Karkkilan 4, , ,53 67 _ ,5 Äminneforsin, ,33 j Turun ja Porin läänissä. 37, ,56,03 33,84j,894 0, Daalin-ruukki.. 3,378, ,46 4,8,90)5, *) 303,0 0,05 Matildan ruukki. 3, , ,5 3, *) 7 0,5 0,08 6,95,9,64 3,46 3, ,336 6, _ Mikkelin läänissä. Oravin ruukki.. 3,458, Kuopion läänissä. Pankakosken ruukki,576, ,5 0,74 Juvankosken 5, ,84 5,477, ,4 Varkauden 7,87,497,40 35,7 4, , i, 0,85 ( Värtsilän 0,86 9, ,54 8, , 0,6 34,657,597 6, , ,35! Yhteensä 8,767,07 3, ,08-6,80i9,440ll0,769,80,08,46 *) K ivihiiliä; muutoin sysiä. Putlauksessa. Polttohuvennus keskimäärin, % Kivihiilenmeno takkirauta-senttaalia kohden 0, m3. Puidenmeno senttaalia kohden 0,e4 m 8 (0,45,, riippuen siitä onko tavallisia puita tahi sahankarikkeita käytetty). Valmistettu keskimäärin vuorokautta kohden 48 sntl. sulainpötkyjä tahi millbaria. Hitsauksessa ja valssaamisessa. Polttohuvennus keskimäärin 9 prosenttia. Polttoaineenkulutus,, sntl. kohden käytettyä rautaa: puita O.45 m3; sysiä O,.? m3; kivihiiliä 0,os m3 Valmistettu vuorokautta kohden 63,e sntl. 4

29 i!! Il: 6. Takoraudan-valmistus. c. Valurautalaitoksia (Siemens-Martín uuneja.) S u l a t u s Valuraudan valssaaminen j Dolomiittia Kalkkikiveä K ivihiiliä Puita K u l u t e t t u Turpeita Takkirautaa ja takkirautaramua Takorautaa ja ramua Harkkorautaa Muita lisäyksiä Työvuorokausia Panoksien koko luku Saatu Polttohuvennus-prosentti Takkir.-senttaallin mennyt puita ja turpeita Kivihiiliä Kulutettu Puita Valanteita, kotimaisia j Saatu Polttohuvennus-prosentti Polttoaineen kohden valmistä rantaa Hiiliä Puita Sntl Sntl m3 m3 m3 Sntl Sntl Sntl Sntl Sntl Ilki. m3 m* Sntl hlitr. hlitr. Turun ja Porin läänissä. Daalin-ruukki ,068 9,49 8,378 fl8 kuonaa.,4 malmia , , ,8 0,3 : Kuopion läänissä. f 9 hematlittitakkir. Värtsilän ruukki _ 464,578 3,649*) 4,3,87 < 0 ferromangaania 74 78,90,5 3,4,3 5, ,5 347 tiistaista rautaa V Yhteensä ,53,578,798,50, , ,3,57, *) Siitä 355 sntl. ramurautaa. Panosten suuruus Daalin-ruukissa 48,7 sntl. Yärtsilässä 58,7 Panoksia vuorokaudessa Daalin-ruukissa, kpl. Yärtsilässä,t Polttoainetta panosta kohden Daalin-ruukissa 8,6 m3 puita -f- 0,58 m3 kivihiiliä. Värtsilässä,6 m3 + 4.s m3 turpeita. Dolomiittia panosta kohden 3 l/3 sntl. Kalkkia,, 5 V5

30 7 II: 7. Musta- ja tehdastaonta. K u l u t e t t u Uudenmaan läänissä. Pinjaisten ruukki... Vaakerin... Kellokosken... Strömforsin... Mustion... Äminneforsin r a u k k i... Turun ja Porin läänissä. Daalin r u u k k i... Leineperän... Kauttaan... Noormarkun... Kirjakkalan... Ainerautaa *) Hiiliä**) Koksia Sntl. m* m Puita m 3 4,69,34, **) ,77,95 _ Hämeen läänissä. i! Kosken r u u k k i... Jokioisten... Rautakosken... Vierun... Wiipurin läänissä. 49 0,493») ,857, Peron r u u k k i... 3,4 36, Kuopion läänissä. Jyrkän r a u k k i... Salahmin... Juvankosken,, Waasan läänissä. Inhan ruukki... Koskensaaren r u u k k i ,084 Yhteensä 9,90 7,80 380,74 *) Kaikki muut mukit ovat mustataonnassa käyttäneet kotimaista ainerautaa, paitse Jokioisten ruukkia, joka on myöskin käyttänyt 9,345 sntl. ulkomaista. **) Muut m ukit ovat käyttäneet sysiä, paitse Daalin ruukkia, joka on käyttänyt kivihiiliä. Keskimääräinen kulutus sysiä senttaalia kohden ainerautaa,r. m 8. _

31 8 II: & Valimolta, Takkirautaa, kotim. Takkirautaa, ulkom. Kulutettu Takkirautaa, ramua Sysiä Koksia Koksinkulutus prosenteissa takkiraudasta. Sntl. Sntl. Sntl. m 3 m3 l 0 Uudenmaan läänissä. Fiskarin ru u k k i... Helsingin L aivatokka... Helsingin Laivavarvi.... Karkkilan r u u k k i... Osbergin konepaja.... Mustion r u u k k i... Turun ja Porin läänissä. Porin k o n e p a ja... Crichton ja Kump. konepaja... Daalin r u u k k i... Matildan... Teijon... Turun rautateol. yhtiön konepaja.... Turun kon ep aja... Hämeen läänissä. Forssan k o n e p a ja... Tampereen... Wiipurin läänissä. Gall6nin k o n e p a ja..... Sumpulan r u u k k i... Mikkelin läänissä. 39 9, ,039, , ,39 5,9 445, ,346, , ,463, , ,483, , , Haapakosken r u u k k i Kuopion läänissä. Juvankosken r u u k k i... Warkauden.,... Wärtsilän...,36 855, , Yhteensä 6,64 7,49 5,5,906,98 m3 koksia = 4 senttaalia. m3 sysiä = V senttaalia.

32 9 II: 9. Konepajoja. Uudenmaan M uissa. G. E. Berggrenin konepaja... Porvoon konepaja... Fiskarin... Fiskarin hienopaja... Kaasutehtaan konepaja H elsingin Laivatokka.. Helsingin Laivavarvi.. Karkkilan ruukki... J. Nissisen konepaja.. Osbergin konepaja... J. D. Stenberg ja Poikain kon ep aja... John Stenbergin konepaja Turun ja Porin M nissä. Björkbodan ruukki... Porin konepaja-.... Chrichton ja Kurnp. konep. Haalin ruukki.... Matildan ruukki.... Turun rautateol. yhtiön konepaja... Turun konepaja.... Hämeen läänissä. Finlayson ja Kump. konep. Forssan konepaja... Nokian... Tampereen... Wiipnrin läänissä. Takkirautaa Kotiin. Sntl Ulkom.. Sntl 7 54,40 09 Ramua Sntl Takorautaa (kankirautaa) IKotini. Sntl , Ulkom, Sntl , Hamua Sntl K u u t e t u Karaistusrauuaa (terästä) Kotim. Sntl Ulkom. Sntl Levyjä Kotim. Sntl Ulkom. Sntl! , Pantturija kulmarautaa Kotim. Sntl Ulkom. Sntl g 3 Metriä 9 9,79 408, ,56 Takki- ' rautaputkia Kotim. Sntl Ulkom. Sntl 57 0 Nietejä ; Kotim. Sntl Mauta metallij raaka ainetta. Sntl Ulkom. Sntl IVastaa panta Sntl I , ,8, ,0 6 4, , , ,33 40, , ,045 ~ 70 Gallonin konepaja , Kuopion läänissä. Puhoksen konepaja.. Juvankosken ruukki.. Varkauden Värtsilän.. Waasan läänissä , , Waasan konepaja Oulun läänissä. Oulun konepaja...., _ 8 4 Yhteensä 874 3, ,793 3,69l ,84 6, , l 63]l

33 30 I I :. Katsaus rautatehtaiden ja konepajojen valmistusarvoihin v _ Konepajoja ja valimoita Yhteensä Stnf Rautatehtaita. 5%- Uudenmaan läänissä. G. E. Berggrenin k o n e p a ja... 09,690 Pinjaisten r u u k k i... 4,060 Porvoon k o n e p a j a ,000 Vaakerin r u u k k i... 40,766 Fiskarin ja k o n e p a ja ,000 98,000 Kaasutehtaan k o n e p a j a... 70,000 Helsingin L a iv a to k k a ,000 Helsingin Laivavarvi...,... 40,000 Karkkilan ruukki ja k o n ep a ja... 7,50 3,750 Kosken... 87,8 J. Nissisen k o n e p a j a... 30,60 Kellokosken ru u k k i... 64,000 Osbergin k o n e p a ja... 34,3 Skogbyn ruukki... 95,30 J. D. Stenberg ja Poikain konepaja... 93,00 John Stenbergin... 68,000 Strömforsin r u u k k i... 47,3 Mustion,... 5,00,800 Trollshofdan... 7,500 Äminneforsin,... 69,50,53,88,006,83 3,539,9 Turun ja Porin läänissä. Björkbodan r u u k k i... _ 49,940 Porin k o n e p a j a... 7,650 47,350 Crichton ja Kump. k o n e p a j a ,000 Haalin ruukki ja k o n e p a ja...,89,00 94,4 Leineperän r u u k k i... 3,945 Kauttaan... 70,800 Matildan... 80,076 0,363 Noormarkun... 56,490 Kuuston... 75,55 Teijon.. ja v a lim o... 9,000,400 Kirjakkalan.,... 4,000 Turun rautateol. yhtiön konepaja ,6 Turun k o n e p a ja... 70,000 Yhteensil,836,686,5,438-3,989,4

34 3 i Hautatehtaita. Konepajoja j» i valimoita Yhteensä StHf \ Stnf SKnf Hämeen läänissä. Finlayson ja Kump. k o n e p a ja... Forssan... Kosken ruukki Jokioisten... Nokian konepaja... Hautakosken ruukki... Tampereen k o n e p a j a... Vierun ru u k k i... Wiipurin läänissä. Gallonin k o n e p a j a... Peron r u u k k i... Sumpulan ruukin v a lim o... Suojärven ruukki... 3, ,58 3,568 47, ,50 77, ,76 498,00 96,746 70,800 94,000 50,000,000 64,800 7, ,800 Mikkelin läänissä. Haapakosken ruukki ja v a l i m o... Oravin Kuopion läänissä. Jyrkän ruukki Karttulan... Kuokkastenkosken r u u k k i... Möhkön... Pankakosken... Puhoksen k on ep aja... Salahmin r u u k k i... Juvankosken ruukki ja k o n ep a ja... Varkauden... Värtsilän... Waasan läänissä. Inhan r u u k k i... Koskensaaren r u u k k i... Kiim ingin... Orismalan... Waasan k o n e p a j a... 86,000 53,000 5,000 39,000 5,000 44, ,000 0, , ,000 53,79 348,35 5,693,7, ,809,36,48 66,000 55,000 35,700 6,88 38,500 83,58 38,500,08 Oulun läänissä. Oulun k o n e p a ja... 60,35 60,35 Yhteensä 6,4,67 5,65,93,768,540

35 j 3 III:. Katsaus aineenkulutukseen sulatuslattoksissa ja konepajoissa v Uudenmaan läänissä. Puita Sysiä Koksia! Takkirautaa Kotim. Ulkom. Kotim Takorauta Kivihiiliä Ulkomaat. Sulain- j pötkyjä Ramua ja muuta rautaa m3 m3 m 3 m 3 Sntl Sntl Sntl Sntl. Sntl Sntl G. E. Berggrenin konepaja Pinjaisten ruukki....,984 4,70 _ 4,83 750! Porvoon konepaja Vaakerin r u u k k i...,79,63, Fiskarin,,... 5,60 7, , ,38 87 Kaasu tehtaan konepaja Helsingin Laivatokka , H elsingin Laivavarvi Karkkilan ruukki.. 4,83 9, ,358, , Kosken.... 7,078 Kellokosken....,780, J. Nissisen konepaja ,600,480 Osbergin,, , Skogbyn ruukki ,958 J. D. Stenberg ja Poikain k o n ep a ja..., , John Stenbergin konepaja Strömforsin ruukki....,336,860 _ 38 Mustion,,....,700 4, Trollshofdan....,376 7,08 Äminneforsin., _ 9,730 53,040 65,340, ,30 8,46 5,759 3,4 33,84 3,870 Turun ja Porin läänissä.! i Björkbodan ruukki Porin k o n e p a j a... 7,35, , «06 Crichton ja Kump. konepaja 5, , Daalin r u u k k i... 4,604,30 4, ,563 4,083,508, Leineperän... 8,46,30 77 Kauttaan...,77, Matildan... 3, , ,046,550 Noormarkun.....,5, Kuuston...,658 3,70 Teijon... 0,884 7, , Kirjakkalan ,44,94 3 Turun rautateollisuus yhtiön " konepaja , Turun k o n e p a ja..., Yhteensä 44,480 50,66 5, , , ,336 8,4