UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Kaupunginhallituksen arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta vuonna 2011 Kaupunginhallitus 23.4.2012
KAUPUNGINHALLITUKSEN ARVIO TAVOITTEIDEN JA STRATEGIAN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä taloudesta... 1 2. Taloudelliset tavoitteet... 2 3. Investoinnit... 4 4. Rahoitustilanne ja lainat... 5 5. Toiminnalliset tavoitteet... 6 6. Muita tapahtumia vuonna 2011... 15 7. Sisäinen valvonta... 16 8. Konserni... 17 9. Kaupunginhallituksen arvio strategian toteutumisesta vuonna 2011... 20 10. Valtuutettujen arviointi vuoden 2011 toiminnasta... 21 Liite 1 Valtuustokysely Liite 2 Strategian toteutuminen vuonna 2011 Liite 3 Tilastoaineistoa
KAUPUNGINHALLITUKSEN ARVIO TAVOITTEIDEN JA STRATEGIAN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2011 1. YLEISTÄ TALOUDESTA Vuosi 2011 oli Uudenkaupungin kaupungille toiminnallisesti kohtuullinen mutta taloudellisesti edelleen heikko. Kaupunki ja liikelaitokset saavuttivat vuonna 2011 kokonaisuutena kohtuullisesti valtuuston niille asettamat toiminnalliset tavoitteet. Kaupunki toteutti Uusikaupunki Uutta energiaa strategiaa. Talousarvion tavoitteet johdettiin siitä. Vuonna 2011 kaupungin vuosikate eli investointeihin käytettävissä oleva rahamäärä oli 4.272.000 euroa, 272,4 euroa/asukas. Vuosikate asukasta kohden laski n. 9 eurolla edellisestä vuodesta. Se kattoi 88 % omaisuuden kulumista vastaavista poistoista ja 56 % investoinneista. Uudenkaupungin omavaraisuusaste nousi 64 %:iin. Hyvänä tavoitetasona pidetään yli 66 %:n omavaraisuutta. Vuoden 2011 tilikauden tulos oli 561.000 euroa negatiivinen, mutta tilinpäätöserien jälkeen tilikausi nousi noin 900.000 euroa ylijäämäiseksi. Kaupungin toiminnan tulot (toimintatuotot, verotulot ja valtionosuudet sekä muut tuotot) riittivät käyttötalousmenoihin, ja ne kattoivat 88 % poistoista ja yli puolet investoinneista. Kaupungin taseessa oli vuoden lopussa 2,8 miljoonaa euroa kattamatonta alijäämää. Kaupungin verotulot nousivat vuonna 2011 noin 1.000.000 euroa, 1,9 %. Tuloveron tuotto pysyi vuoden 2010 tasolla, mutta yhteisöveron tuotto nousi lähes miljoonalla eurolla 4,5 miljoonaan euroon. Koko maassa kasvu oli ennakkotietojen mukaan 4,1 %. Vuonna 2010 verotettavat tulot nousivat koko maassa 1,2 %. Uudenkaupungin verotettavat tulot asukasta kohden nousivat vain 0,2 %. Koska kuntien yhteisöveron jakoosuus on vuonna 2012 laskenut 5 %-yksiköllä ja lisäksi Uudenkaupungin jako-osuus laskee 40 %:lla, kaupungin verotulot laskevat vuonna 2012. Kaupungin verotulot ja valtionosuudet laskivat yhteensä 6 miljoonalla eurolla edellisestä vuodesta. Ne olivat yhteensä 75,8 miljoonaa euroa. Uudenkaupungin ammattioppilaitos Novida liittyi vuoden 2011 alussa osaksi Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymää ja sen valtionosuus, noin 7 miljoonaa euroa, siirtyi uudelle ylläpitäjälle. Vertailukelpoiset verotulot ja valtionosuudet kasvoivat miljoonalla eurolla. 1
Uudenkaupungin maksamien palkkojen ja palkkioiden määrä laski 7,9 % vuoteen 2010 verrattuna, koska Novidan toiminta siirtyi kuntayhtymälle. Jos se otetaan huomioon, kaupungin palkkasumma kasvoi 0,5 % ja kaupungin ja liikelaitosten 0,6 %. Eniten palkkasumma kasvoi sosiaali- ja terveyskeskuksessa, 2,1 %, eli 403.000 euroa. Hallinto- ja kehittämiskeskuksen palkkamenot laskivat 4,7 % ja sivistyspalvelukeskuksen nousivat 1,2 %. Organisaatiomuutosten takia henkilöstömenoja ja palvelujen ostoja tai hallinto- ja kehittämiskeskuksen menoja ei voi verrata edelliseen vuoteen. Lisäksi vuonna 2011 käyttöön otettu sisäinen vuokrajärjestelmä muutti palvelukeskusten menoja ja tuloja, vaikka se ei vaikuta koko kaupungin nettomenoihin. Vuoden 2011 tilikauden ylijäämä oli 899.556,33 euroa ja se esitetään siirrettäväksi taseen omaan pääomaan tilikauden ylijäämä-/alijäämätilille. Uudellakaupungilla on tämän jälkeen taseessa noin 2.808.000 euroa kattamatonta alijäämää. Kaupungin taloutta paransivat kertaluonteisesti sekä saaritonttien 1.265.000 euron myyntitulot että Novidan rakennusten myynnin takia tehty 860.000 euron poistoerojen tuloutus. 2. TALOUDELLISET TAVOITTEET Uudenkaupungin kaupungin ja liikelaitosten käyttötalouden nettomenot (toimintakate + poistot) olivat 75,9 miljoonaa euroa. Ne laskivat 6,9 miljoonaa, 8,4 % vuodesta 2010. Vuonna 2010 hallinto- ja kehittämiskeskuksen menoissa oli mukana Novidalle maksettava noin 7 miljoonan euron laskennallinen valtionosuus. Vertailukelpoiset nettomenot laskivat noin 300.000 eurolla, 0,4 %. Uudenkaupungin kaupungin ja liikelaitosten ulkoiset kokonaismenot (varsinaisen toiminnan lähinnä käyttötalouden menot, investointimenot ja rahoitustoiminnan menot) olivat 115,6 miljoonaa euroa. Kaupunki Talousarviota tarkistettiin useaan otteeseen vuoden aikana. Uudenkaupungin kaupungin (ilman liikelaitoksia) käyttötalouden toimintatuottojen toteutumisaste oli 104 % ja toimintakulujen 101 %. Toimintakate (toimintatuotot toimintakulut ilman poistoja) alitti talousarvion 575.000 eurolla. Sen toteutumisaste oli 99,2 %. Kaupungin nettomenot (ilman liikelaitoksia) olivat 77.400.000 euroa, ja ne alittivat talousarvion 610.000 eurolla. Vertailukelpoiset nettomenot pysyivät vuoden 2010 tasolla. Alkuperäiseen talousarvioon verrattuna menot kasvoivat 2,5 2
miljoonalla eurolla. Kaupungin tilikauden alijäämä oli 200.000 euroa alkuperäistä talousarviota isompi. Palvelukeskusten menot toteutuivat seuraavasti: Hallinto- ja kehittämiskeskuksen toimintakatteen toteutumisaste oli 91,7 % ja tilikauden yli-/alijäämän 97,5 %. Vuoden 2010 ja 2011 menoja ei voi verrata, koska vuonna 2010 hallinto- ja kehittämiskeskuksen menoissa oli mukana Novidalle maksettava noin 7 miljoonan euron laskennallinen valtionosuus. Sosiaali- ja terveyskeskuksen tilikauden alijäämä, nettomenot, kasvoivat 2,9 %, 1,6 miljoonaa euroa. Toimintakatteen toteutumisaste oli 99,4 % ja tilikauden yli-/alijäämän 99,3 %. Sivistyspalvelukeskuksen menot kasvoivat 15 % eli noin 2,3 miljoonaa euroa. Kasvusta 1,7 miljoonaa euroa johtui uudesta sisäisen vuokran määräytymisperusteesta. Ilman tätä muutos oli 550.000 euroa, 3,5 %. Toimintakatteen toteutumisaste oli 99,4 % ja tilikauden yli-/alijäämän 99,3 %. Sosiaali- ja terveyskeskuksen osuus kaupungin nettokäyttömenoista on 72 %, ja sen osuus kasvaa vuosittain. Kaupunki on panostanut vahvasti sosiaali- ja terveystoimeen. Vuoden 2010 tietojen mukaan Uudenkaupungin terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut kustannukset olivat 110 eli 10 % yli maan keskiarvon. Euroissa tämä tarkoittaa 3,5 miljoonaa. Kuntien joukosta Uusikaupunki oli sijalla 283 kaikkiaan 313 kunnan joukossa. Uudenkaupungin talouden vakiinnuttaminen edellyttää, että terveydenhuollon - mukaan lukien erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto - ja vanhustenhuollon kokonaiskustannukset saadaan alemmalle tasolle. Liikelaitokset Uudenkaupungin Jätehuolto liikelaitosta lukuun ottamatta liikelaitokset eivät vuonna 2011 ylittäneet niille hyväksyttyjä investointi- ja lainatasoja. Jätehuolto ylitti investointivaltuutensa 79.000 eurolla. Valtuusto on päättänyt, että kaupungin kaikkien liikelaitosten tulee toimia tehokkaasti ja tuottavasti. Vuonna 2011 liikelaitosten toiminnan voidaan todeta olleen tämän tavoitteen mukaista. Uudenkaupungin Vesi liikelaitos korotti puhtaan veden hintoja noin 12 %:lla vuodelle 2011. Liikevaihto nousi lähinnä tämän takia 5,5 %, 200.000 euroa, edellisestä vuodesta. Liikevaihto oli 3.847.000 euroa. 3
Liikeylijäämä pysyi vuoden 2010 tasolla, ja se oli 517.000 euroa. Tilikauden ylijäämä oli 367.000 euroa. Se oli 98.000 euroa ennakoitua parempi. Uudenkaupungin Satama liikelaitoksen vuosi 2011 oli edellistä vuotta parempi. Liikevaihto ja tavaratonnien määrä nousivat vuodesta 2010. Liikeylijäämä oli 216.000 euroa eli se oli 140.000 euroa talousarviota parempi. Liikeylijäämä oli 13,8 % liikevaihdosta. Tilikauden ylijäämä oli 231.776 euroa. Uudenkaupungin Jätehuolto liikelaitoksen liikevaihto nousi 1.831.738 euroon vuonna 2011. Se nousi 128.000 euroa, noin 7,5 % vuoden 2010 tasosta. Vuoden 2011 alussa kaatopaikkataksoja korotettiin 5,4 %, Uudenkaupungin haja-asutusalueen taksoja 7,9 % ja Kustavin jätehuollon taksoja 15 %. Jätevero nousi 30 eurosta 40 euroon vuoden 2011 alussa. Tilikauden 2011 ylijäämätavoite oli 240.000 euroa. Lopullinen ylijäämä oli 222.954,76 euroa. Käsitellyn jätteen määrä oli 12.112 tonnia, ja se laski yli 859 tonnia vuodesta 2010. Laskutettavan jätteen määrä oli 11.348 tonnia, ja se laski 600 tonnilla. Vakka-Suomen Vesi liikelaitos ei korottanut puhdistusmaksuja vuodelle 2011. Liikevaihto nousi kuitenkin laskutettujen jätevesikuutioiden määrän kasvun takia 181.000 eurolla, 12,3 %, edellisestä vuodesta. Liikevaihto oli 1.651.000 euroa. Liikevaihto ylitti 170.000 eurolla talousarvion. Liikelaitoksen liikeylijäämä oli 558.000 euroa, 33,8 % liikevaihdosta, ja tilikauden ylijäämä 440.782 euroa. Liikelaitos on raskaasti velkaantunut, ja sen korot ja lyhennykset olivat yhteensä 643.000 euroa, 39 % liikelaitoksen liikevaihdosta. 3. INVESTOINNIT Kaupungin ja liikelaitosten nettoinvestoinnit olivat 1,9 miljoonaa euroa. Ne laskivat edellisestä vuodesta noin 3,5 miljoonaa euroa. Suuri lasku johtuu siitä, että Uudenkaupungin kaupunki myi kesällä 2011 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan käytössä olevat rakennukset Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymälle. Kauppahinta oli 4.494.654 euroa, ja se kirjattiin investointituloksi. Kaupungin isoimmat yksittäiset investoinnit olivat Betorantie (Betorantien jatko ja Betorantie välille Kaasutie-Soijatie-Onkakatu) nettomenot yhteensä 377.000 euroa, Ekolehtilän kadut (242.000 euroa), Viikaisten koulun keittiön kunnostus (nettomenot 415.000 euroa) ja automaattisen sammutusjärjestelmän asentaminen Merituulikotiin, Kalannin vanhainkotiin sekä vuodeosastoille 4
4. RAHOITUSTILANNE JA LAINAT (152.000 euroa). Kaupunki hankki 1203 kpl, 895.042 eurolla osuuksia Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymästä. Se on kirjattu kohtaan Muut osakkeet ja osuudet. Uudenkaupungin Veden investoinnit olivat noin 1,7 miljoonaa euroa. Uudenkaupungin Veden merkittävin investointi oli Kustavi- Lokalahti-Uusikaupunki -siirtoviemäri, jonka rakentaminen alkoi vuonna 2010. Satama investoi vuonna 2011 noin 0,3 miljoonalla eurolla. Sataman isoin investointi, 255.000 euroa, oli terminaalin osto kaupungilta. Uudenkaupungin Jätehuollon investoinnit olivat 0,2 miljoonaa euroa ja Vakka-Suomen Veden 0,3 miljoona euroa. Lainamäärä kasvoi vuonna 2011 noin 100.000 eurolla. Kaupungin lainakanta oli vuoden 2011 lopussa 28,2 miljoonaa euroa eli 1795 euroa asukasta kohden. Tästä 11,4 miljoonaa, 41 % on liikelaitosten lainaa. Uudenkaupungin konsernin lainakanta oli 68 miljoonaa euroa eli 4383 euroa/asukas. Se kasvoi 4 miljoonalla eurolla. Lainojen keskikorko oli noin 2,6 %. Rahavarat (mukaan lukien sijoitukset) laskivat 1,4 miljoonalla eurolla. Ne olivat 13,7 miljoonaa euroa. Mukana ovat arvopapereiden laskun takia tehdyt kirjaukset. Sijoituksia käytettiin toiminnan rahoitukseen. Novidan rakennusten myynti Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymälle 4,5 miljoonalla eurolla paransi kaupungin maksuvalmiutta. 5
5. TOIMINNALLISET TAVOITTEET Hallinto- ja kehittämiskeskus Kaupungin asukasmäärän lasku ja ikärakenteen muutos vaikuttavat moniin toimintoihin ja toiminnallisiin tavoitteisiin ja niiden saavuttamiseen. Perusopetuksen oppilasmäärät laskevat ja vanhusten palvelujen tarve kasvaa. Toiminnalliset tavoitteet toteutuivat pääosin hyvin. Joiltakin osin tavoitteet alitettiin, ylitettiin ja/tai toteutuminen siirtyi vuodelle 2011. Näistä voidaan mainita joitakin: Talousarvion 2011 tavoitteet Talousarvion 2011 mittarit Talousarvion 2011 tavoitetaso Tot. 1-12/2011 Hallinto- ja lupaosasto Kaupungin säästöohjelman toteuttaminen - Sosiaali- ja terveyskeskuksen toiminnan uudistaminen. Sosiaali- ja terveyskeskuksen toimintatapojen ja organisaation muutokset Päätökset toimintatapojen ja organisaation muutoksesta on tehty vuoden 2011 loppuun mennessä. Ei ole toteutunut. Selvitystyö jatkuu. Sosiaali- ja terveyskeskuksen palvelukustannukset euroa/asukas Sosiaali- ja terveyskeskuksen kustannukset euroa/asukas laskevat vuoden 2012 talousarviossa. Kustannukset pysyivät ennallaan ja ne olivat 3516 /asukas vuoden 2011 tilinpäätöksessä ja 3515 /asukas vuoden 2012 talousarviossa. (Asukasmäärä 31.12.2011 ennakkotieto 15684.) Kaupungin toimintarakenteet ovat tehokkaat Rakennusvalvonta Organisaatiorakenne Hallinto- ja kehittämiskeskuksen uusi organisaatio toiminnassa 2012 Uusi organisaatio oli voimassa 1.7.2011 alkaen ja uuden organisaation mukaisena laadittiin talousarvio 2012. Lupa-asioiden nopea käsittely Rakentamislupien käsittelyaika. Rakentamislupien käsittelyaika 3-5 viikkoa. Toteutunut (100 %). Henkilöstöosasto Sairauspoissaolojen hallinta Henkilöstön terveyskysely Henkilöstön terveyskysely tehty ja tulokset analysoitu jatkosuunnittelua varten. Terveyskysely tehtiin syyskuussa 2011 ja tulokset on analysoitu jatkosuunnittelua varten. 6
Talousarvion 2011 tavoitteet Talousarvion 2011 mittarit Talousarvion 2011 tavoitetaso Tot. 1-12/2011 Tavoitteena on pitää työttömyysaste alle Varsinais-Suomen keskitason Työllistettävien määrä Työllistämismäärärahoilla työllistetään koko vuoden keskimäärin enintään 50 henkilöä. Työllistämismäärärahoilla työllistettiin keskimäärin 31,3 henkilöä. Perehdytetään nuoria työelämään ja helpotetaan yritysten mahdollisuuksia palkata kesätyöntekijöitä. Nuoret kesätyöntekijät kaupungin organisaatiossa ja yritystuetut kesätyöpaikat Kaupungin organisaatioon on palkattu 80 kesätyöntekijää ja kesätyöpaikkoja yrityksiin syntyy noin 130 kpl. Kesätyöntekijöiksi palkattiin 77 nuorta ja yritystukipaikkoja syntyi 132 kpl. Elinkeino-osasto Uusien yritysten ja innovaatioiden kautta luodut työpaikat Uusien työpaikkojen määrä 80 työpaikkaa / vuosi 80 / soijajalostamon 1. vaihe Uusien toimipaikkojen perustanta Uusien toimipaikkojen määrä 25 / vuosi Toteutunut 264 % Nettoperustanta 1-12/2011 66 kpl (perustettuja 87, lakkautettuja 21) Talousosasto Taloushallinnon ja palkanlaskennan kustannusten osuus kaupungin käyttökustannuksista ei nouse Taloushallinnon ja palkanlaskennan kustannukset % kaupungin ja liikelaitosten käyttötalousmenoista Taloushallinnon ja palkan-laskennan kustannukset ovat max. 0,9 % kaupungin ja liikelaitosten käyttötalousmenoista Toteutuneet kustannukset olivat 0,86 %. Kaupungilta lähtevien sähköisten laskujen käyttöönottoa edistetään Sähköisten laskujen osuus % lähtevistä laskuista 20 % lähtevistä laskuista on sähköisessä muodossa Sähköisten laskujen osuus kaikista lähtevistä laskuista oli 5 %. Ohjelmistomuutokset viivästyivät, joten sähköisten laskujen lähettämisen valmius saatiin toimivaksi kaikilta osin vasta keväällä 2011. 7
Talousarvion 2011 tavoitteet Talousarvion 2011 mittarit Talousarvion 2011 tavoitetaso Tot. 1-12/2011 Rakennusyksikkö Katujen ja teiden kunnossapidon kustannustaso /m² 0,48 /m² Katuja ja väyliä n. 849.061 m² 0,58 /m² 120,84 % Kiinteistönhoito Kiinteistöhoidon käyttötalouden kustannusten seuranta /kam² / v Kiinteistöhoidon kustannukset ilman poistoja ovat vuonna 2011 enintään 27,87 /kam² / v 30,02 /kam² Puhtaanapito Kiinteistöjen siivous toteutetaan palvelusopimusten mukaisesti. Toteutuvien palvelusopimusten määrä kpl Palvelusopimukset tulevat käyttöön 10 kohteessa: Virastot 2, Kirjastot 2, Liikelaitokset 3, Terveydenhuollon kohteet 3 kpl (Pääterveyskeskus, Kalannin terveysasema, Lokalahden terveysasema) Siivous toteutui palvelusopimuksen mukaan lähes kaikissa kohteissa Palvelusopimukset on tehty palvelukeskuskohtaisesti. Yksi yhteinen sosiaali- ja terveyskeskuksen palvelusopimus sisältää kaikki kohteet. Sivistyspalvelukeskuksen palvelusopimus on otettu koulujen osalta käyttöön vuoden 2011 alusta. Kirjasto otetaan mukaan vuoden 2012 aikana. Liikelaitosten osalta Uudenkaupungin Vesi liikelaitoksen palvelusopimus otettiin käyttöön vuoden 2011 aikana. Uudenkaupungin Satama liikelaitokseen ei tehty uusittua palvelusopimusta. 8
Talousarvion 2011 tavoitteet Talousarvion 2011 mittarit Talousarvion 2011 tavoitetaso Tot. 1-12/2011 Ruokapalvelu Asiakastyytyväisyyden takaaminen muutosten keskellä. Asiakkaiden rohkaiseminen jatkuvan palautteen antamiseen. Asiakastyytyväisyyskysely huhti-toukokuussa 2011 Palvelusopimusten päivitys Nopea reagointi asiakkaiden palautteisiin, 1-2 päivän sisällä yhteydenotosta. Asiakastyytyväisyys keskimäärin yli keskitason eli asteikolla 1-5 yleisarvosana yli 3. Palvelusopimukset päivitetään syksyn 2011 aikana. Asiakaspalavereissa korostettu jatkuvan palautteen antamista. Ruokakyselyt tehty päiväkotien ja koulujen lapsille huhtikuussa. Kysely tehtiin Lasten Parlamentti kyselylomakkeella, jossa ei talousarvion tavoitetason mukaista asteikkoarviointia ollut. Tulokset analysoitiin muilla tavoin. Kyselyn mukaan tulisi enemmän kiinnittää huomiota ruoan makuun ja ruoan vaihtelevuuteen. Tärkeänä pidettiin sitä, että lasten mielipidettä kysytään ja mielipiteet otetaan huomioon. Yleisesti kuitenkin ruokapalvelun toimintaan oltiin tyytyväisiä. Palvelusopimuksia ei ole päivitetty. Kaupunkisuunnitteluja maankäyttöosasto Asuntotontteja /kpl Teollisuustontteja /kpl molemmat yht. 20 kpl/v Asuintontteja 12 kpl teollisuustontteja 9 kpl Uusia asemakaavan mukaisia rakennuspaikkoja luovutettaviksi Maa-alueiden myynti Myyntitulot Maanmyyntitulot 200 000 /v Toteutunut 1 803 737 9
Talousarvion 2011 tavoitteet Talousarvion 2011 mittarit Talousarvion 2011 tavoitetaso Tot. 1-12/2011 Seudullinen ympäristöterveydenhuolto Valvontaviranomaisten erikoistumisalueista päättäminen ja tehtäväjaon uudistaminen maantieteellisen alueen sijasta koko seutuyksikön alueelle Toteutumisaste 100 % Toteutunut 50 % Sosiaali- ja terveyskeskus Talousarvion 2011 tavoitteet Talousarvion 2011 mittarit Talousarvion 2011 tavoitetaso Tot. 1-12/2011 Palvelurakenteen kehittäminen. Työnjakoa vanhustyön, pth:n ja esh:n välillä selkeytetään. Suunnitelman mukainen työnjako aloitettu. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintojen tehostaminen ja menojen supistaminen-hankkeessa on selvitetty työnjakokysymyksiä laajasti. Työnjakoa vanhustyön, pth:n ja esh:n välillä on selkeytetty. SHQS sosiaali- ja terveyspalveluiden laatuohjelman jatkaminen vanhustyössä ja terveyspalveluissa. Ulkoinen auditointi. Ulkoinen auditointi vuoden loppuun mennessä. Esiauditointi toteutui 27.4.2011. Laaduntunnustusauditointi oli 18.- 19.10.2011. Laaduntunnustus myönnetty 16.12.2011 10
Talousarvion 2011 tavoitteet Talousarvion 2011 mittarit Talousarvion 2011 tavoitetaso Tot. 1-12/2011 Sosiaali- ja terveyskeskuksen hallinto Henkilöstön riittävyydestä ja ammatillisesta osaamisesta sekä työhyvinvoinnista huolehditaan. Tehtyjen ylityötuntien määrä. Mitoitusten riittävyys, % määritellystä tasosta. Koulutuspäivien määrä/hlö Henkilöstön määrä on mitoituksen mukainen niissä yksiköissä, joissa taso on virallisesti määritelty. Koulutuspäivien määrä on vähintään vuoden 2009 tasolla. Päivähoidossa on riittävä henkilökunta. Vanhusten palveluissa vanhainkotien hoitohenkilöstön määrä on mitoitussuosituksen alarajalla. Myös kotihoidon henkilöstömäärä on liian pieni verrattuna palvelun tarpeeseen. Terveyspalveluissa osastojen henkilöstömitoitus on ollut suositusten mukainen käytettyihin paikkamääriin nähden. 1-12/2010 2,26 /hlö 1-12/2011 2,76 /hlö Sairauspoissaolojen määrä Sairauspoissaolojen määrä on pienempi kuin vuonna 2010. 1-12/2010 sairauspoissaoloja on ollut 8703 työpäivää/11904 kalenteripäivää. 1-12/2011 sairauspoissaoloja on ollut 6984 työpäivää/9732 kalenteripäivää Hallinto tuottaa riittävät palvelut myös terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueelle. Asiakastyytyväisyyskysely yhteistoimintaalueen neuvottelukunnan jäsenille, tyytyväisten määrä, %. Asiakastyytyväisyyskysely on tehty 30.9.2011 mennessä. Asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin lokakuussa 2011. Vastaajista 75 % koki nykyisten palvelujen tukevan kuntalaisten terveyttä ja 70 % vastaajista arvioi terveyspalvelujen saatavuuden hyväksi tai erittäin hyväksi. Lapsiperheiden palvelut Päivähoitopaikkojen määrä vastaa kysyntää Hoitopaikka on voitu osoittaa 2 viikon sisällä, kun tarve on johtunut työllistymisestä tai opiskelusta (%) Kaikki päivähoitoa tarvitsevat saavat hoitopaikan (100 %) Kaikki tarvitsijat ovat saaneet hoitopaikan 11
Talousarvion 2011 tavoitteet Talousarvion 2011 mittarit Talousarvion 2011 tavoitetaso Tot. 1-12/2011 Vanhustenpalvelut Vanhusten kotona tai kodinomaisissa oloissa asumista tuetaan. Kotona asuvien osuus (pois lukien ympärivuorokautisen palvelun piirissä olevat). Yli 75-vuotiaista yli 91 % asuu omassa kodissaan/kodinomaisissa olosuhteissa. Tilanteen 31.12.2011 mukaan kotona / kodinomaisissa olosuhteissa asui 91,5 % yli 75-vuotiaista. Ostetun palveluasumisen piirissä (Rinnekoti Jäsperlä) oli 0,6 % yli 75-vuotiaista. Vanhusten palveluiden pääpaino on kotona asumista mahdollistavissa ja tukevissa palveluissa. Säännöllisen kotihoidon asiakkaita ovat ne kotihoidon asiakkaat, joilla on tarkastelukuukauden aikana voimassa oleva palvelu- ja hoitosuunnitelma. Kotihoidon asiakkaiksi lasketaan myös kotihoidon vaihtoehtona palvelusetelin valinneet asiakkaat. (Valtakunnallinen laskentapäivä 30.11.) Yli 75-vuotiaista 13 % saa säännöllistä kotihoitoa. Säännöllistä kotihoitoa saavia oli 13,3 % yli 75- vuotiaista marraskuussa 2011 ja kuukausittainen keskiarvo 13,6 % tammijoulukuussa 2011 (kotihoito ja kotihoidon palvelusetelit). Sosiaalityö Lastensuojelutyön uudelleen organisointi. Suunnittelupalaverien määrä (kpl) Lastensuojelutyö toimii uuden organisaation mukaisesti vuoden 2012 alusta lähtien. Suunnittelupalavereja on pidetty kaksi, uudelleen organisointi ei mahdollista näillä henkilöstöresursseilla. Erikoissairaanhoito Selvitetään erikoissairaanhoidon runsaiden kustannusten syyt yhteistoiminnassa sairaanhoitopiirin ja perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kesken ja laaditaan ehdotukset palveluketjun korjaamiseksi. Selvitys tehty ja ehdotukset laadittu Selvitys on tehty ja ehdotukset laadittu vuoden 2011 loppuun mennessä. Kaupungin ja TYKS Vakka- Suomen sairaalan välisessä toimintojen tehostaminen ja menojen sopeuttaminen hankkeessa on selvitetty erikoissairaanhoidon kustannusten syitä ja tehty tarvittavia muutoksia palveluketjuihin. 12
Talousarvion 2011 tavoitteet Talousarvion 2011 mittarit Talousarvion 2011 tavoitetaso Tot. 1-12/2011 Terveyspalvelut Jatketaan SHQS Sosiaali- ja terveyspalvelujen laatuohjelman soveltamista ja laajennetaan sen käyttö koko terveyspalveluiden alueelle. Ulkoinen auditointi. Itsearvioinnit. Vuoden 2011 aikana toteutetaan terveyspalveluiden Uudenkaupungin toimipisteissä ulkoinen auditointi. Muiden kuntien toimipisteissä suoritetaan vuoden 2011 aikana ensimmäiset itsearvioinnit. Ulkoinen laaduntunnustus auditointi on toteutunut 18.- 19.10.2011. Laaduntunnustus on myönnetty 16.12.2011. Itsearvioinnit toteutuneet yksiköissä. Avosairaanhoidossa toimitaan koko yhteistoiminta-alueella hoitotakuulainsäädännön edellyttämällä tavalla. Hoitotakuun toteutumista seurataan ja kuntalaisia informoidaan sen toteutumisesta touko-, syys- ja tammikuussa toiminnan ja talouden toteutumisen seurannan yhteydessä. Toteutuu / ei toteudu. Hoitotakuu toteutuu seurannan yhteydessä. Hoitotakuu toteutuu kaikilla terveysasemilla. Hoitoon pääsyn odotusajoista kuntalaisia informoidaan terveyspalvelujen internetsivuilla helmi-, kesä- ja lokakuussa. Työterveyshuollossa tulot vastaavat menoja. Tilannetta seurataan toiminnan ja talouden toteutumisen seurannan yhteydessä ja tilinpäätöstä tehtäessä. Ylijäämä euroina. Tilikaudella ei synny alijäämää. Työterveyshuollon toiminta on toteutunut suunnitellusti ja tilivuoden tulos on ollut ylijäämäinen. Sivistyspalvelukeskus Talousarvion 2011 tavoitteet Talousarvion 2011 mittarit Talousarvion 2011 tavoitetaso Tot. 1-12/2011 Perusopetuspalvelut Kaikki oppivelvolliset saavat päättötodistuksen Ilman päättötodistusta peruskoulusta eronneiden määrä 0 Ilman päättötodistusta peruskouluista ei eronnut kukaan vuonna 2011. Peruskoulun päättötodistuksen saaneet sijoittuvat välittömästi jatkoopintoihin Jatko-opintoihin sijoittuneiden määrä 100 % Viisi peruskoulun päättötodistuksen saanutta oppilasta ei sijoittunut välittömästi jatko-opintoihin. Tot. 97 %. 13
Talousarvion 2011 tavoitteet Talousarvion 2011 mittarit Talousarvion 2011 tavoitetaso Tot. 1-12/2011 Lukio Ylioppilastutkintoon osallistuvien hylkäysprosentti on alhainen Ylioppilastutkintolautakunnan puolivuosittaiset koulukohtaiset taulukot Ylioppilastutkintoon osallistuvien koko tutkintoa suorittavien osalta hylkäysprosentti on alle valtakunnallisen keskiarvon Ylioppilastutkintoon osallistuneiden hylkäysprosentti oli Uudessakaupungissa sama kuin valtakunnallinen hylkäysprosentti eli 6,5 %. Ylioppilastutkinnon ainekohtaisten pistemäärien keskiarvot ovat hyvät Ylioppilastutkintolautakunnan puolivuosittaiset koulukohtaiset taulukot Ylioppilastutkinnon ainekohtaisten pistemäärien keskiarvot ovat yli valtakunnallisen keskiarvon Ylioppilaskirjoitusten ainekohtaiset pistemäärät olivat yli valtakunnallisen keskiarvon seuraavissa aineissa: ruotsi B, venäjä C, pitkä ja lyhyt matematiikka, biologia, maantiede, historia, psykologia, terveystieto ja yhteiskuntaoppi. Kulttuuripalvelut Kirjastojärjestelmän uusiminen ja Vaskiyhteistyöhön liittyminen Projektisuunnitelman toteutuminen Uusi kirjastojärjestelmä toimii kesäkuussa 2011. Kirjastojärjestelmän uudistaminen projekti etenee, mutta käyttöliittymän ongelmat ovat siirtäneet valmistumisen keväälle 2012. Aineistokuljetukset toimivat lokakuussa 2011. Aineistokuljetusten aloittaminen siirtyy kirjastojärjestelmän uudistamiseen saakka. Nuoriso- ja liikuntapalvelut Uusikaupunkilaisten liikunnan lisääminen Seurantatutkimus joka toinen vuosi. Tutkimuksen pohjalta liikunnan määrä lisääntyy edelliseen tutkimukseen nähden. Liikuntatutkimus toteutettiin huhtikuussa 2011. Tutkimustulokset julkaistiin marraskuussa 2011. Uimahallin ja jäähallin käyttöaste. Uimahallin ja jäähallin toiminta on aktiivista ja mahdollisimman taloudellista. Uimahallin käyttöaste laski 6 % vuoteen 2010 verrattuna. Kokonaiskävijämäärä vuonna 2010 oli 89 076 ja vuonna 2011 oli 83 899. 14
Talousarvion 2011 tavoitteet Talousarvion 2011 mittarit Talousarvion 2011 tavoitetaso Tot. 1-12/2011 Seurataan nuorten osallistamista ja kuulemista Uudessakaupungissa sekä Vakka-Suomen seutukunnassa Vuosittain laaditaan toimintakertomus nuorisovaltuustotoiminnasta sekä kirjataan nuorten osallistumiskerrat eri lautakunnissa. Vuosittain laaditaan toimintakertomus Vakka-Suomen nuoriso-foorumin toiminnasta. Nuorisovaltuusto kokoontuu vähintään kuusi kertaa vuodessa ja nuorilla on edustus lautakunnissa. Vakka-Suomen nuorisofoorumitoiminta vakiintuu (palvelu aloitettu 5.5.2009). Uudenkaupungin nuorisovaltuusto piti kymmenen kokousta. Nuorisovaltuuston jäsenillä on edustus koulutus-, kulttuuri-, nuoriso- ja liikunta-, ympäristöterveydenhuolto-, sosiaali-, ympäristö- ja lupa-, matkailu- sekä teknisessä ja maaseutulautakunnassa. Vakka-Suomen nuorisofoorumilla vuonna 2011 kokouksia oli viisi. 6. MUITA TAPAHTUMIA VUONNA 2011 Vuoden 2011 tapahtumista ja toimista voidaan mainita joitakin: 1. Toimintojen tehostaminen ja menojen supistaminen sosiaalija terveydenhuollossa / terveyspalvelujen säästöohjelma 2. Hiu, 19. kaupunginosan asemakaava hyväksyttiin. 3. Kaupungin omistamat Viikaistenkadun talot purettiin ja alueen rakentamisesta järjestettiin yleinen tarjouskilpailu rakennusliikkeille. 4. Kaupunginhallitus päätti, että Kunnan Taitoa Oy ja Uudenkaupungin kaupunki tekevät talous- ja henkilöstöhallintopalveluiden siirtoselvityksen. 5. Voimassa olevan Paras lainsäädännön edellyttämä Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan fuusio Lounais- Suomen koulutuskuntayhtymään toteutui 1.1.2011. Novidan 54 vakinaista työntekijää siirtyi kuntayhtymän palvelukseen. 6. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä osti kesällä 2011 kaupungilta Novidan käytössä olevat rakennukset. 7. Kaupungin vuokrataloyhtiöitä fuusioitiin isommiksi kokonaisuuksiksi. Uudet yhtiöt aloittivat toimintansa 2012 alussa. 15
8. Kaupunki on luopumassa omasta kaatopaikastaan, ja kaupunginhallitus kilpailutti 2011 Munaistenmetsän kaatopaikan palvelutoiminnan ja kaatopaikka-alueen myynnin. Kaupunginvaltuusto päätti myynnistä helmikuussa 2012. Toiminta siirtyy Lassila & Tikanoja Oy:lle vuoden 2012 aikana. 9. Runkoviemärin rakentaminen Kustavin ja Lokalahden verkostojen yhdistämiseksi Uudenkaupungin Veden verkostoon jatkui. 10. Sosiaali- ja terveyskeskuksen vanhusten palvelut ja terveyspalvelut saivat 16.12.2011 kolmeksi vuodeksi SHQSlaatujärjestelmän mukaisen laaduntunnustuksen. 11. Lapsiperheiden palveluissa päivähoitopalvelujen kysyntä kasvoi voimakkaasti vuoden aikana. Päivähoitopaikkojen tarve kasvoi 41 lapsella. Tämän takia kaupunki perusti Seikowiin 8-paikkaisen ryhmäperhekodin ja 14-paikkaisen esiopetusryhmän Kalantiin. 12. Uudenkaupungin yhtenäiskoulu aloitti toimintansa syksyllä 2011. Kalannin yhtenäiskoulun toiminta alkoi jo vuonna 2010. 13. Kaupunki otti vuonna 2011 käyttöön uuden sisäisen vuokran määräytymisjärjestelmän. 7. SISÄINEN VALVONTA Kuntien on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa siitä, miten sisäinen valvonta ja riskienhallinta on kunnassa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Sisäisen valvonnan tulisi toteutua kunnan johtamis-, suunnittelu- ja ohjauskäytännöissä. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kaupunginhallitus. Sisäinen valvonta on osa johtamista ja sillä varmistetaan, että toimitaan tavoitteiden mukaisesti ja tuloksellisesti. Kaupungin palvelukeskukset ja liikelaitokset ovat kukin tehneet selvityksen sisäisen valvonnan toteuttamisesta vuonna 2011. Niiden pohjalta on tehty yhteenveto siitä, miten johtaminen ja hallinnon järjestäminen, hyvä hallintotapa ja arvot, organisaatiorakenne, tehtävien ja vastuiden jakaminen, tavoitteiden asettaminen ja toteutumisen seuranta, riskienhallinta, informaatio ja kommunikaatio sekä seurantamenettelyt toteutuvat kaupungin toiminnassa ja mikä on kokonaisarvio sisäisen valvonnan toimivuudesta. 16
Huomioita sisäisestä valvonnasta Uudenkaupungin kaupungin toiminnassa on noudatettu hallintosääntöä, johtosääntöjä, sisäisen valvonnan ohjetta sekä talousarviota ja sen täytäntöönpano-ohjeita sekä muita annettuja ohjeita. Kokonaisarvio sisäisen valvonnan toimivuudesta Kokonaisuudessaan sisäisen valvonnan voidaan todeta toimivan Uudessakaupungissa kohtuullisesti, mutta kehittämistarpeita on erityisesti seuraavissa asioissa: Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan vastuutus, ohjeistus ja koulutus Henkilöstön palkitsemisjärjestelmä ja henkilökunnan riittävyys erityisesti sairauspoissaolojen aikana Tehtävien häiriöttömyyden, toiminnan vaikuttavuuden, taloudellisuuden, tuottavuuden ja henkilöstön riittävyyden ja ammattitaidon kehittymisen näkökulman ottaminen paremmin mukaan taloudellisiin ja toiminnallisin tavoitteisiin Sisäisten ja ulkoisten arviointien lisääminen Tietojärjestelmien häiriöttömyys ja käytettävyys Raportointijärjestelmän parantaminen Kaupungin ja liikelaitosten toiminta on ollut niille asetettujen taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden mukaista. 8. KONSERNI Yleistä Talousarviossa on määritelty yleiset konsernitavoitteet ja tavoitteet merkittävimmille yhteisöille. Alla olevassa taulukossa on arvio joidenkin merkittävimpien tavoitteiden toteutumisesta. Talousarvion 2011 tavoitteet Talousarvion 2011 mittarit Talousarvion 2011 tavoitetaso Toteutuminen 1-12/2011 YLEISET KONSERNITAVOITTEET: Konserniyhteisöjen toiminnan on tuettava Uusikaupunki Uutta energiaa strategian 2009-2016 toteuttamista. Kiinteistöyhtiöiden tiloissa olevat työpaikat + 50 työpaikkaa vuoden 2010 tasosta Taantuman johdosta ei täysin toteutunut, lisäys n. 30 työpaikkaa. Vuokra-asuntoja omistavien yhtiöiden fuusiointi 1-4 yhtiöksi. Fuusioiden toteutuminen Uudet yhtiöt aloittavat toimintansa 1.1.2012 Fuusio toteutui, neljä yhtiötä aloitti toimintansa 1.1.2012. 17
Talousarvion 2011 tavoitteet Talousarvion 2011 mittarit Talousarvion 2011 tavoitetaso Toteutuminen 1-12/2011 Kaupungin tytäryhtiöiden omistamien vuokraasuntojen käyttöaste on hyvä. Käyttöaste Käyttöaste 95 % Käyttöaste oli 98 %. UKIPOLIS Monipuolistaa valituilla osaamisaloilla kaupungin elinkeinorakennetta Raportointi (mm. hankkeet ja osaamisalat, hankkeissa mukana olevien yritysten määrä, uusien tai turvattujen työpaikkojen määrä). Painopisteenä ympäristöystävälliset energiaratkaisut ja energiateknologiaan liittyvät koneet ja laitteet vähintään kolme hanketta, joiden piirissä noin 20 uusikaupunkilaista yritystä ja 300 työpaikkaa. Yksi kulkuneuvoteollisuuden kehittämishanke, jonka piiriissä on kymmenen uusikaupunkilaista yritystä ja 300 työpaikkaa. Osallistuminen meriklusterin toimintaan siten, että mukana on kaksi yritystä ja 100 työpaikkaa. Uusiutuvan energian mahdollisuudet Vakka- Suomessa hanke päättyi 30.09. EETU-hankkeen Vakka-Suomen osio käynnistyi 01.05. Hankkeiden piirissä oli 20 uusikaupunkilaista yritystä ja näissä 255 työpaikkaa Uudessakaupungissa. Kulkuneuvoteollisuuden kehittämishanke ei saanut rahoitusta. Meriklusterin kehittämistoimenpiteisiin on osallistunut kuusi uusikaupunkilaista yritystä, joissa on n. 390 työpaikkaa. Vahvistaa toimivien yritysten kilpailukykyä ja osaamista Raportointi (mm. hankkeet ja osaamisalat, hankkeissa mukana olevien yritysten määrä, uusien tai turvattujen työpaikkojen määrä). Vähintään kaksi laajaa yritysten kehittämishanketta, joiden piirissä on 20 yritystä ja 350 työpaikkaa. Tieto palveluksi ja tuotannoksi hankkeen toimenpiteiden piirissä on ollut 26 uusikaupunkilaista yritystä, joissa on yhteensä yli 1200 työpaikkaa, vaihteluvälin ollessa 1-750 työpaikkaa. Basis-hankkeen kansainväliseen yhteistyöhön on osallistunut yksi yritys. 18
Olennaiset tapahtumat vuonna 2011 ja 2012 Vuokrataloyhtiöiden fuusiojärjestelyt toteutettiin vuoden 2011aikana. Kiinteistö Oy Sorvakon muodostavat entiset - Kiinteistö Oy Hepokari - Kiinteistö Oy Nuhja - Kiinteistö Oy Suukari - Kiinteistö Oy Ykskoivu Kiinteistö Oy Uudenkaupungin Vuokrataloon liitettiin - Kiinteistö Oy Vanttipuisto - Kiinteistö Oy Orava - Asunto Oy Ketunkallio - Asunto Oy Käätyjärvenkatu 1 - Kiinteistö Oy Käätyjärvenkatu 3 - Asunto Oy Äyririvi Uudet yhtiöt aloittivat toimintansa 1.1.2012. Muutokset konsernissa ja yhtiöiden toiminnassa vuonna 2011 Konsernirakenteen muutokset Kaupunki myi vuoden aikana Uudenkaupungin Rantakatu 25:n osakkeet. Kaupunki osti Kiinteistö Oy Ykskoivun koko osakekannan, ja se on nyt kaupunkikonsernin 100 prosenttisesti omistama tytäryhteisö. As Oy Majavarivin koko osakekanta on myyty, joten se ei enää kuulu kaupunkikonserniin. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä ja riskit Kaupunki on suositellut, että yhtiöt valitsevat tilintarkastajakseen kaupungin tilintarkastusyhteisön. Yhtiöt ovat noudattaneet suositusta. Kaupunki päätti vuonna 2011 fuusioida vuokrataloyhtiöitään, ja fuusiot astuivat voimaan vuoden 2012 alussa. Kaupunginhallitus määritteli 2012 hallitusten jäsenmäärät ja luottamushenkilöedustajien määrän. Kaupungin asuntojen omistus on ollut hajallaan useissa eri asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöissä. Toimintamalli ei ole ollut käytännön organisoinnin ja isojen korjausinvestointien rahoituksen hallinnan kannalta kovinkaan taloudellinen ja tarkoituksenmukainen organisointitapa. Tämän takia kaupunki päätti vuonna 2011 fuusioida vuokrataloyhtiöitä isommiksi kokonaisuuksiksi. Fuusioyhtiöissä kaupungin asuntopoliittinen 19
näkökulma kokonaisvaltaistuu, ja se lisää välineitä vaikuttaa koko asuntomarkkina-alueella. Fuusioyhtiöistä muodostuu kyllin vahvoja omavaraisia toimijoita, jotka kykenevät huolehtimaan vuokra-asuntojen uustuotannosta ja perusparannuksesta. Kaupungin konsernilainojen määrä kasvoi vuonna 2011 noin 3,6 miljoonaa euroa. Lainoja oli 67,9 miljoonaa euroa. Kaupungin takausvastuut pienenivät 0,9 miljoonalla, ja ne olivat yhteensä 22,2 miljoonaa euroa. 9. KAUPUNGINHALLITUKSEN ARVIO STRATEGIAN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2011 Uusikaupunki Uutta energiaa -toimintastrategiaa toteutettiin elinkeinopolitiikassa, palveluissa, asumisessa ja talouspolitiikassa. Kaupungin talouden ja toiminnan tavoitteet ja palvelukeskusten toteuttamat kehittämis- ja muutostoimenpiteet on johdettu siitä. Talousarvio tavoitekehikkoineen vastaa strategiaa. Liitteenä 2 on arvio strategian tavoitteiden toteutumisesta. STRATEGIAN YLEISET MITTARIT Asukasluvun kehitys Tavoite: Asukasluku kasvaa vuosittain 30 hengellä vuosina 2011-2016 - Asukasluku väheni 148 hengellä. Muut asukkaisiin liittyvät tunnusluvut Tavoite: 1-6-vuotiaiden määrä pysyy vuoden 2007 tasolla vuoteen 2016 saakka (850 lasta). - 1-6-vuotiaiden määrä oli 863 vuonna 2011. Tavoite: Työikäisten (17-64-vuotiaiden) määrä ei laske alle 9300 vuoteen 2016 mennessä. - 17-64-vuotiaiden määrä oli 9633 vuonna 2011. Tavoite: Huoltosuhde (alle 17- ja yli 64-vuotiaat yhtä 17-64- vuotiasta kohti) säilyy strategiakaudella vähintään vuoden 2010 tasolla. - Huoltosuhde oli 0,6 vuonna 2010. - Huoltosuhde oli 0,63 vuonna 2011. Asukasluku, lasten määrä ja työikäisten määrä pienenivät edelleen vuonna 2011, mutta asukasmäärää lukuun ottamatta ne olivat tavoitteen mukaiset. 20
Talouden tavoitteet Tavoite: Kaupungin ja liikelaitosten yhteenlaskettu vuosikate kattaa poistot 2011. - Vuosikate kattoi 88 % poistoista vuonna 2011. Tavoite: Kaupungin ja liikelaitosten yhteenlaskettu tulos on ylijäämäinen vuonna 2012. - Tulos oli 561.000 euroa negatiivinen vuonna 2011, mutta tilikausi oli 900.000 euroa ylijäämäinen. Tavoite: Liikelaitosten tulokset ovat ylijäämäisiä. - Tulokset olivat ylijäämäisiä. Tavoite: Taseessa ei ole kattamatonta alijäämää vuoden 2014 tilinpäätöksessä. - Taseen kumulatiivinen alijäämä oli 2,8 miljoonaa vuoden 2011 lopussa. 10. VALTUUTETTUJEN ARVIOINTI VUODEN 2011 TOIMINNASTA Valtuutetut arvioivat helmikuussa 2012 valtuuston toimintaa 2011. Arvioinnin yhteenveto on liitteenä 3. 21
LIITE 1 VALTUUSTOKYSELY 2011 Valtuutettuja on useana vuotena pyydetty arvioimaan valtuuston toimintaa. Vuoden 2011 toimintaa koskevaan kyselyyn vastasi 24 eli 55,8 % valtuutetuista. Vastaajien määrä laski viidellä vuodesta 2010. Valtuuston valmistelu- ja päätöksentekoilmapiirissä koettiin olevan edelleen ongelmia. Melko useat kokivat sen olevan puuroutuvaa, kyläpolitikointia ja ristiriitaista. Toisaalta useimmat kokivat päätöksentekoilmapiirin olevan faktoihin perustuvaa ja melko keskustelua ja yksilölliset näkemykset sallivaa ja kunnan etua ajavaa. Ilmapiiri heikkeni edellisestä vuodesta. Valtuuston, kaupunginhallituksen, lauta- ja johtokuntien roolit ja vastuut koettiin melko selkeiksi. Tältä osin tilanne pysyi ennallaan. Valtuuston toimintakulttuuriin liittyvistä asioista tuli esille, että monien mielestä yhteisiä pelisääntöjä ei ollut ja jos niitä oli, niistä ei pidetty kiinni. Yhteisesti hyväksytyt arvot eivät ole näkyneet linjausten teossa. Päätöksiin sitouduttiin kohtuullisen hyvin äänestyksen jälkeen. Viranhaltijavalmisteluun ei liittynyt merkittäviä ongelmia, ja esittely, taustatietojen saaminen ja päätösehdotukset olivat kunnossa. Asioiden valmistelun avoimuutta ja käsittelylle varattua aikaa kritisoitiin. Eri osapuolten välisen yhteistyön todettiin toimivan melko hyvin tai hyvin. Yhteistyö toimii hyvin valtuustoryhmien sisällä, johtavien luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välillä sekä erityisesti kunnan johdon ja yritysten ja kunnan johdon ja tiedotusvälineiden välillä. Hallintokuntien keskinäistä ja kunnan johdon ja kuntalaisten välistä yhteistyötä tulisi parantaa. Vaikka useimpien valtuutettujen mielestä valtuusto on edistänyt ja huolehtinut asukkaiden ja palvelujen käyttäjien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia kohtuullisesti, niin moni koki siinä olevan puutteita. Talousarviossa ja strategiassa asetetut kokonaistavoitteet olivat vastaajien mielestä toteutuneet kohtuullisesti mutta eivät hyvin. Parhaiten valtuuston koettiin vuonna 2011 onnistuneen elinkeinopolitiikassa. Epäonnistumisista mainittiin useimmiten talouden hoito. Valtuustokaudella valtuuston tulisi vastaajien mielestä paneutua erityisesti talouteen. Tämän lisäksi mainittiin mm. palvelujen tehostaminen, kuntayhteistyö sekä yhteistyön ja yhteisen keskustelun kehittäminen.
VALTUUTETTUJEN ARVIOINTI VUODEN 2011 TOIMINNASTA 1. Miten luonnehtisit valtuuston valmistelu- ja päätöksentekoilmapiiriä? Vastaajien määrä: 24 1 2 3 4 5 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ennakoivaa, strategiaan Yksittäispäätöksentekoa 3 6 5 8 1 pohjautuvaa ka 2,9 Sisäpiirimäistä 5 6 5 6 2 Avointa 2,8 Mielikuviin perustuvaa/populistista 1 7 7 7 2 Faktoihin perustuvaa 3,1 Keskustelua tukahduttavaa 3 7 7 4 3 Keskustelua sallivaa 2,9 "Puuroutuvaa" 2 11 8 2 1 Tehokasta 2,5 Ryhmäkuria korostavaa 0 7 8 8 1 Yksilölliset näkemykset sallivaa 3,1 Valtuus toryhm iä hajottavaa 1 4 13 6 0 Valtuustoryhmiä kokoavaa 3,0 Puolueen etua ajavaa 4 6 4 7 3 Kunnan etua ajavaa 3,0 Kyläpolitikointia 1 13 6 3 1 Kunnan kokonaisuutta ajavaa 2,6 Ristiriitaista 7 7 7 3 0 Konsensushenkistä 2,2 2. Ovatko toteuttavien valtuuston, kaupunginhallituksen, lauta- ja johtokuntien roolit ja vastuut mielestäsi selkeät? Vastaajien määrä: 24 1 2 3 4 5 Täysin epäselvät 2 9 2 8 3 Täysin selkeät ka 3,0 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
3. Mitä mieltä olet seuraavista valtuuston toimintakulttuuriin liittyvistä asioista? Miten olet valtuutettuna kokenut ne Uudenkaupungin päätöksenteossa? Vastaajien määrä: 24 1 Erittäin huonosti 2 3 4 5 Erittäin hyvin ka Hyväksytyt ja yhteis et arvot ovat tehtyjen linjausten takana 4 7 8 5 0 2,6 Kunnan strategia ohjaa hyvin päätöksentekoa 4 6 4 8 2 2,9 Yhteiset pelisäännöt ovat olemassa ja niistä pidetään kiinni 3 10 7 3 0 2,4 Tiedonkulku on hyvää ja avointa 4 6 7 5 2 2,8 Tärkeisiin asioihin käytetään riittävästi aikaa 4 5 9 2 4 2,9 Päätöksiin sitoudutaan myös äänestyksen jälkeen 2 7 5 9 1 3,0 Keskushallinto (kv, kh, kj) ohjaa sopivasti lautakuntia ja niiden viranhaltijoita 3 4 10 7 0 2,9 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 4. Miten arvioit seuraavia viranhaltijavalmisteluun liittyviä seikkoja? Miten olet valtuutettuna kokenut ne Uudessakaupungissa? Vastaajien määrä: 24 1 Täysin eri mieltä 2 3 4 5 Täysin samaa mieltä ka Asioiden esittelyt ovat yleensä moitteettomia 2 2 7 10 3 3,4 Esittelytekstit ovat huolellisesti valmisteltuja 0 6 5 12 1 3,3 Asioiden valmistelu on avointa ja läpinäkyvää 3 7 7 5 2 2,8 Taustatietoja asioille on saatavissa tarpeeksi 2 4 6 7 5 3,4 Esittelyteksteistä selviää, mistä tiedot ovat peräisin 1 9 7 3 4 3,0 Asiat tulevat käsittelyyn oikea-aikaisesti 1 9 7 7 0 2,8 Käsittelyaikaa on varattu riittävästi 3 10 7 3 1 2,5 Päätösehdotukset ovat selkeitä 0 5 8 6 5 3,5 Viranhaltijoilta saa tarvittaessa lisätietoja päätöksenteon tueksi 0 2 3 11 8 4,0 Viranhaltijat tiedottavat kuntalaisille asianmukaisesti valmisteilla olevista asioista ja tehdyistä päätöksistä 3 3 11 4 3 3,0 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
5. Millaiseksi arvioit yhteistyön toimivuutta eri osapuolten välillä Uudenkaupungin asioiden hoidossa? Vastaajien määrä: 24 1 Erittäin huonosti 2 3 4 5 Erittäin hyvin ka Valtuustoryhmien sisällä 1 6 12 4 3,7 Valtuustoryhmien välillä 0 6 15 3 2,9 Valtuustoryhmien puheenjohtajien välillä 3 14 7 3,2 Johtavien luottamushenkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden välillä 3 8 8 5 3,6 Hallintokuntien välillä 0 10 7 7 2,9 Kunnan johdon (johtoryhmä ja esimiehet) ja henkilöstön välillä 3 10 9 3,2 Kunnan johdon (kv, kh, kj) ja yritysten välillä 1 4 10 9 4,1 Kunnan johdon (kv, kh, kj) ja järjestöjen välillä 3 10 6 2 3,1 Kunnan johdon (kv, kh, kj) ja tiedotusvälineiden välillä 1 7 8 8 4,0 Kunnan johdon (kv, kh, kj) ja kuntalaisten välillä 4 8 7 1 2,9 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 6. Miten valtuusto on mielestäsi huolehtinut Kuntalain 27 :n velvoitteesta edistää ja huolehtia asukkaiden ja palvelujen käyttäjien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista? Vastaajien määrä: 24 1 2 3 4 5 Erittäin huonosti 3 6 7 8 0 Erittäin hyvin ka 2,8 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 7. Miten talousarviossa ja strategiassa asetetut kokonaistavoitteet ovat mielestäsi toteutuneet? Vastaajien määrä: 24 1 2 3 4 5 Erittäin huonosti 3 5 10 6 0 Erittäin hyvin ka 2,8 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
JOHTAMISSTRATEGIA Alatavoitteet Toimenpiteitä Mitä teemme tavoitteiden saavuttamiseksi? Mittarit Miten mittaamme onnistumistamme? Tavoitetaso Miten toteamme, että tavoitteeseen päästy. Toteutuminen 2011 Uudistetut rakenteet Tarkistetaan prosessit ja niissä esiintyvät päällekkäisyydet ja puutteet. Tunnistetaan parhaat käytännöt ja kehitetään toimintatapoja niiden mukaisesti. Toimintatapojen uudistaminen Tuottavuus nousee niin, että kaupungin henkilöstö vähenee 30 henkilöllä taloussuunnitelman tavoitteen mukaisesti vuosina 2009-2011. Kaupungin henkilöstö väheni 8 hlöllä vuoden 2011 aikana eläköitymisen kautta. Tehdään uudet rakenteet kustannustehokkaiksi. Toiminnan tehostuminen Kaupungin käyttötalouden nettokustannukset /as kasvavat vuodessa prosenttiyksikön vähemmän kuin vertailukuntien kustannukset (FCG:n selvitys). Kaupungin käyttötalouden nettokustannusten ja odotekustannusten (FCG:n selvitys) erotus pienenee väh. 5 % vuodessa/ 300.000 euroa/v. Ei toteutunut v. 2010. Kustannukset/asukas nousivat Ukissa 3,5 %, vertailukunnissa ne laskivat 0,3 %. Nettokustannusten ja odotekustannusten erotus kasvoi. Varaudutaan henkilökunnan eläköitymiseen laatimalla henkilöstösuunnitelma. Ennakoiva henkilöstösuunnitelma Laadittu 6/2010 Khall hyväksyi ennakoivan henkilöstösuunnitelman vuosille 2011-2014. Aktiivinen reagoija Päätöksenteko on johdonmukaista, linjakasta ja ennakoivaa. Strategian toteuttaminen Päätöksentekoprosessit tukevat strategiaa. Strategiasta on toteutunut 90 % v. 2012 mennessä. Vaikea arvioida. Hankkeita kesken. Toteutumisaste 5-60 %. LIITE 2
Alatavoitteet Toimenpiteitä Mitä teemme tavoitteiden saavuttamiseksi? Mittarit Miten mittaamme onnistumistamme? Tavoitetaso Miten toteamme, että tavoitteeseen päästy. Toteutuminen 2011 Johtaminen on kannustavaa Kannustetaan henkilöstöä kehittämään itseään koulutuksella. Ikäjohtaminen on johdonmukaista, sitouttavaa ja kannustavaa. Koulutuksiin osallistuminen Eläköityminen Min. 2½ koulutuspäivää/työntekijä/v Eläkeikä nousee nykyisestä 6 kk vuoteen 2012 mennessä. Koulutuspäiviä oli 2,6 pv/hlö. Eläkeikä nousi vuodesta 2009 1 v 7 kk Ympäristön kehittäminen Toteutetaan hiilineutraalihankkeen tavoitteita päätöksenteossa. Hankkeiden lukumäärä 20 hanketta/vuosi 6 hanketta julkisella sektorilla, 19 hanketta yritysten kanssa, yhteensä 25 hanketta.
ELINKEINOSTRATEGIA Alatavoitteet Toimenpiteitä Mitä teemme tavoitteiden saavuttamiseksi? Mittarit Miten mittaamme onnistumistamme? Tavoitetaso Miten toteamme, että tavoitteeseen päästy. Toteutuminen 2011 Työpaikkojen lisääminen Luodaan uusia työpaikkoja uusien yritysten ja innovaatioiden kautta. Työpaikkojen määrä Nettolisäys 80 työpaikkaa/ vuosi (2009-2016 yht. 700 työpaikkaa) Työpaikkojen määrä lisääntyi 80 /vuosi (Soijajalostamon 1. vaihe). Työttömyysaste Työttömyysaste on alle Varsinais- Suomen keskitason. Ei toteutunut. Uudenkaupungin työttömyysaste 9,4 % ja Varsinais-Suomen 9.2 % v. 2011. Elinkeinotoimi toimii nopeana reagoijana ja uusien elinkeinohankkeitten oivaltajana, joka luo vahvuutensa yhteistyössä kaupungin koko organisaation kanssa ja on tehokas toimija muitten elinkeinoelämän kehittäjien tuella. Kehitetään, lisätään ja kannustetaan yritysten yhteistyöhön. Uudet yli 10 henkilöä työllistävät yritykset. Uusiutuvia energialähteitä käyttävien ja kehittävien yritysten määrä 2 yritystä / vuosi 1 yritys / vuosi 1 yritys Matkailustrategian toteuttaminen Strategian toteutuminen 80 % strategiasta toteutunut vuona 2013 Matkailustrategiasta tot 2011 65 % Maanhankinta on ennakoivaa ja kaavoitus sekä toimitilojen tarjoaminen on joustavaa. Kulunut aika raakamaasta rakentamiseen. Nopeissa hankkeissa < 1 vuosi Sataman toimintaedellytysten varmistaminen Lisätään satamaan tukeutuvia yrityksiä Tonnit 1 milj. tn/vuodessa vuonna 2016 Vuonna 2011 1.45 milj.tn
Alatavoitteet Toimenpiteitä Mitä teemme tavoitteiden saavuttamiseksi? Mittarit Miten mittaamme onnistumistamme? Tavoitetaso Miten toteamme, että tavoitteeseen päästy. Toteutuminen 2011 Uusiutuvat energialähteet Tuetaan alan yritysten kehittymistä Hiilidioksidipäästöjen määrä Hiilidioksidipäästöjen määrä vähenee 30 % vuoteen 2015 mennessä Toteutettujen kohteiden, tehtyjen päätösten ja suunnitelmien mukaan päästöjen määrä vähenee 54 % vuoden 2015 loppuun mennessä. Tuulivoimapuisto Valitaan yhteistyökumppani ja arvioidaan hyödyt. Aikataulu Työpaikat Valinta ja arviointi vuoden 2009 aikana 50 työpaikkaa vuoden 2012 loppuun mennessä Useita selvityksiä meneillä. Ei uusia työpaikkoja vuonna 2011. Sähköinen ratayhteys Vaikuttaminen hankkeen toteuttamiseen Suunnittelu ja aikataulu Suunnittelu vuonna 2010 Valmis vuoteen 2012 mennessä Ei toteutunut.
PALVELUSTRATEGIA Alatavoitteet Toimenpiteitä Mitä teemme tavoitteiden saavuttamiseksi? Mittarit Miten mittaamme onnistumistamme? Tavoitetaso Miten toteamme, että tavoitteeseen päästy. Toteutuminen 2011 Siirtyminen korjaavasta työstä ehkäisevään työhön Ehkäisevä ja kuntouttava työote kaikissa ikäryhmissä. Vahvistetaan varhaista vaikuttamista ja uusia perhekeskeisiä toimintamalleja. Laaditaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen suunnitelma. Laitoshoitojaksojen pituus Huolen vyöhykkeet Suunnitelma valmis Lyhenee 10 % vuoden 2008 tasosta 75 %:lla 0-6-vuotiaista ei huolta Valmis 12 / 2010 Vehmaan vuodeosasto: nousua 0,6 vrk (v. 2011 hoitojakson pituus 14,6 vrk) Maria-Sofia: hoitojaksojen pituus lyhentynyt 22 %, keskim. hoitojakson pituus v. 2011 ollut 14 vrk 68 %:lla 0-6 vuotiaista ei huolta Suunnitelma valmis Palvelurakenteen kehittäminen Selkiytetään työnjako ja toimivat hoitoketjut perusterveyden, sosiaalipalveluiden ja erikoissairaanhoidon välillä. Lääkärien vastaanotolle pääsyä nopeutetaan. Organisoidaan toisen asteen ammatillinen koulutus ja ammatillinen aikuiskoulutus kuntaja palvelurakenneuudistusten mukaisesti. Suunnitelma Jonotusajan lyheneminen Toteutuminen Valmis vuoden 2012 loppuun mennessä Enintään 2 viikkoa Valmis vuoden 2012 loppuun mennessä Valmisteilla Ei tiedossa. Jonotietoja ei saatavissa. Jonoja ei tällä hetkellä ole, asiakkaita pyydetään soittamaan uudelleen, mikäli aikoja ei ole antaa. Jonokäytäntöön siirrytään tämän hetkisen suunnitelman mukaan syksyllä 2012.