Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa - Rehuviljaa entistä edullisemmin Rehvi-hanke Timo Lötjönen tutkija Luonnonvarakeskus, Ruukki / Oulu p. 040 556 5926
Esityksen sisältö: Johdanto Viljelykiertoesimerkki Kokoviljasäilörehukasvit Tuloksia kokoviljaruutukokeista Tuloksia herne- ja härkäpapukokeista Yksinkertaistettu tuotantokustannuslaskelma 2 1.3.2019
Mitä on kokoviljasäilörehu? Se on säilörehua, joka on tehty vilja-/palkokasveista (korret + lehdet + tähkä) varhaisella taikinatuleentumisasteella. 3 1.3.2019
Kokoviljasäilörehun etuja: Korjuu mahdollista samalla koneketjulla kuin säilörehulla Vain yksi korjuukerta kesässä => kustannussäästöjä Lannan tehokas hyödyntäminen (varsinkin kuivalanta) Nurmien perustaminen onnistuu hyvin Tuo joustoa viljelyyn Kuitua aperuokintaan Mahdollisia haittoja: Monesti alhainen D-arvo ja raakavalkuaispitoisuus On parhaimmillaan aperuokinnassa Maan muokkaustarve lisääntyy 4 1.3.2019
Perinteinen viljelykierto, esimerkiksi: Puitava vilja + ns. 1. Säilörehuvuosi 2. Säilörehuvuosi 3. Säilörehuvuosi 4. Säilörehuvuosi? Viljelykierto kokoviljasäilörehulla, esimerkiksi: Puitava tai kokovilja 3. Säilörehuvuosi Kokovilja + ns. 1. Säilörehuvuosi 2. Säilörehuvuosi 5 1.3.2019
Mahdollisia kokoviljasäilörehukasveja: - ohra - kevätvehnä - kevätruisvehnä - näiden seokset - herne/kaura/vehnä - härkäpapu/kaura/vehnä - herne/härkäpapu? - säilörehumaissi 6 1.3.2019
Koetuloksia Luke Ruukista 2017-18: viljat 12000 Ohrat Kevätvehnä Kevätruisvehnät 10000 Sato, kg ka/ha 8000 6000 4000 2017 2018 2000 0 Armas Kaarle Trekker Helmi Bikini Nagano Nilex Somtri Kokoviljasäilörehujen kuiva-ainesadot (m KHt, 90 kg N/ha, n=4). 7 1.3.2019
Ohraa (vasemmalla), vehnää ja kevätruisvehnää Ruukissa 16.8.2017. 8 1.3.2019
Koetuloksia Luke Ruukista: viljat 700 Ohrat Kevätvehnä Kevätruisvehnät 600 D-arvo g/kg ka 500 400 300 200 2017 2018 100 0 Armas Kaarle Trekker Helmi Bikini Nagano Nilex Somtri Kokoviljasäilörehujen raaka-aineen sulavuudet (n=4). Korjattu taikina-asteella. 9 1.3.2019
Koetuloksia Luke Ruukista: viljat 120 Ohrat Kevätvehnä Kevätruisvehnät 100 Raakavalkuainen g/kg ka 80 60 40 2017 2018 20 0 Armas Kaarle Trekker Helmi Bikini Nagano Nilex Somtri Kokoviljasäilörehujen raaka-aineen raakavalkuaispitoisuudet. 10 1.3.2019
Koetuloksia Luke Ruukista: härkäpapua ja hernettä - googleta: mtt raportti 175 11 1.3.2019
Ruokintakokeita varten kylvettiin palkoviljoja 20 ha:n alalle vuonna 2013. Näistä mitattiin satoa kolmena ajankohtana syksyllä. Kuiva-aine-% Kuiva-ainesato, kg ka/ha 14.8. 27.8. 11.9. 14.8. 27.8. 11.9. Härkäpapu + vehnä 15.0 16.9 18.8 4750 7009 8976 (Fuego + Anniina) Herne + vehnä 13.9 20.0 24.3 5038 6839 6954 (Florida + Anniina) Lähde: Kaisa Kuoppala, Luke Maalaji: KHt tai HHt, karjanlanta N kok 40-50 kg/ha, kylvö 5.6.2013. 12 1.3.2019
Analyysit rehujen raaka-aineesta v. 2013. g/kg ka Raakavalkuainen NDF D-arvo Härkäpapu + vehnä 14.8. 188 387 653 27.8. 179 378 660 11.9. 170 396 658 Herne + vehnä 14.8. 188 423 641 27.8. 192 417 626 11.9. 193 412 647 Lähde: Kaisa Kuoppala, Luke Lisätietoja: mtt raportti 175 13 1.3.2019
Haasteita herne/härkäpapusäilörehujen korjuussa: - Korjuu suoraniittopäällä olisi paras, mutta rehusta tulee erittäin märkää - Karheelle niitettäessä tulee helposti varisemistappioita - Esikuivaus karheella onnistuu, jos niitto tehdään ajoissa (elokuun alku) Aikainen korjuu on erityisen tärkeää herneellä (lako, variseminen) Korjuu noukkivalla silppurilla tai paalaimella - Tällöin menetetään osa satopotentiaalista => korjuuaika on kompromissi - Säilöntä: sokereita rajallisesti, puskurikapasiteetti, rehu märkää => happopohjaiset aineet ovat toimineet parhaiten 14 1.3.2019
Lannoitus Härkäpapu- Ohra- Kevätruis- Apila- N kg/ha a hinta, Määrä, vehnä- säilörehu vehnä- nurmie/kg kg/ha säilörehu säilörehu säilörehu Kyntö 73 73 73 24 e/ha Kylvömuokkaukset 74 74 74 25 e/ha Kylvö 55 55 55 18 e/ha Siemenkustannus - härkäpapu 0,88 250 220 e/ha - kevätvehnä 0,49 100 49 e/ha - ohra 0,45 200 90 e/ha - kevätruisvehnä 1,05 250 263 e/ha - nurmensiemen 4,70 8 38 e/ha Lannoitus, NPK (22-5-5) - härkäpapu 50 0,40 227 91 e/ha - ohra 90 0,40 409 164 e/ha - kevätruisvehnä 90 0,40 409 164 e/ha -nurmi 180 0,40 818 327 e/ha Korjuu laakasiiloon - härkäpapu: niitto + silppurointi 200 e/ha - ohra: suoraniittopääsilppuri 220 220 e/ha -nurmi: niitto + silppurointi x 2 400 e/ha Laskelma eri säilörehuvaihtoehtojen tuotantokustannusten erojen vertailemiseksi. Huom! Laskelma ei ole täydellinen tuotantokustannuslaskelma, koska se ei sisällä sellaisia kulueriä, jotka ovat kaikille vaihto-ehdoille samat. Konetöiden hinnat: TTS:n Urakointihintatilastot Kustannukset yht. 762 676 848 832 e/ha Sato-oletus 8000 7500 9000 8000 kg ka/ha Ka-kilon vertailuhinta 9,5 9,0 9,4 10,4 snt/ka kg 15 1.3.2019
Johtopäätöksiä: - Kokoviljakokeessa satoerot eivät olleet suuria, kevätruisvehnissä oli hieman parempi sato (10 20 %) kuin ohrissa tai vehnässä - Koe ei kuitenkaan kerro eri kasvilajien menestymisestä köyhemmissä olosuhteissa, vaikkapa turvemaalla - Trekker-ohran sulavuus (D-arvo) oli muita parempi - Nurmea perustettaessa voi lannoitusta ja siemenmäärää alentaa 30 % => leikkasi satoa noin 15 % - Palkoviljoilla on mahdollista parantaa kokoviljarehun valkuaispitoisuutta ja sulavuutta - Hyvä nurmisäilörehu on edelleen kilpailukykyinen vaihtoehto 16 1.3.2019