OPETUSSUUNNITELMA Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus Hyväksytty Ammatillisen koulutuksen johtaja12.12.2013 Voimassa 2013 alkaen
Sisällys 1 Johdanto... 3 1.1 Koulutuksen tehtävä ja tavoitteet... 3 1.2 Koulutukseen hakeutuminen... 3 1.3 Opetusjärjestelyt... 4 1.3.1 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma... 4 1.3.2 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS... 5 1.4 Koulutuksen rakenne ja opintoviikkojako... 5 1.4.1 Opintojen jakautuminen opintojaksoihin... 5 1.4.2 Opintojaksojen jakautuminen moduuleihin... 6 1.5 Opiskelijan arviointi... 7 2 Opintokokonaisuuksien toteuttaminen... 8 2.1 Kielelliset taidot 20 ov... 8 2.1.1 Suomen kieli 18 ov... 8 2.1.2 Vieraat kielet: Englanti 2 ov... 11 2.1.3 Opiskelijan oma äidinkieli... 12 2.2 Matemaattiset, tietotekniset ja luonnontieteelliset taidot 6 ov... 13 2.3 Yhteiskuntatietous ja kulttuurintuntemus 6 ov... 14 2.4 Opiskelu- ja ammatinvalintataidot 8 ov... 17 2.4.1 Opinto-ohjaus ja ammatinvalinta 3 ov... 17 2.4.3 Työssäoppimiseen valmentautuminen 5 ov... 19 2.4.4 Arviointi... 20 3 OPINTOJEN OHJAUS... 20 3.1 Opinto-ohjaus... 20 3.2 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö... 21 3.3 Opiskelijahuolto... 21 4 TODISTUKSET... 21 4.1 Todistus maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavasta koulutuksesta... 21 4.2 Todistus suoritetuista opinnoista... 22 2
1 Johdanto 1.1 Koulutuksen tehtävä ja tavoitteet Tämä opetussuunnitelma perustuu Opetushallituksen määräykseen 7/011/2008: Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus / n perusteet. koskee Tampereen seudun ammattiopistossa järjestettävää maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta. Yleiset käytännöt on koottu Tampereen seudun ammattiopiston opetussuunnitelman yhteiseen osaan. Koulutus on tarkoitettu sellaisille maahanmuuttajille, jotka aikovat Suomessa osallistua tutkintotavoitteiseen koulutukseen suorittaakseen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon ja jotka tarvitsevat lisävalmiuksia selviytyäkseen opinnoista. Koulutuksen tarkoituksena on antaa yleisiä opiskeluvalmiuksia, joista keskeisimpänä on suomen kielen taito. Koulutuksen keskeinen tehtävä on myös tukea maahanmuuttajia ottamaan aktiivista vastuuta elämäntilanteestaan. Valmistavan koulutuksen arvopohjana on käsitys siitä, että opiskelija on tahtova, päämäärätietoinen ja vastuullinen omasta oppimisestaan. Koulutus korostaa maahanmuuttajaopiskelijan oikeutta ja mahdollisuutta tehdä opiskeluaan ja elämäänsä koskevia ratkaisuja. Opiskelijaa ja opiskelijaryhmää kannustetaan itseohjautuvuuteen koulutuksessa, arkielämässä ja työelämässä. Oppilaitosten monikulttuurisuus perustuu kulttuurien väliselle ymmärrykselle ja tietoisuudelle eri kulttuurien piirteistä. Perusarvoina ovat tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja suvaitsevaisuus sekä maahanmuuttajien kohtelu yhteiskunnan ja opiskeluyhteisön tasavertaisina jäseninä. Maahanmuuttajaopiskelijan aikaisempi osaaminen otetaan huomioon opiskelua rikastavana ja uusia näkökulmia avaavana voimavarana. Koulutuksen tavoitteena on lisätä arvokeskustelua oppilaitoksessa, minkä perusteella voidaan tehdä konkreettisia opetusratkaisuja ja kehittyä aidosti monikulttuuriseksi opiskeluympäristöksi. Valmistavan ryhmän työskentelyn onnistumiseksi on tärkeää, että maahanmuuttajaopiskelijan, suomalaisten opiskelijoiden ja oppilaitoksen henkilökunnan vuorovaikutuksesta muodostuu myönteinen kokemus ja oppimisprosessi kaikille osapuolille. Valmistavan koulutuksen tavoitteena on, että koulutuksen aikana opiskelijan ammatillisen koulutuksen mahdollisuudet ja opintoväylä selkiytyvät. Valmistavan koulutuksen jälkeen opiskelijalla voi jatkaa opintojaan niin nuorisoasteella, aikuiskoulutuksessa kuin oppisopimuksessakin. Opiskelija voi pyrkiä myös ammattikorkeakouluun tai yliopistoon, jos hänellä on vaadittava pohjakoulutus. 1.2 Koulutukseen hakeutuminen Opiskelijat hakeutuvat koulutukseen jättämällä hakemuksen suoraan oppilaitokselle. Koska valmistava koulutus ei toistaiseksi ole mukana yhteishaussa, tiedottamiseen ja tätä kautta koulutuksen tunnettuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Yhteistyötä tiedottamisessa ja rekrytoinnissa tehdään ulkomaalaistoimiston ja työ- ja elinkeinotoimiston kanssa sekä peruskoulujen maahanmuuttajien valmistavan opetuksen kanssa. Opiskelijarekrytoinnista vastaa opinto-ohjaaja yhdessä koulutuspäällikön kanssa. Opiskelijavalinnat tehdään hakupapereiden ja mahdollisten haastatteluiden sekä yhteistyötahojen lausuntojen pohjalta. Jos opiskelijavalintaa joudutaan tekemään, pääkriteerinä on suomen kielen taito. Koulutuksen kielitaitovaatimuksena on suomen kielen peruskieliaito, joka vastaa keskimäärin yleisen eurooppalaisen viitekehyksen kielitaitotasoa A2.2 (liite). Opiskelun jo alettua voidaan koulutukseen ottaa uusia opiskelijoita, mikäli ryhmässä on tilaa ja hakijan lähtötaso on riittävä. 3
1.3 Opetusjärjestelyt Koulutuksen alussa tehtyjen alkukartoitusten perusteella tehdään ryhmienjako ja laaditaan ryhmän opiskelusuunnitelma. Jos voidaan muodostaa useampi kuin yksi ryhmä, kriteerinä ryhmäjaolle käytetään suomen kielen taitoa. Optimaalinen ryhmäkoko on viisitoista opiskelijaa. Erityisesti koulutuksen alkuvaiheessa kiinnitetään huomiota positiiviseen opiskelu- ja toimintailmapiiriin, ryhmäytymiseen sekä opiskelijayhteisöön integroitumiseen. Kouluvuoden aikana voidaan järjestää erityisiä teemapäiviä, joiden aikana opetusryhmät toimivat yhdessä. Teemapäivien aiheet perustuvat opintokokonaisuuksien sisältöihin, esimerkiksi terveellisiin elämäntapoihin, kulttuurituntemukseen, yrittäjyyteen tai taito- ja taideaineisiin. 1.3.1 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Opiskelu ja ammatilliset tavoitteet suunnitellaan yhdessä opiskelijan kanssa, jotta yksilöllinen valinnaisuus toteutuu. Kullekin opiskelijalle laaditaan henkilö-kohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS), johon kirjataan mahdolliset erityiset opetusjärjestelyt ja opiskelijan omat oppimistavoitteet, toimintatavat ja arviointi. HOPS tukee urasuunnittelua ja kehittää opiskelijan valmiuksia itsearviointiin. Se perustuu opiskelijan oman opiskelun suunnitteluun, yksilöllisiin valintoihin, opinnoissa etenemiseen ja oppimisen arviointiin. Opiskelijaa ohjataan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinnassa ja sen toteutumisen seurannassa. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteuttamiseen opiskelija sitoutuu koko koulutuksen ajaksi. HOPSissa otetaan huomioon opiskelijan lähtötilanne, koulutustausta ja koulutustarpeet. Samoin selvitetään opiskelijan aikaisempi osaaminen käyttämällä luotettavia menetelmiä. Suunnitelmassa selvitetään myös mahdolliset päätökset ulkomaisten tutkintojen tunnustamisesta ja rinnastamisesta sekä mahdolliset ammatillisen koulutuksen vertailulausunnot. Maahanmuuttajien valmistavassa koulutuksessa selvitetään erityisesti opiskelijan suomalaisen yhteiskunnan ja työkulttuurin tuntemus sekä työkokemuksen laatu koulutuksen ja tukitoimien tarve erityisesti suomen kielen osalta; näitä valmiuksia verrataan tavoiteltavan tutkinnon ammatillisiin kielitaitovaatimuksiin (myös toisen kotimaisen kielen vaatimustaso) ja samalla otetaan huomioon muu kielitaito tietokoneen käyttöön ja verkko-opiskeluun tarvittavat valmiudet lähtökulttuuriin ja elämäntilanteeseen liittyvät tekijät, jotka voivat vaikuttaa opintoihin sitoutumiseen. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma sisältää opiskelijan yksilölliset valinnat, opinnoissa etenemisen, oppimisen arvioinnin, opiskelijan osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen, työssäoppimiseen valmentautumisen paikat ja ajat. Suunnitelmassa määritellään oppimisen tavoitteet, opintojen suorittaminen, suoritustavat ja ajoitus sekä opintojen arviointi. Laadinnassa otetaan huomioon opiskelijoiden erilaiset oppimistyylit. Mahdolliset oppimista vaikeuttavat seikat tunnistetaan ja opiskelijan itseohjautuvuutta ja ammatillista kasvua ohjataan ja tuetaan. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadintaan osallistuvat opettaja tai opettajat ja tarvittaessa opinto-ohjaaja opiskelijan kanssa yhdessä neuvotellen. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteutumista ja opintojen edistymistä seurataan ja tarvittaessa opiskelijalle annetaan tukiopetusta ja muuta tarvittavaa ohjausta. Opiskelijaa ohjataan tekemään omaa oppimistaan koskevia päätöksiä sekä tarvittaessa tarkentamaan ja muuttamaan suunnitelmaa opintojen edetessä. Henkilökohtaisen opiskelun suunnitteluun liittyvää ohjausta voidaan tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan antaa myös henkilön omalla äidinkielellä tai muulla kielellä joko kokonaan tai osittain. Ryhmä- tai henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa voidaan poiketa luvussa 1.4 (Koulutuksen rakenne ja opintoviikkojako) esitetystä opintojaksojen opintoviikkojaosta, mikäli se katsotaan aiheelliseksi. Tällaisessa tilanteessa huomioidaan kuitenkin valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden opintoviikkomäärät. 4
1.3.2 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS Maahanmuuttajien valmistava koulutus ei varsinaisesti ole tarkoitettu erityisopiskelua tarvitseville, mutta yksittäistapauksissa erityisopetusta tarvitsevalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Valmistavan koulutuksen tavoitteita voidaan mukauttaa kokonaan tai osittain, mutta tavoitteena pidetään sitä, että opiskelija mahdollisimman suurissa määrin saavuttaa valmistavan koulutuksen tavoitteet. Erityisopetuksen suunnittelussa noudatetaan koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteisessä osassa mainittuja erityisopetuksen toteuttamistapoja sovellettuna valmistavaan koulutukseen. 1.4 Koulutuksen rakenne ja opintoviikkojako Koulutuksen laajuus on vähintään 20 opintoviikkoa ja enintään 40 opintoviikkoa. Opiskelija voi suorittaa 40 opintoviikon kokonaisuuden yhden lukuvuoden aikana. Opinnot on mahdollista suorittaa myös pidemmällä aikavälillä useammassa jaksossa. Opiskelijan ei tarvitse tällöin erikseen anoa opintooikeutta. Näin opiskelijalla on mahdollista täydentää opintojaan 40 opintoviikkokokonaisuudeksi. Koulutus muodostuu neljästä opintokokonaisuudesta. Kokonaisuudet on jaettu neljään moduuliin kaavion 1 mukaisesti, joissa kussakin käsitellään eri teemoja. Moduulien otsikot toimivat opintojaksojen kantavina teemoina. 1.4.1 Opintojen jakautuminen opintojaksoihin 40 opintoviikon laajuiset opinnot: Kielelliset taidot 20 ov Suomen kieli 18 ov Englannin kieli 2 ov Matemaattiset, tietotekniset ja luonnontieteelliset taidot Matematiikka Tietotekniikka 6 ov 5 ov 1 ov Yhteiskuntatietous ja kulttuurintuntemus 6 ov YK 5 ov Terveystieto 1 ov Opiskelu- ja ammatinvalintataidot Työssäoppimiseen valmentautuminen Ammatinvalinnanohjaus 20 opintoviikon laajuiset opinnot: Kielelliset taidot Suomen kieli Englannin kieli Matemaattiset, tietotekniset ja luonnontieteelliset taidot 8 ov 5 ov 3 ov 10 ov 9 ov 1 ov 3 ov 5
Yhteiskuntatietous ja kulttuurintuntemus 3 ov Opiskelu- ja ammatinvalintataidot 4 ov 1.4.2 Opintojaksojen jakautuminen moduuleihin Opintojaksot on jaettu neljään moduuliin, joissa kussakin painotetaan eri teemaa. Näitä teemoja ovat Minä oppijana, Mennyt ja tuleva minä, Minä työelämässä ja Minä osana luontoa ja ympäristöä. Moduulien painopiste on yhteinen kaikille opetettaville aineille ja niissä käsitellään samaan aikaan samaa teemaa eri näkökulmista. Kaavio 1 Moduulikaavio Moduuli 1: Minä oppijana 9 ov Moduuli 2: Mennyt ja tuleva minä 11 ov Moduuli 3: Minä työelämässä 10 ov Moduuli 4: Minä osana luontoa ja ympäristöä 10 ov Opiskelu- ja ammatinvalintataidot 1 ov henkilökohtaista ohjausta Opiskelu- ja ammatinvalintataidot 3 ov TOV: KK 1 ov, 1 ov lähiopetusta, - koulutuksen rakenne ja tavoitteet - Suomen koulutusjärjestelmä - ammatit - uraohjaus henkilökohtaista ohjausta Opiskelu- ja ammatinvalintataidot henkilökohtainen ohjaus Opiskelu- ja ammatinvalintataidot 4 ov henkilökohtainen ohjaus TOV 4 ov - hakeminen muihin koulutuksiin - jatkosuunnitelmien työstäminen Yhteiskuntatietous ja kulttuurintuntemus 2 ov - Suomi osana maailmaa, Eurooppaa ja Pohjoismaita - suomalaiset arvot ja normit - yhteiskunnan perusrakenteet ja järjestelmät - kotoutuminen - Suomen historia - EU Yhteiskuntatietous ja kulttuurintuntemus 1 ov - terveys ja hyvinvointi (terveystieto) Yhteiskuntatietous ja kulttuurintuntemus 2 ov - elinkeinoelämä - työlainsäädäntö - työterveys, työturvallisuus - työelämän säännöt - työnhakuprosessi - työhakemus ja CV - yrittäminen - työttömyys, sosiaaliturva ja perusoikeudet Yhteiskuntatietous ja kulttuurintuntemus 1 ov - Suomen valtionhallinto - Suomi on oikeusvaltio - Suomen oikeuslaitos Matemaattiset, tietotekniset ja luonnontieteelliset taidot Matemaattiset, tietotekniset ja luonnontieteelliset taidot Matemaattiset, tietotekniset ja luonnontieteelliset taidot Matemaattiset, tietotekniset ja luonnontieteelliset taidot Matematiikka 1 ov Keskeinen sanasto Matematiikka 1 ov Peruslaskutoimitukset Matematiikka 2 ov Yhtälöt Matematiikka 1 ov Geometria 6
Peruslaskutoimitukset Potenssit ja neliöjuuri Prosenttilasku Atk 1 ov Perustietokoneohjelmat Sähköposti Internet, tiedonhaku Mittayksiköt ja suureet Geometria Tietojen käsittely ja tilastot Suomi 5 ov Oppiminen ja minuus, itsearviointi, opiskelutaidot Idiomit, fraasit, kohteliaisuus Kielenkäyttötilanteita Perustaitojen vahvistaminen kielitaidon eri osa-alueilla, sanastoa ja rakenteita Suomi 4 ov Kielen variaatio kulttuuriset käyttöerot tilanteinen vaihtelu tekstilajeja Mielipiteen perusteleminen keskustelu- ja neuvottelutaidot Nonverbaali viestintä Perustaitojen vahvistaminen kielitaidon eri osa-alueilla, sanastoa ja rakenteita Suomi 5 ov Ammattiviestintä ja -sanasto Ansioluettelo ja työhakemus Tehtävien ja toimeksiantojen vastaanottaminen sekä ohjeet Uutiset, ajankohtaiset asiat, media Perustaitojen vahvistaminen kielitaidon eri osaalueilla, sanastoa ja rakenteita Suomi 4 ov Raportointitaidot Tiedonhaku ja muistiinpanojen tekeminen Tiivistäminen ja referointi Esitelmä Perustaitojen vahvistaminen kielitaidon eri osa-alueilla, sanastoa ja rakenteita Englanti 1 ov Englanti 1 ov 1.5 Opiskelijan arviointi Arvioinnissa noudatetaan Tampereen seudun ammattiopiston opetussuunnitelman yhteisessä osassa olevia ohjeita ja määräyksiä. Opiskelijalle annetaan todistukseen tulevat arvosanat voimassa olevan ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen mukaisella arviointiasteikolla 1 3 tai suoritettu (S) -merkinnällä. Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen opintojen arviointi: Kielelliset taidot suomen kieli englannin kieli S = suoritettu sekä kielitaidon tasoarvio S = suoritettu Matemaattiset, tietotekniset ja luonnontieteelliset taidot Arviointiasteikko 1 3 Yhteiskuntatietous ja kulttuurintuntemus Arviointiasteikko 1 3 Opiskelu- ja ammatinvalintataidot S = suoritettu Jos opiskelija on koulutuksen yhteydessä suorittanut osia ammatillisen peruskoulutuksen opinnoista, ne arvioidaan kyseisen tutkinnon arviointikäytännön mukaisesti, jotta ne voidaan myöhemmin lukea hyväksi hänen opintoihinsa. 7
Matemaattisten, tietoteknisten ja luonnontieteellisten taitojen sekä yhteiskuntatietouden ja kulttuurintuntemuksen opinnoissa (joissa käytetään asetuksen mukaista arviointiasteikkoa) on esitetty taulukkomuodossa arvioinnin kohteet (mitä arvioidaan) ja arviointikriteerit tyydyttävän T 1, hyvän H 2 ja kiitettävän K 3 tasoille. Osaamista arvioitaessa arviointimenetelmät valitaan siten, että ne mittaavat asetettujen tavoitteiden saavuttamista, soveltuvat käytettyihin opiskelumenetelmiin ja tukevat opiskelijan oppimista. Opiskelijoilla on mahdollisuus osoittaa osaamisensa monipuolisesti ja hän arvioi myös itse osaamistaan. 2 Opintokokonaisuuksien toteuttaminen 2.1 Kielelliset taidot 20 ov 2.1.1 Suomen kieli 18 ov Yleistavoitteena on, että opiskelijalla on edellytykset osallistua suomenkieliseen opetukseen ja tutustua työelämässä ja ammatillisissa opinnoissa tarvittaviin ilmaisutapoihin ja keskeiseen sanastoon. Hän toimii melko itsenäisesti ja hoitaa asioitaan suomen kielellä koulutuksen yhteydessä, työelämään hakeutuessa sekä erilaisissa asiointitilanteissa. Opiskelijan suulliset ja kirjalliset taidot syventyvät rakenteiden ja sanaston hallinnan avulla. Opiskelija etenee suomen kielen opinnoissa lähtötasonsa mukaan. Suomen kielen opintojen perusoletuksena on, että opiskelija jo hallitsee taitotason A2.2 edellyttämät viestintätaidot, rakenteet ja keskeistä arkielämän sanastoa. Opintojen tavoitteiden määrittelyssä on käytetty Kielitaidon tasojen kuvausasteikkoa (liite), jonka taso B1.2 (sujuva peruskielitaito) kuvaa pääpiirteittäin opiskelijan osaamista koulutuksen lopussa. Opiskelijoiden suomen kielen taito kartoitetaan alussa haastattelulla, testillä tai näillä molemmilla, jotta ryhmälle voidaan tehdä oma opetussuunnitelma. Lisäksi jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtaiset tavoitteet, joita tarkistetaan opintojen kuluessa. Tavoitteet kielitaidon eri osa-alueilla: Kuullun ymmärtäminen Tavoitteet Opiskelija kykenee seuraamaan yleisiä aiheita sisältäviä luentoja, esitelmiä sekä palvelu- ja asiointitilanteita ymmärtää puheen pääkohdat ja tärkeimmät yksityiskohdat muodollisesta ja epämuodollisesta keskustelusta sekä muusta viestinnästä osaa tiivistää ja ilmaista kuulemastaan avainkohdat ymmärtää yleiskieltä ja itselleen tuttua puhekieltä ymmärtää arki- ja työelämässä sekä asiointitilanteissa käytettäviä idiomeja ja fraaseja sekä opiskeluun liittyviä käsitteitä pystyy osallistumaan keskusteluun, tekemään muistiinpanoja ja osallistumaan ryhmätyöskentelyyn sekä kuuntelemaan 8
ottaa vastaan ohjeita ja tehtävänantoja erottaa puhutun kielen yksilöllisen, tilanteisen ja alueellisen vaihtelun sekä ymmärtää nonverbaalia viestintää kykenee seuraamaan uutisia, ajankohtaisohjelmia ja muitakin ohjelmia median välityksellä. Puhuminen Tavoitteet Opiskelija osaa kertoa tavallisista, konkreettisista aiheista kuvaillen, eritellen ja vertaillen osaa viestiä tavallisissa tilanteissa, kertoa ammattiin ja opiskeluun liittyviä asioita sekä tehdä kysymyksiä ja lisäkysymyksiä osaa käyttää kohtalaisen laajaa sanastoa ja tavallisia idiomeja käyttää myös monenlaisia rakenteita ja mutkikkaitakin lauseita osaa viestiä käytännönläheisissä ja omaan elämään liittyvissä tilanteissa (esittäytyminen, asiakeskustelu, asioimistilanteet, puhelinkeskustelu) osaa ääntää suomen kieltä ymmärrettävästi ja käyttää oikeaa intonaatiota ja painoa tekee keskustelussa tarkentavia kysymyksiä, esittää eriäviä ja yhteneviä mielipiteitä ja perusteluja tuntee kohteliaisuussäännöt ja ottaa huomioon toisten mielipiteet osaa jaksottaa puheensa oikein hallitsee ammattiviestinnän perusteet osaa antaa ohjeita ja neuvoja sekä raportoida ja pitää suullisia esitelmiä tuntee suomen kielen ja oman äidinkielen kulttuuriset käyttöerot ja puheen tilannekohtaisen vaihtelun osaa kommunikoida työ- ja opiskelupaikkahaastattelussa. Luetun ymmärtäminen Tavoitteet Opiskelija pystyy lukemaan muutaman kappaleen pituisia tekstejä eri aiheista osaa etsiä ja yhdistellä tietoja useammasta muutaman sivun pituisesta tekstistä suorittaakseen annetun tehtävän saavuttaa sellaiset tiedonhallinnan ja sanaston kartuttamisen taidot, että hän kykenee melko itsenäisesti omaksumaan jonkin ammatti- tai erityisalan oppimateriaalia tunnistaa eri tekstilajeja ja eri tekstien rekisterieroja sekä jonkin ammattialan tekstejä, tietotekstejä ja kaunokirjallisia tekstejä pystyy analysoimaan työpaikkailmoituksia omaa riittävän medialukutaidon ymmärtääkseen esimerkiksi uutisia, mainoksia ja Internettekstejä sekä symboleja ja kuvia hankkii tietoja Internetistä ja kirjastosta ja käyttää keskeisiä opiskelutaitoja 9
Kirjoittaminen Tavoitteet Opiskelija osaa kirjoittaa henkilökohtaiseen elämään liittyviä tekstejä sekä asiatekstejä osaa täyttää lomakkeita kirjoittaa muutaman kappaleen pituisen jäsentyneen tekstin, esimerkiksi yhteenvedon osaa esittää tukitietoa pääajatuksille ja ottaa lukijan huomioon hallitsee melko monenlaiseen kirjoittamiseen tarvittavaa sanastoa ja lauserakenteita osaa ilmaista rinnasteisuutta ja alisteisuutta käyttää hyväkseen tekstinkäsittelyohjelmaa, tekstinkäsittelyä ja vakioasettelua osaa hakea ja valikoida tietoa eri lähteistä, referoida ja jäsennellä tekstejä, käyttää sanakirjaa ja tehdä muistiinpanoja. Arviointi Suomen kielen opinnot arvioidaan suoritettu (S) -merkinnällä. Lisäksi todistukseen merkitään opiskelijan saavuttama kielitaidon taso eurooppalaisen viitekehyksen taitotasolla (liite). Suomen kielen opintojen jaksotus Suomen kielen opetuksen keskeisenä tavoitteena on opiskelijan tukeminen integroitumisessa ammatillisiin opintoihin ja työelämään. Suomen kielen opintojakso on jaettu neljään moduuliin, joissa kussakin painotetaan eri asioita. Moduulien painopiste on yhteinen kaikille opetettaville aineille. Suomen kielessä ja muissa oppiaineissa käsitellään samaan aikaan samaa aihetta eri näkökulmista. Yksi suomen kielen opetuksen tarkoitus on siten tukea muiden aineiden opiskelua. Moduulin otsikko on myös opintojakson keskeinen teema, joka huomioidaan materiaalien valinnassa. Alla on esitetty moduulien keskeiset sisällöt suomen kielen opetuksessa. Keskeiset opetussisällöt jakautuvat moduuleihin teeman mukaisesti seuraavasti: Moduuli 1: Minä oppijana (5 ov) Moduulin alussa kartoitetaan opiskelijan kielitaidon taso ja kielitaidon profiili (lukeminen, kirjoittaminen, kuullun ymmärtäminen, puhuminen ja sanaston ja rakenteiden tuntemus). Opiskelijalle itselleen annetaan käsitys hänen omasta kielitaidon tasostaan ja sovitaan hänen kanssaan realistisista tavoitteista kielitaidon kehittymisen suhteen. Yleisiä opiskelutaitoja ja -valmiuksia harjoitellaan. Opiskelijalle pyritään antamaan käsitys keinoista, joiden avulla hän voi itse kehittää omaa kielen oppimistaan. Tarpeen vaatiessa moduulin aikana vahvistetaan opiskelijan perustaitoja: luku- ja kirjoitustaitoa, sanojen hahmottamista ja äänteiden erojen tunnistamista. Kommunikaation taitoja harjoitellaan opiskelemalla erilaisia idiomeja, fraasimaisia ilmaisuja ja kohteliaisuutta kielenkäytössä. Tutustutaan erilaisiin kielenkäyttötilanteisiin: asiointiin, lomakkeiden täyttämiseen sekä omaan toimintaympäristöön. Moduuli sisältää lisäksi uusia sanoja opiskeluun, omaan itseen ja jokapäiväiseen elämään liittyen. 10
Ensimmäisen moduulin opintosisältönä ovat myös kielen rakenteen perusasiat. Rakenteen käsittely aloitetaan suomen kieliopin kokonaiskuvalla (mm. verbien ja nominien eron hahmottaminen). Moduuli 2: Mennyt ja tuleva minä (4 ov) Toisessa moduulissa keskitytään ensinnäkin kielen kulttuurisiin käyttöeroihin. Opiskelijan kielellistä identiteettiä vahvistetaan. Opetuksessa otetaan esille suomalaisen kielenkäyttökulttuurin erityispiirteitä sekä perehdytään suomalaiseen keskustelukulttuuriin. Kielen vaihteluihin paneudutaan tarkastelemalla puhe- ja kirjakielen eroja, tilanteisia vaihteluita, murteita ja tekstilajeja. Opintosisällöllä pyritään siihen, että opiskelija oppii huomaamaan ja huomioimaan oman ja muiden kielenkäytön variaatioita. Toiseksi moduulissa harjoitellaan keskustelu- ja kuuntelutaitoja. Harjoituksissa keskitytään keskustelukumppanin huomioimiseen (puheenaiheen valinta, vuoron antaminen ja ottaminen) ja responsseihin. Kolmanneksi moduulissa opetellaan muodostamaan, analysoimaan ja perustelemaan omia mielipiteitä. Teemaan liittyy eri näkökulmien tiedostaminen, toisen asemaan asettuminen ja mielipidekirjoituksen laatiminen. Moduuli 3: Minä työelämässä (5ov) Kolmannen moduulin kielen opetuksessa keskitytään ammattiviestintään; tutustutaan eri ammattien kielenkäyttötapoihin sekä ammattisanastoon. Moduulin aikana opiskelijat laativat työhakemuksen ja ansioluettelon sekä tutustuvat erilaisiin ilmoituksiin (erityisesti työpaikkailmoitukset). Opetuksessa käsitellään tehtävien ja toimeksiantojen vastaanottamista (ohjeet, varoitukset ja direktiivit), viestintää haastattelutilanteissa (myös nonverbaali) ja kommunikointia työ- ja opiskelupaikkahaastatteluissa. Näiden lisäksi moduulin opintosisältönä ovat uutiset, ajankohtaiset asiat ja media. Opiskelijoita kannustetaan seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia eri medioista sekä rekisteröimään olennaisen tietoaineksen erottaminen muusta. Moduuli 4: Minä osana luontoa ja ympäristöä (4 ov) Neljänteen moduuliin kuuluu itsereflektoinnin syventäminen (vrt. ensimmäinen moduuli) ja oman oppimisen raportointi (esim. työharjoittelupäiväkirjan muodossa). Opetuksessa harjoitellaan myös tiedonhakua ja muistiinpanojen tekemistä. Tietoa etsitään itsenäisesti ja kriittisestikin erilaisista lähteistä. Moduulin aikana opiskelija pitää sekä tilannepuheen että suullisen esitelmän, johon hän on valikoinut tiedon ja koostanut sen koherentiksi kokonaisuudeksi. Tämä moduuli sisältää myös asioiden tiivistämisen ja referoinnin taitojen opettelun. 2.1.2 Vieraat kielet: Englanti 2 ov Tavoitteet Opiskelija tuntee kielen perusteita, niin että hän voi osallistua ammatilliseen peruskoulutukseen kuuluvan B-kielen opintoihin myöhemmin tutkintoon johtavassa koulutuksessa ymmärtää monipuolisen kielitaidon tärkeyden työelämässä ja haluaa kehittää kielitaitoaan kirjallisesti ja suullisesti tuntee jonkin Suomessa ammatillisissa oppilaitoksissa yleisesti opiskeltavan kielen kirjalliset ja suulliset perusteet 11
Vieraan kielen taito tukee myös suomen kielen opintoja sekä tarjoaa mahdollisuuden vertailla kulttuuristen ilmiöiden heijastumista kielissä. Keskeisen sisällön muodostavat henkilötietoihin, perheeseen, terveyteen, ruokaan, ympäristöön jne. liittyvät aihepiirit. Opetuksessa pyritään mahdollisuuksien mukaan järjestämään Suomessa ja Tampereen seudun ammattiopistossa kansainvälisessä vaihdossa olevien opiskelijoiden tapaamisia tai muita aitoja viestintätilanteita. Opetuksen lähtökohtana on ryhmän lähtötaso. Opetuksessa painotetaan suullista ilmaisua. Arviointi Vieraiden kielten opinnot arvioidaan suoritettu (S) -merkinnällä. Suoritus katsotaan hyväksytyksi, kun vieraan kielen kielitaito on eurooppalaisen viitekehyksen kielitaitotasolla A1.3 (liite) huomioiden sen, mitä Tampereen seudun ammattiopiston opetussuunnitelman yhteisessä osassa sanotaan osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta. 2.1.3 Opiskelijan oma äidinkieli Tavoitteet Opiskelija ymmärtää toiminnallisen kaksikielisyyden merkityksen ja arvostaa oman äidinkielen osaamista myös ammatillisissa yhteyksissä ylläpitää omalle äidinkielelle ja kulttuurille ominaisia viestintätaitoja ja keskeisiä sosiaalisia sääntöjä, jotka vahvistavat opiskelijan itsetuntemusta ja identiteettiä osaa lukea ja kirjoittaa omaa äidinkieltään hallitsee kielen keskeisimmät säännöt ja rakenteet vertaillen suomen kieleen pystyy ilmaisemaan mielipiteitään, ajatuksiaan ja tunteitaan kirjallisesti ja suullisesti äidinkielellään sekä tuntee lähtökulttuuriaan pystyy huomaamaan suomen kielen vaikutusta kielenkäytössään ja yrittää välttää sitä arvostaa omaa äidinkieltään pystyy toimimaan puhujana, lukijana ja kirjoittajana erilaisissa viestintäympäristöissä omalla äidinkielellään tuottaa erilaisia omia tekstejä ja kääntää tekstejä suomen kielestä omalle kielelleen vertailee oman äidinkielensä ja suomen kielen rakenteita hankkii tietoa eri lähteistä ja pystyy suunnittelemaan pienimuotoisia esityksiä omalla äidinkielellään kiinnittää huomiota oman äidinkielensä oikeakielisyyteen. Opiskelija voidaan tarvittaessa ohjata perusopetuksen järjestämään oman äidinkielen opetukseen, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi. Oman äidinkielen opetuksen tavoitteena on tukea opiskelua ja suomen kielen oppimista. Suomen kielen opettaja työskentelee kiinteässä yhteydessä oppilaiden oman äidinkielen opetukseen. Tavoitteena on, että opetus tukee myös muiden opintojen sisältöjä. Arviointi Opiskelijan oma äidinkieli arvioidaan suoritettu (S) -merkinnällä. Oman äidinkielen opintokokonaisuus on suoritettu, kun opiskelija on osallistunut opetukseen aktiivisesti. 12
2.2 Matemaattiset, tietotekniset ja luonnontieteelliset taidot 6 ov Tavoitteet Opiskelijalla on ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelua varten tarvittavat matematiikan, fysiikan, kemian sekä luonnontieteen perustiedot ja tietotekniset taidot, ja hän hallitsee alan käsitteet ja sanastot. Matemaattiset taidot 5 ov Opiskelija osaa käyttää laskutoimituksia tehtävien ratkaisemisessa osaa käyttää matemaattisia ajattelutapoja (loogista ja avaruudellista ajattelua) ja esittämismuotoja (kaavoja, malleja, kuvioita) ja tulkita niitä osaa käyttää matemaattisia apuvälineitä, taulukoita ja laskimia työssään ymmärtää, mihin kysymyksiin matemaattisia ja luonnontieteellisiä taitoja voidaan käyttää. Tietotekniset taidot 1 ov Opiskelija hallitsee tietokoneen käytön niin, että se hyödyntää kaikkia opintoja saa valmiuksia tietoteknisen osaamisen lisäämiseen käyttää tietokoneella tekstinkäsittelyä, Internetiä ja sähköpostia. Arviointi Matemaattinen, tietotekninen ja luonnontieteellinen osaaminen arvioidaan voimassa olevan asetuksen mukaisella arviointiasteikolla. Seuraavissa taulukoissa on kuvattu opiskelijan osaaminen asteikolla tyydyttävä hyvä kiitettävä. Keskeiset sisällöt on ilmaistu arvioinnin kohteissa. Arviointi Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Arvioinnin kohteet Opiskelija Opiskelija Opiskelija Matematiikka Keskeisen sanaston hallinta tuntee matematiikan ja luonnontieteellisten opintojen keskeisen sanaston suomeksi (tai ruotsiksi) käyttää matematiikan keskeistä sanastoa suomen (tai ruotsin) kielellä hallitsee matematiikan keskeisen sanaston suomen (tai ruotsin) kielellä joustavasti ja soveltaa sitä erilaisiin tehtäviin Peruslaskutoimitusten käyttäminen ratkaisee peruslaskutoimituksia saatuaan ohjausta osaa ratkaista ensimmäisen asteen yhtälön arvioi laskutehtävien tulosten järkevyyttä soveltaa peruslaskutoimituksia erilaisiin tehtäviin Mittayksiköiden ja suureiden käyttö tuntee keskeisimpiä mittayksiköitä ja matemaattisia suureita osaa soveltaa prosenttilaskentaa muutamissa tehtävätyypeissä osaa ratkaista tehtäviä, joissa tarvitaan neliöjuurta käyttää keskeisiä mittayksiköitä ja matemaattisia suureita soveltaa prosenttilaskentaa Taulukoiden, piirrosten ja ymmärtää selkeitä tunnistaa eri geometriset osaa pääpiirteittäin tulkita 13
kuvaajien hyödyntäminen taulukoita, piirroksia ja kuvaajia muodot ja tuntee niiden ominaisuudet taulukoita, piirroksia ja kuvaajia Apuvälineiden käyttö osaa ohjattuna käyttää laskinta käyttää harppia ja viivoitinta geometristen laskutoimitusten tekemiseen suorittaa mittauksia ja niihin liittyviä laskelmia käyttää luokitteluja matemaattisten ongelmien ratkaisussa lukee erilaisia taulukoita ja diagrammeja pystyy esittämään perustellun ratkaisun sanallisesti esitettyyn ongelmaan joko päättelemällä tai yhtälöitä hyödyntämällä käyttää laskinta ja pystyy arvioimaan tuloksen järkevyyden Tietotekniikan käyttö tekstinkäsittely Internet sähköposti tiedonhaku käyttää tietokonetta opiskelun apuvälineenä ja ymmärtää tietotekniikan peruskäsitteet osaa käyttöjärjestelmän perustoiminnot ja pystyy käyttämään oheislaitteita käyttää tietotekniikkaa joustavasti erilaisiin tarkoituksiin hyödyntää tietotekniikkaa mm. fysiikan ja kemian tehtävien selvittämisessä ja asioihin perehtymisessä 2.3 Yhteiskuntatietous ja kulttuurintuntemus 6 ov Tavoitteet Opiskelija ymmärtää suomalaisia toimintatapoja ja arvoperusteita ottaa vastuuta omaa elämäänsä koskevista ratkaisuista ja vaikuttaa aktiivisesti omaan elämäntilanteeseensa ja tulevaisuuteensa tutustuu Suomen yhteiskunnalliseen järjestelmään ja tuntee oikeutensa sekä velvollisuutensa aktiivisena kansalaisena ymmärtää lainsäädännön merkitystä ja sen vaikutusta yhteiskunnan toimintaan hahmottaa Suomen maantieteellisen aseman arvostaa omaa identiteettiään kulttuurien yhtymäkohdassa ja käyttää monikulttuurisuutta voimavarana toimii yhdenvertaisuuden periaatteiden mukaisesti. Keskeiset opetussisällöt jakautuvat moduuleihin teeman mukaisesti seuraavasti: Moduuli 1 Minä oppijana (2 ov) Sisältää yhteiskuntatiedon perusteet (Suomen yhteiskunnan perusrakenteet ja järjestelmät), historian ja maantieteen opetuksen sekä kulttuurintuntemusta. Opetusta voidaan syventää vierailukäynneillä valtuustoon, eduskuntaan tai valtion / kunnan ylläpitämiin organisaatioihin. Opiskelija tekee esitelmän omasta maastaan pohtien samalla oman ja suomalaisen kulttuurin eroja sekä kotoutumisprosessiaan. Kalenterivuoden aikana tutustutaan suomalaisiin juhlapäiviin. Moduuli 2 Mennyt ja tuleva minä (1 ov) TERVEYSTIETO Tavoitteet 14
Tavoitteena on, että opiskelija osaa pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan sekä ymmärtää psyykkisen ja fyysisen terveyden tärkeyden. Terveystieto sisältää tietoa oikeasta ravitsemuksesta ja liikunnan ja levon merkityksestä. Opiskelija tunnistaa tapoja ja keinoja, joilla voi edistää omaa terveyttä ja ymmärtää terveyden merkityksen opinnoista suoriutumiselle. Opiskelija osaa tunnistaa perussairauksien oireet ja osaa hakeutua hoitoon. Opiskelija osaa varata ajan terveydenhuoltoon ja huolehtia lääkityksestä. Keskeiset sisällöt AIHEALUEET OPISKELIJAN TAVOITTEET 1. Perusterveydenhoito - osaa vastata lääkärissä asioidessa terveyttä koskeviin kysymyksiin - osaa hakeutua lääkäriin ja terveydenhoitoon - tuntee asianmukaisen itsehoidon (reseptivapaat lääkkeet) - ymmärtää sairauslomatodistuksen merkityksen 2. Ravinto - ymmärtää oikean ravinnon merkityksen - ymmärtää oikeanlaisen ruokavalion merkityksen terveyden ylläpitämisessä 3. Liikunta ja harrastukset - ymmärtää säännöllisen liikunnan (esim. hyötyliikunnan) merkityksen terveydelle - ymmärtää ystävyyssuhteiden ylläpitämisen tärkeyden 4. Lepo - käsittää riittävän yöunen merkityksen terveydelle ja hyvinvoinnille - tiedostaa vuorokausirytmin tärkeyden 5. Sairaudet - osaa tunnistaa perussairauksien oireita - ymmärtää perushygieniasta huolehtimisen tärkeyden terveyden ylläpitämisessä - saa tietoa tartuntataudeista ja niiden ehkäisystä 6. Tupakointi ja päihteet - tunnistaa tupakoinnin ja päihteiden haittavaikutukset 7. Seksuaalikasvatus - tuntee raskauden ehkäisyn menetelmät - saa tietoa sukupuolitaudeista - ymmärtää oikeutensa seksuaaliseen koskemattomuuteen - saa tietoa raskaudesta ja synnytyksestä 8. Psyykkinen hyvinvointi - oppii, miten huolehtia omasta jaksamisesta - oppii tunnistamaan omia henkisiä voimavarojaan - tunnistaa avuntarpeensa ja tietää, mistä hakea apua Arviointi 15
Terveystiedon opinnot arvioidaan suoritettu (S) -merkinnällä. Arvioinnissa painottuvat opiskelijan oma aktiivisuus ja osallistuminen lähiopetukseen. Moduuli 3 Minä työelämässä (2 ov) Opintosisältöjä ovat elinkeinoelämä, yrittäjyys, työturvallisuus, työterveys ja ergonomia. Moduulin aikana tutustutaan (esim. vierailukäynnit) paikkakunnan elinkeinoelämän keskeisiin toimijoihin, kuten yrityksiin, työnantajiin; tehdään vierailu työsuojelunäyttelyyn ja perehdytään yritystoiminnan käynnistämisen toimintatapaan (vierailijoita tai luennoitsijoita esim. TE-keskuksesta, Ensimetristä tai TAT:sta). Moduuli 4 Minä osana luontoa ja ympäristöä (1 ov) Moduulissa 4 opiskellaan terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä sisältöjä. Moduulin aikana järjestetään aiheeseen liittyvä teemapäivä ja vierailuja. Lisäksi syvennetään yhteiskuntatietoutta suomalaisen palvelujärjestelmän (mm. sosiaali- ja terveyspalvelut) ja työttömyysturvan osalta. Moduulissa 4 käydään läpi aktiivisena kansalaisena toimimisen perusteet tututustaan myös maahanmuuttajien mahdollisuuksiin vaikuttaa asioihin ja päätöksentekoon esim. järjestötoiminnan kautta. Arviointi Yhteiskuntatietous ja kulttuurintuntemus arvioidaan voimassa olevan asetuksen mukaisella arviointiasteikolla. Seuraavassa taulukossa kuvataan opiskelijan osaaminen tyydyttävän, hyvän ja kiitettävän suorituksen tasolla. Keskeiset sisällöt on ilmaistu arvioinnin kohteissa. Arviointi Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Arvioinnin kohteet Opiskelija Opiskelija Opiskelija Yhteiskuntatieto Suomalainen palvelujärjestelmä ja yhteiskunnan perusrakenteet tietää Suomen yhteiskunnallisen järjestelmän pääpiirteet tutustuu yksilön asemaan, oikeuksiin ja velvollisuuksiin yhteiskunnassa tietää Suomessa pysyvästi asuvaa henkilöä koskevat keskeiset oikeudet ja velvollisuudet tuntee suomalaisen tasaarvokäsityksen toimii yhteiskunnan sääntöjen mukaisesti osaa käyttää yhteiskunnan peruspalveluita, mm. sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmää, ja ymmärtää yhteiskunnan toimintaa toimii vastuullisesti toiset huomioon ottaen ja noudattaa tehtyjä sopimuksia Elinkeinoelämä Yksityinen ja julkinen sektori tietää Suomen elinkeinoelämän toimialoja ja tutustuu työntekijän rooliin työmarkkinoilla ymmärtää oikeutensa ja velvollisuutensa taloudellisena toimijana suunnittelee omia taloudellisia asioitaan tuntee suomalaisen elinkeinoelämän keskeisimpiä toimialoja, tuotantoa ja palveluja sekä niiden merkitystä tuntee työmarkkinoita sääteleviä taloudellisia tekijöitä ja niiden keskinäisiä riippuvuuksia tiedostaa yrittäjyyden yhdeksi uravaihtoehdoksi ja ymmärtää yrittäjyyden merkityksen yhteiskunnassa 16
työllisyydelle Historia ja maantiede Suomen lähihistoria ja historian käännekohdat, Suomen maantieteellinen sijainti ja asema, EU tietää yleispiirteittäin Suomen lähihistorian pääkohdat ja Suomen ja lähialueiden maantieteen tietää Suomen historian keskeisimmät tapahtumat ja merkittävät käännekohdat tuntee Suomen ja lähialueiden maantieteen käyttää toiminnassaan tietoja Suomen itsenäisyyden ajan historiasta ja keskeisten suomalaisten organisaatioiden perustasta ymmärtää Suomen lähihistorian merkityksen nykyiselle hyvinvointi- Suomelle tietää Suomen aseman Euroopan unionissa Terveys ja hyvinvointi ymmärtää ravinnon, liikunnan ja terveellisten elämäntapojen merkityksen ihmisen terveydelle ja työkyvylle valitsee työturvalliset tavat toimia eri opiskelu- ja työtehtävissä käyttää ergonomisesti oikeita työskentelytapoja sekä ylläpitää ja edistää omaa terveyttään Kulttuurintuntemus Suomalaiset arvot ja normit hyväksyy erilaisuuden yksilöiden ja ryhmien välillä toimii luontevasti vuorovaikutuksessa erilaisista kulttuureista tulevien ihmisten kanssa vertailee suomalaisen ja oman kulttuuriyhteisönsä arvoja, normeja ja asenteita Kansalliset perinteet ja juhlapäivät Omaan ja suomalaiseen kulttuurin liittyvät tavat ja niiden yhteensovittaminen, yhdenvertaisuus pohtii oman ja suomalaisen kulttuurin eroja ja käsittelee niitä rakentavalla tavalla. punnitsee erilaisia näkökulmia ja perustelee omia kantojaan. käsittelee mahdollisia kulttuurien ja uskontojen eroja rakentavalla tavalla. 2.4 Opiskelu- ja ammatinvalintataidot 8 ov Ammatinvalinnan ohjausta annetaan sekä koko ryhmälle lukujärjestyksen mukaisesti että henkilökohtaisesti. Henkilökohtaisella ohjauksella on erittäin suuri paino. Ohjauksen lähtökohtana ovat opiskelijan vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet. Opiskelun ja ammatinvalinnan taidot -opintoihin sisältyy ammatillisen koulutuksen työssäoppimiseen valmentautumista, vähintään kahden alan ammatilliseen opiskeluun tutustumista ja opinto-ohjausta sekä ryhmänohjausta. Tampereen seudun ammattiopiston palvelualojen valmistava koulutus on toteutettu alakohtaisesti liiketalouden ja hallinnon alan koulutukseen suuntautuneena, jolloin kyseiseen alaan tutustuminen riittää. Opiskelijalle voidaan perustellusta syystä tarjota mahdollisuus tutustua muuhunkin koulutukseen tai alaan. 2.4.1 Opinto-ohjaus ja ammatinvalinta 3 ov Tavoitteet Opiskelija tutustuu suomalaiseen koulutusjärjestelmään, sen toimintamalleihin ja vaatimuksiin. Tuntee perustutkintojen ja ammatillisten opintojen muodostumisen sekä ammattiosaamisen 17
näytön periaatteen osana opiskelija-arviointia. Tutustuu ammatin opiskeluun käytännössä ja muodostaa käsityksen omasta soveltumisestaan koulutukseen. Asettaa realistisesti koulutustaan ja kehitystään koskevia tavoitteita omien kokemuksiensa ja saamansa palautteen mukaisesti Saavuttaa valmiudet tiedon hankintaan ja soveltamiseen. pystyy arvioimaan omaa oppimistaan ja osaamistaan. tekee realistisia opiskelusuunnitelmia. hankkii työelämässä ja työssäoppimisessa tarvittavia tietoja ja taitoja. Keskeiset opetussisällöt jakautuvat moduuleihin teeman mukaisesti seuraavasti: Moduuli 1 Minä oppijana (1 ov) Koulutuksen sisällöt, tavoitteet ja toteutusmalli arviointi ja itsearviointi Suomen koulutusjärjestelmä Ammatilliset perustutkinnot, ammatit Pirkanmaan koulutustarjonta, koulutuskokeilut Ammatilliset opinnot, näytöt, työssäoppiminen, opinnäytetyö Moduuli 2 Mennyt ja tuleva minä (2 ov) Oman ammatillisen suuntautumisen selkeyttäminen: Oman alan etsintää Kiinnostusten kohteiden selvittäminen Osaamisen ja taitojen selvittäminen Ammattialoihin ja ammatteihin perehtymistä Tutustutaan ammatilliseen koulutukseen oppilaitosvierailuilla ja tutustumisjaksoilla oppilaitoksissa sekä järjestetään ammattialaesittelyitä Ammattien vaatimukset Ammatinvalinnalliset tehtävät ja testit Koulutuksiin hakuprosessi: Miten haetaan koulutuksiin Hakuajat ja asiakirjat Pääsy- ja soveltuvuuskokeet Työhakutaidot Työpaikan etsiminen (mistä voi etsiä töitä) Yhteydenotto työnantajaan Työhaastattelu Työnhaunasiakirjat Moduuli 3 Minä työelämässä Toisen asteen yhteishaku Työharjoitteluun valmistautuminen Henkilökohtainen ohjaus 18
Moduuli 4 Minä osana luontoa ja ympäristöä työelämään tutustuminen, työssäoppimiseen valmentautuminen henkilökohtainen ohjaus 2.4.3 Työssäoppimiseen valmentautuminen 5 ov Koulutus sisältää työssäoppimiseen valmentautumista, jonka aikana opiskelija tutustuu johonkin itseään kiinnostavaan koulutusalaan tai ammattiin. Tavoitteet Opiskelija tutustuu työelämään mahdollisuuksien mukaan työpaikoilla perehtyy käytännön kokemuksen kautta työelämään sekä suomalaisen työkulttuurin vaatimuksiin saa realistisen kuvan niistä ammateista tai koulutusaloista, jotka häntä kiinnostavat saa mahdollisuuden perehtyä niihin vaatimuksiin, joita hänen tavoitteensa saavuttaminen edellyttää hankkii työelämän toimintataitoja, jotka valmentavat häntä työssäoppimiseen tai työharjoitteluun. osaa suunnitella ja ylläpitää itselleen ergonomisesti terveellistä työympäristöä osaa työssäoppimisen valmentautumiseen liittyvän alansa työsuojelumääräykset ja -ohjeet ja noudattaa niitä tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyvät vaarat ja terveyshaitat sekä osaa suojautua ja torjua niitä. Keskeiset opetussisällöt jakautuvat moduuleihin teeman mukaisesti seuraavasti: Moduuli 2 Mennyt ja tuleva minä (1 ov) Työharjoitteluun valmistautuminen mitä työharjoittelu tarkoittaa ja mitä se vaatii opiskelijalta Sopivan työharjoittelupaikan etsiminen Yhteydenotto työnantajaan Koulutuksiin tutustuminen Koulutuskokeilut Moduuli 4 Minä osana luontoa ja ympäristöä (4 ov) Työssäoppimiseen valmentautuminen Työharjoittelujakso Koulutuskokeilut, ammatin opiskelu käytännössä Oman toiminnan suunnittelu ja arviointi Työssäoppimiseen valmentautumisessa osa valmistavan koulutuksen tavoitteista opitaan työpaikalla työtä tehden. Työpaikalla kiinnitetään erityistä huomiota opiskelijan ohjaukseen ja palautteen antamiseen. Jaksojen aikana kerätään myös ammattialan sanastoa. Pyrkimyksenä on, että opiskelija hankkisi itse työssäoppimispaikkansa. Työssäoppimispaikan hakemiseen opiskelija saa valmennusta, jossa käsitellään työnhakuun liittyviä asioita. Opinto-ohjaaja auttaa paikan hankkimisessa tarvittaessa. Opinto-ohjaaja on päävastuussa työssäoppimiseen valmentautumisen toteutuksesta. Työssäoppimiseen valmentautumisen järjestelyihin ja ohjaukseen osallistuu myös muu 19
opetushenkilökunta. Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 630/1998, 19, 28 ) ja voimassa olevissa työturvallisuussäädöksissä on säädetty, työturvallisuusasioissa noudatetaan seuraavaa: Työpaikalla tapahtuvaa työssäoppimiseen valmentautumista varten tehdään kolmikantasopimus koulutuksen järjestäjän, työpaikan sekä opiskelijan kesken. Sopimuksessa työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta on kirjattava turvallisuuteen, tapaturmiin ja vahingonkorvauksiin liittyvät vastuut ja vakuutukset. Ennen työn aloittamista työnantaja ja koulutuksenjärjestäjä varmistavat yhdessä, että opiskelijalla on edellytykset tehdä ko. työtä turvallisesti ja terveyttään vaarantamatta sekä ohjeita noudattaen. Koulutuksen järjestäjään sovelletaan työturvallisuuslain (738/2002) 4 :n 2 momentin mukaan työantajaa koskevia säännöksiä silloin, kun työ tapahtuu oppilaitoksessa tai muutoin koulutuksen järjestäjän osoittamalla tavalla. Työssäoppimiseen valmentautumisessa noudatetaan soveltuvin osin samoja järjestämisen periaatteita kuin ammatillisen peruskoulutuksen työssäoppimisessa. Arviointi perustuu jatkuvaan näyttöön. Arviointi on kuvaileva ja sen tekevät työpaikkaohjaaja ja harjoittelua valvova opinto-ohjaaja. 2.4.4 Arviointi Opiskelu- ja ammatinvalinnan taidot (8 ov) arvioidaan suoritettu (S) -merkinnällä. Opinnot katsotaan suoritetuksi, kun opiskelija Tuntee suomalaista koulutusjärjestelmää siten, että osaa valita itselleen sopivan jatkokoulutusväylän opiskelija ymmärtää koulutuksen merkityksen omalle elämälleen opiskelijalla on taidot opiskella ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelija on tutustunut työelämään työpaikoilla. 3 OPINTOJEN OHJAUS 3.1 Opinto-ohjaus Tampereen seudun ammattiopistolla on opetussuunnitelmaan liittyvä opiskelijahuoltosuunnitelma, jossa kuvataan ohjaukseen osallistuvien tehtävät ja työnjako. Suunnitelma toimii koko oppilaitoksen ohjaustyön kehittämisen välineenä. Opiskelijahuoltosuunnitelmassa määritellään, miten ja minkälaista tukea valmistavan koulutuksen opiskelija saa ohjaustoimintaan osallistuvilta. Siinä määritellään myös yhteistyö oppilaitoksen ulkopuolisten asiantuntijoiden ja huoltajien kanssa. Valmistavassa koulutuksessa ohjaus perustuu kulttuuriselle tietoisuudelle. Opiskelijaa kohdellaan yksilönä, jolla perhe, elämäntilanne, oma elämän-, opiskelu- ja työhistoria vaikuttavat kulttuurisen taustan lisäksi arvoihin, asenteisiin sekä käsityksiin asioista ja yhteiskunnasta yleensä. Maahanmuuttajan kanssa työtä tekevä tarvitsee tietoa eri kulttuureista ja kykyä suhteuttaa tämä tieto suomalaiseen kulttuuriin. Ohjauksen järjestämisessä tulee ymmärtää erilaisten tekijöiden vaikutus kotoutumisen onnistumiseen. Maahanmuuttajan voi esimerkiksi olla vaikeaa kielitaidon puutteesta johtuen tai muusta syystä kuvata aikaisempaa koulutus- ja työuraansa sekä osaamistaan. Valmistavan koulutuksen opetus- ja muuta henkilökuntaa kannustetaan tarvittaessa hankkimaan lisäkoulutusta kulttuuritietouden alueella. Opinto-ohjauksen järjestämisen tavoitteena on edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Tavoitteena on lisäksi lisätä opiskelijoiden hyvinvointia, ehkäistä opintojen keskeyttämistä, edistää työllistymistä ja tukea jatko-opintoihin hakeutumista. Erityistä huomiota kiinnitetään niiden 20
opiskelijoiden ohjaukseen, joilla on opiskelu- tai oppimisvaikeuksia (esimerkiksi lukihäiriö), poissaoloja koulutuksesta tai elämänhallintaan liittyviä vaikeuksia. Ryhmänohjaaja seuraa opiskelijoiden poissaoloja ja puuttuu niihin. Hän on yhteydessä opiskelijaan ja hänen kotiväkeensä. Tarvittaessa ryhmänohjaaja tai opinto-ohjaaja järjestää tapaamisen oppilaan huoltajan ja muiden viranomaisten kanssa. Opinto-ohjaaja tai ryhmänohjaaja tukee oppilaita elämänhallintaan liittyvissä vaikeuksissa ja ohjaa ottamaan yhteyttä asiaankuuluvaan viranomaiseen tai palveluun. Aineenopettajat antavat tarvittaessa tuki- ja lisäopetusta opiskelijoille, joilla on opiskelutai oppimisvaikeuksia. 3.2 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 630/1998, 5, 14 ) on säädetty, tulee kodin ja oppilaitoksen yhteistyön järjestämisessä noudattaa seuraavaa: Nuorille järjestettävässä koulutuksessa koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen tulee olla aloitteellinen myönteisen yhteistyön käynnistämisessä ja ylläpitämisessä opiskelijan vanhempien tai huoltajien kanssa. Tämä tapahtuu lähettämällä kotiväelle kutsu kotiväen iltaan sekä olemalla heihin yhteydessä puhelimitse tai järjestämällä erikseen sovittavia tapaamisia. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö järjestetään niin, että se vahvistaa opiskelijan itsenäisyyttä ja vastuullisuutta, edistää opiskelua sekä mahdollistaa opiskelijalle tuen saannin opiskelijan terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia koskevissa asioissa. Erityistä tukea tarvitsevien sekä eri kieli- ja kulttuuritaustaisten opiskelijoiden yksilölliset tarpeet sekä elämänhallinnan ja opiskelun tukeminen tulee ottaa yhteistyössä huomioon. Mikäli opiskelijalla on elämänhallintaan liittyviä vaikeuksia, tiivistä yhteistyötä tehdään kotiväen lisäksi myös sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa. 3.3 Opiskelijahuolto Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 630/1998, 14, 37 a ) on säädetty opiskelijahuollon järjestämisestä ja opiskelijan oikeudesta turvalliseen opiskeluympäristöön, noudatetaan Tampereen seudun ammattiopiston opiskelijahuoltosuunnitelmaa. Valmistavan koulutuksen opiskelijat ovat Tampereen seudun ammattiopiston varsinaisia opiskelijoita, jotka ovat oikeutettuja samoihin opintososiaalisiin etuuksiin ja koulun tarjoamaan tukeen kuin muut opiskelijat. Yksityiskohtaisemmin asiaa käsitellään oppilaitoksen opiskelijahuoltosunnitelmassa. Kriisitilanteissa noudatetaan Sairaalankadun toimipisteen kriisitoimintaohjetta. Opintoavustaja toimii opettajien apuna opiskelijoiden tarpeiden mukaisesti. Opintojen suunnittelua koskevia asioita varten opiskelijoilla on oikeus ilmaiseen tulkkiapuun. Suomalais- ja maahanmuuttajaryhmien välistä kanssakäymistä tiivistetään. Koko ajan toimitaan tiiviissä yhteistyössä eri viranomaistahojen, oppilaitosten ja muiden toimijoiden kanssa samalla kehittäen aktiivisesti verkostoyhteistyötä. 4 TODISTUKSET 4.1 Todistus maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavasta koulutuksesta Valmistavasta koulutuksesta ei anneta tutkintotodistusta, mutta hyväksytysti suoritetun koulutuksen jälkeen annetaan todistus maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavasta koulutuksesta. Todistus annetaan joko 20 opintoviikon kokonaisuuden tai 40 opintoviikon kokonaisuuden suorittamisesta. Todistus on virallinen asiakirja, jonka sisällössä noudatetaan opetussuunnitelman perusteita. Todistukseen merkittään seuraavat asiat: 21
Opiskelijan nimi ja henkilötunnus Suoritetun koulutuksen nimi ja laajuus opintoviikkoina Suoritetut opinnot, niiden laajuudet ja arvosanat (joko asteikolla tai suoritettu = S-merkinnällä), suomen kielen taitojen osalta suoritettu = S-merkintä ja Kielitaidon tasojen kuvausasteikon mukainen taitotasoarvio Koulutukseen tutustumisen tai työssäoppimiseen valmentautumisen laajuus ja oppilaitokset sekä työpaikat Lisätiedot erityistaidoista Päiväys ja allekirjoitukset Koulutuksen järjestäjän tai oppilaitoksen leima. Todistuksen yhteydestä on käytävä ilmi myös: Todistuksen myöntävän koulutuksen järjestäjän tai oppilaitoksen yhteystiedot Koulutuksen järjestäjän tai oppilaitoksen nimi, ellei edellä mainittu Opetusministeriön myöntämä koulutuksen järjestämislupa Lainsäädäntö, johon koulutus perustuu Maininta, että koulutus on toteutettu Opetushallituksen päättämien opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti (määräyksen hyväksymispäivämäärä ja diaarinumero) Maininta, että koulutus on opetusministeriön hyväksymä (koulutuksen alkaessa voimassa olleen ministeriön päätöksen tai asetuksen päivämäärä ja diaari- tai asetusnumero) Koulutuksen laajuuden, opintovuoden ja opintoviikon määritelmä Arvosana-asteikot Todistuksen liitteet Jos opiskelija on osallistunut yleisten kielitutkintojen suomen kielen kokeeseen tai muuhun vastaavaan kokeeseen, voidaan niistä saatu erillinen todistus liittää valmistavan koulutuksen todistuksen liitteeksi. Todistukseen voidaan liittää myös erillinen todistus opiskelijan erityistaidoista tai muita suosituksia. Ammatillisen peruskoulutuksen opinnot Jos opiskelija on suorittanut osia ammatillisen perustutkinnon opinnoista, niiden arvioinnissa noudatetaan kyseisen ammatillisen peruskoulutuksen arviointimääräyksiä. 4.2 Todistus suoritetuista opinnoista Jos kaikkia koulutuksen vähimmäistavoitteita ei ole suoritettu, voidaan antaa todistus suoritetuista opinnoista. Todistukseen merkitään arvosanojen lisäksi myös sellaisiin opintoihin osallistuminen, joista opiskelija ei ole saanut vielä arvosanaa. Todistukseen kirjataan lisäksi, mitä suorituksia koko koulutuksen todistuksen saaminen opiskelijalta edellyttää. Liitteet: Kielitaidon tasojen kuvausasteikko Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen. Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa 22