Länsi-Uudenmaan Autismi- ja Aspergeryhdistys ry. AIKUISTUVAT NUORET JA NUORET AIKUISET - Yksilölliset kuntoutusmenetelmät arkea tukemassa



Samankaltaiset tiedostot
Työntekijän Valtone-vihko

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Miten tuemme erityisen lapsen koulukuntoisuutta?

Kaveritaidot -toiminta

NEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OPPIMISEN TUKENA

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Miten tukea nuorta alkavalla uralla?

Myönteinen tunnistaminen

KeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus

Laiskuus on katsojan silmissä

Mirjam Kalland Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus

Itsemääräämisoikeus käytännössä

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

Tytti Solantaus Suomen Mielenterveysseura Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä. SeAMK Riihilahti

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Yhdessä elämään. Lapsen ystävyyssuhteiden ja arkisen ryhmätoiminnan tukeminen

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

Lapsen. Lapsen nimi. varhaiskasvatus- suunnitelma

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI

Kuka on erilainen oppija

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen. Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki

Tornion Työvoimalasäätiön Starttivalmennus Stara hanke

Lataa Pakko-oireet ja OCD. Lataa

OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

Kyselylomake vanhemmille lapsen vastaanottoa/tutkimusjaksoa varten

1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

Sosiaaliset suhteet - ohje

Leena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK. Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä.

Lukivaikeudet haasteena

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

Sisällys. Esipuhe Osa 1. Mitä ADHD on?

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Lapset puheeksi neuvonpidolla verkostot tueksi

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA

KOULUTUSPALVELUT LUKUVUOSI ESIOPETUSPAIKKA

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio

Itsemääräämiskyvyn arviointi Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö

LAPSEN ESIOPETUKSEN JA ESIOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN VARHAISKASVATUKSEN SUUNNITELMA

Huoltaja: sähköposti: työ-/opiskelupaikka:

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa

J.J. Jedulainen

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU

Emilia Haapanen Jyväskylän nuorisovaltuuston puheenjohtaja

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena

Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen

Mielekästä ikääntymistä

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä

Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa luokilla

Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Liitteet

Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät. Miska Keskinen & Rosa Rantanen /

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

ETAPPI-TUKI 03/12/2018

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

PUNAINEN RISTI NUORTEN TURVATALO ESPOO KAIKILLE ASIOILLE VOI TEHDÄ JOTAIN

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Aspergerin oireyhtymä- vahvuuksien, valmiuksien ja ratkaisujen löytäminen yhdessä opiskelijan kanssa

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA

Monikulttuurisuus päiväkodissa. Anna Moring, FT Monimuotoiset perheet -verkosto Kaikkien perheiden Suomi -hanke

Yhteenvetosivu. RUORI-itsearviointi

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

OIVALLUS. arviointi- ja väittämäkortit.

Yhteisen arvioinnin loppuraportti

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.

Erityislapset partiossa

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Yksintulleiden pakolaisnuorten jälkihuolto. Outi Lepola

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella

- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä

Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

IRTI RIKOSKIERTEESTÄ PERHEEN MERKITYS OMAAN ARKEEN KIINNITTYMISEN KANNALTA. VAT-seminaari Katariina Waltzer

Raahen kaupunki LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Transkriptio:

Länsi-Uudenmaan Autismi- ja Aspergeryhdistys ry Lohja 15.10.2013 AIKUISTUVAT NUORET JA NUORET AIKUISET - Yksilölliset kuntoutusmenetelmät arkea tukemassa 1

ITSENÄISTYMISEN VAIKEUDET Opintoasioiden hoitamisen vaikeudet voivat keskeyttää opinnot. Verkkopalveluiden käyttö voi tuottaa vaikeutta ja jäädä käyttämättä. Työpaikan tai työttömyysturvan hakeminen voivat tuntua liian vaikeilta. Lääkäriin halutaan mennä yksin. On sitten eri asia, osaako nuori antaa riittäviä lähtötietoja, kysyä oikeita asioita tai kuunnella kunnolla annettua tietoa. Virastoasiat eivät välttämättä suju, eikä ne voi vähempää kiinnostaa. On niin paljon tärkeämpää tekemistä. Odottaminen on raivostuttavaa kärsivällisyys on usein vielä heikko. Nuoren ihmisen ei voi vähempää kiinnostaa asenne voi olla tapa suojautua tilanteissa, joissa hän on todellisuudessa epävarma. Jos yhteiskunnan toiminnassa nuorta kohdellaan taitamattomasti tai jopa asiattomasti, ei nuori osaa vielä puolustautua tai ajaa asiaansa -> huono kohtelu -> luottamus yhteiskuntaan laskee. Omia oikeuksia ei tunneta. Arjen hallintaa ja itsenäistymistä voidaan tukea. Ulkopuolinen tukihenkilö auttaa keinojen löytämisessä ja itsenäistymisessä. 2

NEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS Ohjauksellinen kuntoutusmenetelmä, joka täydentää muita yhteiskunnan tarjoamia palveluita. Suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, jonka tausta-ajatuksena on ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys. Tehokas menetelmä erityisesti itsenäistyvien nuorten sekä nuorten aikuisten syrjäytymisen ehkäisyssä. Voidaan suunnata myös perheille, joissa jollakin perheenjäsenellä on neuropsykiatrinen erityisvaikeus. Toteutetaan valmentautujan omassa asumis- ja toimintaympäristössä: kotona, koulussa/opiskelupaikassa, harrastuksissa jne. Tapaamisten ohella yhteyttä voidaan pitää myös puhelimella ja/tai sähköpostilla. Näiden lisäksi valmentaja on mukana kun tehdään yhteistyötä eri viranomaisten kanssa. i? Lähde: http://www.nuortentalo.fi/suomen_nuortentalo_oy/valmennuspalvelut/neuropsykiatrinen_valmennus 3

KOMMUNIKOINTI JA VUOROVAIKUTUS Kielellinen erityisvaikeus, hahmotusvaikeudet, lukivaikeus, kirjaimellisuus, sosiaalisen tilanteen tulkinta Viesti Ajatuksen pukeminen sanomaksi Viestintäkanava Sanoman tulkinta Lähettäjän ajatus Erityispiirteet: Tapa ymmärtää asiakokonaisuuksia Tapa käsitellä asiakokonaisuuksia -> voi poiketa neuronormaalin yleisistä käsitys- ja rajaustavoista Ympäristö Asiayhteys Häly Sanoman tulkinta Häiriö Viestintäkanava Tarkkaavaisuus Keskittyminen Kuulo Aistipoikkeamat Ajatuksen pukeminen sanomaksi Palaute Kielellinen erityisvaikeus, hahmotusvaikeudet, lukivaikeus, kirjaimellisuus, sosiaalisen tilanteen tulkinta Vastaanottajan ajatus Muokattu edelleen lähteestä: Paul Buhanist (2005): TKK kurssiaineisto Tu-53.1100 Työpsykologian ja johtamisen perusteet 3.3.2005 Perusoletus vastapuolen viestin tarkoituksesta ja asiasisällöstä voi olla jo lähtökohtaisesti erilainen 4

TUTKIMUSTULOKSIA SOVA-VALMENNUS 2009 2011, Suomen Tourette- ja OCD yhdistys ry Osallistuneilla nuorilla aikuisilla ja aikuisilla (9 henkilöä: miehiä 6 naisia 3) oli eniten vaikeutta ihmissuhteiden alueella: Suhteessa itseensä Läheisen ystävä puuttuminen Vaikeudet ystävyyssuhteissa yleisemmin Yli 50 % osallistuneista vaikeutta: Esiintymisessä tai julkisessa puhumisessa Epäselvien asioiden selvittämisessä Tungoksessa liikkumisessa Uuteen tilanteeseen menemisessä (opiskelupaikka, työpaikka, vieraan koti, juhlatilaisuus) 5

Vaikeutta paljon tai jonkin verran TIC-oireet, OCD-oireet, Psyykkiset ongelmat Joku addiktio tai pakkomielle Tic-oireet julkisissa tilanteissa Tic-oireet vieraiden ihmisten läsnäollessa Pakkoajatukset ja/tai pakkotoiminnot Vuorovaikutus ja kommunikaatio K: toisten ihmisten puheen tulkinta K: toisten erilainen tapa käsittää ja esittää VV: Sosiaaliset tilanteet (tulkinta, ongelmaratkaisu) VV: Osallistuminen ryhmäkeskusteluun 6

Vaikeutta paljon tai jonkin verran Tarkkaavaisuus Toisen ihmisen kuunteleminen pidempään Ryhmätilanteessa monen eri ihmisen kuunteleminen Vieraiden asioiden kuunteleminen ja/tai katseleminen Oppimisvaikeudet (lukivaikeus) Asian kuvaaminen kirjoittamalla Lukujen ja lukusuhteiden hahmottaminen Tunteen kuvaaminen kirjoittamalla Vieraan kielen hahmottaminen Vieraista/uusista asioista lukeminen 7

Vaikeutta paljon tai jonkin verran (aistipoikkeamia) Aistit Symmetrisyys Suuntien ja avaruudellinen hahmottaminen Iho Haju ja maku Näkö Kuulo 8

Vaikeutta paljon tai jonkin verran Tunteiden tulkinta ja hallinta Oman ulkoisen olemuksen hyväksyminen Oma seksuaalisuus Omien vahvuuksien tunnistaminen Toisten itseen kohdistama kehu Oman raivostumisen hillintä Oma suru ja vaikeat elämäntilanteet Omien rajallisuuksiensa hyväksyminen Omien luonteenpiirteiden hyväksyminen Toisten itseen kohdistama viha tai suuttumus Pettymyksen pelko ihmissuhteissa Pettymyksen tunne itseään kohtaan Epäonnistumisen pelko itselle tärkeässä asiassa Erimielisyys itselle vieraan ihminen kanssa Epäonnistuminen itselleen asettamassa tavoitteessa Erimielisyys itselle tärkeän ihmisen kanssa 9

Vaikeutta paljon tai jonkin verran Toiminnan hallinta Oman käytöksen hallinta itselle vieraissa tilanteissa Oman käytöksen hallinta itselle jännittävissä tilanteissa Oman käytöksen hallinta itselle vastemielisissä tilanteissa Kysyminen ja tarkistaminen jos en ole jostain varma Muiden itselle antamien ohjeiden noudattaminen Muiden itselle asettamien sääntöjen hyväksyminen Itselle epäselvässä tilanteessa toimiminen Toimintaan ryhtyminen Uuteen tilanteeseen siirtyminen Valintojen tekeminen Toiminnan lopettaminen 10

TULOKSISTA MUUTA HUOMIOITAVAA MINÄ? VALMEN- TAJA Kaikilla valmennettavilla oli enemmän elämässään sujuvia osa-alueita kuin ongelmia. Se mikä sujuu, on vahvuus, jolla voi kompensoida vaikeuksia -> Vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen. Nuoret aikuiset tarvitsevat tukea arjen askareiden lisäksi Kognitiivista prosessointia vaativassa monimutkaisen tiedon käsittelyssä ja moniselitteisen tiedon sietämisessä. Ryhmätilanteiden hallinnassa: miten ollaan osana johonkin päämäärään pyrkivää toimintaa (opinnot, harrastus, työ). Konkreettisia keinoja toiminnan hallintaan, valintojen tekemiseen ja päätöksentekoon. Tietoa itseensä ja omiin erityispiirteisiin liittyen. Monet ovat käyneet jo lapsena terapioissa ja käyvät edelleen. Terapian rinnalle tai sijaan tarvitaan tukea käytännön elämään: ratkaisutapoja ja konkreettisia keinoja. 11

Kiitos kiinnostuksesta Variantti Oy (y-tunnus 2375591-6) Osoite: PL 65, 08101 Lohja Taina Lehtiö toimitusjohtaja, DI, taloussosiologian jatko-opiskelija Gsm: +358 40 751 2658 Email: etunimi.sukunimi@variantti.fi http://www.variantti.fi 12