Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke

Samankaltaiset tiedostot
Valkuaisrehu demokokeiden satotuloksia 2016

Valkuaisrehu kokeiden satotuloksia 2017

Tutkimussuunnitelma vuosille

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle

Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä

NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa

Nurmipalkokasvit nurmirehujen tuotannossa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Käytettävissä olevat nurmi- ja valkuiskasvilajit ja -lajikkeet

Havaintokoeseminaari Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Nurmen perustaminen. Anu Ellä & Jarkko Storberg. Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi

Palkokasvinurmien siemenseokset. Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

RaHa-hankeen kokemuksia

Laadukas nurmi tehdään laadukkaalla siemenellä Siementuottajapäivä Lahti

Luomukanapäivä Loimaa Ulla Maija Leskinen Puh luomukotieläinasiantuntija

Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa

Viljan ja valkuaisviljan viljely luomuna

Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Kokemuksia luomutuotantoon siirtymisestä - keinoja viljelyn tueksi. Yleiskatsaus luomun tilanteeseen

Rehua optimaalisesti seoksista. Erkki Vihonen, luomukasvintuotannon asiantuntija. ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Luomuliitto

Nurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa

Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Johtamalla hyvää säilörehua

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa. Raija Suomela

Luomuvalkuaisen tuotanto

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Energiatehoa palkokasveilla ja typensidonnalla. Petri Leinonen Elomestari Oy / Kukkolankosken luomu Koskitie 185 / Mäkikierintie Tornio

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä

Kokoviljakasvustoista säilörehua Tutkimustuloksia. Tuota valkuaista (TUOVA) hanke

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa

Viherlannoitus luomuviljelyssä. Lähteenä käytetty mm.: Viherlannoitusopas, Känkänen Hannu Luonnonmukainen maatalous, Rajala Jukka

Ruokonadasta ja koiranheinästä kasvaa pitkäkestoinen nurmi

Edistystä luomutuotantoon hanke

Ruisvehnä MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? UUDET JA UUDENTYYPPISET REHUKASVIT RISKINJAKAJINA

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio

Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

SINIMAILANEN, PUNA-APILA, TIMOTEI..MILLÄ YHDISTELMÄLLÄ KARJATILAN TEHOKAS NURMENTUOTANTO? Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy Oulu

Yksivuotiset seosrehukasvustot

Monipuoliset nurmiseokset tulevaisuutta nurmirehutuotannossa

Peltokokeilut havainnollistamassa ilmastonmuutokseen varautumisen keinoja

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä Tampere

Edistystä luomutuotantoon hanke

Tutkimustuloksia NURMESTA 2013

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka

Kuminan perustaminen suojakasviin

Nurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita

Ruokinko kasvia vai lehmiä? Ovatko palkokasvien ravinnetarpeet ristiriidassa lehmien ravintoainetarpeiden kanssa?

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä

TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012

Herne säilörehun raaka-aineena

Loppuseminaari Vaihtoehtoisia valkuaiskasveja rehuntuotantoon. Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p

Viralliset lajikekokeet 2017

Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria

Säilörehunurmet kg ka

Alsikeapila vaatimattomampi kuin puna-apila matala ja kosteutta hyvin kestävä juuristo paras apila eloperäisille maille sopii myös hyvin seoksiin

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Ruisvehnästäkö valkuaispitoista kokoviljasäilörehua?

Tavoitteena viherlannoitusja kerääjäkasvikäytänteiden optimointi

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 LOHKOKOHTAINEN SATO. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali

Viljelykierto luomussa Mustiala. Erkki Vihonen, Luomukasvintuotannon asiantuntija

Kylvösiementen tuonti Euroopan Unionin alueelta ja sen ulkopuolelta

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille

Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita

Aluskasvien mahdollisuudet luomuviljan rikkakasveja vastaan

Nurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Raisioagro. Nurmiopas 2014

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

Juha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat

Peltoviljely Muuruveden koulutilalla

Palkokasvit yksi- ja monivuotisissa säilörehunurmissa. Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p.

Taloudellisesti ja ekologisesti kestävät laidunkasvit ja käytännöt Virnalaidunkoe ja monivuotinen laidunkasvikoe

MTT Ajankohtaiset kuulumiset, mm. uudet valkuaiskasvit

Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

VAIHTOEHTOJA LUOMUTILOJEN REHUNTUOTANTOON WEBINAARI

Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä

Palkokasvien vaikutus maahan. Markku Yli-Halla

Nurmisiementen käyttöarviosta Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

Transkriptio:

Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke Nautojen valkuaisrehutuotanto Näkökulmia tulevaisuuteen - päivä Kainuussa Anu Räty, Katja Keränen, Jukka Kemppainen, Janne Ylijoki ja Päivi Kurki, Luonnonvarakeskus

Kokeiden kuvaus Koetoiminnan tavoitteena oli selvittää tavanomaiseen ja luomuviljelyyn sopivia kasvilajeja, lajikkeita, kylvö- ja sadonkorjuuajat ja ruokinnallinen soveltuvuus viljelijöiden tarpeiden mukaisesti Kainuun olosuhteisiin. Peltotutkimuksessa keskitytään kasvien menestymiseen, kylvöön, hoitotoimenpiteisiin ja sadonkorjuuseen sekä eläintilojen ruokinnallisiin tavoitteisiin. 2

Kokeet 2016-2018 Viherseokset - säilörehuksi korjattavia palkokasvi-viljaseoksia - yksi tai useampi palkokasvi seoksessa - siemenmäärissä tavoitteena maksimaalinen pellon hyväksikäyttö - tavanomainen (Sotkamo) ja luomu (Kajaani) Puitavat valkuaiskasvit - Kainuun oloissa viljeltävissä olevat kasvit - 2017 ei kasvukausi riittänyt 3

Kokeet 2016-2018 Nurmen täydennyskylvökoe - puitavien ja viherseosten alle 2016 perustettu nurmi - verrataan nurmen perustamisen onnistumista eri seoksilla ja täydennyskylvön merkitystä - puitavat kasvustot suojakasvina valmistuivat niin myöhään, että kylvetyt nurmet olivat harvoja syksyllä ja talvehtivat huonosti. - viherseokset päästiin korjaamaan riittävän ajoissa (elokuun ensimmäinen viikko) ja nurmet toipuivat hyvään kuntoon talvea vasten. - täydennyskylvö ei lisännyt satovuosien nurmisatoa, heinät pensoivat Monivuotiset nurmet - eri nurmipalkokasvien ja heinäkasvien seoksia - palkokasvien (apilat, mailaset, vuohenherne, keltamaite) talvehtiminen epäonnistui - lehtisikuri talvehti ensimmäisenä vuonna hyvin, mutta heikosti toisena 4

Nurmi 18.5.2017 nurmen perustamisen jälkeisenä keväänä, kun suojakasvina oli puitava valkuaiskasvi (vasen) tai viherseos (oikea). 5

Viherseokset ja puitavat, muokkaus, kylvö, korjuu Kasvukauden lämpösumma keskimäärin 1070 o C ja sademäärä 350 mm. Koe Muokkaukset Lannoitus Kylvö Korjuu Lämpösumma Sadesumma Tavanomainen 2017 Tavanomainen 2018 Kevätkyntö Äestys Kevätkyntö Äestys 30.5. 30.5. 1.8. rehuvirna 9.8. muut 642 167 23.5. 23.5. 1.8. kaikki 916 121 Luomu 2017 Kevätkyntö Äestys 9.6. 10.6. 11.8.rehuvirna 18.8. muut 737 186 Luomu 2018 Kevätkyntö Äestys 28.5. 30.5. 9.8. kaikki 1019 139 Puitavat 2017 Kevätkyntö Äestys 30.5. 30.5. 23.10. kaikki 947 361 Puitavat 2018 Kevätkyntö Äestys 23.5. 23.5. 28.8. muut 14.9. härkäpapu 1199 172 6

Viherseokset ja nurmet, viljavuus ja lannoitus Koe Esikasvi ph Ca P K Lannoite Ravinteet N-P-K Tavanomainen 2017 Ohra 6,3, hyvä 1500, tyydyttävä 3,6, huononlainen 39, huono Väkilanta 44-26-106 Tavanomainen 2018 Ohra 6,3, hyvä 1500, tyydyttävä 3,6, huononlainen 39, huono Väkilanta 61-18-92 Luomu 2017 Apilanurmi 6,5, hyvä 1500, tyydyttävä 9,1, tyydyttävä 40, huononlainen Karjan kuivikelanta Biotiitti 31-17-73 Luomu 2018 Apilanurmi 6,5, hyvä 1500, tyydyttävä 9,1, tyydyttävä 40, huononlainen Karjan kuivikelanta 45-25-108 Tavanomainen timotei ja nurminata 2017 (2 vuoden nurmi) Nurmi 6,4, hyvä 1210, välttävä 10,4 välttävä 56, huononlainen Väkilanta 100-20-120 Tavanomainen timotei ja nurminata 2018 (1. vuoden nurmi) Nurmi 6,0, tyydytt ävä 1880, tyydyttävä 3,7, huononlainen 34, huono Väkilanta 232-33-140 7

Viherseokset siementen kylvömäärät 2017 Koe Kylvö kpl /m² Kylvö kg/ha (IArvika) (Eemeli) (Fuego) (Energy) (Ebena) (Savane) (Fuego) (Ebena) (Fuego) (Savane) (Ebena) (Arvika) (Akela) (Arvika) (Fuego) 100 65 120 120 120 40 60 40 60 40 35 50 50 40 368 280 210 95 36 172 37 172 17 32 68 2 97 172 /kg alv 0% 0,83 1,10 1,20 1,80 2,50 1,10 1,80 1,10 2,50 1,80 0,83 2,80 0,83 1,10 /ha 305 307 252 172 90 21 190 86 190 45 57 57 5 81 190 8

Viherseokset siementen kylvömäärät 2018 Koe Kylvö kpl /m² Kylvö kg/ha /kg alv 0% /ha (IArvika) (Eemeli) 100 186 0,83 154 (Fuego) 65 434 1,10 477 (Energy) 120 393 1,20 472 (Ebena) 120 74 1,80 133 (Savane) 120 33 2,50 83 (Fuego) (Ebena) 40 60 267 37 1,10 1,80 294 67 (Fuego) (Savane) 40 60 267 17 1,10 2,50 294 43 (Ebena) (Arvika) (Akela) 40 35 50 25 65 2 1,80 0,83 2,80 45 54 5 (Arvika) (Fuego) 50 40 93 267 0,83 1,10 77 294 9

Puitavat, viljavuus ja lannoitus Koe Esikasvi ph Ca P K Lannoite Ravinteet N-P-K Tavanomainen 2016 Nurmi 6,5, hyvä 1330, välttävä 3,4, huononlainen 45, huononlainen Väkilanta 44-26-107 Tavanomainen 2017 Ohra 6,3, hyvä 1500, tyydyttävä 3,6, huononlainen 39, huono Väkilanta 44-26-106 Tavanomainen 2018 Ohra 6,3, hyvä 1500, tyydyttävä 3,6, huononlainen 39, huono Väkilanta 61-18-92 Puitavat siementen kylvömäärät 2016-2018 2016 Kylvö kpl /m² Kylvö kg/ha /kg alv 0% /ha (Ingrid) (Eemeli) 100 50 327 18 0,68 3 8 (Kontu) (Eemeli) 65 50 184 18 0,70 129 8 Kevätrypsi (Cordelia) 250 8 4,85 40 (Feodora) (Eemeli) 120 50 365 18 1,20 438 8 10

Puitavat siementen kylvömäärät 2016-2018 2017 Kylvö kpl /m² Kylvö kg/ha /kg alv 0% /ha (Ingrid) 100 368 0,68 250 (Kontu) 65 280 0,70 196 Sinilupiini (Sonet) 120 210 1,20 252 Kevätrypsi (Cordelia) 250 8 4,85 40 2018 Kylvö kpl /m² Kylvö kg/ha /kg alv 0% /ha (Ingrid) 100 397 0,68 270 (Kontu) 65 204 0,70 143 Sinilupiini (Sonet) 120 206 1,20 247 Kevätrypsi (Cordelia) 250 6 4,85 29 11

Koe Kylvö kg/ha /kg alv 0% /ha Timotei (Tuure) Nurminata (Inkeri) Timotei (Tuure) Nurminata (Inkeri) Ruokonata (Retu) Puna-apila (Saija) Timotei (Tuure) Nurminata (Inkeri) Ruokonata (Retu) Puna-apila (Saija) Alsikeapila (Frida) Valkoapila (Jögeva 4) Keltamaite (Bull) Englanninraiheinä (Riikka) Timotei (Tuure) Nurminata (Inkeri) Ruokonata (Retu) Vuohenherne (Gale) Timotei (Tuure) Nurminata (Inkeri) Ruokonata (Retu) Rehumailanen (Karlu) Timotei (Tuure) Nurminata (Inkeri) Ruokonata (Retu) Lehtisikuri (PunaII) 14 6 17 3 1 1 13 4 1 1 1 1 1 3 9 6 1 7 9 7 1 6 12 7 1 3 2,90 3,50 2,90 3,50 3,90 7,00 2,90 3,50 3,90 7,00 8,20 7,00 10,00 3,50 2,90 3,50 3,90 7,00 2,90 3,50 3,90 7,00 2,90 3,50 3,90 20,00 41 20 50 12 4 8 36 13 5 9 10 9 13 9 27 20 4 27 24 4 40 33 24 4 69 Nurmet siementen kylvömäärät 2016 12

kg/ha Viherseosten kuiva-ainesato 2017 Seppälä, Kajaani, luomu. 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Satomäärä ei juuri lisäänny lajien lisääntyessä. Kesä oli sateinen ja rikat vaikuttivat satomäärään. (Fuego) (Akela) (Feodora) 13

kg/ha Viherseosten kuiva-ainesato 2017 Luke Sotkamo, tavanomainen. 8000 7000 6000 erottuu muista edukseen. Tavanomaisessakaan satomäärä ei lisäänny lajien lisääntyessä. 5000 4000 3000 2000 1000 0 (Fuego) (Akela) (Feodora) 14

Viherseosten kuiva-ainesato kg/ha verrattuna timotein ja nurminadan kuiva-aine satoon 2017 Luke Sotkamo, tavanomainen. 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 (Fuego) (Savane) (Akela) (Feodora) Timotei Nurminata (Grindstad) (Kasper) Viralliset lajikekokeet 2017 2. vuoden nurmi Nurmi 15

kg/ha Viherseosten kuiva-ainesato 2018 Seppälä, Kajaani, luomu. 8000 7000 Luomun typensitojat vahvoilla 2018. 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 (Fuego) (Akela) (Energy) 16

kg/ha Viherseosten kuiva-ainesato 2018 Luke Sotkamo, tavanomainen. 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 (Fuego) (Akela) (Energy) 17

Viherseosten kuiva-ainesato verrattuna timotein ja nurminadan kuiva-ainesatoon 2018 Luke Sotkamo, tavanomainen. 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 Nurmi 0 18 (Fuego) (Akela) (Energy) Timotei (Grindstad) Nurminata (Kasper) Viralliset lajikekokeet 2018 1. vuoden nurmi

(Ebena) (Arvka) (Akela) 8.8.2017 (Fuego) (Ebena) 8.8.2017 19

(Feodora) 8.8.2017 (Arvika) 8.8.2017 20

kg/ha Viherseosten raakavalkuaissato 2017 Seppälä, Kajaani, luomu. 1200 1000 800 600 400 200 0 (Fuego) (Akela) (Feodora) 21

kg/ha Viherseosten RV-sato 2017 Luke Sotkamo, tavanomainen. 1200 Tavanomaisen RV sato hyvä. 1000 800 600 400 200 0 (Fuego) (Akela) (Feodora)

kg/ha Viherseosten raakavalkuaissato 2018 Seppälä, Kajaani, luomu. 1200 1000 800 600 400 200 0 (Fuego) (Akela) (Energy) 23

kg/ha Viherseosten RV-sato 2018 Luke Sotkamo, tavanomainen. 1200 1000 800 600 400 200 0 (Fuego) (Akela) (Energy) 24

Viherseosten 2 vuoden (2017-2018) RV-sato yhteensä kg ka/ha Seppälä, Kajaani, luomu. 3000 2500 2000 1500 1000 2018 2017 500 0 (Fuego) (Akela) (Feodora) 25

Viherseosten 2 vuoden (2017-2018) RV-sato yhteensä kg ka/ha verrattuna timotein ja nurminadan RV-satoon Luke Sotkamo, tavanomainen. 3000 2500 2000 1500 1000 2018 2017 500 0 (Fuego) (Akela) (Energy) Timotei (Grindstad) Nurminata (Kasper) Viralliset lajikekokeet 26

g/kg ka Viherseosten RV- ja OIV-pitoisuus kasvilajeittain 2018 Seppälä, Kajaani, luomu. 250 200 150 100 50 0 Raakavalkuainen OIV 27

Timotei-nurminataseosten 2 vuoden (2017-2018) kasato kg/ha yhteensä Luke Sotkamo, tavanomainen. Palkokasvit talvehtivat heikosti ja katosivat kasvustoista jo ensimmäisenä vuonna (märkä syksy, pitkä talvi, kylmä kasvupaikka). Vuonna 2018 lämpimän sään vuoksi olisi ollut mahdollista niittää kolmas sato, yli 3000 kg ka/ha. 25000 Niitto2_18 Niitto1_18 20000 Niitto2_17 Niitto1_17 15000 10000 5000 0 TM NN TM NN PA TM NN RN ER PA AA VA KM TM NN SM TM NN VH TM NN RM TM NN LS TM=timotei NN=nurminata RN=ruokonata ER=englannin raih. PA =puna-apila AA=alsikeapila VA=valkoapila KM=keltamaite SM=sinimailanen VH=vuohenherne RM=rehumailanen LS=lehtisikuri 28

Timotei-nurminataseosten 2 vuoden (2017-2018) RVsato kg/ha yhteensä Luke Sotkamo, tavanomainen. 3500 Niitto2_18 3000 Niitto1_18 Niitto2_17 2500 Niitto1_17 2000 1500 1000 500 0 TM NN TM NN PA TM NN RN ER PA AA VA KM TM NN SM TM NN VH TM NN RM TM NN LS TM=Tuure NN=Inkeri RN=Karoliina ER=Riikka PA =Saija AA=Frida VA=Jögeva4 KM=Bull SM=Live VH=Gale RM=Karlu LS=Puna II 29

Timotei (Tuure), Nurminata (Inkeri) Lehtisikuri (Puna II) 24.10.2016 Timotei (Tuure) Nurminata (Inkeri) Lehtisikuri (Puna II) 23.8.2016 30

Puitavien kaura-valkuaiskasviseosten sato (15 %) kg/ha Luke Sotkamo 2016-2018, tavanomainen. 6000 5000 Ingrid herne Eemeli 2016. Riina 2017-2018. 4000 3000 2000 1000 0 Kontu härkäpapu Sinilupiini Sonet 2017-2018 Feodora 2016.. Cordelia kevätrypsi 16 17 18 16 17 18 16 17 18 16 17 18 Valkuaiskasvi 31

Puitavien kaura-valkuaiskasviseosten 3 vuoden (2016-2018) RV-sato kg ka/ha yhteensä Luke Sotkamo, tavanomainen. 2500 2000 Ingrid Kontu Eemeli 2016. Riina 2017-2018. 1500 1000 500 Feodora 2016. Sinilupiini Sonet 2017-2018. Cordelia 2018 2017 2016 0 Lupiini Kevätrypsi 32

Puitavat: (Ingrid) (Eemeli) 13.7.2016 8.8.2016 2.9.2016 33

Puitavat: Kevätrypsi (Cordelia) 13.7.2016 8.8.2016 2.9.2016 8.8.2016 13.7.2016 2.9.2016 34

Päätelmät Vaihtelevat kesät vaikeuttivat eniten puitavien valkuaiskasvien viljelyä. sopii puitavaksi parhaiten. lajike oli Kontu. Uuden Sampo-lajikkeen kasvuaika on edellistä lyhyempi, mutta se ei ollut kokeessa mukana. Kevätrypsi ehti tuleentua 2 vuonna, tuhohyönteiset ja linnut ongelmana. Muut kasvilajit riskirajoilla. Viherseokset toimivat nurmen suojakasvina, kun ne korjattiin ajoissa. Mahdollisuus ja potentiaalia yksivuotiseen valkuaistuotantoon on selvästi. Siemenmäärän vähentäminen ja kasvilajivalinta suhteessa siemenen hintaan tarkasteltava tapauskohtaisesti. Monivuotiset nurmet ylivoimaisia valkuaissadontuottajia. Nurmipalkokasvit, erityisesti apilat ja parhailla kasvupaikoilla mailaset viihtyvät myös Kainuussa, kun lajike ja kasvupaikka on sopiva. Pellon peruskunto on ratkaisevassa asemassa. Luomun potentiaali osoittautui toimivaksi. Viljelykierron suunnittelu on avainasemassa. 35

Kiitos!