Osavusikatsaus Tammi maaliskuu 2015 Knsernijhtaja Fredrik Strand Talusjhtaja Antti Heinla 24.4.2015
Sisällys Knsernin kehitys Kassavirta ja käyttöpääma Rahitus Markkinanäkymät ja tulshjeistus vudelle 2015
Knsernin kehitys
Yhteenvet Q1/2015 Tilauskanta Tilauskanta kasvi 5 % edellisvuden lpusta ja 4% edellisvuden vastaavasta ajankhdasta. Liikevaiht Liikevaiht li 563,4 milj. eura, laskua 5 prsenttia edellisvuteen verrattuna. Valuuttakurssimuutkset laskivat knsernin tammi maaliskuun liikevaihta 16,1 milj. eurlla pääsin Rutsin ja Nrjan kruunun vaikutuksesta. Käyttökate (EBITDA) Käyttökate parani 48 %. Nrjassa yhdessä heiksti kannattavista, lppuun saatetuista prjekteista vuden 2014 tisella neljänneksellä tehty varaus li riittämätön, mikä aiheutti 2,9 milj. eurn negatiivisen vaikutuksen. Sumessa yksi tekninen vahink jhti spimukseen tellisuusasiakkaan kanssa ja aiheutti 0,7 milj. eurn kustannukset. Käyttöpääma ja peratiivinen kassavirta Käyttöpääma li -13,1 milj. eura (Q1/2014: 64,5). Operatiivinen kassavirta ennen rahituseriä ja verja li 9,8 milj. eura (Q1/2014: -11,1). 4 Osavusikatsaus 1 3/2015
Avainlukuja Milj. e 1 3/15 1 3/14 Muuts 1 12/14 Tilauskanta kauden lpussa 1 392,4 1 335,3 4 % 1 323,6 Liikevaiht 563,4 591,3-5 % 2 406,6 Käyttökate (EBITDA) 14,2 9,6 48 % 67,5 Käyttökateprsentti, % 2,5 1,6 2,8 Osakekhtainen tuls, laimentamatn, e 0,04 0,01 197 % 0,22 Käyttöpääma -13,1 64,5-19,3 Operatiivinen kassavirta ennen rahituseriä ja verja Krllinen nettvelka kauden lpussa 9,8-11,1 113,5 49,7 104,1-52 % 50,2 Henkilöstö keskimäärin kauden aikana 17 004 17 375-2 % 17 300 5 Osavusikatsaus 1 3/2015
Timinta pysyi edellisvuden taslla Knsernin liikevaiht Milj. e 1 12/13: 2 544 608 1 6/12: X XXX 653 595 688 1 12/14: 2 407 591 588 567 660 563 Liikevaiht li 563,4 milj. eura, laskua 5 prsenttia edellisvuteen verrattuna. Valuuttakurssimuutkset laskivat knsernin tammi maaliskuun liikevaihta 16,1 milj. eurlla pääsin Rutsin ja Nrjan kruunun vaikutuksesta. 1 3/13 4 6/13 7 9/13 10 12/13 1 3/14 4 6/14 7 9/14 10 12/14 1 3/15 Liikevaiht laski pääasiassa Sumessa ja Nrjassa. Liikevaiht maittain Milj. e (0 %) (-8 %) 145 146 (0 %) (-18 %) 125 115 129 113 113 106 (11 %) (9 %) (-9 %) 31 35 32 34 16 15 Rutsi Sumi Saksa Nrja Itävalta Tanska Muut maat Liikevaihdn jakauma 1 3/2015 Hult ja kunnssapit 55 % (1 3/2014: 55 %) Prjektit 45 % (45 %) 1 3/14 1 3/15 6 Osavusikatsaus 1 3/2015
Hult ja kunnssapit: timinta pysyi vakaalla taslla Teknisen asennuksen ja kunnssapidn markkinat livat kaiken kaikkiaan vakaat. Yleinen kiinnstus palveluiden jhtamista ja elinkaariratkaisuja khtaan lisääntyi edelleen. Hulln ja kunnssapidn liikevaiht 1 12/13: 1 409 (55 %) Hulln ja kunnssapidn liikevaiht, milj. e % knsernin kknaisliikevaihdsta 1 12/14: 1 297 (54 %) 340 363 320 386 323 319 305 350 311 56 % 56 % 54 % 56 % 55 % 54 % 54 % 53 % 55 % 7 Osavusikatsaus 1 3/2015
Q1:llä julkistettiin useita miljnien eurjen prjekteja Sumi: Prjektimarkkinat vat edelleen hiljaiset, mutta n llut aktiivinen ja saanut jitakin uusia, suuria tilauksia. Rutsi: Markkinat vat lleet vakaat. Nrja: Jitakin lykkäyksiä pääasiassa öljytellisuuteen liittyvän timinnan vähäisemmän aktiivisuuden seurauksena. Saksa: Kysyntä pysyi sutuisana. Prjektiliiketiminnan liikevaiht 268 1 12/13: 1 134 (45 %) 290 274 302 268 270 262 Prjektiliiketiminnan liikevaiht, milj. e % knsernin kknaisliikevaihdsta 1 12/14: 1 110 (46 %) 310 253 44 % 44 % 46 % 44 % 45 % 46 % 46 % 47 % 45 % 8 Osavusikatsaus 1 3/2015
Kannattavuus linjassa taludellisen tavitteen saavuttamisen kanssa 9,4 1,5 Käyttökate (EBITDA), milj. e Käyttökateprsentti, % 1 12/13: 70,9 (2,8 %) 1 12/14: 67,5 (2,8 %) 34,3 25,3 23,3 21,5 5,2 3,9 3,7 3,8 12,9 9,6 2,0,1.6 14,2 2,5 Ensimmäisen vusineljänneksen käyttökate kasvi 48 % edellisvuden vastaavaan ajankhtaan verrattuna ja li 14,2 milj. eura. Nrjassa yhdessä heiksti kannattavista, lppuun saatetuista prjekteista vuden 2014 tisella neljänneksellä tehty varaus li riittämätön, mikä aiheutti 2,9 milj. eurn negatiivisen vaikutuksen. Sumessa yksi tekninen vahink jhti spimukseen tellisuusasiakkaan kanssa ja aiheutti 0,7 milj. eurn kustannukset. 2,1 0,4 9 Osavusikatsaus 1 3/2015
Tilauskanta kehittyi vakaasti ensimmäisellä vusineljänneksellä Tilauskanta Milj. e Q1 Q2 Q3 Q4 +4 % 1 335 1 392 1 324 Tilauskanta kasvi 5 % edellisvuden lpusta ja 4% edellisvuden vastaavasta ajankhdasta. Valuuttakurssimuutkset nstivat tilauskantaa 11 miljnalla eurlla julukuun 2014 lppuun verrattuna. 3/12 3/13 3/14 3/15 6/12 6/13 6/14 9/12 9/13 9/14 12/12 12/13 12/14 10 Osavusikatsaus 1 3/2015
Esimerkkejä tammi maaliskuussa saaduista tilauksista Päivänkehrän kulu, Esp tteuttaa kulun perusparannuksen ja laajennuksen elinkaarihankkeena yhteistyössä YIT:n kanssa. Prjektitimituksen jälkeen vastaa kiinteistön teknisestä hullsta ja kunnssapidsta sekä palveluiden jhtamisesta 20 vuden palvelujaksn ajan. Teknisten kunnssapitpalveluiden hella vastaa myös muiden kiinteistöön liittyvien palveluiden jhtamisesta. Palvelualueet: Elinkaarihankkeet ja -palvelut (Suunnittelu ja hankekehitys, Prjektin tteutus, Prjektin jhtaminen, Palveluiden jhtaminen) Järjestelmät ja tutteet: Kaikki kiinteistön tekniset järjestelmät Spimuksen arv: ~14 milj. e Ajankhta: prjektivaihe v. 2017 asti, käyttövaihe v. 2037 asti Kk: 7 400 m² Ryggen DRV kunnan yläkulu Ryggen kunnan yläkulu, Østfld, Nrja vastaa taltekniikan kknaistimituksesta uuteen kulurakennukseen, jka rakennetaan passiivitalstandardien mukaiseksi. Prjektissa n piirteitä PPP-mallista (public-private partnership), ja se tteutetaan yhteistyössä Ryggen kunnan, rakennusliike Kruse Smith AS:n ja arkkitehtitimist Asplan Viakin kanssa. Palvelualueet: Prjektin tteutus, Prjektin jhtaminen Järjestelmät ja tutteet: Kaikki kiinteistön tekniset järjestelmät Spimuksen arv: 8,8 milj. eura Ajankhta: 3/2015 12/2016 Kk: 11 000 m² 11 Osavusikatsaus 1 3/2015
Esimerkkejä tammi maaliskuussa saaduista tilauksista Vlkswagenin hyötyauttehdas, Wrzésnia, Pula suunnittelee ja asentaa tehkkaat ilmanvaiht- ja ilmastintijärjestelmät Vlkswagenin uuden auttehtaan kknpanhalliin ja timisttilihin. Tilihin asennettavat lämmöntalteenttjärjestelmät ja IE3-hyötysuhdelukan vaatimukset täyttävät laitteet varmistavat asiakkaan edellyttämän krkean energiatehkkuustasn. Palvelualueet: Suunnittelu ja hankekehitys, Prjektin tteutus Järjestelmät ja tutteet: Ilmanvaiht ja ilmastinti Spimuksen arv: 13 milj. e Ajankhta: 3/2015 Q3/2016 Kk: 78 000 m 2 Vlkswagen DRV Sør-Trøndelagin krkeakulu ASFINAG, Itävalta timittaa A10- mttritien katetulle suudelle edistyksellistä tunnelitekniikkaa: mm. virransyöttöjärjestelmät, valaistusratkaisut, liikenne- ja ympäristötietjen keräämiseen liittyvät ratkaisut, palntrjuntajärjestelmät, videvalvnnan sekä hälytysjärjestelmät. Palvelualueet: Suunnittelu ja hankekehitys, Prjektin jhtaminen, Prjektin tteutus Järjestelmät ja tutteet: Sähköistys, Infrmaati- ja viestintäteknlgia, Turvallisuus, Autmaati, Ilmanvaiht ja ilmastinti, Jäähdytys Spimuksen arv: 6 milj. e. Ajankhta: 1/2015 2/2017 Kk: 1,5 km:n pituinen tunneli 12 Osavusikatsaus 1 3/2015
Esimerkkejä tammi maaliskuussa saaduista tilauksista Finnair, Sumi jatkaa Finnairin kiinteistöjen teknistä hulta ja kunnssapita sekä palveluiden jhtamista Helsinki-Vantaan lentaseman alueella. Spimus n jatka vunna 2007 alkaneelle yhteistyölle, jssa viimeisen viiden vuden aikana n saavutettu nin 2,5 miljnan eurn säästöt energiakustannuksissa. Palvelualueet: Tekninen hult ja kunnssapit, Palveluiden jhtaminen Järjestelmät ja tutteet: Lämmitys, vesi ja viemäri, Ilmanvaiht ja ilmastinti, Jäähdytys, Sähköistys, Turvallisuus, Autmaati, Infrmaati- ja viestintäteknlgia Spimuksen arv: Ei julkistettu Ajankhta: 2015 2017, jnka jälkeen spimus jatkuu tistaiseksi vimassa levana. Kk: yli 30 kiinteistöä, 170 000 m 2 Finnair Schlumberger, Surgutin seutu ja Astrahan, Venäjä vastaa öljykenttäpalveluja tarjavan Schlumbergerin tutantlaitsten ja timitiljen teknisestä hullsta ja kunnssapidsta. Spimus työllistää lähes 50 in työntekijää. Palvelualueet: Tekninen hult ja kunnssapit Järjestelmät ja tutteet: Lämmitys, vesi ja viemäri, Ilmanvaiht ja ilmastinti, Sähköistys, Infrmaati- ja viestintäteknlgia, Turvallisuus Spimuksen arv: Ei julkistettu Ajankhta: 2/2015 2/2018 Kk: 370 000 m 2 13 Osavusikatsaus 1 3/2015
17 005 työntekijää maaliskuun lpussa Kaudella jatkettiin vittajajukkueen kehittämistä: Osaamisen jhtaminen Organisaatin kehittäminen Jhtajuuden kehittäminen Kansainvälisen tiimin vahvistaminen avainsaajilla ja paikallisilla harjittelijilla. Työterveyden jatkuva parantaminen Päätavitteena työntekijöiden turvallisuus Henkilöstön jakauma maittain maaliskuun 2015 lpussa Sumi 27 % Rutsi 23 % Nrja 16 % Saksa 14 % Itävalta 4 % Tanska 6 % Muut maat 10 % 14 Osavusikatsaus 1 3/2015
Kassavirta ja käyttöpääma
Vahva te käyttöpääman hallinnasta Käyttöpääma, Käyttöpääma Viimeisten 18 kuukauden milj. e aikana vapautui yli 130 milj. eura käyttöpäämaa Käyttöpääma suhteessa seuraavasti: liikevaihtn, % (Viim. 12 kk) Saadut ennakt vakaalla taslla: 177,1 milj. eura (7-9/2013: 160,9 milj. 120 eura) Parannus seurausta 100 5% tehkkaammasta laskutusprsessista 4 % 64 46 3 % 49 49 2 % 2 % 2 % Käyttöpääma pieneni 78 milj. eura maaliskuun 2014 lppuun verrattuna. -1 % -1 % -19-13 4 6/13 7 9/13 10 12/13 1 3/14 4 6/14 7 9/14 10 12/14 1 3/15 Tehstettu käyttöpääman hallinta mahdllistaa strategisen liiketimintaprtflimme kehittämisen. 16 Osavusikatsaus 1 3/2015
Rullaava 12 kk:n kassavirta nusi 134 milj. eurn Operatiivinen kassavirta ennen rahituseriä ja verja milj. e Rullaava 12 kk 134,4 Vahva, rullaavaa 12 kk:n kassavirta tehstetun käyttöpääman hallinnan seurauksena 101,3 108,5 90,1 105,4 114,8 113,5 100,0 20,5 7,2 11,1 9,8 4,1-11,2-11,1 1 3/13 4 6/13 7 9/13 10 12/13 1 3/14 4 6/14 7 9/14 10 12/14 1 3/15 Kehitys ja investinnit Investimme jatkuvasti teknlgiiden, prsessien ja saamisen kehittämiseen. Ensimmäisen vusineljänneksen käyttömaisuusinvestinnit livat 5,7 milj. eura, ja ne liittyivät pääasiassa tiettekniikkaan ja yhteisten liiketimintaprsessien kehittämiseen. 17 Osavusikatsaus 1 3/2015
Rahitus
Velkarakenne Velkjen erääntyminen Milj. e 76 49 2 2 2015 2016 2017 2018 Velkasalkku Pankit 92 % Krktyyppi (sujausten jälkeen) Kiinteä krk 8 % Velkasalkun arv yhteensä 128,8 milj. eura Vakuutusyhtiöt 6 % Keskikrk (sujausten jälkeen) 1,72 % Muut 2 % Vaihtuva krk 92 % 19 Osavusikatsaus 1-3/2015
Vahva kassa mahdllisti ylimääräisen krllisen velan lyhennyksen Nettvelan kehitys Milj. e Nettvelka pysyi Q4/2014 taslla 194 190 86 104 143 132 50 50 Vahva kassa mahdllisti ylimääräisen 20 milj. eurn krllisen velan lyhennyksen. 6/13 9/13 12/13 3/14 6/14 9/14 12/14 3/15 Nettvelan rakenne Milj. e Maksuvalmiusreservi 158 milj. eura 49 79 80 50 Pitkäaikaiset lainat Lyhytaikaiset lainat Rahavarat Nettvelka 79 79 Nstamattmat luttlimiitit Rahavarat 20 Osavusikatsaus 1-3/2015
Markkinanäkymät ja tulshjeistus
in liiketiminnan markkinanäkymät vudelle 2015 Tekninen asennus ja kunnssapit Odtetaan pysyvän vakaina. Parempaa energiatehkkuutta ja parempia sisäilmalsuhteita kskevat vaatimukset sekä tiukentuva ympäristölainsäädäntö tukevat markkiniden psitiivista kehitystä. Suuret prjektit Kiinteistöjen ja tellisuuden suurten uusien tarjusten dtetaan lisääntyvän. Alhaisen krktasn ja rahituksen saatavuuden dtetaan tukevan investinteja. Taltekniikan kknaistimitusten suunnittelun ja tteutuksen kysynnän dtetaan kehittyvän sutuisasti. Palveluiden jhtaminen Uusien palvelujen tarpeen ja elinkaariratkaisujen kysynnän dtetaan lisääntyvän. Asiakkaiden keskittyminen maan ydintimintaansa tarjaa mahdllisuuksia käytön ja kunnssapidn ulkistuksissa pääasiassa julkishallinnssa, tellisuudessa ja energiasektrilla. Timintaympäristön muutkset yleiseen makrtaludelliseen kehitykseen ja gepliittisiin jännitteisiin liittyvän lisääntyvän epävarmuuden seurauksena saattavat aiheuttaa tiettyä varvaisuutta prjektien alituksissa ja palvelujen kysynnässä. 22 Osavusikatsaus 1 3/2015
Tulshjeistus vudelle 2015 ennallaan Liikevaiht arvii, että knsernin liikevaiht säilyy edellisvuden taslla. Käyttökate arvii, että knsernin vuden 2015 käyttökateprsentti kasvaa merkittävästi. 23 Osavusikatsaus 1 3/2015
Osinkplitiikka Osingnjak vähintään 50 % tilikauden vitsta. Osinka maksettiin 0,22 eura sakkeelta 2.4.2015. 24 Osavusikatsaus 1 3/2015
Liitteet
31 489 sakkeenmistajaa 31.3.2015 Suurimmat sakkeenmistajat Osakkeet, kpl % sakepäämasta lpun jälkeen, kpl lpun jälkeen, Muuts julukuun Muuts julukuun % 1. Structr S.A. 17 840 000 14,20 0 0,00 2. Antti Herlinin mistamat rahastt sekä surat sakemistukset 13 230 180 10,53 80 000 +0,61 3. Fndita-rahastt 3 572 000 2,84-278 000-7,22 4. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 3 548 591 2,83-1 160 853-24,65 5. Nrdea-rahastt 3 108 830 2,48-155 740-4,77 6. OP-rahastt 3 001 357 2,39 32 741 +1,10 7. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 2 864 393 2,28 0 0,00 8. Aktia-rahastt 2 100 512 1,67-278 375-11,70 9. Valtin eläkerahast 1 850 000 1,47 0 0,00 10. Danske Invest -rahastt 1 641 868 1,31 767 183 +87,71 11. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö El 1 344 468 1,07 0 0,00 12. SEB-investintirahastt 1 253 250 1,00 315 650 +33,67 13. Evli-rahastt 1 243 705 0,99 140 000 +12,68 14. Brtherus Ilkka 1 185 740 0,94-119 000-9,12 15. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera 757 446 0,60 0 0,00 16. Säästöpankki-rahastt 586 052 0,47 0 0,00 17. Odin-rahastt 526 311 0,42-10 757-2,00 18. Oyj 510 750 0,41 1 493 +0,29 19. FIM-rahastt 477 689 0,38 39 178 8,93 Omistajarakenne sakkeiden määrän mukaan Hallintarekisteröidyt ja ulkmaiset mistajat 34,7 % (31.12.2014: 33 %) Ktitaludet 19,5 % (20,7 %) Julkisyhteisöt 9,3 % (10,1 %) Rahitus- ja vakuutuslaitkset 14,3 % (13,7 %) Vitta tavittelemattmat yhteisöt 5,8 % (5,9 %) Yritykset ja asuntyhteisöt 16,3 % (16,6 %) 31 489 sakkeenmistajaa (32 837) 20. Föreningen Knstsamfundet rf 423 002 0,34 0 0,00 20 suurinta yhteensä 61 066 144 48,62 Kaikki sakkeet 125 596 092 100,00 27