LUKEMISEN VAIKEUDEN KUNTOUTUS ENSILUOKKALAISILLA Kolme pedagogista interventiota Lotta Uusitalo-Malmivaara 2009 https://oa.doria.fi/handle/10024/45143
LUKEMAAN OPPII VAIN LUKEMALLA
JA HARJOITTELEMALLA NIITÄ TAITOJA, JOITA LUKEMINEN VÄLITTÖMÄSTI VAATII Lyytinen & Lyytinen 2006
Onnistunut luki-kuntoutus Allington 2006: Critical Factors in Designing an Effective Reading Intervention for Struggling Readers MÄÄRÄ SOPIVAT TEKSTIT/TEHTÄVÄT YKSILÖLLINEN OPETUS OPETUKSEN YHTENÄISYYS JA TASAPAINO
1.LUKEMISEN LISÄTTY MÄÄRÄ Lukeminen on harjoiteltava taito Guthrie 2004: parhaat lukijat lukevat 5 kertaa enemmän kuin heikot lukijat, niinpä kuntoutuksen tulisi nostaa lukemisen määrää 2-5-kertaiseksi Matteus-vaikutus näkyy lukemisen kehityksessä muuten nopeasti
Toimiville interventioille yhteistä Torgesen 2007 metatutkimuksessa verrattiin13 foneemisen dekoodauskyvyn parantamiseen tähdänneen intervention tuloksia todettiin huomattava johdonmukaisuus sekä dekoodauskyvyn, lukemisen tarkkuuden että tekstinymmärryksen kehityksessä menetelmästä riippumatta samalla tuntimäärällä saavutettiin samanlaiset tulokset
Torgesenin mukaan riittävällä intensiteetillä ja opetustaidolla toteutettu interventio näyttäisi siten tuottavan vakion kasvuvauhdin lukemisen eri osa-alueille oleellista oli kuntoutuksen määrä, joka oli selvästi (perinteistä) erityisopetusta suurempi Torgesenin ym. (2001) tutkimuksessa kuntoutusta oli joka päivä kaksi 50 minuutin jaksoa yksilöopetuksena noin kahdeksan viikon ajan, yhteensä 67,5 tuntia
2. SOPIVAT TEKSTIT Luokan aapinen tai lukukirja liian vaikeat! Etenemistahti liian kova Läksyt vaikeita Motivaatio laskee
LUETTAVA OMALLA TASOLLA Osa koulutulokkaista ei ole vielä metafonologisella tasolla ei edellytyksiä ymmärtää kirjain-äänneyhteyttä. Lapsi voi osata kirjaimia, mutta olla tietämätön siitä, että sanat koostuvat äänteistä, joiden edustumia kirjaimet ovat.
3. YKSILÖLLINEN OPETUS
HARJOITUSKIRJOJEN TÄYTTÄMINEN YKSIN EI AUTA Lapsi yksin aapisen ja tehtävien kanssa ei välttämättä hyödy tekemisestä. Yksityisopetus (one-to-one tutoring) ylivoimaisesti tehokkainta (Camili ym. 2003) Pienryhmissä oppilaiden tarpeiden tulisi olla hyvin samanlaiset
4. OPETUKSEN TASAPAINO Luokanopettajat eivät tiedä, mitä erityisopettaja tekee ja toisinpäin Monien menetelmien tai välineiden käyttäminen voi olla sekoittavaa
ERITYISOPETUKSEN KÄYTÄNNÖISTÄ Pohtikaa miten suomalainen luki-opetus vastaa neljän perusperiaatteen toteutumiseen.
KUUSELA 2006 yleinen toteamus erityisopetuksen vaikuttavuutta pohdittaessa on, että tilanne olisi epäilemättä huonompi ilman erityisopetusta
MUTTA MITEN? Lukemisen harjoittelu voi jopa vähentyä: -Poissaolo luokkaopetuksesta -Läksyjen tekemättömyys -Tukiopetuksen puute -Usko siihen, että asia on kunnossa lapsen saadessa erityisopetusta
Materiaalit ja opetuksen yksilöllisyys toteutunevat klinikkamallisessa erityisopetuksessa. Opetuksen tasapaino ei toteudu ilman yhteissuunnittelua.
LEIMAAVUUS erityisopen luo on kiva mennä, mutta kaikki tietävät syyn, luokkatoverit ja muut opettajat lasten uskomukset omiin kykyihinsä oppijoina vakiintuvat jo ensimmäisten koulukuukausien aikana ja etenkin kielteisinä säilyvät vuosia eteenpäin (Onatsu-Arvilommi & Nurmi 2000) alkuopetuksen oleellinen tehtävä on vaalia ja kasvattaa koulutulokkaan pätevyyden tunnetta oppimisen vaikeutta kohtaavalle tämä on korostuneen tärkeää ja asettaa vaatimuksensa annetun tuen muodolle
MOTIVAATIO lisääntynyt harjoittelu vaatii motivaatiota. Olipa menetelmä mikä tahansa, lukemisen vaikeutta kohdanneen oppilaan on kuntoutuksessa toistuvasti astuttava epämukavuusalueelleen. tästä syystä jo harjoitteiden itsessään tulisi olla palkitsevia ja pientenkin edistysaskelten myös lapselle itselleen näkyviä. tuloksekkaan lukemiskuntoutuksen pohjana on siten oppilaan kokonaistilanteen ja persoonallisten piirteiden kartoittaminen ja erityisesti vahvuuksien esille nostaminen (Shaywitz 2003) käytettyjen menetelmien on sovittava kyseiselle oppijalle, mutta kaikkiin tehoavaa lukilääkettä ei ole syytä etsiä (Shaywitz 2008) käytännössä tämä merkitsee esimerkiksi sitä, että osa oppilaista hyötyy kynä-paperitehtävistä saadessaan niiden avulla taktiilista ja motorista tukea harjoitteluunsa ja osa taas tietokonepohjaisesta työskentelystä, jossa hienomotoriikan heikkous ei ole samanlainen haitta
Asetelman suunnittelu, tutkimusjoukon valinta, mittarien valinta Interventioiden läpivienti Mitä syntyi? Tulosten kokoaminen Kenelle se sopii? Korjataan
Tutkimusasetelma Elo-syyskuussa 2006 yli 700 espoolaista ensiluokkalaista 14 eri koulusta testattiin lukemisen alkuseulalla 83 lasta 9 eri koulusta 19 eri luokalta valittiin alkuseulan alhaisen pistemäärän perusteella. Nämä lapset testattiin yksilöllisesti lukemisen eri taustatekijöiden osalta, minkä jälkeen kaksi heistä karsittiin lukutaitoisina. Yhden lapsen muutettua otoskooksi tuli 80. Nämä lapset jaettiin neljään mahdollisimman samankaltaiseen ryhmään, minkä jälkeen interventiot aloitettiin syyskuun 2006 lopulla. Tutkimusryhmä I tavurytmiikka 22 lasta Tutkimusryhmä II Ekapeli 20 lasta Tutkimusryhmä III vanhempien aktivointi ääneen lukemiseen (kotiaktivaatio) 20 lasta Tutkimusryhmä IV kontrollit 18 lasta 1. lk: joulukuussa 2006 1. lopputesti, joka sisälsi sekä ryhmätestin että yksilöllisen osan. 1. lk: maaliskuussa 2007 2. lopputesti joulukuun 2006 testin rinnakkaismateriaalilla. 2. lk: syyskuussa 2007 3. lopputesti ryhmätestinä 2. lk: maaliskuussa 2008 Allu-testin tekninen lukutaito ja tekstinymmärtäminen (ryhmätesti)
3. Mitkä koulun alkaessa mitatut tekijät ennustavat menestystä teknisessä lukutaidossa ja tekstinymmärryksessä kahden ensimmäisen luokan ajan? Tutkimuskysymykset 1. Miten tutkimuksessa käytetyt interventiomenetelmät eroavat lukutaidon kehittäjinä kahden ensimmäisen luokan ajan? 1.1 Mitä erityispiirteitä on tavurytmiikkakuntoutuksessa? 1.2 Mitä erityispiirteitä on Ekapeli-kuntoutuksessa? 1.3 Mitä erityispiirteitä on vanhempien aktivoinnissa ääneen lukemiseen? 2. Miten sukupuoli ja opettajien määrittelemä tarkkaamattomuus vaikuttavat lukutaidon kehityspolkuihin?
Kazdin (1997): 7 kysymystä kuntoutustutkimukselle 1) Mikä on kuntoutuksen vaikutus verrattuna siihen, että kuntoutusta ei annettaisi? Todennäköisesti kuntoutus parantaa mahdollisuuksia oppia lukemaan. Menestys kontrolliryhmään verrattuna kertoo tästä. Emme kuitenkaan tiedä, mikä lasten lukemisen taso olisi täysin ilman erityisopetusta, koska ketään ei voi jättää kokonaan sen ulkopuolelle. 2) Mitkä tekijät vaikuttavat muutoksen syntyyn? Kuntoutusmenetelmissä vaikuttavina tekijöinä mm. ovat harjoitteiden kohdistuminen lukemaan oppimisen kannalta oikeisiin asioihin, lasten motivaation säilyttäminen ja kuntoutuksen riittävä intensiteetti. 3) Mitä tekijöitä muuttamalla voidaan vaikuttaa lopputulokseen? Tavurytmiikkakuntoutusta voidaan yksilöllistää ja harjoitteita muokata lasten edistymisen mukaan. Ekapeli-kuntoutuksessa pelaamistiheyttä voidaan säädellä. Kotiaktivaatiokuntoutuksessa lukemisen määrää, keskustelua luetusta ja tehtävien tekemistä voidaan muuttaa.
4) Miten tehokas kuntoutus on verrattuna muihin mahdollisiin kuntoutusmenetelmiin? Tavurytmiikkaa testataan ensimmäistä kertaa, Ekapelin ja kotiaktivaation tuloksellisuudesta on jo jonkin verran tietoa. Menetelmien keskinäinen vertailu on tutkimuksen päätavoitteita. 5) Mitä kuntoutusmenetelmiä voidaan käyttää lisäksi optimaalisen tuloksen saavuttamiseksi? Muita kuntoutusmenetelmiä voitaisiin käyttää samanaikaisesti valittujen menetelmien rinnalla, mutta tutkimusasetelmasta johtuen jokainen lapsiryhmä saa tässä tutkimuksessa vain yhdenlaista kuntoutusta. 6) Mitkä prosessit kuntoutuksen aikana vaikuttavat lopputulokseen? Kuntoutuksen aikaisia lopputulokseen vaikuttavia prosesseja ovat mm. koululaiseksi kasvaminen, lukemisen opettelun käynnistyminen ja ryhmädynamiikka etenkin tavurytmiikkakuntoutuksessa. 7) Mitkä lapseen, perheeseen tai olosuhteisiin liittyvät seikat vaikuttavat lopputulokseen? Lapsen kognitiiviset ja sosio-emotionaaliset taipumukset, perhe ja elämäntilanne kokonaisuudessaan sekä luokassa annettava opetus ainakin vaikuttavat lopputulokseen.
Alkuseula fonologisen tietoisuuden tehtäviä kirjainosaaminen sanojen lukeminen max 64 p, mukaan otettiin ne, joilla enintään 42 p
Tutkimusjoukko 9 koulua 19 ensimmäistä luokkaa 80 oppilasta
Alkutestauksen jatko-osa Ravenin ei-verbaalin älykkyyden testi nopea sarjallinen nimeäminen lyhytkestomuisti rytmin kuuleminen tavujen lukeminen.
Lapset jaettiin mahdollisimman samankaltaisiin tutkimusryhmiin Tutkimusryhmä I Tutkimusryhmä II Tutkimusryhmä III Tutkimusryhmä IV tavurytmiikka Ekapeli vanhempien aktivointi ääneen lukemiseen (kotiaktivaatio) kontrollit 22 lasta kahdesta koulusta 20 lasta neljästä koulusta 20 lasta neljästä koulusta 18 lasta kolmesta koulusta
Tavurytmiikka Pienryhmäopetusta, jossa kuntoutetaan fonologista tietoisuutta ja opetetaan kirjain-äännevastaavuutta. Kaikki aistikanavat käytössä: auditiivinen, visuaalinen, taktiilinen, kinesteettinen. Erityinen paino rytmiikassa. Tavurytmin löytämiseksi liikkeitä ja tavun pituutta korostavia taktiilisia harjoitteita. Taustalla mm. Goswamin ym. (2002) tutkimukset dyslektikkojen heikommasta rytmitajusta ja Ramus n ym. (2003) selvitykset dysleksian monista taustateorioista.
Tavurytmiikkaohjelman runko RYTMIIKKA FONOLOGINEN TIETOISUUS KOKOSANA- HARJOITTELU TEKNINEN LUKUTAITO, OIKEIN- KIRJOITUKSEN HYVÄT VALMIUDET KIRJAIN- ÄÄNNEHARJOITTELU auditiivinen, visuaalinen, kinesteettinen ja taktiilinen aistikanava yksilöllisesti painottaen
Esimerkki tavurytmiikkaopetuksesta Viikko 3, opetuskerta 7, kesto siirtymisineen noin 20 min AIHE: tavujen lukumäärä sanoissa KIRJAIMET: a, i, u, s Auditiivinen: tavutetaan nimet, lapset keksivät tavutettavia sanoja, kuunnellaan tavujen lukumäärää sanoissa Visuaalinen: sanalappujen sanat (kirjainryhmästä a,i,u,s) jaetaan taululla paloiksi Taktiilinen: leikataan sanalappuja tavupaloiksi, montako tuli? (tavun pituus havainnollistuu, mutta sitä ei vielä korosteta) Kinesteettinen: astutaan portaita ylös ja alas tavujen rytmissä. Yhteistoiminnallisuus: tavudomino
Opetuksen kulku: Alkutaputukset (toistotaputukset valmiusharjoituksina jokaisen tuokion aluksi) käytävässä. Liikkuminen luokkaa kohti tasatahtia marssimalla vasen-oikeapuolisuuden vahvistamiseksi. Ennen portaita pysähdys, leikin ohjeistus: yksi porrasaskel/ yksi tavu, samalla taputetaan ja sanotaan tavu, aloitetaan nimistä, lapset keksivät loput. Luokassa katsotaan taululla tuttuja sanoja, luetaan ja tavutetaan. Samat sanat lapuilla. Lapset leikkaavat omat lappunsa tavuiksi. Luetaan omat sanat tavutusta korostamalla. Katsotaan, onko monella lapsella sama tavu. Lopuksi tavudomino: tehdään sanapötköä kun tavut ovat samat: au-to to-ri - ri-su su-ri-na jne. Liikutaan takaisin luokkaan tasatahtia. Portaissa askellus tavujen tahdissa.
Ekapeli Professori Heikki Lyytisen kehittämä kirjainäännevastaavuutta harjoittava tietokonepeli. Taustalla havainnot kirjain-äännevastaavuuden automatisoitumisen vaikeudesta dyslektikoilla. Pelin voi ladata ilmaiseksi täytettyään esitietolomakkeen osoitteessa www.lukimat.fi/ekapeli Valitse se kirjain, jonka äänen kuulet.
Ekapeliä pelattiin kolme kertaa viikossa erityisopettajan huoneessa tai tietokoneluokassa n. 15 min kerralla. Yleensä kaikki lapset pitävät paljon pelaamisesta. Haasteet: ohjelmien asentaminen, pelitilojen löytäminen, peliaikataulussa pysyminen.
Vanhempien aktivointi kotona lukemiseen Tammi lahjoitti perheille kirjat, joiden lukuihin tein luku- ja kirjoitustehtäviä. Vanhemmat saivat tehtävät kerran viikossa sähköpostilla. Lukemisen edistymistä seurattiin puhelinhaastatteluin. Taustalla mm. Whitehurstin ym. (1988) tutkimukset dialogisen ääneen lukemisen ja kehittyvän lukutaidon yhteyksistä.
Esimerkki kirjaan tehdyistä tehtävistä Tehtäviä ekaluokkalaisille kotiin 1 Elsan ja Eetun erikoistapaukset. Luku 1. Etsintäkuulutettu Lapsi kirjoittaa aikuisen avulla 1. Kirjan päähenkilöt ovat 2. Opetelkaa kirjoittamaan sivujen 4-5 kuvista sanat tut-ti saa-pas ma-to nap-pi,,, 3. Patsaan nimi on 4. Mikä sinusta olisi hyvä nimi patsaalle? 5. Piirrä kuva omasta patsaastasi sivun toiselle puolelle.
Keskusteluvinkkejä: Mitä tarkoittaa etsintäkuulutettu? Kuka tai mikä voi olla etsintäkuulutettu? Mitä ovat vihreät varsanjalat? Millainen retki on löytöretki? Oletko tehnyt sellaisen? Mitä olet löytänyt? Mitä haluaisit löytää? Millainen perhe Elsalla ja Eetulla on? Mitä VIP voisi tarkoittaa? Millainen paikka on museo? Millainen teko on sankariteko? Keksikää omia keskustelunaiheita ja pieniä kirjoitustehtäviä tarinasta. Jos kirjoittaminen on työlästä, keskittykää vain lukemiseen. Paperia ei tarvitse palauttaa.
Kontrolliryhmä Kontrolliryhmän lapset saivat koulunsa tavanomaista erityisopetusta. Sen laatu ja määrä vaihtelivat paljon. Yhdessä koulussa ei annettu ollenkaan lukemisen erityisopetusta tutkimuksessa mukana olleille luokille. Yhdessä koulussa opetusta pääsi seuraamaan.
Ensimmäinen lopputesti Kirjoita alkuäänne Kirjoita alkutavu Tavuta sanat Sanojen lukeminen Lauseiden lukeminen Tekstinymmärrys Kirjainosaaminen Tavun poisto sanasta Rytmin kuuleminen joulukuussa
Tuloksia Ryhmien väliset erot hyvin pieniä Ainoat tilastollisesti merkitsevät erot lauseiden lukemisessa ja tavun poisto sanasta tehtävässä Kontrolliryhmällä parhaat kokonaispisteet, keskimäärin tavurytmiikkaryhmä menestyi heikoiten Tytöt poikia parempia kaikissa tehtävissä Tarkkaavaiset tarkkaamattomia parempia kahta tehtävää lukuunottamatta Alkuseulassa max 17 kirjainta osanneet muita heikompia yhtä tehtävää lukuunottamatta
Toinen (1. viivästetty) lopputesti maaliskuussa Ryhmien väliset erot hyvin pieniä. Ainoat tilastollisesti merkitsevät erot lauseiden lukemisessa ja tekstinymmärryksessä. Kotiaktivaatioryhmällä parhaat kokonaispisteet, keskimäärin tavurytmiikkaryhmä edelleen menestyi heikoiten. Tytöt poikia parempia edelleen kaikissa tehtävissä. Tarkkaavaiset tarkkaamattomia parempia kaikissa tehtävissä. Alkuseulassa max 17 kirjainta osanneet muita heikompia kaikissa tehtävissä.
Kolmas (2. viivästetty) lopputesti toisen luokan syyskuussa Kirjoita alkutavu Tavuta sanat Sanojen lukeminen Tekstinymmärrys Sanojen sanelukirjoitus Epäsanojen löytäminen
Kolmannen lopputestin tuloksia Katoa ensimmäiseltä luokalta -8 (nyt n=72) Ryhmien menestys tasaista paitsi tavurytmiikka tilastollisesti merkitsevästi muita parempi epäsanojen löytämisessä (ja kokonaispisteissä). Tyttöjen ja poikien väliset erot kadonneet Tarkkaamattomat edelleen muita heikompia kaikissa tehtävissä Alkuseulassa max 17 kirjainta osanneet muita heikompia kaikissa tehtävissä.
Sanojen lukemisen kehitys eri tutkimusryhmissä
ALLU-testi toisen luokan maaliskuussa (3. viivästetty lopputesti) Tekninen lukutaito ja tekstinymmärrys Ei tilastollisia eroja tutkimusryhmien välillä eikä sukupuolten välillä Tarkkaavaisten ja tarkkaamattomien välillä merkitsevä ero vain yhdessä tekstinymmärryksen neljästä tehtävästä ja tarkkaamattomat parempia yhdessä tehtävässä Alkuseulassa max 17 kirjainta osanneet muita heikompia kaikissa tehtävissä. Tilastollinen ero kahdessa tekstinymmärryksen tehtävässä.
Tertiilien edistyminen teknisessä lukemisessa (1=max 17, 2=max 24, 3=max 29 osattua kirjainta alkuseulassa)
Tertiilien edistyminen tekstinymmärryksessä (1=max 17, 2=max 24, 3=max 29 osattua kirjainta alkuseulassa)
Oliko eri interventiomenetelmistä apua eri kirjainosaamisen tasoilta ponnistaville? Muodostettiin kaksi kirjaintasoryhmää, max17 osattua kirjainta alkuseulassa tai sitä enemmän. Ensimmäisellä luokalla heikoiten menestyi tavurytmiikkaryhmän heikompi kirjaintasoryhmä, parhaiten kontrolliryhmän parempi kirjaintasoryhmä. Pienimmät erot kirjaintasoryhmien välillä oli Ekapeli-ryhmässä.
Toisella luokalla ALLU-testissä teknisessä lukemisessa parhaiten menestyi tavurytmiikkaryhmän parempi kirjaintasoryhmä, toiseksi parhaiten saman ryhmän heikompi kirjaintasoryhmä ALLUn tekstinymmärryksessä parhaiten menestyi kontrolliryhmän parempi kirjaintasoryhmä, heikoiten kontrolliryhmän heikompi kirjaintasoryhmä.
ALLU-tuloksista Tutkimuslasten menestyminen ALLU-testissä. Suluissa lasten määrä, kun erityisoppilaat ovat mukana. ALLUn taso 1 heikot lukijat ALLUn taso 2 dyslektikot ALLUn taso 3 hyperlektikot ALLUn taso 4 riittävä lukutaito kaikki lkm 6 (9) 9 11 (13) 34 60 (65) % 10 (13,9) 15 (13,9) 18,3 (20) 56,7 (52,3) 100 (100) % normiaineistossa 7,3 6,4 14,0 72,3 100
ALLUn taso tutkimusryhmä tavurytmiikka Ekapeli kotiaktivaatio kontrolli kaikki 1, heikot lukijat 0(2) 4(5) 0 2 6(9) 2, dyslektikot 3, hyperlektikot 0 2 5 2 9 5(6) 2 2 2(3) 11(13) 4, normaalit lukijat 7 9 10 8 34 kaikki 12 (15) 17 (18) 17 14 (15) 60 (65)
Tutkimuksen päätulokset Ilmeisesti erityisopetuksesta oli hyötyä, sillä ALLUtulokset odotettua paremmat Eri menetelmien välillä ei suuria eroja tehossa, jokaisella kuitenkin omat, yksittäisiä lapsia auttaneet vahvuutensa Sukupuolten väliset erot katosivat Tarkkaavaisten ja tarkkaamattomien väliset erot kaventuivat Alkujaan kirjainosaamisessa heikot edelleen heikkoja etenkin tekstinymmärryksessä (tähän yhdistyneenä heikko nimeämistaito lisää riskiä) Kirjainosaaminen ja varhainen tavujen lukutaito tärkeimmät ensimmäisen luokan sekä teknisen lukutaidon että tekstinymmärtämisen ennustaja Toisella luokalla tärkein ennustaja sekä tekniselle lukutaidolle että tekstinymmärrykselle oli Ravenin eiverbaali älykkyys, (myös nimeäminen, äidin koulutus ja tavurytmiikkaryhmään kuuluminen ennustivat)
Tasapainoinen kuntoutusmalli lukemisen vaikeudelle Monikanavaiset harjoitteet luokassa, pienryhmässä tai yksilöllisesti erityisesti tavurakenteen havaitsemisen vahvistamiseksi Tavurytmiikka Runsas äännekirjainharjoittelu dekoodauksen automatisoimiseksi Tietokonepeli Ekapeli Myönteisen minäkuvan säilyttäminen, vahvuuksien korostaminen Sanavaraston ja tekstinymmärtämisen parantaminen sekä yhteistyö vanhempien kanssa Kodin lukuharrastuksen tukeminen
Interventioiden tehokkuudesta (Aro& Ahonen 2003) Isohkoja koe- ja kontrolliryhmiä vertaileva interventiotutkimus voi tuoda tietoomme lähinnä yleisiä suuntaviivoja siitä, vaikuttaako tutkittava kuntoutus toivotulla tavalla. Emme kuitenkaan pysty täysin ymmärtämään syitä vaikutusten vähyyteen tai mitkä tekijät todella vaikutuksen välittivät Lasten ongelmien ainutkertaisuus ja yksilöllisyys ja kuntoutuksen vuorovaikutusluonne tekevät prosessista hienovaraisen ja monivivahteisen Vaikka käytettäisiin lukuisia mittareita, ei yksittäisessä tutkimuksessa voida varmasti sanoa, mitkä tekijät johtavat yhden lapsen saamaan hyötyyn ja mitkä tekijät estävät toista hyötymästä kuntoutuksesta
Kuntoutuksen vaikuttavuutta tulee tutkia testein useilla eri asetelmilla pohtien, vaikuttavatko käytetyt kuntoutusmenetelmät juuri olennaisiksi määriteltyihin prosesseihin ja tukevatko ne näissä prosesseissa tapahtuvaa muutosta Testeissä näkyvän muutoksen lisäksi myös itse kuntoutusprosessin arviointo on tärkeää Kuntoutustutkimuksessa ei tulisikaan tyytyä alku- ja loppumittaukseen vaan pitäisi pyrkiä ymmärtämään kuntoutusta jatkuvana vuorovaikutusprosessina ja tutkittava vaikutusta koko kuntoutuksen ajan Tämä on työlästä ja edellyttää useiden erilaisten tutkimusasetelmien käyttöä (kuten yksittäistapauksia ja kliinisiä ryhmäkokeiluja), sillä yksittäinen hyvinkään kontrolloitu tutkimus ei pysty selvittämään jonkin menetelmän toimivuutta yleistettävästi
Koska kuntoutus on vain pieni osa lapsen elämää, myös lapsen elämäntilanne on otettava huomioon kuntoutuksen arvioinnissa Tavoitteena on ymmärtää kuntoutusolosuhteiden vaikutusta lopputulokseen, jolloin tärkeitä tekijöitä ovat lapsen lisäksi myös vanhemmat ja erilaiset tilannetekijät, kuten lapsen ja vanhemman käsitykset vaikeuden syistä ja motivaatio käydä kuntoutuksessa Vanhempien roolia kuntoutuksen onnistumisessa ei tule unohtaa, sillä heidän tukensa ja kannustuksensa vaikuttavat lapsen kokemukseen itse ongelmasta sekä kuntoutuksesta