- PDF Ilmainen lataus

of 19 Määräysnumero Ulkoasu kartta 1 kartta 1.1 kartta 1.10 selitys Jyväskylän kaupungin yleiskaava sisältää seitsemän (7) oikeusvaikutteista karttaa. Yleiskaavakartat n:o 1-7 ovat lähtökohtana laadittaessa ja muutettaessa osayleiskaavaa, asemakaavaa tai ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi (MRL 42 ). Oikeusvaikutteiset yleiskaavakartat: 1. Yhdyskuntarakenteen ohjaus (pääkartta) 2. Luontoarvojen verkottuminen 3. Maisema ja virkistys 4. Vesitalouden suojelu 5. Kulttuuriympäristön vaaliminen 6. Täydennysrakentaminen ja kestävä liikkuminen 7. Lainvoimaisista maakuntakaavoista siirtyvät merkinnät ja määräykset Yleiskaavakartat n:o 1-7 koskevat koko Jyväskylän kaupungin aluetta lukuun ottamatta voimaan jätettäviä osayleiskaavaalueita. Päällekkäisten merkintöjen kohdalla noudatetaan yleiskaavakarttojen n:o 2-7 merkintöjä ja määräyksiä. Karttojen 2-7 määräykset esitetään erikseen kullakin kyseessä olevalla kartalla. Tähän yleiskaavaan liittyy kaavaselostus, jossa on esitetty mm. tärkeimmät kaavan lähtökohtiin ja tavoittei- siin liittyvät tiedot, kaavaratkaisujen perustelut sekä kuvaus yleiskaavan vaikutuksista. Yleiset koko suunnittelualuetta koskevat määräykset: Rakennettaessa yli 50 metriä korkeita tuulivoimaloita (kokonaiskorkeus maan pinnasta) tulee pyytää aina erillinen lausunto Puolustusvoimien pääesikunnalta ja Ilmavoimilta. Tätä pienempien voimaloiden rakentamisessa vaaditaan samanlainen lausunto, mikäli rakentaminen rajautuu puolustusvoimien vakituisessa käytössä olevaan alueeseen. STRATEGINEN KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE Monitoiminnallinen tiivistyvä keskusta-alue, jonka asemakaavoituksessa ja muussa yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee noudattaa tämän yleiskaavan karttojen 2-6 merkintöjä ja määräyksiä. Suunnittelussa tulee edistää viihtyisiä ja turvallisia oleskelu-, kävely-, pyöräily- ja joukkoliikenneympäristöjä. Alueen täydennysrakentamisen tulee tukeutua olemassa olevaan kulttuuriympäristöön ja siinä tulee ottaa huomioon moderni rakennusperintö. Alueelle saa asemakaavoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä. Uusia yli 10 000 k-m2 suuryksiköitä saa kuitenkin asemakaavoittaa vain keskustan rajatuille kohdealueille Cy, Cs ja Ck. Keskustan kohdealueet (Cy, Cs ja Ck): Cy Ydinkeskusta Alue tulee asemakaavoittaa ydinkeskusta-alueen maanalainen maailma, maanalaiset yhteydet ja autojen pysäköinnin erityismääräykset huomioon ottaen. Cs Seppälän kauppakeskuskortteli Kaupallisen rakentamisen ja asuinrakentamisen tulee olla korkealuokkaista. Tarkemmat määräykset rakentamisen laadusta annetaan asemakaavoituksen yhteydessä.

of 19 kartta 1.11 kartta 1.12 kartta 1.13 Suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota hulevesien käsittelyyn ja alueelta pois johtamiseen. Ck Kankaan sydän Alueen jatkosuunnittelussa ja rakentamisessa tulee ottaa huomioon kulttuuri- ja luonnonympäristön ominaispiirteet. Kaupunkikuvan tulee olla korkealuokkainen. ALUEKESKUS Asuntokannaltaan ja toiminnoiltaan monipuolinen kaupunginosan keskus, jonka asemakaavoituksessa ja muussa yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee noudattaa tämän yleiskaavan karttojen 2-6 merkintöjä ja määräyksiä. Alueen täydennysrakentamisen tulee tukeutua olemassa olevaan kulttuuriympäristöön ja siinä tulee ottaa huomioon moderni rakennusperintö. Suunnittelussa tulee edistää muiden tavoitteiden ohella viihtyisiä ja turvallisia oleskelu-, kävely-, pyöräily- ja joukkoliikenneympäristöjä. Alueelle saa asemakaavoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä. Uusien vähittäiskaupan suuryksiköiden tulee vahvistaa tasapainoista keskus- ja palveluverkkoa Jyväskylän ydinkeskustan toiminta- ja kehitysedellytykset huomioon ottaen. Vähittäiskaupan suuryksiköiden yhteenlaskettu koko voi kohdekohtaisesti olla enintään: Kohteet: Vaajakoski 20 000 kem2 Kuokkala 20 000 kem2 Palokka 20 000 kem2 (Pappilanjoen itäpuoli) + 55 000 kem2 (Pappilanjoen länsipuoli). Palokanorren pohjoispuolen aluekeskuksen alueelle ei saa sijoittaa seudullisesti merkittäviä suuryksiköitä. Eteläportti 35 000 kem2 Tikkakosken ja Korpilahden aluekeskuksiin saa asemakaavoittaa enintään 3 000 kerrosneliömetrin suuruisia vähittäiskaupan suuryksiköitä. LÄHIKESKUS Kaupunginosan tiivis erilaisia toimintoja sisältävä keskusta-alue, jolle ei ole mahdollista sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikköä. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueen merkitys ympäröivän kaupunginosan palvelujen keskuksena. Tässä tulee tavoitella viihtyisiä ja turvallisia oleskelu-, kävely-, pyöräily ja joukkoliikenneympäristöjä. Kohteet: Huhtasuo, Keltinmäki, Kortepohja, Lohikoski, Säynätsalo, Valkeamäki PAIKALLISKESKUS Paikallinen keskus, jolle ei ole mahdollista sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikköä. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueen merkitys ympäröivän asuinalueen monipuolisena toiminnallisena keskuksena. Tässä tulee tavoitella viihtyisiä ja turvallisia kävely-, pyöräily ja joukkoliikenneympäristöjä. Kohteet: Kypärämäki, Halssilan kirkon-koulunmäki, Jyskä, Haapaniemi, Kauramäki KESTÄVÄN LIIKKUMISEN TAAJAMA Tiivistyvä, toiminnoiltaan monipuolinen taajamarakenteen alue, jolla maankäytön muutosten ja tehostamisen tulee perustua asemakaavoitukseen. Asemakaavoituksessa

of 19 kartta 1.14 kartta 1.15 kartta 1.16 tulee noudattaa yleiskaavakarttojen 2-6 merkintöjä ja määräyksiä. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon lähivirkistyksen tarpeet sekä paikallisten viheryhteyksien jatkuminen. Suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota myös joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn olosuhteisiin. Uusien rakennuspaikkojen muodostaminen vaatii pohjakseen asemakaavan. Ennen asemakaavoitusta alueella voidaan sallia ympäristön ominaispiirteisiin soveltuva, myöhempää kaavoitusta haittaamaton, olemassa olevien rakennuspaikkojen korjaus- ja täydennysrakentaminen. SELVITTÄMISEN ARVOINEN TAAJAMA Tiivistyvä toiminnoiltaan monipuolinen taajama-alue, jossa maankäytön muutosten ja tehostamisen tulee perustua asemakaavoitukseen. Asemakaavoituksen tulee perustua osayleiskaavoitukseen tai erilliseen, MRL 39 mukaisen yleiskaavan sisältövaatimukset täyttävään selvitykseen. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon lähivirkistyksen tarpeet sekä paikallisten viheryhteyksien jatkuminen. Siinä tulee kiinnittää erityistä huomiota myös joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn olosuhteisiin. Uusien rakennuspaikkojen muodostaminen vaatii pohjakseen asemakaavan. Ennen asemakaavoitusta alueella voidaan sallia ympäristön ominaispiirteisiin soveltuva, myöhempää kaavoitusta haittaamaton olemassa olevien rakennuspaikkojen korjaus- ja täydennysrakentaminen. KM-s SEUDULLISESTI MERKITTÄVÄ KAUPAN PALVELUALUE Kaupan palvelualue, jolle saa asemakaavoittaa vähittäiskaupan suuryksikköjä kohdekohtaiset kaupan laatu rajaukset huomioon ottaen sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta työpaikkatoimintaa. Asemakaavoituksessa tulee noudattaa karttojen 2-6 merkintöjä ja määräyksiä. Suuryksikköjen toteuttamisen ajoitus tulee yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa sitoa muun taajamarakenteen ja liikennejärjestelmien toteuttamiseen. Asemakaavoituksen yhteydessä tulee tarvittavin selvityksin ja kaavamääräyksin huolehtia siitä, että korttelialueen käytön kannalta oleelliset liikennejärjestelyt toteutuvat yhtä aikaa korttelialueiden rakentamisen kanssa. Suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota joukkoliikenteen järjestämisen edellytyksiin ja polkupyöräilyn olosuhteisiin. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee lisäksi ottaa huomioon muodostuvien hulevesien käsittely ja alueelta pois johtaminen. Alueiden vähittäiskaupan yhteenlaskettu koko voi olla enintään: Kohteet: Keljonkeskus 50 000 kem² + 15 000 kem² paljon tilaa vaativaa erikoistavarakauppaa Eteläportti 35 000 kem² paljon tilaa vaativaa erikoistavarakauppaa Palokankeskus-Kirri 80 000 kem2 paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa

of 19 kartta 1.17 kartta 1.18 kartta 1.19 KM-p PALJON TILAA VAATIVAN ERIKOISTAVARAN KAUPAN PAIKALLINEN KEHITTÄMIS-ALUE Paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan kehittämisalue, jolle saa asemakaavoittaa ympäristöhäiriötöntä työpaikkatoimintaa sekä paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikköjä. Asemakaavoituksessa tulee noudattaa karttojen 2-6 merkintöjä ja määräyksiä. Asemakaavoja muutettaessa alueelle saa sijoittaa olemassa olevien vähittäiskaupan suuryksiköiden ja niiden merkitykseltään vähäisten laajennusten ohella ainoastaan paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikköjä. Suuryksikön koko ei voi olla suurempi kuin 10 000 kem². Suuryksiköiden toteuttamisen ajoitus tulee yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa sitoa muun taajamarakenteen ja liikennejärjestelmien toteuttamiseen. Kohteet: Seppälänkangas ja Viherlandia. Viherlandian alueella voi sijaita myös päivittäistavaramyymälä, jonka koko ei kuitenkaan voi olla seudullisesti merkittävä. KM-p KAUPAN PAIKALLINEN PALVELUKESKUS Olemassa oleva kaupan paikallinen palvelukeskus, jolle voidaan asemakaavoittaa vähittäiskaupan suuryksikköjä sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta työpaikkatoimintaa. Asemakaavoituksessa tulee noudattaa karttojen 2-6 merkintöjä ja määräyksiä. Alueille voidaan sijoittaa sellaisia uusia vähittäiskaupan suuryksikköjä, jotka kaupan laatu huomioon ottaen voivat perustelluista syistä sijoittua keskusta-alueiden ulkopuolelle. Alueelle voidaan sijoittaa enintään 3000 kem² suuruisia päivittäistavarakaupan ja yhteensä enintään 10 000 kem² suuruisia erikoiskaupan suuryksikköjä. Keskus ei voi kasvaa seudullisesti merkittäväksi. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon polkupyöräilyn ja joukkoliikenteen edellytykset. Kohteet: Savela ja Jyskän varastomyymälä TILAA VAATIVIEN TYÖPAIKKOJEN ALUE Työpaikka-alue, jolle voidaan tärkeitä pohjavesialueita lukuun ottamatta asemakaavoittaa ympäristöhäiriöitä tuottavaa tuotantotoimintaa ja muuta tilaa vaativaa työpaikkatoimintaa. Asemakaavoituksessa tulee noudattaa karttojen 2-6 merkintöjä ja määräyksiä. Alueelle voidaan muun työpaikkarakentamisen ohella sijoittaa tuotannolliseen pääkäyttötarkoitukseen liittyviä myymälätiloja. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon virkistysja viheryhteyksien jatkuminen sekä kiinnittää erityistä huomiota muodostuvien hulevesien käsittelyyn ja alueelta pois johtamiseen. Alueelle ei voi sijoittaa muunlaisia kuin moottoriajoneuvojen toimialaan kuuluvia paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikköjä. Näiden koko voi olla enintään 10 000 kem² Eteläportin ja Seppälänkankaalle sijoittuvien Palokärki ja Itäisen

of 19 kartta 1.20 kartta 1.21 kartta 1.22 kartta 1.23 Palokärki alueilla sekä enintään 3000 kem² Tikkakosken, Ruokosaaren ja Keljonlahden alueilla. Muille tässä yleiskaavassa tilaa vaativien työpaikkojen alueeksi merkityille alueille ei sallita lainkaan vähittäiskauppaa muuten kuin toiminnan päätoimialaan liittyviä tarpeellisia myymälöitä. Kohteet: Palokärki (Seppälänkangas) Itäinen Palokärki (Seppälänkangas) Tikkakosken itäosa Ruokosaari (Kuopiontien varsi) Keljonlahti Eteläportti (KM-s-määräyksen mukaan) Säynätsalo (saaren eteläosa) Korpilahti (taajaman pohjoispuolinen alue) Kirri (pohjoisosa) Nuutti Heinämäki Rautpohjan tehtaan alue Sulunperä Seppälänkangas. TILAA VAATIVIEN TYÖPAIKKOJEN SELVITYSALUE Maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämisen näkökulmasta toissijainen työpaikkarakentamisen laajenemissuunta. Alueelle voidaan asemakaavoittaa ympäristöhäiriöitä aiheuttavaa tuotantotoimintaa ja muuta tilaa vaativaa työpaikkatoimintaa. Alueen rakentamisen tulee pohjautua toteutettavaan valtatien tiesuunnitelmaan ja tämän mukaisiin liittymäjärjestelyihin sekä asemakaavaan. Asemakaavoituksessa tulee noudattaa karttojen 2-6 merkintöjä ja määräyksiä. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon virkistysja viheryhteyksien jatkuminen sekä kiinnittää erityistä huomiota muodostuvien hulevesien käsittelyyn ja alueelta pois johtamiseen. Kohteet: Nelostien varsi, Tikkakosken risteyksen eteläpuolinen alue (pohjavesialueesta etelään) Uuraisten risteykseen saakka Nelostien varsi, Lintukangas, läntisen kehätien risteys Kairahta KYLÄHELMI Maaseudun asutuskeskittymä, jossa arvioidaan säilyvän ja kehittyvän julkisia, yksityisiä sekä yhteisöllisiä palveluita. Ympäristöään tiiviimmän kyläalueen laajuus on osoitettu kaavassa kyläaluemerkinnällä. KYLÄALUE Kehittyvä kyläalue, joka on MRL 16 :n mukaista suunnittelutarvealuetta. Alueelle tulee laatia osayleiskaava tai asemakaava. Uudisrakentamisen tulee soveltua kylämiljööseen eikä se saa haitata myöhempää kaavoitusta. Rakentaminen tulee liittää keskitettyyn vesi- ja viemäriverkostoon. MAASEUTUASUMISEN NAUHA-ALUE Maaseutuasumiselle ja elinkeinoille soveltuva alue. Alueelle tulee laatia osayleiskaava tai vähintään yleiskaavan sisältövaatimukset (MRL 39 ) täyttävä kyläselvitys. Alueella tulee huolehtia siitä, että vesihuollon toiminta-alue on tulevaa yhdyskuntakehitystä ja maankäytön mitoitusta vastaava. Niillä alueilla, joille ei vielä ole laadittu osayleiskaavaa tai kyläselvitystä, voidaan sallia kylämiljööseen soveltuva ja myöhempää kaavoitusta haittaamaton rakentaminen sillä edellytyksellä, että

of 19 kartta 1.24 kartta 1.25 kartta 1.26 kartta 1.27 kartta 1.28 kartta 1.29 rakentaminen on liitettävissä keskitettyyn vesihuoltoverkkoon ja maanomistajien yhdenvertainen kohtelu ei vaarannu. MAASEUTUELINKEINOJEN ALUE Alue on varattu ensisijaisesti maa- ja metsätaloudelle sekä muulle elinkeinotoiminnalle, joka kokonsa ja ympäristövaikutustensa suhteen sopii maaseudulle. Alueelle voi sijoittua myös elinkeinoihin liittyvää asumista, vähäisessä määrin olemassa olevia kyliä täydentävää asumista sekä vapaa-ajanasumista. SUUNNITTELUTARVEALUE Alue on MRL 16 :n mukaista suunnittelutarvealuetta lukuun ottamatta MRL 72 :n mukaisia rantavyöhykkeitä ja alueita. Rajaus esitetään myös yleiskaavaselostuksen liitteessä 8. Määräys on voimassa enintään 10 vuotta kerrallaan (MRL 16.3 ). MOOTTORITIE / OLEMASSA OLEVA Valtakunnalliseen päätieverkkoon kuuluva vain moottoriajoneuvoliikenteelle tarkoitettu erillisellä keskikaistalla varustettu tie, jolle liittyvä ja siltä poistuva liikenne on johdettava tien alkamis- tai päättymiskohtien taikka tiesuunnitelmassa osoitettujen liittymien kautta. Kohteet: Valtatie 4 (Nelostie pohjoiseen Kirriin saakka ja Vaajakosken moottoritie) Valtatatie 9 (Tampereen suunta sisältäen rantaväylän) Kohdekohtainen määräys, Jyväskylän keskusta-alue: Moottoritie tulee toteuttaa lähiympäristöltään ja valaistukseltaan kaupunkikuvallisesti korkeatasoisesna kaupungin strategisella keskusta-alueella. MOOTTORITIE / UUSI Valtakunnalliseen päätieverkkoon kuuluva vain moottoriajoneuvoliikenteelle tarkoitettu erillisellä keskikaistalla varustettu tie, jolle liittyvä tai siltä poistuva liikenne on johdettava tien alkamis- tai päättymiskohtien taikka tiesuunnitelmassa osoitettujen liittymien kautta. Kohde: Valtatie 4 (Nelostie Kirristä pohjoiseen ja Vaajakosken ohitustie Kanavuoreen saakka) VALTATIE / OLEMASSA OLEVA Valtakunnalliseen päätieverkkoon kuuluva tieyhteys. Risteävä liikenne ohjataan tiesuunnittelun ja parantamistoimenpiteiden edistymisen myötä eritasoristeyksiin. Niillä tieosuuksilla, joilla ei toistaiseksi päästä moottoritietai moottoriliikennetieratkaisuihin, pyritään risteävä liikenne ohjaamaan sopiville paikoille yksityistiejärjestelyin. Kohteet: Valtatie 4 Kanavuoresta etelään Valtatie 9 Kanavuoresta itään lukuun ottamatta tien alkupäätä Ruokosaaren alueelle saakka (Kuopiontie) Valtatie 18 (Keuruuntie) länteen Valtatie 9 Korpilahdella VALTATIE / UUSI Valtakunnalliseen päätieverkkoon kuuluva tieyhteys. Risteävä liikenne ohjataan eritasoristeyksiin. Kohde: Valtatie 9 Kanavuoren

of 19 risteys Ruokosaari kartta 1.30 kartta 1.31 kartta 1.32 kartta 1.33 SEUTUTIE TAI PÄÄKATU / OLEMASSA OLEVA Liikenteen välityskyvyn kannalta keskeinen tieyhteys tai pääkatu, jolta suorat liittymät pyritään mahdollisuuksien mukaan poistamaan. Risteävä liikenne pyritään keskittämään maaseudulla alempiasteisiin teihin ja yksityisteihin sekä asemakaava-alueilla alempiasteiseen katuverkkoon. Yleiskaavan strategiset viheryhteydet tulee turvata jatkosuunnittelussa sopivin teknisin ratkaisuin. Kohteet: Seututiet 607 (Korpilahti - Petäjävesi), 610 (Korpilahti Vespuolentie), 637 (Laukaantie), 638 (Tikkakoski Leppävesi Vaajakoski), Kuokkalan kehäväylä, Tikkakoskentie, Eteläportti Säynätsalo, Sulunperä Vesmanninmäki Vaajakosken ABC sekä seututie 630 (vanha Uuraisten tie) välillä Uuraisten raja Autiokangas. SEUTUTIE TAI PÄÄKATU / UUSI Liikenteen välityskyvyn kannalta keskeinen tieyhteys tai pääkatu, jolta suorat tonttiliittymät pyritään mahdollisuuksien mukaan poistamaan. Risteävä liikenne pyritään keskittämään maaseudulla alempiasteisiin teihin ja yksityisteihin sekä asemakaava-alueilla alempiasteiseen katuverkkoon. Yleiskaavan strategiset viheryhteydet tulee turvata jatkosuunnittelussa sopivin teknisin ratkaisuin. Kohteet: läntinen kehäväylä (Ruoke Lintukangas), Koilliskehä (Sulunperä Palokan orsi), seututie 630 välillä Puuppolan valtatieristeys Autiokangas, Tikkakoskentie 6300 Nelostien risteyksen ympäristössä. TÄRKEÄ YHDYSTIE, PAIKALLINEN KOKOAJAKATU TAI MUU KAUPUNKIRAKENTEEN KANNALTA TÄRKEÄ LIIKENNEVÄYLÄ / OLEMASSA OLEVA Liikenneväylä, jolta pyritään poistamaan suorat liittymät. Ajoneuvoliikenne pyritään ohjaamaan kaupunkialueella olemassa oleviin alemmanasteisen katuverkon liittymiin. Kohteet: Nelostien rinnakkaistienä toimiva Toivakkaan johtava vanha valtatie 4 Vaajakosken ABC:ltä etelään, muut tärkeimmät maaseudulla ja taajamien lähialueilla kulkevat yleiset tiet, kaupunkirakenteen kannalta keskeisimmät kadut, jotka eivät ole pääkatuja. TÄRKEÄ YHDYSTIE, PAIKALLINEN KOKOAJAKATU TAI MUU KAUPUNKIRAKENTEEN KANNALTA TÄRKEÄ LIIKENNEVÄYLÄ / UUSI Liikenneväylä, jolta pyritään poistamaan suorat liittymät. Ajoneuvoliikenne pyritään ohjaamaan kaupunkialueella olemassa oleviin alemmanasteisen katuverkon liittymiin. Kohteet:

of 19 Nelostien rinnakkaistie Puuppolasta pohjoiseen. Kokoajakatu Nelostien länsipuolisella suunnitellulla työpaikka-alueella Tikkakoskentien ja Uuden Uuraistentien välillä. kartta 1.34 OLEMASSA OLEVA VALTATIEN ERITASOLIITTYMÄ kartta 1.35 SUUNNITELTU VALTATIEN ERITASOLIITTYMÄ kartta 1.36 kartta 1.37 kartta 1.38 kartta 1.39 VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄ PÄÄRATA Valtakunnallisesti merkittävä sähköistetty päärata, jolla ei sallita tasoristeyksiä. Kaikki risteävä liikenne tulee toteuttaa eritasoratkaisuin. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa ja muussa ympäröivän alueen jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon radasta aiheutuva melu, tärinä ja muu haitta. Jyväskylästä etelään kohti Tamperetta kulkeva rataosuus tulee suunnitella ja rakentaa kaksiraiteiseksi. Radan sijainti maastossa määräytyy myöhemmin asianmukaiseen suunnitelmaan perustuen. Kohteet: päärata Tampereen ja Pieksämäen suuntiin. RAUTATIE Tasoristeykset tulee poistaa suunnittelun edetessä kaikilta rataosuuksilta. Kohteet: Jyväskylästä Haapamäen ja Suolahden suuntaan lähtevät rautatiet RAUTATIEN LIIKENNETUNNELI Rataverkon nykyiset ja suunnitellut liikennetunnelit. Kohteet: pääradan tunnelit Jyväskylän eteläpuolella, pääradan Pönttövuoren tunneli Vaajakosken itäpuolella, Kangasvuoren tunneli Suolahden radalla ja Möykynmäen tunneli Haapamäen radalla. MOOTTORITIETUNNELI / UUSI Valtatie 4:n tunneli, jossa molemmille ajoradoille on omat erilliset käytävänsä. Kohde: Kirri Palokan pohjoisosassa. PÄÄVIRKISTYSALUE Kaupunkiseudullisesti merkittävä virkistysalue. Suunnittelussa osoitetaan virkistystoimintoja varten tarpeelliset alueet ja ulkoilureitit, joiden sijoittelussa ja hoidossa tulee ottaa huomioon myös kulttuuriympäristön, maiseman ja luonnon erityispiirteet sekä ekologiset viheryhteydet. Reittien tulee muodostaa lenkkimäisiä yhteyksiä ja niiltä tulee olla sujuvat yhteydet asuinalueille. Metsänhoidossa tulee kiinnittää erityistä huomiota yleiskaavakartan 3/7 päävirkistysreittien varsilla avautuvien näkymien vaihtelevuuteen ja eheyteen. Alueella on voimassa MRL 43.2 :n mukainen ehdoton

of 19 kartta 1.40 kartta 1.41 kartta 1.42 rakentamisrajoitus. Alueelle voi sijoittaa kuitenkin tämän estämättä liikuntaa ja virkistystä palvelevia rakennuksia ja rakennelmia sekä ja yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia rakennuksia ja laitteita. Myös maanläjitystoiminta on mahdollista, mikäli tämä perustuu asianmukaiseen hyväksyttyyn suunnitelmaan ja toimet eivät aiheuta pysyvää haittaa alueen virkistyskäytölle tai ympäristön erityisarvoille. Kohteet: Laajavuori Aittovuori Savonmäki Kotalampi - Kolmisoppinen - Taka-Keljo Keljonkangas Iso-Urtti Hintusvuori Jääskelä Muuratsalo Länsi-Palokka Tikkakoski Touruvuori Kokkomäki Kohdekohtainen määräys, Laajavuoren länsirinne: Laajavuoren länsirinteillä on sallittu laskettelurinteiden sekä niitä palvelevien rakennusten ja rakennelmien rakentaminen. Rakentamisen tulee kuitenkin olla sijainniltaan, massoittelultaan sekä kooltaan maiseman ja luonnon ominaispiirteisiin sopivaa. VIHERALUE Ulkoilua ja virkistystä varten varattu alue, jolle voi sijoittua virkistysreittejä ja liikuntapaikkoja. Alueella on voimassa ehdollinen rakentamisrajoitus (MRL 43.1 ). Alueelle voi sijoittaa kuitenkin tämän estämättä virkistystä ja ulkoilua palvelevia rakennuksia ja rakennelmia sekä ja yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia rakennuksia ja laitteita. Rakentamisen sijoittelussa tulee ottaa huomioon kulttuuriympäristön, maiseman ja luonnon erityispiirteet sekä ekologiset viheryhteydet. Myös maanläjitystoiminta on mahdollista, mikäli tämä perustuu asianmukaiseen hyväksyttyyn suunnitelmaan ja toimet eivät aiheuta pysyvää haittaa alueen virkistyskäytölle tai ympäristön erityisarvoille. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueelle sijoittuvien palvelujen saavutettavuus sekä viherverkon ja virkistysreittien jatkuvuus alueelta toiselle. VIRKISTYS-, MATKAILU- JA VAPAA- AJANKESKUS Alueen rakentaminen edellyttää asemakaavoituksen. Jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon alueen merkitys kaukomaisemassa ja sopeuttaa rakentaminen mahdollisimman hyvin ympäristöönsä. Suunnittelussa tulee pyrkiä yhtenäisten ja sujuvien virkistysreittien aikaansaamiseen ja ympäristön laadun korkeatasoisuuteen. Alueelle voidaan sijoittaa sen toimintoja palvelevia rakennuksia ja rakennelmia sekä laskettelurinteitä. Niiden sijoittelussa, massoittelussa ja koossa tulee ottaa huomioon maiseman, kulttuuriympäristön ja luonnon erityispiirteet. Alue tulee toteuttaa siten, että nykyinen puusto saadaan mahdollisimman hyvin säilymään. Kohde: Laajavuori, itäinen kaupungin puoleinen osa KEHÄ VIHREÄ Virkistys- ja viheralueiden kehittämisen kohdealue. Merkinnällä osoitetaan kaupungin keskustan virkistys-, kulttuuri- ja

of 19 kartta 1.43 kartta 1.44 kartta 1.45 kartta 1.46 kartta 1.47 kartta 1.48 viherympäristönä tärkeä kokonaisuus. Suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota viheryhteyksien ja virkistysreittien yhtenäisyyteen ja jatkuvuuteen sekä virkistysalueiden toiminnalliseen kehittämiseen. Tavoitteena on myös erilaisten kulttuuri-, maisema- ja ympäristöarvojen säilyttäminen ja kehittäminen sekä viihtyisä ympäristö. KEHÄ SINISET Virkistys- ja viheralueiden kehittämisen kohdealue. Merkinnällä osoitetaan Jyväsjärven, Tuomiojärven ja Palokkajärven virkistysja viherympäristönä merkittävät rantavyöhykkeet. Suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota ulkoilureittien yhtenäisyyteen, jatkuvuuteen ja viihtyisyyteen sekä maisema- ja ympäristöarvojen säilyttämiseen. Kehä Sinisten rantavyöhykkeille ei tule kaavoittaa uusia omarantaisia tontteja. Jatkosuunnittelussa tulee myös kiinnittää erityistä huomiota myös vesivirkistyksen olosuhteiden kehittämiseen sekä hulevesien viivyttämiseen. ERITYISALUEET Lentokenttä (Tikkakoski), Puolustusvoimien alue (Tikkakoski), Jätteenkäsittelyalue (Mustankorkea), Jäteveden puhdistamo (Nenäinniemi), Rauhalahden voimala ja Keljonlahden voimala. Kohdekohtainen määräys: Keljonlahden voimalan aluevarauksen sisälle voidaan pohjavesialue ja riittävä pohjavedenottamon suoja-alue huomioon ottaen asemakaavoittaa aluetta myös työpaikkoja ja rakennettuja virkistystoimintoja varten. LENTOKENTÄN MELUALUE Alueelle ei tule osoittaa asumista tai muita meluherkkiä toimintoja. Jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon valtioneuvoston päätöksellä annetut melutason ohjearvot. Alue on MRL 16 :n mukaista suunnittelutarvealuetta. SATAMA Kohteet: Lutakko, Keljonlahti, Korpilahden kirkonkylä, Säynätsalon Juurikkasaari ja Vaajakosken Varassaari LENTOLIIKENNETTÄ PALVELEVIEN VARALASKUPAIKKOJEN SUOJA-ALUE Suojaalue ulottuu molemmin puolin 150 metrin etäisyydelle puolelleen lähimmän ajoradan ajokaistojen keskilinjasta Tikkakosken risteyksen eteläpuolisella Tikkamannilan varalaskupaikalla sekä 300 metrin etäisyydelle puolelleen lähimmän ajoradan ajokaistojen keskilinjasta Tikkakosken risteyksen pohjoispuolisella Lentokentän varalaskupaikalla. Alueelle ei tule sijoittaa meluherkkiä toimintoja tai esterajoituksia aiheuttavia korkeita rakennelmia. Alueelle sijoittuvista rakennushankkeista on pyydettävä puolustusvoimien lausunto. TIKKAKOSKEN LENTOKENTÄN JA

of 19 kartta 1.49 kartta 1.50 VARALASKUPAIKAN ESTEVAPAA ALUE Lentoesteen muodostavista mastoista ja rakenteista on pyydettävä puolustusvoimien lausunto sekä ilmailulain 1194/2009 165 mukainen lausunto Trafilta. OLEMASSA OLEVA TAI SUUNNITELTU 400 KV TAI 100 KV VOIMALINJA Kohdekohtainen määräys: Korpilahdelta lounaaseen osoitetun uuden suunnitellun linjan paikka on osoitettu ohjeellisena. kartta 1.52 kartta 1.53 VESIALUE oikeusvaikutteeton, informatiivinen merkintä VOIMAAN JÄÄVÄÄ YLEISKAAVA-ALUETTA RAJAAVA VIIVA Alue, jolla aiemmin laadittu oikeusvaikutteinen yleiskaava jää voimaan. Strategisella yleiskaavakartalla (1/7) nämä alueet on kuvattu valkoisina. Poikkeuksena edelliseen Kankaan osayleiskaavan alue kaupungin keskustan koillispuolella on kuvattu yleiskaavakartalle ympäröivän muun alueen kaltaisesti. kartta 1.54 YLEISKAAVA-ALUEEN RAJA kartta 2.1 NATURA 2000-ALUE Suojelu määräys: Alueen suojeluarvojen huom ioon ottam isesta on säädetty luonnonsuojelulain 65 ja 66 :ssä. kartta 2.2 kartta 2.3 LUONNONSUOJELULAIN MUKAISESTI PERUSTETUT JA PERUSTETTAVIKSI TARKOITETUT ALUEET JA KOHTEET Suojelumääräys: Alueella ei saa ryhtyä toimen piteisiin, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. Maaperä, puusto ja muukasvillisuus tulee säilyttää luonnontilassa. Alueella on voimassa MRL 43.2 :n mukainen ehdoton rakentamisrajoitus sekä MRL 128 :n mukainen toimenpiderajoitus. Suojelualueet toteutetaan luonnonsuojelulainsäädännön mukaisesti. Suojelumääräys on voimassa kunnes suojelualue perustetaan edellä mainitun lain säätämällä tavalla ja alueen käytöstä annetaan yksityiskohtaiset ohjeet. Kohdekohtainen määräys: Suojelumääräys on voimassa kunnes alue on muodostettu luonnonsuojelulain mukaiseksi suojelualueeksi, kuitenkin enintään 5 vuotta tämän yleiskaavan voimaantulosta lukien. Määräys koskee seuraavia luonnonsuojelulailla perustettaviksi tarkoitettuja alueita: sl82 Kotajärvet 2 sl86 Lammakesuo sl90 Länsirannan länsiosa

of 19 kartta 2.4 kartta 2.5 kartta 3.1 LUO-NET: LUONTOARVOALUEET YHDISTÄVÄ VIHERALUEVERKKO Viheralueverkko tulee säilyttää rakenteeltaan katkeamattomana ja mahdollisimman leveänä luontoarvoiltaan monimuotoisena alueverkkona. Sen sijainti ja laajuus täsmentyy tarkemmassa suunnittelussa. Alueella on voimassa MRL 43,2 :n mukainen ehdoton rakentamisrajoitus. Alueen hyödyntäminen hulevesien käsittelyssä sekä kunnallisteknisten verkkojen ja rakenteiden rakentaminen on mahdolli sta, mikäli tällainen toiminta voidaan riittävin selvityksin osoittaa verkoston arvokkaita ominaispiirteitä ja toimintaperiaatteita vaarantamattomaksi. VIHERYHTEYSTARVE OSANA VIHERALUEVERKKOA Luonnonsuojelualueiden, muiden erityisiä luontoarvoja omaavien alueiden sekä laajempien viheralueiden välinen ohjeellinen viheryhteystarve. Yhteyden täsmällinen sijainti tulee selvittää ja osoittaa tarkemmassa suunnittelussa siten, että se voidaan toteuttaa rakenteeltaan katkeamattomana, puustoisena, mahdollisimman leveänä sekä luontoarvoiltaan monimuotoisena. Verkon alueen hyödyntäminen hulevesienkäsittelyssä onmahdollista, jos toiminta voidaan riittävin selvityksin osoittaa verkoston arvokkaita ominaispiirteitä ja toimintaperiaatetta vaarantamattomaksi. ULKOILUPUISTO Ulkoiluun ja lähivirkistykseen varattu alue, jolle voi sijoittaa erilaisia reittejä sekä liikuntaa ja virkistystä palvelevia toimintoja. Alueella on voimassa MRL 43.2 :n mukainen ehdoton rakentamisrajoitus. Alueelle saa tämän estämättä sijoittaa sen luonteeseen sopivia, virkistystä ja liikuntaa palvelevia pienehköjä rakennuksia ja rakennelmia sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia rakenteita ja laitteita. Suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota alueille sijoittuvien reittien muodostaman verkon jatkuvuuteen sekä siihen, että nämä yhdistävät ulkoilupuistoja asuinalueille ja päävirkistysalueille. Toimintojen ja ulkoilureittien sijoittelussa sekä metsänhoidossa tulee ottaa huomioon kulttuuriympäristön, maiseman ja luonnon erityispiirteet sekä viheryhteyksien jatkuminen. TOIMINNALLISESTI MERKITTÄVÄ VIRKISTYSPALVELUKOHDE Liikunta- ja virkistysalue, jonka tarkka sijainti ja rajaus määräytyvät osayleiskaavoituksessa ja asemakaavoituksessa. Suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota kohteiden saavutettavuuteen kävellen, pyöräillen ja julkista liikennettä käyttäen sekä läheisiltä asuinalueilta että kaupungin muista osista. Alueen luonteeseen ja ympäröivään yhdyskuntarakenteeseen sopiva, liikuntaa ja muita virkistystoimintoja sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palveleva rakentaminen on

of 19 kartta 3.2 kartta 3.3 kartta 3.4 kartta 3.5 kartta 3.6 sallittua. Suunnittelussa tulee pyrkiä monipuolisten ja korkeatasoisten liikuntapaikkojen synnyttämiseen sekä sujuvien ja esteettömien reittien muodostumiseen. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon myös kulttuuriympäristön, maiseman ja luonnon erityispiirteet. Kohteet: Huhtasuo (t1), Kauramäki (t2), Keljonkangas (t3), Korpilahti (t4), Korppumäki (t5), Kotalampi (t6), Palokka (t7), Pohjanlampi (t8), Tikkakoski (t9), Tuomiojärven ranta (t10), Vaajakoski (t11), Valkeamäki (t12) Kohdekohtainen määräys: Suurten, koko kaupungin väestön tarpeita palvelevien liikuntalaitosten rakentaminen on sallittua Huhtasuolla (t1), Korppumäessä (t5), Palokassa (t7), Pohjanlammen alueella (t8), Tikkakoskella (t9) ja Vaajakoskella (t11). Rakentamisen määrä ja koko sekä liikenneyhteydet ja pysäköintitarpeet tulee selvittää asemakaavoituksella. OHJEELLINEN PÄÄVIRKISTYSREITTI Tärkeimmät virkistysreitit, jotka yhdistävät toisiinsa erityisesti päävirkistysalueita sekä Kehä Vihreää ja Kehä Sinisiä. Reitit ovat kartalla ohjeellisina ja ne tulee pyrkiä sijoittamaan virkistysja viheralueille. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon reittien jatkuvuus, turvallisuus ja sujuvuus sekä sopeuttaa ne mahdollisimman hyvin maiseman, kulttuuriympäristön ja luonnon erityispiirteisiin. Paikat, joissa virkistysreitti risteää pääkatujen, tärkeiden yhdysteiden tai niitä merkittävämpien liikenneväylien kanssa, on pyrittävä toteuttamaan eritasoratkaisuna. Rautatien ja virkistysreitin risteämisen tulee tapahtua aina eri tasossa. ARVOKAS MAISEMA-ALUE Merkinnällä osoitetaan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukainen valtakunnallisesti arvokas maisema-alue sekä maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. Suunnittelussa on otettava huomioon arvokkaan maisema-alueen kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti. Rakentaminen tulee toteuttaa tukeutuen olemassa olevaan kylämiljööseen ja noudattaen perinteisiä rakennusten sijoittumisperiaatteita. Rantapuusto sekä eheät peltojen reunavyöhykkeet tulee säilyttää. Avoimissa kulttuurimaisemissa avautuvat tärkeimmät näkymät tulee säilyttää. Uusien teiden ja muiden rakenteiden sijoittelussa tulee pyrkiä noudattamaan maiseman ja maaston muotoja. ARVOKAS PERINNEMAISEMA Maakunnallisesti arvokas perinnemaisema, jonka säilyminen on turvattava alueen suunnittelussa. MAISEMATIE Maisemallisesti arvokas tie, jonka parannushankkeissa sekä lähialueiden suunnittelussa ja rakentamisessa on otettava huomioon tien luonteenomainen geometria, sopeutuminen ympäristöönsä sekä siltä ulospäin avautuvat näkymät.

of 19 kartta 3.7 kartta 4 kartta 4.1 kartta 4.2 kartta 4.3 MAISEMALLISESTI MERKITTÄVÄ SELÄNNEALUE Virkistysalueen osa, jolla rakentaminen sekä maaston ja kasvillisuuden käsitteleminen on rajoitettua. Alueella on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 128 mukainen toimenpiderajoitus sekä 43.2 mukainen ehdoton rakentamisrajoitus. Edellisen estämättä alueelle voidaan sijoittaa pienimuotoista virkistystoimintoja tai yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevaa rakentamista edellyttäen, että hankkeilla ei turmella arvokasta maisemakuvaa. Alueelle ei saa rakentaa uusia mastoja. Rakentaminen sekä metsänhoidolliset tai maaperän muokkaamiseen liittyvät toimet tulee toteuttaa siten, että maiseman ääriviivat ja reunavyöhykkeet säilyvät ehjinä tärkeiden näkymien suunnasta katsottuna. Näiden näkymien suunta on osoitettu kaavakartalla reunaviivana. Yleismääräys - hulevedet Maaperän ja muiden reunaehtojen salliessa hulevesiä tulee imeyttää, johtaa avouomissa ja viivyttää lähellä syntypaikkaa ennen niiden johtamista vesistöön tai hulevesiverkostoon. POHJAVESIALUE Merkinnällä on osoitettu 1. ja 2. luokan pohjavesialueet. Aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava ja luvitettava siten, etteivät ne heikennä pohjaveden laatua tai vähennä pohjavesiesiintymän antoisuutta (YSL 1. luku 8 ja VL 3. luku 2 ). Merkinnän yhteydessä on esitetty pohjavesialueen nimi. Alue on MRL 16 :n mukaista suunnittelutarvealuetta. POHJAVESILUOKITUKSESTA POISTETTU POHJAVESIALUE Merkinnällä on osoitettu pohjavesialueluokituksesta poistetut pohjavesialueet (Säynätsalo, Muuratsalo, Kolu, Kuohu ja Seppälänkangas). Luokituksesta poistetuilla alueilla pohjaveden suojelu jatkuu vesilain ja ympäristönsuojelulain säätelemänä. Merkinnän yhteydessä on esitetty luokituksesta poistetun pohjavesialueen nimi. POHJAVEDENOTTOPAIKKA JA SUOJAVYÖHYKE Vedenottopaikan häiriötön toiminta tulee turvata. Vedenottopaikan suojavyöhykkeellä (noin 200 m säde pohjavesikaivosta) tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, ettei alueen toiminnoilla vaaranneta vedenottoa. Suojavyöhykkeelle on mahdollista sijoittaa vain sellaisia toimintoja, jotka on arvioitu veden laadulle, pohjavesialueen antoisuudelle ja vedenottopaikan toiminnalle täysin riskittömiksi tai riskeiltään erittäin vähäisiksi. Suojavyöhykkeellä on sallittua vain vesihuollolle välttämättömien rakenteiden rakentaminen sekä olemassa olevien rakennuspaikkojen täydentävä ja korvaava rakentaminen. Suojavyöhykkeellä olevat

of 19 kunnallistekniset rakenteet on ylläpidettävä siten, ettei niistä aiheudu haittaa pohjavedelle. Suojavyöhykkeellä on voimassa MRL 43.1 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. kartta 4.4 KÄYTÖSTÄ POISTETTU TAI POISTUVA POHJAVEDENOTTOPAIKKA kartta 4.5 kartta 4.6 kartta 5 kartta 5.1 kartta 5.2 TUOMIOJÄRVEN VALUMA-ALUE Alueen maankäyttö on suunniteltava siten, ettei Tuomiojärven veden käyttö raakaveden lähteenä vaarannu. TUOMIOJÄRVEN SUOJA-ALUE Alueen maankäyttö on suunniteltava siten, ettei Tuomiojärven veden käyttö raakaveden lähteenä vaarannu. Uusia alueita kaavoitettaessa on laadittava hulevesien hallintasuunnitelma ja huolehdittava siitä, että kaava ohjaa tehokkaaseen hulevesien synnyn ehkäisyyn. Jos alueella tulee syntymään johtamista vaativia hulevesiä, ne tulee käsitellä mahdollisimman luonnonmukaisesti. Alueellisesti laajoissa hankkeissa on laadittava rakentamisvaiheen hulevesisuunnitelma, jossa määritellyt toimet tulee toteuttaa ennen alueen rakentamista ja sen aikana. Kohteet on merkitty kirjaintunnuksin (esim smxx). Kohteiden numerointi (xx) viittaa selostuksen liitteenä olevaan Jyväskylän kaupungin yleiskaavan kulttuuriympäristöselvityksen kohdeluettelointiin. Rakennussuojelu- ja Arvar Aallon sekä keskustaalueella sijaitsevat maakunnallisesti arvokkaat kohteet on kuvattu Jyväskylän kaupungin yleiskaavan kulttuuriympäristöselvityksessä tarkemmin. UNESCO:N MAAILMANPERINTÖKOHDE Kohdetta ja sen lähiympäristöä koskevissa suunnitelmissa ja toimenpiteissä on huomioitava, että maailmanperintökohteen rakennus- ja kulttuurihistorialliset sekä maisemalliset arvot säilyvät ja vahvistuvat. Aluetta koskevissa toimenpiteissä tai alueen tarkemmassa suunnittelussa on kuultava Museovirastoa. Kohteen suoja-alue määritellään jokaisen UNESCO-kohteen yksilöllisessä hoitosuunnitelmassa (World Heritage Management Plan). Maailmanperintökohteisiin liittyvien asioiden vastuuviranomainen Suomessa on opetus- ja kulttuuriministeriö. MUINAISMUISTOKOHDE Muinaismuistolain (295/1963) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Kohteen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Kohdetta koskevista suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen (Museovirasto tai

of 19 kartta 5.3 maakuntamuseo) lausunto. VALTAKUNNALLISESTI ARVOKAS RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ Aluetta koskevissa toimenpiteissä, alueen tarkemmassa suunnittelussa tai kaavojen ajanmukaisuutta arvioitaessa on otettava huomioon kulttuurihistoriallisen rakennetun ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti. Aluetta tai kohdetta koskevissa toimenpiteissä on kuultava museoviranomaisia (Museovirasto tai maakuntamuseo). RKY-alueiden rajaukset tarkistetaan asemakaavoitusvaiheessa yhteistyössä museoviranomaisten (Museovirasto tai maakuntamuseo) kanssa. kartta 5.4 RAKENNUSSUOJELUKOHDE TAI -ALUE kartta 5.5 kartta 5.6 kartta 5.7 Kohde tai alue on suojeltu rakennussuojelulailla tai asetuksella, asetuksella valtion omistamien rakennusten suojelusta (480/1985) tai ne ovat mukana sopimuksessa (1998) koskien valtakunnallisesti merkittävien rautatieasema-alueiden säilyttämistä ja suojelemista. Kirkolliset kohteet on suojeltu kirkkolain 14 luvun 5 nojalla. Aluetta tai kohdetta koskevissa toimenpiteissä, alueen tarkemmassa suunnittelussa tai kaavojen ajanmukaisuutta arvioitaessa on otettava huomioon kulttuurihistoriallisesti merkittävän rakennetun ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti. Aluetta tai kohdetta koskevissa toimenpiteissä on kuultava museoviranomaisia (Museovirasto tai maakuntamuseo). MAAKUNNALLISESTI ARVOKAS RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ Aluetta tai kohdetta koskevissa toimenpiteissä, alueen tarkemmassa suunnittelussa tai kaavojen ajanmukaisuutta arvioitaessa on otettava huomioon kulttuurihistoriallisesti merkittävän rakennetun ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti. Aluetta tai kohdetta koskevissa toimenpiteissä on kuultava museoviranomaisia (Museovirasto tai maakuntamuseo). ALVAR AALLON RAKENNUSPERINTÖ Aluetta tai kohdetta koskevissa toimenpiteissä, alueen tarkemmassa suunnittelussa tai kaavojen ajanmukaisuutta arvioitaessa on otettava huomioon kulttuurihistoriallisesti merkittävän rakennetun ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti. Aluetta tai kohdetta koskevissa toimenpiteissä on kuultava museoviranomaisia (Museovirasto tai maakuntamuseo) ja Alvar Aalto -museota. ALVAR AALLON MAISEMAPERINTÖ Alvar

of 19 kartta 5.8 kartta 5.9 kartta 5.9.1 kartta 6 kartta 6.1 kartta 6.2 Aallon rakennusperintöön liittyvä, kaupunki- ja maisematilallisesti arvokas maisemanäkymä. Maisemaperinnön säilyttämisen tavat ja edellytykset ratkaistaan asemakaavoitusvaiheessa. SÄILYTETTÄVÄN ARVOISET PIENTALOALUEET Aluetta tai alueen kohteita koskevissa toimenpiteissä, alueen tarkemmassa suunnittelussa tai kaavojen ajanmukaisuutta arvioitaessa on otettava huomioon kulttuurihistoriallisen rakennetun ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti sekä kuultava maakuntamuseota. Aluerajaus on ohjeellinen. KULTTUURIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISEN KOHDEALUE Historiallisesti merkittävä rataosuus, joka sitoo yhteen arvokkaita asema-alueita, eri aikakausien rakennusperinnettä ja asematyyppejä, taajamia ja teollisuusmiljöitä. Alueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteet. Aluerajaus on ohjeellinen. Merkintä perustuu Keski-Suomen maakuntakaavan merkintään. Yleismääräys: Yleiskaava on ohjeena osayleiskaavoille ja asemakaavoille. Yleiskaavan oikeusvaikutteinen kartta 6 ja siinä esitetyt täydennysrakentamiskohteet ja -vyöhykkeet ja niihin liittyvät oheissuunnitelmat eivät oikeuta suoraan rakentamiseen. Täydennysrakentamisen kohdealue (Kivat naapurit kohde) Täydennysrakentamisen laatu ja laajuus tulee ratkaista asemakaavalla. Yleiskaavan kartat n:o 2-5 tulee ottaa suunnittelun lähtökohdaksi sekä yksittäisten kohteiden että niiden muodostamien kokonaisuuksien yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja lupaharkinnassa. Kohteet: 1) Halssilan louhimopuisto, 2) Köhniö, 3) Kotimäki A, Vaajakoski, 4) Kotimäki B, Vaajakoski, 5) Tikkakosken keskusta, 6) Autiokangas, Tikkakoski, 7) Ristonmäki, Haapaniemi, 8) Harakkaranta, 9) Tikka, 10) Pappilanvuorentie, Palokka Vyöhyke 1 (V1) Ensisijainen rakentamisen kohdentamisvyöhyke, jolla tehokas ympäristöönsä sopiva täydennysrakentaminen ja uudisaluerakentaminen on erityisen suotavaa. Toiminnat tukeutuvat helposti saavutettavaan joukkoliikenteeseen, laadukkaisiin pyöräilyreitteihin ja keskustassa sekä aluekeskuksissa myös kävelyyn. Täydennysrakentamisen laatu ja laajuus tulee ratkaista asemakaavalla. Yleiskaavan kartat 2-5 tulee ottaa suunnittelun lähtökohdaksi sekä yksittäisten kohteiden että niiden muodostamien kokonaisuuksien asemakaavoituksessa, yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja lupaharkinnassa. VYÖHYKE 2 (V2) Toissijainen rakentamisen kohdentamisvyöhyke, jolla ympäristöönsä sopiva

of 19 kartta 6.3 kartta 6.4 kartta 6.5 kartta 6.6 kartta 6.7 täydennysrakentaminen ja uudisaluerakentaminen on suotavaa. Toiminnat tukeutuvat joukkoliikenteeseen, pyöräilyreitteihin ja mahdollisuuksien mukaan kävelyyn. Täydennysrakentamisen laatu ja laajuus tulee ratkaista asemakaavalla. Yleiskaavan kartat 2-5 tulee ottaa suunnittelun lähtökohdaksi sekä yksittäisten kohteiden että niiden muodostamien kokonaisuuksien asemakaavoituksessa, yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja lupaharkinnassa. KÄVELYKESKUSTA Kävelykadut tulee toteuttaa korkealaatuisina ja esteettöminä ensisijaisesti jalankulkua palvelevina ympäristöinä. Kävelykatujen pintamateriaalien, kalusteiden ja valaistuksen laadun tulee olla korkeatasoisempia kuin normaalissa katuympäristössä. Kävelypainotteisella kadulla jalankulkijoille on erotettu ajoradasta jalkakäytävät esimerkiksi matalalla reunakivellä, pollareilla tai kourulla. Vaihtoehtoisesti kävelypainotteinen katu voidaan toteuttaa "Shared space" -ratkaisuin. Moottoriajoneuvoliikenteen nopeutta rajoitetaan nopeusrajoituksen lisäksi rakenteellisen keinoin. KESKEINEN JOUKKOLIIKENNEKÄYTÄVÄ Erityisen korkean palvelutason joukkoliikennereitti. Reitin varrelle sijoittuu merkittäviä työvoimavaltaisia palveluja, oppilaitoksia, kaupunkimaista tehokasta asumista ja merkittäviä kaupallisia palveluja. PYÖRÄILYN TAVOITEVERKKO JA KÄVELYKESKUSTA Jyväskylän pyöräilyn tavoiteverkko muodostuu pääreiteistä ja aluereiteistä. Paikallisreittejä tavoiteverkossa ei ole esitetty. Paikallisreittejä ovat kaupunki-, alue- ja lähikeskusten sekä kylien sisäiset reitit. Pyöräilyn pääreitit ovat valtaväyliä, joka mahdollistavat nopean, suoran, esteettömän ja turvallisen pyöräliikenteen. Pääreitit yhdistävät pyöräilyetäisyydellä olevat aluekeskukset ja suuret asutustihentymät strategiseen keskustaalueeseen. Aluereitit täydentävät pääreittejä ja yhdistävät keskuksia toisiinsa ja pääreiteille. Kävelykeskusta on kävelykaduista ja kävelypainotteisista kaduista muodostuva strategisen keskusta-alueen osa. Kävelykatu on tarkoitettu kävelyyn ja pyöräilyyn. Kävelypainotteinen katu on usein kävelykadun vaihtoehto paikoissa, joissa moottoriajoneuvoliikennettä ei voida kokonaan rajata pois. PYÖRÄILYN PÄÄREITTI Jalankulkuvyöhykkeellä pyöräily erotetaan jalankulusta nopeuden, jatkuvuuden ja näkyvyyden sekä väylähierarkian erottuvuuden vuoksi. Pyöräilyn pääreitin laatu on olosuhteiden mahdollistaessa suuntauksen, väylätyypin poikkileikkauksen ja erottelun sekä opastuksen osalta samoilla jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden määrillä yleensä alempitasoisia reittejä korkeatasoisempi.

of 19 kartta 6.8 kartta 6.9 kartta 6.9.1 OHJEELLINEN PYÖRÄILYN PÄÄREITTI Suunnittelumääräys on sama kuin pyöräilyn pääreiteillä, mutta ohjeellisen pääreitin linjaus määritetään tarkemmin yksityiskohtaisessa suunnittelussa maastonmuodot huomioiden sekä pääreitin sujuvuus ja jatkuvuus varmistaen. PYÖRÄILYN ALUEREITTI Jalankulkuvyöhykkeellä pyöräily erotetaan jalankulusta nopeuden, jatkuvuuden ja näkyvyyden sekä väylähierarkian erottuvuuden vuoksi. Pyöräilyn aluereitin laatu on jonkin verran pääreitin laatutasoa alempi, mutta se on silti olosuhteiden mahdollistaessa samoilla jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden määrillä yleensä paikallisreittejä korkeatasoisempi. OHJEELLINEN PYÖRÄILYN ALUEREITTI Suunnittelumääräys on sama kuin pyöräilyn aluereiteillä, mutta ohjeellisen aluereitin linjaus määritetään tarkemmin yksityiskohtaisessa suunnittelussa maastonmuodot huomioiden sekä alueellisen pääreitin sujuvuus ja jatkuvuus varmistaen