TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 BUDGET 2015 EKONOMIPLAN 2015 2017

TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 BUDGET 2015 EKONOMIPLAN 2015 2017 Kaupunginjohtajan esitys 8.10.2014 Stadsdirektörens förslag 8.10.2014

Sisältö Innehåll 1 Kaupunginjohtajan katsaus Stadsdirektörens översikt... 4 2 Yleisperustelut Allmänna motiveringar... 6 2.1 Yleinen taloudellinen tilanne Det allmänna ekonomiska läget... 6 2.2 Kuntatalous Kommunalekonomin... 8 2.3 Porvoon kaupungin tilanne Borgå stads situation... 9 2.3.1 Yleistä Allmänt... 9 2.3.2 Porvoon taloudellinen tilanne Borgå stads ekonomiska situation... 12 2.4 Talousarvion ja taloussuunnitelman perustelut Motiveringar till budgeten och ekonomiplanen... 13 2.4.1 Talousarvio ja taloussuunnitelma kuntalaissa Budgeten och ekonomiplanen enligt kommunallagen... 13 2.4.2 Talousarvion ja taloussuunnitelman sisältö Budgetens och ekonomiplanens innehåll... 14 2.4.3 Talousarvion rakenteelliset muutokset Förändringar i budgetens uppbyggnad... 15 2.4.4 Talousarvion laatimisen lähtökohdat Utgångspunkter för upprättandet av budgeten... 15 2.4.5 Porvoon kaupungin organisaatio Borgå stads organisation... 17 2.5 Verotulot ja valtionosuudet Skatteintäkter och statsandelar... 18 2.5.1 Kunnallisvero Kommunalskatt... 18 2.5.2 Kiinteistövero Fastighetsskatt... 19 2.5.3 Osuus yhteisöveron tuotosta Kommunernas andel av samfundsskattens avkastning... 20 2.5.4 Yhteenveto verotuloista Sammanfattning av skatteintäkter... 20 2.5.5 Käyttötalouden valtionosuudet Statsandelar inom driftsekonomin... 22 2.6 Kaupungin rahoitustarpeet ja lainanotto Stadens finansieringsbehov och låneupptagning... 24 2.7 Tuloslaskelma Resultaträkning... 26 2.8 Rahoituslaskelma Finansieringskalkyl... 27 3 Henkilöstösuunnitelma Personalplan 2015 2017... 28 4 Toimialakohtaiset perustelut Sektorvisa motiveringar... 34 4.1 Konsernihallinto Koncernförvaltning... 34 4.1.1 Konsernijohto - Koncernledning... 34 4.1.2 Hallintopalvelukeskus Centralen för förvaltningstjänster... 42 4.1.3 Kaupunkikehitys Stadsutveckling... 43 4.1.4 Lupa- ja valvonta-asiat Tillstånds- och tillsynsärenden... 48 4.2 Sosiaali- ja terveystoimi Social- och hälsovårdssektorn... 53 4.2.1 Sosiaali- ja terveystoimen johto Social- och hälsovårdssektorns ledning... 54 4.2.2 Terveyspalvelut Hälsotjänster... 56 4.2.3 Erikoissairaanhoito - Specialsjukvård... 59 4.2.4 Vanhus- ja vammaispalvelut Äldreomsorg och handikappservice... 60 4.2.5 Sosiaali- ja perhepalvelut Socialarbete och familjetjänster... 63 4.3 Sivistystoimi - Bildningssektorn... 69 4.3.1 Sivistystoimen johto Bildningssektorns ledning... 69 4.3.2 Suomenkieliset koulutuspalvelut Finskspråkiga utbildningstjänster... 70 4.3.3 Ruotsinkieliset koulutuspalvelut Svenskspråkiga utbildningstjänster... 72 4.3.4 Varhaiskasvatuspalvelut Tjänster inom småbarnsfostran... 75 4.3.5 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Kultur- och fritidstjänster... 76 4.4 Itä-Uudenmaan pelastuslaitos - Räddningsverket i Östra Nyland... 82 4.4.1 Hallinto Förvaltning... 83 4.4.2 Pelastustoiminta Räddningsverksamhet... 83 4.4.3 Riskienhallinta - Riskhantering... 85 4.4.4 Ensihoitopalvelut Ambulanssjukvård... 86 4.5 Käyttötalous yhteensä Driftsekonomin sammanlagt... 89

5 Tuloslaskelmaosa Resultaträkningsdelen... 90 6 Investointiosa Investeringsdelen... 91 6.1 Investointitaulukot Investeringstabeller... 91 6.2 Merkittävimmät investoinnit De största investeringarna... 91 6.3 Investointiliite Investeringsbilaga... 95 7 Rahoitusosa - Finansieringsdelen... 99 8 Talousarvion sitovuus Budgetens bindande verkan... 100 9 Liikelaitokset Affärsverk... 103 9.1 Porvoon vesi Borgå vatten... 103 9.2 Kuninkaantien työterveys Kungsvägens arbetshälsa... 105 9.3 Porvoon tilapalvelut Borgå lokalservice... 107 10 Kuntakonserni Kommunkoncernen... 109 11 Jäsenyydet Medlemskap... 110

1 Kaupunginjohtajan katsaus Stadsdirektörens översikt Kaupungin perustehtävänä on edistää asukkaidensa ja ympäristön hyvinvointia sekä yritysten kilpailukykyä alueellaan. Kaupungin strategiassa 2013 2017 tunnistetut toiminnan ja talouden haasteet, kuten kiristyvä kuntatalous ja lisääntyvät palveluvelvoitteet valtion toimenpiteiden johdosta, on pyritty esittämään talousarviossa realistisella tavalla. Vastaavasti strategiassa tehtyihin valintoihin vastaamiseen, kuten asukkaiden hyvinvointierojen kaventumiseen, osallistumismahdollisuuksien lisääntymiseen ja kaupungin kilpailukyvyn kasvuun kestävällä tavalla, on esitetty talousarviossa toimenpiteitä. Talouden kannalta strategisena tavoitteena on ollut saavuttaa noin 15 miljoona euron vuosikate ja kasvattaa velkamäärää harkiten investoimalla palveluverkon uudistumiseen entistä toimivammaksi ja samalla kustannustehokkaammaksi. Talousarvio ja taloussuunnitelma vuosina 2015 2017 pitävät sisällään eri tavoin toteutettuna huomattavat, noin 150 miljoonan euron investoinnit. Vuosikymmenen loppupuolella investointitaso tulee kuitenkin suunnitelman mukaan alentumaan ja tehostuva palveluverkko luo samalla paremmat mahdollisuudet käyttötalousmenojen hallintaan. Kaupungin oman investointipaineen ohella erityisesti valtionosuuksien merkittävä väheneminen ja uudet lakisääteiset velvoitteet ovat keskeisiä syitä siihen, miksi talousarvio sisältää myös veroprosenttien noston. Verotus tulee kuitenkin säilymään kilpailukykyisellä tasolla, koska muut kunnat ovat myös nostamassa veroprosenttejaan. Todennäköisenä uhkana kuitenkin on, että verotusta joudutaan korottamaan myös tulevina strategiavuosina. Kunnallisveroa odotetaan korotuksen jälkeen kertyvän vuonna 2015 yhteensä 191 miljoonaa euroa, yhteisöveroa 15 miljoonaa euroa ja kiinteistöveroa 17 miljoonaa euroa. Kaupungin vuosikatteeksi muodostuu 15,6 miljoonaa euroa ja toiminnan tulos jää 9,4 miljoonaa alijäämäiseksi. Huomioitavaa on, että vuosikate ei riitä kattamaan nettoinvestointeja, ja kaupunki tulee talousarvion perusteella velkaantumaan 7,0 miljoonaa euroa. Kaupungin toimintamenot kasvavat vuoden 2014 talousarviosta 0,9 prosenttia 345,6 miljoonaan euroon ja toimintatulot vähenevät 4,7 prosenttia 91,9 miljoonaan euroon. Lähes puolet kaupungin menoista käytetään sosiaali- ja terveyspalveluihin ja kolmasosa opetus-, varhaiskasvatus- sekä kulttuuri- ja vapaa-aika palveluihin. Kaupungin velkaantuminen yksittäisenä talousarviovuonna ei ole merkittävä ongelma. Taloudellisen matalasuhdanteen pitkittyessä edelleen tulee kuitenkin arvioida, voivatko erityisesti kaupunkistrategian taloudelliset tavoitteet toteutua keskeisiltä osiltaan. Välttämätön panostus palveluverkon uudisinvestointeihin yhdistettynä hitaasti kasvaviin verotuloihin muodostavat haasteellisen yhtälön, joka voi johtaa strategiakauden 20 miljoonan euron lisävelkaantumistavoitetason ylittymiseen. On tästäkin syystä välttämätöntä, että palveluverkkoa ja rakennetta tarkastellaan edelleen ja valmistaudutaan Stadens grundläggande uppgift är att främja sina invånares och miljöns välfärd samt företagens konkurrenskraft i sitt område. Staden har i budgeten velat på ett realistiskt sätt presentera de utmaningar som identifierats i verksamheten och ekonomin i stadens strategi för 2013 2017, såsom den åtstramade kommunala ekonomin och de ökade förpliktelserna för service på grund av statens åtgärder. På motsvarande sätt har staden i budgeten föreslagit åtgärder som motsvarar valen i strategin, dvs. att minska välfärdsskillnader mellan invånarna, öka deltagandemöjligheter samt säkerställa stadens konkurrenskraft och en hållbar utveckling. Med tanke på ekonomin har stadens strategiska mål varit att uppnå ett årsbidrag på cirka 15 miljoner euro och öka skuldbeloppet med eftertanke genom att investera på ett nytt servicenät som är både bättre och mer kostnadseffektivt. Budgeten och ekonomiplanen för åren 2015 2017 innehåller betydande investeringar på cirka 150 miljon euro som genomförs på olika sätt. I slutet av årtiondet kommer investeringsnivån dock enligt planen att sjunka och det effektiverade servicenätet skapar samtidigt bättre möjligheter för hanteringen av driftsutgifterna. Budgeten innehåller också en höjning av skattesatsen som till största delen beror på stadens tryck på investeringar men speciellt också på de betydande minskningarna i statsandelar och de nya lagstadgade förpliktelserna. Beskattningen hålls dock på en konkurrenskraftig nivå på grund av att andra kommuner också kommer att höja skattesatsen. Den sannolika hotbilden är att beskattningen måste höjas också under de kommande strategiåren. Kommunalskatten förväntas efter höjningen vara år 2015 totalt 191 miljoner euro, samfundsskatten 15 miljoner euro och fastighetsskatten 17 miljoner euro. Stadens årsbidrag är 15,6 miljon euro och verksamhetsresultatet har ett underskott på 9,4 miljoner euro. Man bör beakta att årsbidraget inte räcker till att täcka nettoinvesteringarna och staden kommet på basis av budgeten att ha en skuldsättning på 7,0 miljoner euro. Stadens verksamhetsutgifter ökar från 2014 års budget med 0,9 procent till 345,6 miljon euro och verksamhetsintäkter sjunker med 4,7 prosent till 91,9 miljon euro. Nästan hälften av stadens utgifter går till social- och hälsovårdstjänster och en tredjedel till utbildningstjänster, tjänster inom småbarnsfostran och kultur- och fritidstjänster. Stadens skuldsättning under ett enskilt budgetår är inte ett stort problem. I och med att den ekonomiska lågkonjunkturen håller i sig bör staden dock utvärdera om de ekonomiska målen i synnerhet kan uppnås i stadens strategi till centrala delar. De nödvändiga satsningarna på servicenätets nyinvesteringar i kombination med långsamt ökade skatteinkomster skapar en utmanande ekvation som kan leda till att den målsatta nivån som ställts för nya lån på 20 miljoner euro överskrids. Därför är det nödvändigt att ytterligare undersöka servicenätet och -strukturen och på basis av utredningarna 4

selvitysten perustella myös nykyisestä palvelutasosta poikkeaviin päätöksiin. Mikäli kaupungin tulos seuraavina vuosina ei olennaisesti parane - huolimatta tuotavuuteen-, palveluverkkoon- ja rakenteeseen sekä verotuksen tasoon tehtävistä päätöksistä on jo strategiakauden loppuun mennessä taseeseen syntynyt ylijäämä käytetty loppuun. Kaupungin henkilöstön osalta talousarviovuonna on tarkoitus edistää henkilöstöohjelman toteutumista, erityisesti laadullisin keinoin. Strategian mukaisena henkilöstöpoliittisena tavoitteena on, että henkilötyövuosien määrä ei kokonaisuutena kasva. Talousarvioon on vuodelle 2015 myös määritelty erityinen henkilöstömenojen vähennystavoite, joka on tarkoitus toteuttaa ensisijaisesti toiminnan tuloksellisuutta pysyvästi parantavien sisäisten järjestelyjen avulla. Talousarviovuonna tullaan myös käsittelemään kuntarakenteeseen, mahdolliseen metropolihallintoon sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen liittyviä asiakokonaisuuksia. Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä tehtävät valtakunnalliset päätökset ja niiden alueelliset toteuttamismuodot voivat johtaa yhteen kaikkein keskeisimmistä kunnalliseen toimintaan ja talouteen liittyvistä muutoksista Suomessa. Myös Porvoon kaupungin osalta näiden muutosten vaikutus tulee toteutuessaan olemaan merkittävä ja edellyttää kaupungilta vahvaa alueellista ja valtakunnallista edunvalvontaa. Kaupungin väkiluku tulee viimeistään talousarviovuoden aikana ylittämään 50.000 asukkaan rajan. Porvoo on houkutteleva asuinpaikka toimivine ja laadukkaine peruspalveluineen sekä hyvänä elinympäristönä. Sen edistämiseen on tarkoitus panostaa myös tulevaisuudessa. Samoin elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantaminen on vahvasti toiminnan keskiössä uuden elinkeino- ja kilpailukykyohjelman toteuttamisen myötä. också vara förberedda på beslut som avviker från den nuvarande servicenivån. Om stadens resultat inte väsentligt förbättras under de kommande åren trots besluten som fattas om produktiviteten, servicenätet och -strukturen samt skattenivån har överskottet i balansen använts i sin helhet redan i slutet av strategiperioden. När det gäller stadens personal vill staden under budgetåret främja genomförandet av personalprogrammet, speciellt med kvalitativa sätt. Det personalpolitiska målet enligt strategin är att antalet årsverken inte ökar i sin helhet. I budgeten för år 2015 har också fastställts ett speciellt mål för att minska personalutgifter som i första hand ska uppnås genom interna arrangemang som permanent förbättrar resultatet av verksamheten. Under budgetåret behandlar staden också helheter som gäller kommunstruktur, eventuell metropolförvaltning och ordnande av social- och hälsovård. Speciellt de riksomfattande beslut som fattas för ordnande av social- och hälsovården och sätten att genomgöra dem på regional nivå kan bli en av de mest centrala förändringar som berör den kommunala verksamheten och ekonomin i Finland. Effekten av dessa ändringar kommer också i Borgå att vara betydande och det förutsätter att staden har en stark regional och nationell intressebevakning. Stadens invånarantal kommer senast under budgetåret att överskrida gränsen på 50 000 invånare. Borgå är en lockande ort med fungerande och högklassig basservice och god livsmiljö. Avsikten är att också i fortsättningen göra dessa satsningar som främjar staden. I och med det nya närings- och konkurrenskraftprogrammet ligger också fokuset i verksamheten på att förbättra näringslivets verksamhetsförutsättningar. 5

2 Yleisperustelut Allmänna motiveringar 2.1 Yleinen taloudellinen tilanne Det allmänna ekonomiska läget Valtiovarainministeriö ennustaa syyskuun suhdannekatsauksessaan, että Suomen talous ei kasva vuonna 2014. Useat muut ennustelaitokset ovat esittäneet arvioissaan, että kuluva vuosi olisi kolmas peräkkäinen vuosi, jolloin Suomen talous on taantumassa ja talouskasvu negatiivinen. Vaikeaa taloustilannetta heikentävät lisäksi Venäjä-pakotteet ja vastapakotteet. Pitkään jatkuessaan pakotteet alentavat kansantuotetta. Vuoden 2015 kasvuksi valtiovarainministeriö ennustaa 1,2 prosenttia. Kasvu muuttuu nykyistä laajapohjaisemmaksi. Yksityinen kulutus lisääntyy hieman, 0,3 prosenttia. Viennin kasvu jää maailmankaupan kasvua hitaammaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen jatkuu edelleen. Työmarkkinoiden tilanne pysyy edelleen heikkona. Inflaation ennustetaan pysyvän noin puolentoista prosentin tuntumassa. Vuoden 2016 talouskasvuksi valtiovarainministeriö ennustaa 1,4 prosenttia. Kotimainen kysyntä muodostuu edellisvuosia merkittävämmäksi kasvun lähteeksi. Suomen viennin ennustetaan kehittyvän maailmankauppaa hitaammin. Julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen vuoksi, mutta sopeutustoimet ovat osaltaan hillinneet alijäämän kasvua. Julkisyhteisöjen rahoitusasemaa rasittavat lisäksi väestön ikääntymisestä aiheutuvat menot. Valtiontalous on syvästi alijäämäinen. Vuonna 2013 kansantuote väheni 1,4 prosenttia ja vuonna 2012 vähennys oli 1,0 prosenttia. Tilastokeskuksen tilasto kertoo, että heinäkuussa tuotanto supistui 0,8 prosenttia edellisvuoden heinäkuusta. Kesäkuussa tuotannon vähennys oli 0,3 prosenttia edellisvuoden kesäkuusta. Viennin volyymi kasvoi toisella neljänneksellä 2,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 0,9 prosenttia vuoden takaisesta. Tuonti kasvoi 2,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 3 prosenttia vuoden takaisesta. Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos oli elokuussa 1,1 prosenttia. Heinäkuussa se oli 0,8 prosenttia. Euroalueen inflaatio hidastui elokuussa 0,3 prosenttiin heinäkuun 0,4 prosentista. Suomen vastaavalla tavalla laskettu inflaatio oli elokuussa 1,2 prosenttia. Kuntatalouden hintaindeksi nousi 0,5 prosenttia ja kuntien peruspalvelujen hintaindeksi 0,3 prosenttia vuoden 2014 toisella neljänneksellä vuotta aiempaan verrattuna. Vuodesta 2012 vuoteen 2013 nousu oli 1,8 prosenttia. Kuntatalouden menojen hintaindeksin nousuun vaikutti etenkin tavaroiden ja palvelujen hintojen nousu sekä henkilöstökustannusten kasvu. Finansministeriet bedömer i sin konjunkturöversikt i september att Finlands ekonomi inte växer år 2014. Flera andra prognosanstalter har bedömt att det pågående året är det tredje året i rad då Finlands ekonomi befinner sig i en recession och att den ekonomiska tillväxten är negativ. Det svåra ekonomiska läget försvagas ytterligare av sanktioner mot Ryssland och motsanktioner. Om sanktionerna gäller en lång tid, minskar de nationalprodukten. Finansministeriet förutser att tillväxten år 2015 är 1,2 procent. Tillväxten kommer också att ske på bredare basis. Den privata konsumtionen ökar en aning, med 0,3 procent. Ökningen av exporten kommer att bli långsammare än tillväxten i världshandeln och således kommer Finland att fortfarande att tappa marknadsandelar. Läget på arbetsmarknaden kommer att förbli svagt. Inflationen förutses förbli på en nivå på cirka en och en halv procent. Finansministeriet förutser att den ekonomiska tillväxten år 2016 är 1,4 procent. Den inhemska efterfrågan kommer att bli en tillväxtkälla som är mer betydande än under föregående år. Den finska exporten förutses utvecklas långsammare än världshandeln. Den offentliga ekonomin har länge haft underskott på grund av det utdragna svaga konjunkturläget men anpassningsåtgärderna har för sin del hejdat ökningen av underskottet. De offentliga samfundens finansieringsläge belastas ytterligare av utgifter som föranleds av att befolkningen blir äldre. Statsfinanserna drabbas av ett djupt underskott. År 2013 minskade nationalprodukten med 1,4 procent och år 2012 minskade den med 1,0 procent. Statistikcentralens statistik visar att produktionen minskade i juli med 0,8 procent jämfört med juli förra året. I juni var produktionsminskningen 0,3 procent jämfört med juni förra året. Volymen i exporten ökade på det andra kvartalet med 2,2 procent från det föregående kvartalet och med 0,9 procent från förra årets läge. Importen ökade med 2,4 procent från det föregående kvartalet och med 3 procent från förra årets läge. Den av Statistikcentralen beräknade årsförändringen av konsumentpriserna var 1,1 procent i augusti. I juli var förändringen 0,8 procent. Inflationen i euroområdet sjönk i augusti till 0,3 procent. I juli var den 0,4 procent. Motsvarande uppgifter om inflationen i Finland var 1,2 procent i augusti. Prisindexet inom kommunekonomin steg med 0,5 procent och prisindexet för den kommunala basservicen med 0,3 procent på det andra kvartalet år 2014 jämfört med året innan. Från år 2012 till år 2013 var ökningen 1,8 procent. Ökade priser på varor och tjänster samt ökade personalkostnader påverkade särskilt det ökade prisindexet i kommunalekonomins utgifter. 6

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014* 2015* 2016* % Kokonaistyöttömyysaste oli elokuussa 7,4 prosenttia, kun se edellisvuonna oli 7,1 prosenttia. Porvoon työttömyysast elokuussa oli 9,7 prosenttia, mikä on 1,4 prosenttiyksikköä heikompi kuin vuosi sitten. Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa 31.1.2017 saakka. Palkkoja tarkistetaan 1.7.2015 lukien 0,4 prosentilla. Euroopan keskuspankki EKP laski ohjauskorkonsa syyskuun alussa 0,05 prosenttiin ja talletuskorkonsa -0,20 prosenttiin. EKP:n koronlaskun seurauksena euribor-korot laskivat selvästi. Kolmen kuukauden euribor on lokakuussa noin 0,10 prosenttia ja kuuden kuukauden euribor 0,20 prosenttia. Den totala arbetslöshetsgraden var i augusti 7,4 procent, jämfört med 7,1 procent förra året. Arbetslöshetsgraden i Borgå var i augusti 9,7 %, vilket är 1,4 procentenheter svagare än för ett år sedan. De kommunala tjänste- och arbetskollektivavtalen gäller ända till 31.1.2017. Löner justeras med 0,4 procent fr.o.m. 1.7.2015. Europeiska centralbanken ECB sänkte sin styrränta i början av september till 0,05 procent och insättningsräntan till -0,20 procent. Till följd av att ECB sänkte sina räntor sänkte euriborräntorna klart. Tre månaders euribor är i oktober cirka 0,10 procent och sex månaders euribor 0,20 procent. Taulukko 1. Kansantalouden ennustelukuja Tabell 1. Prognossiffror för samhällsekonomin ENNUSTE VUODELLE 2014 PROGNOS FÖR ÅR 2014 VM SP ETLA Danske OP-Pohjola Aktia Nordea Handelsb BKT, muutos % BNP, ändring % 0,0 0,0-0,4-0,2-0,1-0,5-0,5-0,3 Inflaatio % Inflation % 1,1 1,0 1,1 1,0 1,3 1,0 1,0 1,0 Työttömyysaste % Arbetslöshetsgraden % 8,6 8,6 8,7 8,5 8,6 8,7 8,7 8,5 Ansiotason muutos % Ändring i förtjänstnivå % 1,4 1,1 1,3 1,2 1,2 1,3 1,3 1,2 ENNUSTE VUODELLE 2015 PROGNOS FÖR ÅR 2015 VM SP ETLA Danske OP-Pohjola Aktia Nordea Handelsb BKT, muutos % BNP, ändring % 1,2 1,4 0,8 1,5 0,6 0,5 0,3 0,8 Inflaatio % Inflation % 1,5 1,5 1,3 1,2 0,8 1,3 0,4 1,6 Työttömyysaste % Arbetslöshetsgraden % 8,5 8,3 8,7 8,4 8,8 8,7 9,0 8,6 Ansiotason muutos % Ändring i förtjänstnivå % 1,2 1,6 1,1 1,2 1,2 1,0 1,0 1,3 Ennustelaitokset/Prognosinstitut: Valtiovarainministeriö/Finansministeriet (VM), Suomen Pankki/Finlands Bank (SP), Elinkeinoelämän tutkimuslaitos/näringslivets forskningsinstitut (ETLA) Kuvio 1. Bruttokansantuotteen määrän muutos Diagram 1. Förändring i volymen av bruttonationalprodukten 6 4 2 0-2 5,3 2,3 1,8 2,0 4,1 2,9 4,4 5,3 0,3 3,4 2,8-1,0-1,4 0,0 1,2 1,4-4 -6-8 -10-8,5 Lähde: Tilastokeskus, ennusteet VM, Källa: Statistikcentralen, prognos FM 7

2.2 Kuntatalous Kommunalekonomin Kuntien tilinpäätökset vuodelta 2013 Kuntien toimintakulut kasvoivat 2,4 prosenttia 36,3 mrd. euroon. Vuonna 2012 vastaava kasvu oli 5,2 prosenttia. Toimintakuluista palvelujen ostot kasvoivat 3,0 prosenttia ja palkkamenot 1,4 prosenttia. Verorahoitusta eli valtionosuuksia ja verotuloja kertyi kunnille yhteensä 28,9 mrd. euroa, mikä oli 1,5 miljardia euroa edellistä vuotta enemmän. Valtionosuudet kasvoivat 2,6 prosenttia ja verotulot 6,8 prosenttia. Yhteensä 115 kuntaa korotti tuloveroprosenttiaan vuodelle 2013. Kuntien yhteenlaskettu vuosikate parani edellisestä vuodesta 2,1 mrd. euroon. Vuonna 2013 vuosikate oli negatiivinen 30 kunnalla, mikä on vähemmän kuin vuonna 2012, jolloin vastaava tilanne oli 84 kunnalla. Vuosikatteet kattoivat 100 prosenttia poistoista ja 57 prosenttia investointien omahankintamenoista. Edellisenä vuonna vuosikatteet riittivät kattamaan vain 71 prosenttia poistoista ja 38 prosenttia investointien omahankintamenoista. Investointimenot kasvoivat kunnissa 1,4 prosenttia. Investointimenot olivat yhteensä 3,8 miljardia euroa ja niiden omahankintamenon osuus 3,6 miljardia. Investointien omahankintamenossa on huomioitu investointeihin saatavat rahoitusosuudet. Kuntien lainakanta kasvoi edellisvuoteen verrattuna 1,6 miljardia euroa eli 12,8 prosenttia. Asukasta kohden kuntien lainakanta oli 2 540 euroa vuonna 2013, kun edellisenä vuonna vastaava luku oli 2 261 euroa. Omavaraisuusaste oli kuntien osalta 60 prosenttia. Suhdeluku kuvaa oman pääoman suhdetta koko pääomaan. Kuntayhtymien lainakanta kasvoi 6,1 prosenttia 2,9 miljardiin euroon. Kuntien neljännesvuositilasto 30.6.2014 Kuntien toimintakulut kasvoivat vuoden 2014 tammi-kesäkuussa 1,5 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Toimintatuotot kasvoivat 5,1 prosentia. Kuntien verotulot kasvoivat 3,4 prosenttia, kun taas valtionosuudet pienenivät 0,9 prosenttia. Kuntayhtymien toimintakulut laskivat 0,9 prosentilla. Kunnat, ilman liikelaitoksia, käyttivät investointeihin 1,0 miljardia euroa, mikä oli 5,1 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavana ajanjaksona. Yhteenlaskettu lainakanta, ilman liikelaitoksia, oli neljänneksen lopussa 13,1 miljardia euroa. Kasvua edellisen neljänneksen päättymisestä oli 0,5 prosenttia. Kommunernas bokslut för 2013 Kommunernas verksamhetsutgifter ökade med 2,4 procent till 36,3 mrd. euro. Den motsvarande siffran år 2012 var 5,2 procent. Av verksamhetsutgifterna ökade köp av tjänster med 3,0 procent och löneutgifterna med 1,4 procent. Kommunerna fick skattefinansiering, dvs. statsandelar och skatteinkomster sammanlagt 28,9 mrd. euro, vilket var 1,5 mrd. euro mindre än året innan. Statsandelarna ökade med 2,6 procent och skatteinkomsterna med 6,8 procent. Sammanlagt 115 kommuner höjde inkomstskattesatsen år 2013. Kommunernas sammanräknade årsbidrag förbättrades från förra året till 2,1 mrd. euro. År 2013 hade 30 kommuner ett negativt årsbidrag, vilket är mindre än år 2012, då 84 kommuner befann sig i liknande läge. Årsbidragen täckte 100 procent av avskrivningar och 57 procent av egna anskaffningsutgifter för investeringar. Förra året räckte årsbidragen bara till att täcka 71 procent av avskrivningar och 38 procent av egna anskaffningsutgifter för investeringar. Investeringsutgifterna ökade i kommunerna med 1,4 procent. Investeringsutgifterna var sammanlagt 3,8 miljarder euro och andelen egna anskaffningsutgifter för investeringar 3,6 miljarder. I egna anskaffningsutgifter för investeringar har man beaktat finansieringsandelar som fås till investeringar. Kommunernas lånestock ökade jämfört med förra året med 1,6 miljarder euro, dvs. med 12,8 procent. Kommunernas lånestock per invånare var 2 540 euro år 2014 medan den motsvarande siffran föregående året var 2 261 euro. Kommunernas soliditetsgrad var 60 procent. Med soliditet avses det egna kapitalet i förhållande till hela kapitalet. Samkommunernas lånestock ökade med 6,1 procent till 2,9 miljarder euro. Kommunernas kvartalsstatistik 30.6.2014 Kommunernas verksamhetsutgifter ökade med knappt 1,5 procent under januari-juni 2014 jämfört med samma period föregående år. Verksamhetsintäkterna ökade med 5,1 procent. Kommunernas skatteinkomster ökade med 3,4 procent medan statsandelarna minskade med 0,9 procent. Samkommunernas verksamhetsutgifter minskade med 0,9 procent. Kommunerna, utan affärsverk, använde till investeringar 1,0 miljarder euro, vilket var 5,1 procent mer än under motsvarande tidpunkt förra året. Den sammanräknade lånestocken, utan affärsverk, var i slutet av kvartalet 13,1 miljarder euro. Ökningen från slutet av det föregående kvartalet var 0,5 procent. 8

2.3 Porvoon kaupungin tilanne Borgå stads situation 2.3.1 Yleistä Allmänt Vuoden 2013 lopussa Porvoon asukasmäärä oli 49 426 henkeä. Vuonna 2013 väkiluku kasvoi 398 hengellä. Luonnollinen väestön lisäys eli syntyneiden enemmyys oli 131 henkilöä. Nettomaahanmuutto oli 132 henkilöä. Kuntien välinen muuttoliike oli vilkasta. Tulomuutto ja lähtömuutto olivat runsaat 2000 henkilöä ja nettolisäys 128 henkeä. Kaupungin väkiluvun vuosikasvu on ollut keskimäärin 0,8 prosenttia, mutta lamavuosina kasvu on heikentynyt. Vuonna 2013 väkiluvun kasvu oli jälleen 0,8 prosenttia. Elokuussa 2014 kaupungin asukasluku oli 49 731 asukasta. Porvoon väestön nykyinen ikärakenne muuttuu. Väestö ikääntyy kaikissa kunnissa ja myös Porvoossa. Tulevaisuudessa yhä suurempi osa väestöstä kuuluu yli 65 vuotiaisiin. Porvoossa väestön ikääntyminen kääntyi merkittävään kasvuun vuoden 2010 tienoilla, kun ensimmäinen sodan jälkeinen suuri ikäluokka tuli yli 65 vuoden ikään. Työikäisen väestön suhteellinen osuus koko väestöstä supistuu vastaavasti. Työikäisen väestön absoluuttinen kokonaismäärä laskee asukasluvun kasvusta huolimatta. Lasten ja nuorten alle 15- vuotiaiden osuus pysyy lähes muuttumattomana. Porvoossa alle 15 -vuotiaiden osuus koko väestöstä on suurempi kuin maassa keskimäärin ja yli 65 -vuotiaiden osuus pienempi kuin maassa keskimäärin. Väestöennusteen mukaan väkiluku kasvaa vuoteen 2020 mennessä noin 2000 hengellä. Väestön ikärakennemuutoksia kuvataan taloudellisen ja väestöllisen huoltosuhteen avulla. Taloudellinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kuvaa alueen väestörakennetta työllisten sekä työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien välisenä suhteena. Taloudellisen huoltosuhteen suhdeluku on ollut koko maassa melko vakaa koko 2000 luvun. Vuoden 2012 lopussa koko maan suhdeluku oli 131,9 eli sataa työssäkäyvää kohden oli lähes 132 ei-työssä käyvää. Vuonna 2012 Porvoossa sataa työssäkäyvää kohden oli 117 ei-työssä käyvää. Väestöllinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kuvaa väestörakennetta eri ikäryhmien välisten suhteiden avulla. Väestöllinen huoltosuhde esitetään vanhusten ja lasten osuutena työikäisestä väestöstä. Vuonna 2013 sataa työikäistä kohden Suomessa oli 55,8 ei-työikäistä. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria. Porvoossa väestöllinen huoltosuhde on ollut pitkään alle 50. Suhdeluku on lähtenyt nousuun vuonna 2010. Tilastokeskus on laatinut kunnittaisen ennusteen väestöllisen huoltosuhteen kehityksestä vuoteen 2040 asti. Ennusteen mukaan väestöllinen huoltosuhde heikkenee keskimäärin yhdellä pisteluvulla joka vuosi vuodesta 2010 vuoteen 2035, jolloin huoltosuhteen suhdeluku on 75. Vuonna 2013 Porvoon huoltosuhde on 55,6, kun se oli vuotta aikaisemmin 53,9. I slutet av år 2013 var Borgås invånarantal 49 426. År 2013 ökade invånarantalet med 398 personer. Den naturliga befolkningsökningen, dvs. födelseöverskottet, var 131 personer. Nettoninvandringen var 132 personer. Flyttningsrörelsen mellan kommunerna var livlig. Inflyttningen och utflyttningen var drygt 2000 personer och nettoökningen 128 personer. Den årliga ökningen av stadens invånarantal har varit cirka 0,8 procent men under recessionsåren har ökningen försvagats. År 2013 ökade invånarantalet åter med 0,8 procent. I augusti 2014 var invånarantalet i staden 49 731. Den nuvarande åldersstrukturen hos befolkningen i Borgå förändras. Befolkningen åldras i alla kommuer och även i Borgå. I framtiden en allt större del av befolkningen att höra till över 65-åriga. I Borgå ökade föråldrandet av befolkningen märkbart omkring år 2010, då den första stora efterkrigstida årskullen fyllde över 65 år. Den arbetsföra befolkningens relativa andel av hela befolkningen blir på motsvarande sätt mindre. Det absoluta totalantalet arbetsför befolkning minskar trots att invånarantalet stiger. Andelen barn och unga under 15 år förblir nästan oförändrad. I Borgå är andelen personer under 15 år av hela befolkningen större än i hela landet i genomsnitt och andelen personer över 65 år är mindre än i hela landet i genomsnitt. Enligt befolkningsprognosen kommer befolkningen att öka med cirka 2000 personer fram till år 2020. Ändringar i befolkningens åldersstruktur beskrivs med hjälp av en ekonomisk och en demografisk försörjningskvot. Ekonomisk försörjningskvot är en kvot som beskriver områdets befolkningsstruktur som ett förhållande mellan sysselsatta samt arbetslösa och dem som står utanför arbetskraften. Den ekonomiska försörjningskvoten har i hela landet varit ganska stadig hela 2000-talet. I slutet av år 2012 var kvoten i hela landet 131,9 dvs. det fanns nästan 132 icke-sysselsatta per 100 sysselsatta. År 2012 fanns de t i Borgå 117 icke-sysselsatta per 100 sysselsatta. Befolkningens försörjningskvot är en kvot som beskriver befolkningsstrukturen med hjälp av statistiska relationer mellan olika åldersgrupper. Den demografiska försörjningskvoten anges som åldringars och barns andel av den arbetsföra befolkningen. År 2013 fanns det i Finland 55,8 personer som inte var i arbetsför ålder per 100 personer i arbetsför ålder. De regionala skillnaderna är emellertid stora. I Borgå har den demografiska försörjningskvoten länge varit under 50. Kvoten har börjat stiga år 2010. Statistikcentralen har upprättat en kommunvis prognos för utvecklingen av den demografiska försörjningskvoten fram till år 2040. Enligt prognosen försvagas den demografiska försörjningskvoten i genomsnitt med 9

Porvoon keskimääräinen tulotaso on muuta maata korkeampi, mutta alempi kuin Uudenmaan keskiarvo. Viimeksi vahvistetussa verotuksessa eli vuonna 2012 kunnallisverotuksessa verotettavat asukaskohtaiset tulot olivat 18 201 euroa. Verotettavat tulot asukasta kohti olivat Porvoossa 14. suurimmat Manner-Suomen kunnissa. Vuoden 2012 maksuunpannut verot sisältäen myös kiinteistöveron ja yhteisöveron olivat 4 102 euroa asukasta kohti. Valtionosuuksiin sisältyvä verotuloihin perustuva tasaus leikkasi kaupungin valtionosuuksia voimakkaasti. Kaupungin verorahoitus eli verot ja valtionosuudet yhteensä olivat 4 984 euroa asukasta kohti, kun koko maan keskiarvo oli 5 050 euroa asukasta kohti Porvoon työpaikkarakenne on palveluvaltainen. Palvelujen osuus on 64,7 prosenttia ja jalostuksen osuus on 32,5 prosenttia. Jalostuksen osuus on merkittävästi suurempi kuin maassa keskimäärin. Maa- ja metsätalouden osuus on 1,6 prosenttia. Porvoon työpaikkaomavaraisuus on keskimäärin 90 prosenttia. Työssäkäyvien lukumäärä on noin 22 500 henkeä. Tästä Porvoossa työssä käyviä on 65 prosenttia ja muissa kunnissa työssäkäyviä 35 prosenttia. Porvoosta muissa kunnissa työssä käyviä on lähes 8 000 henkilöä. Tästä runsaat 70 prosenttia käy työssä pääkaupunkiseudulla. Muista kunnista Porvoossa työssä käyviä on runsaat 5 000 henkilöä. Porvoon työllisyystilanne heikkeni kriisivuonna 2009 eikä ole parantunut sen jälkeen. Porvoon työttömyysaste on lähtenyt nousuun kuluvana vuonna ja elokuussa se oli 9,7 prosenttia. Työttömien ja lomautettujen määrä oli 2 381 henkilöä, josta alle 25-vuotiaita oli 384. Yli vuoden työttömänä olleita oli 721. Avoimien työpaikkojen määrä on 251 työpaikkaa. en punkt varje år från år 2010 till år 2035, då försörjningskvoten är 75. År 2013 var försörjningskvoten i Borgå 55,6 medan ett år tidigare var den 53,9. Den genomsnittliga inoomstnivån i Borgå är högre än i övriga delar av landet men lägre än genomsnittet i Nyland. I den senast fastställda beskattningen, dvs. i 2012 års kommunalbeskattning var de beskattningsbara inkomsterna per invånare 18 201 euro. I Borgå var de beskattningsbara inkomsterna på 14 plats bland fastlandskommunerna i Finland. De debiterade skatterna år 2012, inklusive fastighetsskatt och samfundsskatt, var 4 102 euro per invånare. Utjämningen som bygger på skatteinkomster och som är en del av statsandelar minskade stadens statsandelar kraftigt. Stadens skattefinansiering, dvs. skatter och statsandelar var totalt var 4 984 euro per invånare, medan genomsnittet i hela landet var 5 050 euro per invånare. Arbetsplatsstrukturen i Borgå är servicedominerad. Tjänsternas andel är 64,7 % och förädlingens 32,5 %. Förädlingens andel är betydligt större än i hela landet i genomsnitt. Jord- och skogsbrukets andel är 1,6 procent. Borgås arbetsplatssufficiens är i medeltal 90 procent. Antalet yrkesverksamma personer uppgår till cirka 22 500. Av dem arbetar 65 procent i Borgå och 35 procent i andra kommuner. Nästan 8 000 Borgåbor pendlar till andra kommuner. Drygt 70 procent av dem arbetar i huvudstadsregionen. Antalet personer som pendlar till arbete i Borgå är drygt 5 000. Sysselsättningsläget i Borgå försvagades under krisåret 2009 och har inte förbättrats sedan dess. Arbetslöshetsgraden i Borgå har börjat stiga under det pågående året och var 9,7 procent i augusti. Antalet arbetslösa och permitterade var 2 381 personer. Av dem var 384 under 25 år. Antalet personer som hade varit arbetslösa över ett år var 721. Antalet lediga arbetsplatser är 251. 10

1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 % 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014* 2016* 2018* 2020* 2022* 2024* 2026* 2028* 2030* 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Taulukko 2. Väestöennuste Porvoossa vuosille 2012-2025 Tabell 2. Befolkningsprognos i Borgå för åren 2012-2025 2013 % 2015* % 2020* % 2025* % 0-6 -vuotiaat - 0-6 -åringar 3 957 8,0 4 002 8,0 4 068 7,9 4 122 7,8 7-14 -vuotiaat - 7-14 -åringar 4 844 9,8 4 850 9,7 4 923 9,6 4 983 9,5 15-64 -vuotiaat - 15-64 -åringar 31 757 64,3 31 426 63,1 31 162 60,8 31 182 59,2 65-74 -vuotiaat - 65-74 -åringar 5 334 10,8 5 774 11,6 6 403 12,5 6 085 11,6 75-84 -vuotiaat - 75-84 -åringar 2 580 5,2 2 756 5,5 3 467 6,8 4 792 9,1 Yli 85 -vuotiaat - Över 85-åringar 954 1,9 1 029 2,1 1 218 2,4 1 487 2,8 Yhteensä - Sammanlagt 49 426 100,0 49 837 100 51 241 100 52 651 100 Kuvio 2. Asukasluku Porvoossa Diagram 2. Invånarantal i Borgå 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 Kuvio 3. Kaupungin väkiluvun kasvu vuosittain Diagram 3. Ökning av stadens invånarantal per år 700 600 500 400 300 200 100 0 Lähde: Tilastokeskus; Källa: Statistikcentralen Lähde: Tilastokeskus; Källa: Statistikcentralen Kuvio 4. Väestö ikäryhmittäin vuonna 2013 Diagram 4. Befolkningen per åldersgrupp under år 2013 Kuvio 5. Väestöennuste ikäryhmittäin, yli 65 -vuotiaat Diagram 5. Befolkningsprognos per åldersgrupp, över 65 -åringar 16000 65-74 v./år 11 % 75-84 v./år 5 % Yli 85 v./år 2 % 0-6 v./år 8 % 7-14 v./år 10 % 14000 12000 10000 8000 yli 85 v. /över 85 år 75-84v./år 6000 65-74 v./år 15-64 v./år 64 % 4000 2000 0 1990 2000 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Lähde: Tilastokeskus; Källa: Statistikcentralen Lähde: Tilastokeskus; Källa: Statistikcentralen Kuvio 6. Väestöllinen huoltosuhde (lapsia ja vanhuksia 100 työikäistä kohti) Diagram 6. Demokrafiska försörjningsförhållandet (antal barn och äldre per 100 person i de arbetsföra) Kuvio 7. Työttömyysaste Porvoossa Diagram 7. Arbetslöshetsgraden i Borgå 80 75 70 65 60 59 64 69 73 75 76 12 11 10 9 8 % 7 6,4 8,9 8,0 8,0 8,3 9,7 55 50 48 47 48 48 49 51 6 5 45 4 40 3 Lähde: Tilastokeskus; Källa: Statistikcentralen Lähde: ELY-keskus; Källa: TEM-centralen 11

2.3.2 Porvoon taloudellinen tilanne Borgå stads ekonomiska situation Porvoon kaupungin taloudellinen tilanne kohentui kaupungin talouden tasapainottamisohjelman ja vuosien 2010 2013 strategian toimeenpanon myötä. Kaupungin verotulot putosivat kriisivuonna 2009 ja ovat jääneet sen jälkeen merkittävästi alemmalle kasvu-uralle. Samaan aikaan kuitenkin palkat ja muut kustannukset ovat nousseet. Vuoden 2013 tilinpäätös oli 1,7 miljoonaa euroa alijäämäinen Tilikauden käyttötaloustulot kasvoivat 8,5 prosenttia edellisestä vuodesta. Käyttötalouden menot kasvoivat 4 prosenttia. Toimintakate oli -232 miljoonaa euroa ja se heikkeni 6,2 miljoonaa euroa vuodesta 2012. Tilinpäätöksen vuosikate oli 29 miljoonaa euroa, mikä oli 11,8 miljoonaa euroa parempi kuin vuonna 2012. Vuosikate parani verotulojen kasvun vuoksi. Kasvun taustalla oli tilitysjärjestelmään tehdyt oikaisut vuoden 2012 vahvistetun verotuksen perusteella ja tilitysjärjestelmän nopeutuminen siten, että joulukuun lisäveroerä saatiin jo joulukuun aikana. Vuosikate ei kokonaan riittänyt poistojen kattamiseen. Poistosuunnitelman tarkistus liikelaitoksessa nosti poistotason tilapäisesti korkeammaksi. Vuosikatteen osuus poistoista oli 96 prosenttia. Kaupunki on tarkistanut poistotason vuodesta 2011 lukien kirjanpito-ohjeiden mukaiseksi. Lainanhoitokatetta kuvaava suhdeluku oli 1,3. Lainanhoitokate nousi tyydyttäväksi luokiteltuun arvoon. Lainanhoitokate kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Hyvä vuosikate ja matala korkotaso edesauttoivat lainanhoitokatteen paranemista. Kaupungin kassavarat olivat vuoden päättyessä 28 miljoonaa euroa. Kaupungin maksuvalmius on hyvä. Kassan riittävyys vuoden päättyessä oli 31 päivää. Tavoiteltavana maksuvalmiustasona voidaan pitää noin 30 päivän maksuvalmiutta. Taseen omavaraisuusaste eli oman pääoman osuus koko pääomasta parani 45,9 prosenttiin edellisen vuoden 45,1 prosentista. Suhteellinen velkaantuneisuus eli vieraan pääoman osuus koko tulorahoituksesta parani viime vuonna 49,50 prosenttiin, kun se oli edellisvuonna 56,3 prosenttia. Pitkäaikaisten lainojen määrä vuoden 2013 päättyessä on 118,4 miljoonaa euroa, joka on 2396 euroa asukasta kohti Investointien tulorahoituksella voidaan arvioida kaupungin taloudellista tasapainoa. Investointien tulorahoituksella tarkoitetaan vuosikatteen riittävyyttä investointien omarahoitusmenoihin. Talous on rahoituksen näkökulmasta tasapainossa silloin, kun vuosikatteella voidaan rahoittaa investointien omarahoitusmenot. Investointien tulorahoitusprosentti oli tilinpäätöksessä 190 prosenttia, koska investointitaso jäi poikkeuksellisen matalaksi. Pitkällä aikavälillä vuosikatteella tulee rahoittaa nettoinvestointien lisäksi lainojen lyhennykset. Tack vare stadens program för att balansera ekonomin och genomförandet av stadens strategi för åren 2010 2013 blev Borgå stads ekonomiska läge bättre. Stadens skatteinkomster sjönk under krisåret 2009 och har efter det förblivit på en betydligt lägre tillväxtnivå. Samtidigt har dock löner och andra kostnader stigit. Bokslutet för år 2013 visade ett underskott på 1,7 miljoner euro. Driftsinkomsterna ökade under räkenskapsperioden med 8,5 procent från det föregående året. Utgifterna inom driftsekonomin ökade med 4 procent. Verksamhetsbidraget var -232 miljoner euro, vilket är 6,2 miljoner sämre än år 2012. Årsbidraget i bokslutet var 29 miljoner euro, vilket är 11,8 miljoner mer än år 2012. Årsbidraget förbättrades till följd av ökade skatteinkomster. Bakgrunden för ökningen var justeringar i redovisningssystemet på grund av den fastställda beskattningen för år 2012 och det snabbare redovisningssystemet med vilket tilläggskatteraten för december betalades redan under december. Årsbidraget räckte inte helt till att täcka avskrivningar. En justering av avskrivningsplanen i affärsverket höjde avskrivningsnivån tillfälligt till en högre nivå. Årsbidragets andel av avskrivningar var 96 procent. Staden har sett över avskrivningsnivån fr.o.m. år 2011 så, att den motsvarar bokföringsanvisningar. Värdet som anger låneskötselbidraget var 1,3. Låneskötselbidraget steg till ett värde som klassificeras som nöjaktigt. Låneskötselbidraget är ett mått på inkomstfinansieringens tillräcklighet för betalning av räntor på främmande kapital och amorteringar. Det goda årsbidraget och den låga räntenivån bidrog till det förbättrade låneskötselbidraget. Stadens kassamedel var 28 miljoner euro vid årets slut. Stadens likviditet är god. Likviditeten i kassadagar var vid årets slut 31 dagar. En eftersträvad nivå för likviditeten kan anses vara en likviditet för cirka 30 dagar. Soliditeten i balansen, dvs. andelen eget kapital av hela kapitalet steg till 45,9 procent från förra årets 45,1 procent. Den relativa skuldsättningen, dvs. andelen främmande kapital av hela inkomstfinansieringen förbättrades förra året till 49,50 procent när den ået innan var 56,3 procent. Beloppet på långfristiga lån i slutet av år 2013 är 118,4 miljoner euro, vilket är 2396 euro/invånare. Med inkomstfinansieringen av investeringar kan man utvärdera stadens ekonomiska balans. Med inkomstfinansieringen av investeringar avses tillräckligheten av årsbidraget till investeringarnas självfinansieringsutgifter. Ur finansieringssynvinkeln är ekonomin i balans när självfinansieringsutgifterna i investeringarna kan finansieras med årsbidraget. Inkomstfinansiering av investeringar angiven i procent var 190 procent eftersom investeringsnivån förblev exceptionellt låg. På lång sikt ska man med årsbidraget finansiera både nettoinvesteringarna och låneamorteringarna. 12

M Taulukko 3. Taloudellinen tilanne (liikelaitokset sisältyvät lukuihin) Tabell 3. Ekonomiska situationen (affärsverken ingåi i siffrorna) Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Bokslut Bokslut Bokslut Bokslut Bokslut Bokslut 2008 2009 2010 2011 2012 2013 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 Toimintakate - Verksamhetsbidrag -209 337-211 520-207 452-211 943-226 426-232 635 Verotulot - Skatteinkomster 186 727 183 877 188 637 195 063 193 795 209 769 Valtionosuudet - Statsandelar 37 371 41 723 47 509 49 577 50 582 52 016 Rahoituserät, netto - Finansieringsposter, netto -2 944-2 661-1 584-1 241-444 211 Vuosikate - Årsbidrag 11 817 11 419 27 110 31 456 17 507 29 361 Poistot ja tilinpäätöserät - Avskrivningar och bokslutsposter -13 971-15 371-23 061-28 279-22 911-31 034 Tilikauden yli-/alijäämä - Räkenskapsperiodens över-/underskott -2 154-3 952 4 049 3 177-5 404-1 674 Nettoinvestoinnit - Nettoinvesteringar 36 034 24 351 21 655 21 101 20 093 15 463 Investointien tulorahoitus - Intern finansiering av investeringar -24 217-12 932 5 455 10 356-2 586 13 897 Edell. vuosien kertynyt ylijäämä - Överskott från tidigare räkenskapsperioder 56 379 52 428 56 477 59 654 54 250 52 576 Kuvio 8. Vuosikatteen ja nettoinvestointien kehitys Diagram 8. Utvecklingen av årsbidraget och nettoinvesteringarna 40 35 30 25 20 15 10 5 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 TA2014 Vuosikate - Årsbidrag Nettoinvestoinnit - Nettoinvesteringar 2.4 Talousarvion ja taloussuunnitelman perustelut Motiveringar till budgeten och ekonomiplanen Talousarvion yksityiskohtaiset perustelut on esitetty toimialoittain ja tehtäväalueittain luvussa 4. Detaljerade budgetmotiveringar har angetts enligt sektorer och uppgiftsområden i kapitel 4. 2.4.1 Talousarvio ja taloussuunnitelma kuntalaissa Budgeten och ekonomiplanen enligt kommunallagen Kuntalain 65 pykälässä säädetään talousarviosta ja taloussuunnitelmasta. Uudistettu kuntalaki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2015. Kunnan taloussäännöksiin esitettävät merkittävimmät muutokset koskevat alijäämän kattamista koskevien säännösten tiukentamista ja ulottamista kuntayhtymiin sekä konserninäkökulman vahvistamista kunnan talousarvion ja taloussuunnitelman laadinnassa. Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelu- I 65 i kommunallagen finns bestämmelser om budgeten och ekonomiplanen. Avsikten är att den reformerade kommunlagen ska träda i kraft 1.1.2015. De viktigaste ändringarna som ska gälla kommunens ekonomiska bestämmelser är att bestämmelserna om täckningen av underskottet ska bli strängare och även gälla samkommuner samt att koncernsynvinkeln stärks i upprättandet av kommunens budget och ekonomiplan. Fullmäktige ska före utgången av året godkänna en budget för kommunen för det följande kalenderåret. Samtidigt ska fullmäktige också godkänna en ekonomiplan för tre eller flera 13

kausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto." år (planeperiod). Budgetåret är det första året i ekonomiplanen. I budgeten och ekonomiplanen godkänns målen för kommunens verksamhet och ekonomi. Budgeten och ekonomiplanen ska upprättas så att förutsättningarna för skötseln av kommunens uppgifter tryggas. Ekonomiplanen ska vara i balans eller visa överskott under en planeperiod på högst fyra år, om det inte beräknas uppkomma överskott i balansräkningen för det år budgeten görs upp. Om underskott i balansräkningen inte kan täckas under planeperioden, skall i anslutning till ekonomiplanen fattas beslut om specificerade åtgärder (åtgärdsprogram) genom vilka det underskott som saknar täckning skall täckas under en period som fullmäktige fastställer separat (skyldighet att täcka underskott). I budgeten tas in de anslag och beräknade inkomster som verksamhetsmålen förutsätter och redovisas hur finansieringsbehovet ska täckas. Anslag och beräknade inkomster kan tas in till brutto- eller nettobelopp. Budgeten består av en driftsekonomi- och resultaträkningsdel samt en investerings- och finansieringsdel. Budgeten skall följas i kommunens verksamhet och ekonomi. Beslut om budgetändringar fattas av fullmäktige. 2.4.2 Talousarvion ja taloussuunnitelman sisältö Budgetens och ekonomiplanens innehåll Yleisperusteluissa esitetään mm. katsaus kansantalouden ja kunnallistalouden kehitykseen, kaupungin taloudellisen tilanteen kehittymiseen sekä selvitetään talousarvion rahoitukseen vaikuttavia tekijöitä. Käyttötalousosa sisältää toimialakohtaiset talousarviot esitettynä tehtäväaluetasolla. Toimialojen suunnitelmat sisältävät myös toiminnalliset tavoitteet ja tunnuslukutaulukot sekä talousarviovuoden että taloussuunnitelmavuosien osalta. Tehtäväalueiden tuloslaskelmissa esitetään toimintatulot ja toimintamenot. Tuloslaskelmaosassa esitetään kaupungin kokonaistalouden keskeiset erät, jotka ovat varsinaisen toiminnan menot ja tulot, verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot ja -menot sekä suunnitelman mukaiset poistot käyttöomaisuudesta. Investointiosassa esitetään kaupungin investointimenot ja - tulot. Rahoitusosassa esitetään meno- ja tuloarvioina pitkäaikaiseen rahoitukseen liittyvät menot ja tulot. Rahoitusosa sisältää rahoituslaskelman, jonka tiedot kerätään tuloslaskelmaosasta, investointiosasta ja rahoitusosasta. Kaupungin käyttötalouden taloussuunnitelma on kolme vuotta ja investointien taloussuunnitelma viisi vuotta. Kaupunginvaltuusto hyväksyy taloussuunnitelman talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. De allmänna motiveringarna innehåller bl.a. en översikt över samhällsekonomins och den kommunala ekonomins utsikter, stadens ekonomiska läge och en redogörelse för de faktorer som inverkar på finansieringen av budgeten. Driftsbudgeten innehåller de enskilda sektorernas budgetar på uppgiftsområdesnivå. I sektorernas planer ingår också verksamhetsmål och tabeller med nyckeltal både för budgetåret och för åren i ekonomiplanen. I uppgiftsområdenas resultaträkningar presenteras verksamhetsintäkter och verksamhetsutgifter. I resultaträkningen upptas de centrala posterna i stadens totalekonomi, dvs. utgifter och inkomster för den egentliga verksamheten, skatteinkomster, statsandelar, finansiella intäkter och utgifter samt planenliga avskrivningar på anläggningstillgångar. I investeringsdelen upptas stadens investeringsutgifter och - inkomster. I finansieringsdelen anges utgifterna och inkomsterna för finansieringen på lång sikt i form av beräknade utgifter och inkomster. Finansieringsdelen innehåller en finansieringskalkyl med uppgifter från resultaträkningsdelen, investeringsdelen och finansieringsdelen. Längden på ekonomiplanen för stadens driftsekonomi är tre år och ekonomiplanen för investeringar är fem år. Stadsfullmäktige godkänner ekonomiplanen samtidigt med budgeten. Budgetåret är det första året i ekonomiplanen. 14

2.4.3 Talousarvion rakenteelliset muutokset Förändringar i budgetens uppbyggnad Kaupungin organisaatiorakenne on uudistettu vuonna 2011. Talousarviorakenne noudattaa voimassa olevaa organisaatiota. Kaupungin omana toimintana olleet röntgen ja laboratorio siirretään HUS-Kuvantaminen ja HUSLAB-liikelaitokselle. Toimipisteet pysyvät Näsin terveyskeskuksen tiloissa. Elintarvikelaboratorion toiminta lakkaa vuoden alussa kuntaja kilpailulain muutosten vuoksi. Viranomaisnäytteiden analysointipalvelut hankitaan ostopalveluna. Työttömyysturvalakia muutetaan työmarkkinatuen rahoitusvastuuta koskevilta osin siten että merkittävä osa rahoitusvastuusta siirtyy valtiolta kunnille. Kuntaliiton arvion mukaan kuntien kustannusvastuu nousee noin 220 miljoonaa euroa, josta valtio kompensoi 75 miljoonaa euroa yhteisöveron jakoosuudessa. Staden har fått en ny organisation år 2011. Budgetstrukturen följer den gällande organisationen. Röntgen och laboratorium som hittills har varit stadens egen verksamhet överförs till affärsverken HNS-Bilddiagnostik och HUSLAB. Verksamhetsställena blir kvar i Näse hälsocentrals lokaler. Livsmedelslaboratoriet kommer att läggas ned vid årsskiftet till följd av ändringar i kommunallagen och konkurrenslagen. Analyser av myndighetsprover ordnas som köptjänst. Lagen om utkomstskydd för arbetslösa ändras för de delar som gäller skyldigheten för finansiering av arbetsmarknadsstödet på det sättet att en märkbar del av finansieringsansvaret övergår från staten till kommunerna. Enligt Kommunförbundets uppskattning stiger kommunernas helhetsansvar med cirka 220 miljoner euro av vilket staten kompenserar 75 miljoner euro i samfundsskattens fördelningsandel. 2.4.4 Talousarvion laatimisen lähtökohdat Utgångspunkter för upprättandet av budgeten Talousarvion laatimisohjeet ja talousarviokehys muodostavat puitteet toimialojen talousarviovalmistelulle. Talousarviokehyksessä arvioidaan verorahoituksen taso, kustannuskehitys, toiminnalliset muutokset ja investointitarpeet. Käyttötalousmenot ja investoinnit sopeutetaan käytettävissä oleviin rahoitusmahdollisuuksiin. Toimialat voivat poiketa talousarviokehyksen laatimisen laskentaperiaatteista painottamalla joitakin tehtäviä ja vähentämällä vastaavasti muita tehtäviä. Kehys on kuitenkin yläraja, jonka puitteissa toimialan talousarvioehdotus tulee laatia. Kaupunginhallitus hyväksyi 19.5.2014 116 talousarvion ja taloussuunnitelman laatimisohjeet ja talousarviokehyksen. Talousarviokehystä tarkistettiin 23.6.2014 203 valtionosuusuudistuksen uusien laskelmien perusteella. Talousarviokehys vahvistettiin toimialatasoisena erikseen toimialan kokonaistuloille, kokonaismenoille ja investoinneille. Toimialat puolestaan jakavat saamansa kehyksen tehtäväalueille ja tarvittaessa edelleen tulosyksiköille ja kustannuspaikoille. Menettelyllä on tarkoitus varmistaa, että toimialojen talousarvioehdotukset pysyvät annetun kehyksen sisällä. Toimialojen kokonaistuloja korotettiin 1 prosentilla vuoden 2014 tasosta. Menokehykseen laskettiin 1,7 prosentin inflaatiolisä vuoden 2014 tasosta. Palkkasummaa korotettiin 0,8 prosenttia. Sosiaali- ja terveystoimen kehykseen lisättiin miljoona euroa erikoissairaanhoitoon, miljoona euroa toimeentulotukeen, miljoona euroa vammaispalveluihin ja 1,3 miljoonaa euroa pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatukeen. Anvisningarna för upprättande av budget och budgetramen utgör ramen för sektorernas beredning av budget. I budgetramen uppskattas nivån på skattefinansiering, kostnadsutvecklingen, ändringarna i verksamheten och investeringsbehoven. Driftsutgifter och investeringar anpassas till de finansieringsmöjligheter som står till förfogande. Sektorerna kan avvika från beräkningsprinciper för upprättande av budgeten genom att lägga vikt vid en del uppgifter och genom att på motsvarande sätt minska andra uppgifter. Ramen är ändå en övre gräns inom vilken sektorns budgetförslag ska utarbetas. Stadsstyrelsen godkände 19.5.2014 116 anvisningarna för upprättande av budget samt budgetramen. Budgetramen justerades 23.6.2014 203 till följd av nya beräkningar enligt statsandelsreformen. Ramen fastställdes på sektornivå separat för sektorns totala inkomster, utgifter och investeringar. Sektorerna delar å sin sida ramen som de har fått till uppgiftsområden och vid behov vidare till resultatenheter och kostnadsställena. Avsikten med förfarandet är att säkerställa att sektorernas budgetförslag håller sig inom den bestämda ramen. Sektorernas totalinkomster höjdes med 1 procent från 2014 års nivå. Till utgiftsramen tillades ett inflationstillägg på 1,7 procent från nivån år 2014. Lönesumman höjdes med 0,8 procent. Till social- och hälsovårdssektorns ram tillades det en miljon euro för specialsjukvården, en miljon euro för utkomststödet, en miljon euro för handikapptjänster och 1,3 miljoner euro för arbetsmarknadsstöd för långtidsarbetslösa. 15

Sivistystoimen kehykseen lisättiin 200 000 euroa oppilashuoltolain laajennuksen lisäkustannuksiin. Talousarviokehystä jouduttiin supistamaan uusien valtionosuuslaskelmien vuoksi 3,3 miljoonalla eurolla. Ylimääräinen vähennys kohdistettiin toimialoille siten, että konsernihallinnolta vähennettiin 0,7 miljoonaa euroa, sosiaali- ja terveystoimesta 1,3 miljoonaa euroa ja sivistystoimesta 1,3 miljoonaa euroa. Kunnallisvero ja kiinteistövero arvioitiin kehyksessä vuoden 2014 veroprosenteilla. Talousarviokehyksen meno- ja tulooletuksilla vuosikate painui 12,8 miljoonaan euroon ja toiminnan tulos noin 12,2 miljoonaa euroa negatiiviseksi. Talousarviokehyksen vahvistamisen jälkeen yleinen taloustilanne on edelleen vaikeutunut. Inflaatio on painunut lähelle nollaa Euroopan keskuspankin voimakkaista rahan tarjontaa lisäävistä toimenpiteistä huolimatta. Julkisen talouden kestävyysvaje syvenee ja saavuttaa 60 prosentin BKT osuuden vuoden 2015 aikana. Till bildningssektorns ram tillades det 200 000 euro för tilläggskostnader som den utvidgade lagen om elevvård medför. Staden var tvungen att minska budgetramen med 3,3 miljoner euro till följd av nya beräkningar av statsandelar. Den extra minskningen riktades till sektorerna så, att 0,7 miljoner euro minskades från koncernförvaltningen, 1,3 miljoner euro från social- och hälsovårdssektorn och 1,3 miljoner euro från bildningssektorn. Kommunalskatten och fastighetsskatten uppskattades i ramen enligt skattesatser för år 2014. Med de förmodade utgifter och inkomster som tagits i budgetramen sjönk årsbidraget till 12,8 miljoner euro och verksamhetsresultatet blir cirka 12,2 miljoner euro negativt. Efter att budgetramen har fastställts har det allmänna ekonomiska läget blivit alltjämt svårare. Inflationen har sjunkit nära noll trots Europeiska centralbankens starka åtgärder som strävar efter att öka utbudet av pengar. Hållbarhetsunderskottet i den offentliga ekonomin blir djupare och uppnår en andel på 60 procent av BNP under år 2015. 16

2.4.5 Porvoon kaupungin organisaatio Borgå stads organisation Luottamushenkilöorganisaatio Förtroendevaldas organisation Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige Keskusvaalilautakunta Centralvalnämnden Tarkastuslautakunta Revisionsnämnden Kaupunginhallitus Stadsstyrelsen Sosiaali- ja terveyslautakunta Social- och hälsovårdsnämnden Terveydensuojelujaosto Hälsoskyddssektionen Sosiaalijaosto Socialsektionen Sivistyslautakunta Bildningsnämnden Suomenkielinen koulutusjaosto Finska utbildningssektionen Ruotsinkielinen koulutusjaosto Svenska utbildningssektionen Kaupunkikehityslautakunta Stadsutvecklingsnämnden Yksityistiejaosto Sektionen för enskilda vägar Rakennus- ja ympäristölautakunta Byggnads- och miljönämnden Alueellinen jätelautakunta Regionala avfallsnämnden Aluepelastuslautakunta Regionala räddningsnämnden Liikelaitosten johtokunnat Direktionerna för affärsverken Konsernin yhtiöt ja yhteisöt Koncernbolagen och samfunden 17

2.5 Verotulot ja valtionosuudet Skatteintäkter och statsandelar Talousarvion verotulokohta koostuu kunnan tuloverosta, kiinteistöverosta ja osuudesta yhteisöveron tuottoon. Verorahoitukseen luetaan edellisten lisäksi valtionosuudet. Kunnan päätösvalta koskee kunnallisveroa ja kiinteistöveroa, joiden verokannat päätetään vuosittain talousarvion käsittelyn yhteydessä. Myös koiravero on kunnan päätettävissä. Kaupunki on päättänyt luopua koiraveron kantamisesta vuodesta 2001 lukien. Budgetposten skatteinkomster upptar kommunal inkomstskatt, fastighetsskatt och andelar av inkomsterna från samfundsskatt. Också statsandelarna inräknas i skattefinansieringen. Kommunens beslutanderätt omfattar kommunalskatt och fastighetsskatt och skattesatserna för dem slås årligen fast samtidigt som budgeten behandlas. Kommunen får också besluta om hundskatt. Staden har beslutat avstå från att uppbära hundskatt från år 2001. 2.5.1 Kunnallisvero Kommunalskatt Kunnallisveron tuotto määräytyy luonnollisen henkilön ja kuolinpesän ansiotulon perusteella. Kaupunginvaltuusto päättää vuosittain sovellettavasta tuloveroprosentista. Veron perimisestä huolehtii verohallinto. Vuoden 2014 kunnallisverotuksen tuloveroprosentti on 19,25 prosenttia. Viimeksi tuloveroprosenttia korotettiin 0,5 prosenttiyksikköä vuonna 2009. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti vuonna 2014 on 19,75 prosenttia ja Uudellamaalla 18,81 prosenttia. Porvoon efektiivinen veroaste eli kunnallisveron osuus veronalaisesta kokonaisansiotuloista vuonna 2013 on Kuntaliiton laskelman mukaan 14,73 prosenttia. Tuloveroprosentin ja efektiivisen veroasteen välinen ero on Porvoossa 4,5 prosenttiyksikköä, mikä vastaa kunnallisverotuksen verovähennysten määrää. Kunnallisverotuksen verovähennysten osuus kokonaistuloista vaihtelee vähennysoikeuden ja tulojen suuruuden mukaan. Yleisesti pienissä tuloluokissa vähennysten osuus kokonaisansiotuloista on suurempi kuin suurissa tuloluokissa. Efektiivinen veroaste Porvoossa on pysynyt kuluneen kymmenen vuoden jakson lähes samana veroprosentin korotuksesta huolimatta, sillä kunnallisverotukseen kohdistuvat verovähennykset ovat nousseet vuosittain. Vuonna 2013 koko maan arvioitu efektiivinen veroaste oli 14,47 %. Kunnallisveron vuosituotto vuonna 2013 oli 180 miljoonaa euroa. Kasvua oli 7,7 prosenttia, mikä johtui verotilitysten oikaisuista ja tilitysjärjestelmän nopeutumisesta. Vuoden 2014 Kunnallisveron tuotto jäänee lähelle viime vuoden tasoa, sillä marraskuussa vahvistettavan verotuksen perusteella tehtävä oikaisu vähentää ennakkotietojen mukaan verotilityksiä marraskuussa ja joulukuussa. Kuntaliitto arvioi vuoden 2015 verotulojen kasvavan 1,2 prosenttia koko maassa. Talouden nollakasvu heikentää myös verotulojen kasvua. Talousarvioesitys on laadittu oletuksella, että kunnallisverotuksen tuloveroprosenttia korotetaan 0,75 prosenttiyksiköllä 20,0 prosenttiin. Korotuksella kunnallisveron tuotto kasvaa noin 7 miljoonaa euroa. Kunnallisveron tuottoarvio vuodeksi 2015 on 191 miljoonaa euroa. Kommunalskatten bestäms på basis av fysiska personers eller ett dödsbos förvärvsinkomster. Stadsfullmäktige fastställer den kommunala inkomstskattesatsen för varje år. Skatteförvaltningen sörjer för uttag av skatten. Inkomstskattesatsen i kommunalbeskattningen år 2014 är 19,25 procent. Inkomstskattesatsen höjdes senast år 2009 med 0,5 procentenheter. Den genomsnittliga kommunala inkomstskattesatsen var 19,75 procent år 2014 och i Nyland 18,81 procent. Den effektiva skattegraden, dvs. kommunalskattens andel av de skattepliktiga totalförvärvsinkomsterna i Borgå år 2013 är enligt Kommunförbundets uppskattning 14,73 procent. Skillnaden mellan inkomstskattesatsen och den effektiva skattegraden är i Borgå 4,5 procentenheter, vilket motsvarar skatteavdragen i kommunalbeskattningen. Andelen som skatteavdragen i kommunalbeskattningen utgör av totalinkomsterna varierar enligt avdragsrätten och storleken på inkomsterna. I allmänhet är andelen avdrag av totala förvärvsinkomster större i små än i stora inkomstklasser. Den effektiva skattegraden i Borgå har under de tio senaste åren förblivit nästan densamma trots att skatesatsen har höjts eftersom avdragen i kommunalbeskattningen har stigit årligen. Den uppskattade effektiva skattegraden i hela landet år 2013 är 14,47 %. Den årliga inkomsten av kommunalskatten år 2013 var 180 miljoner euro. Ökningen låg på 7,7 procent och den berodde på justeringar av skatteredovisningar och ett snabbare redovisningssystem. Kommunalskatteintäkten för år 2014 kommer troligen att vara nära förra årets nivå eftersom justeringen som görs utifrån beskattningen som fastställs i november minskar enligt förhandsuppgifterna skatteredovisningar i november och december. Kommunförbundet uppskattar att skatteinkomstrna ökar år 2015 med 1,2 procent i hela landet. Den ekonomiska nolltillväxten försvagar också ökningen av skatteinkomster. När budgetförslaget upprättades förmodade man att den kommunala inkomstskattesatsen höjs med 0,75 procentenheter till 20,0 procent. Med höjningen ökar kommunalskatteintäkten med cirka 7 miljoner euro. Den uppskattade årliga inkomsten av kommunalskatten år 2015 är 191 miljoner euro. 18

M % Kuvio 9.Tuloveroprosentit Diagram 9. Inkomstskattesatsen Kuvio 10. Kunnallisvero, tilitykset ja tuottoarviot Diagram 10. Redovisad kommunalskatt och beräknade intäkter 21 20 19 19,75 20,00 200 180 191 180 181 18 17 16 15 14 Efektiivinen veroaste 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Porvoo Borgå Koko maa Hela landet 160 140 120 167 167 159 162 154 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014* 2015* Kiinteistövero on kiinteistön verotusarvon perusteella kunnalle vuosittain suoritettava vero. Kiinteistövero koskee kaikkia kiinteistöjä lukuun ottamatta metsiä, maatalousmaita ja eräitä yleisiä alueita Kiinteistövero maksetaan kiinteistön sijaintikunnalle. Vero on kaupunginvaltuuston vahvistamien prosenttien mukainen määrä kiinteistön verotusarvosta. Veron perimisestä huolehtii verohallinto. Kiinteistöveroprosenteille on kiinteistöverolaissa säädetty ylä- ja alarajat. Valtakunnallisia kiinteistöverojen ylä- ja alarajoja tarkistettiin edellisen kerran vuonna 2010. Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistöverolakia vuodeksi 2015. Kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajoja ehdotetaan korotettavaksi siten, että yleisen kiinteistöveron veroprosenttien vaihteluväli nousisi 0,60 1,35 prosentista 0,80 1,55 prosenttiin ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,32 0,75 prosentista 0,37 0,80 prosenttiin. Muun asuinrakennuksen veroprosentti voi lakiehdotuksen mukaan olla yhtä suuri kuin yleinen kiinteistöveroprosentti. Kunnat voivat valita veroprosentit lain määrittämän vaihteluvälin rajoissa. Yleinen kiinteistövero ja vakituisten asuinrakennusten kiinteistövero kattaa noin 90 prosenttia kiinteistöverotuotoista. Yleinen kiinteistövero kohdistuu asuin- ja liiketontteihin sekä liikerakennuksiin. Voimalaitoksille voidaan määrätä erillinen kiinteistöveroprosentti, jonka vaihteluväli on 0,60 2,85 prosenttia. 2.5.2 Kiinteistövero Fastighetsskatt Fastighetsskatten är den skatt som på basis av fastighetens beskattningsvärde årligen betalas till kommunen. Fastighetsskatten omfattar alla fastigheter med undantag för skogar, jordbruksmark och vissa allmänna områden. Fastighetsskatten betalas till kommunen där fastigheten ligger. Skatten beräknas på fastighetens beskattningsvärde enligt de skattesatser som stadsfullmäktige fastställer. Skatteförvaltningen sörjer för uttag av skatten. I fastighetsskattelagen bestäms övre och nedre gränser för skattesatserna. Justeringen av de rikstäckande övre och nedre gränserna för fastighetsskatten gjordes förra gången år 2010. I regeringens proposition föreslås det att fastighetsskattelagen ändras år 2015. Fastighetsskattesatsernas nedre och övre gränser föreslås bli höjda så, att variationsbredden i den allmänna fastighetsskattens skattesatser ska stiga från 0,60 1,35 procent till 0,80 1,55 procent och skattesatsen för permanenta bostadsbyggnader från 0,32 0,75 procent till 0,37 0,80 procent. Skattesatsen för annan bostadsbyggnad kan enligt lagförslaget vara lika stor som den allmänna fastighetsskattesatsen. Kommunerna kan välja skattesatserna inom ramen av den variationsbredd som lagen bestämmer. Den allmänna fastighetsskatten och fastighetsskatten för permanenta bostadsbyggnader täcker cirka 90 procent av fastighetsskatteintäkterna. Den allmänna fastighetsskatten gäller bostads- och affärstomter samt affärsbyggnader. Valtuusto voi määrätä erikseen rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin, joka on vähintään 1,00 prosentti ja enintään 3,00 prosenttia. Yleishyödyllisen yhteisön omistaman rakennuksen ja sen maapohjan kiinteistöveroprosentiksi voidaan määrätä 0,00-1,35 prosenttia. Kaupunki ei ole määrännyt kiinteistöveroa yleishyödyllisille yhteisöille. Hallituksen esitys kiinteistöveron ala- ja ylärajojen korotuksesta sisältää myös päätöksen ohjata tästä kunnille kertyvät lisätuotot valtiolle. Vähennysten kohdentumisesta kuntien kesken ei ole vielä päätetty. För kraftverk kan fastställas en separat fastighetsskattesats, vars variationsbredd är 0,60-2,85 procent. Fullmäktige kan separat fastställa skattesatsen för en obebyggd byggplats till minst 1,00 procent och högst 3,00 procent. För en byggnad och dess markgrund som ägs av ett allmännyttigt samfund kan en fastighetsskattesats på 0,00 1,35 procent fastställas. Staden har inte påfört fastighetsskatt för allmännyttiga sammanslutningar. Regeringens proposition om höjningen av fastighetsskattens nedre och övre gränser innehåller också ett beslut om att de 19

M M % % Talousarvioehdotus sisältää yleisen kiinteistöveron veroprosentin korottamisen 0,05 prosenttiyksiköllä 1,30 prosenttiin ja asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin korottamisen 0,05 prosenttiyksiköllä 0,50 prosenttiin. Korotuksella kiinteistöveron tuotto kasvaa noin miljoonalla eurolla. Kiinteistöveron tuottoarvio vuodeksi 2015 on 17 miljoonaa euroa. Kuvio 11.Yleinen kiinteistövero, veroprosentit Diagram 11. Allmän fastighetsskatt, skattesatsen extra inkomsterna som flyter till kommunerna ska riktas till staten. Det har ännu inte fattats beslut om hur minskningar riktas till kommunerna. Budgetförslaget innehåller en höjning av den allmänna fastighetsskattesatsen med 0,05 procentenheter till 1,30 procent och en höjning av fastighetsskattesatsen för bostadsbyggnader med 0,05 procentenheter till 0,50 procent. Med höjningen ökar kommunalskatteintäkten med cirka en miljon euro. Den uppskattade årliga inkomsten av fastighetsskatten år 2015 är 17 miljoner euro. Kuvio 12.Vakituinen asuinrakennus, kiinteistöveroprosentit Diagram 12. Ordinarie bostadsbyggnad, fastighetsskattesatsen 1,6 0,8 1,4 1,30 0,7 1,2 1,0 0,8 0,6 0,94 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,43 0,50 0,4 0,1 0,2 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 0,0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Porvoo Borgå Koko maa Hela landet Porvoo - Borgå Koko maa - Hela landet Kuvio 13. Kiinteistövero, tilitykset ja tuottoarviot Diagram 13. Redovisad fastighetsskatt och beräknade intäkter Kuvio 14. Yhteisövero, tilitykset ja tuottoarviot Diagram 14. Redovisad samfundsskatt och beräknade intäkter 18 16 14 12 10 8 6 4 6 7 10 11 12 13 15 17 28 26 24 22 20 18 16 14 26 18 16 17 14 17 15 15 2 12 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014* 2015* 10 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014* 2015* 2.5.3 Osuus yhteisöveron tuotosta Kommunernas andel av samfundsskattens avkastning Yhteisövero on osakeyhtiöiden ja muiden yhteisöjen maksama tulovero. Vuonna 2014 yhteisöverokanta laski 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Aikaisemmin verokantaa on alennettu 1,5 prosenttiyksiköllä vuonna 2012. Yhteisön verotettava tulo lasketaan veronalaisten tulojen ja vähennyskelpoisten menojen erotuksena. Veron perimisestä vastaa verohallinto. Samfundsskatten är den inkomstskatt som aktiebolag och andra samfund betalar. År 2014 sjönk samfundsskattesatsen från 24,5 procent till 20 procent. Skattesatsen hade tidigare nedsatts med 1,5 procentenheter år 2012. Ett samfunds beskattningsbara inkomst beräknas som en skillnad mellan de skattepliktiga inkomsterna och de avdragsgilla utgifterna. Skatteförvaltningen sörjer för uttag av skatten. Yhteisöveroa maksavia yhteisöjä ovat osakeyhtiöiden lisäksi osuuskunnat sekä tietyin edellytyksin liikelaitokset, julkisyhteisöt, yhdistykset, laitokset, säätiöt ja asunto-osakeyhtiöt. Liikelaitosten, julkisyhteisöjen, yleishyödyllisten yhdistysten ja laitosten yhteisöverovelvollisuus on rajattu koskemaan vain niiden elinkeinotuloja. Asunto-osakeyhtiöille ei yleensä muodostu verotettavaa tuloa. Samfundsskatt betalar aktiebolag, andelslag och affärsverk under vissa förutsättningar, offentliga samfund, föreningar, inrättningar, stiftelser och bostadsaktiebolag. Affärsverkens, de offentliga samfundens, allmännyttiga föreningarnas och inrättningarnas skyldighet att betala samfundsskatt gäller endast deras inkomster från näringsverksamhet. Bostadsaktiebolag har vanligen ingen beskattningsbar inkomst. 20