LINTULAMPI-2555-18, PAROMANKATU 2, PIENTALOTONTIN JAKAMINEN. KAAVA NRO 8365 Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 10. päivä kesäkuuta 2010 päivättyä ja 16.8.2010 tarkastettua asemakaavakarttaa nro 8365. Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Suunnittelualue sijaitsee noin seitsemän kilometriä koilliseen kaupungin keskustasta, Lintulammen kaupunginosassa, osoitteessa Paromankatu 2, Kukkolankadun ja Paromankadun risteyksessä. Kaavamuutos koskee korttelin nro 2555 tonttia nro 18, Lielahden maarekisterikylän tilaa nro 1:77. Alueen lähiympäristössä on pien- ja rivitalotalovaltaista rakennuskantaa. Kukkolankadun ja Paromankadun varrella on puolitoistakerroksisia omakotirakennuksia 1940-luvun puolivälistä alkaen aina nykypäivään asti. Suunnittelualueen eteläpuolella on kuuden yksikerroksisen rivitalon yhtiö 1970-luvlta ja Paromankadun pohjoispuolella kahden rivitalon yhtiö 1980-luvulta. Lintulammin päiväkoti sijaitsee noin puolen kilometrin etäisyydellä ja Lielahden koulukeskus noin kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Alue sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella ja paikalliset palvelut ovat saavutettavia. Suunnittelualue on hoidettua piha-aluetta ja sillä kasvaa muutama omenapuu ja komea iso tammi. Tontin pinta on pääosin nurmikkoa, kulkureitit ovat sorapintaisia. Muutosalue on omakotitontti 2555-18/ tila Riemula Lielahti-1-77, jonka kokonaispinta-ala on 982 m². Tontilla on vuonna 1932 rakennettu kaksikerroksinen, mansardikattoinen siniseksi maalattu mineeriittipintainen asuinrakennus, joka on tarkoitus säilyttää. Tontilla on lisäksi vanha saunarakennus ja autotalli, jotka on tarkoitus purkaa. Käytettävissä ei ole rakennuspiirustuksia rakennetun kerrosalan tarkkaan määrittämiseen. Arvio nykyisestä käytetystä kerrosalasta on 152,0 k-m², jolloin laskennallisesti toteutunut tonttitehokkuus on 0,15. Piharakennusten aiotun purkamisen jälkeen arvio käytetystä kerrosalasta on 105,0 m² ja laskennallinen toteutunut tonttitehokkuus 0,11. Kaavan tavoitteet Asemakaavan muutoshakemuksen on jättänyt omakotitontin 2555-18/ tila Riemula Lielahti-1-77 omistaja 10.1.2010. Tavoitteena on omakotitontin jakaminen kahdeksi tontiksi. Suunnittelussa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja kaupunkikuvallinen luonne. Uudis- ja täydennysrakentaminen
pyritään sovittamaan ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Suunnitelma tukee kaupungin täydennysrakentamistavoitteita. Kaavaprosessin vaiheet Kaavahanke tuli vireille 10.6.2010, jolloin osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavaluonnos kuulutettiin ja asetettiin nähtäville 10.6. 30.6.2010 väliseksi ajaksi. Määräajassa saatiin viisi lausuntoa, joista yhdessä oli huomautettavaa. Kaava on tarkistettu ympäristönsuojelun lausunnon pohjalta. Asemakaava Asemakaavan muutoksella jaetaan 982 m² suuruinen tontti 2555-18/ tila Riemula Lielahti-1-77 kahdeksi pientalotontiksi. Voimassaolevan asemakaavan mukaan tontilla on rakennusoikeutta 212 k-m², laskennallinen tonttitehokkuus on 0,22. Omakotiontti 2555-18/ tila Riemula Lielahti-1-77 jaetaan tonteiksi nro 2555-58 ja 2555-59. Tontin nro 2555-58 pinta-alaksi tulee 438 m². Tontille merkitään rakennusoikeutta 120 k-m², jolloin tontin tehokkuudeksi muodostuu e=0,27. Tontin nro 2555-59 pinta-alaksi tulee 543 m². Tontille merkitään rakennusoikeutta 150 k-m², jolloin tontin tehokkuudeksi muodostuu e=0,28. Asemakaavan muutoksessa tonteille osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 270,0 k-m². Rakennusoikeus lisääntyy yhteensä 58,0 k-m². Vanha tila rekisteröidään tontiksi ja tonttijaolla muodostuu lisäksi yksi uusi pientalotontti. Asemakaavan toteuttaminen Tonttijako laaditaan sitovana ja kaavan yhteydessä. Asemakaava toteutetaan sen saatua lainvoiman. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: Tampereen kaupungin Lintulammen kaupunginosan korttelin nro 2555 tonttia nro 18. Asemakaavan muutoksella ja tonttijaolla muodostuu: Tampereen kaupungin Lintulammen kaupunginosan korttelin nro 2555 tontit nro 58 ja 59. Kaavoitusviranomainen: Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen, Maankäytön suunnittelu arkkitehti Eeva Hakola puh. (03) 565 66517
Kaavan laatija: Tampereen Infra, Suunnittelupalvelut, asemakaavasuunnittelu, erikoissuunnittelija, arkkitehti Sari Pietilä.
Hankkeen diaarinumero: TRE:2953/10.02.01/2010 pvm 12.4.2010 Verkkonumero: 4024006 Vireilletulo: 10.6.2010. 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee noin seitsemän kilometriä koilliseen kaupungin keskustasta, Lintulammen kaupunginosassa, osoitteessa Paromankatu 2, Kukkolankadun ja Paromankadun risteyksessä. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Lintulampi-2555-18, Paromankatu 2, Pientalotontin jakaminen, kaava nro 8365. 1.4 Luettelo asiakirjoista - Asemakaavan muutoshakemus 10.1.2010 - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10.6.2010 - Asemakaavakartta 10.6.2010 ja poistettava asemakaava - Havainnekuva 10.6.2010 - Asemakaavan selostus - Asemakaavan selostuksen liitelomake 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Asemakaavamuutoksen kohde Lintulammen kaupunginosassa osoitteessa Paromankatu 2, Kukkolankadun ja Paromankadun risteyksessä. Lintulammen alueen rakentaminen alkoi 1920-luvulla. Alueen rakentamisen huippuvuodet sijoittuvat 1940-1950- ja 1970-1980-luvuille. 2.1.2 Luonnonympäristö Suunnittelualueen tontti on hoidettua piha-aluetta. Sillä kasvaa muutama omenapuu ja komea iso tammi. Tonttia rajaa Paromankadun puolella pensasaita, Kukkolankadun puolella ei ole aitaa. Tontin pinta on pääosin nurmikkoa, kulkureitit ovat sorapintaisia. Tampereen kaupungin paikkatietoaineiston mukaan tontin maaperä on hiekkamoreenia (Mr). 2.1.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualueen lähiympäristössä on pien- ja rivitalovaltaista rakennuskantaa. Kukkolankadun ja Paromankadun varrella on puolitoistakerroksisia omakotirakennuksia 1940-luvun puolivälistä alkaen aina nykypäivään asti. Suunnittelualueen eteläpuolella on kuuden yksikerroksisen rivitalon yhtiö 1970-luvlta ja Paromankadun pohjoispuolella kahden rivitalon yhtiö 1980-luvulta. Julkisivumateriaaleina lähiympäristön rakennuksissa on käytetty rappausta, puuta ja tiiltä. Lintulammin päiväkoti sijaitsee noin puolen
kilometrin etäisyydellä ja Lielahden koulukeskus noin kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Suunnittelualueen omakotitontti 2555-18/ tila Riemula Lielahti-1-77 on pinta-alaltaan 982 m². Tontilla on vuonna 1932 rakennettu kaksikerroksinen, mansardikattoinen siniseksi maalattu mineeriittipintainen asuinrakennus, arvio asuinrakennuksen kerrosalasta on 105,0 k- m². Asuinrakennus on tarkoitus säilyttää. Tontilla on myös 1984 rakennettu ruskea lautaverhoiltu autotalli ja vuonna 1904 rakennuttu saunarakennus, jotka on takoitus purkaa. Muodostuva uusi tontti nro 2555-59 on liitettävissä kunnalliseen vesija viemäriverkkoon. 2.1.4 Maanomistus Tontin 2555-18/ tila Riemula Lielahti-1-77 omistaa Eeva-Kaisa Rantanen, kaavamuutoksen hakija. Suunnittelualueen asuinrakennus sijaitsee Paromankadun varrella. 2.2 Suunnittelutilanne 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 2.2.1.1 Yleiskaava Tampereen kantakaupungin yleiskaava on vahvistettu 12.12.2000. Siinä kaava-alue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuinalueeksi (AP). 2.2.1.2 Asemakaava Muutosalue on omakotitontti 2555-18/ tila Riemula Lielahti-1-77, jonka kokonaispinta-ala on 982 m². Se on merkitty maarekisteriin 1.1.1950. Tonttijako (tunnus 2017) on tullut voimaan 21.9.1960, mutta sitä ei ole merkitty tonttirekisteriin. Kaava-alueella on voimassa 19.10.1959 vahvistettu asemakaava nro 1376, jonka mukaan tontti 2555-18 on
omakotirakennusten korttelialuetta, jossa on ainakin DI-paloluokkaan kuuluvan omakotirakennuksen rakennusala, räystäskorkeus saa olla enintään 5,2 m. Kattokaltevuuden on oltava 1:1,5. Rakennusalan pintaala saa olla enintään 10 m x 12 m. Kaava osoittaa lisäksi että, niille tonteille, joille ei ole merkitty erillistä talousrakennusta, saa rakentaa enintään 4x8m suuruisen ainakin Pl 4 D II-luokan vaatimukset täyttävän talousrakennuksen edellyttäen, että sen etäisyys asuinrakennukseen on vähintään 8 m ja tontin rajoista vähintään 5m. Rakennuksen räystäskorkeus saa olla enintään 3,5 m ja kattokaltevuuden on oltava 1/1,5. Tontin lounaiskulmaan on osoitettu viemäriä varten varattava alue. Rakennusoikeutta on asuinrakennukselle 212 m2. Laskennallinen tonttitehokkuus kaavassa on 0,22. 2.2.1.3 Tonttijako Tonttijako (tunnus 2017) on tullut voimaan 21.9.1960, mutta tonttia ei ole merkitty tonttirekisteriin. Maarekisteriin tila on merkitty 1.1.1950. nimellä Riemula, Lielahti-1-77. 2.2.1.4 Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu vuonna 2010. 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan muutos laaditaan omakotitontin 2555-18/ tila Riemula Lielahti-1-77 omistajan tekemästä aloitteesta ja kaupunkiympäristön kehittäminen (tilaajaorganisaatio) perii siitä taksan mukaiset kulut. 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Tontin omistajan tekemässä, 12.4.2010 kirjatussa, hakemuksessa esitetään tontin jakamista. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö 3.3.1 Osalliset Muutoksen hakija Naapurikiinteistöt Kaupungin eri toimialat: Kaupunkiympäristön kehittäminen (kaavan tilaaja) viranomaispalveluineen, Kiinteistötoimi, Tampereen aluepelastuslaitos Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi Liikelaitos Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Pirkanmaan maakuntamuseo Ryydynpohjan omakotiyhdistys ry Muut ilmoituksensa mukaan mm.: Alueen asukkaat
Yhteisöt ja yritykset, joiden toimialaan kaava vaikuttaa 3.3.2 Vireilletulo Kaavahanke kuulutaan vireille 10.6.2010. 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavaluonnos kuulutettiin ja asetetiin nähtäville 10.6. 30.6.2010 väliselle ajalle palvelupiste Frenckelliin sekä kaavoituksen internet-sivuille mielipiteiden saamista varten. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma postitettiin lisäksi edellä mainituille osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä asemakaavaluonnoksen oltua nähtävillä ei saatu mielipiteitä. Määräaikaan mennessä saapui viisi lausuntoa, joista yhdessä oli huomautettavaa. Ympäristönsuojelun lausunnossa ilmaistiin, että on tarpeen tutkia mahdollisuuksia vanhan puuston säilyttämiseksi ja osoittaa se asemakaavamerkinnöin. Lausunnon perusteella tontilla oleva komealle tammelle osoitettiin suojelumerkintä säilytettävä puu. 3.4 Asemakaavan tavoitteet Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on omakotitontin 2555-18/ tila Riemula Lielahti-1-77 jakaminen kahdeksi pientalotontiksi, jotta käyttämättä oleva tontin osa saadaan hyödynnettyä. Suunnittelussa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa, kaupunkikuvallinen luonne ja jaettavan tontin koko. Uudis- ja täydennysrakentaminen pyritään sovittamaan olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen. Asemakaavan muutos on Tampereen kantakaupungin yleiskaavan kaupunkirakenteen täydennysrakentamistavotteiden mukainen. 3.5 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Suunnitelmassa omakotitontti 2555-18/ tila Riemula Lielahti-1-77 on jaettu pohjois-etelä suunnassa kahtia. Jaolla muodostuu kaksi suhteellisen pientä kadun varteen rajoittuvaa tonttia. Katunäkymien yhtenäisyyden säilyttämiseksi muodostuvien tonttien kadunpuoleiset sivut on merkitty istutettavaksi ja harjasuunta Paromankadun suuntaiseksi. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Muodostettavilla tonteilla maankäytön periaatteet eivät muutu. Tontit merkitään erillispientalojen korttelialueeksi merkinnällä AO. 4.2 Aluevaraukset 4.2.1 Korttelialueet
Muodostuvat tontit nro 2555-58 ja 59 osoitetaan asemakaavamerkinnällä AO erillispientalojen korttelialueeksi. Tontilla rakennuksen 2555-58 kerroslukumerkintä on IIy80%. Kattomuotona on käytettävä mansardikattoa, lisäksi tontilla katon pääasiallinen harjasuunta tulee olla Paromankadun suuntainen. Rakennuksen julkisivun enimmäiskorkeus on 5,5 m ja rakennus on rakennettava rakennusalan Paromankadun puoleiseen sivuun kiinni. Tontilla 2555-58 oleva tammi tulee säilyttää. Tontilla rakennuksen 2555-59 kerroslukumerkintä on II. Asuinrakennuksen ensimmäisen kerroksen alasta on vähintään 50% käytetävä sen yläpuolella olevaan kerrokseen sellaiseksi tilaksi, joka välittömästi tai myöhemmin voidaan sisustaa kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Kattomuotona on käytettävä satulakattoa kattokaltevuuden on oltava = 27-34, lisäksi tonteilla katon pääasiallinen harjasuunta tulee olla Paromankadun suuntainen. Rakennuksen julkisivun pintakäsittelynä tulee käyttää rappausta tai vaihtoehtoisesti pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta. Rakennuksen julkisivun enimmäiskorkeus on 5,5 m ja rakennus on rakennettava rakennusalan Paromankadun puoleiseen sivuun kiinni. Tontille merkitään myös säilyvät viemärilinjat. Ajoneuvoliittymä tontille 2555-58 on Paromankadulta ja tontille 2555-59 Kukkolankadulta. Molempien tonttien kadunpuoleiset tontinosat ovat istutettavaa aluetta. Tontin nro 2555-58 pinta-alaksi tulee 438 m². Tontille merkitään rakennusoikeutta 120 k-m², jolloin tontin tehokkuudeksi muodostuu e=0,27. Tontin nro 2555-59 pinta-alaksi tulee 543 m². Tontille merkitään rakennusoikeutta 150 k-m², jolloin tontin tehokkuudeksi muodostuu e=0,28. Asemakaavan muutoksessa tonteille osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 270,0 k-m². Rakennusoikeus lisääntyy yhteensä 58,0 k-m². Tonttijaolla muodostuu yksi uusi pientalotontti. 4.3 Kaavan vaikutukset Koska kyseessä on rakennettuun ympäristöön liittyvä, suppeaa aluetta koskeva asemakaavan muutos, ei sillä ole lähiympäristöä laajempia ympäristövaikutuksia. Alue täydentyy ja uusi rakentaminen tukeutuu olemassa olevaan kunnallistekniikkaan sekä katuverkkoon. Muutoksella ei ole merkittäviä alueen liikennettä lisääviä vaikutuksia. 4.3.1 Kaavan vaikutukset ihmisten elinympäristöön, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Asemakaavalla täydennetään asuinaluetta yhdellä uudella pientalolla. Kaavamuutos tehostaa alueen maankäyttöä ja vastaa tontin omistajan laatimaa aloitetta sekä yleiskaavan täydennysrakentamistavoitteita.
Rakentaminen on tavanomaista pientalorakentamista, eikä vaikuta alueen viihtyvyyteen. Paroman- ja Kukkolankadun katunäkymä ei juuri muutu kaavamuutoksen vaikutuksesta. Kadunvarren talojen harjasuunta säilyy yhtenäisenä. Kaavamääräyksillä on pyritty sopeuttamaan uudisrakentaminen ympäröivään kaupunkikuvaan. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavasta on tehty havainnepiirros, jossa on esitetty yksi mahdollisuus kaavan toteuttamiseksi suunnittelualueen tonteilla. 5.2 Toteuttaminen ja ajoitus Tonttijako laaditaan sitovana ja se sisältyy asemakaavaan. Kaavamuutos toteutetaan asemakaavan saatua lainvoiman. 5.3 Toteutuksen seuranta Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.