K A L A J O E N K A U P U N G I N

K A L A J O E N K A U P U N G I N T A L O U S A R V I O 2 0 1 5 TALOUSSUUNNITELMA 2016 2017 Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma RAKENTAMISOHJELMA 2015-2019 Kaupunginhallitus 8.12.2014 Valtuusto 16.12.2014

Sisällys 1. KALAJOEN KAUPUNGIN VISIO JA STRATEGIA... 4 2. YHTEENVETO... 8 3. YLEISPERUSTELUT... 19 4. TULOSLASKELMA... 34 5. RAHOITUSLASKELMA... 37 6. KÄYTTÖTALOUS... 40 6.1. HALLINTOPALVELUT... 40 6.1.1. TOIMINNANOHJAUS... 40 6.1.2. KESKUSVAALILAUTAKUNTA... 41 6.1.3. TARKASTUSTOIMINTA... 43 6.1.4. KONSERNIOHJAUS... 43 6.1.5. HENKILÖSTÖOHJAUS... 46 6.1.6. TALOUSOHJAUS... 48 6.1.7. YLEISHALLINTO... 50 6.1.8. ICT-PALVELUT... 52 6.2. KEHITTÄMISPALVELUT... 54 6.2.1. ELINKEINOPALVELUT... 54 6.2.2. MAASEUTUPALVELUT... 57 6.3. PERUSTURVAPALVELUT... 61 6.3.1. HALLINTO- JA TOIMISTOPALVELUT... 62 6.3.2. HYVINVOINTIPALVELUT... 63 6.3.3. TERVEYSPALVELUT... 66 6.3.4. YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO... 73 6.4. SIVISTYSPALVELUT... 75 6.4.1. HALLINTO... 75 6.4.2. VARHAISKASVATUSPALVELUT... 76 6.4.3. PERUSASTEEN KOULUTUS... 78 6.4.4. KESKIASTEEN KOULUTUS... 81 6.4.5. KALAJOKI AKATEMIA... 83 6.5. TEKNISET PALVELUT... 88 6.5.1. HALLINTO-JA TOIMISTOPALVELUT... 88 6.5.2. MAANKÄYTTÖPALVELUT... 90 6.5.3. TILAPALVELUT... 96 6.5.4. RUOKA- JA SIIVOUSPALVELUT... 98 6.5.5. KUNTATEKNIIKKA... 101 6.5.6. YMPÄRISTÖNOHJAUS... 105 7. INVESTOINNIT... 109 8. LIITTEET... 118 8.1. HYVINVOINTIPALVELUJEN ORGANISAATIOKAAVIO... 118 8.2. JÄSENYYDET JÄRJESTÖISSÄ JA LIITOISSA... 119 8.3. KOKOUSPALKKIOT... 119 8.4. TALOUSARVION SITOVUUS... 121 8.5. VEROTULOJEN ARVIOINTI... 123 8.6. VALTIONOSUUDET... 127 8.7. LASKENNALLISESTI ERIYTETTYN LIIKETOIMINNAN TULOSLASKELMA/ VIEMÄRILAITOS... 135 8.8. VÄESTÖ JA ELINKEINORAKENTEEN TAVOITTEET... 136

1. KALAJOEN KAUPUNGIN VISIO JA STRATEGIA Kalajoen kaupungin toiminta-ajatus Meriluonnon ja jokilaaksojen aurinkoinen Kalajoki tarjoaa viihtyisän asuinympäristön, mahdollisuudet yrittämiseen, työhön ja hyvään elämään sekä monipuoliset palvelut kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. 1. Elinkeinot Toiminta-ajatus Kalajoen elinkeinoelämä on aktiivista, innovatiivista, kilpailukykyistä ja tulevaisuutta ennakoivaa. Elinkeinojen edistäminen on kaupungin keskeinen keino kasvattaa verotulojaan, hoitaa työllisyyttään, parantaa tunnettavuuttaan, lisätä väestökasvuaan ja mahdollistaa kunnallisten palvelujen tuottaminen itsenäisenä kuntana. Visio Kalajoki on laajasti tunnettu vireänä yritysten toimintaympäristönä ja on haluttu sekä kilpailukykyinen vaihtoehto aktiiviselle yritystoiminnalle. Strategia - panostetaan toimialojen kehittämiseen ja kasvuun - kehitetään omia vahvuuksia monipuolisen elinkeinorakenteen säilymiseksi - toimitaan ennakkoluulottomasti uusien elinkeinojen syntymiseksi - tuetaan olemassa olevien yritysten kasvua ja yritysten omistajanvaihdoksia - panostetaan kaupungin vetovoimaisuuteen - edistetään osaavan työvoiman saatavuutta - tavoitellaan työpaikkojen kasvua 4 2. Kuntatalous Toiminta-ajatus Terve kuntatalous mahdollistaa strategioihin pohjautuvien laadukkaiden palvelujen järjestämisen ja tuottamisen. Visio Talous on tasapainossa, mikä mahdollistaa riittävät resurssit myös pitkällä aikavälillä itsenäiselle toiminnalle. Strategia - vuosikate on yli suunnitelmapoistojen ja nettovelka on keskimäärin viiden vuoden aikajaksolla enintään 1.600 euroa asukasta kohti - konsernivelka on enintään 4.000 euroa asukasta kohti - tuottavuutta parannetaan ennakkoluulottomasti - kaupungin palveluissa on käytössä poikkihallinnollinen toimintatapa - verotus ja julkisten palvelujen maksut ovat korkeintaan alueen keskiarvossa - kaupungilla on valmius nopeaan reagointiin ja päätöksentekoon taloustilanteen mukaan

3. Perusturvapalvelut Toiminta-ajatus Perusturvapalvelut tukevat asukkaita terveyden, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistämisessä, ylläpitämisessä ja hoidossa eri elämänvaiheissa. Luonteva ja tarkoituksenmukainen yhteistyö jatkuu sekä Keski-Pohjanmaan että Pohjois-Pohjanmaan suuntaan. Visio Perusturvapalvelut on kehityksen kärjessä kulkeva laadukas, asiakaslähtöinen ja taloudellinen sosiaalija terveyspalvelujen järjestäjä ja tuottaja. Kalajoki järjestää perusturvapalvelut vastuukuntamallilla. Yhteistoiminnassa tavoitellaan mallia, jossa Sote-palvelujen toiminnan ja talouden ohjaus Kalajoen kaupungilla on vahvaa. Strategia - kaupunki järjestää perusturvan palvelut omana toimintana, yhteistoimintana ja ostopalveluna - toimintaympäristön muutoksiin reagoidaan nopeasti - palvelujen kehittämisessä hyödynnetään uusia innovatiivisia ratkaisuja - ennaltaehkäisevällä, kuntouttavalla ja terveyttä edistävällä toimintatavalla vahvistetaan väestön terveyttä ja hyvinvointia - kannustetaan, tuetaan ja aktivoidaan väestön vastuunottoa omasta ja läheisten hyvinvoinnista - yksilöllisten palveluiden avulla tuetaan ihmisten omatoimista selviytymistä kodinomaisissa olosuhteissa 5 4. Sivistyspalvelut Toiminta-ajatus Riittävä koulutus ja laaja-alainen sivistys tukevat asukkaiden sosiaalista, fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia. Hyvin järjestetyt sivistyspalvelut luovat edellytyksiä kaupungin kehitykselle, elinvoimalle ja vetovoimalle. Visio Kalajoki tunnetaan kansallisesti ja kansainvälisesti innovatiivisista opetusjärjestelyistä, hyvistä oppimistuloksista sekä Kalajoki Akatemian ja matkailukeskuksen monipuolisista ja korkeatasoisista vapaa-ajanpalveluista. Kaupunki on arvostettu yhteistyökumppani toimijaverkostoissa. Strategia - jatketaan opetuspalveluiden kehittämistä laatujärjestelmän avulla - tuetaan lasten kasvua ja nuorten elämänhallintaa yhdessä kotien kanssa - vahvistetaan kaupungissa toimivien oppilaitosten yhteistyötä ja vetovoimaa - liikuntapalvelut edistävät kaikenikäisten aktiivista liikkumista sekä tukevat perusturvapalveluja ikääntyneiden liikunnan aktiivisessa harrastamisessa - nykyaikaistetaan ennakkoluulottomasti oppimisympäristöjä - vakiinnutetaan ja edelleen kehitetään Kalajoki Akatemian toimintaa

5. Yhdyskuntasuunnittelu ja elinympäristö Toiminta-ajatus Yhdyskuntasuunnittelulla luodaan mahdollisuudet kaupungin kehitykselle. Toiminnalla saadaan aikaan kestävää, mielenkiintoista ja viihtyisää yhdyskuntarakennetta. Merellisyys ja jokivarret hyödynnetään maankäytön suunnittelussa luontoarvot huomioiden. Kauppaa ja palveluita kehitetään vetovoimaisiksi kokonaisuuksiksi. Visio Kalajoki on voimakkaasti kehittyvä vetovoimainen kaupunki. Strategia - maankäyttöön kohdistuviin tarpeisiin ja haasteisiin reagoidaan nopeasti uusilla ja innovatiivisilla ratkaisumalleilla - aktiivisen maanhankinnan tavoitteena on määrän ja laadun lisäksi riittävän suurien kokonaisuuksien aikaansaaminen, sekä taajama- ja palvelurakenteen tiivistys - kaavoitus keskitetään kunnan omistamalle maalle, riittävän laajoihin kokonaisuuksiin, ensisijaisesti vetovoimaisille alueille - kaupungin tonttivarannon on oltava riittävän monipuolinen laadun ja sijainnin suhteen - kaupungin omaisuutta pidetään kunnossa suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti - keskustaajaman viihtyisyyttä ja kaupan palveluiden toimintaedellytyksiä parannetaan - kaavoituksella ja kyläsuunnitelmilla varmistetaan kylille rakentaminen ottaen huomioon maaseutuelinkeinojen kasvumahdollisuudet. 6 6. Luottamushenkilöt Toiminta-ajatus Luottamushenkilöt kehittävät Kalajokea yhteistyössä viranhaltijoiden kanssa sekä tekevät vastuullisia päätöksiä avoimesti nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Visio Yhdessä olemme piirun verran parempia. Strategia - yhteistyökykyiset, motivoituneet, ennakkoluulottomat ja johdonmukaiset luottamushenkilöt tiedostavat taloudellisten resurssien ja palveluiden tasapainon - luottamushenkilöt huomioivat kaupungin omistamien yhteisöjen, kuntien yhteistoiminnan haasteet sekä palvelu- ja aluerakenteen muutokset - demokraattisesti ja poliittisesti tehtyihin päätöksiin sitoudutaan

7 7. Henkilöstö Toiminta-ajatus Hyvällä työelämän laadulla varmistetaan ammattitaitoisen henkilökunnan viihtyminen ja rekrytointi. Sijoitus työhyvinvointiin on sijoittamista organisaation tuottavuuteen. Visio Kaupungilla on hyvinvoiva, työhön motivoitunut henkilöstö, joka vastuuntuntoisesti tuottaa strategioihin ja päätöksiin pohjautuvia taloudellisia ja laadukkaita palveluita. Strategia - hyvän työnantajakuvan vahvistaminen - hyvän asiakaspalvelun kehittäminen - hyvien työkäyntäntöjen siirtäminen ja työtehtävien dokumentointi - johtamisen, esimiestoiminnan ja alaistaitojen kehittäminen - osaamisen ja prosessien kehittäminen - työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen tukeminen - sisäisen tiedotuksen ja luottamuksen vaaliminen ja lisääminen 8. Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö Toiminta-ajatus Asukkaiden, luottamushenkilöiden ja henkilöstön vuorovaikutuksella ja aktiivisella yhteistoiminnalla saadaan lisää voimavaroja Kalajoen kehittämiseen ja tuetaan kaupunkilaisten hyvinvointia. Kansainvälisyys on luonteva osa kaupungin ja kaupunkilaisten toimintaa. Sillä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja uuden tietotaidon saamista kaupunkiin ja se rikastuttaa kalajokista kulttuuria. Visio Kalajoki ja kalajokiset ovat toivottuja ja menestyviä yhteistyökumppaneita alueellisessa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä. Strategia - Opiskelussa, yritystoiminnassa, matkailussa ja kansalaistoiminnassa kansainvälisyydellä on näkyvä ja tärkeä rooli - Tuetaan työperäistä maahanmuuttoa ja maahanmuuttajien kotouttamista Kalajoen yhteistoiminta ja kansainvälisyys on avointa ja luottamusta herättävää

Vuosikate Vuosikate Vuosikate Vuosikate /as /as 8 2. YHTEENVETO KESKEISIÄ TIETOJA VUODEN 2014 TALOUSARVIOSTA TA 2015 TA 2014 TALOUSARVION LOPPUSUMMA 99,3 M 98,5 M VUOSIKATE 4,2 M 4,7 M VUOSIKATE % VERORAHOITUKSESTA 6,10 % 7,30 % VUOSIKATE /ASUKAS 331 372 VEROPROSENTTI 20,00 % 19,50 % LAINAMÄÄRÄ 38,4 M 39,0 M LAINAMÄÄRÄ /ASUKAS 3 042 3 090 VUOSIKATE VV. 2012-2016 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts 2016 Ts 2017 Vuosikate 4 949 142 4 699 585 4 182 862 3 061 233 3 066 227 Vuosikate /asukas 391 372 331 242 243 VUOSIKATE 2013-2018 2012-2017 6 000 000 Vuosikate Vuosikate /asukas 500 5 000 000 4 000 000 3 000 000 2 000 000 1 000 000 400 300 200 100 0 Vv Vv Tp Tp 2013 Ta 2014 Ta 2014 Ta 2015 Ta 2015 Ts 2016 Ts 2016 Ts 2017 Ts 2017 0

Yhteenveto Määrärahat Tuloarviot Netto Talous- Ehdotus Muutos Muutos Talous- Ehdotus Muutos Muutos Talous- Ehdotus Muutos Muutos arvio 2014 2015 euro % arvio 2014 2015 euro % arvio 2014 2015 euro % KÄYTTÖTALOUSOSA HALLINTOPALVELUT Valtuusto Toiminnan ohjaus ja arviointi -114 320-111 320 3 000-2,6 0 0-114 320-111 320 3 000-2,6 Tarkastuslautakunta Tarkastustoimi -32 950-32 950 0 0,0 0 0-32 950-32 950 0 0,0 Keskusvaalikautakunta Vaalit -24 590-25 040-450 18 700 19 150 450-5 890-5 890 0 Kaupunginhallitus Konserniohjaus -579 880-531 630 48 250-8,3 6 100 6 100 0 0,0-573 780-525 530 48 250-8,4 Henkilöstöohjaus -1 017 370-980 782 36 588-3,6 251 500 251 500 0 0,0-765 870-729 282 36 588-4,8 Talousohjaus -682 600-682 080 520-0,1 13 000 16 000 3 000 23,1-669 600-666 080 3 520-0,5 Yleishallinto -501 920-505 090-3 170 0,6 8 500 34 667 26 167 307,8-493 420-470 423 22 997-4,7 ICT-palvelut -642 410-690 557-48 147 7,5 20 000 27 000 7 000 35,0-622 410-663 557-41 147 6,6 HALLINTOPALVELUT YHT. -3 596 040-3 559 449 36 591-1,0 317 800 354 417 36 617 11,5-3 278 240-3 205 032 73 208-2,2 Kaupunginhallitus KEHITTÄMISPALVELUT Elinkeinopalvelut -1 331 603-1 181 950 149 653-11,2 480 294 317 434-162 860-33,9-851 309-864 516-13 207 1,6 Maaseutupalvelut -5 093 228-5 128 835-35 607 0,7 5 011 361 4 980 214-31 147-0,6-81 867-148 621-66 754 81,5 Kalajoen satama -807 160 807 160-100,0 1 546 000-1 546 000-100,0 738 840 0-738 840-100,0 KEHITTÄMISPALVELUT YHTEENSÄ-7 231 991-6 310 785 921 206-12,7 7 037 655 5 297 648-1 740 007-24,7-194 336-1 013 137-818 801 421,3 Perusturvalautakunta PERUSTURVAPALVELUT Hallinto -329 964-318 100 11 864-3,6 20 188 23 390 3 202 15,9-309 776-294 710 15 066-4,9 Hyvinvointipalvelutt -13 359 156-14 431 662-1 072 506 8,0 5 077 713 5 322 461 244 748 4,8-8 281 443-9 109 201-827 758 10,0 Terveyspalvelut -25 440 041-25 743 516-303 475 1,2 3 789 101 3 773 331-15 770-0,4-21 650 940-21 970 185-319 245 1,5 Ympäristöterveydenhuolto -1 127 585-1 155 137-27 552 2,4 951 098 961 993 10 895 1,1-176 487-193 144-16 657 9,4 PERUSTURVAPALVELUT YHT. -40 256 746-41 648 415-1 391 669 3,5 9 838 100 10 081 175 243 075 2,5-30 418 646-31 567 240-1 148 594 3,8 PERUSTURVAPALVELUT ILMAN ERIKOISSAIRAANHOITOA -24 655 182-25 925 668-1 270 486 5,2 8 530 100 8 694 578 164 478 1,9-16 125 082-17 231 090-1 106 008 6,9 ERIKOISSAIRAANHOITO -15 601 564-15 722 747-121 183 0,8 1 308 000 1 386 597 78 597 6,0-14 293 564-14 336 150-42 586 0,3 9

10 Yhteenveto Määrärahat Tuloarviot Netto Talous- Ehdotus Muutos Muutos Talous- Ehdotus Muutos Muutos Talous- Ehdotus Muutos Muutos arvio 2014 2015 euro % arvio 2014 2015 euro % arvio 2014 2015 euro % Sivistyslautakunta SIVISTYSPALVELUT Varhaiskasvatus -5 044 062-5 157 765-113 703 2,3 1 017 581 1 012 720-4 861-0,5-4 026 481-4 145 045-118 564 2 Hallinto -289 690-317 080-27 390 9,5 12 250 12 250 0 0,0-277 440-304 830-27 390 9 Perusasteinen koulutus -9 915 270-9 657 750 257 520-2,6 315 420 248 710-66 710-21,1-9 599 850-9 409 040 190 810-2,0 Keskiaste -1 562 430-1 636 240-73 810 4,7 61 330 81 030 19 700 32,1-1 501 100-1 555 210-54 110 3,6 Vapaa-aikapalvelut -2 096 740-1 964 710 132 030-6,3 305 490 210 720-94 770-31,0-1 791 250-1 753 990 37 260-2,1 SIVISTYSPALVELUT YHT. -18 908 192-18 733 545 174 647-0,9 1 712 071 1 565 430-146 641-8,6-17 196 121-17 168 115 28 006-0,2 Tekninen lautakunta TEKNISET PALVELUT Hallinto ja toimistopalvelut -1 380 990-1 440 881-59 891 4,3 200 100-100 -50,0-1 380 790-1 440 781-59 991 4,3 Maankäyttöpalvelut -1 031 322-1 060 930-29 608 2,9 782 620 890 120 107 500 13,7-248 702-170 810 77 892-31,3 Tilapalvelu -3 874 425-3 917 062-42 637 1,1 1 475 315 1 415 150-60 165-4,1-2 399 110-2 501 912-102 802 4,3 Ruoka- ja siivouspalvelut -4 480 060-4 507 043-26 983 0,6 34 840 44 950 10 110 29,0-4 445 220-4 462 093-16 873 0,4 Kuntatekniikka -2 896 485-2 661 635 234 850-8,1 1 534 430 1 291 430-243 000-15,8-1 362 055-1 370 205-8 150 0,6 TEKNISET PALVELUT Ympäristönohjaus -269 795-295 000-25 205 9,3 227 000 262 000 35 000 15,4-42 795-33 000 9 795-22,9 TEKNISET PALVELUT YHT. -13 933 077-13 882 551 50 526-0,4 4 054 405 3 903 750-150 655-3,7-9 878 672-9 978 801-100 129 1,0 KÄYTTÖTALOUS YHT. -83 926 046-84 134 745-208 699 0,2 22 960 031 21 202 420-1 757 611-7,7-60 966 015-62 932 325-1 966 310 3,2

11 Yhteenveto Talous- Ehdotus Muutos Muutos Talous- Ehdotus Muutos Muutos Talous- Ehdotus Muutos Muutos INVESTOINTIOSA KAUPUNGINHALLITUS arvio 2014 2015 euro % arvio 2014 2015 euro % arvio 2014 2015 euro % Kiinteä omaisuus -800 000-734 000 66 000-8,3 500 000 500 000 0 0,0-300 000-234 000 66 000 Osakkeet -30 000 200 000 Kuntayhtymät Irtaimisto -400 000-300 000 100 000-25,0 0 0 0-400 000-300 000 100 000-25,0 TEKNINEN LAUTAKUNTA 0 0 Talonrakennus -1 480 000-5 095 000-3 615 000 244,3 230 000 603 000 373 000 162,2-1 250 000-4 492 000-3 242 000 259,4 Julkinen käyttöomaisuus -5 160 000-3 145 000 2 015 000-39,1 1 000 000 710 000-290 000-29,0-4 160 000-2 435 000 1 725 000-41,5 Viher- ja ulkoilualueet -332 000-290 000 42 000-12,7 54 450 87 000 32 550 59,8-277 550-203 000 74 550-26,9 Liikelaitokset -1 600 000-375 000 1 225 000-76,6 620 000-620 000-100,0-980 000-375 000 605 000-61,7 INVESTOINNIT YHTEENSÄ -9 802 000-9 939 000-137 000 1,4 2 404 450 2 100 000-304 450-12,7-7 397 550-7 839 000-441 450 6,0 TULOSLASKELMAOSA Verotulot 36 477 000 37 744 000 1 267 000 3,5 Valtionosuudet 29 220 600 29 448 187 227 587 0,8 Korkotulot 193 000 146 000-47 000-24,4 Muut rahoitustulot 550 000 597 000 47 000 8,5 Korkomenot -700 000-700 000 0 0,0 Muut rahoitusmenot -75 000-120 000-45 000 60,0 RAHOITUSTOIMINTA Tulorahoituksen korjauserät -300 000 Antolainojen muutokset Antolainojen lisäys Antolainojen vähennys 0 0 Lainakannan muutokset Pitkäaik. lainojen lisäys 6 300 000 7 500 000 1 200 000 Pitkäaik. lainojen vähennys -4 000 000-4 100 000-100 000 2,5 Lyhytaik. lainojen muutos 234 000 234 000 Muut maksuvalmiuden muutokset Liittymismaksut+jälkikäteen maks. vo:t 400 000 400 000 Vaikutus maksuvalmiuteen -2 035-77 862 0 SITOVAT MÄÄRÄRAHAT/ TULOARVIOT YHTEENSÄ -98 505 081-99 371 607-866 526 0,9 98 505 081 99 371 607 866 526 0,9

12 KOKONAISMENOT TA 2015 Käyttötalousmenot -84 134 745 84,7 Investoinnit -9 939 000 10,0 Rahoitusmenot -897 862 0,9 Tulorahoituksen korjauserät -300 000 0,3 Antolainat 0 0,0 Lainojen lyhennys -4 100 000 4,1 Yhteensä -99 371 607 100,0 KOKONAISMENOJEN JAKAUTUMINEN TA 2014 2015 Tulorahoituksen Tulorahoituksen korjauserät Lainojen lyhennys Antolainat korjauserät -4% 0% -4% 0% 0% Rahoitusmenot -1% Investoinnit -10% Käyttötalousmenot -85% KOKONAISTULOT TA 2015 %-osuus Toimintatuotot 21 202 420 21,3 Verotulot 37 744 000 38,0 Valtionosuus 29 448 187 29,6 Rahoitustulot 743 000 0,7 Omaisuuden myynti 700 000 0,7 Rahoitusosuudet investointeihin1 400 000 1,4 Lainanotto 7 734 000 7,8 Liittymismaksut+jälk. maks vo 400 000 0,4 Yhteensä 99 371 607 100,0 KOKONAISTULOJEN JAKAUTUMINEN VUONNA 2014 2015 Lainanotto 7,8 % Rahoitusosuudet investointeihin 1,4 % Omaisuuden myynti 0,7 % Rahoitustulot 0,7 % Liittymismaksut+jäl k. maks vo 0,4 % Toimintatuotot 21,3 % Valtionosuus 29,6 % Verotulot 38,0 %

13 KÄYTTÖTALOUSMENOT PALVELUITTAIN TA 2014 - TA 2015 Osuus % Muutos % Palvelu TA 2014 TA 2015 TA 2014 TA 2015 TA 2015 Hallinto 3 596 040 3 559 449 4,3 4,2-1,0 Kehittäminen 7 231 991 6 310 785 8,6 7,5-12,7 Perusturva 40 256 746 41 648 415 48,0 49,5 3,5 Sivistys 18 908 192 18 733 545 22,5 22,3-0,9 Tekniset 13 933 077 13 882 551 16,6 16,5-0,4 *) Yhteensä 83 926 046 84 134 745 100,0 100,0 0,2 *) Sisältää mm. kaikkien rakennusten kunnossapidon ja siivouksen sekä ruokapalvelut KÄYTTÖTALOUSMENOJEN KÄYTTÖTALOUSMENOJEN OSUUDET TA 2015 2014 OSUUDET TA 2015 Tekniset 16,5 % Hallinto 4,2 % Kehittäminen 7,5 % Sivistys 22,3 % Perusturva 49,5 % KÄYTTÖTALOUSMENOT MENOLAJEITTAIN 2013-2015 Osuus % Muutos % TP 2013 TA 2014 TA 2015 TP 2013 TA 2014 TA 2015 TA 2014 TA 2015 Henkilöstömenot 44 322 752 44 328 346 44 003 787 52,9 52,9 52,3 0,0-0,7 Palvelujen ostot 29 984 938 29 396 214 29 647 649 35,8 35,1 35,2-2,0 0,9 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 5 380 438 5 607 298 5 435 704 6,4 6,7 6,5 4,2-3,1 Avustukset 3 113 647 3 124 760 3 457 174 3,7 3,7 4,1 0,4 10,6 Muut menot 1 022 775 1 377 428 1 590 431 1,2 1,6 1,9 34,7 15,5 YHTEENSÄ 83 824 551 83 834 046 84 134 745 100,0 100,0 100,0 0,0 0,4 KÄYTTÖTALOUSMENOJEN OSUUDET TA 2015 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 6,5 % Avustukset 4,1 % Muut menot 1,9 % Palvelujen ostot 35,2 % Henkilöstömenot 52,3 %

TULOSLASKELMA TILITASOLLA TP TA TA Muutos Muutos 2013 2014 2015 % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Liiketoiminnan myyntituotot Vesi- ja jätevesimaksut 1 192 362 1 249 000 985 000-264 000-21 Vesihuollon liittymismaksut 1 371 1 800 1 800 Sähkön myyntituotot 46 871 43 000 2 400-40 600-94 Satamatoiminnan myyntituotot 700 523 720 000-720 000-100 Jätteen kulj. ja käsittelyn myyntituotot 80 650 87 000-87 000-100 Muut liiketoiminnan tuotot 104 802 108 100 106 100-2 000-2 Liiketoiminnan myyntituotot 2 126 579 2 208 900 1 095 300-1 113 600-50 Täydet valtiolta saadut korvaukset Sotilasvammalain mukaiset korvaukset 532 986 392 740 428 440 35 700 9 Lomituspalvelukorvaukset 4 173 623 4 132 553 4 004 018-128 535-3 Muut korvaukset 55 799 18 700 19 150 450 2 Täydet valtiolta saadut korvaukset 4 762 408 4 543 993 4 451 608-92 385-2 Korvaukset kunnilta ja kuntayhteisöiltä Kotikuntakorvaukset 74 009 111 030 123 060 12 030 11 Jäsenkuntien maksut/korvaukset kunt.yht. 45 609 10 296 335 544 325 248 3 159 Muut yhteistoimintakorvaukset 5 034 724 4 992 240 4 717 847-274 393-6 Korvaukset kunnilta ja kuntayhteisöiltä 5 154 343 5 113 566 5 176 451 62 885 1 Muut suoritteiden myyntituotot Työterveyshuollon myyntituotot 74 Oppisopimuskoulutuksen koul.korvaukset 10 380 3 470 1 600-1 870-54 Täyskustannusmaksut pakollisista vakuutu 41 161 8 300 13 000 4 700 57 Muut myyntituotot 1 245 088 1 210 400 1 170 177-40 223-3 Muut suoritteiden myyntituotot 1 296 703 1 222 170 1 184 777-37 393-3 Myyntituotot 13 340 033 13 088 629 11 908 136-1 180 493-9 Maksutuotot Yleishallinnon maksut Yleishallinnon maksut 3 740 6 000 6 000 Yleishallinnon maksut 3 740 6 000 6 000 Terveydenhuollon maksut Perusterv.huol. laitoshoid. asiak.maksut 638 521 638 500 424 200-214 300-34 Avohoidon lääkäripalvelujen maksut 570 931 560 000 599 940 39 940 7 Muut terveydenhuollon maksut 80 060 79 200 57 368-21 832-28 Terveydenhuollon maksut 1 289 512 1 277 700 1 081 508-196 192-15 Sosiaalitoimen maksut Maksut lapsiperheiden kotipalvelumaksut 903 900 900 Muut kotipalvelumaksut 341 525 323 800 401 748 77 948 24 Hoitopäivämaksutulot 205 232 205 232 100 Muut sosiaalitoimen maksutulot 2 265 617 2 075 525 2 204 735 129 210 6 Sosiaalitoimen maksut 2 608 045 2 400 225 2 812 615 412 390 17 Opetus- ja kulttuuritoimen maksut Muut opetus- ja kulttuurit. maksutulot 119 090 114 550 119 650 5 100 5 Opetus- ja kulttuuritoimen maksut 119 090 114 550 119 650 5 100 5 Yhdyskuntapalvelujen maksut Suunnittelu- ja mittaustoim. maksutulot 32 735 22 500 22 500 Rakennusvalvonta- ja -tarkastusmaksutulo 224 711 218 000 230 600 12 600 6 Muut yhdyskuntapalvelujen maksutulot 300 300 Yhdyskuntapalvelujen maksut 257 446 240 800 253 400 12 600 5 Muut palvelumaksut Lomituspalvelumaksutulot 616 638 465 100 451 000-14 100-3 Muut palvelumaksutulot 194 972 231 500 324 150 92 650 40 Muut palvelumaksut 811 609 696 600 775 150 78 550 11 Maksutuotot 5 089 442 4 735 875 5 048 323 312 448 7 14

TULOSLASKELMA TILITASOLLA TP TA TA Muutos Muutos 2013 2014 2015 % Tuet ja avustukset Työllistämistukitulot 330 206 360 000 360 000 Maakunnan kehittämisraha 56 150-56 150-100 EU-tuki kunnan kehittämisprojektiin 65 660 317 335 251 675 383 Valtion avustukset 914 971 859 497 496 085-363 412-42 Yhdistymisavustukset 6 542 Koulumatkatuki 1 967 Valtion korvaus kuntouttavasta työtoimi. 21 966 16 000 16 000 100 Perustoimeentulotuen valtionosuus 230 486 284 000 295 500 11 500 4 Muut tuet ja avustukset 465 995 436 043 320 826-115 217-26 Tuet ja avustukset 1 972 133 2 061 350 1 805 746-255 604-12 Muut toimintatuotot Vuokratuotot Asuntojen vuokratulot 627 076 768 510 738 720-29 790-4 Muiden rak. vuokratulot 1 274 045 1 180 800 681 130-499 670-42 Maa- ja vesial. vuokratulot 287 832 376 500 300 500-76 000-20 Koneiden ja laitt. vuokratulot 40 780-780 -100 Muut vuokratulot 1 097 1 300 1 300 Vuokratuotot 2 190 091 2 327 890 1 721 650-606 240-26 Muut toimintatuotot Käyttöomaisuuden myyntivoitot 916 784 300 000 300 000 Perustoimeentulotuen takaisinperintä 39 548 52 000 52 000 Tarvehark. ja ennaltaehk. totun tak.per. 6 169 5 000 3 000-2 000-40 Muut tuotot 297 457 137 357 137 135-222 0 Muut toimintatuotot 1 259 957 494 357 492 135-2 222 0 Muut toimintatuotot 3 450 048 2 822 247 2 213 785-608 462-22 TOIMINTATUOTOT 23 851 656 22 708 101 20 975 990-1 732 111-8 Valmistus omaan käyttöön Valmistus omaan käyttöön 291 809 251 930 226 430-25 500-10 Valmistus omaan käyttöön 291 809 251 930 226 430-25 500-10 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot Luottamushenkilöiden kokouspalkkio -126 423-131 180-138 590-7 410 6 Palvelussuhteisten kokouspalkkio -6 867-33 390-10 950 22 440-67 Vakinaisten palkat -24 219 525-26 863 165-26 786 357 76 808 0 Sijaisten palkat -3 030 165-1 707 677-1 696 890 10 787-1 Määräaikaisten palkat -3 672 257-3 032 284-2 674 220 358 064-12 Työkorvaukset -11 955 Työllisyystyöntekijöiden palkat -579 369-588 169-588 170-1 Erilliskorvaukset -2 251 279-2 052 205-2 154 250-102 045 5 Pesukorvaus maatalouslomittajat -9 383-9 550-9 550 Puhelinkorvaus maatalouslomittajat -3 286-1 500-1 500 Siviilipalvelumiesten päivärahat -45 Maksetut palkat ja palkkiot -33 910 554-34 419 120-34 060 477 358 643-1 Jaksotetut palkat ja palkkiot Jaksotetut palkat ja palkkiot -356 520-158 105-145 165 12 940-8 Jaksotetut palkat ja palkkiot -356 520-158 105-145 165 12 940-8 Henkilöstökorvaukset, henk.korjauserät Sairausvakuutuskorvaukset 392 115 218 940 251 300 32 360 15 Tapaturmakorvaukset 70 558 1 840 1 840 Henkilöstökorvaukset, henk.korjauserät 462 673 220 780 253 140 32 360 15 Palkat ja palkkiot -33 804 401-34 356 445-33 952 502 403 943-1 15

TULOSLASKELMA TILITASOLLA TP TA TA Muutos Muutos 2013 2014 2015 % Henkilösivukulut Eläkekulut KuEL-maksut / palkkaperusteinen -5 195 227-5 025 718-5 218 301-192 583 4 KUEL-maksut / eläkemenoperusteinen -1 898 963-1 463 012-1 510 891-47 879 3 KUEL-maksut / varhaiseläkemenoperust. -304 942-298 663-283 196 15 467-5 Vael eläkemaksut -897 257-928 490-908 270 20 220-2 Kunnan maksamat eläkkeet -51 000 51 000-100 Eläkekulut -8 296 388-7 766 883-7 920 658-153 775 2 Muut henkilösivukulut Työnantajan sosiaaliturvamaksut -682 625-707 319-740 349-33 030 5 Työttömyysvakuutusmaksut -1 169 607-1 021 225-1 015 194 6 031-1 Tapaturmavakuutusmaksut -337 960-348 697-312 832 35 865-10 Muut sosiaalivakuutusmaksut -106 507-34 602 71 905-68 Jaksotetut sosiaalivakuutusmaksut -31 772-21 270-27 650-6 380 30 Muut henkilösivukulut -2 221 963-2 205 018-2 130 627 74 391-3 Henkilösivukulut -10 518 351-9 971 901-10 051 285-79 384 1 Henkilöstökulut -44 322 752-44 328 346-44 003 787 324 559-1 Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot Asiakaspalvelujen osto valtiolta -2 355-10 000-10 000 Asiakaspalvelujen osto kunnilta -311 358-286 660-249 580 37 080-13 Asiakaspalvelujen osto kuntayhtymiltä -14 074 544-13 996 500-14 147 620-151 120 1 Asiakaspalvelujen osto muilta -2 902 093-2 750 630-3 409 530-658 900 24 Asiakaspalvelujen ostot -17 290 350-17 043 790-17 816 730-772 940 5 Muiden palvelujen ostot Toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalv. -1 381 966-1 479 350-1 209 680 269 670-18 Painatukset ja ilmoitukset -191 982-154 560-95 120 59 440-39 Posti- ja telepalvelut -211 513-249 635-225 185 24 450-10 Vakuutukset -98 810-93 110-110 710-17 600 19 Puhtaanapito- ja pesulapalvelut -980 715-1 287 910-1 125 500 162 410-13 Raken.ja alueiden rak.ja kunn.pitopalv. -532 876-458 380-449 880 8 500-2 Koneiden ja laitt. rak/kunn.pitopalv. -130 938-135 380-127 618 7 762-6 Majoitus- ja ravitsemispalvelut -291 050-261 590-264 730-3 140 1 Matkustuspalvelut -741 290-737 834-707 520 30 314-4 Kuljetuspalvelut -1 341 527-1 307 670-1 357 560-49 890 4 Sosiaali- ja terveyspalvelut -3 905 517-3 168 992-3 298 626-129 634 4 Opetus- ja -kulttuuripalvelut -201 189-240 823-263 750-22 927 10 Osuus verotuskustannuksiin -308 906-312 000-315 000-3 000 1 Muut yhteistoimintaosuudet -1 510 322-1 582 910-1 550 530 32 380-2 Sähkönsiirtopalvelu -506 416-531 720-461 170 70 550-13 Muut palvelut -359 570-405 560-268 340 137 220-34 Muiden palvelujen ostot -12 694 588-12 407 424-11 830 919 576 505-5 Palvelujen ostot -29 984 938-29 451 214-29 647 649-196 435 1 16

TULOSLASKELMA TILITASOLLA TP TA TA Muutos Muutos 2013 2014 2015 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Toimisto- ja koulutarvikkeet -172 892-187 168-184 720 2 448-1 Kirjallisuus -406 891-398 980-401 830-2 850 1 Elintarvikkeet -923 974-996 730-1 001 480-4 750 1 Vaatteisto -101 295-115 410-114 390 1 020-1 Lääkkeet ja hoitotarvikkeet -919 514-927 270-894 980 32 290-4 Siivous- ja puhdistusaineet -115 483-140 030-132 840 7 190-5 Poltto- ja voiteluaineet -76 749-77 960-74 950 3 010-4 Lämmitys -1 026 063-1 132 340-1 085 670 46 670-4 Sähkö -476 013-494 000-469 720 24 280-5 Vesi -79 406-64 540-56 990 7 550-12 Kalusto -477 688-503 440-492 994 10 446-2 Rakennusmateriaali -425 713-378 740-369 560 9 180-2 Muu materiaali -178 758-190 690-155 580 35 110-18 Ostot tilikauden aikana -5 380 438-5 607 298-5 435 704 171 594-3 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -5 380 438-5 607 298-5 435 704 171 594-3 Avustukset Avustukset kotitalouksille Lasten kotihoidontuki -1 081 395-1 045 000-1 030 000 15 000-1 Yksityisen hoidon tuki -55 000-55 000 Omaishoidontuki -362 106-396 000-470 000-74 000 19 Perustoimeentulotuki -572 757-620 000-646 000-26 000 4 Tarveharkintainen toimeentulotuki -70 550-63 000-63 000 Ennaltaehkäisevä toimeentulotuki -3 086-15 000-5 000 10 000-67 Kuntouttavan työtoiminnan toimintaraha -123-10 000-4 000 6 000-60 Koulumatka-avustus -50 784-52 000-52 000 Muut avustukset kotitalouksille -49 687-41 400-41 400 Avustukset kotitalouksille -2 190 488-2 297 400-2 366 400-69 000 3 Avustukset yhteisöille Avustukset yhteisöille -654 347-621 040-649 114-28 074 5 Työmarkkinatuen kuntaosuus -268 812-206 320-441 660-235 340 114 Avustukset yhteisöille -923 159-827 360-1 090 774-263 414 32 Avustukset -3 113 647-3 124 760-3 457 174-332 414 11 Muut toimintakulut Vuokrat Maa- ja vesial. vuokramenot -2 035-1 940-1 940 Rak. ja huoneistojen vuokramenot -563 906-605 260-641 332-36 072 6 Koneiden ja laitt. vuokramenot -69 890-72 010-72 370-360 1 Muut vuokrakulut -21 485-23 436-2 500 20 936-89 Vuokrat -657 317-702 646-718 142-15 496 2 Muut toimintakulut Välilliset verot -26 945-31 190-31 760-570 2 Välittömät verot -3 455-2 180-2 000 180-8 Pysyvien vastaavien myyntitappiot -1 411 Muut kulut -261 914-669 912-835 029-165 117 25 Suhdetoiminta ja edustus -60 515-8 500-3 500 5 000-59 Myyntisaamisten luottotappiot -11 217 Muut toimintakulut -365 458-711 782-872 289-160 507 23 Muut toimintakulut -1 022 775-1 414 428-1 590 431-176 003 12 TOIMINTAKULUT -83 824 551-83 926 046-84 134 745-208 699 0 TOIMINTAKATE -59 681 086-60 966 015-62 932 325-1 966 310 3 17

TULOSLASKELMA TILITASOLLA TP TA TA Muutos Muutos 2013 2014 2015 % Verotulot Kunnan tulovero 31 541 628 32 300 000 32 794 000 494 000 2 Kiinteistövero 1 962 032 2 115 000 2 623 000 508 000 24 Osuus yhteisöveron tuotosta 1 943 438 2 062 000 2 327 000 265 000 13 Verotulot 35 447 099 36 477 000 37 744 000 1 267 000 4 Valtionosuudet Kunnan peruspalvelujen valtionosuus 23 727 753 23 400 900 22 000 488-1 400 412-6 Verotuloihin perustuva valtionos. tasaus 6 803 424 7 428 000 8 658 252 1 230 252 17 Järjestelmämuutoksen tasaus 174 084 174 000-174 000-100 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtiono -1 814 231-1 782 300-1 210 553 571 747-32 Valtionosuudet 28 891 030 29 220 600 29 448 187 227 587 1 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Korkotuotot antolainoista ulkopuolisille 25 588 25 000 25 000 100 Korkotuotot sijoituksista ja talletuk. 129 549 185 000 120 000-65 000-35 Maksuliikennetilien korkotuotot 1 143 8 000 1 000-7 000-88 Korkotuotot 156 280 193 000 146 000-47 000-24 Muut rahoitustuotot Osinkotuotot ja osuuspääomien korot 25 938 20 000 20 000 100 Verotilitysten korkotuotot ja korotukset 8 683 5 000 5 000 100 Viivästyskorkotuotot 13 593 13 000 13 000 100 Arvopapereiden myyntivoitot 341 654 400 000 384 000-16 000-4 Kauppahintasaamisten korkotuotot 104 022 100 000 100 000 Muut rahoitustuotot 11 568 10 000 10 000 100 Vastuunjakolainat 555 Takausprovisiotuotot 53 491 50 000 55 000 5 000 10 Arvonalentumisten palautumiset 25 797 10 000 10 000 100 Muut rahoitustuotot 585 301 550 000 597 000 47 000 9 Korkokulut Korkokulut lainoista ulkopuolisilta -329 418-700 000-700 000 Korkokulut -329 418-700 000-700 000 Muut rahoituskulut Verotilitysten korkokulut -4 Viivästyskorkokulut ja korotukset -5 610 Luottoprovisiot -252 Arvonalentum. vaiht.vast. rahoit.varois. -1 551 Arvopapereiden myyntitappiot -1 526-75 000 75 000-100 Muut rahoituskulut -111 120-120 000-120 000 100 Muut rahoituskulut -120 064-75 000-120 000-45 000 60 Rahoitustuotot ja -kulut 292 099-32 000-77 000-45 000 141 VUOSIKATE 4 949 142 4 699 585 4 182 862-516 723-11 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -4 482 376-4 700 000-3 920 000 780 000-17 Poistot ja arvonalentumiset -4 482 376-4 700 000-3 920 000 780 000-17 TILIKAUDEN TULOS 466 766-415 262 862 263 277-63 440 Varausten ja rahastojen muutokset Poistoeron muutos Poistoeron vähennys (+) 73 265 73 260 73 260 73 260 100 Poistoeron muutos 73 265 73 260 73 260 73 260 100 Varausten ja rahastojen muutokset 73 265 73 265 73 260 73 260 100 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 540 031 72 850 336 122 263 272 361 18

19 3. YLEISPERUSTELUT Yleiset kehitysnäkymät Kansantalous Suomen talous ei ole vieläkään saavuttanut reaalisesti v:n 2008 BKT:n lukuja (185,7 mrd ). BKT laski jälleen vv. 2012-2013 ja v. 2014 pysyttänee v:n 2013 tasolla. Kasvu on hyvin heikkoa vv. 2015-2018, keskimäärin 1,4 %/v. Viime vuosien talouskehitys on ollut olennaisesti heikompaa kuin mitä keskeiset talouden asiantuntijatahot ovat esittäneet. Talouden heikkoon kasvuun ja jopa sen supistumiseen vaikuttavat useat perustavanlaatuiset tekijät: - finanssikriisi, - talouden voimakas rakennemuutos o teollisuudessa investointien väheneminen ja teollisuuden siirtyminen pois Euroopasta o Suomessa metsäteollisuuden ja mobiiliteollisuuden työpaikkojen väheneminen - yleinen kysynnän heikkeneminen. Suomen talouden kasvu on perustunut hyvään vientiin ja kun kansainvälinen kysyntä on vähentynyt, on sillä ollut selvä talouden dynamiikkaa heikentävä vaikutus. Bruttokansantuotteen (BKT) muutos % (volyymin muutos): Lähde: Peruspalvelubudjetti (=PPB) 2015 2018; Valtiovarainministeriön julkaisuja 25a/2014 vv 2011-2018 ja Tilastokeskus vv 2005-2010 Inflaatio oli viime vuonna 1,5 % ja tänä vuonna sen arvioidaan olevan 1,1 % ja ensi vuonna 1,5 % sekä vv. 2016-2018 keskimäärin 1,8 % vuodessa. Taulukko kunnallistalouden kannalta keskeisten kokonaistaloudellisten muuttujien (lukuun ottamatta bkt) kehityksestä vuosina 2012 2015: Lähde: VM ja Suomen Kuntaliitto Muuttuja (%-muutos) 2012 2013 2014 2015 2016 Palkkasumma 3,4 0,5 0,9 1,7 2,2 Yleinen ansiotaso 3,2 2,2 1,4 1,2 1,5 Kuntien ansiotaso 3,6 1,8 1,2 1,1 1,6 Inflaatio 2,8 1,5 1,1 1,5 1,8 Työttömyysaste 7,7 8,2 8,6 8,5 8,2 Verot/BKT 42,9 44,0 44,4 44,3 44,5 Euribor 3 kk, % 0,6 0,2 0,3 0,4 0,7 10 vuoden korko, % 1,9 1,9 1,5 1,6 2,2 Kuntatalous vuoteen 2018 saakka PPB:n mukaan Kuntatalouteen on viime vuosina syntynyt tulojen ja menojen epäsuhta. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate riitti vuonna 2013 niukasti kattamaan poistot mutta ei nettoinvestointeja. Kuntatalouden näkymät lähivuosille ovat huolestuttavat. Kuntatalouden tila ei kohene,

vaan menojen kasvu uhkaa jatkua tulojen kasvua nopeampana. Kuntatalouden kestävyyden turvaaminen edellyttää sekä rakennepoliittisen ohjelman täysimittaista toimeenpanoa että kuntien omia toimia talouden sopeuttamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Kuntatalouden toimintamenojen kasvu hidastui 2,5 prosenttiin vuonna 2013. Kunta-alan palkkamenot kasvoivat runsaat ½ prosenttia ja ansiotaso nousi noin 2 %. Kunnat sopeuttivat toimintaansa ja vähensivät henkilöstöään. Toimintatulot kasvoivat 2,8 % eli nopeampaa kuin toimintamenot. Toimintamenot kasvavat vuosina 2014-2018 nimellisesti keskimäärin vajaan 2 %. Vuosina 2014-2015 toimintamenojen kasvua hidastaa liikelaitosten sekä kuntien ja kuntayhtymien ylläpitämien ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen. Ilman yhtiöittämisiä toimintamenojen keskimääräinen kasvu olisi vuosina 2014-2015 noin 2½ %. Laskelman lähtökohtana on laskennallinen väestötekijöistä johdettu palvelutarpeen kasvu. Toimintamenojen volyymin arvioidaan kasvavan noin prosentilla, mikä vastaa väestön määrän ja ikärakenteen muutoksesta johtuvaa palvelutarpeen arvioitua lisäystä. Toimintamenojen nimellistä kasvua hidastaa kustannustason maltillinen kasvu. Kustannustason nousuennuste perustuu valtiovarainministeriön kokonaistaloudellisen ennusteen mukaisiin hinta- ja kustannuskehitystä koskeviin oletuksiin. Myös kuntien omat sopeutustoimet hillitsevät toimintamenojen kasvua vuonna 2014. Tulevina vuosina toimintamenojen kasvua hidastaa rakennepoliittisen ohjelman kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähentävät toimenpiteet. Toimenpideohjelmalla tavoitellut säästövaikutukset voidaan sisällyttää laskelmiin vain niiltä osin, kuin toimenpiteistä on riittävän täsmällisiä tietoja ja luotettavia arvioita niiden vaikutuksista. 20 Myös velkaantuminen lisääntyy PPB:n mukaan.

21 Kuntatalouden näkymät kiristyvät lähivuosina valtiontalouden sopeutustoimien ja verotulojen kasvun hidastumisen myötä. Samaan aikaan väestön ikääntymisen kuntatalouteen kohdistamat menopaineet kasvavat edelleen. Tulokehityksen heikentyessä kuntien ja kuntayhtymien käyttötalouden pitäminen vakaana edellyttää tiukkaa menokuria. Keskeistä on palkkamenojen kasvun hillitseminen ja tuottavuutta parantavien toimien toteuttaminen. Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen arvioidaan edelleen kasvavan suhteellisen maltillisesti, nimellisesti n. 3,4 % vuodessa. Arvio perustuu siihen, että kunnat joutuvat hillitsemään menojensa kasvua taantuman jälkeen sekä varautumaan tulevaisuudessa hidastuvaan tulokehitykseen ja yleiseen talouskehitykseen liittyviin epävarmuuksiin. Kunnallisveron veroperustemuutosten aiheuttamat lisäykset ja vähennykset verotuloihin on esitetty kompensoitavaksi valtionosuusjärjestelmän kautta valtionosuuksia lisäten tai vähentäen. Vuoden 2015 valtionosuudet valtionvarainministeriön osalta maksetaan kunnille uuden järjestelmän mukaisina. Laskentaperusteissa otetaan nyt huomioon ikärakenne, sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristo, koulutustausta, syrjäisyys ja työpaikkaomavaraisuus sekä Lapissa saamelaisten kotiseutualuelisä. Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen valtionosuusjärjestelmä pysyi entisellään, joskin järjestelmän mukaiset yksikköhinnat keskeisiltä osin laskivat olennaisesti. Vuoden 2015 valtionosuudet kunnille ovat vajaat 8 mrd euroa ja n. 130 M vähemmän kuin v. 2014. ja niihin sisältyy uusia valtionosuusleikkauksia 296 M, josta 88 M on sellaisia eriä, joilla valtio perii kunnallisten tulojen korotuksia; kiinteistöverojen rajojen nosto 48 M ja sote maksujen korotusten vaikutus 40 M. Lisäksi vo:n harkinnanvaraisen korotuksen alentaminen 20 M :lla sisältyy leikkaukseen. Kunnallisverotuksen perusvähennystä korotetaan ja työtulovähennystä kasvatetaan, mikä merkitsee kuntien verotulojen vähentymistä 77 M :lla. Valtion progressiivisen tuloveroasteikon kolmea alinta tulorajaa korotetaan 1,7 %:lla, mikä vähentää myös kuntien verotuottoa 18 M :lla. Lapsivähennys aiheuttaa kuntien verotuottoihin 38 M :n vähennyksen. Eläkeläisten verotuksen keventäminen vähentää kuntien verotuloja 61 M. Korkomenojen ja matkakulujen vähennysoikeuksien rajaukset lisäävät kuntien verotuloja 38 M. Em. veroperustemuutokset kompensoidaan kunnille valtionosuuksien kautta. Verotulojen arvioidaan kasvavan vv. 2015-2018 keskimäärin 2,6 % ja valtionosuuksien 0,6 %. Valtionosuudet sisältävät myös veroperusteisiin tehtyjen muutosten aiheuttamat menetysten kompensaatiot kunnille. Kuntatalouden vuosikate ei riitä kattamaan poistoja vuosina 2015 2018.

Kuntatalouden tulojen ja menojen kehitysarvio kuntien tilinpidon mukaan, mrd. Käyvin hinnoin 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Tuloksen muodostuminen 1. Toimintakate -26,4-26,9-27,9-28,7-29,4-30,3 2. Verotulot 20,6 21,2 21,5 22,0 22,8 23,5 3. Valtionosuudet, käyttötalous 8,3 8,1 8,0 8,1 8,1 8,3 4. Rahoitustuotot ja kulut, netto 0,2 0,2 0,2 0,2 0,1-0,1 5. Vuosikate (=1.+2.+3.+4.) 2,7 2,6 1,8 1,5 1,6 1,4 6. Poistot -2,6-2,7-2,7-2,8-2,9-3,0 7. Satunnaiset erät, netto 0,4 1,4 0,3 0,3 0,3 0,3 8. Tilikauden tulos 0,4 1,2-0,6-1,0-1,1-1,3 Rahoitus 9. Vuosikate 2,7 2,6 1,8 1,5 1,6 1,4 10. Satunnaiset erät 0,4 1,4 0,3 0,3 0,3 0,3 11. Tulorahoituksen korjauserät -0,6-1,6-0,5-0,5-0,5-0,5 12. Tulorahoitus, netto (=9.+10.+11.) 2,5 2,3 1,6 1,4 1,4 1,2 13. Käyttöomaisuusinvestoinnit -4,7-6,9-4,6-4,6-4,6-4,6 14. Rahoitusosuudet ja myyntitulot 1,1 3,7 1,2 1,1 1,1 1,1 15. Investoinnit, netto (=13.+14.) -3,6-3,2-3,5-3,5-3,5-3,5 16. Rahoitusjäämä (=12.+15.) -1,1-0,8-1,9-2,1-2,1-2,3 17. Lainakanta 15,6 17,2 19,1 21,3 23,4 25,7 18. Kassavarat 5,2 5,2 5,1 5,1 5,0 4,9 19. Nettovelka (=17.-18.) 10,4 12,0 14,0 16,2 18,4 20,8 Investointien on laskelmassa arvioitu pysyvän korkealla tasolla johtuen tiedossa olevista investointipaineista. Edellä kuvatulla kehityksellä vuosikate jäisi koko tarkasteluajanjaksolla selvästi nettoinvestointeja alhaisemmaksi. V. 2018 kuntatalouden lainakannan arvioidaan olevan 25,7 mrd euroa eli n. 4.700 /asukas. Kuntatalouden bruttovelka suhteessa BKT:en nousisi lähes 12 %:iin tarkastelukauden lopussa. Myös paine kunnallisveroprosenttien korotuksiin edelleen kasvaa. Korkotaso pysynee vielä v. 2015 alhaisella tasolla, mutta korkotason nousu keskipitkällä aikavälillä lisää korkomenoja. VUODEN 2014 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Kuluvan vuoden alkuperäisen talousarvion ja siihen tehtyjen muutosten jälkeen tuloslaskelman vuosikatetavoite on 4,7 M. Marraskuussa 2014 tehdyssä arviossa vuosikatetavoite ylitettäneen. Kaupungin taloudellinen tasapaino ja kokonaistaloudellinen asema ovat vuoden 2014 talousarviossa tehtyjä arvioita myönteisempi. Tammi-syyskuun erikoissairaanhoidon menot ovat yli miljoona euroa pienemmät kuin vuotta aikaisemmin ja toimintakatteen määrärahasta oli käytetty 66,7 % (lask. 75 %). VUODEN 2015 TALOUSARVIOON JA TALOUSSUUNNITELMAAN VAIKUTTANEET TEKIJÄT Talousarviossa on otettu huomioon Kalajoen kaupungin toiminnan ja palvelujen lisäksi isäntäkuntana toimiminen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa Merijärven kunnalle ja ympäristöterveydenhuollon palveluissa Merijärven, Pyhäjoen ja Siikajoen kunnille sekä Raahen kaupungille. Lomituspalveluissa on otettu huomioon palvelujen tuottaminen ja järjestäminen Kalajoen kaupungin lisäksi Alavieskan, Merijärven ja Pyhäjoen kunnille. Lisäksi on otettu huomioon maaseutuhallinnon palvelujen tuottaminen Alavieskan, Merijärven, Pyhäjoen ja Siikajoen kunnille sekä Raahen kaupungille. Kalajoen kaupungin toimesta tuotettujen ja järjestettyjen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden vastuualueella asuu 13.800 asukasta ja ympäristöterveydenhuollon palvelujen alueella runsaat 48.000 asukasta. Maaseutuhallinnon vastuualueen asukasluku on 50.600 ja lomituspalveluiden vastuualueen asukasluku on vajaat 19.700. 22 Strategiat Päätöksentekoa ja toimintaa ohjaavat strategiat on hyväksytty valtuustossa 25.6.2013 88. Tulot Kalajoen kaupungin käyttötulot (=toimintatulot, verotulot ja käyttötalouden valtionosuudet) ovat 88,3 M. euroa. Verotulot ovat 37,75 M, valtionosuudet 29,4 M ja toimintatuotot 21,2

M. Verorahoitus kasvaa v:sta 2014 vuoteen 2015 n. 2,5 %. Kasvu johtuu pääasiassa veroprosenttien korotuksista. Käyttötulot Milj. 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Käyttötulot 78,5 83,8 86,3 88,5 88,7 88,3 Verotulot 30,7 33,4 34,4 35,4 36,5 37,7 Valtionosuudet 26,3 27,8 27,9 28,9 29,2 29,4 Toimintatuotot 21,5 22,6 24,0 24,1 23,0 21,2 Käyttötulot %-osuudet 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Käyttötulot 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Verotulot 39,1 39,9 39,8 40,1 41,1 42,7 Valtionosuudet33,5 33,2 32,4 32,7 33,0 33,3 Toimintatuotot 27,4 27,0 27,8 27,3 25,9 24,0 Toimintatuotot Toimintatuotot (myyntituotot, maksutuotot, tuet ja avustukset sekä muut tuotot) ovat v. 2015 yhteensä 21,2 M eli 7,7 % pienemmät kuin kuluvan vuoden talousarviossa. Toimintatuottojen väheneminen johtuu pääasiassa Kalajoen Sataman yhtiöittämisestä 1,5 M ja puhdasvesilaitoksen myymisestä 0,26 M, jotka vaikuttavat v. 2015. Toimintatuottoihin sisältyvät korvaukset isäntäkuntana järjestetyistä palveluista sosiaali- ja terveydenhuollon osalta Merijärven kunnalta sekä ympäristöterveydenhuollon ja maataloushallinnon osalta Merijärven, Pyhäjoen ja Siikajoen kunnilta sekä Raahen kaupungilta. Sosiaali- ja terveyden huollon oma tuotanto on tuotteistettu ja palvelujen myynti perustuu ostettujen tuotteiden määrään. Muualla tuotettujen palvelujen laskutus tapahtuu läpilaskutusperiaatteella. Ympäristöterveydenhuollon osalta laskutus tapahtuu sopimuksen perusteella kustannusten jaon mukaan. Korvaukset kunnilta ja kuntayhtymiltä ovat 5,1 M, kasvua 1,2 %. MELA:n korvaus lomituspalvelukustannuksiin on arvioitu 4,0 milj. :ksi, joka on 3,1 % vähemmän kuin v. 2014. Myös lomituspalvelukustannukset arvioidaan kuluvaa vuotta pienemmiksi 1,8 %. Ilman Melan korvauksia toimintatuottojen arvioidaan vähenevän 8,9 %. Käyttötalouden maksuja ja taksoja tarkistetaan vähintään kustannusnousua vastaavasti ottaen huomioon kaupungin talousstrategiassa mainitut linjaukset. Toimintaperiaatteiltaan itsekannattavissa toiminnoissa, kuten esim. jätevesihuollossa tavoitteena on, että tuotot kattavat toiminnasta aiheutuvat käyttö- ja pääomamenot. Keskeisiä perusturvapalveluiden maksuja kuten terveyskeskus-, vuodeosasto-, hammashoito- ja päivähoitomaksuja voidaan korottaa vain valtioneuvoston päätöksellä. Viemärilaitoksen maksujen tuotto ei kata kaikkia laitoksen aiheuttamia käyttö- ja investointimenoja (jaksotettuja). Viemärilaitoksen maksuihin sisältyy tulevina vuosina olennainen korotuspaine ja maksuja joudutaan edelleen korottamaan. Viemärilaitoksen taloudellisena tavoitteena on pitkällä tähtäimellä rahoittaa maksuilla käyttö- ja investointimenot niin, ettei siihen tarvita enää verorahoitusta. Verotulot Kalajoen kaupungin talousstrategian mukaan verotus on korkeintaan alueen keskiarvossa. Kalajoen kaupungin tuloveroprosentti on v. 2015 vahvistettu 20,00 %:ksi eli sitä korotetaan 0,50 % -yksikköä. Tuloveroprosentin korotuksen vaikutus on koko vuoden tasolla 0,8 M ja ensimmäisenä vuonna 0,75 M (11 kk). Tuloveroprosentin korotuksen ohella korotetaan myös kiinteistöveroprosentteja. Korotuksilla varaudutaan lähivuosina kaupungin talouden pitämiseen tasapainossa ja siihen kuuluu myös toimintojen sopeuttamista. Korotuksien jälkeenkin kaupungin veroprosentit ovat strategian mukaisella tasolla. 23

Koko maassa tuloveroprosentin aritmeettinen keskiarvo on tänä vuonna (2014) 20,36 % ja painotettu 19,74 %; viimeksi mainitussa näkyy suurten kaupunkien painoarvo eli alhaisemmat veroprosentit ja korkeampi verotettava tulo. Vuonna 2014 Ylivieskan seutukunnan tuloveroprosentin aritmeettinen keskiarvo on 21,13 %. Pohjois-Pohjanmaan kuntien painotettu keskiarvo on 20,36 % sekä Keski-Pohjanmaan kuntien painotettu keskiarvo 20,66 %. Tuloveroprosenttien selkeillä kuntakohtaisilla eroilla on taloudellista merkitystä kuntalaisillekin: kaksi % -yksikköä alhaisemmalla tulovero-%:lla 30.000 :n vuosituloilla kuntalainen maksaa 600 vähemmän veroja sekä 50.000 :n tuloilla 1.000 vähemmän veroja. Jos perheessä molemmat vanhemmat käyvät palkkatyössä, on ero 1.000 2.000 vuodessa. V. 2014 verotettavan tulon (ent. äyrimäärä) arvioidaan kasvavan 1,2 % ja v. 2015 kasvavan 0,1 %. Vuosien 2014-2015 arviot perustuvat Suomen Kuntaliiton koko maan arvioon sekä arvioon aluetalouden kehityksestä. Kalajoen työttömyys on alle koko maan keskiarvon. Syyskuussa 2014 koko maan työttömyysprosentti TEM:n mukaan oli 12,0 %, Pohjois-Pohjanmaalla 13,9 %, Ylivieskan seutukunnassa 11,7 ja Kalajoella 10,2 %. Työttömyysprosentti on kohonnut viimeisen vuoden aikana n. 1 % -ysikköä. Yhteisöverotulojen arvioidaan v. 2015 kasvavan vuodesta 2014 siksi, että kuntasektorin yhteisöveron määrän arvioidaan nousevan. Kaupungin jako-osuus kasvoi v. 2014 5,6 % ja edellisenä vuonna 7,4 %. Vuonna 2015 yhteisöverotulojen arvioidaan olevan 2.327.000. Vuoden 2015 jako-osuus määräytyy vuosien 2012 ja 2013 kaupungin osuuksien keskiarvona ja se on lopullinen jako-osuus ensi vuodelle. Kuntasektorin jako-osuus laskee nousee 0,8 % -yksikköä 36,36 %:iin. Korotuksella kompensoidaan kuntasektorille 75 M työmarkkinatuen rahoitusvastuuta. Kiinteistöverotuloja arvioidaan v. 2015 kertyvän 2.623.000 euroa, joka 16,4 % suurempi kuin v. 2014. Nousu johtuu kiinteistöveroprosenttien korotuksista eli asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti nousee 0,35 %:ta 0,40 %:iin, yleinen kiinteistöveroprosentti nousee 0,75 %:sta 0,90 %:iin ja muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 0,90 %:sta 1,00 %:iin. Korotusten tuottolisäys on 370.000. Kiinteistöverolakia muutetaan vuodelle 2015 niin, että vakituisten asuinrakennusten alaraja nousee 0,32 %:sta 0,37 %:iin ja myös yläraja nousee 0,5 % -yksikköä. Yleisen alaraja 0,60 %:sta 0,80 %:iin ja myös yläraja nousee vastaavan suuruisella korotuksella. Alarajojen korotusvaikutusta leikataan niiltä kunnilta, joiden veroprosentti on uusien alarajojen alapuolella. Leikkauksista ei ole vielä yksityiskohtaista päätöstä. Tarkemmat laskelmat verotulojen kertymästä ovat talousarvion liiteosassa. Valtionosuudet Valtionosuuksia myöntää kaksi ministeriötä; valtiovarainministeriö (VM) sekä opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM). OPM:n myöntämä valtionosuus muodostuu mm. lukion, ammatillisen opetuksen, pidennetyn oppivelvollisuuden, aamu- ja iltapäivätoiminnan, kansalaisopiston, nuorisotyön ja liikunnan valtionosuuksista. Suurin osa OKM:n valtionosuudesta muodostuu toisen asteen koulutuksen valtionosuudesta ja siinä se myönnetään koulutuksen järjestäjälle. Muun valtionosuuden eli valtaosa valtionosuudesta myöntää VM. VM:n alaisen valtionosuujärjestelmä muuttuu vuonna 2015. Uudistus pohjautuu nykyiselle järjestelmälle, mutta uudistusta on perusteltu sillä, että se on yksinkertaisempi kuin nykyinen, määräysperusteita on uusittu ja vähennetty ja laskennallisuutta on lisätty. Valtionosuus myönnetään edelleen kunnille. OKM:n alainen valtionosuujärjestelmä ei muutu perusteiltaan ensi vuonna, mutta yksikköhinnat muuttuvat. Toisen asteen koulutuksen valtionosuusjärjestelmän uudistusta valmistellaan ja sen rahoitusperusteiden muutokset tullevat voimaan 1.1.2017. OKM:n valtionosuus on negatiivinen, koska siinä kunnat rahoittavat osaltaan mm. ammatillista koulutusta /asukas, joka on kaikille kunnille sama (v. 2015 307,40 ). Vuonna 2014 se on yhteensä -1.737.000 ja v. 2015 arviolta -1.210.000. 24

Kaupungin talousarvion 2015 valtionosuusarviolaskelman mukaan VM:n alaiset valtionosuudet vähenevät 375.000 (-1,2 %) ja OKM:n alaisia valtionosuuksia vähennetään 527.000 vähemmän ensi vuonna verrattuna v:een 2014. Kokonaisuudessa valtionosuudet kasvanevat vajaat 200.000 eli 0,6 %. Koko maassa valtionosuudet vähenevät 1,6 %. Valtionosuuksien kehityksen arviointia vaikeuttaa valtionosuusjärjestelmän ja verotusjärjestelmän linkittyminen toisiinsa, joita ovat esimerkiksi verovähennysten kompensointi valtionosuuksissa. Myös kuntien ja valtion välinen kustannustenjaon huomioiminen valtionosuusjärjestelmässä vaikeuttaa eri vuosien valtionosuuksien vertailua kuten esimerkiksi kiinteistöverojen alarajojen noston vaikutusten imurointi valtiolle ja työmarkkinatuen kustannusten osa kompensointi kunnille v. 2015. Lopullisesti valtionosuudet v:lle 2015 vahvistetaan ensi vuodenvaihteessa, joten talousarviossa olevat euromäärät ovat arvioita. VM:n valtionosuusprosentti v. 2015 on 29,57 % (v. 2014 29,57 %) ja OKM:n 29,32 % (41,89 %). Talousarvion liiteosassa on tarkempi erittely valtionosuuksista. Organisaatio ja toiminnot Vuoden 2015 talousarviossa tapahtuvat muutokset: Osana talouden sopeuttamisohjelmaa Kalajoen kaupunki vähentää myös jäsenmaksukuluja ja karsii päällekkäisyyksiä. Näin ollen kaupunki kuuluu vain yhteen maakunnalliseen liittoon. Kalajoen kaupunki osallistuu Ylivieskan seutukuntayhdistyksen kautta Kerttu Saalasti säätiön hallintoon. Kalajoen kaupunki eroaa vuoden 2016 alusta Keski-Pohjanmaan Liitosta ja Kerttu Saalasti säätiöstä. Eroamisista huolimatta kaupunki tekee aktiivista yhteistyötä etelässä ja idässä sekä pohjoisessa olevien yhteistyötahojen kanssa. Kaupunki seuraa aktiivisesti aluehallinnon ja palvelurakenteen muutoksia. Perusturvapalveluiden ja sivistyspalveluiden yhteistyö: Julkishallinnon organisaatioiden on kehitettävä palvelutuotantoaan ja palveluprosessejaan samalla tavalla jatkuvan kehittämisen periaatteella kuin minkä tahansa asiakaspalveluita muuttuvassa toimintaympäristössä tuottavan organisaation. Palveluiden on kyettävä vastaamaan paremmin asiakkaiden muuttuneisiin palvelutarpeisiin. Myös niiden tuottamisen organisointi on tehtävä asiakaslähtöisesti, ei sektorilähtöisesti. Asiakkaan on tunnistettava ja löydettävä palvelu helposti ettei asiakasta siirrellä palvelutuottajan eri sektoreiden viranhaltijoiden välillä. Toimintaympäristön suuria muutoksia viime vuosina ja tulevina vuosina ovat kuntarakenteen uudistuminen, lasten, nuorten ja perheiden lisääntynyt tuen tarve, työllistymisen kasvavat haasteet, palvelutuotannon taloudellisten resurssien niukkeneminen ja sote-uudistus. Lisäksi toisen asteen opetuksen ja vapaan sivistystyön rahoitusta ja ylläpitäjäverkkoa ollaan supistamassa ja rahoitusperusteita muuttamassa. Näihin muutoksiin vastaaminen edellyttää hyvin konkreettisella tasolla sivistys- ja perusturvapalvelujen osalta sektorikohtaisten raja-aitojen poistamista sekä toiminnan uudistamista ja tehostamista. Uudistaminen on prosessi, joka etenee vaiheittain tavoitteena korkeatasoiset, asiakkaille yhtenäisenä kokonaisuutena näkyvät hyvinvointipalvelut. Prosessin ensimmäisenä vaiheena muodostetaan perusturva- ja sivistyspalveluista uusi hyvinvointipalvelut kokonaisuus vuoden 2015 alusta. Kaksi lautakuntaa ohjaa kumpikin liitteenä olevassa kaaviossa näkyviä palvelualueita. Palvelualueiden sisällä tehdään muutoksia niin, että perusturvapalveluihin kootaan lasten ja perheiden tukipalvelut, toimisto- ja taloushallintopalvelut sekä työ- ja toimintapalvelut. Näihin palveluihin sijoittuu henkilöstöä, joka työskentelee tällä hetkellä joko sivistys- tai perusturvapalveluissa ko. tehtävissä. 25

26 Varhaiskasvatuspalvelut siirtyvät sivistyspalveluihin ja niistä muodostetaan nykyistä tiiviimpi toiminnallinen kokonaisuus; mm. päivähoito, esiopetus, ip/ap - toiminta, kerhotoiminta sekä avoin päiväkoti. Edellä mainitut toimintakokonaisuudet kuuluvat sivistys- tai perusturvalautakunnan alaiseen toimintaan. Kokonaisuuden onnistumiseksi lautakunnat tekevät tiivistä yhteistyötä ja yhteisohjausta. Syyslukukauden 2015 alusta Pahkalan ja Raution alueiden perusopetuksen järjestämisessä tapahtuu seuraavat muutokset: Pahkalan alueen oppilaiden koulu on Raumankarin koulu sekä Raution koulun oppilaiden koulu on Typpön ja Kärkisen alueen oppilaiden osalta Tyngän aluekoulu ja Raution koulun muiden oppilaiden osalta Pöllän koulu. Rautiossa sijaitsevasta Pöllän koulusta tulee Raution koulu. Kalajoen satama yhtiöitetään sekä puhdasvesilaitos ja Himangan puhdistamo myydään. Kaupungin prosessien ja järjestelmien kehittämistarve korostuu, kun palvelujen ja toimintojen tuottavuusvaatimus kasvaa. Kokonaistaloudellisuuden ja laadun vuoksi hankitaan ICT-palvelujen tietohallinnon lausunto ennen kaupungin organisaatiossa tehtäviä prosessien (toimintatapojen) ja tietojärjestelmien muutoksissa/hankinnoissa. Henkilöstö Henkilöstöstrategiassa todetaan henkilöstön kehittämisen ja toiminnan tuloksellisuuden välinen yhteys. Strategian mukaan kaupungilla on hyvinvoiva, työhön motivoitunut henkilöstö, joka vastuuntuntoisesti tuottaa strategioihin ja päätöksiin pohjautuvia taloudellisia ja laadukkaita palveluita. Kaupungin palveluksessa on kaikkiaan hieman yli 1000 henkilöä. Lukuun sisältyvät myös määräaikaisesti työstä poissa olevat ja heidän sijaisensa. V. 2015 henkilöstömenot ovat 44,0 M, josta on vähennystä kuluvan vuoden talousarvioon 348.000 eli -0,8 %. Seuraavassa henkilöstömenojen vertailu: 2011 2012 2013 2014 2015 Kaikki henkilöstömenot 40 012 983 42 969 470 44 322 752 44 328 346 44 003 787 Työllisyyden h-menot 955 244 968 281 737 797 730 800 724 370 Lomituksen h-menot 3 739 570 4 013 644 3 983 718 3 698 611 3 672 603 Netto 35 318 169 37 987 545 39 601 237 39 898 935 39 606 814 Muutos % Kaikki henkilöstömenot 8,4 7,4 3,1 0,0-0,7 Työllisyyden h-menot 15,6 1,4-23,8-0,9-0,9 Lomituksen h-menot 36,4 7,3-0,7-7,2-0,7 Netto 5,9 7,6 4,2 0,8-0,7 Nyt voimassa olevat virka- ja työehtosopimukset on allekirjoitettu kaudelle 1.3.2014 31.1.2017. Sopimuskausi muodostuu kahdesta jaksosta; ensimmäinen jakso on 1.3.2014 31.12.2015 ja toinen jakso on 1.1.2016 31.2.2017.

27 Ensimmäisen jakson toinen 0,4 %:n sopimuskorotus toteutetaan kunta-alan sopimuksissa lukuun ottamatta lääkärisopimusta 1.7.2015 lukien. Kunta-alan työmarkkinaosapuolet neuvottelevat toisen jakson (1.1.2016 31.1.2017) sopimuskorotuksesta ja sen kohdentamisesta 30.6.2015 mennessä. Talousarviossa 2015 on varauduttu em. sopimusten mukaisiin palkantarkistuksiin. Palkkojen oheiskustannukset (%) on laskettu seuraavien perusteiden mukaisesti: 2014 2015 - Sairausvakuutus 2,15 2,15 - Työttömyysvakuutus 2,95 2,95 - Muut 1,30 1,30 - KuEL 16,75 17,05 - Varhe-maksu 1,0 1,0 - VaEL 21,78 21,39 Palkkaperusteiset eläkevakuutusmaksut ovat KuEL ja VaEL sekä Varhe-maksu. Näiden lisäksi on eläkemenoperusteinen eläkevakuutusmaksu ja se on euromääräinen ja v. 2015 yhteensä 1.511.000, josta lisäystä vuoteen 2014 verrattuna 48.000 (3,2 %). Se jaetaan eri palveluyksiköille toteutuneiden palvelussuhteiden mukaisesti ja se on talousarviossa arvio. Palkkoihin ja palkkoihin on varattu 33,9 M (-0,4 M, -1,2 %), eläkevakuutusmaksuihin 7,9 M (+0,15 M,+1,9 %) ja muihin sivukuluihin 2,1 M (-3,4 %). Maksettavien palkkojen ja palkkioiden sivukulut ovat yhteensä 29,51 %, ed. vuonna 28,97 %. Henkilöstökulut v. 2015 ovat yhteensä 44.0 M. Päivittäisessä henkilöstötoiminnassa noudatetaan seuraavia periaatteita: Avautuvat virat/toimet Avoimeksi tulevat virat/toimet sekä yli kolme kuukautta kestävät sijaisuudet ovat täyttölupamenettelyssä. Täyttöluvan käsittelee kaupunginhallitus palveluvastaavan ja henkilöstöjohtajan esityksestä. Tehtävän avauduttua palvelussa suoritetaan kriittinen arviointi palveluvelvoitteen täyttämisen vaihtoehdoista, joiden läpikäynnissä otetaan huomioon myös muissa palveluissa käytettävissä olevat resurssit. Lisäksi tulee arvioida ostopalvelun vaihtoehto, johon kaupungissa toteutettu kustannuslaskenta antaa tukea. Mikäli arvioinnissa päädytään siihen, että kokonaisuuden (palvelun tarve/laatu/ kustannus) kannalta täyttö on tarkoituksenmukaisin vaihtoehto, tehdään siitä esitys kaupunginhallitukselle. Esityksestä tulee ilmetä arvioinnin lopputulos sekä palvelutarpeen edellyttämä henkilömitoitus. Sijaiset Henkilöstön poissaolotilanteissa sijainen voidaan yksittäistapauksessa harkiten palkata, mikäli kyseessä on - vuorotyö tai vuorotyön luonteinen tehtävä - laissa, asetuksessa tai muussa velvoittavassa ohjeessa määritelty henkilöstön minimimitoitus - toimivaltaisen esimiehen harkinta, että sijaisen ottaminen on välttämätöntä potilas- tai asiakasturvallisuuden, asiakaspalvelun, asian kiireellisyyden tai kaupungille koituvan taloudellisen seuraamusuhan vuoksi - muu vastaava pakottava peruste sijaisen ottamiseen Sijaiskustannusten kehitystä seurataan johtoryhmässä. Vuosilomat

Vuosiloman kohdentamisessa hyödynnetään sopimuksen mukainen koko lomakausi (toukokuu-syyskuu) mahdollisimman laajasti. Tällöin loma-aikojen palvelutuotantoa rasittava vaikutus voidaan jakaa tasaisesti ja minimoida haitat. Samalla vähennetään painetta sijaisten palkkaamiseen. Osa-aikaisen henkilöstön vuosilomakohtelu ei poikkea normaalitilanteesta. Palvelussuhteisiin liittyviä periaatteita Palvelussuhteita perustettaessa tulee tehtäväkuvaus määritellä riittävän laajasti. Työntekopaikaksi merkitään Kalajoen kaupunki sekä työpiste palvelussuhteen alkaessa. Nämä määrittelyt mahdollistavat henkilöstön joustavan sijoittamisen muuttuvissa tilanteissa. Määräaikaisen palvelussuhteen peruste on kirjattava työsopimukseen tai viranhoitomääräykseen. Perusteltuja syitä määräaikaiselle palvelussuhteelle ovat mm. sijaisuuden hoitaminen, harjoittelu, ulkopuolinen rahoitus, kausiluonteinen työ tai toiminnan uudelleen organisointi. Jokaisen määräaikaisen palvelussuhteen peruste on harkittava tapauskohtaisesti eikä peräkkäisten määräaikaisuuksien ketjuuntuminen saa johtaa vakinaisten palvelussuhteiden syntyyn. Talousarvio 2015 sisältää seuraavat henkilöstömuutokset: Hallintopalvelut: Satamamestari siirtyy kehittämispalveluista hallintopalveluihin ja kaupunki myy satamamestarin palveluita 60 % työajasta satamayhtiölle. ICT palveluihin perustetaan projektitoimisto yksikkö, josta keskitetysti hoidetaan hankkeiden ja projektien hallinnointi. Ensi vaiheessa on tarkoitus palkata projektipäällikkö, mikäli saadaan riittävä hankekanta kuitenkin niin, että tehtävä on määräaikainen (3 v + 3 v optio). Projektipäällikkö hallinnoi projekteja. Tarkoitukseen siirretään määrärahaa konserniohjauksesta 54.000 ennakoimattomien hankkeiden kuntaosuuteen tarkoitetusta määrärahasta. Kehittämispalvelut: Satama yhtiöitetään vv. 2014/2015, jolloin satamajohtaja ja satamakapteeni siirtyvät satamayhtiön palvelukseen ja satamamestari jää kaupungin palvelukseen. Hallintopalveluista ja elinkeinopalveluista kohdennetaan henkilöstöresursseja uudelleen siten, että perustetaan kaupungin tiedotuksesta ja markkinoinnista vastaava toimi, jossa tehtävässä oleva koordinoi kaupungin tiedotusta ja markkinointia sekä toimii kaupungin yhteyshenkilönä matkailun markkinoinnissa. Tehtävä on määräaikainen enintään kolmeksi vuodeksi. Tehtävän kustannuksiin haetaan hankerahoitusta Perusturvapalvelut: Sosiaalityön alla olevassa Duunipaikassa ovat määräaikaisina 1 ohjaaja ja 1 apuohjaaja. Osasto 1 0,5 sairaanhoitajan toimen lisäys ja lähihoitajan toimen muuttaminen sairaanhoitajan toimeksi, kun toimi avautuu. Vastaanotossa lähihoitajan toimen muuttaminen sairaanhoitajan toimeksi, kun se avautuu. Sivistyspalvelut: Varhaiskasvatus siirtyy v:n 2015 alusta sivistyspalveluihin perusturvapalveluista, jolloin 106 tehtävää siirtyy sivistyspalveluihin. Perusturvapalveluista siirtyy psykologi sivistyspalveluihin. Perustetaan yksi vakinainen koulukuraattorin toimi ja 1 ½ määräaikaista koulukuraattorin tointa. Pahkalan ja Raution alueiden perusopetuksen uudelleen järjestelyjen yhteydessä ensi vaiheessa kuusi opettajan virkaa vähenee ja yhden esikoulun opettajan tuntimäärä vähenee. Kirjastopalveluissa vakinaistetaan määräaikainen kirjastovirkailija ja nuorisotyössä vakinaistetaan yksi määräaikainen nuoriso-ohjaaja. Tekniset palvelut: Puhdasvesilaitos ja Himangan alueen pumppaamo myydään toimintaa harjoittaville yhtiöille, jolloin vesilaitoksenhoitaja siirtyy yhtiölle. ½ kiinteistönhoitajan lisäys ja vastaavasti vähennetään ostopalveluja. Avoimeksi tulevaa metallimiehen tointa ei täytetä. Nimikemuutokset: ICT-päällikön virka muutetaan tietohallintojohtajan viraksi. Tietohallintojohtajan tehtävänä on johtaa ja koordinoida koko Kalajoen kaupunkikonsernin tietohallintoratkaisujen järjestämistä, mikä sisältää mm. palvelu- ja toimintaprosessien innovatiivista kehittämistä niin, että niillä 28

saavutetaan tehokkaalla tavalla palveluille ja toiminnoille asettavat tavoitteet. Lisäksi tietohallintojohtajan tehtävänä on - vastata Kalajoen kaupunkikonsernin kokonaisarkkitehtuurista, johon kuuluvat prosessit (prosessiarkkitehtuuri), tiedot (tietoarkkitehtuuri), järjestelmät (järjestelmäarkkitehtuuri) ja teknologia (teknologia-arkkitehtuuri), vastata Kalajoen kaupungin tietoturvasta, - vastata IT-toimittajien hallinnasta, - vastata Kalajoen kaupungin osalta alueellisesta tietohallintoyhteistyöstä sekä - sote tietohallintoyhteistyöstä. Perusturvapalveluissa lähihoitajan toimi muutetaan asumispalvelupäällikön viraksi. Organisaatiouudistuksessa kootaan yhteen kaikki perusturvapalveluiden asumispalvelut koordinoinnin ja hallinnan kustannustehokkuuden takaamiseksi. Asumispalveluista vastaa asumispalvelupäällikkö. Paikkatietosuunnittelijan toimi muutetaan paikkatietoinsinöörin viraksi. Paikkatietoinsinööri vastaa pohjakarttojen hyväksymisestä ja kaavoitusmittausten valvonnasta. Lisäksi hän vastaa paikkatietoaineistojen hankinnasta, ylläpidosta, luovuttamisesta sekä niihin liittyvien ohjelmistojen ylläpidosta. Kaavoitusmittausten valvonta ja pohjakarttojen hyväksyminen on lainsäädännön mukainen. Palvelujen osto Järjestäessään palveluja kaupunkilaisille Kalajoen kaupunki myös ostaa niitä muilta palvelujen tuottajilta. Kun uusia palveluja järjestetään tai olemassa olevia laajennetaan, vaihtoehtona on myös palvelujen osto. Palvelujen ostoa voidaan käyttää silloin, kun se on kokonaistaloudellisesti edullista ja tarkoituksenmukaista. Kokonaistaloudellista edullisuutta sekä tarkoituksenmukaisuutta tarkasteltaessa otetaan huomioon kaupungilla jo olemassa olevien resurssien käyttö sekä palvelujen käytännön järjestelymahdollisuudet uusien palvelujen tuottamisessa tai nykyisten palvelujen laajentamisessa. Päävastuualueittain tulee laatia käyttösuunnitelmat sekä suunnitella toiminnat siten, että ne eivät aiheuta päävastuualueen määrärahan ylittymistä ja nykyinen palvelutuotanto voidaan turvata. Avustukset Tavoitteena on, että avustukset kohdentuvat oikein avustuksen tarkoituksen mukaisesti. Investoinnit Investoinnit ovat vuonna 2015 kokonaisuudessaan 9,9 M ja nettoinvestoinnit 7,8 M. Kaupunki toteuttaa Elinkeinostrategiassa 2015 hyväksyttyjen periaatteiden mukaiset toimenpiteet ja niistä tehdään erilliset päätökset. Investointien painopiste on sellaisissa hankkeissa, joilla vahvistetaan tulopohjaa ja edistetään asukasluvun ja työpaikkojen kasvua. Investointikohteet hankkeistetaan, milloin se on mahdollista ja silloin niiden kustannuksiin haetaan ulkopuolista rahoitusta. Kaupungin toimenpiteillä ja investoinneilla pidetään yllä ja parannetaan yleisessä matalasuhdannevaiheessa taloudellista toimeliaisuutta ja työllisyyttä. Kaupungin sijoitusten tuottoa ja mahdollisesti pääomaa voidaan käyttää erillisellä päätöksellä kaupungin kehittämisen kannalta merkittävien hankkeiden edistämiseen ja/tai vaihtoehtoisena sijoituskohteena. Osakkeet ja osuudet yhteensä: Tuottoarvio Kalajoen Satama Oy:lta. Tuotto tapahtuu pääoman palautuksena taseeseen. 29

Talonrakennus yhteensä 5,1 M : Perusasteisen opetuksen järjestämiseen käytettävät tilat ratkaistaan talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Oppilasmäärä, tilojen kunto ja käytettävyys, laadukkaan opetuksen toteuttaminen ja/tai taloudelliset edellytykset ratkaisevat, mitä tiloja käytetään opetustiloina. V:n 2015 aikana, kun keskiasteen kouluverkostorakenne on selvinnyt, valmistellaan keskustan alueen mukaan lukien Rahjan ja Mehtäkylän koulurakennusten korjaus- sekä mahdolliset rakentamistarpeet. Mehtäkylän koulurakennus on vanha ja teknisen käyttöikänsä loppupuolella opetuskäytössä ja tällähetkellä oppilasmäärältään pienenemässä. Peruskorjauksen/uudisrakentamisen sijaan on perusteltua varautua keskustan alueen perusopetustiloja koskevan ratkasun yhteydessä siihen, että Mehtäkylän koulun oppilaat voivat siirtyä näihin tiloihin. Raution alueelle peruskorjataan koulutiloja tai rakennetaan uusia koulutiloja tai rakennetaan uusi koulu, mikäli oppilasmäärä ja laadukkaan opetuksen toteuttamismahdollisuudet sitä edellyttävät. Talonrakennuskohteissa ei ole erillisinä isompia perusturvapalveluiden ja koulujen talonrakennuskohteita lukuun ottamatta asumispalveluyksikköä, jolle on saatu ehdollinen ARA:n avustuspäätös. Perusturvapalveluiden organisointi 1.1.2017 alkaen ratkeaa sote rakennelain käsittelyn yhteydessä. Sote rakennelakiehdotuksen mukaan sote palvelut siirtyvät sote järjestäjäkuntayhtymän vastattavaksi 1.1.2017 alkaen. Yksittäisten koulujen talonrakennuskohteet otetaan rakentamisohjelmaan, kun on tehty tilasuunnitelma kaupungin tarvitsemista koulutiloista. Suurin yksittäinen talonrakennuskohde ensi vuonna on keskuskeittiön rakentaminen 2,6 M. Tavoitteena on tuottaa laadukkaasti ja taloudellisesti Kalajoen kaupungin eri palveluissa tarvittavat ateriat. Himangalle rakennetaan uusi perusturvapalveluiden käyttöön asumispalveluyksikkö, jonka kustannusarvio on 1,2 M. Hankkeeseen on saatu ehdollinen ARA:n rahoitusavustus 0,6 M. Raution monitoimikeskuksen saneeraukseen varataan 375.000 mm. varhaiskasvatuksen ja terveydenhuollon palveluja varten. Varhaiskasvatus ei kuulu sote rakennelain sisältämien toimintojen piiriin. Saneerauksella on tarkoitus turvata terveydenhuollon palvelujen säilyminen Rautiossa. Ventelän pihapiirin kunnostamiseen varataan 0,25 M samoin sama summa suunnitteluvuodelle 2016. Julkinen käyttöomaisuus yhteensä 2,3 M : Julkisessa käyttöomaisuudessa varataan katujen ja teiden rakentamiseen ja päällystämiseen keskustaan ja muille alueille 1,2 M. Hiekkasärkkien matkailualueiden kunnallistekniikan rakentamiseen sekä matkailua tukeviin investointihankkeisiin varataan ensi vuodelle 150.000. Hannila-Mätäsmaan kaava-alueen toteuttamiseen varataan 350.000 ja Rahvon teollisuusalueen 200.000. Kalajoentien peruskorjaukseen kaupungin varataan 1,32 M, josta Ely-keskus rahoittaa 50 %, sekä Lestijoen tulvasuojelun suunnittelukustannuksiin 100.000. Viher- ja ulkoilualueet 0,29 : Keskustaajamien lähiliikuntapaikkojen ja keskuspuiston rakentamiseen ja peruskorjaukseen varataan yht. 155.000. Tavoitteena on saada ulkopuolista rahoitusta 1/3. 30

31 Liikelaitokset 0,38 M : Viemärilaitoksen investointeihin varataan 645.000. Satamalaitos ja puhdasvesilaitos sekä puhdistamo eivät ole 1.1.2015 alkaen suorassa Kalajoen kaupungin omistuksessa. Irtaimisto Varataan yhteensä 300.000. Kaupunginhallitus päättää määrärahan jakamisesta palveluille. Talousarvion ja taloussuunnitelman 2015 2017 tasapainotus Tavoitteena on pitää kaupungin palvelut laadukkaana ja kustannustehokkaana siten, että kaupunki voi ne käyttötuloilla rahoittaa ja talous on tasapainossa. Kaupungin talousstrategiassa on määritelty taloutta koskevat tavoitteet ja niiden kriteerit. Vuoden 2015 talousarvion tuloslaskelma osoittaa 4,1 M :n vuosikatetta, joka yli suunnitelmapoistojen. Vuoden 2013 tilinpäätöksessä kertyneitä ylijäämiä oli 11,92 M, mikä asukasta kohti on 943. Vuoden 2014 tilinpäätös tullee osoittamaan ylijäämää siten, että kertynyt ylijäämä tullee olemaan yli 12 M. Toimintamenojen arvioidaan vv. 2015 2017 kasvavan keskimäärin 1,75 % vuodessa ja käyttötulojen (=toimintatulot + verotulot + valtionosuudet) keskimäärin 1,1 % vuodessa. Valtionosuuksia leikataan lisää v. 2015 runsaat 53 /asukas, v. 2016 runsaat 7 /asukas ja v. 2017 runsaat 9 /asukas. Kaikkiaan vv. 2012-2017 kohdistuvat valtionosuusleikkaukset ovat v. 2017 yhteensä 1,5 mrd eli 276 /asukas. Yleinen talouskasvu on arvion mukaan vv. 2015 2017 1,2 %:sta 1,4 %:iin, joten verotulokehityskin on maltillinen, mikäli Kalajoen aluetalous noudattaa yleistä kehitystä. Em. lisäksi kuntien talouteen tulee vaikuttamaan hallituksen 29.8.2013 hyväksymä rakennepoliittinen ohjelma, jonka tavoitteena on täyttää julkisen talouden kestävyysvaje, jonka arvioidaan olevan runsaat 9 mrd euroa. Kuntasektorin osuus siitä on n. 4 mrd euroa. Rakennepoliittisen ohjelman kuntasektorille kohdistuvat toimet liittyvät kuntien palvelujen kehittämiseen, verotustason nostoon, tuottavuuden nostoon jne. Kuntakohtaisia vaikutuksia ei tässä vaiheessa ole vielä arvioitu. Jos arvioinnin perusteena käytetään per capitaa, on Kalajoen kaupungin osuus n. 4 milj euroa v. 2017 eli 310 euroa/as. Valtionosuuksien leikkauksiin, alhaiseen verotulojen kasvuun ja rakennepoliittisen ohjelman vaikutuksiin Kalajoen kaupunki varautuu palvelujen ja toimintojen sopeutuksella, jonka arvon on v:n 2019 tasossa 4 milj. euroa (5 %) ja v. 2015 veroprosenttien nostoon. Lisäksi käyttömenojen kasvu on pidettävä korkeintaan 1,1 %:ssa, mieluummin se alla. Sopeutus koskee kaikkia kaupungin toimintoja ja palveluita, jotka vaikuttavat tuloihin ja menoihin. Hallintopalvelujen konserniohjaukseen on varattu määräraha kehittämistoimintaa varten, jota kaupunginjohtajan päätöksellä käytetään hankkeisiin, joiden kustannussäästö- ja/tai tuoton lisäysarvio ylittää hankkeeseen käytettävän euromäärän. Hankkeet ovat palvelujen rajat ylittäviä tai muutoin olennaisia kaupungin palvelujen ja toimintojen kehittämisen kannalta. Sopeutusohjelma sisältää investointeja mm. opetustiloihin ja ruokapalveluihin. Investoinneilla voidaan parantaa palvelujen tasoa ja tehostaa toimintaa sekä alentaa kustannustasoa ja alentaa kustannustason nousua tulevina vuosina. Investoinneista johtuen taloussuunnittelukauden alussa velkaantuminen lisääntyy, mutta myöhempinä vuosina voidaan lainatasoa laskea. Jos todetaan määrärahan olevan talousarviovuoden aikana loppuvuodelle riittämätön, on tarkasteltava kattamismahdollisuutta palvelun sisältä. Mikäli se ei ole mahdollista, asia on tuotava kaupunginhallituksen käsittelyyn ja etsittävä kattamismahdollisuutta muualta joko menon vähennyksinä tai tulon lisäyksinä. Palvelut järjestetään edelleen tehokkaasti. Konserniyhteisöt Kaupungilla ei ole tarvetta erityisen kuntalain mukaisen tasapainottamisohjelman laatimiseen.

Kaupunkikonserni toimii koordinoidusti ja siten, että koko konsernin resurssit ovat tehokkaassa käytössä. Tukipalvelut järjestetään mahdollisuuksien mukaan kokonaisvaltaisesti. Konserniohjauksessa ja konserniyhtiöissä noudatetaan 27.11.2007 hyväksyttäjä konserniohjeita. 32 Sijoitukset Sijoitusomaisuuden arvo per 31.10.2014 raporttien perusteella on Kalajoki-rahaston pääoma mukaan lukien 14,25 M eli se on 5,32 M suurempi kuin sijoitusten alkaessa ja 455.000 euroa suurempi kuin 31.12.2013. Sijoitusten tuottoa on tuloutettu runsaat 1,25 M tammihelmikuun vaihteessa 2007. Viimeisen 12 kk:n aikana tuotto % on 4,02 % per annum. Sijoitussuunnitelman mukaan sijoitustoiminnassa pääomalle on tavoitteena tuottaa pitkällä aikavälillä mahdollisimman korkeaa tuottoa maltillisella riskitasolla. Sijoitusten käytöstä on maininta edellä investointiosion ensimmäisessä kappaleessa. Lainamäärä Valtuusto antaa kaupunginhallitukselle valtuudet nostaa lainaa rahoituslaskelmassa esitetty määrä joko pitkäaikaiseen korkoon sidottuna tai lyhytaikaiseen korkoon sidottuna riippuen siitä, mikä on edullista kaupungille markkinatilanne huomioiden. Lisäksi valtuusto antaa valtuudet nostaa lyhytaikaista lainaa enintään 5.000.000 euron tilapäiseen rahoitustarpeeseen. Tyngän aluekoulun rakentamiseen saatava valtionosuus maksetaan jälkikäteen ja ennen kuin valtionosuus on maksettu kaupungin kassaan, joudutaan se rahoittamaan tulorahoituksella ja/tai lainanotolla. Viides erä seitsemästä erästä maksetaan v. 2015. Lainamäärissä ei ole mukana palautettavia liittymismaksuja. Lainamäärän kehitys TP 2012 TP 2013 TP ENN 2014 TA2015 TS 2016 TS 2017 Lainamäärä 34 172 000 36 438 000 35 000 000 38 400 000 43 900 000 45 900 000 Lainaa /as 2 707 2 882 2 767 3 042 3 477 3 636 Lainaa ja lainaa /as Lainamäärä Lainaa /as 50 000 000 45 000 000 40 000 000 35 000 000 30 000 000 25 000 000 20 000 000 15 000 000 10 000 000 5 000 000 0 TP 2012 TP 2013 TP ENN 2014 TA2015 TS 2016 TS 2017 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 Nettolainamäärä Nettolaina on korolliset lainat vähennettynä rahoitusomaisuusarvopapereilla sekä raha- ja pankkisaamisilla. Vuoden 2013 tilinpäätöksessä nettolainamäärä oli 21.320.000 euroa eli 1.686 euroa asukasta kohti. Nettolainamäärä 30.9.2014 on 17.227.000 euroa eli 1.367 euroa asukasta kohti. Nettolainamäärä laskee v. 2014, mutta kasvaa suunnittelukauden alkuvuosina. Tavoitteena on, että nettolainamäärä laskee niin, että se on keskimäärin viiden vuoden tarkastelujaksolla enintään 1.600 euroa asukasta kohti. Leasing rahoitus

Leasing on rahoitusmuoto. Kaupungin rahoitushuollosta päättää kaupunginhallitus valtuusto määrittelemien perusteiden mukaisesti. Leasing rahoitusta voidaan käyttää, mikäli rahoitustapa on kokonaistaloudellisesti edullinen ja tarkoituksenmukainen. Leasing rahoituksen käytöstä yli 100.000 :n investointikohteiden osalta päättää kaupunginhallitus. 33

34 4. TULOSLASKELMA Tehtävä Tuloslaskelma osoittaa, kuinka paljon tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, korkoihin, muihin rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumisen edellyttämiin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Käyttötalousosan palvelualueiden tulot on summattu tuloslaskelman toimintatuloihin ja menot toimintamenoihin. Samoin yhdistetään vastuualueiden suunnitelmapoistot tuloslaskelman asianomaiselle riville. Näkökulma Kunnan kokonaistaloutta kuvataan talousarvion ja -suunnitelman tuloslaskelmassa ja seuraavassa rahoituslaskelmaosassa. Tuloslaskelmassa esitettävät kokonaistalouden keskeiset erät ovat verotulot, valtionosuudet ja varsinaisen toiminnan menot ja tulot sekä suunnitelman mukaiset poistot. Vakaan talouden lähtökohtana on, että toiminnan menokehitys sopeutetaan keskeisten tuloerien kehitykseen. Sopeutumisen onnistuminen on nähtävissä tuloslaskelmassa tulorahoituksen riittävyytenä eri suunnitteluvuosina. Tuloslaskelmasta suoraan saatavat tunnusluvut ovat toimintakate, vuosikate, tilikauden tulos sekä tilikauden yli- ja alijäämä. Muodollista tulojen ja menojen tasapainottamista eli pyrkimystä nollatulokseen kuntalaki ei edellytä vuositasolla. Suunnitteluvuosien yli-/alijäämäerien yhteenlasketun määrän tulee olla vähintään nolla sen jälkeen, kun kertynyt alijäämä on katettu. Talousarviota ja -suunnitelmaa koskevat säädökset ovat kuntalain 65 :ssä. Kuntalain 65 :n muutos on tullut voimaan 1.8.2006 alkaen. Pykälän 3 momentin mukaan: Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus).

35 TULOSLASKELMA VUODELLE 2015 MUUTOS TA 2014 MUUTOS TA 2014 % MUUTOS TP 2013 % TP 2013 TA 2014 TA 2015 Toimintatuotot Myyntitulot 13 340 033 13 088 629 11 908 136-1 180 493-9,0-10,7 Maksutulot 5 089 442 4 735 875 5 048 323 312 448 6,6-0,8 Tuet ja avustukset 1 972 133 2 061 350 1 805 746-255 604-12,4-8,4 Muut tulot 3 450 048 23 851 656 2 822 247 22 708 101 2 213 785 20 975 990-608 462-1 732 111-21,6-7,6-35,8-12,1 Valmistus omaan käyttöön 291 809 251 930 226 430-25 500-10,1-22,4 Toimintakulut Henkilöstömenot -44 322 752-44 328 346-44 003 787 324 559-0,7-0,7 Palvelujen ostot -29 984 938-29 451 214-29 647 649-196 435 0,7-1,1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -5 380 438-5 607 298-5 435 704 171 594-3,1 1,0 Avustukset -3 113 647-3 124 760-3 457 174-332 414 10,6 11,0 Muut menot -1 022 775-83 824 551-1 414 428-83 926 046-1 590 431-84 134 745-176 003-208 699 12,4 0,2 55,5 0,4 Toimintakate -59 681 086-60 966 015-62 932 325-1 966 310 3,2 5,4 Verotulot 35 447 099 36 477 000 37 744 000 1 267 000 3,5 6,5 Valtionosuudet 28 891 030 29 220 600 29 448 187 227 587 0,8 1,9 Rahoitustulot ja -menot Korkotulot 156 280 193 000 146 000-47 000-24,4-6,6 Muut rahoitustulot 585 301 550 000 597 000 47 000 8,5 2,0 Korkomenot -329 418-700 000-700 000 0 0,0 112,5 Muut rahoitusmenot -120 064 292 099-75 000-32 000-120 000-77 000-45 000-45 000 60,0 140,6-0,1-126,4 Vuosikate 4 949 142 4 699 585 4 182 862-516 723-11,0-15,5 Suunnitelmapoistot -4 482 376-4 700 000-3 920 000 780 000-16,6-12,5 Tilikauden tulos 466 767-415 262 862 263 277-63 440,2-43,7 Poistoerojen lisäsys (-) tai vähennys (+) 73 265 73 265 73 260-5 0,0 0,0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 540 032 72 850 336 122 263 272 361,4-37,8 Vuosikate % 5,6 5,3 4,7 Vuosikate verorahoituksesta % 7,7 7,2 6,2 Vuosikate /asukas 391 372 331 Kalajoen satama sekä puhdasvesilaitos ja Himangan alueen puhdistamo siirtyvät v. 2015 pois kaupungin kirjanpidosta.

TULOSLASKELMA VUODELLE 2015-2017 TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatuotot Myyntitulot 13 340 033 13 088 629 11 908 136 12 074 850 12 268 048 Maksutulot 5 089 442 4 735 875 5 048 323 5 098 806 5 149 794 Tuet ja avustukset 1 972 133 2 061 350 1 805 746 1 805 000 1 805 000 Muut tulot 3 450 048 23 851 656 2 822 247 22 708 101 2 213 785 20 975 990 2 255 847 21 234 503 2 296 452 21 519 294 Valmistus omaan käyttöön 291 809 251 930 226 430 226 430 226 430 Toimintakulut Henkilöstömenot -44 322 752-44 328 346-44 003 787-44 431 840-45 142 749 Palvelujen ostot -29 984 938-29 451 214-29 647 649-31 011 441-32 437 967 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -5 380 438-5 607 298-5 435 704-5 540 261-5 750 791 Avustukset -3 113 647-3 124 760-3 457 174-3 491 746-3 561 581 Muut menot -1 022 775-83 824 551-1 414 428-83 926 046-1 590 431-84 134 745-1 606 335-86 081 623-1 638 462-88 531 550 Toimintakate -59 681 086-60 966 015-62 932 325-64 620 690-66 785 826 Verotulot 35 447 099 36 477 000 37 744 000 37 811 000 39 366 000 Valtionosuudet 28 891 030 29 220 600 29 448 187 29 947 923 30 563 053 Rahoitustulot ja -menot Korkotulot 156 280 193 000 146 000 146 000 146 000 Muut rahoitustulot 585 301 550 000 597 000 597 000 597 000 Korkomenot -329 418-700 000-700 000-700 000-700 000 Muut rahoitusmenot -120 064 292 099-75 000-32 000-120 000-77 000-120 000-77 000-120 000-77 000 Vuosikate 4 949 142 4 699 585 4 182 862 3 061 233 3 066 227 Suunnitelmapoistot -4 482 376-4 700 000-3 920 000-4 000 000-4 200 000 Tilikauden tulos 466 767-415 262 862-938 767-1 133 773 Poistoerojen lisäsys (-) tai vähennys (+) 73 265 73 265 73 260 73 260 73 260 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 540 032 72 850 336 122-865 507-1 060 513 Vuosikate % 5,6 5,3 4,7 3,4 3,3 Vuosikate verorahoituksesta % 7,7 7,2 6,2 4,5 4,4 Vuosikate /asukas 391 372 331 242 243 Kalajoen satama sekä puhdasvesilaitos ja Himangan alueen puhdistamo siirtyvät v. 2015 pois kaupungin kirjanpidosta. 36

37 5. RAHOITUSLASKELMA Tehtävä Rahoitusosa osoittaa, miten talousarvio vaikuttaa kaupungin maksuvalmiuteen. Näkökulma Rahoitusosa on jaettu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa kuvataan varsinaisen toiminnan ja investointitoiminnan kassavirtaa. Tästä nähdään, miten vuosikate ja muu tulorahoitus riittävät investointimenojen kattamiseen. Toisessa osassa arvioidaan rahoitustoiminnan kassavirta. Talousarviota laadittaessa tärkeitä eriä ovat antolainauksen ja lainankannan muutokset. Talousarvion rahoitusosa päättyy riviin vaikutus maksuvalmiuteen. Laskelman ulkopuolelle on tällöin jätetty talousarviovuoden ja suunnitelmakauden aikana tapahtuvat toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset, vaihto-omaisuuden ja saamisten muutokset sekä korottomien velkojen muutokset lukuun ottamatta liittymismaksuja. Viemärilaitoksen liittymismaksut ovat palautuskelpoisia, joten ne kirjataan taseeseen pitkäaikaiseen vieraaseen päämaan. Liittymismaksut ovat korottomia velkoja kaupungin taseessa. Laskentaperusteet ovat seuraavat: Rahoituslaskelma Tulorahoitus on tuloslaskelman mukainen. Investoinnit ovat tämän talousarvion investointiohjelman mukainen

RAHOITUSLASKELMA 2015 TP 2013 TA 2014 TA 2015 MUUTOS Muutos % Varsinainen toiminta ja investoinnit Toiminnan rahavirta Vuosikate +/- 4 949 142 4 699 585 4 182 862-516 723-11,0 Satunnaiset erät +/- 0 0 Tulorahoituksen korjauserät +/- -915 373 4 033 770 4 699 585-300 000 3 882 862-300 000-816 723-17,4 Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit - -8 657 630-9 802 000-9 939 000-137 000 1,4 Rahoitusosuudet investointimenoihin + 499 780 1 904 450 1 400 000-504 450-26,5 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot + 1 213 629-6 944 221 500 000-7 397 550 700 000-7 839 000 200 000-441 450 40,0 6,0 Toiminnan ja investointien rahavirta -2 910 451-2 697 965-3 956 138-1 258 173 46,6 Rahoitustoiminta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset - -1 951 0 0 0 0 Antolainasaamisten vähennykset + 3 170 1 219 0 0 0 0 0 0 0 0 Lainakannanmuutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys + 0 6 300 000 7 500 000 1 200 000 19,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys - -4 718 808-4 000 000-4 100 000-100 000 2,5 Lyhyaikaisten lainojen lisäys/vähennys +/- 7 000 000 2 281 192 0 2 300 000 234 000 3 634 000 0 1 100 000 47,8 Oman pääoman muutokset 0 Muut maksuvalmiuteen vaikuttavat muutokset Jälkikäteen maksettavat valtionosuudet 0 0 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset 2 334 430 2 334 430 400 000 400 000 400 000 400 000 0 0 0,0 0,0 Rahoituksen rahavirta 4 616 841 2 700 000 4 034 000 0 1 100 000 40,7 Rahavarojen muutos 1 706 390 2 035 77 862-158 173-7772,6 38

RAHOITUSLASKELMA 2015-2017 Varsinainen toiminta ja investoinnit Toiminnan rahavirta Vuosikate +/- TP 2013 4 949 142 TA 2014 4 699 585 TA 2015 4 182 862 TS 2016 3 061 233 TS 2017 3 066 227 Satunnaiset erät +/- 0 Tulorahoituksen korjauserät +/- -915 373 4 033 770 4 699 585-300 000 3 882 862-300 000 2 761 233-300 000 2 766 227 Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit - -8 657 630-9 802 000-9 939 000-11 165 000-7 145 000 Rahoitusosuudet investointimenoihin + 499 780 1 904 450 1 400 000 1 529 000 1 450 000 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot + 1 213 629-6 944 221 500 000-7 397 550 700 000-7 839 000 700 000-8 936 000 500 000-5 195 000 Toiminnan ja investointien rahavirta -2 910 451-2 697 965-3 956 138-6 174 767-2 428 773 Rahoitustoiminta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset - -1 951 0 0 0 0 Antolainasaamisten vähennykset + 3 170 1 219 0 0 0 0 0 0 0 0 Lainakannanmuutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys + 0 6 300 000 7 500 000 9 600 000 6 100 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys - -4 718 808-4 000 000-4 100 000-4 100 000-4 100 000 Lyhyaikaisten lainojen lisäys/vähennys +/- 7 000 000 2 281 192 0 2 300 000 234 000 3 634 000 0 5 500 000 0 2 000 000 Oman pääoman muutokset 0 Muut maksuvalmiuteen vaikuttavat muutokset Jälkikäteen maksettavat valtionosuudet 0 0 0 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset 2 334 430 2 334 430 400 000 400 000 400 000 400 000 400 000 400 000 400 000 400 000 Rahoituksen rahavirta 4 616 841 2 700 000 4 034 000 5 900 000 2 400 000 Rahavarojen muutos 1 706 390 2 035 77 862-274 767-28 773 39

40 6. KÄYTTÖTALOUS 6.1. HALLINTOPALVELUT 6.1.1. TOIMINNANOHJAUS Kaupunginvaltuusto on kaupungin ylin toimielin. Kuntalaki korostaa valtuuston vahvaa asemaa ja kokonaisvastuuta kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Valtuusto vastaa strategisesta päätöksenteosta ja koko kaupunkikonsernin tavoitteiden asettamisesta, toiminnasta ja talouden tasapainosta sekä toiminnan arvioinnista ja seurannan järjestämisestä. Kaupunginvaltuuston toiminnan painopistealueena talousarviovuonna on hyväksyttyyn kaupungin strategiaan nojautuva kaupungin toiminnan ohjaaminen, konsernihallinnon johtaminen ja kaupungin tytäryhteisöjen omistajapoliittisista linjauksista päättäminen. Keskeistä on kaupungin toiminnan ja talouden määrätietoinen ohjaaminen vaikean taloudellisen kauden yli. Toimintaympäristön muutokset Edelleen on vaikeutuvan taloustilanteen tuomat haasteet ja vaikutukset. Lainsäädännön uudistukset ml. kuntalain kokonaisuudistus ja SOTE uudistus. Valtion tasolla tehtävät mahdolliset valtakunnalliset päätökset ja järjestelmäratkaisut. Konsernikokonaisuuden monimutkaistuminen lisää omistajaohjauksen ja yhteisten konsernipalvelujen kehittämisen merkitystä. Vuosittain pidetään keskimäärin yksitoista valtuuston kokousta sekä tarpeen mukaan seminaareja ja iltakouluja. Talousarvioon on varattu määrärahat kaupunginvaltuuston toimintaan 11 kokouksen verran ja 9 iltakouluun/seminaariin. TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 Käyttötalous Toimielin = VALTUUSTO Palvelu = HALLINTOPALVELUT Palvelualue = TOIMINNAN OHJAUS JA ARVIOINTI Palvelualueen tavoitteet TP TA TA TS TS 2013 2014 2015 2016 2017 Kokoukset 11 11 11 11 11 Käsitellyt asiat 139 130 130 130 130 Seminaarit+iltakoulut 10 9 9 9 9 Osallistumisprosentti 97,40 100,00 100,00 100,00 100

41 TP TA TA Muutos e Muutos % KAUPUNGINVALTUUSTO 2013 2014 2015 TALOUS TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -57 331-57 740-54 740 3 000-5,2 Palvelujen ostot -22 848-36 720-36 720 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -7 851-9 860-9 860 Muut toimintakulut -448-10 000-10 000 TOIMINTAKULUT -88 479-114 320-111 320 3 000-2,6 TOIMINTAKATE -88 479-114 320-111 320 3 000-2,6 6.1.2. KESKUSVAALILAUTAKUNTA Vuonna 2015 pidetään Eduskuntavaalit. Vaalipäivä on Suomessa sunnuntai 19.4.2015. Muut ajankohdat ovat: Ennakkoäänestys kotimaassa keskiviikosta tiistaihin 8 14.4.2014. Keskusvaalilautakuntaan kuuluu viisi jäsentä. Vaalilautakuntia on viisi, johon kuuluu viisi jäsentä ja vaalitoimikuntia on kaksi Äänestysalueita ovat seuraavat 5: Rautio, Tynkä, Pohja, Etelä, Himanka. Äänioikeutettuja on väestötietojärjestelmän mukaan 31.1.2014 yhteensä 9 858.

42 VÄESTÖTIETOJÄRJESTELMÄ 31.01.2014 KUNNAN ASUKKAAT ÄÄNESTYS- ALUEITTAIN Rekisteritilanne 31.01.2014 796 Pohj-Suomen mti 208 Kalajoki Numero Äänestysalue 001 002 003 004 005 Raution koulu, Rautiontie 1513, 85160 RAUTIO Tyngän aluekoulu, Tilvistie 33, 85140 TYNKÄ Yläaste, Pohjankyläntie 6, 85100 KALAJOKI Kalajoen ammattiopisto ARTEM, Opintie 2, 85100 KALAJOKI Himangan palvelutoimisto, Raumankarintie 2, 68100 HIMANKA Yhteensä Kalajoki Äänioikeusikäiset ovat vuonna 1996 tai aikaisemmin syntyneitä. Miehiä Naisia Yhteensä Äänioik.m. Äänioik.n. Äänioik.yht. 535 434 969 388 316 704 646 622 1268 475 438 913 2245 2320 4565 1773 1837 3610 1498 1381 2879 1150 1088 2238 1486 1459 2945 1224 1169 2393 6410 6216 12626 5010 4848 9858 Vuosina 2015 2023 pidetään seuraavasti vaaleja: Vuonna 2015: Eduskuntavaalit Vuonna 2016: Kunnallisvaalit Vuonna 2017: Ei säännönmukaisia vaaleja Vuonna 2018: Presidentinvaalit Vuonna 2019: Eduskuntavaalit ja europarlamenttivaalit Vuonna 2020: Kunnallisvaalit Vuonna 2021: Ei säännönmukaisia vaaleja Vuonna 2022: Ei Säännönmukaisia vaaleja Vuonna 2023: Eduskuntavaalit Talousarvioon on varattu määrärahat keskusvaalilautakunnan, vaalilautakuntien, vaalitoimikuntien kokouksiin ja viranhaltijoiden palkkoihin ja kokouspalkkioihin ym. vaalimenoihin. Vaalilain 188 :n mukaisesti oikeusministeriö suorittaa kunnalle kertakorvauksen ministeriön vahvistaman euromäärän jokaiselta europarlamenttivaaleissa äänioikeutetulta kunnan asukkaalta. Vuoden 2014 Europarlamenttivaaleissa kertakorvauksen määrä oli 2,0.

43 TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 Käyttötalous Toimielin = KESKUSVAALILAUTAKUNTA Palvelu = HALLINTOPALVELUT Palvelualue = VAALIT TP TA TA Muutos e Muutos % KESKUSVAALILAUTAKUNTA 2013 2014 2015 TALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 18 700 19 150 450 2,4 TOIMINTATUOTOT 18 700 19 150 450 2,4 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -20 540-20 540 Palvelujen ostot -3 600-3 200 400-11,1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -450-1 300-850 188,9 TOIMINTAKULUT -24 590-25 040-450 1,8 TOIMINTAKATE 0-5 890-5 890 6.1.3. TARKASTUSTOIMINTA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 Käyttötalous Toimielin = TARKASTUSLAUTAKUNTA Palvelu = HALLINTOPALVELUT Palvelualue = TARKASTUSTOIMINTA TP TA TA Muutos e Muutos % TARKASTUSLAUTAKUNTA 2013 2014 2015 TALOUS TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -4 933-9 250-9 250 Palvelujen ostot -18 032-22 950-22 950 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -414-500 -500 Muut toimintakulut -250-250 TOIMINTAKULUT -23 378-32 950-32 950 TOIMINTAKATE -23 378-32 950-32 950 6.1.4. KONSERNIOHJAUS Konserniohjaus muodostuu kaupunginhallituksesta ja kaupunginjohtajasta. Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta ja taloudesta. Kaupunginhallituksen vastuuseen hallinnosta kuuluu mm. kaupunginhallituksen alaisen hallinnon yhteensovittaminen ja käytännön hallinnosta huolehtiminen. Taloudenhoidon vastuu käsittää laskentatoimen, maksuliikenteen, sisäisen valvonnan sekä muun taloudenhoidon järjestämisen. Kaupunginhallituksen on myös valmisteltava valtuustossa käsiteltävät asiat. Hallitus valvoo kaupungin muiden toimielinten toimintaa, seuraa kaupungin yleistä kehitystä ja valvoo kaupungin etua.

Kaupunginhallitus kokoontuu pääsääntöisesti kahden viikon välein lukuun ottamatta kesätaukoa. Talousarvioon on varattu määrärahat kaupunginhallituksen toimintaan 25 kokouksen verran. Kaupunginjohtaja Kaupunginjohtaja johtaa kaupunginhallituksen alaisuudessa kunnan hallintoa, taloudenhoitoa ja muuta toimintaa. Työn vuosittaiset painopisteet ja tavoitteet johdetaan kuntastrategiasta ja talousarvion linjauksista sekä kuntasektorin ajankohtaisista näkymistä. Myös hallitusohjelman asettamat uudistustavoitteet vaikuttavat kaupunginjohtajan työhön suunnittelukaudella. Kaupungin strategia on uudistettu vuonna 2013. Strategia ohjaa ja sitouttaa päätöksentekoa; sen keskeinen tehtävä on huolehtia siitä, että kaikissa palveluissa ja päätöksenteon tasoilla edetään kohti yhteisiä päämääriä ja tavoitteita. Strategian toteuttamisesta vastaa kaupunginjohtaja. Talousarvioon on varattu määrärahat kaupunginhallituksen toimintaan sekä suoraan kaupunginhallituksen alaisuudessa toimivien viranhaltijoiden henkilöstökuluihin. Määrärahaa on varattu kaupunginhallituksen ennalta määrittelemättömiin kohteisiin. Talousarviossa on varattu määrärahaa sellaisten yhteisöjen toiminnan tukemiseen, jotka eivät kuulu minkään toimialan avustustoiminnan piiriin. Henkilöstö Kaupunginjohtaja ja kaupunginjohtajan sihteeri Menot: Avustukset Vuoden 2015 talousarviossa kustannuspaikalla 1301 kaupunginhallitus on avustukset yhteisöille määrärahaa käytössä 28.000. Vuodesta 2013 lähtien on myönnetty 24.000 euroa Kalajoen Kr Opistolle. Opisto on rakennuttanut asuntolarakennuksen (2,4 M ). Avustuksesta päätetään vuosittain ja myönnetään korkeintaan 10 v. Muut toimintakulut Kustannuspaikalle 1302 kaupunginjohtaja on muut toimintakulut käytössä määrärahaa 109.100 hankkeiden rahoitusosuuksiin, kaupungin kehittämisen kannalta olennaisiin selvityksiin ja palveluostoihin, joihin ei ole voitu talousarviota päätettäessä varautua. Keskeisiä konserniyhtiöitä koskevia tavoitteita Kalajoen Lämpö Oy: toimittaa kaukolämpöä edulliseen hintaan yhtiön talous pysyy tasapainossa Kalajoen keskustan kaukolämmön tuottaminen pitemmälle ajanjaksolle ratkaistaan vuoden 2015 aikana Lämmön hinnan vertailukohteina ovat vastaavan kokoiset ja tyyppiset laitokset perus- ja kulutusmaksujen osalta. Tyyppikäyttönä on esim. asuminen ja teollinen toiminta sekä laitoskäyttö. Talouden osalta seurataan: liikevaihtoa, liikevoittoa, tilikauden voittoa/tappiota ja lainamäärää ja niistä laskettavia tunnuslukuja. KOY Kalajoen Vuokra-asunnot Yhtiöin toiminnan tavoitteena on osana Kalajoen kaupungin kaupunkikonsernia tuottaa ja ylläpitää vuokra-asuntoja siten, että toiminta tukee kaupungin kokonaisstrategian toteutumista. Asumispalveluja tarjotaan koko väestölle huomioiden toiminnassa se, että paikkakunnalla vanhusten asumispalveluita tarjoaa myös muut yhteisöt. Erityisenä painopistealueena tarjo- 44

taan asuntoja paikkakunnalla toimivien kasvavien yritysten henkilöstölle. Koordinaation optimoimiseksi uusista rakennushankkeista keskustellaan kaupungin kanssa. Yhtiö ei pyri toiminnallaan kilpailemaan omistusasuntoja tuottavien yritysten kanssa. Kaupungin kokonaiskehityksen seuraaminen siten, että voidaan riittävän ajoissa ennakoida asuntojen tuleva tarve. Erityinen paino suunnittelun lähtökohdissa on pyrkiä määrittämään kulloinkin halutut huoneistokoot. Yhtiön talous pidetään tasapainossa ja maksuvalmius on kunnossa sekä vuokra-asuntojen Painopisteinä v. 2015 on Himangan alueen vuokra-asuntojen korjaukset yhtiön päättämän ohjelman mukaisesti sekä uuden vuokra-asuntokohteen suunnittelu. Asuntojen korjaukset kohdistuvat usealle vuodelle. Kalajoen Hiekkasärkät Oy Kalajoen Hiekkasärkät Oy on aktiivinen toimija matkailun kehitysyhtiönä sekä kumppanina että investoijana. Tavoitteena on taloudellisesti kannattava toiminta. Kalajoen Satama Oy Kalajoen Sataman Oy:n toiminta on liiketaloudellisesti kannattavaa niin, että yhtiö kykenee varautumaan tulevaisuudessa liiketaloudellisesti välttämättömiin investointeihin ja yhtiö kykenee tulouttamaan omistajalle vuodessa 200.000 euroa. Lisäksi tavoitteena on liikevaihdon kasvu. 45 TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 Käyttötalous Toimielin = KAUPUNGINHALLITUS Palvelu = HALLINTOPALVELUT Palvelualue = KONSERNIOHJAUS Palvelualueen tavoitteet TP TA TA TS TS 2013 2014 2015 2016 2017 Kaup.hall. kokoukset 24 25 25 25 25 Käsitellyt asiat 329 320 320 320 320 Seminaarit+iltakoulut 0 0 0 0 0 Osallistumisprosentti 90,60 100,00 100,00 100,00 100,00

46 TP TA TA Muutos e Muutos % KONSERNIOHJAUS 2013 2014 2015 TALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 623 100 100 Maksutuotot 3 740 6 000 6 000 Tuet ja avustukset 6 542 TOIMINTATUOTOT 10 905 6 100 6 100 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -232 833-241 960-239 810 2 150-0,9 Palvelujen ostot -65 959-79 000-82 740-3 740 4,7 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -6 303-11 980-11 980 Avustukset -32 350-23 840-28 000-4 160 17,4 Muut toimintakulut -48 101-223 100-169 100 54 000-24,2 TOIMINTAKULUT -385 545-579 880-531 630 48 250-8,3 TOIMINTAKATE -374 640-573 780-525 530 48 250-8,4 6.1.5. HENKILÖSTÖOHJAUS Henkilöstöohjaus on keskitetty sisäinen tukipalvelu, jonka tehtävänä on antaa organisaation toimivalle johdolle tuki päivittäiseen henkilöstötyöhön ja palkanlaskentaan. Lisäksi se vastaa strategisesta henkilöstötyöstä ja henkilöstön hyvinvointi- ja kehittämistoiminnasta. Henkilöstöohjaus valmistelee ja esittelee henkilöstöä koskevat asiat kaupunginhallituksen henkilöstöjaoston päätettäväksi. Henkilöstöohjaus antaa lausunnon kaupunginhallituksen toimialaan kuuluvista henkilöstöä ja resursointia koskevista asioista. Henkilöstöhallinto ja palkanlaskenta Henkilöstöjaostoon kuuluu 5 jäsentä. Henkilöstöjaosto kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa. Talousarvioon on varattu määrärahat henkilöstöjaoston toimintaan sekä henkilöstöohjauksessa toimivien viranhaltijoiden henkilöstökuluihin ja muuhun toimintaan. Henkilöstö Henkilöstöjohtaja ja 4,2 palkkasihteeriä. Yhteistoiminta Henkilöstöohjaus vastaa myös yhteistoiminnasta ja neuvottelutoiminnasta sekä työnantajapolitiikan koordinoinnista. Asiat, jotka vaikuttavat olennaisesti henkilöstön asemaan ja palvelusuhteisiin, työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin käsitellään YT toimikunnassa, johon kuuluvat puheenjohtajana kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kaupunginjohtaja, pääluottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut ja työterveyshuollon edustaja sekä henkilöstöjohtaja, joka toimii myös työsuojelupäällikkönä. Kaupungin johtoryhmässä on henkilöstöryhmien edustus. Työsuojelu Työsuojelu on osa YT toimikuntaa, jossa käsitellään työsuojeluun liittyvät asiat. Työsuojelutoimikunta kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa. Työpaikkakohtaisia palavereja pidetään tarvittaessa. Tarkastuksia tehdään edelleen työterveyshuollon kanssa yhteisesti ja niissä käydään läpi mm. työn kuormittavuutta, ergonomiaa ja fyysisiä olosuhteita esim. ilmanlaatua ja vetoisuutta. Työsuojelupiiri tekee tarkastuksia muutaman vuosittain ja niissä on mukana työsuojelupäällikön lisäksi työsuojeluvaltuutettu. Yhteistoiminta

YT-toimikunnan tavoitteena on vahvistaa keskinäistä luottamusta ja yhteistä näkemystä kaupungin kokonaiskehittämisessä sekä henkilöstön sitoutumista hallitun jatkuvan kehityksen toimintamalliin. Valmisteilla olevista henkilöstöä koskevista asioista ja muutoksista tiedotetaan avoimesti ja ajantasaisesti. Kehittämishankkeet valmistellaan yhteistoiminnallisesti. Hyviä aloitteita otetaan YT-toimikuntaan käsiteltäväksi ja toimintakelpoisista aloitteista maksetaan palkkio. Henkilöstöetuudet Kaupungin HR toiminnan tavoitteena on kannustaa henkilöstöä omaehtoisen sekä fyysisen että psyykkisen työkunnon ylläpitämiseen ja kohentamiseen, vahvistaa tiimien jäsenten yhteenkuuluvuuden tunnetta ja myönteisiä yhdessä tekemisenkokemuksia, viestiä positiivista mielikuvaa Kalajoen kaupungista hyvänä työnantajana sekä toteuttaa henkilöstöstrategiaa käytännössä. HR -ohjelman aktiviteettejä voivat käyttää kaupungin vakinaisessa palvelussuhteessa olevat henkilöt sekä vähintään 6 kk kestävässä yhtäjaksoisessa määräaikaisessa palvelussuhteessa olevat henkilöt, joiden työaika on vähintään 18 t/vko. Lisäksi etuja voivat käyttää vakinaisessa palvelussuhteessa olevat myös ollessaan vuorottelu-, opinto- ja perhevapaalla tai sairauslomalla. Talousarvioon on varattu määrärahat työsuojeluvaltuutettujen, luottamusmiesten palkkoihin, ym. toimintamenoihin sekä HR-toimintaan ja pikkujouluun tms. Henkilöstön kehittäminen Henkilöstötyön tuottavuus edellyttää esimiehiltä hyviä henkilöstöjohtamistaitoja ja henkilöstöltä hyviä työyhteisötaitoja. Esimiesten kouluttamiseen kiinnitetään huomioita ja vahvistetaan heidän valmiuksiaan laadukkaaseen johtamiseen ja työssä jaksamisen tukemiseen. Lisäksi esimiehiä koulutetaan hallitsemaan tehtäviinsä liittyvät työoikeudelliset kysymykset ja toimintamallit. Kehityskeskustelut käydään vuosittain. Työpaikkakokoukset pidetään säännönmukaisesti. Työpaikan ristiriistoihin tai muihin epäkohtiin puututaan välittömästi. Kaupungilla aiemmin käytössä olleesta henkilöstörahakäytännöstä luovutaan vähäisen käytön ja suuren hallinnollisen työn vuoksi. Henkilöstön virkistykseen tarkoitettua avustusta on voinut hakea 10 /hlö/vuosi. Tämän sijaan talousarvioon on varattu määräraha koko kaupungin henkilökunnalle suunnattavaa työhyvinvointitapahtumaa varten (6.000 ). Talousarvioon on lisäksi varattu määrärahat vuonna 2014 tehtävän työtyytyväisyyskyselyn jatkotoimenpiteisiin (6.000 ) ja esimiestyön kehittämiseen (7.000 ). Työterveyshuolto Henkilöstön työhyvinvointia seurataan systemaattisesti työterveyshuollon ohjausryhmässä 3-4 kertaa vuodessa. Työterveystarkastusten tavoitteena on erityisesti terveyden ja työ- ja toimintakyvyn arviointi, ylläpitäminen, edistäminen sekä työperäisten sairauksien ehkäisy ja oireiden tunnistaminen. Terveystarkastukset mahdollistavat varhaisen hoidon tai kuntoutuksen käynnistämisen. Lisäksi terveystarkastuksissa käsitellään tietoa työstä, työolosuhteista ja työyhteisön toimivuudesta ja muutoksista sekä ohjataan turvallisiin työtapoihin. Myös tukeminen terveellisiin elintapoihin on edelleen tärkeää. 47

Työpaikkaselvitysten tavoitteena on tunnistaa työstä ja työoloista johtuvat vaara- ja kuormitustekijät ja arvioida niiden vaikutukset työntekijän terveyteen. Siihen kuuluvat toistuvat työpaikkakäynnit ja tarvittaessa erityisselvitykset kuten ergonomisten ja psyykkisten kuormitustekijöiden selvitykset tai työhygieeniset mittaukset. Kalajoen kaupungin työterveyshuollosta vastaa Suomen Terveystalo Oy. Tavoitteena on myös painopisteen lisääminen ennalta ehkäisevään toimintaan. Työterveyden palvelujen ostoon on varattu 520.000. 48 TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 Käyttötalous Toimielin = KAUPUNGINHALLITUS Palvelu = HALLINTOPALVELUT Palvelualue = HENKILÖSTÖOHJAUS Palvelualueen tavoitteet TP TA TA TS TS 2013 2014 2015 2016 2017 Henk.jaoston kokoukset 3 4 4 Käsitellyt asiat/henk.jaosto 14 25 25 Henkilöstön sairauspäivät 13 903 14 000 14 000 TP TA TA Muutos e Muutos % HENKILÖSTÖOHJAUS 2013 2014 2015 TALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 39 695 1 500 1 500 Tuet ja avustukset 230 000 250 000 250 000 Muut toimintatuotot 4 TOIMINTATUOTOT 269 699 251 500 251 500 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -317 948-322 040-321 002 1 038-0,3 Palvelujen ostot -674 143-687 630-651 580 36 050-5,2 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -7 708-2 000-2 000 Muut toimintakulut -66 435-5 700-6 200-500 8,8 TOIMINTAKULUT -1 066 233-1 017 370-980 782 36 588-3,6 TOIMINTAKATE -796 534-765 870-729 282 36 588-4,8 6.1.6. TALOUSOHJAUS Hallintopalvelujen taloustoimi koordinoi koko kaupungin taloustointa, hoitaa kirjanpidon, maksuliikenteen, kassavalmiuden, myynti- ja ostoreskontran siltä osin kuin niitä ei ole hajautettu, vastaa talouden sekä väestö- ja elinkeinorakenteen tietohuollosta sekä avustaa kaupungin strategisessa ja operatiivisessa suunnittelussa. Talousohjauksessa kootaan ja valmistellaan vuosittain talousarviokirja, osavuosikatsaukset ja tasekirja. Niin ikään talousohjauksessa laaditaan sekä kaupungin tilinpäätös että konsernitilinpäätös. Talousohjaus myy laskentatoimen palveluja myös kaupungin tytäryhtiöille. Toimintaympäristön muutokset ja painopisteet Kaupungin taloudellinen tasapainotilanne on kunnossa. Kuitenkin kaupungin keskeisten tulolähteiden, verotulojen ja valtionosuuksien kasvu heikentyy olennaisesti ja uhkana on jopa nii-

den lasku joiltakin osin. Palvelun tuottamis- ja järjestämistapa voi muuttua olennaisesti tulevina vuosina ja erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta. Em. syistä johtuen kaupungin palveluja ja toimintoja joudutaan sopeuttamaan käytettävissä oleviin tuloraameihin seuraavina vuosina. Uuden kuntalakiesityksen mukaan kuntien kriisikuntakriteerit määritellään vuoden 2015 tilinpäätöksestä lähtien konsernitilinpäätöksen perusteella. Tämä asettaa entistä suurempia vaatimuksia konserniin kuuluvien yhtiöiden ja yhteisöjen taloudelliselle toiminnalle sekä tapahtumien dokumentaatiolle ja raportoinnille. Tavoitteet Talousohjaus tukee oman osaamisensa osalta muita palveluja niiden palvelujen ja toimintojen kehittämis- ja sopeuttamisprosesseissa, mikä on keskeinen painopistealue suunnittelukauden aikana. Tavoitteena on saada palvelujen ja tavaroiden toimittajilta laskut nykyistä enemmän sähköisessä muodossa ja siten vähentää laskujen skannaustarvetta. Myös myyntilaskujen osalta tavoitteena on lisätä sähköisten laskujen vastaanottajien osuutta. Tuotteistamista jatketaan edelleen. Raportointia kehitetään. Osto- ja myyntilaskuoperaattori kilpailutetaan talousarviovuoden aikana. Tavoitteena on ammatillisesti korkeatasoinen toiminta, joka tuottaa erityisesti talouden ohjausta ja seurantaa varten mahdollisimman ajantasaista ja oikeaa tietoa kaupungin ja myös konsernin päätöksentekijöille sekä muille toiminnasta ja taloudesta vastaaville. Henkilöstö Talousjohtaja, kehittämis- ja laskentapäällikkö, pääkirjanpitäjä, kirjanpitäjä ja 2 toimistosihteeriä. TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 Käyttötalous Toimielin = KAPUGINHALLITUS Palvelu = HALLINTOPALVELUT Palvelualue = TALOUSOHJAUS Palvelualueen tavoitteet TP TA TA TS TS 2013 2014 2015 2016 2017 Ostoreskontratositteet kpl 26 864 27 500 27 500 Myyntireskontra kpl 45 597 48 000 43 500 Sisäiset laskut kpl 277 2 000 2 000 Kassan tuotto % 0,3 0,3 0,3 49

TP TA TA Muutos e Muutos % TALOUSOHJAUS 2013 2014 2015 TALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 15 805 13 000 16 000 3 000 23,1 Maksutuotot 900 Muut toimintatuotot 20 TOIMINTATUOTOT 16 725 13 000 16 000 3 000 23,1 50 Valmistus omaan käyttöön 209 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -332 438-317 100-317 440-340 0,1 Palvelujen ostot -341 856-354 460-355 900-1 440 0,4 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 101-6 040-4 740 1 300-21,5 Muut toimintakulut -958-5 000-4 000 1 000-20 TOIMINTAKULUT -678 354-682 600-682 080 520-0,1 TOIMINTAKATE -661 419-669 600-666 080 3 520-0,5 6.1.7. YLEISHALLINTO Yleishallinto toimii kaupunginjohtajan apuna kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston ratkaisuvaltaan kuuluvien asioiden valmistelussa. Yleishallinto hoitaa organisaation vaihteen ja toimistotarvikehankinnat. Yleishallinto vastaa keskusarkistosta ja ohjaa asiakirjahallintoa. Yleishallinto tukee muuta organisaatiota hankintatoimessa. Samoin yleishallintoon kuuluu velkaneuvonta ja kunnallinen edunvalvonta. Kaupunginkanslia ja asiakaspalvelu ja monistus Tavoitteet Hallintoprosessien ja asiakirjahallinnon työvälineenä käytetään koko organisaation kattavaa sähköistä asianhallinta- ja asiakirjanhallintajärjestelmää. Sähköisen asioinnin ja asioiden käsittelyn kehittäminen. Hyvin hoidetut valtuuston ja hallituksen kokoukset - esityslistat ovat selkeitä ja sovitussa ajassa jaossa, ja niissä on riittävät materiaalit Henkilöstö: Kaupunginkanslia: kaupunginsihteeri, arkistosihteeri, toimistosihteeri Asiakaspalvelu ja monistus: 0,8 toimistosihteeriä Talous- ja velkaneuvonta Talous- ja velkaneuvonnan tehtävänä on ylivelkaantumisen ehkäiseminen ja sen seurauksien korjaaminen. Ylivieskan kaupungin ja Pohjois-Suomen aluehallintoviraston välisen toimeksiantosopimuksen mukaan tarjotaan talous- ja velkaneuvontaa mm. Kalajoen kaupungin asukkaille. Talous- ja velkaneuvonnan toimialueella oli 1.1.2014 yhteensä 83.001 asukasta. Palveluksessa on kaksi toimihenkilöä, jotka toimivat Ylivieskassa ja Haapajärvellä. Tavoite 2015: Yhtenä tavoitteena myös tulevalle vuodelle pidetään nuoriin kohdistuvaa ennaltaehkäisevää velka- ja talousneuvontaa resurssien puitteissa. Mahdollisimman lyhyellä jonotusajalla ja ennakoivalla ohjauksella katsotaan olevan suuri taloudellinen merkitys velalliselle sekä myös kuntien sosiaalitoimelle.

51 Toimintaympäristön muutokset: Vuosi 2014 näyttäisi toteutuvan asiakasmäärältään vuoden 2013 kaltaisena. 1.1.2015 tullee voimaan velkajärjestelylain muutos, joka tuo toiminimiyrittäjät velkajärjestelyn piiriin. Lisäksi lakimuutos lyhentää työttömien odotusaikaa velkajärjestelyyn pääsemiseksi. Lakimuutokset ovat mittavimpia sitten velkajärjestelylain voimaan tulon vuonna 1993. Muutokset vaativat työntekijöiden koulutusta, toimintatapojen muutosta ja uudelleen organisointia. Velkaneuvonnan valtiollistamisesta on puhuttu jo pitkään, mutta toistaiseksi muutos ei ole toteutumassa. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan liikettä valtiollistamisen suuntaan saattaa tapahtua seuraavalla tai sitä seuraavalla hallituskaudella. Talousarvioon on Kalajoen kaupungin osuudeksi varattu 7.580 määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Kunnallinen edunvalvonta Seuraaviin maksuosuuksiin on varattu määrärahaa: Keski-Pohjanmaan liitto 46.000 Pohjois-Pohjanmaan liitto 92.450 Kuntaliitto 38.800 Yhteensä 177.250 TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 Käyttötalous Toimielin = KAUPUNGINHALLITUS Palvelu = HALLINTOPALVELUT Palvelualue = YLEISHALLINTO TALOUS TOIMINTATUOTOT TP TA TA Muutos e Muutos % 2013 2014 2015 Myyntituotot 6 950 8 500 34 667 26 167 307,8 Maksutuotot 900 Muut toimintatuotot 278 TOIMINTATUOTOT 8 129 8 500 34 667 26 167 307,8 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -218 111-237 030-232 080 4 950-2,1 Palvelujen ostot -198 557-210 460-212 380-1 920 0,9 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -21 290-40 430-40 430 Muut toimintakulut -15 619-14 000-20 200-6 200 44,3 TOIMINTAKULUT -453 577-501 920-505 090-3 170 0,6 TOIMINTAKATE -445 448-493 420-470 423 22 997-4,7

52 6.1.8. ICT-PALVELUT ICT-palvelut on Kalajoen kaupungin hallintopalveluihin sijoitettu tukipalveluyksikkö, joka tuottaa muille yksiköille tarvittavia tietohallinto- ja ICT-palveluita palveluiden tuottamiseen ja kehittämiseen. ICT-palveluiden toimintaa ohjaa asiakaskeskeisyys. Tietohallinto - Johtaa konsernin tietohallintoratkaisujen järjestämistä ja kehittämistä - Vastaa konsernin kokonaisarkkitehtuurista - Tukee konsernin palvelu- ja toimintaprosessien innovatiivista kehittämistä kokonaisuuksina - johtaa konsernin ICT-palvelutuotantoa - Vastaa kaupungin osalta alueellisesta tietohallintoyhteistyöstä sekä sote-tietohallintoyhteistyöstä Vuonna 2015 - Tuetaan aktiivisesti palvelu- ja toimintaprosessien kehittämistä osana taloudellista sopeuttamista. - Jatketaan tietohallintoyhteistyön kehittämistä ja syventämistä. Järjestelmäpalvelut Järjestelmäpalvelut käsittävät tietojärjestelmien asentamista, valvontaa, ylläpitoa kustannustehokkaasti. Järjestelmiä tarkastellaan kokonaisuuksina, jotta palveluiden tuottamisessa voidaan hyödyntää yhteisiä osioita mahdollisimman paljon. Suurin osa palveluista tuotetaan omasta konesalista. Vuonna 2015 - Lisätään palvelumyyntiä. - Sähköpostipalveluiden kilpailutus. Työasemapalvelut Työasemapalvelut käsittävät työasemien tukipalvelutoiminnot: hankintapalvelut, asennukset, tukipalvelut ja hävittäminen. Vuonna 2015 kehitetään työasemien ja erityisesti mobiililaitteiden hallintaa. Laitehallinnalla pyritään vastaamaan lisääntyvään palvelutarpeeseen nykyisillä resursseilla. Teknologiapalvelut Teknologiapalvelut käsittävät tietotekniset ratkaisut, joita käytetään varsinaisten palveluiden tuottamisessa. Palveluihin kuuluvat mm. konesali, varmistukset, levyjärjestelmät, palvelimet, tietoliikennepalvelut ja tietoturva. Projektitoimisto Vuonna 2015 - Kehitetään ja syvennetään tietoliikenneyhteistyötä muiden kuntien ja kuntayhtymien kanssa. - Uusitaan varmistuspalvelu ja rakennetaan konesalivarmistus yhdessä yhteistyökuntien kanssa. Hanketoimintaa kehitetään palkkaamalla erityinen projektipäällikkö, joka keskittyy projektien johtamiseen. Tällä helpotetaan hankkeisiin rekrytointia ja vähennetään hanketyöntekijän tehtäväkuvaa. Projektipäällikön kustannukset jyvitetään hankkeille. Rekrytointi aloitetaan, kun hankekanta on riittävän suuri.

Henkilöstö Tietohallintojohtaja, järjestelmäasiantuntija, tietoliikenne- ja järjestelmäasiantuntija, kolme ITtukihenkilöä, laiteasentaja (palkkatuki) ja Pyhäjoen IT-tukihenkilö. TALOUSSUUNNITELMA 2013-2015 Käyttötalous Toimielin = Palvelu = Palvelualue = KAUPUNGINHALLITUS HALLINTOPALVELUT ICT-PALVELUT Palvelualueen tavoitteet TP TA TA TS TS 2013 2014 2015 2016 2017 Työasemat / kpl 790 780 1000 Fyysiset palvelimet / kpl 20 23 15 Virtuaaliset palvelimet / kpl 55 60 60 käyttäjät /kpl 1052 1000 1200 Dokumentoidut järjestelmät / kpl 117 85 130 Dokumentoidut rajapinnat / kpl 63 50 90 Etäpisteet 41 40 42 Työasemapalvelu /kpl 169,00 190 170 Verkkopalvelu /kpl 96,00 72 80 Virtuaalipalvelin /kpl (keskihinta) 916,00 1260 1000 Käyttäjähallinta /kpl 8,69 12 9 TP TA TA Muutos e Muutos % ICT-PALVELUT 2013 2014 2015 TALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 20 954 20 000 27 000 7 000 35 Muut toimintatuotot 595 TOIMINTATUOTOT 21 549 20 000 27 000 7 000 35 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -256 602-316 510-320 657-4 147 1,3 Palvelujen ostot -199 299-155 900-145 900 10 000-6,4 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -186 188-170 000-170 000 Muut toimintakulut -54 000-54 000 100 TOIMINTAKULUT -642 088-642 410-690 557-48 147 7,5 TOIMINTAKATE -620 540-622 410-663 557-41 147 6,6 53

TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 Käyttötalous Toimielin = Palvelu = VALTUUSTO, KESKUSVAALILTK, TARKASTUSLTK JA KAUPUNGINHALLITUS HALLINTOPALVELUT 54 TP TA TA Muutos e Muutos % 2013 2014 2015 TALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 84 028 61 800 98 417 36 617 59,3 Maksutuotot 5 540 6 000 6 000 Tuet ja avustukset 236 542 250 000 250 000 Muut toimintatuotot 897 TOIMINTATUOTOT 327 007 317 800 354 417 36 617 11,5 Valmistus omaan käyttöön 209 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -1 420 195-1 522 170-1 515 519 6651-0,4 Palvelujen ostot -1 520 692-1 550 720-1 511 370 39 350-2,5 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -232 856-241 260-240 810 450-0,2 Avustukset -32 350-23 840-28 000-4 160 17,4 Muut toimintakulut -131 560-258 050-263 750-5 700 2,2 TOIMINTAKULUT -3 337 654-3 596 040-3 565 139 36 591-2,2 TOIMINTAKATE -3 010 438-3 278 240-3 205 032 73 208-2,2 6.2. KEHITTÄMISPALVELUT 6.2.1. ELINKEINOPALVELUT Elinkeinopalvelut toteuttaa elinkeinojen edistämistoimenpiteitä keskittymällä yritys- ja hankeneuvontaan, kehittämishankkeiden toteutukseen ja rahoitukseen, yritysten tavanomaisesta poikkeavien toimitilaratkaisujen selvittämiseen, yhteistyöverkoston toimintaan sekä päätöksenteon valmisteluun elinkeinojen kehittämiseen liittyvissä asioissa. Valtaosa yritys- ja hankeneuvontapalveluista tuotetaan itse Kalajoen Yrityspalvelukeskuksen kautta. Palveluja hankitaan myös seudullisista yrityspalveluista. Hankkeiden kuntarahoitusosuus kanavoidaan Ylivieskan seutukuntayhdistyksen ja Rieska-Leaderin kautta, osin rahoittamalla hankkeita suoraan tai toteuttamalla niitä itse. Elinkeinopalvelut on osa Kalajoen kaupungin kehittämispalveluita ja fyysisesti osa Kalajoen Yrityspalvelukeskusta. Toimintaa ohjaa kaupunginhallitus ja sen alainen elinkeino- ja maankäyttötoimikunta. Elinkeinostrategian tavoitteet 2025 Elinkeinopolitiikan yleiset tavoitteet on määritelty syyskuussa 2014 hyväksytyssä Kalajoen elinkeinostrategiassa, jonka mukaan vuoteen 2025 mennessä - aktiivi-ikäisen väestön määrä säilyy vähintään vuoden 2012 tasolla, jolloin 15 64-vuotiaita oli 7.690 - kokonaisväestö kasvaa noin 80 asukkaalla vuodessa, jossa vertailukohtana vuoden 2013 asukasluku 12.644 - työpaikkojen bruttolisäys on noin 80 työpaikkaa vuosittain - työpaikkarakenteen vinoutuma oikenee siten, että ns. mies-/naistyöpaikkojen osuus on mahdollisimman lähellä toisiaan, jossa vertailukohtana on vuoden 2012 tilanne 57 % miestyöpaikkoja / 43 % naistyöpaikkoja.

55 Toiminnan painopistealueet 2015 Elinkeinojen kehittämisen ja yritysneuvonnan pääasiakasryhmät on jaettu viiteen osa-alueeseen elinkaarensa vaiheen perusteella; perustettavat ja aloittavat yritykset, kasvupotentiaalia ja vientimahdollisuuksia omaavat yritykset, ikääntyvien tai muuten yritystoiminnasta luopuvien yrittäjien omistamat yritykset, alueelle sijoittuvat tai haluttavat yritykset sekä kriisi- ja muutosvaiheen yritykset. Kalajoen elinkeinopolitiikan kärkihankkeita vuonna 2015 ovat - kaupallisten palvelujen kehittäminen ja keskustan kehittäminen - toisen asteen koulutuksen kehittäminen ja yrityshautomo - matkailustrategian ja sen kasvuohjelman mukaiset hankkeet - sataman toiminnan kasvattaminen. Tavoitteet ja toimenpiteet asiakasryhmittäin 1 Perustettavat ja aloittavat yritykset Tavoitteena on yritysten nettolisäys 20 yritystä vuodessa, joihin syntyy yhteensä 25 työpaikkaa. Toimenpiteinä on mm. kaksi yrittäjyyttä ja yrityksen perustamista käsittelevää teematilaisuutta, joille jatkumona järjestetään yrityshankekohtaista liiketoiminnan suunnitteluapua ja perustamisneuvontaa yrityspalvelukeskuksen toimesta. Yhteistyötä tiivistetään yrittäjiksi aikovien tärkeiden sidosryhmien kanssa. Yrittäjäksi aikovien potentiaalia kasvatetaan yrittäjyyskasvatuksella ja menemällä mukaan maakunnalliseen yrittäjyyskylähankkeeseen. 2 Kasvupotentiaalia ja vientimahdollisuuksia omaavat yritykset Tavoitteena on saada kasvuyritysten ja vientiyritysten määrä kansalliselle keskitasolle eli noin 40 yritykseen molemmissa ryhmissä. Työpaikkatavoite on tässä kohderyhmässä keskimäärin 1 / yritys eli yhteensä 80 uutta työpaikkaa. Toimenpiteet kohdistetaan niin paikallista, kansallista kuin kansainvälistäkin kasvupotentiaalia omaaviin yrityksiin. Toimenpiteinä ovat kasvupotentiaalia omaavien yritysten tunnistaminen ja sen jälkeen aktivointikäynnit kohderyhmän yrityksissä vähintään kerran vuodessa. Yritykset luokitellaan paikallisen, kansallisen ja kansainvälisen kasvun yrityksiksi. Yritysten kehittämistarpeista, rahoituksista sekä kasvun edistämisestä ja toteuttamisesta laaditaan tavoitteet ja toimenpideohjelmat yritysneuvonnan avulla. Niiden jatkumoksi järjestetään asiantuntija-apua toimenpiteiden toteuttamiseen tarvittavan osaamisen hankkimiseen. Tarpeen mukaan järjestetään yritysryhmäkohtaisia kehittämisohjelmia, joissa tavoitteena on yritysten avainhenkilöiden aktivoiminen sekä kasvu- ja kansainvälistymisvalmiuksien kehittäminen. Lisäksi kaupunki on mukana kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtäävissä seudullisissa kehittämishankkeissa. Kasvun edellyttämissä toimitilajärjestelyissä kaupungilla on aktiivinen rooli. 3 Ikääntyvien/muuten yritystoiminnasta luopuvien yrittäjien omistamat yritykset Tavoitteena on saada vuosittain vireille noin 20 omistajanvaihdosprosessia. Toimenpiteet kohdistetaan erityisesti sellaisiin yrityksiin, joissa on palkattua henkilökuntaa. Tavoite koskee kaikkea yrittäjyyttä. Yrityspalvelukeskus on päivittänyt lähivuosina ikääntyvien yrittäjien omistamien yritysten rekisterin. Yrityspalvelukeskus järjestää yhteistyössä eri toimijoiden kanssa vuosittain vähintään kaksi yrityksen hallittua luovuttamista ja sen edellyttämiä toimenpiteitä käsittelevää teematilaisuutta. Teematilaisuuden jatkumoksi tarjotaan tai järjestetään yrityskohtaista asiantuntijapalvelua, jonka tavoitteena on omistajanvaihdokseen tähtäävän, konkreettisen suunnitelman laatiminen ja tapauskohtaisesti suunnitelman toteuttamisessa avustaminen. Tiedotetaan yllä mainituista palveluista aktiivisesti sidosryhmiä, erityisesti tilitoimistoja. Kaupungilla ja sen yrityspalveluilla on aktiivinen rooli yrityksen jatkajan auttamisessa sekä mahdollisesti tarvittavissa toimitilajärjestelyissä.

56 4 Alueelle sijoittuvat / haluttavat yritykset Tavoitteena on saada Kalajoelle vuosittain vähintään kaksi tervettä, kasvuhakuista, jo toimivaa yritystä tai yrityksen yksikköä, joissa on potentiaalia kasvaa yli kymmenen työpaikan yrityksiksi / yksiköiksi. Ensisijaiset toimialat tässä kohderyhmässä ovat matkailu, hyvinvointi, hoiva, energia ja kauppa ja näiltä toimialoilta etenkin sellaiset yritykset, jotka tuovat uudenlaista toimintaa Kalajoelle. Toimenpiteinä on mm. markkinointimateriaalin luominen, täsmämarkkinointi tarkoin valittuihin yrityksiin, yhteydenpito potentiaalisten yritysten sidosryhmiin (esim. tuuli- ja ydinvoimayhtiöt, paikallisten yritysten verkostot) sekä olemassa olevien toimitilojen hyödyntäminen ja niiden aktiivinen markkinointi. 5 Kriisi- ja muutosvaiheen yritykset Tavoitteena on toimintaympäristön ja markkinatilanteiden äkillisistä muutoksista aiheutuneiden yritysten kriisitilanteiden ennaltaehkäiseminen. Tavoitteena on yrityksen kriisi- ja muutostilanteen kohdatessa löytää mahdollisimman nopeasti oikeat toimenpiteet ongelmatilanteiden ratkaisemiseksi. Ensisijainen kohderyhmä on työllistävät yritykset, joiden mahdolliset vaikeudet pyritään ennakoimaan mahdollisimman hyvin. Toimenpiteinä tarjotaan tai välitetään asiantuntija-apua tilanteen kartoittamiseksi ja toimenpiteiden käynnistämiseksi yrityksen sidosryhmien kanssa. Yrityspalvelukeskuksella on useita toimintatapoja ja työkaluja eri kriisi- ja muutostilanteiden varalta. Muut toimenpiteet Elinkeinopalvelut vastaa keskitetysti Kalajoen kaupungin imagomarkkinoinnin toimenpiteistä, jota varten laaditaan vuosittain markkinointisuunnitelma. Suunnitelman toteutuksesta vastaa viestintäkoordinaattori ja viestintätiimi. Kaupungin markkinoinnissa tavoitellaan yhtenäistä ja laadukasta ilmettä kustannustehokkaasti toteutettuna. Hankeneuvonnan painopisteenä on uuden ohjelmakauden rahoitusmahdollisuuksien selvittäminen, hanketoiminnan aktivointi ja koordinointi, hankevalmistelu ja hankehallinnoinnissa avustaminen. Erityispainopisteenä on suorien EU-rahoituskanavien selvittäminen ja hyödyntäminen etenkin matkailutoimialan kehittämisessä. Hankkeet Elinkeinopalveluihin on varattu määrärahaa seuraavien hankkeiden toteuttamiseen: - Rajaton (Kalajoki osatoteuttajana) - toimintaympäristötukihanke (cleantech) - uudet matkailun kehittämishankkeet - määräraha uusien hankkeiden käynnistämiseen. Henkilöstö Elinkeinojohtaja, yritysasiantuntija, turkistalousneuvoja, toimistosihteeri, hanke- ja yritysasiamies ja hankesihteeri (0,5 htv). Projektityössä projektipäällikkö ja lähivalmentaja (0,8 htv).

57 TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 Käyttötalous Toimielin = Palvelu = Palvelualue = KAUPUNGINHALLITUS KEHITTÄMISPALVELUT ELINKEINOPALVELUT Palvelualueen tavoitteet TP TA TA TS TS 2013 2014 2015 2016 2017 Määrätavoitteet Yrityskanta kpl 848 865 903 923 943 Työpaikkamäärä 4 828 4 800 4 850 4 900 4 950 Työpaikkarakenne (mies-/naistyöpaikat) 57/43% 56/44% 55/45% Vientiyritykset kpl 30 38 31 32 33 Kasvuyritykset kpl 24 26 28 Uudet omistajanvaihdosprosessit 20 20 20 Kalajoelle siirtyvät yritykset / yksiköt 2 2 2 Toiminnan kysyntä-/laajuustiedot Henkilöstö 5,5 5,5 5,5 5,5 5,5 Projektihenkilöstö 4 5 2 2 2 TP TA TA Muutos Muutos % ELINKEINOPALVELUT 2013 2014 2015 TALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 38 804 34 389 37 330 2 941 8,6 Tuet ja avustukset 329 352 445 905 280 104-165 801-37,2 Muut toimintatuotot 709 TOIMINTATUOTOT 368 864 480 294 317 434-162 860-33,9 Valmistus omaan käyttöön 260 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -504 976-525 463-443 709 81 754-15,6 Palvelujen ostot -375 961-575 463-292 650 282 813-49,1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -12 423-6 450-5 000 1 450-22,5 Avustukset -46 848-82 000-71 714 10 286-12,5 Muut toimintakulut -67 187-142 227-368 877-226 650 159,4 TOIMINTAKULUT -1 007 395-1 331 603-1 181 950 149 653-11,2 TOIMINTAKATE -638 271-851 309-864 516-13 207 1,6 6.2.2. MAASEUTUPALVELUT Maaseutupalvelut vastaavat maaseutuhallinnon järjestämisestä Kalajoen yhteistoiminta-alueella. Maaseutuhallinnon tehtävät järjestetään Maaseutuviraston kanssa allekirjoitetun maksajavirastosopimuksen mukaisesti. Maksajaviranomaistehtävien lisäksi sopimukseen sisältyvät mm. tuenhakijoiden riittävä koulutus sekä muutkin tehtävät asetettujen palvelutavoitteiden mukaisesti. Maaseutuhallinnon tehtävien lisäksi maaseutupalvelut vastaavat maatalouden, maaseudun ja kylien kehittämisestä toimialueellaan. TOIMINNAN PAINOPISTEET 2015 Maaseutuhallinto Vuosi 2015 tulee olemaan työteliäs ja haasteellinen maatalouspolitiikan ja sitä myötä tukijärjestelmän muutoksien johdosta. Viljelijöiden antamat ympäristötukisitoumukset päättyvät ja tilat ovat uusien valintojen edessä. Tukijärjestelmä uudistuu kaikkinensa kauttaaltaan. Muutos tulee lisäämään työmäärää ja tarvitsemaan erityistä panostusta viljelijätukikoulutuksiin. Sähköisen asioinnin koulutusten lisäksi tuenhakijoiden riittävä koulutus on yhteistoiminta-alueiden

vastuulla. Tukijärjestelmän muutos aiheuttaa merkittäviä vaikutuksia tilatasolle. Tuenhakijoiden koulutus järjestetään omasta henkilökunnasta muodostettavalla koulutustiimillä. Tukijärjestelmän muutoksen lisäksi Maaseutuvirasto siirtää yhteistoiminta-alueiden vastattavaksi lisää tehtäviä. Näistä esimerkkeinä mm. kasvulohkojen piirtäminen, sekä erilaiset ristiintarkastustehtävät. Maatalouden ja maaseudun kehittäminen Verkostojen ja yhteistyön hyödyntämistä jatketaan alueen maaseudun kehittämiseksi. Maaseudun kehittämisen vastuuhenkilölle on tarvetta irrottaa enemmän aikaa kehittämistyölle. Maaseudun kehittämistyöryhmä jatkaa aktiivista työtä maaseudun kehittämisen osalta. Vuonna 2015 päivitetään Kalajoen maaseutustrategia ja samalla kohdennetaan kehittämisavustukset sekä tarvittavat resurssit vastaamaan strategian mukaisesti maatalouden haasteisiin. Resurssoinnissa lisätään oman työpanoksen osuutta maatalouden kehittämiseen ja vuodelle 2015 haetaan kahta kehittämishanketta: 1. Maatilan menestyksen eväät Hankkeella saadaan parannettua maatilayritysten taloudellista kannattavuutta, joka mahdollistaa toiminnan jatkuvuuden ja kehittämisen sekä parantaa viljelijäperheen jaksamista. Hankkeessa järjestetään osaamistason kohottamiseen tähtääviä asiantuntija / teemapäiviä sekä parannetaan talousosaamista järjestämällä talouskoulutusta. Talouskoulutus jaetaan kahteen osioon: 1. Maatilayrityksen liikkeenjohdon perusteet ja 2. Maatilayritysten talouden analysointi. Talous-koulutuksen kumpaankin osioon sisältyy kaksi tilakohtaista ohjauspäivää. Yksityisrahoitusosuus kerätään tilakohtaisista ohjauspäivistä. 2. Lähiruoka tutuksi Hankkeen avulla on tarkoitus tutustuttaa koululaiset alueen maataloustuotantoon ja ruoan tiehen maatiloilta kuluttajan pöytään saakka. Lisäksi on tarkoitus tutustuttaa koululaiset alueen luonnonantimiin, eli kalaan, riistaan, marjoihin ja sieniin. Kouluille luodaan kummitiloja, joiden tuotantoon on mahdollisuus tutustua paikan päällä. kotitaloustunneilla ja lähiruokateemapäivillä on tarkoitus valmistaa ja syödä lähialueen tiloilla tuotettua ja luonnosta saatuja elintarvikkeita. Yhteistyötahoja ovat alueen koulut, Ruukin maaseutuopisto, tuottajajärjestöt, ammattikalastajat, metsästysseurat ja Leader- toimintaryhmät. Hankkeelle palkataan kokoaikainen projektipäällikkö ja käytetään lisäksi osittain omaa henkilöstöresurssia. Edellä olevien hankkeiden lisäksi osallistutaan Pohjois-Pohjanmaan Liiton laajakaistahankkeeseen yhteistyötahojen kanssa. Myös muihin yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa toteutettaviin maaseudun kehittämistä edistäviin hankkeisiin osallistutaan mikäli ne katsotaan hyödyllisiksi. Kylätoiminta Kylätoiminnassa jatketaan edellisvuonna hyvin käyntiin lähteneitä kunta-kohtaisia kierroksia. Kuntakohtaiset kierrokset laajennetaan vaiheittain koskemaan koko yhteistoiminta-aluetta. Tiedotusta kylä-asioista lisätään. Jatkossa sekä kokouskutsut, että muistiot pidetyistä tilaisuuksista lähetetään tiedoksi luottamushenkilöille. Kylätoiminnan aktivoimiseksi haetaan rahoitusta yhteistoiminta-alueen kylien kehittämishankkeelle. Kyläkordinaattori hankkeessa selvitetään alueella toimivien kylien kehittämistarpeet ja kehittämishankkeiden tarpeet ja mahdollisuudet. Ohjataan kylätoimijoita meneillään olevien hankkeiden pariin. Aktivoidaan kylätoimijoita kyläkohtaisilla tapaamisilla ja verkotetaan kylätoimijat hyödyntämään alueella oleva osaaminen ja onnistuneet kehittämistoimet. Hankkeeseen palkataan kokoaikainen työntekijä ja lisäksi siihen käytetään oman henkilöstön työpanosta. Lomituspalvelut Lomatoimen tehtävänä on järjestää maatalousyrittäjien ja turkistarhaajien lomituspalvelut lomituspalvelulain antamien oikeuksien ja velvollisuuksien puitteissa. 1.1.2004 alkaen Kalajoen, Pyhäjoen ja Merijärven sekä 1.1.11 alkaen myös Alavieskan kuntien alueella 58

59 Toimintaympäristön muutos Lomituspalvelut toimivat osana yrityspalvelukeskusta, jonka muodostavatelinkeino- ja maaseutupalvelut. Paikallisyksikkö koostuu Kalajoen, Alavieskan, Merijärven ja Pyhäjoen kunnista. Vuodelle 2015 Toimintaympäristöön ei tule muutoksia ja näin on mahdollista panostaa tähän alueeseen ja toiminnan kehittämiseen edelleen. Toiminnan painopisteet Turvataan viljelijöiden ja tarhaajien oikeudet lomituspalveluihin ja samalla huolehditaan henkilöstön jaksamisesta ja työssä viihtymisestä. Vuodelle 2015 tärkeä tavoite on kehittää toiminta edelleen sujuvammaksi ja rekrytoida ammattitaitoista väkeä sekä maatalous- että turkistarhalomitukseen. Haaste on myös pitää jo olemassa oleva ammattitaitoinen henkilöstö työssä ja työkykyisenä. Panostamme henkilöstön työkykyyn ja työhyvin vointiin sekä työssä viihtymiseen ja yhtenä tavoitteena on sairaus poissaolojen vähentäminen. Käydään kehityskeskustelut koko henkilöstön kanssa. Maatalouden rakenne ja olosuhteet tiloilla muuttuvat. Lomittajat joutuvat hyvin nopeassakin tahdissa vaihtamaan tilaa ja sopeutumaan uusiin olosuhteisiin sekä oppimaan outojen koneiden ja laitteiden käyttöä. Lomittajien jatkuva kouluttaminen ja ammattitaidon ylläpitäminen on tärkeä osa tätä ketjua niin maatilojen kuin turkistarhojen lomituksen turvaamiseksi. Hallinnossa panostetaan tilakäynteihin ja työolosuhteiden seuraamiseen tiloilla joissa lomittajat työskentelevät. Lomituspalvelulain muutos 1.1.2011 velvoittaa hallintoa tekemään palvelusuunnitelman kaikille tiloille. Palvelusuunnitelmia päivitetään vuoden 2014 alusta jatkuvasti niin että yhdelläkään tilalla suunnitelma ei olisi kolmea vuotta vanhempi. Toiminnalliset tavoitteet Käytössä on valtakunnallinen tuloskortti. Tavoitteet ja mittarit tuloskorttiin ovat vaikuttavuus, asiakkaat, henkilöstö sekä taloudellisuus ja tehokkuus. Lomituspäivän hinta pysyy suhteessa sillä kohtuullisella tasolla missä se on ollut. Lomituspäivän nettohinta vuonna 2013 oli 155.74 ja pysyy edelleen maan keskiarvon alapuolella, joka oli vuonna 2013 162,27. Lomituspäivän pituus ja lomittajien keskimääräiset työ-ajat saadaan kohtaamaan oikein ja tasapuolisesti. Lomituspäivän pituus poikkeaa +/ - 10 % valtakunnan keskiarvosta. Turvataan viljelijöiden oikeudet niin, että pyydetyistä lomituspäivistä mahdollisimman suuri osa pystytään lomittamaan, tavoite ja realistinen toteuma arvio n. 96 %. Valtakunnallinen tavoite; 90 % myönnetyistä sijaisavuista toteutuu. Vuosiloma annetaan lainmukaisesti ja jokaista yrittäjää kohti enintään 0,5 % alle laissa mainitun rajan, vuonna 2014 tavoite 25,5 pv / yrittäjä, oikeus 26 pv. Vuosilomia siirtyy seuraavalle vuodelle max 10 %. Yleisarvosanaa kysytään maatalouslomittajien ammattitaidosta vuosiloma-lomituksesta ja sijaisapulomituksesta asteikolla 1-5, valtakunnallinen tavoite 4. Hallinnon yleisarvosanaa kysytään asiakaspalvelussa, tavoitettavuudessa ja tiedon-saannin riittävyydestä myös asteikolla 1-5 ja näissä kaikissa myös valtakunnallinen tavoite 4. Melan tavoite on että vuonna 2015 mobiilin piirissä on 90 % lomittajista ja myös meillä vielä lisätään sen käyttöä. Mobiili korvaa paperisen version työselosteesta ja on suorassa yhteydessä lomitusohjelmaan.

Kehitetään turkistarhaajien lomituspalvelua ja tarpeen mukaan pystytään järjestämään kunnallinen lomitus laajenevalle kysynnälle. Vuonna 2014 85 % tarhaajista valitsi itse järjestetyn lomituksen mutta todennäköisesti ajan kanssa tilanne muuttuu. 60 TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 Käyttötalous Toimielin = Palvelu = Palvelualue = KAUPUNGINHALLITUS KEHITTÄMISPALVELUT MAASEUTUPALVELUT Palvelualueen tavoitteet TP TA TA TS TS 2013 2014 2015 2013 2014 Määrätavoitteet Maaseutuelinkeinojen kehittäminen tukea hakevia tiloja kpl Kalajoki 360 355 350 tukea hakevia tiloja kpl YTA 1149 1125 1 100 rahoituksen määrä euroa 46 374 778 48 000 000 48 000 000 Valtionlainat+avustuksia kpl / euroa Korkotukilainoja kpl / euroa 10 026 000 5 500 000 4 500 000 Avustuksia kpl / euroa 2 722 000 1 500 000 1 500 000 investointitukiasioita kpl 78 60 60 tuotanto-oikeus asioita kpl 15 10 10 maa- ja metsätalouden henkilöt 600 600 600 Toiminnan kysyntä- / laajuustiedot Maataloustulo euroa Kalajoki 56 630 000 57 000 000 59 500 000 Maataloustulo euroa YTA 155 410 000 153 000 000 156 000 000 Eu- ja kansalliset tuet euroa Kalajoki 16 374 778 16 300 000 16 300 000 Eu-ja kansalliset tuet euroa YTA 485 000 000 49 000 000 50 000 000 aktiivitiloja 1149 1125 1 100 Keskim. tilakoko ha Kalajoki 45,5 45,5 46,8 Keskim. Tilakoko YTA 46,5 47,5 48,5 SPV--kauppoja 25 15 10 henkilöstö 8,8 7,5 7,5 Lomitus lomitetut päivät 24 733 23 500 23 000 Laatutavoitteet asiakastyytyväisyys 97 % 95 % 96 % Taloudellisuus lomituspäivän hinta 163 170 170 Vaikuttavuus toteutumis aste 98 % 97 % 98 % Toiminnan kysyntä- / laajuustiedot Yrittäjien määrä 510 490 Henkilöstö 83 85 80

TP TA TA Muutos Muutos % MAASEUTUPALVELUT 2013 2014 2015 TALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 4 579 200 4 464 601 4 336 562-128 039-2,9 Maksutuotot 616 638 481 100 467 000-14 100-2,9 Tuet ja avustukset 69 639 65 660 176 652 110 992 169 Muut toimintatuotot 7 526 TOIMINTATUOTOT 5 273 004 5 011 361 4 980 214-31 147-0,6 Valmistus omaan käyttöön 190 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -4 443 740-4 149 866-4 182 423-32 557 0,8 Palvelujen ostot -877 635-802 600-791 950 10 650-1,3 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -26 383-33 200-32 600 600-1,8 Avustukset -70 088-67 400-67 400 Muut toimintakulut -41 582-40 162-54 462-14 300 35,6 TOIMINTAKULUT -5 459 429-5 093 228-5 128 835-35 607 0,7 61 TOIMINTAKATE -186 235-81 867-148 621-66 754 81,5 TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 Käyttötalous Toimielin = KAUPUNGINHALLITUS (EMT ja MST) Palvelu = KEHITTÄMISPALVELUT TP TA TA Muutos Muutos % Talous 2013 2014 2015 TALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 5 465 526 5 363 990 4 373 892-990 098-18,5 Maksutuotot 616 638 481 100 467 000-14 100-2,9 Tuet ja avustukset 445 636 557 565 456 756-100 809-18,1 Muut toimintatuotot 651 614 635 000-635 000-100 TOIMINTATUOTOT 7 179 414 7 037 655 5 297 648-1 740 007-24,7 Valmistus omaan käyttöön 3 491 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -5 119 810-4 876 489-4 626 132 250 357-5,1 Palvelujen ostot -1 730 469-1 872 063-1 084 600 787 463-42,1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -117 409-133 650-37 600 96 050-71,9 Avustukset -116 935-149 400-139 114 10 286-6,9 Muut toimintakulut -125 969-200 389-423 339-222 950 111,3 TOIMINTAKULUT -7 210 592-7 231 991-6 310 785 921 206-12,7 TOIMINTAKATE -27 686-194 336-1 013 137-818 801 421,3 6.3. PERUSTURVAPALVELUT

62 6.3.1. HALLINTO- JA TOIMISTOPALVELUT Hallinto Perusturvapalvelut tukevat asukkaita terveyden, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistämisessä, ylläpitämisessä ja hoidossa eri elämänvaiheissa. Perusturvapalvelut ovat kehityksen kärjessä kulkeva laadukas, asiakaslähtöinen ja taloudellinen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjä ja tuottaja. Kalajoki järjestää perusturvapalvelut vastuukuntamallilla. Yhteistoiminnassa tavoitellaan mallia, jossa Sote-palvelujen toiminnan ja talouden ohjaus Kalajoen kaupungilla on vahvaa. Peruspalveluohjelmassa on kohdennettu valtionosuutta vanhuspalvelulain mukaiseen kehittämiseen: ikääntyvän väestön toimintakyvyn tukemiseen, omaishoidon tukipalvelujen kehittämiseen ja iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen. Nämä kehittämisalueet on huomioitu Ikäpoliittisessa ohjelmassa, joka on laadittu 2014. Muita kehittämiskohteita ovat Oppilas- ja opiskelijahuollon lainsäädäntömuutosten pohjalta tulevat toimenpiteet. Varhaiskasvatuspalvelut siirtyvät sivistystoimeen. Perusturvapalveluiden palvelualueet ovat Hyvinvointipalvelut, Terveyspalvelut sekä Ympäristöterveydenhuolto. Perusturvan Hallinnon ydinprosessit ovat johtaminen (lautakuntatyöskentely ja tuotannon johtaminen) ja talouden ohjaus. Sote lainsäädäntö on uudistuksen kohteena ja tuo toteutuessaan suuria muutoksia. Muutoksen valmisteluun osallistutaan yhteistyössä alueen muiden Sote- toimijoiden kanssa. Tavoitteet toimenpiteet mittarit Sote uudistukseen valmistautuminen Asiakkaat ovat tyytyväisiä perusturvapalveluihin Yhteistyöhön osallistuminen Jokilaaksossa ja Keski- Pohjanmaalla Asiakaspalvelukoulutus päätökset kaikkien toimipisteiden TAK keskiarvo 4 Perusturvapalvelut ovat laadukkaat ja kustannustehokkaasti järjestetty Uusia toimintatapoja kehitetään ennakkoluulottomasti sote kustannukset /asukas Tilastoinnin ja suoritteiden kirjaamisen kehittäminen ja yhtenäistäminen Hankinnat onnistuvat laadukkaasti ja kustannustehokkaasti Kvanto- ja Tytti ohjelmien käyttöönotto vuoden 2015 aikana Laskutiedon keruu automatisoituu Hankinta koulutus laskutusprosessin nopeutuu niin, että oman tuotannon laskut ovat lähteneet kuukauden 3. viikko Hankinnan keskeytykset Eri asteiset valitukset Perusturvapalveluiden esitys sisältää seuraavat henkilöstömuutokset: Osasto 1 osa-aikaisen sairaanhoitajan 0,5 kokoaikaistaminen ja yhden lähihoitajan toimen muuttaminen sairaanhoitajan toimeksi avautuessa, vastaanoton lähihoitajan toimen muuttaminen sairaanhoitajan toimeksi toimen avautuessa, kuntouttavan työtoiminnan ohjaajan toimi, kuntouttavan työtoiminnan apuohjaajan määräaikainen toimi (palkkatuki).

63 TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 Käyttötalous Palvelu = PERUSTURVAPALVELUT Palvelualue = HALLINTO Palvelualueen tavoitteet TP TA TA TS TS 2013 2014 2015 2016 2017 Määrätavoitteet Ltk:n kokoukset 9 11 10 Käsitellyt asiat/ 153 150 150 PERUSTURVAPALVELUT TP TA TA Muutos e Muutos % HALLINTO 2013 2014 2015 TALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 22 021 20 188 20 390 202 1,0 Maksutuotot 955 0 Tuet ja avustukset 1853 0 Muut toimintatuotot 3000 3 000 100,0 TOIMINTATUOTOT 24 830 20 188 23 390 3 202 15,9 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -213 776-232 302-216 490 15 812-6,9 Palvelujen ostot -39 249-25 962-23 200 2 762-10,6 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -6 292-9 800-7 960 1 840-18,8 Avustukset -8 545-8 000-6 000 2 000-25,0 Muut toimintakulut -24 905-53 900-64 450-10 550 19,5 TOIMINTAKULUT -292 767-329 964-318 100 11 864-3,6 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -267 937-309 776-294 710 15 066-4,9 6.3.2. HYVINVOINTIPALVELUT Hyvinvointipalvelujen palvelualueet ovat vammaispalvelut, sosiaalityö, kotiin annettavat palvelut sekä vanhusten palveluasuminen.

Tavoitteet toimenpiteet mittarit Työmarkkinatuen kuntaosuuden pienentäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy Asumispalvelujen kehittäminen kasvavaan tarpeeseen Vakinaistetaan kuntouttavan työtoiminnan ohjaajan virka ja jatketaan Duunipaikan ohjaajan määräaikaisen toimen täyttöä kahdella vuodella. Kuntouttavassa työtoiminnassa 1,5 työntekijää. Jatketaan Duunipaikkakokeilua kahden vuoden määräajalla ja palkataan 1 apuohjaaja. Tiivistetään Askel-projektin resurssien käyttöä. Ryhmäkoti Himangan rakentaminen 2015 2016 Vammaispalveluiden organisaatiorakenteen muutos Mäntyrinteen remontti v. 2015 2017 Palvelusetelin käytön laajentuminen asumispalveluissa, Salmenrannan remontti 64 työmarkkinatuen kuntaosuus 60 henkeä aktivointitoimissa ostopalvelujen määrä hoitohenkilökunnan mitoitus suosituksen mukainen Kotona asumisen tukeminen Kuntouttavan työotteen lisääminen palvelurakenteen muutoksella Kotihoidon toiminnanohjaus järjestelmän hyödyntäminen Omaishoidon tuen määrärahalisäyksen kohdentaminen ikäihmisiin Osasto 2 muutetaan tehostetun kuntoutuksen yksiköksi ja yksikkö siirtyy hyvinvointipalvelujen organisaatioon., paikkaluku vähenee neljällä 20:sta 16:een välitön työaika/asiakas kotona asuvien määrä 92 % yli 75-vuotiaista Säännöllisen kotihoidon asiakkaat 13 % yli 75-vuotiaista omaishoidossa 5-6 % yli 75- vuotiaista Kuntoutuspäivät Käyttöaste

65 TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 Käyttötalous Toimielin = PERUSTURVALAUTAKUNTA Palvelu = PERUSTURVAPALVELUT Palvelualue = HYVINVOINTIPALVELUT Palvelualueen tavoitteet TP TA TA TS TS 2013 2014 2015 2016 2017 Asiakastyytyväisyys TAK (1-5) 3,9 >3,6 >3,6 Sosiaalityö Toimeentulotuen ruokakunnat 315 340 340 Toimeentulotuen ruokakunnat Me 35 35 35 Lastensuojeluilmoitukset 125 80 90 Lastensuojelu asiakkaat 68 75 75 Lastensuojelu asiakkaat Me 7 10 10 Last.suoj. laitoshoito/vrk 961 1500 1500 Last.suoj. laitoshoito/vrk Me 0 150 150 Last.suoj. perhehoito vrk 2754 2500 2500 Lastenvalvojan sopimukset 299 300 300 Kuljetuspalvelun asiakkaat 59 55 55 Kuntoutt.työt. asiakkaat 30 40 60 Kuntoutt.työt. asiakkaat Me 6 6 8 Kuntouttava työtoimintapvt 2807 2800 3300 Vammaispalvelut Vammaispalvelun asiakkaat Ka 76 55 70 Vammaispalveluasiakkaat, Me 11 4 14 Erityishuollon piirissä/kalajoki 104 102 105 Erityishuollon piirissä/merijärvi 12 12 12 Ryhmäkoti Puistola, asukaspaikat 15 15 15 asumispäivät 5110 5110 5475 tukiasuntopäivät (6) 2079 2190 2190 Ryhmäkoti Ankkuri, asukaspaikat 7 7 7 asumispäivät 2976 2555 2555 Asumispalveluiden osto 1460 2555 4015 Perhehoidossa 2 2 2 Monitoimikeskus Maakari, asiakkaat 63 66 68 toimintapäivät/kalajoki 4308 5000 5000 toimintapäivät/merijärvi 276 350 440 Monitoimikeskus Kuunari, asiakkaat 29 24 27 toimintapäivät 3225 3900 4100 Kotiin annettavat palvelut Yli 75-v asuu kotona % 92 92 Säännöllistä kotihoitoa saa % ikäluokasta 13 13 Säännöllisen kotihoidon asiakkaat Kalajoki 200 230 Säännliisen kotihoidon asiakkaat Merijärvi 30 30 Kotihoidon käynnit Kalajoki 92024 95700 110000 Kotihoidon käynnit Merijärvi 12361 12500 12500 Perhetyö/asiakasperheet 70 70 Perhetyön käynnit Kalajoki 1350 1050 Perhetyön käynnit Merijärvi 90 90 tukipalveluasiakkat Ka/Me 510/50 10 Omaishoidontukea saa yli 75-v % 5 5 Omaishoidontuen saajat Ka/Me 90 90 Omaishoidontuen saajat Merijärvi 12 10 Ikääntyneiden palveluasuminen Asuu tehostetussa palv. asumisessa % 5 8 Mäntyrinne (59 paikkaa) 21181 21500 21535 Maininki (29 paikkaa) 9877 10910 10585 Salmenranta (22 paikkaa) 7642 7760 8 030 Asumispäivät Kalajoki 37880 32 485 Asumispäivät Merijärvi 6670 8 395 Asumispäivät/palvelusetelillä tuotetut (20) 7 300 Asumispalveluiden ostot/ Kalajoki 4055 4015 365 Asumispalveluiden ostot/ Merijärvi 344 365 365 Palveluasumisen käyttö% 91,82 98 98

TP TA TA Muutos e Muutos % HYVINVOINTIPALVELUT 2013 2014 2015 TALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 2 340 750 2 399 398 2 375 202-24 195-1,0 Maksutuotot 1 726 458 1 532 925 1 799 474 266 548 17,4 Tuet ja avustukset 376 577 860 660 823 000-37 660-4,4 Muut toimintatuotot 251 395 284 730 324 785 40 055 14,1 TOIMINTATUOTOT 4 695 180 5 077 713 5 322 461 244 748 4,8 Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -8 175 134-8 812 437-9 035 210-222 774 2,5 Palvelujen ostot -2 713 891-2 467 965-3 049 885-581 920 23,6 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -386 052-395 149-370 117 25 033-6,3 Avustukset -1 303 444-1 331 920-1 651 260-319 340 24,0 Muut toimintakulut -237 195-351 685-325 190 26 495-7,5 TOIMINTAKULUT -12 815 716-13 359 156-14 431 662-1 072 506 8,0 TOIMINTAKATE -8 120 536-8 281 443-9 109 201-827 758 10,0 6.3.3. TERVEYSPALVELUT Terveyspalveluihin sisältyvät perusterveydenhuolto, suun terveydenhuolto, psykososiaalinen yksikkö Osviitta ja erikoissairaanhoito. 66 Perusterveydenhuolto Perusterveydenhuoltoon kuuluu väestön terveydentilan seuranta ja sairaanhoito, terveyden edistäminen ja terveysneuvonta, terveystarkastukset, kuntoutus, päivystys sekä mielenterveys- ja päihdetyö sekä osastohoito. Lisäksi omana toiminta järjestetään laboratorio- ja röntgenpalvelut. Toimintamalleina ovat ennalta ehkäisevä ja kuntouttava työote kaikissa yksiköissä. Terveyspalvelut järjestetään Kalajoella, Himangalla ja Merijärvellä. Kaikissa toimipisteissä on neuvola- ja vastaanottotoimintaa. Perusterveydenhuoltoon sisältyvät: neuvola, perusterveydenhuollon avohoito ja osastohoito sekä kuntoutus. Tavoitteet toimenpiteet mittarit Ennalta ehkäisevä työ Perheiden hyvinvoinnin tukeminen Varhainen toteaminen Perhesuunnittelu Äitiys- ja lastenneuvola Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Aikuisten vastaanotto Työttömien terveystarkastukset Mammografiat Naisten ikäkausitarkastukset Suolistosyöpäseulonta TAK arviointi Kouluterveyskysely Käyttöaste- tilastot Tehdyt tarkastukset hoitajat/lääkärit äitiys- ja lastenneuvolassa Toteutumatilasto Toteumatilasto

Tartuntatautien ehkäisy Asiakkaiden tarkoituksenmukainen hoitoonohjaus ja hoidontoteutus Erikoissairaanhoidosta siirtyvien potilasryhmien hoidon turvaaminen Tarkoituksenmukaiset ja ennalta ehkäisevät kuntoutuspalvelut Perussairaanhoitoa tarvitsevien osastohoidon järjestäminen Riittävä hoivapaikkojen määrä Osasto 1:n potilaiden akuuttihoito lisääntyy ja pitkäaikaispotilaiden määrä vähenee Rokotustoiminta Terveysneuvonta Hoidon tarpeen arviointi Syöpä-, reuma-, astma, diabetes, sydän-, siedätysja uniapneahoitajan vastaanotot Kuntoneuvola Fysio-, toiminta- ja puheterapia 65- vuotta täyttävien kuntokartoitukset ja ohjaus (Welmed) Apuvälinepalvelu Oikea hoidonporrastus, 40 osastopaikkaa Yhteistyö hyvinvointipalveluiden kanssa Sairaanhoitajatyövoiman lisäresurssointi osastolla 1 Kuntouttavan työotteen kehittäminen Osasto 2:n kehittäminen kuntouttavaksi hoitoyksiköksi THL:n rokotusraportit 67 TAK-arviointi Tele-Q Hoitotakuun toteutuminen STM:n, THL:n ja AVIn kyselytutkimukset toiminnan toteutumisesta Käyntitilasto TAK -arviointi Avo-, ryhmä- ja kuntoneuvola-asiakasmäärät apuvälinelainaus / palautusmäärä TAK arviointi RAVA Hoitoaika Pitkäaikaispotilaiden määrä Henkilöstö Neuvola: osastonhoitaja, terveydenhoitaja 10, lähihoitaja 0,5 Vastaanotto: Terveyspalvelujohtaja, terveyskeskuslääkäri 6,5, osastonhoitaja, sairaanhoitaja 6, lähihoitaja 4,5, toimistosihteeri 1,5, laboratoriohoitaja 4, röntgenhoitaja 2, välinehuoltaja 1,5 Kuntoutus; vastaava fysioterapeutti fysioterapeutti 3, kuntohoitaja 2, toimintaterapeutti ja puheterapeutti Osasto 1: osastonlääkäri, osastonhoitaja, apulaisosastonhoitaja, sairaanhoitaja 7,5, lähihoitaja 16, laitosapulainen, vaatehuoltaja 0,5, osastosihteeri, sh-varahenkilö Osasto 2: osastonlääkäri 0,5, osastonhoitaja 0,5, apulaisosastonhoitaja 0,5, sairaanhoitaja 5,5, lähihoitaja 7,5, farmaseutti Osviitta Psykososiaalinen yksikkö Osviitta tuottaa perheneuvonnan, mielenterveys- sekä päihdetyön palvelut. Perheneuvola palvelee lasten ja nuorten kasvuun ja kehitykseen liittyvissä kysymyksissä sekä perhe-elämän ja parisuhteen vaikeuksissa Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntoutumisja asumispalvelujen järjestämisvastuu on myös osa Osviitan toimintaa. Painopistealueena v. 2015 on perheneuvolatyön kehittäminen.

Tavoitteet toimenpiteet mittarit Tarjota perheneuvolan asiakkaille tarvetta vastaavat palvelut Kattavat perheneuvolapalvelut perheterapiakoulutetun sos.työntekijän lisääminen tulevaisuudessa vähentää ostopalvelujen tarvetta Ryhmämuotoisten toimintojen lisääminen TAK Henkilöstö Sosiaalityöntekijä/palvelupäällikkö, psykologi, 4,5 sairaanhoitaja, ohjaaja 68 terapiapalveluiden oston määrän väheneminen osallistujien määrä Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidon järjestämisvastuu koskee koko yhteistoiminta-alueen n. 14.000 asukasta. Kalajoen yt-alue kuuluu Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin, mutta käyttää myös Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (Kiuru) ja Raahen sairaalan erikoissairaanhoidon palveluja. Lisänä käytetään myös yksityisiä palveluntuottajia. Erityistason hoito koko toiminta-alueella tapahtuu OYS:ssa. Omana toimintana tuotetaan radiologian, psykiatrin, äitiyshuollon, gynekologian, gastroenterologian, lastenpsykiatrian ja päihdepsykiatrian vastaanottopalveluja. Tavoitteet toimenpiteet mittarit Oikea hoidonporrastus toimii Erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu pysähtyy Lääkärit ohjeistetaan erikoissairaanhoitoon lähettämiskäytännöissä Potilaat eivät odota vuodeosastolle pääsyä erikoissairaanhoidossa Potilaiden hyvä ohjeistus ja informointi Toteutumaraportit Talousarvion toteutuminen Suun Terveydenhuolto Suun terveydenhuollolla tarkoitetaan hammaslääketieteen ja sen erikoisalojen mukaisia, hampaiston, suun ja leukojen sairauksien, vammojen ja kehityshäiriöiden ehkäisyyn, tutkimukseen, hoitoon ja kuntoutukseen kuuluvia terveydenhuollon palveluja. Suun terveydenhuollon tavoitteena on taata väestölle läpi elämän jatkuva hampaiston, suun ja leukojen sekä niihin välittömästi liittyvien elinten terveys ja toimintakyky. Koska suun alueen sairaudet heijastuvat monin tavoin myös muuhun elimistöön, on kyse myös yksilön yleisen terveydentilan hoidosta. Kansanterveyslain mukaan kunnan tulee ylläpitää hammashuoltoa, johon luetaan valistus- ja ehkäisytyö sekä hampaiden ja suun alueen tutkimus ja hoitotoimenpiteet saman tasoisina koko väestölle. Valtioneuvoston asetus edellyttää ensimmäistä lastaan odottavien perheiden suun tutkimuksen ja ehkäisevän hoidon järjestämistä, sekä opiskelijoiden suunterveystarkastukset kerran opiskeluaikana. Toimintaympäristön muutokset ja painopistealueet Tarjotaan koko väestölle kattavat palvelut. Nämä sisältävät oikomishoidon, jossa käytetään apuna suunnittelussa konsultoivia erik. hammaslääkäreitä, kiinnityskudossairauksien hoidon toteutettuna vaativilta osiltaan erik. hammaslääkärin ja/ tai asiaan perehtyneen hammaslääkärin toimesta. Protetiikka ja suukirurgia pyritään tekemään suurelta osin omana toimintana.

Näiden erikoisosaamista vaativien potilaiden kohdalla tehdään tiimityötä omien tk. hammaslääkärien ja suuhygienistien kesken. Tavoitteet toimenpiteet mittarit Asiakaspalvelun parantaminen Koululaisten suunterveyden parantaminen Kustannustehokas toiminta Koulutus ja osaston sisäinen kehittäminen Riskiryhmien seulonta ja tehokas profylaksia Laajasti toteutettu järjestelmällinen hoito TAK-arviointi DMF 12 vuotiailla alle 1,25 15 vuotiaiden DMF =0 yli 25 %:lla 69 Nettokustannus /asukas alle 70 E Henkilöstö Vastaava hammaslääkäri, hammaslääkäri 6, osastonhoitaja, suuhygienisti, hammashoitaja 7

TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 Käyttötalous Toimielin = Palvelu = Palvelualue = PERUSTURVALAUTAKUNTA PERUSTURVAPALVELUT TERVEYSPALVELUT TP TA TA TS TS 2013 2014 2015 2016 2017 Asiakastyytyväisyys TAK (1-5) 4,15 4 4 Neuvola Perhesuunnittelu/Ka 621 552 560 Perhesuunnittelu/Me 31 40 40 Äitiysneuvola/Ka 3201 3 170 3 100 Äitiysneuvola/Me 368 312 312 Äitiysneuvola laajat terveystarkastukset 170 150 Lastenneuvola/Ka 4067 3 770 3 800 Lastenneuvola/Me 498 520 500 Lastenneuvola laajat terveystarkastukset 450 480 Koulu- opisk.terv. Ka 5094 4 320 4 400 Koulu- opisk.terv. Me 341 360 360 Kouluterv.hoito laajat terveystarkastukset 540 380 Aikuisten ter-ja sair Ka 2864 2 540 2 500 Aikuisten ter-ja sair Me 187 180 170 Vastaanotto Lääkärin vast.otto Ka 17 085 16 000 15 600 Lääkärin vast.otto Me 1 730 700 900 Lääkäri, puh Ka 2 454 2 500 3 600 Lääkäri, puh Me 149 200 180 Ulkokuntalaisten käynnit 427 1 200 1 240 Päiv. sairaanhoit.ka *) 3 971 3 500 4 200 Päiv. sairaanhoit.me 502 456 350 Diabeteskäynnit Ka *) 1 524 1400 1350 Diabeteskäynnit Me 98 90 85 Osasto I Hoitopäivät 13787 14 000 14 000 Hoitojaksot 679 875 880 Keskim. hoitoaika 20,2 16 15,8 Käyttöaste 94,4 <96 % <96% Osasto II Hoitopäivät 6476 7000 5 540 Hoitojaksot 339 300 384 Keskim.hoitoaika 19 <18 <14 käyttöaste 88,7 % <96% <97% Laboratorio Laboratoriotutkimukset 88787 97 000 95 000 Asiakasmäärät 32232 34 000 33 000 Rasitustutkimukset 327 500 650 Omat lab.tutkimukset 73304 81 000 78 500 Lähetetyt lab.tutkimukset 15481 16 000 16 500 Röntgen Rtg-tutkimukset 5056 6500 3 500 Ekg-tutkimukset 1327 1 400 1 200 Ultraäänitutkimukset 736 800 680 Ortopantomografiatutkimukset 527 1000 800 Myydyt tutkimukset 924 1050 820 70

TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 Käyttötalous Toimielin = Palvelu = Palvelualue = PERUSTURVALAUTAKUNTA PERUSTURVAPALVELUT TERVEYSPALVELUT TP TA TA TS TS 2013 2014 2015 2016 2017 Kuntoutus Fysioterapiakäynnit - avo Ka 1 812 1950 1 800 - avo Me 133 154 200 - laitos / vuodeosasto Ka 3 230 2700 2 900 Kotikäynnit 815 1000 1 000 Kuntoneuvola, Ka 234 380 380 Kuntoneuvola, Me 45 95 Ryhmät Ka 690 460 460 Ryhmät Me 86 50 45 Ryhmäkäynnit Ka 4 928 3220 4 000 Ryhmäkäynnit Me 607 350 400 Apuvälinekäynnit Ka 1 330 1260 1 260 Apuvälinekäynnit Me 99 40 80 Puheterapia, laitos 55 60 Puheterapia, avoka 419 400 450 Puheterapia, avome 45 15 30 Toimintaterapia Ka 427 440 450 Toimintaterapia Me 20 30 Toimintaterapia laitos Ka 106 80 90 Hammashuolto Hammashuollon käynnit/kalajoki 15405 14 000 13 000 Hammashuollon käynnit/merijärvi 1031 1000 1 000 Suuhygienistin käynnit 2 200 Kust.e/käynti netto 47,31 50,6 Kust. e/asukas netto 56,36 55 katetaan potilasmaksuilla 31,6 41 % DMF/dmf 3 v 0,25 0,3 0,3 6 v 0,05 0,1 0,1 12 v 1,28 1,2 1,2 Ehjähampaisia 5 v 67 45 % 50 % ehjähampaisia 15-vuotiaista % 25 25 % 25 % D-indeksi 3 v 0,25 0,3 0,3 Asiakkaita väestöstä % 44,5 43 % 43 % Osviitta Asiakaspalaute(1-5) 4 Lasten psykiatrin käynnit 38 38 38 Pene asiakaskäynnit /Kalajoki 1061 650 670 Pene asiakaskäynnit /Merijärvi 218 100 120 Asiakaskäynnit/MTT/Ka 3754 2 500 2 800 Asiakaskäynnit/MTT/Me 498 300 470 Aikuispsykiatrin käynnit Ka 261 260 200 Aikuispsykiatrin käynnit Me 23 30 15 Päihdeasiakaskäynnit Ka 404 170 170 Päihdeasiakaskäynnit Me 23 15 35 Ryhmäkäynnit Ka / Me 952 750/20 800 asumispäivät/osto MTT/Kalajoki 9252 9700 9855 asumispäivät/osto MTT/Merijärvi 576 730 365 71

TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 Käyttötalous Toimielin = Palvelu = Palvelualue = PERUSTURVALAUTAKUNTA PERUSTURVAPALVELUT TERVEYSPALVELUT TP TA TA TS TS 2013 2014 2015 2016 2017 Erikoissairaanhoito KALAJOKI K-PKS, hpv 3432 4 000 3 000 pkl 6999 7 000 6 700 hoitojaksot 1015 1 000 950 K-PKS, psykiatria hpv 1 000 pkl 650 hoitojaksot 25 OYS, hpv 1 821 2 000 1 800 pkl 4227 4 000 4 000 hoitojaksot 418 450 400 Oulaskangas, hpv 882 1 000 800 pkl 2193 2 200 2 200 hoitojaksot 364 380 340 OYS, psykiatria, hpv 77 100 30 pkl 51 50 50 hoitojaksot 4 6 3 Visala, hpv 2128 2000 1 000 pkl 6 10 0 hoitojaksot 61 50 40 Raahe, hpv 153 400 150 pkl 392 500 300 MERIJÄRVI OYS, hpv 379 250 200 pkl 478 450 500 hoitojaksot 73 100 65 Oulaskangas, hpv 228 310 220 pkl 498 540 420 hoitojaksot 99 120 95 OYS, psykiatria, hpv 60 0 0 pkl 17 60 0 Visala, hpv 437 120 390 hoitojaksot 10 10 5 TP TA TA Muutos e Muutos % TERVEYSPALVELUT 2013 2014 2015 TALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 2 382 682 2 307 374 2 354 441 47 067 2 Maksutuotot 1 452 477 1 444 700 1 412 990-31 710-2,2 Tuet ja avustukset 1 256 0 0 Muut toimintatuotot 82 987 37 027 5 900-31 127-84,1 TOIMINTATUOTOT 3 919 402 3 789 101 3 773 331-15 770-0,4 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -6 656 259-7 201 369-7 362 696-161 328 2,2 Palvelujen ostot -17 942 182-17 374 045-17 548 467-174 422 1,0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -793 211-810 243-772 152 38 091-4,7 Muut toimintakulut -74 287-54 384-60 200-5 816 10,7 TOIMINTAKULUT -25 465 939-25 440 041-25 743 516-303 475 1,2 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -21 546 537-21 650 940-21 970 185-319 245 1,5 72

73 6.3.4. YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Kalajoen kaupunki tuottaa isäntäkuntamallilla ympäristöterveydenhuollon palvelut Raahen ja Kalajoen kaupungeille sekä Siikajoen, Pyhäjoen ja Merijärven kunnille. Ympäristöterveydenhuolto on osa ennaltaehkäisevää perusterveydenhuoltoa, jossa riskit huomioiden valvotaan ihmisen terveyteen vaikuttavaa elinympäristöä. Ympäristöterveydenhuoltoon kuuluu terveydensuojelu, elintarvikkeiden, tupakkalain, kuluttajaturvallisuuden sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta sekä eläinlääkäripalvelut. Toimintaympäristön muutokset Valtakunnallisessa terveydensuojelun suunnitelmallista valvontaa on yksinkertaistettu ohjelmakaudelle 2015 2019. Suunnitelmallisen valvonnan piiristä on poistettu sellaiset kohteet, joissa oleskelu on lyhytaikaista ja jotka todennäköisesti eivät aiheuta terveyshaittaa. Suunnitelmallisesta valvonnasta vapautuvat resurssit käytetään terveydensuojelulainsäädännön mukaiseen valvontaan, esimerkiksi ennakoivaan terveyshaittojen ehkäisyyn sidosryhmissä tapahtuvassa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Valtakunnallisesta tupakkalain valvontaohjelmassa on suunnitelmallisen valvonnan piiristä poistettu sellaiset kohdetyypit, joissa tupakointi on tupakkalain perusteella kielletty. Elintarvikevalvonnassa vähennetään sellaisten kohteiden tarkastuksia, joissa riskit ovat vähäiset. Valvonnan riskiperusteisuutta korostetaan. Tavoitteet toimenpiteet mittarit Toimijat ja päättäjät kokevat valvonnan tarpeelliseksi ja vaikuttavaksi Valvonnan näkyvyyden lisääminen projekteista ja ajankohtaisista asioista tiedottamalla Yhteistapaamiset toiminnanharjoittajien ja viranomaisten kesken, henkilöstön koulutus TAK-kysely Henkilöstöresurssien oikea kohdentaminen Yhteistyö muiden viranomaisten kanssa Valvontakohdetietojen näkyminen valtakunnallisessa tietojärjestelmässä Riskinarvioinnin kehittäminen Osallistuminen esim. kaavoitukseen ja sisäilmatyöryhmään. Yhteistarkastukset poliisin, pelastuslaitoksen, rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun ja työterveyshuollon kanssa. Tietojen kerääminen ja siirtäminen tietojärjestelmään Valvontasuunnitelman toteutuminen, tarkastus %, kattavuus l. tarkastetut kohteet % Turvallinen toimintaympäristö, turvallinen elinympäristö, vähemmän sairastumisia, vähemmän onnettomuuksia Tietojärjestelmässä olevien kohteiden määrän vertaaminen valvontasuunnitelmaan Henkilöstö ympäristöterveydenhuollon johtaja, 5 terveystarkastajaa, 6 praktikkoeläinlääkäriä

TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 Käyttötalous Toimielin = PERUSTURVALAUTAKUNTA Palvelu = PERUSTURVAPALVELUT Palvelualue = YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO TP TA TA TS TS 2013 2014 2015 2016 2017 Asiakastyytyväisyys TAK (1-5) 4 El.lääkärin sairauskäynnit 3328 3 500 3 500 El.lääkärin vast.oton käynnit 5406 5 400 5 400 Lihantarkastus(riista) 0 0 Eläinsuojelutarkstukset 90 120 120 Terveydenhuoltokäynnit 195 250 200 maidontuotantotilat 74 110 80 Tartuntatautien valvonta 21 15 15 Elintarvikel.muk.tarkast. 167 627 630 Terv.suoj.lain muk. Tarkast. 222 230 220 Toim.p.tupak.väh.lain muk.tarkast. 72 100 40 Lääkelain(nikot.k.v.)muk.tark. 0 40 40 Kulutustav.ja kul.palv.turv.lain tark. 112 100 100 Kemikaalilain muk.tarkast. 0 0 0 viranom.suor.näytt.otto,elintarv. 1 30 100 vir.om.muut mitt./näytt.otot(pintapuht.n.) 18 40 40 talousvesi 62 50 60 uimavesi(uimahalli,kylp.jne) 114 123 120 uimavesi (uimaranta) 122 100 110 muut mahd.mitt./näytt.(ppn) 0 40 40 asunn.t.muu olesk.t.:sis.ilm. 9 10 10 asunn.t.muu olesk.t.:muut mitt./näytt. 6 20 10 YMPÄRISTÖTERVEYDEN- TP TA TA Muutos e Muutos % HUOLTO 2013 2014 2015 TALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 814 809 800 518 812 693 12 175 1,5 Maksutuotot 80 969 149 800 149 300-500 -0,3 Muut toimintatuotot 147 780-780 -100 TOIMINTATUOTOT 895 925 951 098 961 993 10 895 1,1 Valmistus omaan käyttöön 140 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -904 170-851 188-883 870-32 682 3,8 Palvelujen ostot -187 423-210 812-200 252 10 560-5 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -10 671-14 885-19 565-4 680 31,4 Muut toimintakulut -45 819-50 700-51 450-750 1,5 TOIMINTAKULUT -1 148 083-1 127 585-1 155 137-27 552 2,4 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -252 018-176 487-193 144-16 657 9,4 74

75 TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 Käyttötalous Toimielin = PERUSTURVALAUTAKUNTA Palvelu = PERUSTURVAPALVELUT PERUSTURVAPALVELUT YHTEENSÄ TP TA TA Muutos e Muutos % Talous 2013 2014 2015 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 5 560 262 5 527 478 5 562 726 35 248 0,6 Maksutuotot 3 260 859 3 127 425 3 361 764 234 339 7,5 Tuet ja avustukset 379 686 860 660 823 000-37 660-4,4 Muut toimintatuotot 334 529 322 537 333 685 11 148 3,5 TOIMINTATUOTOT 9 535 336 9 838 100 10 081 175 243 075 2,5 Valmistus omaan käyttöön 140 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -15 949 339-17 097 296-17 498 266-400 970 2,3 Palvelujen ostot -20 882 745-20 078 784-20 821 804-743 020 3,7 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 196 226-1 230 077-1 169 794 60 283-4,9 Avustukset -1 311 989-1 339 920-1 657 260-317 340 23,7 Muut toimintakulut -382 206-510 669-501 290 9 379-1,8 TOIMINTAKULUT -39 722 505-40 256 746-41 648 415-1 391 668 3,5 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -30 187 029-30 418 646-31 567 240-1 148 593 3,8 6.4. SIVISTYSPALVELUT 6.4.1. HALLINTO Sivistyspalveluiden tehtävänä on tarjota laadukkaita ja kustannustehokkaasti tuotettuja varhaiskasvatuspalveluita, perus- ja lukiokoulutuspalveluita sekä kansalaisopistopalveluita. Lasten ja nuorten kehittymistä tuetaan kokonaisvaltaisesti vanhempien ja muiden yhteistyötahojen kanssa yhdessä toimien. Kalajoki Akatemia tuottaa Kalajoen kaupungin tarjoamat vapaa-ajanpalvelut kulttuuri- ja urheiluopistomaisesti. Sen puitteissa tuotetaan monipuolisia mahdollisuuksia ja tapahtumia nuoriso-, liikunta-, kulttuuri- ja muuhun vapaa-ajan harrastustoimintaan. Hallinto Hallinnon tehtävänä on ohjata toimintaa siten, että kaupunkipäättäjien sivistys-palveluille asettamat tavoitteet saavutetaan. Palvelutuotannon toimintamalleja seurataan ja kehitetään yhdessä henkilöstön kanssa. Palveluyksiköiden toimivalta ja resurssit pidetään mahdollisimman lähellä toimintaa suorittavia yksiköitä. Hallinnon resurssoinnin on kustannustehokasta. Henkilöstö Sivistystoimenjohtaja, talouspäällikkö, koulusihteeri 0,5, sivistystoimen sihteeri

TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 Käyttötalous Toimielin = SIVISTYSLAUTAKUNTA Palvelu = SIVISTYSPALVELUT Palvelualue = HALLINTO TP TA TA Muutos e Muutos % 2013 2014 2015 TALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 9 002 12 000 12 000 Maksutuotot 50 50 Muut toimintatuotot 200 200 TOIMINTATUOTOT 9 002 12 250 12 250 76 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -246 234-210 710-210 630 80 Palvelujen ostot -34 763-31 090-31 160-70 0,2 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -5 106-2 880-2 880 Avustukset -41 869-42 000-69 400-27 400 65,2 Muut toimintakulut -3 642-3 010-3 010 TOIMINTAKULUT -331 614-289 690-317 080-27 390 9,5 TOIMINTAKATE -322 612-277 440-304 830-27 390 9,9 6.4.2. VARHAISKASVATUSPALVELUT Varhaiskasvatuspalvelut on keskeinen toimintakokonaisuus lapsiperheiden palvelu- ja tukijärjestelmässä. Varhaiskasvatuspalvelut muodostuvat kunnan tai yksityisen järjestämästä päivähoidosta ja esiopetuksesta sekä kotihoidon- ja yksityisenhoidon tuesta. Lasten päivähoito on varhaiskasvatuspalvelu, jossa yhdistyvät lapsen oikeus varhaiskasvatukseen ja vanhempien oikeus saada lapselleen hoitopaikka. Päiväkodeissa järjestetään esiopetus niille lapsille, jotka esiopetuksen lisäksi tarvitsevat päivähoitoa. Toimintaympäristön muutokset ja painopistealueet Lapselle tarjotaan varhaiskasvatusta mahdollisuuksien mukaan vanhempien toivomassa muodossa. Vuorohoidon tarve on selkeästi lisääntynyt ja vuorohoitopaikkoja lisätään tarvetta vastaavaksi. Yhteistyö yksityisten palveluntuottajien kanssa lisääntyy ja tiivistyy. Yksityiseen päivähoitopaikkaan osoitettu palveluseteli on vaihtoehto kunnan omalle toiminnalle. Lapsi voi jossain elämänvaiheessa tarvita tehostettua tai erityistä tukea. Tasapainoisen kehityksensä turvaamiseksi tukitoimet aloitetaan heti, kun tuen tarve on havaittu. Erityisen tuen järjestämiseksi tarvitaan riittävästi henkilöstöä. Merijärven Koivutuvan perhepäivähoitajan toimi muutetaan lastenhoitajan toimeksi. Tavoitteet toimenpiteet mittarit Laadukas varhaiskasvatus Riittävä osaava henkilöstö, avustajat. TAK-arviointi Henkilöstön koulutus. Lapsille suunnattu kysely Yksiköiden käyttöaste on 80% Lomien keskittäminen. Käyttöasteen seuranta kuukausittain. Lapsiryhmien rakennemuutokset tehdään tarvetta vastaaviksi. Läsnäolopäivät/ Käyttöaste tilasto

77 Henkilöstöresurssien käyttö on joustavaa yksiköiden välillä. Päivähoitopaikkojen riittävyyden turvaaminen. kanssa tiivistyy. Palvelusetelin käyttöä li- osoittaa toivottuun hoito- Yhteistyö yksityisten palveluntuottajien Päivähoitopaikka voidaan sätään. paikkaan lain asettamissa Yksityisen 52-paikkaisen päiväkodin rajoissa. aloittaa toiminnan elokuussa 2015. Henkilöstö Palvelualuejohtaja, päivähoidon ohjaaja 1½, toimistosihteeri ½, päiväkodin johtaja 3, erityislastentarhanopettaja 1, lastentarhanopettaja 12, lastenhoitaja 12½, päivähoitaja 2, ryhmäavustaja 4, perhepäivähoitajat: ryhmäperhepäiväkodeissa 19 (vakinaista) + 3 (määräaikaista), omassa tai lasten kotona 33 (vakinaista)+ 14 (määräaikaista). TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 Käyttötalous Toimielin = SIVISTYSLAUTAKUNTA Palvelu = SIVISTYSPALVELUT Palvelualue = VARHAISKASVATUS Palvelualueen tavoitteet TP TA TA TS TS 2013 2014 2015 2016 2017 Asiakastyytyväisyys TAK (1-5) 4 4 4 Päiväkotipaikat 174 174 194 Ryhmäperhepk. Kalajoki 68 66 62 Ryhmäperhepk. Merijärvi 12 12 12 Perhepäivähoitopaikat Kalajoki 160 160 162 Perhepäivähoitopaikat Merijärvi 8 8 8 Päiväkodit läsnäolopäivät 30344 32 000 35 000 Ryhmäperhepvähoito - läsnäolopäivät Kalajoki 12 480 13 000 10 000 - läsnäolopäivät Merijärvi 3 112 2 400 2 400 Perhepäivähoito - läsnäolopäivät Kalajoki 32 148 30 000 26 000 - läsnäolopäivät Merijärvi 1 142 1 400 1 500 Käyttöaste, koko pvhoito 83 80 80 Kotihoidontuki lasta tuen piirissä Ka 333 360 350 Yksityisen hoidon tuen piirissä Ka 18 10 15 Kotihoidontuki lasta tuen piirissä Me 53 50 50 Yksityisen hoidon tuen piirissä Me 2 4 4 Palveluseteli myönnetty/lapsi 13 12 28

78 TP TA TA Muutos e Muutos % VARHAISKASVATUS 2013 2014 2015 TALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 338 893 314 081 325 760 11 679 3,7 Maksutuotot 718 623 700 300 681 660-18 640-2,7 Tuet ja avustukset 247 Muut toimintatuotot 12 475 3 200 5 300 2 100 65,6 TOIMINTATUOTOT 1 070 238 1 017 581 1 012 720-4 861-0,5 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -3 680 699-3 575 360-3 437 485 137 875-3,9 Palvelujen ostot -290 663-292 052-567 780-275 728 94,4 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -46 404-48 950-45 000 3 950-8,1 Avustukset -1 081 395-1 100 000-1 085 000 15 000-1,4 Muut toimintakulut -26 564-27 700-22 500 5 200-18,8 TOIMINTAKULUT -5 125 725-5 044 062-5 157 765-113 703 2,3 TOIMINTAKATE -4 055 487-4 026 481-4 145 045-118 564 2,9 6.4.3. PERUSASTEEN KOULUTUS Perusopetuspalvelut muodostuvat vuosiluokkien 0-9 opetuksesta, oppimisen ohjauksesta, oppilashuollosta sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta. Perusopetuksen kouluja on yhteensä 9. Raumankarin koulussa on yhtenäinen perusopetus 0-9 ja Merenojan koulu on yläkoulu vuosiluokille 7-9. Esiopetusta järjestetään myös Mäntylän, Satumajakan ja Puolukan päiväkodeissa. Toimintaympäristön muutokset Julkisen talouden sopeuttamistoimet edellyttävät muutoksia opetuspalveluiden tuottamisen rakenteissa myös Kalajoella. Perusopetuksen koulujen lukumäärä sopeutetaan tiukkenevaan taloudelliseen toimintaympäristöön ja jäljelle jäävien koulujen tilakapasiteetti otetaan nykyistä tehokkaampaan käyttöön. Oppiminen, opetus, työtehtävien suorittaminen työpaikoilla ja muu yhteiskunnan toiminta perustuu kiihtyvällä nopeudella ict -osaamiseen, digitaalisten menetelmien ja mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Johtajaopettajien toimenkuviin liitetään erikseen määriteltäviä kehittämistehtäviä. Toiminnan painopiste - kehittyvien pedagogisten mahdollisuuksien (mm. digitaaliset oppimisympäristöt, samanaikaisopetus) systemaattinen käyttöönotto ja niiden edellyttämä koulutus - henkilöstön työhyvinvoinnista huolehtiminen - toiminnan taloudellisen tehokkuuden lisääminen sivistyspalveluille asetettujen säästötavoitteiden mukaisesti Opetuksen laadun ja sisällön kehittämistä jatketaan perusopetuksen kansallisten laatukriteereiden (2012) mukaisesti.

Tavoitteet Perus- ja esiopetuksen tavoitteet määritellään valtakunnallisessa opetussuunnitelman perusteissa ja kaupungin omassa opetussuunnitelmassa sekä koulujen vuosisuunnitelmissa. Nämä tavoitteet päivitetään ja uusitaan meneillään olevassa OPS2016 -prosessissa. Kalajoella tätä työtä tehdään yhdessä Merijärven kanssa. Syksyllä 2016 käyttöönotettava uusi paikallinen opetussuunnitelma valmistuu vuoden 2015 loppuun mennessä. Oppilaskohtainen kokonaiskustannus on Kalajoella neljänneksi suurin taajaan asuttujen kuntien vertailussa. Tavoitteena vuodelle 2015 on, että kustannus laskee kouluverkon tiivistämisen ja opetustilojen käyttöasteen kohoamisen avulla samalle tasolle kuin naapurikunnissa (Ylivieska, Oulainen, Nivala), 7400 7 750 euroa/oppilas. Koulupäivien liikunnallistamiseen kiinnitetään erityistä huomiota Liikkuva Kalajoki -hankkeen tuella. Tavoitteena on, että kaikilla kouluilla on ainakin yksi pitkä välitunti koulupäivän aikana, jonka aikana kaikki oppilaat liikkuvat aktiivisesti. Henkilöstö 2,5 perusopetuksen rehtoria, 2 koulusihteeriä, 55 luokanopettajaa, 35 aineenopettajaa, 13 erityisopettajaa, 8 esiopetuksen tuntiopettajaa, 7 tuntiopettajaa perusopetuksessa, 33 vakinaista koulunkäyntiavustajaa, 3 vakinaista aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajaa, koulukuraattori, koulupsykologi 79

TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 Käyttötalous Toimielin = SIVISTYSLAUTAKUNTA Palvelu = SIVISTYSPALVELUT Palvelualue = Ei hallintoa mukana PERUSASTEINEN KOULUTUS Palvelualueen tavoitteet TP TA TA TS TS 2013 2014 2015 2016 2017 Määrätavoitteet Kalajoki Koulujen 0-6 viikkotuntimäärä 1 929 1929 1 741 Esiopetustunnit päiväkodit 95 95 95 Yläkoulujen viikkotuntimäärä 1 213 1213 1 081 Kohderyhmä: Vuosiluokkien 1-6 ja EHA.opp. Etelänkylä 60 58 79 joista esikoululaisia 10 10 18 Mehtäkylä 50 50 48 joista esikoululaisia 7 7 6 Pahkala 37 38 35 joista esikoululaisia 4 4 7 Pohjankylä 379 378 384 joista esikoululaisia 18 18 22 Pöllä 51 50 62 joista esikoululaisia 9 9 12 Rahja 43 43 39 joista esikoululaisia 5 5 2 Raumankari 179 179 168 joista esikoululaisia 13 13 Rautio 47 47 47 joista esikoululaisia 7 7 7 Tyngän aluekoulu 113 115 117 joista esikoululaisia 18 18 16 Vuorenkallio 114 115 104 joista esikoululaisia 13 13 Pienluokat 0-6 A, B, C, D 34 32 31 joista esikoululaisia 1 1 1 Luokat 0-6 + pienluokat 0-6 1107 1105 1114 Vuosiluokat 7-9 Merenojan koulu 332 333 334 Raumankarin koulu 108 109 114 Pienluokat 7-9 16 15 11 Vuosiluokat 7-9 456 457 459 Yhteensä 1 563 1 562 1 573 joista esikoululaisia 105 105 91 Esikoululaiset päivähoito 81 81 76 80

1 563 TA TA Muutos e Muutos % PERUSASTEEN KOULUTUS 105 2014 2015 TALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 141 638 89 030 56 500-32 530-36,5 Maksutuotot 49 623 51 700 51 700 Tuet ja avustukset 308 938 170 390 136 210-34 180-20,1 Muut toimintatuotot 22 399 4 300 4 300 TOIMINTATUOTOT 522 598 315 420 248 710-66 710-21,1 81 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -8 411 146-8 495 100-8 234 270 260 830-3,1 Palvelujen ostot -1 023 770-994 990-991 120 3 870-0,4 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -419 209-386 170-395 480-9 310 2,4 Muut toimintakulut -31 349-39 010-36 880 2 130-5,5 TOIMINTAKULUT -9 885 474-9 915 270-9 657 750 257 520-2,6 TOIMINTAKATE -9 362 876-9 599 850-9 409 040 190 810-2 6.4.4. KESKIASTEEN KOULUTUS Kalajoen Lukio Lukio tarjoaa yleissivistävää koulutusta, jota vaaditaan yliopistojen, korkeakoulujen ja muiden lukio- ja ylioppilaspohjaisten opintojen aloittamiseksi. Painopistealueet ja tavoitteet Kalajoen lukio tarjoaa Kalajoen, lähikuntien ja laajemmankin alueen nuorille korkeatasoista opetusta ja innostavan oppimisympäristön. Opetus ja oppiminen tuottavat oppilaille laajat ja hyvät tiedot ylioppilaskirjoituksia ja jatko-opintoja varten. Päivälukiolaisten määrä syksyllä 2014 oli 268, mikä on yhtä suuri kuin edellisenä vuonna. Vetovoima perustuu laadukkaaseen opetukseen ja monipuoliseen kurssitarjontaan sekä lukion eritystarjontaan eli kuvataidelinjaan, eri lajien aamuharjoituksiin sekä kansainvälisyyteen. Kansainvälinen yhteistyö jatkuu edelleen vilkkaana. Uusi monenvälinen Nordplus -hanke alkoi syksyllä 2014 ja jatkuu vuoteen 2016 asti. Kansainvälisyys on osoittautunut vahvaksi vetovoimatekijäksi, ja sen aktiivista kehittämistä jatketaan Etälukion kautta tarjotaan opetusta niille opiskelijoille, jotka haluavat suorittaa lukion oppimäärän ja ylioppilastutkinnon sekä niille, jotka haluavat opiskella yksittäisiä lukioaineita esim. kieliä. Etälukion kautta on myös päivälukion opiskelijoilla mahdollisuus suorittaa opintoja sellaisissa aineissa, joita Kalajoen lukiossa ei muuten ole mahdollista tarjota. Syksyllä 2010 aloitettiin yhteinen kaksoistutkintoon tähtäävä koulutus Kalajoen ammattiopiston kanssa. Yhteistyö jatkuu, ja lukio toteuttaa koulutukseen kuuluvat lukio-opinnot Kalajoen ammattiopistolle ostopalveluina. Kaksoistutkintoa opiskelevia on mukana tällä hetkellä 29. Toimintaympäristön muutokset Toisen asteen julkisen rahoituksen alenemisesta johtuen kaikki järjestämisluvat perutaan ja ylläpitäjien on haettava niitä uudelleen syksyllä 2015 opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Uuden toimiluvan saamisen keskeisiä kriteereitä ovat mm. oppilasmäärä, koulutustarve, ylläpitäjien määrä alueella ja ylläpitäjän pitkän tähtäyksen taloudellisen mahdollisuudet oppilaitoksen ylläpitoon.

Lukioiden yksikköhinta alenee ensi vuonna noin 6 000 euroon/oppilas ja rahoituksen myöntämisen perusteisiin tulee lisää tekijöitä. Oppilasmäärän lisäksi saatavaan rahoitukseen vaikuttavat jatkossa (1.1.2016) mm. suoritettujen yo-tutkintojen määrä ja jatko-opintoihin pääseminen. Ylioppilastutkinnon sähköistyminen asettaa haasteita paitsi laitepuoleen niin myös opettajien osaamiseen. Tietotekniikan käyttöön perustuvia oppimis- ja opetusmenetelmiä tulee ottaa käyttöön jo ennen kokeiden sähköistymistä. Syksyllä 2014 lukionsa aloittavat opiskelijat ovat ensimmäinen ikäluokka, joiden ylioppilastutkinto toteutetaan osittain sähköisenä. Nykyisten tietojen perusteella koulun on järjestettävä oppilaalle vaatimusten mukainen tietokone ylioppilastutkintoa varten. Kustannuksia tulee aiheuttamaan myös tieto- ja sähköverkon rakentamien kirjoituksia varten. Lukion oppilasmäärän kasvun ja kurssitarjonnan kehittämisen vuoksi lukio kärsii jo tällä hetkellä tilojen ahtaudesta. Nykyisten tilojen puitteissa oppilasmäärän ja tarjonnan kasvattaminen ei ole enää mahdollista. Asia tulee ottaa huomioon tehtäessä Kalajoen kouluverkkoa koskevia päätöksiä. Lukion vetovoima on perustunut osittain merkittävään aamuharjoitusten tarjontaan, jonka ansioita lukiolaisilla on ollut mahdollisuus yhdistää oman lajinsa valmennus osaksi koulupäivää. Tämän vetovoimatekijän säilyttämisen ja toiminnan laajuuden vuoksi Kalajoki Akatemia koordinoi ja vastaa aamuharjoituksien järjestämisestä vuoden 2015 alusta lukien. Henkilöstö 11 opettajaa, 14 yhteistä opettajaa Merenojan koulun kanssa ja yksi yhteinen tuntiopettaja Kalajoen ammattiopiston kanssa. TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 Käyttötalous Toimielin = SIVISTYSLAUTAKUNTA Palvelu = SIVISTYS Palvelualue = KESKIASTE Palvelualueen tavoitteet TP TA TA TS TS 2013 2014 2015 2016 2017 Määrätavoitteet Lukion kurssit 475 475 456 Laatutavoitteet Tuottavuus/taloudellisuus Lukio nettom /opp (ei kiint., ruok) 6085 5146 5468 Vaikuttavuus Ympäristöä koskeva tavoite Toiminnan laajuustiedot Lukion opp. 20.9 262 271 265 Etälukio opp. 20.9. koko oppim 5 6 1 Aineopisk. opp. 20.9. aineopisk. 28 32 27 82

TP TA TA Muutos e Muutos % KESKIASTE 2013 2014 2015 TALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 3 045 500 500 Maksutuotot 41 173 38 500 38 500 Tuet ja avustukset 14 110 15 830 30 030 14 200 89,7 Muut toimintatuotot 12 126 6 500 12 000 5 500 84,6 TOIMINTATUOTOT 70 454 61 330 81 030 19 700 32,1 83 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -1 576 824-1 378 990-1 434 600-55 610 4 Palvelujen ostot -136 166-107 050-125 250-18 200 17 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -16 003-14 090-14 090 Avustukset -50 784-52 000-52 000 Muut toimintakulut -13 331-10 300-10 300 TOIMINTAKULUT -1 793 107-1 562 430-1 636 240-73 810 4,7 TOIMINTAKATE -1 722 653-1 501 100-1 555 210-54 110 3,6 6.4.5. KALAJOKI AKATEMIA Kalajoki Akatemia tuottaa Kalajoen kaupungin vapaa-ajanpalvelut kulttuuri- ja urheiluopistomaisesti. Näitä palveluita ovat kirjasto-, liikunta-, nuoriso- ja kulttuuripalvelut. Kalajoki Akatemian toiminnassa keskeistä on tiivis ja uusia toimintamalleja kehittävä yhteistyö muiden vapaa-ajan ja matkailualan toimijoiden sekä oppilaitosten kanssa. Kalajoki Akatemian järjestämät ja tuottamat palvelut uudistetaan Kalajoki Akatemian perustamisen yhteydessä tehtyjen linjausten mukaisesti. Kansalaisopisto Kansalaisopisto järjestää harrasteperusteista yleissivistävää koulutusta. Järjestettävät kurssit lapsille, nuorille ja aikuisille tukevat omaehtoista itsensä kehittämistä ja lasten ja nuorten koulutyötä, parantavat jatko-opintovalmiuksia ja edistävät kansalaistaitoja ja sivistyksellisen tasaarvon toteutumista. Kouluikäisille lapsille ja nuorille kansalaisopisto antaa opetusta taide- ja taitoaineissa myös taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti. Toimintaympäristön muutokset Myös kansalaisopiston toimintaa sopeutetaan tiukkenevaan talousraamiin. Järjestettäviä kursseja on noin 30 vähemmän kuin lukuvuonna 2013 2014. Kaikkien kurssien arvioitu opetustuntien määrä lukuvuodelle 2014-2015 on 9100 tuntia. Lyhytkursseissa keskitytään tietyille kohderyhmille räätälöityihin kursseihin. Toiminnan painopiste kurssitarjonnan kehittäminen kysynnän mukaan sähköiset asiakaspalautteet opettajien työtyytyväisyyden ylläpitäminen ja kehittäminen kurssien sisällön pitäminen laadukkaana toiminnan sopeuttaminen julkisen rahoituksen alenemiseen Tavoitteet Tavoitteena on toiminnan jatkuva kehittäminen laatuajattelun mukaisesti opettajilta ja oppilailta saadun palautteen mukaisesti.

84 Henkilöstö Rehtori, koulutussuunnittelija, päätoiminen musiikinopettaja sekä 49 tuntiopettajaa. Musiikkiopisto Musiikkiopistotoiminta on järjestetty yhteistyössä Ylivieskan, Alavieskan, Pyhäjoen, Reisjärven ja Sievin kanssa siten, että toiminnan järjestämisestä vastaa Ylivieskan kaupunki. Ylivieskan seudun musiikkiopisto on seutukunnallinen taideoppilaitos, joka antaa musiikin laajan oppimäärän mukaista taiteen perusopetusta sekä tarjoaa kulttuurikasvatusta järjestämällä konsertteja ja muuta musiikkikulttuurin edistämiseen ja kehittämiseen liittyvää toimintaa. Kalajoella on musiikkiopistossa 90 oppilaspaikkaa vuodelle 2015. Opetustuntien määrä viikossa on Kalajoella 124 tuntia ja Kalajoen kaupungin maksuosuus on 128.300 euroa. Talousarvioon on lisäksi varattu 5000 euron määräraha Keski-Pohjanmaan konservatoriossa Kokkolassa opiskelevien oppilaiden opetuskustannuksiin. Kirjastopalvelu Kirjasto järjestää kaupunkilaisille yhtäläiset mahdollisuudet sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastamiseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen ja elinikäiseen oppimiseen. Kirjaston keskeinen tehtävä on sisältöjen välittäminen laadukkaasti ja monimuotoisesti. Kirjastot ovat verkottuneet ja tarjoavat peruspalvelujensa ja -kokoelmiensa lisäksi kaikenikäisille kuntalaisille myös tietoverkkopalveluja. Kalajoen kirjasto on verkottunut Alavieskan, Nivalan, Merijärven, Oulaisten, Sievin ja Ylivieskan kanssa Tiekkö -kirjastoiksi, joilla on uusi, yhteinen verkkokirjasto ja kirjastojärjestelmä. Verkkokirjastossa on uutuuksina mm. kirja-arvostelut ja -esittelyt ja asiakaspalautteen parempi käsittely. Verkkokirjasto parantaa ja yhtenäistää pääkirjaston ja Himangan kirjaston palvelua. Tiekkö -kirjastojen palvelustrategia valmistuu v.2015. Palvelun perustana on se, että palveluverkon kokoelmat ovat käytössä samalla kirjastokortilla ja alueellisella palvelulla. Käytössä on koko Pohjois-Suomen kattava kuljetusjärjestelmä, joka parantaa aineiston saatavuutta. Yhteistyön laajeneminen valtakunnallisen Celia -kirjaston kanssa parantaa ääni- ja koskettelukirjojen lainausmahdollisuuksia erityisryhmille. Toiminnan painopisteet ja tavoitteet Kirjasto aktivoi lasten ja nuorten lukuharrastusta mm. kampanjoilla, kirjavinkkauksella ja kirjallisuusdiplomin suorittamisella sekä kattavalla ja ajanmukaisella lasten- ja nuortenkirjallisuuden hankinnalla ja kirjastoauton hyvillä palveluilla koko kaupungin alueella. Lastenkirjastopalvelujen kehittämisellä pyritään saavuttamaan kaikki alle kouluikäiset lapset. Satutunteihin, - tuokioihin ja lasten tilaisuuksiin osallistumista seurataan jatkuvasti. Kirjastonkäytön ja tiedonhaun opetusta lisätään ja ollaan yhteistyössä koulujen kanssa. Kirjastoauto palvelee kyliä, sivukylien kouluja ja käy päiväkodeissa ja vanhusten palvelutaloissa. Raution kylän kirjastoautopalveluja on laajennettu ja muutoksia pyritään tekemään palautteen pohjalta. Kirjaston roolia tapahtumien järjestäjänä ja kuntalaisten olohuoneena kehitetään. Yhteistyötä muiden kulttuuri- ja vapaa-ajan toimijoiden kanssa tiivistetään. Pääkirjastossa ja Himangan kirjastossa järjestetään monenlaisia tilaisuuksia ja kirjailijavierailuja. Vuonna 2015 uutena palveluna alkaa säännöllinen ikäihmisten tietokonevalmiuksien parantaminen, tablettitohtori. Lukupiirit jatkavat toimintaansa. Tavoitteena on, että kuukausittain järjestetään jokin tapahtuma tai tilaisuus. Henkilöstö Kirjastotoimenjohtaja(50 %), kaksi kirjastonhoitajaa, 7 kirjastovirkailijaa, sivutoiminen kirjasvirkailija/informaatikko

Kulttuuripalvelut Kulttuuripalvelut tarjoavat kuntalaisille ja vierailijoille tilaisuuksia henkiseen ja elämykselliseen virkistykseen sekä itsensä kehittämiseen taiteen ja kulttuuritoiminnan kautta. Toimintamuotoina ovat yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa kulttuuripainotteisten tilaisuuksien ja tapahtumien järjestäminen ja koordinointi sekä paikkakunnalla toimivien kulttuuritoimijoiden taloudellinen ja muu tuki. Kulttuuripalvelut vastaavat kotimuseo Havulan toiminnan kehittämisestä ja muun museotoiminnan koordinoinnista kaupungissa yhteistyössä kotiseutuyhdistyksen kanssa. Toiminnan painopisteet Toiminnan painopisteenä on yhteistyön tiivistäminen koulujen kulttuurikasvatuksen, taiteen perusopetuksen, matkailualan yrittäjien, kulttuuriyhdistysten, taiteilijoiden ja kulttuurituottajien sekä alueellisten kulttuuriorganisaatioiden kanssa. Tavoitteet Tavoitteena on kulttuurisen näkökulman lisääminen jo vakiintuneeseen vapaa-ajan toimintaan sekä uusien kulttuuripainotteisten tapahtumien kehittäminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Tavoitteena on myös museotoiminnan aktivoiminen, musiikki-, teatteri-, tanssi- ja taidetoiminnan yhteistyön ja yhteismarkkinoinnin sekä leiritoiminnan kehittäminen. Henkilöstö 1 kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Liikuntapalvelut Kaupungin liikuntapalveluiden keskeisimpiä tehtäviä ovat liikuntatoimen suunnittelu ja kehittäminen kaupungissa sekä urheiluseurojen ja -järjestöjen toiminnan tukeminen. Tavoitteena on tarjota hyvät mahdollisuudet ja puitteet liikunnan harrastamiseen kaupungissa ja edistää liikuntaharrastusta taloudellisella ja muulla tuella. Toiminnan painopisteet Resursseja suunnataan toimintaan, joka parantaa liikuntamahdollisuuksia ja - motivaatiota kaikissa ikä- ja väestöryhmissä, jotka eivät liiku terveytensä kannalta riittävästi tai lainkaan. Erityisinä painopistealueina ovat nuorisotoiminta sekä ikäihmisten fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen. Liikunnalla tuetaan nuorison kasvua ja kehitystä luoden pohjaa elinikäiselle liikunnan harrastukselle ja mielekkäälle tekemiselle. Lasten ja nuorten liikunnan kehittämishanke jatkuu urheiluseurojen ja järjestöjen kanssa tapahtuvan yhteistyön turvin. Kalajoen kaupunki on mukana vuosina 2013 2015 Liikuntatieteellisen Seuran käynnistämässä kuntien erityisliikunnan kehittämishankkeessa. Tavoitteena on vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja ikäihmisten liikuntaedellytysten parantaminen ja kehittäminen sekä säästöjen tuottaminen ennaltaehkäisevällä terveysliikunnalla perusturvan toimintaympäristössä. Toiminnan tavoitteet - liikunnan tunnustaminen yleisesti tärkeäksi kuntalaisten terveyden ylläpitäjäksi ja hyvinvoinnin resurssiksi sekä osaksi kuntastrategiaa, erityisliikunnan ohjauksen organisointi - lasten ja nuorten innostaminen liikunnallisen elämäntavan omaksumiseen - terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuvien aikuisten ja ikääntyvän väestön aktivointi sopivan liikunnan pariin - liikunnan harrastamismahdollisuuksien kehittäminen koko kaupungin alueella - yhteistyön ja verkostoitumisen lisääminen liikunnan parissa toimivien tahojen kanssa - liikuntamatkailun ja luontoliikuntaedellytysten kehittäminen Kalajoella järjestetään 2015 nuorten yleisurheilun SM-kilpailut. Tavoitteena on SM -kisojen vaatimusten mukaisesti välineistön kuntoon saattaminen sekä ajanotto- ja tulospalvelulaitteiston päivittäminen. 85

86 Liikuntapaikkojen kehittämisessä tärkeitä kohteita vuonna 2015 ovat mm. Pohjankylän koulun pihalle sijoittuvien lähiliikuntapaikkojen peruskorjaus, Merenojan lähiliikuntapaikan jatkoksi rakennetaan Senioripuisto/ fitnes track/ keskusleikkipuisto, johon haetaan Pohjois-Suomen AVI :lta avustusta veikkausvoittovaroista. Lisäksi kohteena ovat Kalajoen hiihtokeskuksen kehittäminen/hiihtomaa ja Kotipuiston valaistu kuntorata/-latu. Kalajoella on tällä hetkellä selkeästi puutetta jatkuvasti kasvavien harrastajaryhmien sekä eri sarjatasoilla pelaavien palloilujoukkueiden tarvitsemista sisäliikuntatiloista. Henkilöstö Liikuntasihteeri Nuorisotyö Nuorisopalveluita ovat nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimintatilojen järjestäminen, harrastusmahdollisuuksien tarjoaminen ja edistäminen, tiedotus- ja neuvontapalvelut sekä nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisoryhmien tuki. Nuorisotyötä ja -politiikkaa tehdään ja toteutetaan monialaisena yhteistyönä paikallisten viranomaisten kanssa sekä nuorten, nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisotyötä tekevien toimijoiden kanssa. Toteutetaan nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisyä nuorisolainmukaisen ja opetusministeriön tukeman etsivän nuorisotyön ja yksilövalmennuksen sekä alueellisen Jelppiverkko -toiminnan avulla. Tavoitteet - nuorisotilojen suuri käyttöaste edellisten vuosien tapaan, uutena menetelmänä myös alakouluikäisten sekä tyttöjen toiminnan kehittäminen nuorisotiloilla - nuorisotiedotustyön toimintamallien kehittäminen sosiaalisen median avulla - koulunuorisotyön luotujen toimintamallien tehokas käyttäminen ja menetelmien juurruttaminen osaksi koulun ja nuorisopalveluiden yhteistyötä. - sosiaalisessa mediassa tehtävän nuorisotyön huomiointi - nuorten osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien edistäminen nuorisovaltuustotoiminnalla ja muilla vaikuttamiskanavilla - nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen ja sosiaalisuuden vahvistaminen etsivän nuorisotyöntekijän sekä nuorten työpajan yksilövalmentajan tuella - nuorten yhteisöllisyyden kehittäminen (tapahtumat, leirit, retket) - ehkäisevä päihdetyö otetaan huomioon kaikessa vapaa-ajan toiminnassa - toteutetaan hyvinvointisuunnitelman mukaisia toimenpiteitä Toimintaympäristön muutokset Nuorisotalo Alexin kattava korjaussuunnitelma ja sen toteuttaminen. Nuorisotalo Alexin yläkerran tilat kokonaan nuorisotoiminnan käyttötiloiksi, jolloin toimintaa voidaan lisätä ja toiminnan sisältöjä muokata nuorten tarpeita vastaaviksi. Alakertaan luodaan kokoontumistiloja yhdistyksille ja järjestöille Henkilöstö Vapaa-ajanohjaaja, nuoriso-ohjaaja, etsivä nuorisotyöntekijä, yksilövalmentaja

TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 Käyttötalous Toimielin = SIVISTYSLAUTAKUNTA Palvelu = SIVISTYS Palvelualue = VAPAA-AIKAPALVELUT Palvelualueen tavoitteet TP TA TA TS TS 2013 2014 2015 2016 2017 Määrätavoitteet Kansalaisopiston tunnit 9 999 10 000 9 100 Kirjaston paikallislainat 221 250 214 000 210 000 Kirjaston aukiolotunnit 5 136 5 000 4 700 Kirjastokäynnit 105 472 102 000 100 000 Laatutavoitteet Tuottavuus/taloudellisuus Lainaus/asukas 18 17 17 Kirj.käynti/asukas 8 8 8 Kirj.nettomenot /asukas 46 47 47 Kansal.op.opisk./kurssi 12 10 10 Kansal.op. /tunti 46 40 36 Kansal.op. /opisk. 215 195 172 Musiikkiopisto /v/opp 1 315 1 410 1 425 Alexin/Rehiksen kerhot osallist. 6 200 6 000 7 000 Vapaa-ajan koulutus- ja valistust 1 500 1 500 1 500 Kerho ja muut tapahtumat 500 1 500 1 000 Discot, konsertit 200 300 500 Kultuuritapahtumat 3 400 6 000 6 000 Jäähallin käyttö 31 420 31 500 31 500 Kansanhiitoruorituksia 94 832 93 000 93 000 Uintikampanja/metriä 601 200 605 000 605 000 Vaikuttavuus Ympäristöä koskeva tavoite Toiminnan laajuustiedot Kansalaisopiston opiskelijat 2119 2000 1950 Musiikkiopiston oppilaat 90 90 90 Musiikkiopiston tunnit 125 124 124 TP TA TA Muutos e Muutos % VAPAA-AIKAPALVELUT 2013 2014 2015 TALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 22 415 25 550 24 000-1 550-6,1 Maksutuotot 90 316 81 100 82 950 1 850 2,3 Tuet ja avustukset 222 888 190 870 97 000-93 870-49,2 Muut toimintatuotot 1 469 7 970 6 770-1 200-15,1 TOIMINTATUOTOT 337 088 305 490 210 720-94 770-31 87 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -1 219 961-1 167 220-1 119 950 47 270-4 Palvelujen ostot -591 935-458 840-405 080 53 760-11,7 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -174 942-175 930-167 060 8 870-5 Avustukset -202 238-188 000-188 000 Muut toimintakulut -76 074-106 750-84 620 22 130-20,7 TOIMINTAKULUT -2 265 150-2 096 740-1 964 710 132 030-6,3 TOIMINTAKATE -1 928 062-1 791 250-1 753 990 37 260 1

88 TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 Käyttötalous Toimielin = SIVISTYSLAUTAKUNTA Palvelu = SIVISTYSPALVELUT TP TA TA Muutos e Muutos % 2013 2014 2015 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 514 993 441 161 418 760-22 401-5,1 Maksutuotot 899 735 871 650 854 860-16 790-1,9 Tuet ja avustukset 546 181 377 090 263 240-113 850-30,2 Muut toimintatuotot 48 469 22 170 28 570 6 400 28,9 TOIMINTATUOTOT 2 009 379 1 712 071 1 565 430-146 641-8,6 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -15 134 864-14 827 380-14 436 935 390 445-2,6 Palvelujen ostot -2 077 296-1 884 022-2 120 390-236 368 12,5 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -661 664-628 020-624 510 3 510-0,6 Avustukset -1 376 286-1 382 000-1 394 400-12 400 0,9 Muut toimintakulut -150 960-186 770-157 310 29 460-15,8 TOIMINTAKULUT -19 401 070-18 908 192-18 733 545 174 647-0,9 TOIMINTAKATE -17 391 691-17 196 121-17 168 115 28 006 0,2 6.5. TEKNISET PALVELUT 6.5.1. HALLINTO-JA TOIMISTOPALVELUT Yleistä Teknisten palveluiden toiminnan tulee tukea kaupungin strategiaa ja kaupungin asettamien tavoitteiden toteutumista. Teknisten palveluiden toimintaa ohjaa tekninen lauta-kunta ja ympäristölautakunta. Teknisissä palveluissa otettiin uusi organisointimalli käyttöön vuoden 2013 alusta alkaen. Tekniset palvelut jakaantuvat viiteen palvelualueeseen. Näitä ovat tilapalvelu, kuntatekniikka, maankäyttöpalvelu, ruoka- ja siivouspalvelut sekä ympäristönohjaus. Yhteistyö palveluiden välillä on tehtävä-/asiakaslähtöistä. Toimintaympäristö Talousarvio kehys tarkoittaa teknisten palveluiden osalta toimintamenojen supistamista 399 200 :lla ja toimintatuottojen kasvua 38 978 :lla. Vuoden 2015 alusta Himangan alueella siirryttiin vesihuollossa samaan malliin kuin muuallakin Kalajoen alueella. Kuntarakennelaki ja tiukkeneva taloustilanne tuo tulevaisuudessa oman haasteensa teknisen palvelun toiminnalle. Ympäristönohjukseen toimintaan tuo tulevaisuudessa muutoksia rakennusvalvonnan alueellistaminen. Alueellistaminen on kirjattu hallitusohjelmaan ja valmistelutyö on käynnissä. Toiminnan painopisteet Toimintakaudella kehitetään ylläpidon laatuluokituksia ja suunnitelmallista kunnossapitoa. Erityistä huomiota kiinnitetään rakennetun ympäristön turvallisuuteen ja viihtyisyyteen. Ruokapalveluiden toiminnan uudelleen organisoidaan. Teknisten palveluiden toiminnan hintatietoutta lisätään mm. tuotteistamisella. Toiminnalliset tavoitteet

Teknisten palveluiden tavoitteena on ohjata nykyistä palvelutuotantoa mahdollisimman tehokkaasti, sekä etsiä uusia kilpailukykyisiä toimintamuotoja, asiakaslähtöisyyttä kuitenkaan unohtamatta. Kaupungin omaisuutta pidetään kunnossa suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. Maankäyttöön kohdistuviin tarpeisiin reagoidaan nopeasti uusilla ja innovatiivisilla ratkaisumalleilla. Henkilöstö Henkilöstö tekee avointa ja vuorovaikutteista yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa koko kaupungin palvelutuotannon kehittämiseksi kaupunkilaisten tarpeita vastaavaksi. Toimenkuvat ja tehtäväkuvaukset tarkistetaan. Oman työn sisällön ja ammattitaidon kehittämistä tuetaan ja ohjataan kehityskeskusteluin. Osaamisen kehittämisen tavoitteena tulee olla yksilön osaamisen ja työtehtävien yhteensopivuus. Hallinto Hallinto- ja toimistopalvelut tukevat koko organisaation toimintaa. Teknisten palveluiden (Tekpa) hallintoon sisältyy myös teknisen lautakunnan ja ympäristölautakunnan toiminta, sekä alueellisen pelastuslaitoksen kuntakohtainen kustannuserä. Toimintaympäristö Suoraan kuntalaisille annettavien neuvonta- ja erilaisten teknisten tukipalveluiden tarve on viime vuosina lisääntynyt. Tämä kehitys näkyy erityisesti ympäristö- ja rakennustarkastusten ja valvonnan tarpeen kasvuna. Vesihuollon uudelleen organisoinnin myötä vesilaskutus poistuu. Toiminnan painopisteet Tavoitteena on tehostaa toimintaa kokonaisvaltaisesti ja integroitumalla kaupungin organisaatioon saumattomasti. Resurssien käyttöä optimoidaan ja ohjataan kulloisenkin tarpeen mukaisesti. Työnjaon uudistuksilla ja tarkennuksilla optimoidaan henkilöresurssien käyttöä. Toiminnalliset tavoitteet Toiminnan vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden arvioimiseksi laaditaan mittareita ja kehitetään toimintolaskentaa. Samalla lisätään maksullisten palveluiden tarjontaa eri palvelualueiden toimintakentässä yli kuntarajojen. Henkilöstö Tekninen johtaja, laskentasihteeri, toimistosihteeri 70 %, toimistosihteeri 60 %, toimistosihteeri 50 %. TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 Käyttötalous Toimielin = TEKNINEN LAUTAKUNTA Palvelu = TEKNISET PALVELUT Palvelualue = HALLINTO- JA TOIMISTOPALVELUT Palvelualueen tavoitteet TP TA TA TS TS 2013 2014 2015 2016 2017 Määrätavoitteet Lautakunnan kokoukset 6 7 7 Käsitellyt asiat 56 75 75 Jäsenten osallistumis-% 76 100 100 89

90 TEKNISET PALVELUT TP TA TA Muutos e Muutos % HALLINTO- JA TOIMISTOPAL 2013 2014 2015 TALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 992 200 100-100 -50 TOIMINTATUOTOT 992 200 100-100 -50 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -237 292-219 200-219 711-511 0,2 Palvelujen ostot -1 083 312-1 154 190-1 213 930-59 740 5,2 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 216-4 300-4 100 200-4,7 Muut toimintakulut -2 295-3 300-3 140 160-4,8 TOIMINTAKULUT -1 325 115-1 380 990-1 440 881-59 891 4,3 TOIMINTAKATE -1 324 124-1 380 790-1 440 781-59 991 4,3 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 3 Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN TULOS TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -1 324 127-1 380 790-1 440 781-59 991 4,3 6.5.2. MAANKÄYTTÖPALVELUT Maankäyttöpalvelut vastaavat kaupungin maaomaisuudesta, karttaomaisuudesta ja maankäytön suunnittelusta. Toiminta-ajatuksen mukaisesti kaavoituksella mahdollistetaan kaupungin kehittyminen. Strategian mukaan maanhankinnalla ja tonttipolitiikalla edesautetaan kaupungin kehitystä. Paikkatietoaineistoa tuotetaan ja ylläpidetään aktiivisesti. Kalajoen kaupungin maankäyttöpalvelut myyvät paikkatietopalveluita Pyhäjoelle, Sieviin ja Merijärvelle viisivuotissopimuksilla (2012-) sekä aluearkkitehtipalvelua Merijärvelle (vuosisopimuksella). Toimintaympäristö Maankäyttöpalveluiden talous ja henkilöstöhallinnolliset asiat sijoittuvat kokonaisuudessaan teknisiin palveluihin. Toimintaa ohjaa maaomaisuuden ja kaavoituksen osalta elinkeino- ja maankäyttötoimikunta sekä paikkatietopalveluiden osalta tekninen lautakunta. Henkilöstön kouluttamisella ja riittävillä henkilöstöresursseilla pyritään takaamaan ammattitaidon kehittyminen. Ohjelmistojen ja kaluston pitäminen ajan tasalla on erittäin keskeistä. Toimintaympäristön talouden tilanne ja vakaa ja toiminnan mahdollistava. Kehitystoimenpiteet Maankäyttöpalveluiden toimintaa ohjaa tällä hetkellä kaupungin strategian lisäksi valtuuston vuosittain hyväksymä sekä maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 7 ) vaatima kaavoituskatsaus. Siinä vuosittaisen katsauksen lisäksi esitellään kaavoitusohjelma viidelle vuodelle. Maankäyttöpalveluilla on toimintasuunnitelma ja maankäyttöohjelma virkamiestyöskentelyä varten. Ohjelmassa asetetaan tavoitteet maanhankinnalle, kaavoitukselle ja tonttien luovutukselle. Tavoitteiden toteutumista seurataan mittareiden avulla. Maankäyttöohjelmaa päivitetään parittomina vuosina. Mittarointia kehitetään vastaamaan maankäyttöpalveluiden tarvetta muun muassa seurata tonttivarannon kehittymistä. Painopistealueena on maanhankinnan, kaavoituksen ja rakentamisen toteutuksen nivominen yhteen. Olevia asemakaavoja pyritään markkinoimaan ja myymään toteutukseen asti erityisesti keskustan kerrostalokortteleiden osalta. Kortteli Dyynin arkkitehtuurikilpailu toteutetaan tontinluovutuskilpailuna. Maaomaisuuden osalta pyritään keskittämään maanhankintaa strategisesti tulevaisuudessa tärkeille alueille (Vuorenkallio, Liikuntapuisto, Lepistönperä). Kaavoituksen osalta painotus on keskustan yleiskaavassa, loma-asuntotonttien asemakaavoituksessa ja keskustan asemakaava-alueiden tiivistämisessä. Paikkatiedon osalta viimeistellään

Himangan kaavan pohja- ja johtokartta sekä laaditaan kiinteistörekisterikartta. Tuotteistaminen ja asiakkuusstrategia käynnistetään vuoden 2015 aikana. Vastuuhenkilönä toimii paikkatietosuunnittelija. Kaavoitus Kaavoitus vastaa kaupungin maankäytön suunnittelusta yleis-, asemakaava- ja detaljitasolla, antaa rakentamiseen liittyvät lausunnot sekä laatii selvityksiä. Kaavoitustoimi osallistuu maakuntakaavatason suunnitteluun, valmisteluprosesseihin ja kehittämisprojekteihin. Kaavoitustoimen tehtäviin kuuluu lisäksi neuvonta, koulutus, tiedotus ja ohjaus. Toimintaympäristö Toimintaympäristö vakiintuu. Panostamista henkilöstön kouluttamiseen jatketaan. Riittävillä henkilöstöresursseilla pyritään takaamaan kaupungilla säilyvä maankäytön suunnittelun ammattitaito. Kaavojen osalta vastuutetaan hankkeita kaikille. Ohjelmistojen ja kaluston pitäminen ajan tasalla on erittäin keskeistä. Kaavoitussopimukset laaditaan kaavoituspäällikön viranhaltijapäätöksinä kaikkiin tuulivoimapuistojen osayleiskaavoihin sekä tarvittaessa asemakaavoihin. Toiminnalliset tavoitteet Kaavoitus työstää useita eri kaava- ja kehittämishankkeita. Vuoden 2015 aikana työstetään seuraavia kaavahankkeita: 91 Yleiskaavat (tp)= tuulivoimapuisto-osayleiskaava (x)= valmistuu vuoden 2015 aikana (o)= kaupungin omana työnä kaavoitettava Keskusta osayleiskaava x Mökkiperä-Pahkamaa tp x Juurakko tp x Kokkoneva tp Torvenkylä tp Läntinen tp Asemakaavat Marina-vierasvenesatama x Liikuntapuisto x Plassi-Santaholman laajennus Lepistönperä Matkailutie Lankiperä Eteläinen kiertoliittymä Veistämöntie-Raumankari Mäntyperä-Sautinkari Meri-Himanka x o x xo o xo o o Kalajoella on kolme tuulivoimapuistojen osayleiskaavaa lainvoimaisena. Ne mahdollistavat 68 voimalan toteuttamisen Kalajoen keskustan pohjoispuolelle. Vuonna 2015 valmistuu tavoitteellisesti kaksi osayleiskaavaa käsittäen noin 53 voimalaa, toinen alueista sijoittuu keskustan pohjoispuolelle ja toinen Kärkinen-Rautio-alueelle. Tämän lisäksi on käynnissä ja käynnistymässä neljä muuta tuulivoimapuistohanketta, jotka voisivat käsittää noin 50 voimalaa yhteensä. Keskustan osayleiskaavoitus jatkuu. Asemakaavoituksen osalta painopisteenä ovat loma-asuntoalueiden ja kaupan kaavoittaminen sekä keskustan tiivistäminen. Vuoden 2015 aikana valmistuu yleiskaavaa 5900 ha ja asemakaavaa 310 ha. Uusia asuin- ja rivitalotontteja tulee arviolta 70 kpl ja loma- asuntotontteja arviolta noin 306 kpl kaupungille.

Kehitystoimenpiteet Vuonna 2015 kehittämisen teemana on eri prosessimenetelmien tartuntapintojen kehittäminen (kaavoitus-rakennusvalvonta-ympäristötarkastus) ja arkkitehtuurikilpailun järjestäminen. Tavoitteena on lisäksi kaavallisesti mahdollistaa ja selkeyttää matkailutoimintojen sijoittumista Hiekkasärkillä (ravirata, leirintäaluetoiminnot, loma-asuminen, reitit). Henkilöstö Kaavoituspäällikkö, kaavoitusteknikko ja kaavasuunnittelija. Maaomaisuus Maaomaisuus vastaa kaupungin maaomaisuuden kehittämisestä; maanhankinnasta, maan vaihtamisesta ja sen myymisestä. Maaomaisuutta pyritään hankkimaan strategisesti tärkeiltä alueilta niin, että maankäytön suunnittelulla pystytään vastaamaan kaupungin kehittämistarpeisiin. Maaomaisuuden tehtäviin kuuluu myös tontinmyynti ja tonttihinnoittelut, kauppakirjat ja vuokrasopimukset, lainhuudot ja lohkomiset sekä muut kiinteistökauppoihin liittyvät toimenpiteet. Toimintaympäristö Kaupunginhallitus asettaa määrärahat suoraan maaomaisuudelle. Henkilöstön kouluttamisella pyritään vahvistamaan osaamista. Ohjelmistojen ja kaluston pitäminen ajan tasalla on erittäin keskeistä. Toiminnalliset tavoitteet Maaomaisuuden osalta pyritään keskittämään maanhankintaa strategisesti tulevaisuudessa tärkeille alueille (Vuorenkallio ja urheilukeskus sekä Lepistönperä). Himangan kirkonseudun ja muiden Kalajoen taajamien osalta tehdään täydentävää maanhankintaa tarpeen ja tilanteen mukaan. Tonttien lohkomisia suoritetaan vuoden 2015 aikana noin 30-50 kpl (Hannila-Mätäsmaa sekä uudet teollisuusalueet). Maaomaisuus keskittyy maanhankintaan seuraavilla alueille (x= kaavahanke käynnissä). - Vuorenkallio - Urheilukeskus - Plassi - Lepistönperä - Keskustan laajenemisalueet (osayleiskaava x) - Kalajoentien varsi Kehitystoimenpiteet Maanhankinnassa selvitetään vaihtoehtoisia toimintamalleja tapauksissa, joissa maanhankinta keskittyy useamman maanomistajan ja kiinteistön alueelle. Vuoden 2015 aikana otetaan käyttöön YTCad ohjelmiston osa, joka mahdollistaa keskitetyn maaomaisuuden hallinnan ja käytettävyyden. Ohjelman käyttöönoton myötä voidaan vastata taloushallinnon vaatimuksiin (kirjanpito). Ohjelman käyttöönotto ei vaadi erillistä investointia. Maaomaisuustietojen siirtäminen tietokantaan vaatii projektiluontoista työpanostusta. Projektiin pyritään palkkaamaan määräajaksi esim. maanmittausalan opiskelija tai kausityöntekijä. Henkilöstö Maanmittausteknikko, kiinteistösihteeri Paikkatieto Paikkatieto vastaa kaupungin karttaomaisuuden hankinnasta ja ylläpidosta. Paikkatieto vastaa myös suunnittelun perusaineistojen hankinnasta ja luovuttamisesta, maastomittauksista, karttojen hyväksymisestä sekä ohjelmistojen ja laitteistojen ylläpidosta. Paikkatieto myy ympäristökunnille paikkatietopalveluita. Toimintaympäristö Kuntien asemakaavan pohjakartan hyväksymistä ja kaavoitusmittausten valvontaan liittyvää lainsäädäntöä on muutettu (11.4.2014/323) maankäyttö- ja rakennuslaissa 54 a, 54 b ja 92

54 c. Maankäyttö- ja rakennuslain 54 b :ssä todetaan edellä mainituista tehtävistä seuraavasti: Kaavoitusmittausta valvoo kunnan viranhaltija. Kaavoitusmittauksen valvojan on oltava tehtävään soveltuvan maanmittauksen tutkinnon suorittanut diplomi-insinööri, insinööri tai teknikko. Kunta voi vastata valvonnasta yhteistoiminnassa toisen kunnan kanssa kuntalain 76 :n mukaisesti. Pohjakarttojen hyväksyminen ja kaavoitusmittausten valvonta on kuulunut loppuvuodesta 2012 alkaen paikkatietosuunnittelijan toimenkuvaan. Paikkatietosuunnittelijan toimi on tällä hetkellä työsuhteinen toimi. Paikkatietosuunnittelijan toimi muutetaan paikkatietoinsinöörin viraksi, jotta Kalajoen kaupungin sekä kolmen yhteistyökunnan kaavoitusmittausten valvonta ja pohjakarttojen hyväksyminen saadaan lainsäädännön edellyttämälle tasolle. Paikkatietoinsinööri vastaa pohjakarttojen hyväksymisen, kaavoitusmittausten valvonnan lisäksi paikkatietoaineistojen hankinnasta, ylläpidosta, luovuttamisesta sekä niihin liittyvien ohjelmistojen ylläpidosta. Ohjelmistojen ja kaluston pitäminen ajan tasalla on erittäin keskeistä. Kaupungilla on käytössään useita (6 7 kpl) paikkatiedon keräämiseen ja ylläpitoon liittyviä ohjelmistoja. Kyseiset ohjelmistot ovat keskeisimpiä viranomaistoiminnan työvälineitä kaupungin eri toimialoilla ja etenkin teknisissä palveluissa. Ohjelmistoilla tuotetaan myös kuntalaisille tarjottavia karttapalveluita. Ohjelmistojen käyttäjämäärät ovat viime vuosina lisääntyneet, jonka vuoksi on jouduttu hankkimaan uusia lisenssejä. Ohjelmistojen kehittämis- ja ylläpitomaksut nousevat valtion taholta tulleiden velvoitteiden, lisääntyneen käyttäjämäärän ja yleisen kustannuskehityksen vuoksi. Muutokset ohjelmistojen käyttäjämäärissä ja ylläpitokustannusten muutokset tulee huomioida talousarvion yhteydessä. Henkilöstön kouluttamisella pyritään vahvistamaan osaamista. Maanmittausalan harjoittelijoiden palkkaamismahdollisuus kesäkaudelle on erittäin tärkeää erillisten kartoitusprojektien (Himangan kiinteistörekisterikartta) hoitamiseksi sekä mittaustoiminnan ylläpitämiseksi kesälomien aikana. Toiminnalliset tavoitteet Himangan pohjakartta (taajaman osalta) on valmistunut kiinteistörekisterikarttaa lukuun ottamatta. Himangan kirkonkylän kiinteistörekisterikartan laatiminen ja siihen liittyvät täydennyskartoitukset on käynnistetty kesäkaudella 2014 yhden maanmittausalan harjoittelijan ja kausityöntekijän voimin. Himangan kiinteistörekisterikartan laatimista jatketaan vuoden 2015 aikana arkistotutkimuksilla ja maastomittauksilla. Leton asemakaavan pohjakarttaan liittyvät kiinteistörekisterikartan täydennysmittaukset on saatu maastotöiden osalta valmiiksi keväällä 2014. Maastomittauksista vastasivat kausityöntekijä ja harjoittelija. Pohjakartan käyttöönotto edellyttää vielä rekisterikartan viimeistelemistä toimistotyönä Vuorenkallion Hiihtomajan välisellä alueella. Leton uuden pohjakartan myötä kaavoituksen käytettävissä on yhtenäinen vektorikartta Kalajoen keskustan ja Kalajoen sataman välisellä alueella. Suunnitelmallista kaavan pohjakarttojen uudistamista jatketaan valmistelemalla vuoden 2015 aikana aloitettavia kartoitushankkeita. Kaavan pohjakartan uudiskartoitus kohdistuu Rahjankylän ja Himankakylän väliselle ranta-asemakaavan alueelle. Facta kuntarekisterin kehittämistä jatketaan parantamalla ja ottamalla uusia paikkatietoaineistoja käyttöön eri käyttäjäryhmien tarpeiden mukaan. Maastomittauksissa merkittävimmät työsuoritteet ovat uusien kaava-alueiden (Hannila-Mätäsmaa, Kesäranta, Marina - Keskuskari, Rahvo, tuulivoimapuistot) rakennuspaikkojen ja kunnallistekniikan mittaukset sekä kaavan pohjakarttojen ja johtokarttojen täydennysmittaukset. Yhteistyökuntien (Pyhäjoki, Sievi, Merijärvi) kanssa on syksyllä 2012 tehty viisivuotissopimukset paikkatietopalveluiden myymisestä. Yhteistyökunnille tarjottavia paikkatietopalveluita kehitetään valmisteltavan asiakkuusstrategian avulla. Työsuoritteiden määrä säilyy todennäköisesti vuoden 2014 tasolla. Kehitystoimenpiteet Vuoden 2015 aikana otetaan käyttöön kaupungin maaomaisuuden ylläpitojärjestelmä YtCad ohjelmiston avulla. Paikkatietoon liittyvien palveluiden tuotteistaminen ja asiakkuusstrategia käynnistetään vuoden 2015 aikana. 93

Luodaan edellytyksiä esimies- ja ammattialakohtaiselle kouluttautumiselle. Jatketaan säännöllinen työpalaverikäytäntö, jossa käydään läpi ajankohtaiset ja tulevat työsuoritteet. Selkeytetään työtehtävien priorisointia ja kehitetään yhteistyötä kaupungin muiden toimialojen kanssa. Henkilöstö Paikkatietoinsinööri, mittaustyönjohtaja ja mittamiehet (4) sekä kesäkaudella 1 2 maanmittausalan harjoittelijaa. 94

TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 Käyttötalous Toimielin = TEKNINEN LAUTAKUNTA Palvelu = TEKNISET PALVELUT Palvelualue = MAANKÄYTTÖPALVELUT Palvelualueen tavoitteet TP TA TA TS TS 2013 2014 2015 2016 2017 Määrätavoitteet Yleiskaavat uusi ha 4459 3000 2984 Yleiskaavat muutos ha 0 0 2956 Asemakaavat uusi ha 37 97 227 Asemakaavat muutos ha 16 75 85 Ranta-asemakaavat uusi ha 0 0 0 Ranta-asemakaavat muutos ha 0 0 0 Yleiskaava-aluetta ha 13698 18229 16682 Asemakaava-aluetta ha 3418 3515 3735 Ranta-asemakaava-aluetta ha 2306 2306 2306 Lainvoimaiseksi kpl 9 6 9 Lainvoimaiseksi ha,asemak 96 172 312 Lainvoimaiseksi ha, osayl 2959 3000 5940 Kaavamuistutukset 17 Kaavavalitukset 1 Oikaisukehoitukset 0 Henkilöstö 3 3 3 Asuntotontit 193 188 208 Hietavainio 7 7 8 Itäymmyrkäinen/Ahopuisto 9 9 12 Mäntyperä 5 0 5 Plassi 13 12 16 Ämmä 4 4 4 Etelänkylä 9 8 4 Kotipuisto 58 59 53 Mätäsmaa 0 0 10 Tynkä 19 19 19 Rautio 3 3 7 Pikku-Mansikka 24 24 24 Meri-Himanka 17 17 15 Kärmekallio 11 12 17 Hillilä 1 1 1 Pahkala 4 4 4 Torvenkylä 6 6 6 Himankakylä 3 3 3 Asuntotonttien arvo Loma-asuntotontit 16 50 Teollisuus- ja liiketontit 28 52 58 Meinala 6 6 6 Rahja 6 6 6 Rahvo 1 27 27 Rautio 0 0 0 Valtatien varsi 10 9 10 Lahdensuun alue 3 2 2 Kannuskylä 2 2 7 Teollisuustonttien arvo Henkilöstö 8 8 8 95

96 TP TA TA Muutos e Muutos % MAANKÄYTTOPALVELUT 2013 2014 2015 TALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 243 538 212 920 181 420-31 500-14,8 Maksutuotot 76 820 22 700 108 700 86 000 378,9 Muut toimintatuotot 1 169 714 547 000 600 000 53 000 9,7 TOIMINTATUOTOT 1 490 072 782 620 890 120 107 500 13,7 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -499 144-523 112-543 880-20 768 4 Palvelujen ostot -472 785-474 160-469 310 4 850-1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -26 305-20 850-38 540-17 690 84,8 Muut toimintakulut -12 390-13 200-9 200 4 000-30,3 TOIMINTAKULUT -1 010 624-1 031 322-1 060 930-29 608 2,9 TOIMINTAKATE 479 448-248 702-170 810 77 892-31,3 6.5.3. TILAPALVELUT Tilapalvelun perustehtävänä on hallinnoida kaupungin omistamia rakennuksia ja pitää niitä käyttötarkoituksen edellyttämässä toimintakunnossa. Rakennukset muodostavat käyttöarvoa huomattavasti pienemmältä kirjanpitoarvoltaankin n.40 milj.euroa merkittävän omaisuusmassan, jonka arvon säilyminen voidaan turvata vain riittävällä kunnossapitotasolla. Määrältään ja laadultaan riittävät toimitilat luovat pohjan ns. peruspalvelutuotannolle. Toimintaympäristön muutokset Tilapalvelun alaisuudessa on omina alueinaan rakentaminen, kiinteistön ylläpito ja kiinteistötoimi. Rakentaminen kattaa pääosin ns. rakennuttamisen ja pienempien kohteiden kilpailuttamisen ja valvonnan kaikkien kaupungin kiinteistöjen osalta. Kiinteistön ylläpito kattaa hallintokuntien käytössä olevien kiinteistöjen varsinaisen ylläpidon ja kunnossapidon. Kiinteistötoimen alaisuudessa ovat vuokrattavat liike- ja teollisuuskiinteistöt ja kaupungin omistamat asunnot. Syksyllä 2014 työnsä aloittanut isännöitsijä toimii myös kaupungin edustajana kaikissa asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöissä Talousarviokehyksessä on asetettu Teknilliselle palvelulle tavoite toimintamenojen supistamiseen ja toimintatulojen lisääminen. Tavoitteeseen pääsemiseksi on tilapalveluiden osalta päätetty pienentää menoja, seuraavin toimenpitein. Raution kuukausiperustainen kiinteistönhoitosopimus muutetaan tuntiperusteiseksi. Kaupungin varikolla ollutta metallimiehen tointa ei täytetä. Kaupungin kiinteistöjen kunnossapidon määrää supistetaan. Kaupungilla on myynnissä useita kiinteistöjä. Kauppojen toteutuessa kiinteistöjen ylläpitomenot pienenevät. Teollisuuden ja tuotannon tarpeisiin tulevat laajennukset ja saneeraukset tehdään yleensä kiireisellä aikataululla, samoin kuin äkillistä korjausta vaativat kohteet, kuten vesivauriot yms. Nämä työt ohittavat tärkeysjärjestyksessä normaalit kiinteistöjen kunnossapitotyöt jotka siirtyvät näin myöhempään ajankohtaan. Toiminnan painopistealueet Kalajoen kaupunki on liittynyt Kuntien energiaohjelmaan, jota viedään eteenpäin ja jatketaan ns. energiakatselmuksien suorittamista. Katselmuksissa käydään läpi kiinteistöjen energiataloudellisuus ja selvitetään energiansäästötoimenpiteet. Katselmusten jälkeen haetaan investointiavustusta hankkeille ja laitetaan hankkeet investointiohjelmaan. Energiaohjelmaan kuuluva uusiutuvan energian kuntakatselmus on suoritettu ja sen esittämiä lämpöpumppuinvestointeja suorasähkölämmityskiinteistöihin ja esitettyjä maalämpöjärjestelmiä pyritään toteuttamaan.

Viime vuosina ovat työpaikkojen työturvallisuusasiat sekä viihtyvyyteen vaikuttavat olosuhdeasiat tulleet korostuneesti esille. Rakennusten ilmastointien toimivuuteen ja sisäilman puhtauteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Ongelmaksi on viime aikoina koettu vanhemmissa kiinteistöissä ilmastoinnin epätasapaino, joka hyvin useasti johtaa sisäilman hajuongelmiin, joka taas poikkeuksetta koetaan homeen hajuksi, vaikka kysymyksessä on rakennuksen rakenteiden hajut. Kiinteistöjen ilmanvaihdon tasapainoon tullaan kiinnittämään erityistä huomiota. Kiinteistöjen ilmastointikanavat ja ilmastointikoneet puhdistetaan määräajoin. Suunnitelmallista kunnossa pitoa pyritään kehittämään niukkenevista resursseista huolimatta. Tuotteistamisen avulla pyritään lisäämään hintatietoisuutta ja palveluiden sisällön tuntemusta. Toiminnalliset tavoitteet Riittävän huolto- ja vuosikorjaustoiminnan tavoitteena on säilyttää kaupungin omistamat rakennukset mahdollisimman hyväkuntoisina ja käyttötarkoitustaan palvelevina. Huolellinen hoito ja riittävä kunnossapito säilyttävät rakennuksen arvon, lisäävät jatkavat rakennuksen käyttöikää ja vähentävät ratkaisevasti ennenaikaista peruskorjaustarvetta, parantaen samalla työskentelyolosuhteita ja lisäten siten myös työmotivaatiota rakennuksessa työskentelevien keskuudessa. Vuosittain suhteessa vähentyneet määrärahat kiinteistöjen kunnossapitoon ja vuosikorjauksiin aiheuttavat tulevaisuudessa haasteita. Toimintamenojen leikkaukset rasittavat kiinteistöjen kunnossapitoa. Vähenevät määrärahat vähentävät suunnitelmallista kunnossapidon osuutta. Tavoitteena on kohdistaa niukkenevat resurssit mahdollisimman tehokkaasti oikeisiin kohteisiin ja näin saada aikaan mahdollisimman suuri vaikutus. Kaupungin kiinteistöille pyritään laatimaan pitkän aikavälin kunnossapitosuunnitelma, joka helpottaisi kunnossapidon kohdentamisessa. Kouluverkkoratkaisun valmistuttua, laaditaan kouluille pitkän aikavälin saneeraussuunnitelmat. Henkilöstö Talonrakennuspäällikkö, rakennusmestari, isännöitsijä, toimitilasihteeri, kiinteistönhoitaja 10, kirvesmies 3. 97

98 TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 Käyttötalous Toimielin = Palvelu = Palvelualue = TEKNINEN LAUTAKUNTA TEKNISET PALVELUT TILAPALVELU Palvelualueen tavoitteet TP TA TA TS TS 2013 2014 2015 2016 2017 Toiminnan kysyntä- / laajuustiedot Rakennukset perusturvapalveluiden rakennukset kpl 22 22 22 kerrosala m² 20073 20073 sivistyspalveluiden kiinteistöt kpl 28 28 28 kerrosala m² 39519 39519 toimistorakennuskiinteisöt kpl 5 5 5 kerrosala m² 5289 5399 teollisuus- ja liikekiinteistöt kpl 17 17 16 kerrosala m² 21942 21747 liikeosakehuoneistot 5 12 17 kerrosala m² 2951 2664 asuinrakennukset 6 6 4 kerrosala m² 1570 1232 asunto-osakehuoneistot 4 4 0 kerrosala m² 254 0 toiminnasta poistetut rakennukset 7 8 7 kerrosala m² 4097 3137 muut rakennukset 6 6 6 kerrosala m² 267 267 satamarakennukset 23 24 24 kerrosala m² 38911 38911 TP TA TA Muutos e Muutos % TILAPALVELUT 2013 2014 2015 TALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 100 224 98 940 101 070 2 130 2,2 Tuet ja avustukset 6 410 16 035 12 750-3 285-20,5 Muut toimintatuotot 1 212 501 1 290 340 1 240 330-50 010-3,9 TOIMINTATUOTOT 1 319 135 1 405 315 1 354 150-51 165-3,6 Valmistus omaan käyttöön 106 059 70 000 61 000-9 000-12,9 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -957 800-996 705-988 320 8 385-0,8 Palvelujen ostot -906 435-910 650-926 070-15 420 1,7 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 689 306-1 779 700-1 785 570-5 870 0,3 Muut toimintakulut -201 712-187 370-217 102-29 732 15,9 TOIMINTAKULUT -3 755 253-3 874 425-3 917 062-42 637 1,1 TOIMINTAKATE -2 330 059-2 399 110-2 501 912-102 802 4,3 6.5.4. RUOKA- JA SIIVOUSPALVELUT Ruokapalvelu Ruokapalveluiden tehtävä on vastata sivistystoimen ja perusturvan toimintayksiköiden, sekä ateriapalveluiden piirissä olevien asiakkaiden ruokapalveluiden toteuttamisesta, hinta-laatu suhteeltaan kilpailukykyisesti. Toiminta pohjautuu kaupungin yhteiseen strategiaan ja toiminnan linjauksiin. Ruokapalvelu toimii tärkeänä tukipalveluna kaupungin eri hallintokunnille.

99 Toimintaympäristö Ruoanvalmistuskeittiötä, jotka kaikki toimivat myös erisuuruisina keskuskeittiöinä, on kuusi (Merenojan koulu, Pohjankylän koulu, Raumankarin koulu, Himangan palvelukeskus, Mäntyrinteen seniorikeskus ja terveyskeskus). Keskuskeittiöt huolehtivat omassa yksikössään sijaitsevien asiakkaiden ateriatarpeet, lisäksi toimittavat ruokaa palvelu- ja jakelukeittiöihin. Palvelukeittiöitä on kolme, Mäntylän, Puolukan ja Satumajakan päiväkotien keittiöt. Jakelukeittiöitä on kahdeksan (Etelänkylän koulu, Mehtäkylän koulu, Pahkalan koulu, Pöllän koulu, Rahjan koulu, Raution koulu, Tyngän aluekoulu ja Vuorenkallion koulu). Lisäksi valmistuskeittiöistä toimitetaan ruoka päivähoidon, kehitysvammahuollon ja vanhusten asumispalveluyksiköihin, joita kaupungin alueella on vajaa kaksikymmentä. Ruoan jakaminen ja astiahuolto hoidetaan ao. toimipisteissä työskentelevän henkilöstön toimesta. Kunta-alalla eletään muutosvaiheessa, eikä Kalajoki ole tässä poikkeuksena. Mahdollisia muutoksia on tässä vaiheessa lähes mahdoton ennakoida. Kesken vuoden tuleviin muutoksiin yritetään reagoida mahdollisimman joustavasti. Vuodelle 2015 suunniteltu keskuskeittiön rakentaminen tuo suurimmat muutokset ruokapalveluihin. Suurimmat muutokset painottunevat vasta vuodelle 2016, jolloin uusi keskuskeittiö on tarkoitus ottaa käyttöön. Keskuskeittiö tullaan rakentamaan nykyistä terveyskeskuksen keittiötä laajentamalla ja saneeraamalla nykyisiä tiloja. Rakennusajaksi terveyskeskuksen keittiön toiminnot tulee hajauttaa muihin keittiöihin, turvaten ruoan valmistuksen koko terveyskeskuksen keittiön asiakkaille. Keskuskeittiön rakentaminen tuo uusia mahdollisuuksia kehittää toimintaa ja nostattaa ruuan valmistuksen kapasiteettiä. Toiminnan painopistealueet Vuosittain pyritään valitsemaan akuutimmat kehityskohteet. Vuodelle 2015 ne ovat seuraavat: - ruoka ja siivouspalveluiden sisäisen yhteistyön kehittäminen, esim. yhdistelmätyöntekijöitä lisäämällä. - työnkuvien muuttaminen muutosvaiheessa (esim. eläkkeelle jäänti). - uusien toimintatapojen etsiminen. Ruoka ja siivouspalveluissa tullaan laatimaan palvelun kuvaukset ja palvelukortit. Tuotannonohjausjärjestelmän käyttöönotto on aloitettu vuoden 2014 aikana. Järjestelmän käyttöönottoa jatketaan vuoden 2015 aikana. Toiminnalliset tavoitteet Ruokapalveluiden tavoitteena on tuottaa aterioita tehokkaasti, suosien kotimaisia raaka-aineita, taaten ravintoarvoiltaan monipuolisen ja turvallisen ateriakokonaisuuden, jokaiselle asiakasryhmälleen. Toiminta on hinta-laatu suhteeltaan kilpailukykyistä. Henkilöstö Ruokapalvelupäällikkö, 5,5 ruokapalveluesimiestä, 16 kokkia, 8,42 ravitsemistyöntekijää, 3,65 laitoshuoltajaa. Osa-aikaisten työntekijöiden työajat on laskettu yhteen ja ilmoitettu kokoaikaisina. Laitoshuoltajien (yhdistelmätyöntekijät) tehtävistä on ilmoitettu keittiön toimintoihin käytettävä työaika. Lisäksi keittiöillä työskentelee 3,40 työllisyysvaroin palkattua ruokapalvelutyöntekijää, kokoaikaiseksi laskettuna. Kaikki vuoden 2014 ja vuoden 2015 työsopimukset on tehty/tehdään määräaikaisiksi, ruokapalvelun uudelleen organisoinnista johtuen. Osaaikaeläkkeelle siirtyneiden työntekijöiden eläkkeellä olo aika täytetään tarpeen mukaan. Siivouspalvelu Siivouspalveluiden tehtävä on vastata eri hallintokuntien käytössä olevien kiinteistöjen, sekä muiden erikseen määritettyjen kiinteistöjen siivouksesta, hinta-laatu suhteeltaan kilpailukykyisesti. Toiminta pohjautuu kaupungin yhteiseen strategiaan ja toiminnan linjauksiin. Siivouspalvelu toimii tärkeänä tukipalveluna kaupungin eri hallintokunnille ja muille kiinteistöjen käyttäjille.

Toimintaympäristö Keskuskeittiön rakentamisen yhteydessä siivous- ja ruokapalveluiden toimintoja kehitetään yhteistyössä ja pyritään hyödyntämään yhteisiä resursseja (esim. yhdistelmätyöntekijät). Lukiolta ja Aluekoululta on jäämässä laitoshuoltaja eläkkeelle alkuvuodesta. Kohteiden siivous ja Aluekoulun jakelukeittiötehtävät päivitetään ja tehdään palvelukuvaukset yhteistyössä ruokapalvelun kanssa Toiminnan painopistealueet Tuottaa siivouspalvelu tehokkaasti ja kilpailukykyisesti tarkoituksenmukaisella puhtaustasolla tilojen käyttötarkoitus ja puhtaustasovaatimukset huomioiden. Toiminnalliset tavoitteet Palvelukuvaukset tehdään kaikkiin kohteisiin, joissa on ruoka- ja siivouspalvelun henkilöstöä töissä. Tehtävät päivitetään sitä mukaa kun kohteissa tapahtuu muutoksia henkilöstössä, toiminnassa tai tiloissa. Avautuviin toimiin haetaan tarvittaessa täyttölupa kaupunginhallitukselta. Tehdään saumatonta yhteistyötä ruokapalvelun kanssa hyödyntäen henkilöstön osaamista ja työaikaa. Panostetaan henkilöstön työ hyvinvointiin mm. kehittämällä tiedottamista, järjestämällä mahdollisuus työnkiertoon ja järjestämällä koulutussuunnitelman mukaisia koulutuksia. Henkilöstö Siivoustyönjohtaja ja 37,5 laitoshuoltajaa kokoaikaiseksi laskettuna TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 Käyttötalous Toimielin = TEKNINEN LAUTAKUNTA Palvelu = TEKNISET PALVELUT Palvelualue = RUOKA- JA SIIVOUSPALVELUT Palvelualueen tavoitteet TP TA TA TS TS 2013 2014 2015 2016 2017 Ruokapalvelu Sivistyspalv. ateriasuoritt. 381201 390000 390000 Perusturvan ateriasuoritt. 390340 440000 400000 100 TP TA TA Muutos e Muutos % RUOKA- JA SIIVOUSPALVELUT 2013 2014 2015 TALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 72 158 34 840 44 950 10110 29 Muut toimintatuotot 19 932 TOIMINTATUOTOT 92 090 34 840 44 950 10110 29 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -3 146 344-3 132 205-3 152 208-20 003 0,6 Palvelujen ostot -90 220-164 665-153 255 11 410-6,9 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 052 221-1 179 680-1 197 970-18 290 1,6 Muut toimintakulut -1 854-3 510-3 610-100 2,8 TOIMINTAKULUT -4 290 639-4 480 060-4 507 043-26 983 0,6 TOIMINTAKATE -4 198 549-4 445 220-4 462 093-16 873 0,4

101 6.5.5. KUNTATEKNIIKKA Liikenneväylät Ja Yleiset Alueet Yleistä Vastuualue sisältää liikenneväylien, liikenneohjauslaitteiden sekä kuivatusjärjestelmien kunnossapidon asemakaava-alueilla sekä teollisuus- ja tarha-alueilla. Kaupungin omistuksessa on n. 120 km kaava-alueen teitä, kevyenliikenteenväyliä 35 km, katu- ja tievalaistusta yli 65 km. Yhdyskuntateknisten verkostojen ja rakenteiden kunnossapidon tehtävänä on toiminnallisuuden turvaamisen lisäksi hidastaa tai pysäyttää rakenteiden rappeutuminen ja siten ylläpitää sijoitetun omaisuuden arvo. Tulevina vuosina katu- ja latuvalaistuksen uusiminen tulee olemaan haastava tehtävä. Vuoden 2015 jälkeen elohopeahöyrylamppujen tuonti kielletään. Kunnossapidossa tämä tarkoittaa sitä, että yksittäinen vikaantunut valaisin korvataan joko suurpainenatriumvalaisimella tai LED-valaisimella. Kuntatekniikan osalta toimintamenojen sopeuttamistarvetta on kohdennettu ylläpitoon, avustuksiin ja jaksottamalla toiminnan painopisteet eri vuosille. Tällä hetkellä yksityistieavustusta saa 134 tiekuntaa (215 km 972m). Tekninen lautakunta päättää yksityistieavustusten perusteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit käyttösuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Yksityisavustuksiin on v. 2015 käytettävissä yhteensä 200.000. Ikäihmisten aurauspalvelua varten määräraha on varattu teknisiin palveluihin, jotka toteuttavat aurauspalvelun. Perusturvapalvelut määrittävät aurauspalvelun myöntämisen kriteerit. Metsäautoteiden uusia hankkeita ei avusteta. Avustuksen piirissä jo olevat metsäautotiet avustetaan nykyisen mukaisesti. Toimintaympäristön muutokset Ilmasto muutos vaikuttaa siten, että sääolosuhteiden ääri-ilmiötä esiintyy useammin. Tämä tarkoittaa nopeasti vaihtuvia keliolosuhteita ja runsaita sateita. [lähde: Ilmatieteenlaitos] Toiminnan painopisteet Hyvin hoidettu ja suunnitelmallisesti rakennettu katuverkosto on tärkeä osa asumisviihtyvyyttä ja turvallisuutta. Liukkauden torjunta ja alueiden kuivatusjärjestelmien riittävän toiminnan varmistaminen ovat erityispainopistealueina. Lisäksi kunnossapidon laatuluokituksen ja saneerausohjelman tekeminen ovat suunnitelmakauden keskeisiä painopistealueita. Viihtyisyyteen ja katuilmeeseen kiinnitetään erityistä huomiota mm. risukoita poistamalla. Toiminnalliset tavoitteet Liikenneväylät ja niihin liittyvät rakenteet pidetään liikenteellisesti tyydyttävässä kunnossa. Henkilöstö Laadullisia tavoitteina tulevalle kaudelle; - kunnossapito niin, ettei kaupungin teillä tapahtuisi kunnossapitopuutteiden takia onnettomuuksia, kuten liukastumisia tai muita henkilövahinkoja - kunnossapitotoimia ennakoimalla eli päällysteiden reikiä paikkaamalla, reunapalteiden poistolla sekä laskuojien aukaisulla ja kunnon tarkkailulla etukäteen jatketaan rakenteiden elinikää merkittävästi - katuvalaistuksen ohjausta nykyaikaistamalla, järjestelmällisellä huollolla ja vanhojen katuvalojen uusimisella pidetään valaistuksen kustannukset kurissa pitkällä aikavälillä.

Yhdyskuntatekniikaninsinööri, kuntatekniikanrakennusmestari, 4 työntekijää ja toimistosihteeri 40 %. Viher Ja Ulkoilualueet 102 Yleistä Vastuualue sisältää kaupungin omistuksessa olevat puisto- ja liikunta-alueet, veneilyreitit, venesatamat 9 kpl sekä yleiset ulkoalueet. Jäähallin osalta hoidetaan muut kuin kiinteistön ylläpidon tehtävät, kiinteistön osalta vastuu on tilapalvelussa. Viher- ja ulkoilualueiden hoidossa on tavoitteena rakennettujen alueiden pitäminen käyttökunnossa. Kuntoradoilla valaistuksessa käytetyt elohopeahöyrylamput poistuvat markkinoilta vuonna 2015. Kuntoratojen valaistuksen muuttamiseen joko suurpainenatrium- tai led- valaisimiin pyritään vuosittaisilla uudistamisilla. Uusia puistorakennuskohteita on kaava-alueilla ja ne pyritään saamaan investointi-ohjelmaan. Näiden alueiden rakentaminen toteutetaan urakoitsijoilla tai osaksi kaupungin omana työnä. Erityisosaamista vaativissa töissä käytetään joko kaupungissa olevia ammattihenkilöitä tai teetetään työ ostopalveluna. Tulevaisuudessa tullaan kiinnittämään erityistä huomioita alueiden siisteyteen ja yleisilmeeseen. Viher- ja ulkoilualueet luokitellaan kuntoluokkiin. Toiminnan painopisteet Painopisteenä ulkoilu- ja liikunta-alueilla pidetään alueiden viihtyisyyden ja turvallisuuden lisäämistä. Tähän pyritään tehostamalla kunnossapitoa. Leikkikentillä kiinnitetään huomio leikkivälineiden turvallisuuteen ja omavalvonnan lisäämiseen. Vanhimmat leikkikentät vaativat leikkivälineiden uusimista nykyisiä turvallisuusvaatimuksia vastaaviksi. Yleisten alueiden viihtyisyyteen kiinnitetään erityistä huomiota mm. risukoita poistamalla. Toiminnalliset tavoitteet Kunnossapidon ja rakentamisen tavoitteena on saada alueet sellaiseen kuntoon, että ne palvelevat käyttäjien tarpeita. Yleiseen siisteyteen kiinnitetään huomiota. Tarpeellisen tiedon jakamiseen käyttäjille kehitetään mm. internet palvelun välityksellä. Esimerkkeinä ovat jäähallivuorot, sekä latujen ja jääalueiden kunnostusajankohdista viestittäminen. Puistoalueilla suunnittelussa ja rakentamisessa huomioidaan alueiden myöhempi kunnossapito. Henkilöstö Viher- ja ulkoilualueiden työtehtävissä työskentelee kaupunginpuutarhurin lisäksi kuusi henkilöä ympärivuotisesti ja yksi vakituinen henkilö kesäaikana. Kesäaikana palkataan lisäksi tuntipalkkaisia työntekijöitä sesonkitöihin. Työllisyysvaroin on palkattu henkilöstöä määrärahojen puitteissa. Viemärilaitos Viemärilaitos omistaa jätevedenkeräilyverkoston pumppaamoineen. Viemäriverkostoa on yli 140 kilometriä ja jätevesipumppaamoita 72 kpl. Valtuuston päätöksellä Himangan puhdistamo ja Himangan vedenottamot (Uusi-Somero ja Vihtari), Vihtarin runkolinja ja runkolinja Uusi-Someron vedenottamolta alavesisäiliölle myydään Vesikolmio Oy:lle. Sopimus astuu voimaan 2015. Valtuuston päätöksellä Himangan veden jakeluverkosto ja alavesisäiliö myydään Osuuskunta Valkeavedelle. Näin vedenjakelussa yhtenäistyy käytännöt Kalajoen kanssa. Sopimus astuu voimaan 2015. Toimintaympäristön muutokset Vesihuollon järjestäminen Kalajoella ja Himangalla yhtenäistetään. Kalajoen kaupungin alueella toimii kunnallinen viemärilaitos, jonka kirjanpito on eriytetty vesihuoltolain mukaan. Viemärilaitos vastaa jäteveden keräilystä kuluttajilta ja johtaa jäteveden puhdistettavaksi Vesikolmio Oy:n puhdistamoille.

103 Himangan kunnallinen vesilaitos poistuu. Toiminnan painopisteet Viemäriverkoston vuotovesimäärän pienentämiseen panostetaan voimakkaasti korjaamalla vuotavat linjaosuudet. Vuotovesien vähentäminen pienentää tulevia huomattavia vuotovesisanktioita Vesikolmion jätevesilaskutuksessa. Pumppaamoiden päivystys ulkoistetaan HSK Sähkölle yhdessä tilapalveluiden kanssa ja näin parannetaan viemäriverkoston huollon ja korjausten järjestelmällisyyttä ja asiakaspalvelua. Toiminnalliset tavoitteet Viemäriverkoston ja pumppaamoiden huoltoon tulee voida jatkossa osoittaa ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilö. Jätevesipumppaamoiden automatisointia jatketaan edelleen ja päivystys-järjestelyitä tehostetaan. Kaikki linjapumppaamot saatetaan kaukovalvonnan piiriin.

TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 Käyttötalous Toimielin = TEKNINEN LAUTAKUNTA Palvelu = TEKNISET PALVELUT Palvelualue = KUNTATEKNIIKKA Palvelualueen tavoitteet TP TA TA TS TS 2013 2014 2015 2016 2017 Määrätavoitteet Toiminnan kysyntä- / laajuustiedot Kunnossapid. kaavatiet/km 131 157 120 Kunnossapid. kev.liik.väylä/km 25 26 35 Avustettavat yksityistiet/km 216 217 217 Kalajoki, katuvalot kpl 1 279 1 290 2 294 Himanka, katuvalot kpl 643 650 692 Viemäriin liitetyt kiinteistöt Kalajoki 2 746 2 900 Himanka 606 625 635 Puhdistettu jätevettä m³ Kalajoki 407 103 470 000 470 000 Himanka 120 521 140 000 125 000 laskutettu jätevettä m³ Kalajoki 345 695 350 000 360 000 Himanka 89 147 86 900 95 000 vuotovesiä Kalajoki 61 408 120 000 110 000 Himanka 31 374 27 000 30 000 Taloudellisuus puhdistettu jätevesi puhdistettu jätevesi Toiminnan kysyntä- / laajuustiedot jätevedenpuhdistamo kpl 1 1 JV-pumppaamot kpl 156 156 158 Kalajoki 137 136 137 Himanka 19 20 21 viemäriverkostoa km 207 198 220 Kalajoki 156 155 169 HImanka 51 43 51 Vedenottamoita/kpl 2 2 0 Vesijohtoverkostoa/km 190 195 0 Vesijohtoon liitetyt kiinteistöt 1 367 1 370 0 Pumpattu vettä verkostoon 0 Vihtari 27 242 48 600 0 Uusi-Somero 177 313 161 200 0 Ostettu vettä 0 Kannuksen vesiosuuskunta 60 792 45 400 0 Lohtajan vesiosuuskunta 6 679 670 0 laskutettu vettä 199 009 206 300 0 Hävikki 73 017 0 0 Vuokratut venepaikat 600 600 Puistot ja leikkikentät 44 44 44 Jäähallin käyttötunnit 2 285 2 300 2 300 Jäähallin /käyttötunti 90 85 85 Jäähalli kpl 1 1 1 Urheilukentät kpl 4 4 4 Kaukalot 15 15 15 Valaistut ladut km 38 40 40 Hoidettava latuverkosto km 144 164 164 104

105 TP TA TA Muutos e Muutos % KUNTATEKNIIKKA 2013 2014 2015 TALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 1 297 459 1 347 000 1 114 500-232 500-17,3 Maksutuotot 0 300 300 0 0 Muut toimintatuotot 9 343 5 200 11 200 6 000 115,4 TOIMINTATUOTOT 1 306 802 1 352 500 1 126 000-226 500-16,7 Valmistus omaan käyttöön 181 909 181 930 165 430-16 500-9,1 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -818 516-910 235-781 455 128 780-14,1 Palvelujen ostot -1 176 446-1 321 920-1 299 480 22 440-1,7 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -395 678-384 960-332 010 52 950-13,8 Avustukset -276 087-229 600-238 400-8 800 3,8 Muut toimintakulut -11 947-49 770-10 290 39 480-79,3 TOIMINTAKULUT -2 678 674-2 896 485-2 661 635 234 850-0,81 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -1 189 962-1 362 055-1 370 205-8 150 0,6 6.5.6. YMPÄRISTÖNOHJAUS Rakennusvalvonta Rakennusvalvonnan tehtävät perustuvat pääosin maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen mukaiseen rakentamisen valvontaan ja neuvontaan kuten mm: rakennuslupien käsittely lausunnot ja kannanotot rakennuslain mukaisiin rakennuskaava-, suunnittelutarve- ja poikkeuslupa-asioihin. asuinrakennusten korjauksiin myönnettävien avustusten käsittely, rakennustyön valvonta ja neuvonta. Toimintaympäristö Maankäyttö- ja rakennuslain keskeisenä tavoitteena on järjestää alueiden käyttö- ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurillisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatuun ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevista asioista. Laki edellyttää rakennuslupakäsittelyssä rakennusvalvonnan tehtävän mm naapurien kuulemisen, rakennuspaikalla suoritettavan alkukatselmuksen ja aloituskokouksen sekä rakentamiseen liittyvät katselmukset jotka ovat lisänneet rakennusvalvonnan työmäärää. Laki asuntojen energia- ja korjausavustuksista tuli voimaan 1.1.1999. Entiseen käytäntöön verrattuna laki lisää avustuskäsittelyssä tarveharkintaa sekä selvittelyä avustuksen saajan varallisuudesta. Lain perusteella avustukset tullaan myöntämään pääsääntöisesti yli 65-vuotialle eläkeläisille ja talojen energiakorjauksiin. Vuoden 2004 alusta tuli voimaan asetus talousvesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Käsittelyjärjestelmiä koskevat rakentamissuunnitelmat joudutaan käsittelemään maankäyttö- ja rakennuslain mukaisina rakennus-/toimenpidelupina. Vuoden 2011 kesäkuussa tuli voimaan MRL:n muutos, että lämpökaivot ja maalämpöputkistojen asennus tuli luvanvaraiseksi ja ne joudutaan käsittelemään MRL:n mukaisina toimenpidelupina.

106 Vuoden 2012 heinäkuussa tuli voimaan uudet energiamääräykset. Määräykset edellyttävät rakennusvalvonnalta uusien asiakirjojen vaatimista lupahakemuksiin ja valvonnan lisäystä. Myös jatkossa energiamääräykset tulevat kiristymään. Kalajoen teknisten palvelujen organisointiselvityksessä mainittujen asioiden käyttöönotto on tavoitteena suunnitelmakaudella. Näitä ovat: systemaattisen yhteistoimintatavan kehittäminen maankäyttöpalvelun kanssa Vuoden 2015 aikana valmistuu uusia tuulipuistokaavoja ja ne työllistävät myös rakennusvalvontaa. Vuoden 2015 aikana otetaan käyttöön rakennusvalvonnassa lupahakemusten vastaanottaminen sähköisenä lupapiste.fi avulla. Sähköinen asiointi parantaa kuntalaisten mahdollisuuksia toimittaa hakemukset kellonajasta riippumatta rakennusvalvontaan. Sähköisestä asioinnista aiheutuu myös noin 7.000 euron ylläpitokulut edellisvuoteen verrattuna. Rakennusvalvonnan taksat päivitetään. Toiminnan painopiste ja toiminnan tavoitteet Rakentamiseen liittyvien lupa-asioiden joustava käsittely Henkilöstö Rakennustarkastaja 2, toimistosihteeri Ympäristönvalvonta Ympäristövalvonnan tehtävät perustuvat pääosin ympäristönsuojelulakiin ja ympäristöasetukseen, jotka määrittelevät toiminnot, joille edellytetään lupakäsittely. Tehtäviin kuuluu myös ympäristölupien ja ilmoitusten valvonta. Muita toimialaan kuuluvia viranomaispäätöksiä ovat maa-ainesten ottamiseen ja maiseman muuttumiseen liittyvät luvat sekä tilapäistä melua ja rantojen ruoppauksia koskevat ilmoitukset, sekä naapuruussuhdelain mukainen asioiden hoito. Toimintaympäristö Ympäristönsuojelulain tavoitteena on edistää kestävää kehitystä ja turvallisen elinympäristön säilymistä. Toimintojen luvanvaraisuus perustuu ympäristönsuojelulakiin (YSL 527/2014) ja sen nojalla annettuun ympäristönsuojeluasetukseen (YSA 713/2014). Ympäristöluvassa asetetaan toimintaa koskevat lupaehdot, joiden avulla pyritään ehkäisemään ympäristöhaittoja ennakolta. Maa-aineksien ottoa säätelee maa-aineslaki (555/1981) ja asetus maa-ainestenottamisesta (926/2005). Tavoitteena on turvata asianosaisten osallistumismahdollisuus päätösten valmisteluun sekä avoin tiedottaminen käsiteltävänä olevista asioista. Ympäristöluvallisten ja rekisteröityjen laitosten valvontaa varten tulee uuden ympäristönsuojelulain mukaan olla valvontasuunnitelma, jonka perusteella tehdyistä valvontakäynneistä voidaan periä maksu. Ympäristölupien taksa on päivitettävä ja lisättävä valvontamaksut taksaan. Vanhentuneita ympäristölupia on käsiteltävä edelleen tulevina vuosina. Maa-ainesten ottoa valvotaan vuosittain. Valvonnallisesti huomiota tulee kiinnittää loppuun otettujen ottopaikkojen jälkihoitotöiden suorittamiseen. Maa-ainestaksa on päivitettävä. Tuulivoimapuistot työllistävät jatkossa edelleen kaavoituksen sekä ympäristölupaprosessien kautta. Haja-asutuksen jätevesineuvontaan liittyen on käynnistetty vesihuoltosuunnitelman päivitys yhteistyössä teknisten palveluiden kanssa. Haja-asutuksen jätevesienkäsittelyn tila tulee selvittää viemäriverkoston toimialueen ulkopuolisilta alueilta.

107 Ympäristötarkastajan palveluita myydään Kannukseen yksi päivä viikossa. Toiminnan painopisteet 1. Ympäristölupavelvollisten toimintojen valvonta ja ympäristölupahakemusten käsittely. 2. Maa-ainesoton luvat sekä valvonta. 3. Ympäristöön liittyvien ilmoitusten käsittely 4. Haja-asutuksen jätevesien käsittelyyn liittyvä neuvonta. 5. Ympäristöasioiden huomioiminen kaavoituksessa ja maankäytössä. Toiminnalliset tavoitteet - suorittaa valvontaohjelman mukaiset tarkastukset lupamääräysten valvomiseksi tai lupavelvollisuuden arvioimiseksi turkistarhoilla - antaa ratkaisu lupahakemuksesta julki keskimäärin 3 kk kuluttua hakemuksen kuuluttamisesta - suorittaa yksi valvontakäynti jokaiselle maa-ainesottopaikalle - osallistua omalta toimialalta kaavoitukseen viranomaisneuvottelujen muodossa - seudullisen haja-asutuksen jätevesineuvontaprojektin jatkaminen Henkilöstö Ympäristötarkastaja (80%), toimistosihteeri (30%) TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 Käyttötalous Toimielin = TEKNINEN LAUTAKUNTA Palvelu = TEKNISET PALVELUT Palvelualue = YMPÄRISTÖNOHJAUS Palvelualueen tavoitteet TP TA TA TS TS 2013 2014 2015 2016 2017 Toiminnan kysyntä- / laajuustiedot Rakennusvalvonta Rakentamisen luvat kpl 361 390 390 Rakennusluvat 218 280 270 Toimenpideluvat 84 60 70 Ilmoitusluvat 42 50 50 Purku- ym luvat 17 10 10 Katselmukset kpl 968 700 800 Lausunnot kpl 11 10 10 Korjauspäätökset kpl 13 20 20 Uusiutuvan energian käyttöönottoavustuksia kpl, 19 20 Poikkeuslupien valmistelu kpl 18 30 20 Aloituskokoukset kpl 68 70 70 Ympäristönsuojelu Lupapäätökset kpl 26 25 29 Tarkastukset kpl 23 70 70 Lausunnot kpl 9 20 20 Tiedotus- ja valistustilaisuudet kpl 0 2 2 Ilmoitukset 34 30 30 Maa-ainesluvat kpl 2 5 5 Henkilöstö 4,3 4,3 4,3

TP TA TA Muutos e Muutos % YMPÄRISTÖNOHJAUS 2013 2014 2015 TALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 853 300 12 300 12 000 4 000 Maksutuotot 229 850 226 700 249 700 23 000 10,1 Muut toimintatuotot 1 195 108 TOIMINTATUOTOT 231 899 227 000 262 000 35 000 15,4 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -233 779-223 555-241 360-17 805 8 Palvelujen ostot -34 052-40 040-47 440-7 400 18,5 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -5 618-4 800-4 800 0 0 Muut toimintakulut -960-1 400-1 400 0 0 TOIMINTAKULUT -274 409-269 795-295 000-25 205 9,3 TOIMINTAKATE -42 510-42 795-33 000 9 795-22,9 TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 Käyttötalous Toimielin = TEKNINEN LAUTAKUNTA JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Palvelu = TEKNISET PALVELUT TP TA TA Muutos e Muutos % 2013 2014 2015 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 1 715 224 1 694 200 1 454 340-239 860-14 Maksutuotot 306 670 249 700 358 700 109 000 44 Tuet ja avustukset 6 410 16 035 12 750-3 285-20 Muut toimintatuotot 2 412 685 1 842 540 1 851 530 8 990 1 TOIMINTATUOTOT 4 440 989 3 802 475 3 677 320-125 155-3,3 Valmistus omaan käyttöön 287 968 251 930 226 430-25 500-10,1 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -5 892 875-6 005 012-5 926 934 78 078-1 Palvelujen ostot -3 763 250-4 065 625-4 109 485-43 860 1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 171 344-3 374 290-3 362 990 11 300 0 Avustukset -276 087-229 600-238 400-8 800 3,8 Muut toimintakulut -231 158-258 550-244 742 13 808-5,3 TOIMINTAKULUT -13 334 714-13 933 077-13 882 551 50 526-0,4 TOIMINTAKATE -8 605 757-9 878 672-9 978 801-100 129 1,0

109 7. INVESTOINNIT KALAJOEN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 INVESTOINTIEN YHTEENVETO Euro 2015 2016 2017 2018 2019 VALT. OSUUS YHT 15-19 KIINTEÄ OMAISUUS MENOT 734 000 500 000 500 000 500 000 500 000 2 734 000 TULOT 500 000 500 000 500 000 500 000 500 000 2 500 000 NETTOMENOT 234 000 0 0 0 0 234 000 OSAKKEET JA OSUUDET MENOT 0 1 500 000 1 500 000 0 0 3 000 000 TULOT 200 000 950 000 950 000 200 000 200 000 2 500 000 NETTOMENOT -200 000 550 000 550 000-200 000-200 000 500 000 KUNTAYHTYMÄT MENOT 0 0 0 0 0 0 TULOT 0 0 0 0 0 0 0 NETTOMENOT 0 0 0 0 0 0 TALONRAKENNUS MENOT 5 095 000 4 720 000 800 000 600 000 600 000 11 815 000 TULOT 603 000 0 0 0 0 953 000 603 000 NETTOMENOT 4 492 000 4 720 000 800 000 600 000 600 000 11 212 000 JULKINEN KÄYTTÖOMAISUUS MENOT 3 145 000 3 570 000 3 605 000 1 710 000 1 630 000 13 660 000 TULOT 710 000 750 000 500 000 0 0 1 960 000 1 960 000 NETTOMENOT 2 435 000 2 820 000 3 105 000 1 710 000 1 630 000 11 700 000 URHEILU- JA LIIKUNTAPAIKAT MENOT 290 000 190 000 50 000 310 000 90 000 930 000 TULOT 87 000 29 000 0 160 000 0 116 000 276 000 NETTOMENOT 203 000 161 000 50 000 150 000 90 000 654 000 LIIKELAITOKSET MENOT 375 000 385 000 390 000 390 000 390 000 1 930 000 TULOT 0 0 0 0 0 0 0 NETTOMENOT 375 000 385 000 390 000 390 000 390 000 1 930 000 IRTAIMISTO MENOT 300 000 300 000 300 000 300 000 300 000 0 1 500 000 TULOT 0 0 0 0 0 0 0 NETTOMENOT 300 000 300 000 300 000 300 000 300 000 1 500 000 YHTEENVETO MENOT 9 939 000 11 165 000 7 145 000 3 810 000 3 510 000 35 569 000 TULOT 2 100 000 2 229 000 1 950 000 860 000 700 000 3 029 000 7 839 000 NETTOMENOT 7 839 000 8 936 000 5 195 000 2 950 000 2 810 000 27 730 000

110 KALAJOEN KAUPUNKI MUUT INVESTOINNIT KUIN RAKENTAMINEN JA IRTAIMISTON HANKINTA Euro 2015 2016 2017 2018 2019 VALT.OSUUS KIINTEÄ OMAISUUS (KAUPUNGINHALLITUS) MENOT 734 000 500 000 500 000 500 000 500 000 1) TULOT 500 000 500 000 500 000 500 000 500 000 NETTO 234 000 0 0 0 0 Maan myynti ja osto KUNTAYHTYMÄT MENOT TULOT NETTOMENOT 0 0 0 0 0 Esitys K-P:n koulutuskuntayhtymällle, että luopuvat investointimenojen perimisestä kunnilta. OSAKKEET JA OSUUDET (KAUPUNGINHALLITUS) MENOT 1 500 000 1 500 000 TULOT 200 000 950 000 950 000 200 000 200 000 200 000 NETTO -200 000 550 000 550 000-200 000-200 000-200 000 Varaudutaan kirjaston tilojen rakentamiseen 2016-2017.

KALAJOEN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJELMA Toimielin: Päävastuualue: TALONRAKENNUS Tekninen lautakunta Tekniset palvelut Euro HANKE KUST.ARV. 2015 2016 2017 2018 2019 VALT. OSUUS PERUSTURVAN RAKENNUKSET Mäntyrinne *) Seniorikeskuksen muutostyöt 1) Himangan asumispalveluyksikkö *) 1 190 000 1 190 000 595 000 2) Himangan Palvelukeskuksen Sprinklauksen ja ilmastoinin rakentaminen 1a) PERUSOPETUKSEN RAKENNUKSET Pohjankylän koulun liikennejärjestelyt 75 000 3) Keskustan alueen koulurakennukset 4) LIIKUNTA JA NUORISOTOIMEN RAKENNUKSET Jäähalli Pukukoppien laajennus ja saneeraus 420 000 420 000 5) Monitoimiareena 6) KULTTUURITOIMEN RAKENNUKSET Havula Automaattinen paloilmoitin laitteisto 50 000 50 000 8 000 7) LIIKE- JA TEOLLISUUSRAKENNUKSET *) Muut liike- ja teollisuusrakennukset 900 000 150 000 150 000 200 000 200 000 200 000 8) Tabascon hallin maalämpö 50 000 50 000 9) Paloaseman rakentaminen 3 600 000 3 600 000 350 000 10) KYLPYLÄ Vedenkäsittelyjärjestelmän uusiminen 80 000 80 000 11) Allasosaston saneeraus 50 000 12) MUUT RAKENNUKSET Raution monitoimikeskus 375 000 375 000 13) Keskuskeittiö 2 600 000 2 600 000 14) Kaupungin varikko Vanhan navetan purku 200 000 200 000 15) Ventelän pihapiirin kunnostus 500 000 250 000 250 000 16) ERITTELEMÄTÖN LTK MÄÄRÄRAHA 1 800 000 300 000 300 000 400 000 400 000 400 000 17) YHTEENSÄ 11 840 000 5 095 000 4 720 000 800 000 600 000 600 000 953 000 TULOT 595 000 0 0 VALTIONOSUUDET 8 000 8 000 0 0 0 0 NETTOMENOT 11 832 000 4 492 000 4 720 000 800 000 600 000 600 000 111

KALAJOEN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJELMA Toimielin: Tekninen lautakunta Päävastuualue: Tekniset palvelut TALONRAKENNUS 1) Osastoittainen saneeraus. Haetaan ARA:n avustusta. Tarkastellaan ensin SOTE-ratkaisun vaikutusta investointiohjelmaan. 2) Himangan asumispalveluyksikkön rakentaminen. ARA:n ehdollinen avustuspäätös saatu. 1a) Tarkastellaan ensin SOTE-ratkaisun vaikutusta investointiohjelmaan. 3) Pohjankylän koulun parkkipaikan järjestelyt, siirto vuodelta 2013. Toteutus kun liiketilan rakentaminen alkaa. 4) V:n 2015 aikana, kun keskiasteen kouluverkostorakenne on selvinnyt, valmistellaan keskustan alueen mukaan lukien Rahjan ja Mehtäkylän koulurakennusten korjaus- sekä mahdolliset rakentamistarpeet. 5) Pukuhuoneiden kunnostus ja laajennus. Sis. Katon korjauksen. Haetaan avustusta kohteeseen. 6) Hankkeen konsepti ja laajuus päätetään matkailun kasvuohjelman yhteydessä. 7) Paloilmoitinlaitteiston muuttaminen automaattiseksi. Hankkeelle haetaan museoviraston avustusta. 8) Kaupunginhallituksen päätöksillä liike- ja teollisuustilojen korjauksiin, saneerauksiin ja rakentamiseen. 9) Ennen lämmistysvalinnan ratkaisua selvitetään kaukolämmön mahdollisuudet lämmitysratkaisuna. 10) Uuden paloaseman rakentaminen. Palosuojelurahaston avustus. 11) Veden kloorauksen uusiminen kloorielektrlyysilaitteistoksi. 12) Kuntokartoitus ja alustava toimintasuunnitelma 13) Raution monitoimikeskukseen saneerataan sivistys- ja perusturvapalveluille tiloja. 14) Uuden keskuskeittiön rakentaminen 15) Navetan purku ja aidan/katoksen rakentaminen. 16) Ventelän pihapiirin kunnostus. Hankke toteutetaan yhteistyönä Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän kanssa. 17) Erittelemätön lautakunnan jakama määräraha pienemmille kohteille. 112

KALAJOEN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJELMA Toimielin: Päävastuualue: JULKINEN KÄYTTÖOMAISUUS Tekninen lautakunta Tekniset palvelut Euro HANKE KUST.ARV. 2015 2016 2017 2018 2019 VALT. OSUUS KESKUSTA JA MUUT ALUEET 2 300 000 350 000 400 000 450 000 500 000 600 000 1) Venteläntien muuttaminen kaavan 95 000 95 000 2) mukaiseksi Kynätien rakentaminen 40 000 40 000 3) Tuomipakanportin kadun rakentaminen 20 000 20 000 3) Tammiojantien rakentaminen 115 000 115 000 4) Kotipuisto 70 000 40 000 30 000 5) Santaholman alue 200 000 100 000 100 000 6) Käärmekallion alueen infra 50 000 50 000 7) Hiekkasärkien ydinalueen LP-alueen 130 000 130 000 8) rakentaminen Hilmantorin rakentaminen 1 030 000 30 000 500 000 500 000 9) Keskuskari Kosteikkoalueen kunnostaminen 600 000 100 000 250 000 250 000 10) Hannila-Mätäsmaan kaava-alue 350 000 350 000 200 00 11) Hiekkasärkkien matkailualueiden 1 400 000 150 000 100 000 400 000 400 000 350 000 12) rakentaminen SADEVESIJÄRJESTELMÄT 250 000 50 000 50 000 50 000 50 000 50 000 13) TIEVALAISTUS Keskusta ja muut alueet 550 000 100 000 150 000 100 000 100 000 100 000 14) Katuvalojen omistajuusmuutokset/ely 100 000 100 000 15) TEOLLISUUS JA TARHA-ALUEET Rahvon teollisuusalueen laajentaminen 1 200 000 200 000 400 000 600 000 16) Tarha-alueiden peruskunnostus 240 000 60 000 60 000 60 000 30 000 30 000 17) YHTEISHANKKEET Kalajoentien parantaminen 1 820 000 1 320 000 500 000 910 000 18) Alikulut (Tynkä ja kasitie) 2 000 000 500 000 500 000 19) Lestijoen tulvasuojelu 2 100 000 100 000 1 000 000 1 000 000 1 050 000 20) YHTEENSÄ 14 660 000 3 145 000 3 570 000 3 605 000 1 710 000 1 630 000 1 960 000 TULOT VALTIONOSUUDET 1 960 000 710 000 750 000 500 000 0 0 NETTOMENOT 12 700 000 2 435 000 2 820 000 3 105 000 1 710 000 1 630 000 113

114 KALAJOEN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJELMA Toimielin: Päävastuualue: JULKINEN KÄYTTÖOMAISUUS Tekninen lautakunta Tekniset palvelut 1) Taajamien kaava-alueiden kadunrakentaminen. Erilliset TekLtk jaon mukaisesti. 2) Venteläntien muuttaminen kaavan mukaiselle paikalle. 3) Kaavan mukaisen kadun rakentaminen 4) Asemakaavamuutoksen mukaisten katujen rakentaminen korttelissa 1210. 5) Kotipuiston alueen katujen asfaltointi tontien rakentamisen mukaan. 6) Santaholman alueen kunnallistekniikan rakentaminen 7) Katujen rakentaminen tonttikysynnän mukaan 8) Kaavan mukaisen LP-alueen rakentaminen. 9) Hilmantorin rakentaminen hiekkasärkkien ydin keskustaan 10) Lammen ruoppaus ja ympäristöhaitan poistaminen. Lupaprosessi menossa. Haetaan avustusta. 11) Kaava-alueen kunnallistekniikan rakentaminen. 12) Kaava-alueen kunnallistekniikan rakentaminen sekä matkailua tukevat investointihankkeet. 13) Uusien kaava-alueiden sadevesiviemäröinti ja vanhojen uusiminen /saneeraus. 14) Elohopeahöyrylamput poistuvat markkinoilta vuonna 2015. Valaisimien uusiminen. 15) Omistuksen yhdenmukaistaminen. 16) Kaava-alueen kunnallistekniikan rakentaminen. 17) Tarha-alueiden rakentaminen ja kunnostaminen. Jokelan tarha-alueen laajentaminen. 18) Kalajoentien kunnostaminen. Rahoitus 50 %. Tie siirtyy toteutuksen jälkeen kaupungin kaduksi kadunpitopäätöksellä. 19) ELY on päävastuullinen toteuttaja ja rahoittaja. 20)Valtio toimii hankkeen rakennuttajana ja kaupugilta maksuosuus urakkaan tai kaupunki toimii rakennuttajana ja valtiolta rahoitusosuus hankkeelle. Lestijokisuun jälkiruoppaus totetutetaan Lestijoen tulvasuojelutoimenpiteiden yhteydessä.

115 KALAJOEN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJELMA Toimielin: Päävastuualue: VIHER- JA ULKOILUALUEET Tekninen lautakunta Tekniset palvelut Euro HANKE KUST.ARV. 2015 2016 2017 2018 2019 VALT. OSUUS LIIKUNTAPAIKAT Valaistuksen uusiminen radoille 110 000 40 000 40 000 30 000 1) Lankkupolkujen uusiminen 80 000 40 000 20 000 20 000 2) PUISTOT JA LEIKKIKENTÄT Erittelemätön rakentaminen 160 000 30 000 30 000 30 000 30 000 40 000 3) Keskuspuisto/lähiliikuntapaikat 310 000 150 000 110 000 50 000 116 000 4) Pikku-Mansikan lammikon kunnostusruoppaus 30 000 5) VENESATAMAT Ämmän venesataman venevajat 30 000 30 000 6) Konikarvon sataman laajentaminen 210 000 10 000 200 000 168 000 7) YHTEENSÄ 660 000 290 000 190 000 50 000 310 000 90 000 116 000 TULOT 0 0 0 0 VALTIONOSUUDET 116 000 87 000 29 000 0 160 000 0 276 000 NETTOMENOT 544 000 203 000 161 000 50 000 150 000 90 000 1) Elohopeahöyrylamput poistuvat markkinoilta vuonna 2015. Valaisimet joudutaan uusimaan suurpainenatrium tai led valaisimiin. Varaudutaan kuntoratojen osalta vuosittain tehtävillä uusimisilla. 2) Hiekkasärkkien vanhimpien lankkupolkujen uusiminen 3) Kaava-alueilla sijaitsevien kaupungin omistuksessa olevien alueiden rakentaminen. Leikkikenttien peruskorjaus ja leikkivälineiden uusiminen nykyisiä turvallisuusmääräyksiä vastaaviksi. Uusinvestointien rahoittamiseen haetaan hankerahoitusta/avustusta 4) Merenojankoulu vuonna 2014 ja Pohjankylänkoulu vuonna 2015 ja Raumankarinkoulu vuonna 2018. Hankkeelle haetaan lähiliikuntapaikka-avustusta 30 % 5) Asuinalueen lammikon ruoppaus 6) Ämmän satamaan rakennetaan alue uusille venevajoille. Investointikustannus sisällytetään venevajan rakennuspaikan vuokraan. 7) Konikarvon sataman kehittäminen. Venepaikkojen lisäys (suunittelu 2016 ja toteutus 2018) Haetaan hankerahoitusta.

116 Päävastuualue: Tekniset palvelut LIIKELAITOKSET Euro HANKE KUST.ARV. 2015 2016 2017 2018 2019 VALT. OSUUS VIEMÄRILAITOS Uusien viemärilinjojen rakentaminen 500 000 100 000 100 000 100 000 100 000 100 000 1) Viemäriverkoston perusk. 240 000 40 000 50 000 50 000 50 000 50 000 2) Jätevedenpumppamojen rak. 190 000 35 000 35 000 40 000 40 000 40 000 3) Haja-asutusalueen viemäröinti 500 000 100 000 100 000 100 000 100 000 100 000 4) Viemäriverkoston vuotovedet 500 000 100 000 100 000 100 000 100 000 100 000 5) YHTEENSÄ 2 280 000 375 000 385 000 390 000 390 000 390 000 0 TULOT VALTIONOSUUDET 0 NETTOMENOT 2 280 000 375 000 385 000 390 000 390 000 390 000 1) Uusien viemärilinjojen rakentaminen asemakaava-alueiden laajennuksille. Mitkä eivät sisälly EAKR hankkeisiin. 2) Viemäriden uusiminen kadun peruskorjauksen yhtydessä. 3) Jätevesipumppaamoiden rakentaminen ja kunnostaminen. 4) Haja-asutusalueiden viemäröinti. Toteutus edellyttää riitävän määrän liittymäsopimuksia. 5) Vuotovesien vähentämistavoite.

117 RAKENNUSHANKKEIDEN PÄÄTÖKSENTEKOKAAVIO RAKENNUSHANKKEEN KOKONAISKUSTANNUKSET 0-500 000 EUR 500 000-1 000 000 EUR YLI 1 MILJ. EUR HANKESUUNNITELMAN JA KUSTANNUSARVION HYVÄKSYY TEKNISET PALVELUT TEKNINEN LAUTAKUNTA KAUPUNGIN HALLITUS PÄÄSUUNNITTELIJAN VALITSEE TEKNISET PALVELUT TEKNISET PALVELUT TEKNISET PALVELUT PÄÄPIIRRUSTUKSET JA RAKENNUSTAPASELOSTUKSET HYVÄKSYY TEKNISET PALVELUT TEKNISET PALVELUT TEKNINEN LAUTAKUNTA TYÖN SUORITUSTAVASTA PÄÄTTÄÄ TEKNISET PALVELUT TEKNISET PALVELUT TEKNISET PALVELUT URAKOITSIJAN VALITSEE TEKNISET PALVELUT TEKNINEN LAUTAKUNTA KAUPUNGIN HALLITUS URAKKASOPIMUKSEN ALLEKIRJOITTAA TEKNISET PALVELUT TEKNISET PALVELUT TEKNISET PALVELUT TYÖN VALVOO TEKNISET PALVELUT TEKNISET PALVELUT TEKNISET PALVELUT VASTAANOTTOTARKASTUKSEN SUORITTAA TEKNISET PALVELUT TEKNISET PALVELUT TEKNISET PALVELUT LOPPUSELVITYKSEN HYVÄKSYY TEKNISET PALVELUT TEKNINEN LAUTAKUNTA KAUPUNGIN HALLITUS TAKUUTARKASTUKSEN SUORITTAA TEKNISET PALVELUT TEKNISET PALVELUT TEKNISET PALVELUT Mikäli urakkatarjous ylittää kustannusarvion, työn aloituksesta päättää kaupungin hallitus. Loppuselvitys 500 000-1 000 000 euron hankkeista toimitetaan tidoksi kaupungin hallitukselle. Loppuselvitys tehdään 3 kuukauden kuluessa vastaanoto-/jälkitarkastuksesta. Investointien toteutuminen esitetään valtuustolle osavuosikatsauksien ja tilinpäätöksen yhteydessä.

118 8. LIITTEET 8.1. HYVINVOINTIPALVELUJEN ORGANISAATIOKAAVIO HYVINVOINTIPALVELUT SIVISTYSLTK PERUSTURVALTK Hyvinvointipalvelut johtaja Hallinto- ja toimistopalvelut Johtoryhmä Perusopetus Varhaiskasvatus Keskiaste Kalajoki Akatemia Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut Ympäristöterveydenhuolto Lukio Kansalaisopisto Sosiaalityö Suun terveydenh. Terveysvalvonta Kirjasto Kulttuuri Musiikkiopisto Lasten ja perheiden tukip. Työ- ja toimintapalvelut Kotiin annettavat palvelut Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Osviitta Eläinlääkintähuolto Liikunta Palveluasuminen