Huikas, Ali-Huikkaantie 20. Tontin jakaminen. Asemakaava nro 8695 Diaarinumero: TRE: 6117/10.02.01/2017 Asemakaavamuutoksen selostus Ehdotusvaihe Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Vireille tulo: 19.4.2018 Osallistumis ja arviointisuunnitelma sekä valmisteluaineisto nähtävillä: 19.4. 10.5.2018 Yhdyskuntalautakunta: 29.5.2018 Asemakaavaehdotus nähtävillä:
2 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee: Tampereen kaupungin Huikkaan kaupunginosan tonttia 4899 12 Kaavan laatija: Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön palvelualue, kaupunkiympäristön suunnittelu, asemakaavoitus, toimistoarkkitehti Marjukka Huotari. Diaarinumero: TRE: 6117/10.02.01/2017, pvm. 24.8.2017 Asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä valmisteluaineisto kuulutettiin vireille 19.4.- 10.5.2018 väliseksi ajaksi. Selostuksen liiteasiakirjat: Asemakaavakartta 19.4.2018 Havainnekuva 19.4.2018 Asemakaavan seurantalomake 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Huikkaan kaupunginosassa noin 5 km itään kaupungin keskustasta Ali-Huikkaantiellä. Tien varrella on rivissä neljä samansuuruista pientalotonttia, jotka ovat rakentuneet 50-luvulla, kuten myös pohjoispuolen tontti, joka jaettiin vuonna 2017. Idässä on 1990-luvun loppupuolella rakennettuja yksikerroksisia rivitaloja. Korttelin etelälaidassa on 70-luvulla rakennettuja pienkerrostaloja. Tonttitehokkuudet korttelissa vaihtelevat välillä e= 0,19 0,6. Tontilla sijaitseva pientalo samoin kuin monet lähistöllä olevat rakennukset ovat puolitoistakerroksisia jälleenrakennuskauden edustajia. Julkisivumateriaaleina lähiympäristön rakennuksissa on käytetty lähinnä puuta ja rappausta. Alue sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella. Huikkaan päiväkotiin on matkaa noin 400 metriä, ja alle kilometrin etäisyydeltä löytyvät myös Irjalan ja Makasiinin päiväkodit. Takahuhdin yhtenäiskoulu sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä. Joukkoliikenteen lähin pysäkki on Kallioisenkadun ja Ali-Huikkaantien risteyksen pohjoispuolella alle 50 metrin etäisyydellä suunnittelualueen tontista. Tontin pinta-ala on 1325 m². Tontilla on vuonna 1952 valmistunut puolitoistakerroksinen, julkisivuiltaan rapattu asuinrakennus, jonka kerrosala on noin 92 k-m². Tontti on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon.
3 1.2 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 1.2.1 Pirkanmaan maakuntakaava 29.5.2017 voimaan tulleessa Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 kaava-alue sijoittuu taajamatoimintojen alueelle (A). Merkinnällä osoitetaan asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueita. Merkintä sisältää kaupan, palvelujen ja hallinnon ja työpaikkatoimintojen alueita sekä pienehköjä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden alueita. Samoin siihen sisältyy virkistys-, puisto- ja erityisalueita sekä pääväyliä pienempiä liikennealueita. Ote maakuntakaavasta 1.2.2 Tampereen kantakaupungin yleiskaava Tampereen kantakaupungin 12.12.2000 vahvistetun yleiskaavan mukaan alue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Ote Yleiskaavasta Ote Yleiskaavasta 2040 Tampereen kantakaupungin yleiskaavan 2040 mukaan (hyväksytty 15.5.2017, odottaa lainvoimaa) alue on merkitty asuinalueeksi. Alue varataan pääosin asumiselle sekä sitä palveleville toiminnoille, mm.
4 virkistys- ja suojaviheralueille, lähipalveluille sekä nykyiselle ja uudelle ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomalle elinkeinotoiminnalle. Alueelle sijoittuvien yksityisten rakentamishankkeiden yhteydessä varaudutaan tarvittaessa julkisten palveluiden tarvitsemiin tilavarauksiin. Alueen suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota kulttuuriympäristön arvoihin. 1.2.3 Yhtenäisten pientaloalueiden selvitys Yleiskaava 2040 suunnittelun yhteydessä on toteutettu selvitys jälleenrakennusaikakauden asuinalueiden säilyneisyydestä, jossa on tutkittu mahdollisuuksia täydennysrakennukselle ja sen vaikutuksille alueiden ilmeeseen (Yhtenäisten pientaloalueiden arvoselvitys 2016, jälleenrakennuskausi). Selvityksessä on käsitelty erityisesti alueita, jotka on esitetty kantakaupungin yleiskaavassa 1988 sj-merkinnällä / jälleenrakennuskauden alue. Raportin mukaan alue kuuluu ns. III-alueeseen, joiden suosituksena on, että tontteja saa edelleenkin jakaa, mutta uudet rakennukset on sopeutettava alueen alkuperäiseen ilmeeseen. 1.2.4 Voimassa oleva asemakaava Kaavamuutosalueella on voimassa 11.5.1990 vahvistettu asemakaava nro 6853. Sen mukaan tontti nro 4899 12 on erillispientalojen korttelialuetta (AO). Rakennusoikeutta tontilla on yhteensä 250 k-m 2, josta 200 k-m 2 on asuinrakennusta ja 50 k-m 2 autotallia/talousrakennusta varten. Tonttitehokkuus e=0,19. Kerrosluku on I 2/3. Tontti kuuluu jälleenrakennuskauden rakentamistapaa edustavaan kaupunkikuvallisesti arvokkaaseen alueeseen (sj-6). Rakennusten ulkoasu on pyrittävä säilyttämään alkuperäisen tyylin mukaisena. Mikäli aiemmin on suoritettu tämän pyrkimyksen vastaisia rakennustoimenpiteitä, on rakennukset korjaus- ja muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan entistäen. Uudisrakennuksia suunniteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota rakennusten sopeuttamiseen ympäristöönsä.
5 1.2.5 Tonttijako 1.2.6 Pohjakartta Ote ajantasa-asemakaavasta ja kantakartasta Tonttijako (tunnus 4911-1) on hyväksytty 3.3.1951. Tontti on merkitty tonttirekisteriin 31.8.1990. Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu vuonna 2018. 2. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 2.1 Suunnittelun käynnistäminen Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi on tehnyt tontin 4899 12 omistaja 24.8.2017. 2.2 Osallistuminen ja yhteistyö 2.2.1 Osalliset Kaavamuutoksen hakija Naapurikiinteistöjen omistajat ja asukkaat (lähivaikutusalue) Kaupungin eri viranomaiset, toimialat ja liikelaitokset (mm. Pirkanmaan Pelastuslaitos, Tampereen Vesi liikelaitos, Tampereen Sähköverkko Oy Tampereen Kaukolämpö Oy) Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan maakuntamuseo Huikkaan-Ruotulan omakotiyhdistys ry Muut ilmoituksensa mukaan 2.2.2 Vireilletulo, osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt
6 Kaavahanke tuli vireille 19.4.2018, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja valmisteluaineisto kuulutettiin nähtäville 19.4. - 10.5.2018 väliseksi ajaksi Palvelupiste Frenckelliin sekä kaavoituksen Internetsivustolle. Aineisto lähetettiin nähtävillä oloaikana tiedoksi osallisille. Siitä pyydettiin aloitusaikana kommentit tarvittavilta kaupungin toimialoilta ja viranomaistahoilta. Aineistosta saatiin neljä kommenttia ja yksi mielipide. Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole huomautettavaa. Viheralueet ja hulevedet-yksiköstä suositellaan hule-42(1)-määräystä, joka on merkitty asemakaavakarttaan. Pirkanmaan ELY-keskus ei ole tarvetta lausua, koska asemakaava ei kuulu sen valvontatehtävän piiriin. Kiinteistötoimella ei ole huomautettavaa. Mielipiteessä esitettiin toivomuksena, että tontille 4899 17 merkitään maksimikorkeus talon harjalle, jotta hyvin korkean 2-kerroksisen talon rakentaminen ei olisi mahdollista, koska se tulee varjostamaan pohjois- ja itäpuolen tontteja. Kaavoittajan vastine Pohjoispuolen tontilla kerroslukumerkintä on II, kun taas tontilla 4899 17 merkintä on IIy75 %, mikä tarkoittaa, että rakennuksen ylimmässä kerroksessa saa käyttää enintään 75 % alemman kerroksen pinta-alasta kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Ullakkoa ei saa rakentaa. Kaavamääräyksellä ohjataan rakennuksen korkeutta. 2.2.3 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavamuutoksen hakijoiden tavoitteena on tontin 4899 12 jakaminen ja rakennusoikeuden lisääminen. Maankäytön suunnittelun tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijoiden suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus kaavamuutosalueella. Suunnittelussa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja kaupunkikuvallinen luonne. Suunnitelma tukee kaupungin täydennysrakentamistavoitteita. 3. ASEMAKAAVAN KUVAUS Tonttitiedot Jaettava tontti Pinta-ala m 2 Rakennusoikeus k-m 2 Tonttitehokkuus e 4899 12 1325 250 0,19 Muodostuvat uudet tontit 4899 16 588 150 0.26 4899 17 737 120+v30 0.20
7 Kaavamerkinnät Asemakaavan muutoksessa tonteille osoitetaan kerrosalaa yhteensä 300 k-m 2. Kerrosala lisääntyy 50 k-m 2. Käyttötarkoitus AO Erillispientalojen korttelialue Tontti Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero. 16 6 Rakennusoikeus 120 + v30 Ensimmäinen luku ilmoittaa sallitun asuntokerrosalan neliömetrimäärän ja toinen luku ainoastaan taloustilaksi sallitun kerrosalan neliömetrimäärän. Kerrosluku II Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. y75% Rakennuksen ylimmässä kerroksessa saa enintään prosenttiluvun osoittaman määrän alemman kerroksen pinta-alasta käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Sen yläpuolelle ei saa rakentaa ullakkoa. Hulevesimääräys 3.1 Kaavan vaikutukset hule-42 (1) Kiinteistön vettäläpäisemättömillä pinnoilla syntyvät hulevedet tulee ensisijaisesti imeyttää tontilla. Mikäli imeyttäminen ei ole mahdollista, tulee vettäläpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä viivyttää tontilla siten, että viivytysrakenteiden mitoitustilavuus on suluissa mainittu kuutiometrimäärä jokaista sataa vettäläpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Viivytysrakenteiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. Pysäköinti 2ap/as Merkintä osoittaa, kuinka monta autopaikkaa asuntoa kohti on rakennettava. Julkisivu ju-5 Rakennuksen julkisivun pintakäsittelynä tulee käyttää rappausta tai vaihtoehtoisesti pääasiallisena julkisivu- materiaalina tulee käyttää puuta. Rakentamistapa ym-8 Uudisrakennusten sopeutumiseen kaupunginosakokonaisuuteen ja katukuvaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. 3.1.1 Kaavan vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Kaavamuutos tehostaa alueen maankäyttöä ja vastaa tontin omistajan laatimaa aloitetta. Rakentaminen on tavanomaista pientalorakentamista, eikä vaikuta heikentävästi alueen viihtyisyyteen. Rakennus tukeutuu olemassa olevaan kunnallistekniikkaan sekä katuverkkoon. 3.1.2 Kaavan vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Yksittäisen tontin asemakaavamuutoksella ei ole näihin merkittäviä vaikutuksia.
8 3.1.3 Kaavan vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Yksittäisen tontin asemakaavamuutoksella ei ole näihin merkittäviä vaikutuksia. 3.1.4 Kaavan vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Yksittäisen tontin asemakaavamuutoksella ei ole näihin merkittäviä vaikutuksia. 3.1.5 Kaavan vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Rakentaminen kohdistuu jo asuinkäytössä olevalle tontille, joten sillä ei ole vaikutuksia luonnonympäristöön. Kyseessä on rakennettuun ympäristöön liittyvä, suppeaa aluetta koskeva asemakaavan muutos, jolla ei ole lähiympäristöä laajempia ympäristövaikutuksia. 3.1.6 Kaavan vaikutukset elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehittymiseen (yritysvaikutukset) Yksittäisen tontin asemakaavamuutoksella ei ole merkittäviä yritysvaikutuksia. Lähiympäristön kaavallinen tarkastelu Yhdyskuntalautakunnan antaman ponnen mukaan pinta-alaltaan alle 1400 m 2 :n suuruisten tonttien jako edellyttää aluekohtaista tarkastelua tonttien jakamismahdollisuuksista muun muassa ympäristö- ja kaupunkikuvallisten tekijöiden perusteella. Asemakaavamuutoksen kohteena oleva Ali-Huikkaantie 20:n tontti on alle tämän rajan ja lähialueesta on tästä johtuen toteutettu tarkastelu, jossa on tutkittu tonttien jakomahdollisuuksia. Ali-Huikkaantien varren pientalotontit ovat kooltaan kaikki 1325 m 2 ja suorakaiteen muotoisia. Rakennukset sijoittuvat yhtenäisesti lähelle Ali-Huikkaantietä, jolloin kirvesvarsitontteja on mahdollista muodostaa olemassa olevan rakennuskannan taakse. Osalla tonteista jakaminen edellyttää kuitenkin nykyisen rakennuskannan uudelleenjärjestelyä. Tontin pohjoispuoleinen tontti on jaettu vuonna 2017.
9 Tonttitarkastelu Ali-Huikkaantie 20:n lähiympäristöstä. Tonttikoot viitteellisiä. Pohjoispuolen tontti on jaettu vuonna 2017. 4. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 4.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavasta on tehty havainnepiirros, jossa on esitetty yksi mahdollisuus kaavan toteuttamiseksi suunnittelualueen tonteilla. 4.2 Toteuttaminen ja ajoitus Kaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman.