KALAJOEN KAUPUNKI T A S E K I R J A 2 0 1 3 Kaupunginhallitus 7.4.2014 Valtuusto 24.6.2014
Sisällysluettelo 1. TOIMINTAKERTOMUS... 5 1.1. Olennaiset tapahtumat taloudessa ja toiminnassa... 5 1.1.1. Kaupunginjohtajan katsaus... 5 1.1.2. Kaupungin hallinto... 8 1.1.3. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys... 11 1.1.4. Olennaisimmat muutokset kunnan taloudessa ja toiminnassa... 12 1.1.5. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä... 18 1.1.6. Kunnan henkilöstö... 19 1.1.7. Selonteko kaupungin sisäisestä valvonnan järjestämisestä... 19 1.1.8. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus... 25 1.1.8.1. Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut... 25 1.1.8.2. Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut... 26 1.1.8.3. Tase ja sen tunnusluvut... 27 1.1.8.4. Kaupungin kokonaistulos ja menot... 29 1.1.9. Kaupunkikonsernin toiminta ja talous... 30 1.1.9.1. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä... 30 1.1.9.2. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä... 31 1.1.9.3. Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut... 32 1.1.9.4. Konsernirahoituslaskelma ja sen tunnusluvut... 33 1.1.9.5. Konsernitase ja sen tunnusluvut... 34 1.1.10. Tilikauden tuloksen käsittely ja tasapainottamistoimenpiteet... 36 1.1.10.1. Tilikauden tuloksen käsittely... 36 1.1.10.2. Talouden tasapainottamistoimenpiteet... 36 1.2. Talousarvion toteutuminen... 37 1.2.1. Käyttötalousosan toteutuminen... 37 1.2.1.1. Hallintopalvelut... 37 1.2.1.2. Kehittämispalvelut... 50 1.2.1.3. Perusturvapalvelut... 63 1.2.1.4. Sivistyspalvelut... 80 1.2.1.5. Tekniset palvelut... 93 1.2.2. Tuloslaskelman toteutuminen... 116 1.2.3. Investointiosan toteutuminen... 118 1.2.4. Rahoitusosan toteutuminen... 127 1.2.5. Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvion toteutumisesta... 128 2. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 131 2.1. Tuloslaskelma... 131 2.2. Rahoituslaskelma... 132 2.3. Tase... 133 2.4. Konsernituloslaskelma... 135 2.5. Konsernirahoituslaskelma... 136 2.6. Konsernitase... 137 3. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 139
3.1. Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 139 3.1.1. Kaupungin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 139 3.1.2. Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 139 3.2. Tuloslaskelman liitetiedot... 140 3.3. Taseen liitetiedot... 142 3.3.1. Taseen vastaavia koskevat liitetiedot... 142 3.3.2. Taseen vastattavia koskevat liitetiedot... 145 3.4. Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot... 147 3.5. Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkiota koskevat liitetiedot... 148 3.6. Laskennallisesti eriytetty liiketoiminta... 149 3.6.1. Vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma... 149 3.6.2. Vesihuoltolaitoksen rahoituslaskelma... 150 3.6.3. Vesihuoltolaitoksen tase... 151 4. LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITELAJEISTA... 153 4.1. Luettelo kirjanpitokirjoista ja niiden säilytysajoista... 153 4.2. Tositelajit... 153 5. ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT... 154 5.1. Tilinpäätöksen allekirjoitus... 154 5.2. Tilinpäätöksen merkinnät... 154
5 1. Toimintakertomus 1.1. Olennaiset tapahtumat taloudessa ja toiminnassa 1.1.1. Kaupunginjohtajan katsaus Kalajoen kaupungin visio ja strategia päivitettiin valtuustokauden alussa. Strategian mukainen toiminta on voimakkaasti muuttuvassa toimintaympäristössä entistäkin tärkeämpää. Kalajoen menestykseen uskotaan ja ohjat halutaan pitää omissa käsissä. Kalajoen kaupungin visio ja strategia Valtuustokauden alussa Kalajoen kaupungin visio ja strategia päivitettiin. Strateginen tarkastelu on paikallaan aina valtuustokauden alussa. Koko kuntasektori on voimakkaan uudelleenarvioinnin kohteena ja alueellamme on vireillä erittäin suuria investointeja, joten uudelleentarkastelulle oli tarvetta. Linjauksista käytiin työstämisen yhteydessä hyvässä hengessä perusteellinen keskustelu. Valtuutetut linjasivat, että Kalajoella jatketaan jo pitkään hyväksi havaitulla perustalla. Elinkeinojen edistäminen nähdään kaupungin keskeisenä keinona kasvattaa verotuloja, hoitaa työllisyyttä, parantaa tunnettavuutta, lisätä väestönkasvua ja mahdollistaa kunnallisten palvelujen tuottaminen itsenäisenä kuntana. Vahvalla elinkeinopolitiikalla rakennetaan paikkakunnan elinvoimaa ja hyödynnetään Kalajoen mahdollisuuksia. Tasapainoinen talous mahdollistaa strategioihin pohjautuvien laadukkaiden palvelujen järjestämisen ja tuottamisen. Kalajoen kaupungin talous on perinteisesti ollut tasapainossa. Julkisen sektorin taloudelliset paineet ovat niin suuria, että myös Kalajoella on strategisten linjausten mukaisesti ennakkoluulottomasti parannettava tuottavuutta. Talouden reunaehtojen tiukentuessa on tärkeää reagoida nopeasti ja tehdä rohkeasti päätöksiä.
6 Pohjois-Suomen parhaan työllisyyden kaupungin väestönkasvu jatkui Kalajoen kaupungin väkiluku on kasvanut koko kaupunkiajan 2002 vuodesta lähtien. Kasvu jatkui vuonna 2013. Kaupunkilaisia oli vuoden lopussa 12 644. Myönteinen väestökehitys ei ole itsestään selvyys. Lähialueella väestö kasvoi Kalajoen lisäksi vain Kokkolassa, Pyhäjoella ja Ylivieskassa. Kuntien välisessä nettomuutossa positiiviseen tulokseen pääsivät vain Kalajoki, Pyhäjoki ja Ylivieska. Kalajoella on siinä mielessä poikkeuksellinen tilanne, että väestö kasvaa ja samaan aikaan Kalajoki on myös Pohjois-Suomen parhaan työllisyyden kaupunki. Työllisyystilanne heikkeni kuitenkin Kalajoellakin suhteessa saman verran kuin koko maassa keskimäärin ja panostusta työllisyyttä parantaviin toimenpiteisiin tarvitaan edelleen. Keskimääräinen työttömyysaste Kalajoella oli vuonna 2013 9,6 %. Nuorten ja pitkäaikaistyöttömien määrässä oli kasvua. Tilanteen korjaamiseksi on käynnistetty erityistoimenpiteet hankerahoituksella. Talous vielä tasapainossa Kaupungin talous on vielä tasapainossa. Vuosikate (vajaat 5 miljoonaan euroa) oli yli suunnitelmapoistojen. Nettovelka 1686 /asukas ylittää kuitenkin jo valtuuston linjaaman viiden vuoden keskimääräisen tason (1600 /asukas). Julkisen talouden kestävyysvajeen korjaaminen tulee kohdistumaan Kalajoellekin. Kaupungin palvelutuotannon järjestämisessä ei ole realistista odottaa sellaisia isoja leikkauksia, joilla menoja olennaisesti pienennetään ilman että kuntalaisille tarjottuja palveluja olennaisesti heikennetään. Kaikkien osapuolten kannalta on parasta tehdä palvelutuotannon kehittämistä ja rakenteellisia uudistuksia ajoissa ja hillitä tällä tavoin menojen kasvua. Näin pystytään samalla parhaiten takaamaan piirun verran korkeatasoisemmat palvelut. Kalajoen kaupungin selkeä ylivertaisuustekijä on ollut se, että meillä on ollut tehokas ja vaikuttava kunnallinen palvelutuotanto. Kalajoen vahvuus on ollut oikeat strategiset linjaukset ja ennen kaikkea se, että päätöksentekijät ovat rohkeasti uskaltaneet tehdä strategisten linjausten mukaisia ratkaisuja. Tulopohjan kehittymistä vahvistaviin elinkeinopoliittisiin panostuksiin on riittänyt niukkoinakin aikoina resursseja. Samalla on kaiken aikaa uudistettu kunnallista palvelutuotantoa siten, että Kalajoella saa keskimääräistä paremmat kunnalliset palvelut edullisesti.
7 Kiitos kuluneesta vuodesta Kalajoen kaupunki on maineensa veroinen ja voimme kaikki olla tyytyväisiä siihen millaista työtä olemme yhdessä tehneet. Kehitettävää ja mahdollisuuksien parempaan hyödyntämistä meilläkin kuitenkin riittää. Kalajoen asema ja rooli kasvavana hyvien palvelujen kaupunkina eivät ole itsestään selviä, vaan ne on ansaittava ja hankittava. Menestykseen tarvitaan monen tahon osaamista, kovaa työtä ja hyvää yhteishenkeä. Menestys on monen tekijän summa ja me kaikki vaikutamme omalta osaltamme siihen millainen maine Kalajoella on ja kuinka vetovoimaiseksi kotikaupunkimme mielletään. Lämmin kiitos asiakkaillemme, yhteistyökumppaneillemme, luottamushenkilöille sekä sitoutuneelle, osaavalle ja aikaansaavalle henkilökunnalle kuluneesta vuodesta. Jukka Puoskari Kaupunginjohtaja
8 1.1.2. Kaupungin hallinto Kaupunginvaltuusto Kalajoen kaupungin ylin päättävä elin on kaupungin toiminnasta ja taloudesta vastaava kaupunginvaltuusto. Lokakuussa 2012 järjestetyissä kunnallisvaaleissa valittu uusi Kalajoen valtuusto aloitti toimintansa vuoden 2013 alussa. Kaupunginvaltuustoon kuluu 35 valtuutettua ja puolueet olivat edustettuina seuraavasti: Suomen Keskusta r.p. 20, Kansallinen Kokoomus r.p. 4, Vasemmistoliitto r.p. 4, Perussuomalaiset r.p. 2, Pro Kalajoki 2, Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue r.p 1, Vihreä Liitto r,p, 1, Suomen Kristillisdemokraatit r.p 1. Valtuuston kokoonpano vuonna 2013 on ollut seuraava: Märsylä Pekka maatilayrittäjä KESK pj Heikkilä Miika luokanopettaja KESK I vpj Arvo Jouko luokanopettaja, KOK II vpj koulunjohtaja Tilus Riitta A. kunnanjohtaja, HTM KESK III vpj Aho Erkki Yo-merkonomi PS Ainali Veli kanttori, eläkeläinen KD Alho Päivi koulunkäyntiavustaja, PLM VASL Alho Sirkka yliopistonopettaja, YTM VASL Halmeenpää Hanna biologian ja maantiedon lehtori VIHR Hietala Väinö kirvesmies, eläkeläinen VASL Hihnala Tarmo tuotantopäällikkö KESK Hänninen Sami opiskelija KESK Jyrinki Jouni toiminnanjohtaja KESK Kaattari Laura lastentarhanopettaja KESK Kinare Eero vapaa kirjoittaja, ex. yrittäjä VASL Murtoniemi Alpo ent. nuorisosihteeri, eläkkeellä KESK Myllylahti Terttu lehtori KESK Myllylä Raili emäntä, sosionomi KESK Mäntymäki Ritva luokanopettaja, koulunjohtaja KESK Nevalainen Tuomas proviisori, yrittäjä KESK Niemelä Kullervo maanviljelijä KESK Niemelä Mari sosionomi PRO K Nivala Juha agrologi, talousneuvoja KESK Ojala Tapani insinööri, tuotantojohtaja KOK Pahkala Eija kuntohoitaja KESK Pernu Lek myyjä PS Prittinen Anu kiinteistövälittäjä KESK Puusaari Alpo maanmittausinsinööri (AMK), FM KESK Rahja Mikko maatalousyrittäjä KESK Rahkola Juha toimitusjohtaja KOK Saari Hanna yrittäjä KOK Suni Timo SDP Tolonen Juhani turkistarhaaja KESK Untinen Jorma kehitysinsinööri PRO K Vuotila Aulis yrittäjä, eläkeläinen KESK. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana vuonna 2013 toimi Pekka Märsylä (KESK) ja ensimmäisenä varapuheenjohtajana Miika Heikkilä (KESK), toisena varapuheenjohtajana Jouko Arvo (KOK) ja kolmantena varapuheenjohtajana Riitta A. Tilus (KESK). Toimintavuonna 2013 kaupunginvaltuusto kokoontui 11 kertaa ja käsitteli kokouksissaan 139 asiaa. Vuoden 2012 tilinpäätös ja arviointikertomus hyväksyttiin 25.6.2013 ja vuoden 2014 talousarvio 17.12.2013. Vuoden aikana järjestettiin 10 valtuuston iltakoulua, joiden teemoina olivat mm. loma-asuntomessut, kuntarakenne, sosiaali- ja terveydenhuollon
9 palvelurakenneuudistus, konsernitilinpäätökseen sisältyvien yhteisöjen vuoden 2012 tilinpäätösten esittelyt, tilinpäätös 2012, ruokapalveluiden uudelleenorganisointi ja opetuspalveluiden uudelleenorganisointi selvitykset, keskustan kauppakeskus asia ja vuoden 2014 talousarvionäkymät. Valtuutetut tekivät vuoden aikana 17 valtuustoaloitetta. Kuntalaisaloitteita jätettiin toimintavuonna 2013, 2 kpl. Kalajoen kaupungin strategia uudistettiin alkuvuoden 2013 aikana. Strategian uudistamista valmisteltiin valtuuston strategiaseminaareissa, joista ensimmäinen järjestettiin 25.2.2013, toinen Seinäjoki/ Kuortane 16.4. - 17.4.2013 ja kolmas 29.5.2013. Strategia on kuvaus niistä valinnoista, painotuksista ja tavoitteista, joita valtuusto piti tärkeimpinä. Kaupunginhallitus Kaupunginhallituksen tehtävänä on huolehtia Kalajoen kaupungin hallinnon ja toiminnan johtamisesta kaupunginvaltuuston hyväksymien perusteiden mukaisesti. Kaupunginhallituksen kokoonpano vuonna 2013 on ollut seuraava: Myllylä Raili emäntä, sosionomi KESK pj Hänninen Sami opiskelija KESK I vpj Alho Sirkka yliopistonopettaja, YTM VASL Hihnala Tarmo tuotantopäällikkö KESK Niemelä Kullervo maanviljelijä KESK Pahkala Eija kuntohoitaja KESK Saari Hanna yrittäjä KOK Tuliniemi Juha yrittäjä VASL Untinen Jorma kehitysinsinööri PRO K Kaupunginhallituksen puheenjohtaja on toiminut Raili Myllylä (KESK) ja ensimmäisenä varapuheenjohtajana Sami Hänninen (KESK). Kaupunginhallituksen esittelijänä on toiminut kaupunginjohtaja Jukka Puoskari. Kaupunginhallitus kokoontui vuonna 2014 aikana 24 kertaa ja käsitteli 329 asiaa. Kaupunginhallituksen alaisuudessa toimi yksi jaosto: henkilöstöjaosto. Henkilöstöjaosto kokoontui vuoden 2013 aikana 3 kertaa. Henkilöstöjaostoon kuuluivat vuonna 2013 seuraavat jäsenet: Myllyllä Raili Niemelä Kullervo Kinare Eero Saari Hanna Tolonen Juhani pj vpj Kaupunginhallitus on valinnut hoitamaan ja valmistelemaan määrättyä palvelualuetta kaksi toimikuntaa: elinkeino- ja maankäyttötoimikunnan, jonka tehtävänä on tukea kaupungin kokonaiskehittämistä, hyvää yhdyskuntarakentamista ja kunnan ympäristökuvaa sekä maaseututoimikunnan. Elinkeino- ja maankäyttötoimikuntaan kuuluivat vuonna 2013 seuraavat jäsenet: Puoskari Jukka pj Märsylä Pekka vpj Alho Sirkka Jyrinki Jouni Myllylä Raili Niemelä Mari Puusaari Alpo
10 Rahkola Juha. Maaseututoimikuntaan kuuluivat vuonna 2013 seuraavat jäsenet: Vuotila Henna pj Hukka Kauko vpj Ketola Voitto Kupari Tuomas Pasanen Heidi Suvanto Anja Tuura Oskari. Kaupungin muut tilivelvolliset toimielimet ja niiden jäsenet Keskusvaalilautakunta vuonna 2013 Nikupaavo Hanna Suni Lassi Ikäheimo Ilpo Peltola Eila Väre Pekka pj vpj Perusturvalautakunta vuonna 2013 Murtoniemi Alpo pj Valikainen Esko vpj Alho Päivi Heikkilä Eeva-Liisa Myllylahti Terttu Mäntymäki Ritva Nevalainen Tuomas Peltola Matti Tallila Ismo Sivistyslautakunta vuonna 2013 Nivala Juha Ainali Veli Alajoki Sari Alho Tiina-Sisko Kaattari Laura Rautakoski Ossi Salmela Eeva Tolonen Juhani Tuliniemi Jenni pj vpj Tarkastuslautakunta vuonna 2013 Prittinen Anu Niemelä Mari Hukka Kauko Karjalainen Reijo Lahti Hannu Nygård Heikki Peltola Eila Vuorinen Heli Tekninen lautakunta vuonna 2013 Rahja Mikko Halmeenpää Hanna Hihnala Sari pj vpj pj vpj
11 Kurikkala Jani Siirilä Aila Suni Timo Tilvis Päivi Yrjänä Juha Vuotila Aulis Ympäristölautakunta vuonna 2013 Oja Heikki Hilli Vuokko Heikkilä Hannu Hihnala Seppo Männistö Jaana Pernu Lek Siironen Niko pj vpj Tilivelvolliset viran- ja toimenhaltijat vuonna 2013 Kaupunginjohtaja Palvelu Hallintopalvelut Kehittämispalvelut Perusturvapalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Hallintopalvelut Yleishallinto Henkilöstöohjaus ICT palvelut Talousohjaus Kehittämispalvelut Elinkeinopalvelut Maaseutupalvelut Kalajoen Satama Jukka Puokari Palveluvastaavat Yliparkas Juhani, talousjohtaja Puoskari Jukka, kaupunginjohtaja Mäki-Leppilampi Anne, perusturvajohtaja Siirilä Esa, sivistysjohtaja Raiman Marko, tekninen johtaja Palvelualuevastaavat Juvonen Otso, kaupunginsihteeri Juvonen Otso, kaupunginsihteeri Saari-Somero Mari, henkilöstöjohtaja (perhevapaalla vuonna 2013) Krank Sami, ICT -päällikkö Yliparkas Juhani, talousjohtaja Palvelualuevastaavat Himanka Miia, elinkeinojohtaja Pulkkinen Antti, maaseutujohtaja Anttio Esa, satamajohtaja 1.1.3. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys 2013 2012 Bruttokansantuotteeen volyymi/m-% -1,2-0,8 Työttömyysaste-% (koko maa) 8,2 7,7 Ansiotaso / muutos-% 2,0 3,2 Veroaste, % BKT:sta 45,4 44,0 Julkinen kulutus 1,2 0,6 Yksityinen kulutus -0,6 0,2 Rahan arvon muutos-% 1,5 2,8 Korot/% Lyhytaikainen/ 3 kk 0,2 0,6 10 vuotta 1,9 1,9 Lähteet: Tilastokeskus, VM, Suomen Kuntaliitto Asukasluku Kalajoella 12 644 12 625 Tavoite vuodelle 2013 oli 12 719 asukasta.
12 Keskimäärin kuukausittain: Avoimet työpaikat Kalajoella 54 69 Työttömyysaste Kalajoella 9,6 8,2 Työttömät työhakijat Kalajoella 552 464 Alle 25-v tyött. työnhakijat Kalajoella 80 65 Yli 50-v tyött. työnhakijat Kalajoella 215 183 Yli vuoden työttömänä olleet Kalajoella 124 76 Työttömyysaste Ylivieskan seutukunnassa 9,5 (Lähde: Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus) Rakennusvalvonnan lupapäätökset Kalajoella 218 240 Vuonna 2010 alkanut talouden kasvu heikkeni nopeasti. V. 2013 BKT:n volyymi supistui jo toisena vuotena peräkkäin. Euroopan finanssikriisiä on seurannut reaalitalouden heikkeneminen, joskin sen vaikutukset ovat hyvin erilaiset EU-valtioissa; mm. Saksassa talouden kasvu on ollut positiivinen, kun monissa muissa EU-valtioissa talouden kasvu on ollut heikkoa tai peräti negatiivista. Vaikka Suomessa BKT on supistunut, on työttömyysaste pysynyt ennakoitua paremmalla tasolla. Korkotaso pysyi edelleen viime vuonna ennätyksellisen alhaisena. Ennakkotietojen mukaan koko maan kuntatalouden tasapaino parani v. 2013 vuosikatteen osalta peräti yli 49 %. Verotulot kasvoivat koko maassa 6,7 %, mikä johtui pääosin verotuksen tilitysjärjestelmän muutoksesta v. 2013, mikä kasvatti tilityksiä kunnille kertaluonteisesti. Em. syy kasvatti verotuloja n. 80 % ja loppuosa kasvusta aiheutui palkkasumman kasvusta ja veroprosenttien noususta. Valtionosuudet kasvoivat 2,9 %. Toimintakulut kasvoivat koko maassa ennakkoarvioiden mukaan 2,6 %. Käyttötulot kasvoivat toimintakuluja enemmän, mikä mahdollisti vuosikatteen kasvun. Tuloslaskelmatasolla talouden tasapaino parani v. 2013. Koko maan lainakanta kasvoi ennakkotietojen mukaan 13,4 % eli 2.262 :sta 2.553. :oon asukasta kohti. Maakunnista Pohjois-Pohjanmaalla velkaantuminen oli koko maata suurempaa ja Keski-Pohjanmaalla pienempää. Tosin Keski-Pohjanmaa on maan velkaantunein maakunta (4.572. /as) ja Pohjois-Pohjanmaa toiseksi velkaantunein (3.157 /as). Taseen mukaisesti tarkasteltuna kuntien tasapaino heikkeni, 1.1.4. Olennaisimmat muutokset kunnan taloudessa ja toiminnassa Lainsäädännön vaikutukset toiminnan ja talouden muutoksiin Verontilityslakia kesäkuussa 2013 siten, että kaikkien verontilityslain mukaan tilitettävien verojen kertymisjaksot vastaavat verotililaissa tarkoitettujen verojen kertymisjaksoa. Verontilityslain 3 muutettiin, että tilitettävien verojen kertymisjakso alkaa kunkin kalenterikuukauden 18 päivänä ja päättyy seuraavan kalenterikuukauden 17 päivänä. Verohallinto tilittää verot kunkin kuukauden 28 päivänä. Muutoksen johdosta muun muassa jäännösverot ja kiinteistöverot tilitetään kunnille aiempaa nopeammin. Muutos tuli voimaan 31. elokuuta 2013. Valtionosuuksia leikattiin v. 201 lisää 23 asukasta kohti, mikä tekee Kalajoen kaupungille 290.000. Kuntalain 72 :n 1 momenttia on muutettu siten, ettei tilintarkastajien toimikautta sidota enää valtuuston toimikauteen. Valtuusto voi valita tilintarkastajat enintään kuudeksi tilikaudeksi eli kuudeksi vuodeksi. Kalajoen kaupungissa tilintarkastusyhteisön tarkastuskautta jatkettiin tarjouksen perusteella yhdellä vuodella eli vuosi 2013. Suurimmat investointikohteet
13 - tilivuoden 2013 aikana kaupunki hankki uusia maa-alueita 1,25 miljoonalla eurolla (ed. vuonna 1,65 M :lla). Valtuusto myönsi talousarviossa olevan 0,5 milj..n lisäksi 0,6 milj. lisää määrärahaa, - kaupunki hankki KOY Kalajoen Linja-autoaseman osakkeita vuonna 2013 vielä 90963 :lla, joten kaupunki omistaa osakkeista 100 % tilivuoden lopussa. - kaupunki hankki Kalajoen Hiekkasärkkien osakkeita v. 2013 yhteensä 8.379 :lla ja kaupungin omistusosuus on 91,3 % tilivuoden lopussa. - Merenojan koulun saneeraus valmistui tilivuonna ja tilivuonna 2013 käytettiin siihen 1.8 M ja kustannukset tilivuoden loppuun mennessä olivat yhteensä 4.034.245. Kustannusarvio oli 4,45 M. - uuden asuntoalueen Kotipuiston infrastruktuurin rakentamiseen käytettiin 542.400 ja lisäksi kevyen liikenteen väylään Kotipuisto koulukeskus 80.400. - yrityspuistojen kehittämishankkeeseen 593.700 (40 % rahoitus). - Santaholma 2013 hankkeeseen 301.200. - Kalajoen matkailukaupungin ympäristöhanke 697.800 (75 % rahoitus). - Kalajoen sataman investoinnit 542.200 - vesi- ja viemärilaitoksen investoinnit 503.400 Käyttötalouden toteutumisvertailu 2013 Menot Määrärahat Käytetty Tot % Alitus/- ylitys Hallinto 4 248 567 4 155 669 97,8 92 898 Kehittäminen 7 292 818 7 210 592 98,9 82 226 Perusturva 44 531 758 44 848 230 100,7-316 472 Sivistys 13 581 830 14 275 346 105,1-693 516 Tekninen 13 400 540 13 334 714 99,5 65 826 Yhteensä 83 055 513 83 824 551 100,9-769 038 Tulot Tuloarviot Kertynyt Tot % Alitus/- ylitys Hallinto 731 050 686 746 93,9 44 304 Kehittäminen 6 983 167 7 182 905 102,9-199 738 Perusturva 10 256 173 10 605 714 103,4-349 541 Sivistys 628 180 939 141 149,5-310 961 Tekninen 3 920 780 4 728 959 120,6-808 179 Yhteensä 22 519 350 24 143 465 107,2-1 624 115 Netto Käytetty/ Kertynyt Tot % Nettomääräraha Alitus/- ylitys Hallinto 3 517 517 3 468 923 98,6 48 594 Kehittäminen 309 651 27 687 8,9 281 964 Perusturva 34 275 585 34 242 516 99,9 33 069 Sivistys 12 953 650 13 336 205 103,0-382 555 Tekninen 9 479 760 8 605 755 90,8 874 005 Yhteensä 60 536 163 59 681 086 98,6 855 077
14 KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMISVERTAILU 2013 ILMAN LOMITUSTA Menot Määrärahat Käytetty Tot % Alitus/-ylitys Hallinto 4 248 567 4 155 669 97,8 92 898 Kehittäminen 2 803 859 2 386 687 85,1 417 172 Perusturva 44 531 758 44 848 230 100,7-316 472 Sivistys 13 581 830 14 275 346 105,1-693 516 Tekninen 13 400 540 13 334 714 99,5 65 826 Yhteensä 78 566 554 79 000 646 100,6-434 092 Tulot Tuloarviot Kertynyt Tot % Alitus/-ylitys Hallinto 731 050 686 746 93,9 44 304 Kehittäminen 2 358 407 2 307 892 97,9 50 515 Perusturva 10 256 173 10 605 714 103,4-349 541 Sivistys 628 180 939 141 149,5-310 961 Tekninen 3 920 780 4 728 959 120,6-808 179 Yhteensä 17 894 590 19 268 452 107,7-1 373 862 Netto Nettomääräraha Käytetty/ Kertynyt Tot % Alitus/-ylitys Hallinto 3 517 517 3 468 923 98,6 48 594 Kehittäminen 445 452 78 795 17,7 366 657 Perusturva 34 275 585 34 242 516 99,9 33 069 Sivistys 12 953 650 13 336 205 103,0-382 555 Tekninen 9 479 760 8 605 755 90,8 874 005 Yhteensä 60 671 964 59 732 194 98,5 939 770
15 Käyttötalouden yhteenveto 2012-2013 Menot 2013 2012 Muutos % Muutos Hallinto 4 155 669 4 500 450-7,7-344 781 Kehittäminen 7 210 592 7 041 654 2,4 168 938 Perusturva 44 848 230 43 136 691 4,0 1 711 539 Sivistys 14 275 346 13 635 124 4,7 640 222 Tekninen 13 334 714 12 991 757 2,6 342 957 Yhteensä 83 824 551 81 305 676 3,1 2 518 875 0 Tulot 2013 2012 Muutos % Muutos Hallinto 686 746 1 795 051-61,7-1 108 305 Kehittäminen 7 182 905 7 181 606 0,0 1 299 Perusturva 10 605 714 9 306 188 14,0 1 299 526 Sivistys 939 141 1 056 134-11,1-116 993 Tekninen 4 728 959 4 615 353 2,5 113 606 Yhteensä 24 143 465 23 954 332 0,8 189 133 Netto 2013 2012 Muutos % Muutos Hallinto 3 468 923 2 705 399 28,2 763 524 Kehittäminen 27 687-139 952-119,8 167 639 Perusturva 34 242 516 33 830 503 1,2 412 013 Sivistys 13 336 205 12 578 990 6,0 757 215 Tekninen 8 605 755 8 376 404 2,7 229 351 Yhteensä 59 681 086 57 351 344 4,1 2 329 742
16 Käyttötalouden yhteenveto 2012-2013 ilman lomitustointa Menot 2013 2012 Muutos % Muutos Hallinto 4 155 669 4 500 450-7,7-344 781 Kehittäminen 2 386 687 2 032 072 17,5 354 615 Perusturva 44 848 230 43 136 691 4,0 1 711 539 Sivistys 14 275 346 13 635 124 4,7 640 222 Tekninen 13 334 714 12 991 757 2,6 342 957 Yhteensä 79 000 646 76 296 094 3,5 2 704 552 Tulot 2013 2012 Muutos % Muutos Hallinto 686 746 1 795 051-61,7-1 108 305 Kehittäminen 2 307 892 1 901 847 21,4 406 045 Perusturva 10 605 714 9 306 188 14,0 1 299 526 Sivistys 939 141 1 056 134-11,1-116 993 Tekninen 4 728 959 4 615 353 2,5 113 606 Yhteensä 19 268 452 18 674 573 3,2 593 879 Yleistä käyttötalouden toteutumasta Määrärahoissa ja tuloarvioissa on huomioitu valtuustossa hyväksytyt muutokset. Toimintakulut ylittyivät 0,7 M ja toimintatuotot 1,6 M sekä toimintakate alittui 0,9 M. Ilman maatalouslomitusta toimintakulut ylittyivät 0,4 M ja toimintatuotot ylittyivät 1,4 M ja sekä toimintakate alittui 0,9 M. Hallintopalvelut Hallintopalvelujen nettomenot alittuivat varaukseen nähden 48.000. Kehittäminen Kehittämispalveluiden nettomenot alittuivat 281.000 ja ilman lomitustoimintaa ne alittuivat 50.000. Perusturva Perusturvapalveluiden tilipäätöksessä ovat mukana Merijärven kunnan osalta sosiaali- ja terveydenhuolto sekä Merijärven, Pyhäjoen ja Siikajoen kuntien sekä Raahen kaupungin osalta ympäristöterveydenhuolto, joissa kaikissa Kalajoen kaupunki toimii isäntäkuntana. Perusturvapalveluiden nettomenot alittuivat 33.000. Sivistys Sivistyspalveluiden nettomenot ylittyivät 382.000. Hallinnon nettomenot ylittyivät 16.000, perusopetuksen 47.000, keskiasteen 219.000 ja vapaa-aikatoimen 100.000. Tekninen Netto 2013 2012 Muutos % Muutos Hallinto 3 468 923 2 705 399 28,2 763 524 Kehittäminen 78 795 130 225-39,5-51 430 Perusturva 34 242 516 33 830 503 1,2 412 013 Sivistys 13 336 205 12 578 990 6,0 757 215 Tekninen 8 605 755 8 376 404 2,7 229 351 Yhteensä 59 732 194 57 621 521 3,7 2 110 673
17 Teknisten palveluiden nettomenot alittuvat 874.000. Tuloissa maan myyntivoitto ylittyi 606.000. Tuloslaskelmatarkastelu Vaikuttavat tekijät Laskennallinen Tot Erotus Toteutuneet toimintatuotot ylittyivät 1 M ja toimintakulut 0,8 M, joten toimintakate alittui 248.000. Verorahoitus kokonaisuudessaan jäi alle arvion 343.000, mikä johtui, että v:n 2012 verotulopohja jäi pienemmäksi kuin arvioitiin. Vuosikate oli 0,3 M suurempi kuin arvioitiin Toimintakulut kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 3,1 % ja käyttötulot (toimintatuotot + verotulot + valtionosuudet) kasvoivat 3,0 %, joten talouden tasapaino tuloslaskelmatasolla pysyi lähes ennallaan tilivuonna 2013 Verotulot Verotuloja kertyi 35,4 M, joka on 104.000 vähemmän kuin alkuperäisessä talousarviossa oli ja 369.000 vähemmän verrattuna talousarvioon ja siihen tehtyihin muutoksiin yhteensä. Verotulojen kasvu oli alkuvuonna positiivinen ja lokakuun tilityksen perusteella olisi mahdollista päästä jopa 36 M :oon. Ja kun vielä tilitysjärjestelmä muuttui 1.9.2013 alkaen, jolloin tilityksiä siirtyi vuodenvaihteessa edelliselle vuodelle, olettamus oli, että verotuloja kertyy selvästi arvioitua enemmän. Vuoden 2012 verotuksen valmistuttua selvisi, että vuonna 2012 verotettavan tulon kertyminen ei ollutkaan arvion mukainen ja marras - joulukuussa 2013 verotuloja oikaistiinkin vastaamaan vuoden 2012 verotettavia tuloja. Eli verotuloja kertyi marras-joulukuussa selvästi arvioitua vähemmän. Kunnallisveroja kertyi 211.000, yhteisöveroja 148.000 ja kiinteistöveroja 10.000 arvioitua vähemmän. Valtionosuudet Laskennallisia valtionosuuksia kertyi 28,9 eli 437.000 enemmän kuin alkuperäisessä talousarviossa arvioitiin ja 26.000 enemmän kuin talousarviossa ja siihen tehtyjen muutosten jälkeen arvioitiin Rahoituserät Toimintatulot 23 126 350 24 143 465 1 017 115 Toimintamenot -83 055 513-83 824 551-769 038 Toimintakate -59 929 163-59 681 086 248 077 Verotulot 35 816 000 35 447 099-368 901 Valtionosuudet 28 865 400 28 891 030 25 630 Rahoitus/netto -157 000 292 099 449 099 Yhteensä *) 4 595 237 4 949 142 353 905 *) = vuosikate Sijoitukset Kalajoen kaupunki sijoitti vv. 1999/2000 yhteensä 8,9 M Revon Sähkö Oy:n osakkeiden myyntituottoja. Sijoituksia hoitavat valtuuston hyväksymien sijoitusperiaatteiden mukaisesti ulkopuoliset omaisuudenhoitajat valtakirjalla. Vuoden 2013 lopussa niiden arvo oli omaisuudenhoitajien raporttien mukaan yhteensä 13,8 M, joka on 0,7 M suurempi kuin edellisen vuoden lopussa (5,5 %). Vuonna 2007 kaupunki tuloutti 1,255 M sijoitustuottoja, jotka käytettiin elinkeinopoliittisiin investointeihin. Kaupungin tuloslaskelmaan ja tulokseen vaikuttaviksi tekijöiksi ovat sijoitusvarojen osalta kirjattu seuraavat erät:
18 2013 2012 1.000 1.000 Korkotuotot 130 152 Myyntivoitot 341 112 Myyntitappiot -2-58 Arvon alentuminen -2 0 Arvon korottaminen 26 9 Omaisuudenhoitajien palkkiot -13-10 Vaikutus tulokseen on 480 205 Omaisuuden markkina-arvo poikkeaa taseessa olevasta arvosta, koska arvon korottaminen (varovaisuuden periaate) saadaan tehdä vain hankintahintaan saakka. Korkomenot Korkomenot olivat 329.000 (ed. v. 529.000 ) ja ne alittuivat talousarvioon nähden 370.000. Vuoden 2013 talousarviota laadittaessa arvioitiin korkotason olevan selvästi korkeammalla tasolla kuin se oli. Kaupungin lainakannasta 23,5 M (65 %) oli kuntatodistusohjelmien puitteissa laskettuja kuntatodistuksia, joiden korko euribor korkotasoa. Koko lainakanta oli vuoden lopussa 36,4 M. Investoinnit Investointien bruttomenot olivat 8,7 M ja nettoinvestoinnit 7,0 M. Investointimenot alittuivat 2,7 M. 1.1.5. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Tuloslaskelmatarkastelu 1 000 Tp 2013 Ta 2014 Ts 2015 Ts 2016 Ts 2017 Toimintatuotot 24 143 22 960 23 419 23 890 24 371 Toimintakulut -83 825-83 926-84 905-86 317-87 563 Toimintakate -59 681-60 966-61 485-62 426-63 192 Verotulot 35 447 36 477 37 571 37 571 38 322 Valtionosuudet 28 891 29 221 29 363 29 862 30 346 Rahoituserät 292-32 -432-532 -532 Vuosikate 4 949 4 700 5 017 4 475 4 944 Poistot -4 482-4 700-4 800-4 900-4 900 Tulos 467 0 217-425 44 Toimintakatteen muutos % 4,1 2,1 0,8 1,5 1,2 Vuosikatteen muutos % 0,2-5,0 6,7-10,8 10,5
19 Rahoituslaskelmatarkastelu 1 000 Tp 2013 Ta 2014 Ts 2015 Ts 2016 Ts 2017 Toiminnan rahavirta Vuosikate 4 949 4 700 5 017 4 475 4 944 Tulorahoituksen korjauserät -915 0 0 0 0 Toiminnan rahavirta 4 034 4 700 5 017 4 475 4 944 Investointien rahavirta Investointimenot -8 658-9 802-7 123-8 366-5 206 Rahoitusosuudet 500 1 904 407 1 770 279 Pys. vastaavien hyödykkeiden luovutukset 1 214 500 500 500 500 Investointien rahavirta -6 944-7 398-6 216-6 096-4 427 Toiminnan ja investointien rahavirta -2 910-2 698-1 199-1 621 517 Antolainojen muutokset 1 0 0 0 0 Lainakannan muutokset 2 281 2 300 800 600-900 Muut maksv. muutokset 2 334 400 400 400 200 Rahoituksen rahavirta 1 706 2 1-621 -183 Hyväksytyn taloussuunnitelman mukaan vv. 2014-2017 toimintakate kasvaa vuosittain 0,8-2.1 %. Jotta päästään em. vuosina keskimäärin 1,4 %::n vuosikasvuun, edellyttää se hyvin määrätietoista menojen sopeuttamista. Em. arvio on tehty marraskuussa 2013, jonka jälkeen talouskehitys ja arviot tulevasta talouskehityksestä ovat heikentyneet. Verotulojen kasvu jää todennäköisesti tänä vuonna arvioitua pienemmäksi ja myös arviot tulevien vuosien kehityksestä ovat myös heikentyneet. Rahoituslaskelma ei sisällä olennaisia koulurakennusten jaksotettavia investointimenoja lukuun ottamatta Pohjankylän saneerausta 570.000. Tarvetta on koulurakennusten em. suuremmalle saneeraukselle. 1.1.6. Kunnan henkilöstö Kaupungin henkilöstö 31.12. 2013 2012 Vakinaiset 791 791 Muut 346 323 Yhteensä 1137 1116 Palkat ja palkkiot 33,8 M 33,4 M Henkilöstösivukulut 10,5 M 9,5 M Eläkekulut 8,3 M 7,5 M Muut henkilöstösivukulut 2,2 M 2,0 M Henkilöstökulut yhteensä 44,3 M 43,0 M 1.1.7. Selonteko kaupungin sisäisestä valvonnan järjestämisestä Yleistä Kuntien ja kuntayhtymien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan merkitys kasvaa kuntien yhdistyessä, kuntakonsernien ja erilaisten palveluntuotantotapojen ja järjestelmien monimutkaistuessa sekä taloudellisen liikkumavaran supistuessa. Samalla johtamiselle asetetut odotukset kasvavat, palveluiden tarve lisääntyy ja syvenee. Lisäksi kunnallisen toiminnan riskit ovat osoittautuneet hyvin erilaisiksi. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut yleisohjeen kunnan ja kuntayhtymäntilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta. Yleisohjeen mukaan kunnat ja kuntayhtymät on velvoitettu antamaan tilinpäätöksessään hallituksen selonteot sisäisen valvonnan ja sekä konsernivalvonnan järjestämisestä. Yleisohjeen mukaan hallituksen on toimintakertomuksessaan tehtävä selkoa siitä, miten sisäinen valvonta ja sen osana
20 riskienhallinta on järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella, ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Sisäinen valvonta on olennainen osa tehokasta johtamista ulottuen kaikille organisaation tasoille. Sen osatekijöitä ovat sellainen johtamistapa ja valvontakulttuuri, joka edistää kaupungin tavoitteiden saavuttamista, resurssien tehokasta käyttöä ja toiminnan säännösten mukaisuutta. Merkittävän osan sisäisestä valvonnasta muodostavat myös riskienhallinta, luotettava ja oikeata tietoa tuottavaa raportointi ja tiedonvälitys sekä sisäinen tarkastus. Kaupunginhallitus ohjaa ja valvoo kaupungin organisaation toimintaa. Kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja ja muu konsernijohto vastaavat konsernitasolla hallinnon ja talouden sekä sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä. Muut tilivelvolliset luottamushenkilöt ja viranhaltijat vastaavat kukin omilla palvelualueillaan toimialojen ja niiden alaisten palveluyksiköiden hallinnon ja talouden sekä sisäisen valvonnan järjestämisestä. Sisäisen valvonta ja systemaattinen riskienhallinta edellyttää yhdenmukaisia ohjeita. Selonteon tarkoituksena on mm. korostaa johdon vastuuta sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja johtamisesta. Käytännössä selonteon toteuttaminen merkitsee sitä, että ylimmän johdon on sitoutettava alempi johto ja tätä kautta koko henkilökunta riskienhallintaan SISÄISEN VALVONNAN NYKYTILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT Kaupunginhallitus on 20.12.1999 hyväksynyt sisäisen valvonnan ohjeet. Kaupunginhallitus on 27.11.2007 hyväksynyt konserniohjeet. Kaupunginhallitus on hyväksynyt hankintaohjeen (31.1.2011 33) sekä hankekäsikirjan (14.2.2011 429). Kaupunginjohtaja on antanut toimintavuonna hankintaohjeita täydentävän seuraavan ohjeistuksen, jota noudatetaan kaikessa Kalajoen kaupungin hankinnoissa: pienhankintaostokset keskitetään pääsääntöisesti Kalajoelle. Mikäli Kalajoki toimii jonkin palvelun osalta yhteistoiminta-alueen vastuukuntana, palvelun pienhankinnat suoritetaan pääsääntöisesti yhteistoiminta-alueen kunnista. Pienhankinnoissa otetaan käyttöön luottokortti järjestelmä. Kalajoen/yhteistoiminta-alueen ulkopuolella sijaitsevissa liikkeissä lopetetaan Kalajoen kaupungin käytössä olevat tilit. Kaupunginhallitus on hyväksynyt sijoitusomaisuuden sijoitusperusteiden tarkistamisen (31.1.2011 35). Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Talousarvion täytäntöönpano-ohjeet on annettu. Palvelujen johtaminen ja hallinto on asianmukaisesti järjestetty. Kaupunginhallitus ohjeistaa yhtiökokousedustajia toimimaan yhtiökokouksessa kaupunginhallituksen päätösten mukaisesti. Yhtiökokous valitsee yhtiön toimielinten jäsenet ja tilintarkastajat Kaupunginhallituksen tiedossa ei ole lakien ja säännösten sekä hyvän hallinto- ja johtamistavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittävä korvaus, kanne tms. vaatimus tai oikeusseuraamus. Vireillä olevissa oikeudenkäynneissä ei ole sellaisia, jotka vaikuttaisivat oleellisesti kaupungin tulokseen. Toiminnan ja talouden lainmukaisuudessa ja talousarvion noudattamisessa ei ole havaittu merkittäviä puutteita.