Pelastustoimi Maakunnan pelastusliikelaitos fuusion esiselvitys Maakuntahallitus 20.8.2018 Olavi Liljemark
Osana maakuntauudistusta Uudenmaan maakuntaan perustetaan maakunnan turvallisuustoimialasta ja pelastuspalvelujen järjestämisestä vastaava yksikkö sekä pelastusliikelaitos, joka muodostetaan fuusioimalla nykyiset neljä maakunnassa toimivaa pelastuslaitosta yhdeksi Uudenmaan pelastusliikelaitokseksi. Maakunnan on omassa toiminnassaan erotettava toisistaan pelastustoimen järjestäminen ja palvelujen tuottaminen.
Uudenmaan pelastusliikelaitoksen perustamisen seurauksena syntyy pelastusliikelaitos, jonka henkilöstön kokonaismäärä on noin 2000 pelastustoimen ja ensihoidon ammattilaista. Lisäksi sopimuspalokuntien hälytysryhmissä noin 2300 henkilöä. Pelastusliikelaitoksen käyttötalouden kokonaismäärä TA 2020 laskelman mukaan olisi noin 163 milj. ja kokonaissuoritemäärä noin 175 000 suoritetta. Kokoluokaltaan Uudenmaan pelastusliikelaitos olisi pohjoismaiden suurin ja merkittävä vaikuttaja Suomen sisäisen turvallisuuden toimijana.
Pelastustoimen käyttötalouden kustannusrakenteesta pääosa muodostuu henkilö- ja tilakustannuksista. Henkilökustannusten osuus on noin 70 % ja tilakustannusten osuus 15 %. Loppuosa kustannusrakenteesta muodostuu pienemmistä kustannuseristä kuten vakuutuksista, polttoaineista, huolto- ja korjaustoiminnasta, pientarvikkeista, työterveyshuollon kustannuksista yms.
Siirtymäkauden aikana palvelutuotanto tulisi organisoida palvelualueisiin, jotka pohjautuvat nykyisiin neljään pelastusalueeseen. Siten voidaan varmistaa maakuntastrategian mukainen turvallinen siirtymä ilman, että siihen sisältyy aluemuutoksista johtuvia riskejä. Kustannussäästöjä voidaan saavuttaa muun muassa koko Uudenmaan kattavien keskitettyjen yhteispalvelujen kautta. Lisäksi koko maakunnan kattavaa pelastusaluetta johdettaisiin yhdenmukaisten periaatteiden ja toimintamallien pohjalta, mikä näkyisi esimerkiksi yhdenmukaisesti suoritettavien palotarkastusten ja rakentamisen ohjauksen kautta.
Uudenmaan pelastusliikelaitos siirtymäkauden hallinnollinen organisaatio Uudenmaan pelastusliikelaitos johtokunta Pelastusliikelaitos johtaja Hallinnon tukipalvelut TAHE, HR, SA,TI, OSKE, ICT Pelastusliikelaitoksen sisäiset yhteispalvelut Läntinen palvelualue Helsingin palvelualue Keskinen palvelualue Itäinen palvelualue Varautuminen, väestönsuojelu ja vaativat asiantuntijatehtävät TIKE Pelastustoiminnan johtamistoiminta Pelastustoiminta Pelastustoiminta Pelastustoiminta Pelastustoiminta Pelastustoimen kaluston ja varusteiden hankinta Onnettomuuksien ehkäisy Onnettomuuksien ehkäisy Onnettomuuksien ehkäisy Onnettomuuksien ehkäisy Tekniset palvelut Tilapalvelut Ensihoito Ensihoito Ensihoito Ensihoito Sopimuspalokunnat Ensihoito
Pelastustoiminnan toiminnoista pelastusyksiköiden ja niiden miehistön toiminta säilyy pääosin ennallaan. Voimassaolevan pelastuslain nojalla SM:n toimesta annetun toimintavalmiusohjeen mukaisia valmiusaikoja ei lähiaikoina olla muuttamassa. Käytännössä se tarkoittaa nykyisen asemaverkon ylläpitämistä ja uusien rakentamista toimintavalmiusaikojen edellyttämällä tavalla.
Alustavien suunnitelmien mukaan ensihoitoa koskeva toimintatapa olisi säilymässä pääosin nykyisenkaltaisena pienin poikkeuksin. Ensihoitoa koskevan palvelun järjestämisestä vastaa edelleen sosiaali- ja terveystoimi ja pelastusliikelaitos toimii ensivaste- ja ensihoitopalvelujen tuottajana erillisen sopimuksen mukaisesti.
Hallituksen esitys pelastustoimen järjestämislaiksi (HE 16/2017) antaa SM:lle mahdollisuuden valtioneuvoston asetuksella päättää koottujen pelastustoimeen liittyvien palvelujen sijoittamisesta määrättyihin maakuntiin. Kootut palvelut liittyvät kansainvälisen pelastustoiminnan tai kemiallisten ja säteilytilanteiden (CBRNE) edellyttämään erityisvalmiuteen, merellisten onnettomuuksien pelastustoimintaan (MIRG), merialueen öljyntorjuntaan tai alueellisiin ja valtakunnallisiin tilannekuvajärjestelyihin.
Hallituksen esityksen mukaan väestönsuojat eivät ole pelastustoimen toimitiloja, joten maakunta ei niitä lähtökohtaisesti vuokraisi, jolleivat kunta ja maakunta jostakin syystä näin sovi. Pelastusliikelaitoksen talousarvion 2020 laskennan yhteyteen on laadittu painelaskelma, jossa on huomioitu mahdollinen kiinteistöjen vuokrakuluihin, kaluston ja varusteiden investointeihin, palkkojen harmonisointiin sekä mahdollisesti pelastajia ja ensihoitajia koskevan työajan muutoksen aiheuttama kustannusten nousu.
Uudenmaan pelastuslaitosten TA 2020 arviolaskelma (painelaskelma) TA 2020 Pelastustoimi Ensihoito Laskennallinen kustannusten nousu Kiinteistöjen vuokrakulut 18,1 milj. 1,2 milj. +10 % = 1,9 milj. Henkilöstökulut 72,5 milj. 32,9 milj. +3 % = 3,1 milj. Investoinnit + leasing 9,5 milj. 2,19 milj. +10 % = 1,1 milj. Vuorotyötä koskeva työajan muutos 42 h > 40 h/vk vt:ssä 1445 htv Yhteensä + 100 htv = 5,0 milj. + 11,27 milj.
Siirtymävaihe tulisi toteuttaa maakunnan strategian Turvallinen siirtymä, rohkea uudistuminen periaatteiden mukaisesti. Siirtymäkauteen vaikuttavat maakuntalakien hyväksyntä, maakuntavaalit ja maakunnan aloittaminen. Siirtymävaiheen varmennuksella voidaan taata siirtymävaiheen toteutus ilman pelastusliikelaitoksen päivittäistä toimintaa koskevia katkoja ja häiriöitä. Erityinen merkitys siirtymävaiheen varmennuksella on ICT palvelujen siirtämisessä, joka tulisi toteuttaa porrastettuna kunkin palvelualueen osalta.
Pelastustoimen nykytilan ja taloudellisten vaikutusten selvittämiseksi tulisi perustaa kolme erillistä selvityshanketta. Selvitys nykyisten neljän tilannekeskuksen toimintojen sijoittamisesta Helsingin pelastuslaitoksen entisen hätäkeskuksen tiloihin ja siirrosta aiheutuvat kustannusvaikutukset pelastusliikelaitokselle. Selvitys nykyisestä asemaverkostosta ja käytössä olevien tilojen soveltuvuudesta suhteessa voimassaoleviin toimintaaikavaatimuksiin ja uusien asemien rakentamistarve viisivuotiskaudella 2020-2025. Selvitys sopimuspalokuntien palokuntasopimusten teknisistä eroavaisuuksista, vuokrasopimuksista ja palokuntasopimusten sopimuskorvauksia koskevista eroista.
Pelastustoiminnan toimintavalmiuden säilyessä nykyisellä tasolla, tehokkuuden lisäys tapahtuu pääosin yhteispalveluiden kautta. Pidemmällä aikavälillä yhteispalveluiden vaikutus koskee myös pelastustoiminnan järjestelyjä ja samalla se antaa mahdollisuuden arvioida pelastustoiminnan palvelukokonaisuutta uudelleen siirtymäkaudella 2021-2025. Palvelukokonaisuuden uudelleenarviointi tulisi tehdä yhteispalveluiden vakiinnuttua uuteen toimintamuotoonsa, kuitenkin viimeistään 2023. Uudelleenarvioinnin oletusarvona on käytetty kahta vuotta toiminnan aloituksesta.
Seuraa valmistelua ja osallistu keskusteluun www.uusimaa2019.fi @Uusimaa2019 #Uusimaa2019 #turvallinensiirtymä