Pelastustoimi. Maakunnan pelastusliikelaitos fuusion esiselvitys. SJR Olavi Liljemark

Transkriptio

1 Pelastustoimi Maakunnan pelastusliikelaitos fuusion esiselvitys SJR Olavi Liljemark

2 Pelastuslaitosten fuusion esiselvitys Uudenmaan maakunnassa on vuoden 2020 alusta maakunnan turvallisuustoimialasta ja pelastuspalvelujen järjestämisestä vastaava yksikkö sekä pelastusliikelaitos, joka fuusioidaan maakunnan nykyisistä neljästä pelastuslaitoksesta. Osana Uusimaa2019 hankkeessa toteutetaan pelastuslaitosten fuusion toteuttamisen valmistelua koskeva esiselvitys.

3 Esiselvitys lyhyesti: Organisoinnin, johtamisen ja hallinnon vaihtoehtoiset mallit. Mallien vahvuudet ja heikkoudet pelastuslaitoksen palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden sekä talouden kannalta. Realistiset ICT muutossuunnitelmat. Esitys pelastuslaitoksen organisoinnin ja johtamisen malliksi sekä toteuttamisen aikatauluksi. Esitys keskeisistä muutoksista palvelutoiminnan tavoitteissa ja palvelurakenteessa. Esitys fuusion toteuttamisen tiekartaksi eli jatkovalmistelun toimenpiteiksi, organisoinniksi ja aikatauluksi.

4 Pelastuslaitosten fuusion esiselvitys Esiselvityksen tekijän on toimittava kiinteässä yhteistyössä maakunnan turvallisuustoimialasta ja pelastuspalvelujen järjestämisestä sekä sote-palvelujen järjestämisestä vastaavien yksikköjen valmistelijoiden sekä erityisesti maakunnan pelastuslaitosten kanssa.

5 Keskeiset yhteistyöhenkilöt Pelastusjohtajat: Simo Wecksten, Peter Johansson, Jyrki Landstedt, Veli-Pekka Ihamäki ICT-hankejohtaja Mikko Rotonen ja/tai ICT-hankejohtaja Arja Rantanen, Jari Luotola ICT arkkitehti (pela asiantuntija) Budjettijohtaja Markus Syrjänen Henkilöstöjohtaja Outi Sonkeri Tilajohtaja Carl Slätis Hallintojohtaja Lauri Tanner Hankejohtaja Teemu Seppälä (Uudenmaan maakunnan talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalveluiden toimintayksikkö) Maakunnan strategiajohtaja Markus Pauni Hankejohtaja Teppo Heikkilä SOTE viranomaistoiminta / HUS Tom Silfvast (ensihoito)

6 Pelastustoimen koordinaatioryhmä Vastuukunnat: Vantaa, Martti Lipponen, puheenjohtaja Helsinki, Matti Koskinen Espoo, Mauri Suuperko Porvoo, Jukka-Pekka Ujula Pelastusjohtajat: Helsinki, Simo Weckstén KU, Jyrki Landstedt LUP, Veli-Pekka Ihamäki IUP, Peter Johansson AVI, Kimmo Kohvakka ELY, Jaana Lähteenmäki Uusimaa2019 valmistelijat Asiantuntijoita kutsutaan tarpeen mukaan (HUS, Poliisi, HVK, PV jne.)

7 Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen (lakiesitys) Järjestämislain 4 mukaan maakunnan on erotettava palvelujen järjestäminen ja tuottaminen. Palvelujen tuottamisesta vastaa MKL 52 mukainen liikelaitos (pelastusliikelaitos) MKL 52 mukaan maakunta perustaa liikelaitoksen, jonka tehtävänä on tuottaa Maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvia sote-palveluita Muita sille erikseen säädettyjä palveluita (pelastuslaki, valmiuslaki) Maakunnan sille järjestämisvastuunsa perusteella osoittamia tehtäviä (varautuminen)

8 Laki pelastustoimen järjestämisestä (HE 16/2017) Pelastustoimen palvelujen tuottaminen Maakunnan on omassa toiminnassaan erotettava toisistaan pelastustoimen järjestäminen ja palvelujen tuottaminen. Maakunnan omasta palvelujen tuotannosta vastaa maakuntalain 52 :ssä tarkoitettu maakunnan liikelaitos

9 Hallituksen esitys pelastustoimen järjestämislaiksi (HE 16/2017) Laintasoinen sääntely koottavista palveluista muodostuu perustuslain 121 :n 4 momenttiin sisältyvän lailla säätämisen vaatimuksen kannalta liian epätäsmälliseksi, erityisesti ottaen huomioon muita kuin koottuja palveluja hoitavia maakuntia koskevat, 3 :n 3 momentista aiheutuvat rajoitukset. Laissa on nyt ehdotettua täsmällisemmin määriteltävä, millaisia palveluita kokoaminen voi koskea. Tällainen muutos on edellytys lakiehdotuksen käsittelemiselle tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. (perustuslakivaliokunta)

10 Hallituksen esitys pelastustoimen järjestämislaiksi (HE 16/2017) annettu eduskunnalle (perusteluosa) 3. Suurempiin kokonaisuuksiin koottavia voisivat olla esimerkiksi tehtävät, jotka liittyvät kansainvälisen pelastustoiminnan tai kemiallisten ja säteilytilanteiden (CBRNE) edellyttämään erityisvalmiuteen, merellisten onnettomuuksien pelastustoimintaan (MIRG) merialueen öljyntorjuntaan tai alueellisiin ja valtakunnallisiin tilannekuvajärjestelyihin. Palvelujen kokoaminen suurempiin kokonaisuuksiin tarkoittaa käytännössä, että palvelujen tuottaminen tapahtuisi erikseen määrättyjen maakuntien toimesta. Se ei vaikuttaisi maakuntien järjestämisvastuuseen, joka säilyisi yhdenmukaisena maakunnilla.

11 Palvelujen kokoaminen suurempiin kokonaisuuksiin Pelastustoimeen kuuluvia palveluja voidaan koota suurempiin kokonaisuuksiin yhdelle tai useammalle maakunnalle, jos se on välttämätöntä palvelujen saatavuuden, laadun, vaativuuden, harvinaisuuden taikka niistä johtuvien suurten kustannusten perusteella. Koottavista palveluista sekä niistä maakunnista, joihin palvelut kootaan, säädetään valtioneuvoston asetuksella. Ennen valtioneuvoston asetuksen antamista on kuultava niitä maakuntia, joita asia koskee. Maakunta, jolle palvelu on 2 momentin nojalla osoitettu, vastaa sen yhdenvertaisesta saatavuudesta sekä päättää palvelun tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä, tuottamistavasta ja viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä. Muilla maakunnilla ei ole päätösvaltaa näistä palveluista eivätkä ne saa tuottaa tai hankkia niitä muualta. Palvelun osoittaminen tietylle maakunnalle tarkoittaa sitä, että niitä saisivat järjestää ja tuottaa vain ne maakunnat, joille ne on osoitettu.

12 SM lakiesitys / ohjeistus, tilanne 5/2018 Hallituksen esitys pelastustoimen järjestämislaiksi (HE 16/2017) annettu eduskunnalle , antaa SM:lle oikeuden antaa pelastustoimelle sitovia määräyksiä ja ohjeita. Pelastustointa koskeva uudistettu ohjeistus tulossa syksy Palvelutasopäätöksen laadintaohje, pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje ja valvontasuunnitelma yhdistetään yhdeksi ohjeasiakirjaksi. Toimintavalmiusajat riskialueittain säilyvät nykyisellään. PSR rahoittamana aloitetaan kolmivuotinen tutkimushanke riskialueiden ja toimintavalmiuden määrittämiseksi. Lopputulos riippuvainen tutkimustuloksista.

13 Selvitystyön sisältö 1/4 SM:n ja Uudenmaan maakunnan strategiat. Yhteistyötahot ja ohjausryhmät. Uudenmaan pelastuslaitosten nykytila. SM:n pelastustoimen ohjaus Pelastuslaitosten toimintavalmiusaikojen toteutuma Pelastuslaitosten vuorotyön työaikajärjestelmä. Fuusion tekemiseen vaikuttavien keskeisten tekijöiden tilannekuvat: ICT, TAHE, HR, toimitilat, ensihoitopalvelut. Pelastusliikelaitoksen tuottamat sisäiset yhteispalvelut.

14 Selvitystyön sisältö 2/4 Pelastuslaitosten nykyisistä ylläpitämistä sisäisistä palveluista muodostettavat yhteiset Uudenmaan pelastusliikelaitoksen yhteispalvelut: TAHE ja HR palvelut osittain (pääosa palveluista palvelukeskuksilta) Tilannekeskuspalvelut (TIKE) Operatiiviseen johtamistoimintaan liittyvät palvelut (P2, P3, P4) Operatiivisen kaluston ja varusteiden hankintapalvelut (juridiset palvelut hankintakeskukselta) Kaluston ja varusteiden huolto- ja ylläpitopalvelut Tilapalvelut osittain (pääosa palveluista tilakeskukselta) OSKE:n asema ja tehtävät: Pelastustoimen henkilöstön täydennyskoulutus Pelastajien ensihoidon perustason koulutuksen järjestäminen Sopimuspalokuntien koulutuksen järjestäminen

15 Selvitystyön sisältö 3/4 Pelastusliikelaitoksen talous ja painelaskelma Pelastusliikelaitoksen kaluston ja varusteiden investoinnit (leasing) ja uushankinta-arvo Yleiset väestönsuojat (Helsinki) Pelastusliikelaitoksen hallinnollinen organisaatio ja johtamisrakenteet Esitys pelastusliikelaitoksen muodostamiseksi, tiekartaksi ja aikatauluksi: Hallinnon perustaminen Pelastusliikelaitoksen johtajan valinta / valtuusto /aikataulu Palvelualueiden johtajien valinta / hallitus / aikataulu Talouspäällikön ja henkilöstöpäällikön valinta / aikataulu Siirtymävaihe Siirtymävaiheen jaksotus ja varmennus Alustavan aikataulun muuttuminen ja sen vaikutukset

16 Selvitystyön sisältö 4/4 Erilliset hankkeet Selvitys pelastustoimen tilannekeskuksesta ja nykyisten neljän tilannekeskustoimintojen sijoittamisesta Helsingin pelastuslaitoksen entisiin hätäkeskuksen tiloihin. Samassa yhteydessä selvitetään SM:n näkemys koottavista TIKE palveluista Uudenmaan pelastusliikelaitoksen tilannekeskukseen. Selvitys nykyisestä asemaverkostosta ja käytössä olevien tilojen soveltuvuudesta suhteessa voimassaoleviin toimintaaikavaatimuksiin ja uusien asemien rakentamistarve viisivuotiskaudella Tulokset luovutetaan tilakeskukselle ennen TA:n laadintaa.

17 Pelastuslaitosten kokonaisresurssit Uudenmaan alueen Käyttötalous 2017 Investoinnit 2017 Leasing 2017 pelastuslaitokset: Helsinki, Itä- Uusimaa, Keski-Uusimaa, Länsi- Uusimaa Pelastustoimi 107,3 milj. brutto 8,7 milj. brutto 0,8 milj. Ensivaste- ja ensihoitopalvelut 39,1 milj. 0,39milj. 1,8 milj. Yhteensä 146,4 milj. 9,09 milj. 2,6 milj. Vakituinen henkilöstö vuorotyössä päivätyössä 418 Osa-aikainen henkilöstö 117 Palo- ja pelastustehtävät Ensivaste- ja ensihoitotehtävät Operatiiviset tehtävät kokonaissuoritemäärä Onnettomuuksien ehkäisyn valvontatoimenpiteet ja turvallisuusviestintä Valvontatoimenpiteet Turvallisuusviestintä (tavoitetut henkilöt) Pelastusasemat / ensihoitoasemat vakituiset 32 Osa-aikaiset / kunnat ensihoito 4 6 Pelastusasemat / ensihoitoasemat 146 yhteensä Sopimuspalokunnat Sopimusten piirissä Hälytysryhmien 109 henkilöstö Tehdaspalokunnat / Tehdaspalokunnat 4 Sotilaspalokunnat 2 Sotilaspalokunnat Alueen asukasluku sopimuspalokunnat 104

18 Konserniemo Konserniesikunta Hallintoyksikkö Talousyksikkö Strategiayksikkö Maakuntajohtaja Sisäinen tarkastus Ulkoinen tarkastus Maakuntakonsernin tukipalvelukeskukset HR-yksikkö Viestintäyksikkö Omistajaohjausyksikkö Tietoyksikkö? LUONNOS - Talous- ja henkilöstö -hallinnon palvelut Strategiset asiantuntijatehtävät Yhteiset palvelut ja johdon tuki Sote-järjestämistoiminto Asiakkuuksien omistajuudet ja järjestäminen Pelastuspalvelujen järjestäminen* Maakunnan henkilöstö-, tieto-, tilaturvallisuus* Turvallisuustoiminto Ympäristöterveydenhuollon järjestäminen* Valmius ja varautuminen, yhteistyö* Maakuntapolitiikka / kehittämispalvelut* Kasvupalvelut* Elinvoimatoiminto Rahoituspalvelut* Maatalouspalvelut* - Ictpalvelut - Hankintaja logistiikka -palvelut - Muut keskitetyt tukipalvelut Erityis- ja vaativat palvelut linja -Erikoissairaanhoito (HUS) -erityistason sos.huolto -vaativan tason sos.huolto Hallinto, ohjaus ja johtaminen Sote-liikelaitos Peruspalvelut -linja Toiminnalliset alueyksiköt v Helsinki Vantaa- Kerava Keski- Uusimaa Espoo, Kirkkon.- Kauniainen Läntinen Uusimaa Itäinen Uusimaa Keskitetyt peruspalvelut Sisäiset kehittämisja tukipalvelut Maakunnan sote-keskus Oy(t): Osakeyhtiömuotoisen toiminnan käynnistymisajankohta riippuu valinnanvapauteen siirtymisen lopullisesta aikataulusta Sis. mahd. Työterveys Outhouse Oy Pelastuslaitos -liikelaitos Ympäristöterveydenhuoltoliikelaitos Tytär- ja osakkuusyhtiöt: HUS-Kiinteistöt Oy Hyksin kliiniset palvelut Oy Oy Apotti Ab Hyks-Instituutti Oy Uudenmaan sairaalapesula Oy Orton Oy Ym. Maakuntien tilakeskus Oy (HUS Kiiinteistöt Oy?) Vimana Oy Työterveys Inhouse Oy Työterveys Outhouse Oy *) Toimintoja, eivät tässä vielä yksiköitä v

19 Sääntöhierarkia Hallintosääntö Maakuntahallinnon toimintasääntö Sote-liikelaitoksen toimintasääntö Pelastusliikelaitoksen toimintasääntö Ympäristönterveydenhuoltoliikelaitoksen toimintasääntö

20 Hallinnon järjestäminen / pelastusliikelaitos Lautakuntarakenne esitetään poistettavaksi pelastusliikelaitoksen turvallisuus ja elinvoimatoimintojen osalta Poliittinen päätöksenteko > johtokunta > hallitus > valtuusto Järjestäjä vie tarpeelliselta osin järjestäjän vastuulla olevat asiat suoraan hallituksen käsittelyyn (mm. palvelutasopäätös)

21 Uudenmaan pelastusliikelaitos siirtymäkauden hallinnollinen organisaatio Uudenmaan pelastusliikelaitos johtokunta LUONNOS Pelastusliikelaitos johtaja Hallinnon tukipalvelut TAHE, HR, SA Pelastusliikelaitoksen sisäiset yhteispalvelut Varautuminen, väestönsuojelu ja vaativat asiantuntijatehtävät Läntinen palvelualue Helsingin palvelualue Keskinen palvelualue Itäinen palvelualue Sisäiset ICT palvelut TIKE Operatiivinen johtamistoiminta Pelastustoiminnan tehtäväalue Pelastustoiminnan tehtäväalue Pelastustoiminnan tehtäväalue Pelastustoiminnan tehtäväalue Operatiivisen kaluston ja varusteiden hankinta Kaluston ja varusteiden huolto ja ylläpito Ensihoidon tehtäväalue Ensihoidon tehtäväalue Ensihoidon tehtäväalue Ensihoidon tehtäväalue Tilapalvelut Henkilöstön täydennyskoulutus Onnettomuuksien ehkäisyn tehtäväalue Onnettomuuksien ehkäisyn tehtäväalue Onnettomuuksien ehkäisyn tehtäväalue Onnettomuuksien ehkäisyn tehtäväalue Pelastajien ensihoidon perustason koulutus Sopimuspalokuntien koulutus

22 Tilakeskus / pelastusliikelaitos Tiloihin kohdistuvat investoinnit vuokravaikutteisia. Pelastuslaitosten selvitettävä nykyinen asemarakenne, käytössä olevien tilojen soveltuvuus suhteessa toimintaaikavaatimuksiin ja uusien asemien rakentamistarve viisivuotiskaudella Erillinen hanke, jonka tulee luovuttaa kiinteistöjä koskeva selvitys tilakeskukselle, syksy 2018 ennen talousarvion laadintaa.

23 Budjetti / pelastusliikelaitoksen talousarvio 2020 Talousarvion lähtökohta pelastuslaitosten TI 2017-TA 2018 keskiarvo. Palkankorotukset erillisenä. Alustavat laskelmat (käyttötalous) syksy Investoinnit leasing periaatteella. Parhaillaan selvitetään rahoitusyhtiön kilpailutusta. Maakuntien yhteiskilpailutus rahoitusyhtiön osalta ja maakunnat toteuttavat hankinnat alueittain. Lisäksi selvitetään VM:n välirahoitusmahdollisuutta.

24 Investoinnit / Uudenmaan pelastuslaitosten kaluston uushankinta-arvo 2018 Kalusto Määrä a` hinta Kokonaissumma Raskaat ajoneuvot ,0 milj. Muut ajoneuvot ,0 milj. Ambulanssit ,8 milj. Öljyntorjuntaveneet ,0milj. Öljyntorjuntapuomit 40 km ,0 milj. Öljyntorjuntalaitteistot 30 kpl ,0 milj. Suojavarusteet ,0 milj. Viesti- ja tietojärjestelmät Yhteensä 5,0 milj. 159,8 milj. Vuosittaiset investoinnit 2017 Investoinnit + leasing Investoinnit 2017 Leasing 2017 Yhteensä 11,69 milj. 9,09 milj. 2,6 milj.

25 Väestönsuojat Helsinki Pelastuslaitoksella on oma kiinteistöhuolto (31 htv) ja oma toimitilahallinto, isännöinti ja rakennuttaminen (8 htv). Nykyisessä järjestelmässä pelastuslaitos maksaa pääomavuokraa kaupunkiympäristön toimialalle hallinnassaan olevista pelastusasemista (7 kpl) ja väestönsuojista (31 kpl). Lisäksi pelastuslaitos hoitaa kiinteistöhuollon ja suojatilojen edelleen vuokrauksen 15 kaupunkiympäristön väestönsuojassa ja vastaa poikkeusolojen laitteiden hoitamisesta 5:ssä väestönsuojassa. Väestönsuojat eivät ole pelastustoimen toimitiloja, joten maakunta ei niitä lähtökohtaisesti vuokraisi, jolleivät kunta ja maakunta jostakin syystä näin sovi. Jos tiloihin sisältyy pelastustoimen johtokeskuksia, maakunta vuokraa kyseiset johtokeskustilat, mutta kunnalle jäävät edelleen kunnan johtamiseen tarkoitetut johtokeskukset. (HE 15/2017 vp) perusteluosa

26 Uudenmaan pelastuslaitosten TA 2020 arviolaskelma (painelaskelma) TA 2020 Pelastustoimi Ensihoito Laskennallinen kustannusten nousu Kiinteistöjen vuokrakulut 18,1 milj. 1,2 milj. +10 % = 1,9 milj. Henkilöstökulut 72,5 milj. 32,9 milj. +3 % = 3,1 milj. Investoinnit + leasing 9,5 milj. 2,19 milj. +10 % = 1,1 milj. Vuorotyötä koskeva työajan muutos 42 h > 40 h/vk vt:ssä 1445 htv Yhteensä htv = 5,0 milj. + 11,27 milj.

27 TA (Talka SM)

28 Maakunnan tuottamat ICT-palvelut ja pelastusliikelaitoksen tuottamat ICT-palvelut Henkilöstö (1 - ja taloushallinnon (2 sekä asiakirjahallinnan (3 palvelujen keskittäminen Operatiivisen tietojärjestelmien parhaat käytännöt yhteiseen käyttöön Operatiiviset järjestelmät I IUPEL Porvoo 1) CGI Henkka & Prima 2) Intime, Rondo 3) Dynasty/D360 Operatiiviset Järjestelmät * Parhaat käytännöt yhteiseen käyttöön Operatiiviset järjestelmät L Operatiiviset järjestelmät K LUPEL Espoo KUPEL Vantaa 1) CGI Hijat 2) Oracle 3) Dynasty/D360 1) CGI ehijat, SAP HR 2) SAP 3) Tweb (Asta) 1) Oracle & CGI Prima 2) Oracle 3) Dynasty/D360 UPEL Maakunta (HUS sopimuksien pohjalta) Operatiiviset järjestelmät H HELPEL Helsinki 1) CGI Hijat 2) SAP 3) IBM FileNet (Ahjo) Operatiiviset tietojärjestelmät Pelastusliikelaitos Hallinnon tietojärjestelmät Maakunta

29 Pelastusliikelaitoksen sisäiset yhteispalvelut 1/3 Hallinnon tukipalvelut Sisäinen taloushallinto TAHE, keskitetyt palvelut koko alue. Sisäinen henkilöstöhallinto HR, keskitetyt palvelut koko alue. Sähköinen asiointi, keskitetyt palvelut koko alue (maakuntakonserni). Varautuminen, väestönsuojelu ja vaativat asiantuntijapalvelut, keskitetyt palvelut koko alue. Eriytetään omaksi toimintayksiköksi. Sijoitus onnettomuuksien ehkäisyn palvelut. Sisäiset ICT palvelut, keskitetyt palvelut koko alue. Eriytetään omaksi toimintayksiköksi. Sijoitus liikelaitoksen yhteispalvelut. Sisäiset kiinteistöpalvelut, keskitetyt palvelut koko alue. Eriytetään omaksi toimintayksiköksi. Sijoitus pelastustoimen palvelut. Erillinen hanke.

30 Pelastusliikelaitoksen sisäiset yhteispalvelut 2/3 Sisäministeriön antaman tiedotteen mukaan koko pelastusalan koulutus keskitetään Pelastusopistolle Kuopioon ja Helsingin Pelastuskoulun toiminta lakkaa maakuntauudistuksen yhteydessä. OSKE henkilöstön täydennyskoulutus pelastajien ensihoidon perustason koulutuksen järjestäminen sopimuspalokuntien koulutuksen järjestäminen yhteistyössä alan liittojen kanssa. Eriytetään omaksi toimintayksiköksi.

31 Pelastusliikelaitoksen sisäiset yhteispalvelut 3/3 TIKE /JOKE palvelut, keskitetään yhteen paikkaan 24/7. Erillinen hanke. Eriytetään omaksi toimintayksiköksi. Sijoitus pelastustoimen palvelut. Johtamisjärjestelmä P2/P3/P4. Operatiiviset johtamistoiminnan palvelut koko alueelle. Eriytetään omaksi toimintayksiköksi. Sijoitus pelastustoimen palvelut. Hankintapalvelut (operatiivinen kalusto ja varusteet). Operatiivisen kaluston ja varusteiden hankintapalvelut koko alueelle. Eriytetään omaksi toimintayksiköksi. Sijoitus pelastustoimen palvelut. Tekniset palvelut (operaatiivisen kaluston ja varusteiden huolto ja ylläpito). Huolto ja ylläpitopalvelut koko alueelle. Eriytetään omaksi tulosyksiköksi. Sijoitus pelastustoimen palvelut.

32 Ensihoitonpalvelun järjestäminen Uudenmaan maakunnassa Teppo Heikkilä

33 Nykytilanne Terveydenhuoltolaki 39-41, 46 Ensihoidon järjestämisvastuu SHP:lla Ensihoito voidaan järjestää itse, yhdessä PELA:n kanssa tai ostopalveluna SHP tekee ensihoidon palvelutasopäätöksen Ensihoitokeskukset ERVA-alueittain Ensihoitoasetus Ensihoidon tehtäväkiireellisyysluokat (A-D) Ensihoitopalvelun yksiköiden henkilöstövaatimukset (ensivaste, perustaso, hoitotaso) SHP:n ensihoidosta vastaava lääkäri ERVA-alueittan päivystävä ensihoitolääkäri Ensihoitopalvelun kenttäjohtajat -> voimassa olevaa lainsäädäntöä

34 Ensihoitopalvelun valmistelu maakuntarakenteeseen Muutokset pykäläluonnoksissa kevään 2017 lausuntokierroksen jälkeen: 39 2 momentissa on selkiytetty ensihoitopalvelun tuottamista koskevaa sanamuotoa. Korostettu maakunnan oikeutta päättää palvelujen hankinnasta siten, että monituottajamalli on mahdollinen. Maakunta voi hankkia omaa toimintaansa täydentämään yksityiseltä 40 :n 1 kohdassa tarkoitettuja osakokonaisuuksia (ensihoitotehtävät A-D kiireellisyysluokat). Omaa toimintaa täydentävät yksityiseltä hankittavat palvelut voivat olla esim. jonkin maantieteellisen alueen ensihoitotehtävät. Yksityisiltä hankittavia palveluja ei ole enää pykälän sanamuodossa rajattu vain ruuhkahuippuihin. Ensihoitopalvelu on kokonaisuus, joka on viranomaistoimintaa ja osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta. Tietyt osakokonaisuudet on mahdollista hankkia yksityiseltä, mutta osa 40 :ssä luetelluista ensihoitopalveluun kuuluvista tehtävistä on viranomaistehtäviä, jota ei voida ulkoistaa. Näitä ovat esim. ensihoitopalvelun suunnitteluun, johtamiseen ja viranomaisyhteistyöhön liittyvät tehtävät. 73 sanamuotoja täsmennetty lausuntopalautteen johdosta. Perusperiaate on ennallaan, eli pääsääntönä on potilassiirtojen hankkiminen kilpailuttamalla. Ensihoitoon kuulumattomia potilassiirtoja tuotetaan omana toimintana vain markkinapuutetilanteessa. xx päivystysapu on uusi pykälä. Maakunnalla velvollisuus järjestää palvelu ja sen kehittämistä koordinoidaan yhteistyöalueella ja yhteistyöalueiden kesken. Tämä kansallinen palvelu tulee hätänumeron rinnalle ja on tiiviissä yhteistyössä ensihoitopalvelun kanssa

35 Maakuntauudistuksen vaikutukset SOTEn osalta ensihoitoa koskevat säännökset pysyvät pääosin nykyisellään Nykyiset neljä pelastuslaitosta yhdistetään yhdeksi Uudenmaan pelastusliikelaitokseksi Järjestäjän ja tuottajan erottaminen koskee sekä SOTEa että PELAa

36 Nykytilanne Uudellamaalla Seitsemän ensihoidon järjestämisaluetta 1. Hyks Helsinki (Helsinki) 2. Hyks Jorvi (Espoo, Kirkkonummi ja Kauniainen) 3. Hyks Peijas (Vantaa ja Kerava) 4. Hyvinkää (Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi ja Tuusula) 5. Lohja (Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula ja Siuntio) 6. Länsi-Uusimaa (Hanko, Inkoo ja Raasepori) 7. Porvoo (Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Pornainen, Porvoo ja Sipoo) Kaksi ensihoitolääkäripäivystyspistettä 1. HYKS Helsinki, Helsingin keskuspelastusasema Helsingin kaupungin oma palvelu 2. Lääkärihelikopteri, Helsinki-Vantaan lentoasema

37 Nykytilanne Uudellamaalla Jokaisen Uudenmaan alueen neljän pelastuslaitoksen kanssa on tehty yhteistoimintasopimus ensihoitopalvelujen tuottamisesta Helsingin, Jorvin ja Peijaksen alueilla D-tehtävät kilpailutettu yksityisille palveluntuottajille Hyvinkään alueella omaa tuotantoa: kenttäjohto ja hoitotason ensihoitajia Osin sekapareja: yksikkö PELA + ensihoitaja SHP + pelastaja PELA Lohjan ja porvoon alueella kenttäjohtajat SHP:n henkilöstöä Rajavartiolaitoksen kanssa yhteistyösopimus ensivasteesta rannikkoseudulla -> Viisi kenttäjohtoaluetta, jotka kaikki toimivat hiukan eri tavoin

38 Ehdotukset ensihoidon järjestämiseksi Nykyisestä ensihoidon aluejaosta Uudellamaalla luovutaan Ensihoitopalvelun toimintaa yhtenäistetään sekä Uudenmaan alueella että YTalueella ja myös valtakunnallisesti: YT-alueen ensihoitopalvelujen yhtenäistäminen ja työnjako TIKEn päivystysjärjestelyjen valtakunnallinen työnjako Valtakunnallisten tietojärjestelmien (KEJO, ERICA ja kansallinen sähköinen ensihoitokertomus) käyttöönotto Työnjako SOTEn ja PELAn kesken: Lääkinnällinen johto ja kenttäjohto SOTE Kenttäjohto: Esikuntakenttäjohtaja ja operatiiviset tilanne/hoitojohtajat Jos EKSOTE-alueelle tulee lääkärihelikopteripäivystys, kannattaisi harkita yhden päivystävän lääkärin resurssin irrottamista YTAn TIKEn ensihoitopalvelun operatiiviseksi johtajaksi kiertävällä vastuulla Ensihoitajat SOTE ja PELA Ensihoitoyksiköt ja ajoneuvot PELA

39 Ehdotukset ensihoidon järjestämiseksi SOTE-järjestäjän vastuulla on: Poliittinen päätöksenteko Palvelutasopäätöksen tekeminen liikelaitoksen valmistelun pohjalta Ensihoidon ohjaus ja rahoitus osana liikelaitoksen ohjausta ja rahoitusta Yhteistyöalueen yhteistyösopimuksen tekeminen (Ensihoitokeskus, mahd. muu yhteistyö) Mahdolliset muut poliittista päätöksentekoa vaativat toimet Yhteistyö PELA-toiminnon järjestäjän kanssa Ensihoitotoiminnan valvonta osana maakunnan omavalvontaa Ylemmän tason maakunta- ja viranomaisyhteistyön koordinointi Muilta osin vastuu ensihoitopalveluista on SOTEliikelaitoksella ja liikelaitokseen sijoittuvalla ensihoitokeskuksella

40 D-tehtävät Jopa % kaikista HÄKEn välittämistä tehtävistä D-tehtäviä Tällä hetkellä PK-seudulla kilpailutettu yksityisille palveluntuottajille Jatkossa selvitetään vaihtoehdot D-tehtävien hoitamiseksi joko omana toimintana tai kilpailutettuna Osan D-tehtävistä siirtäminen HÄKEstä uuteen päivystysapu palveluun, jossa sairaanhoitaja arvioi tarpeen? Nykyisin HÄKE lähettää aina ambulanssin D-tehtävälle Kainuun alustavien kokemusten mukaan palvelussa tehdyn arvioinnin perusteella 1/3 näistä soittajista ei tarvitse apua, 1/3 pärjää neuvonnalla ja vain 1/3 tarvitsee ambulanssin

41 Pela asioiden käsittely maakuntahallituksessa Turvallisuustoimialan organisoituminen ja järjestäjän tehtävät Pelastusliikelaitoksen perustamissuunnitelma

42 Seuraa valmistelua ja osallistu keskusteluun #Uusimaa2019 #turvallinensiirtymä