Uudenmaan pelastuslaitosten fuusion esiselvitys 10/ /2018 MHS

Transkriptio

1 Maakuntahallitus Maakuntahallitus Uudenmaan pelastuslaitosten fuusion esiselvitys 10/ /2018 MHS Tiivistelmä Uudenmaan maakunnan pelastustoimessa ja ympäristöterveydenhuollossa erotetaan palvelujen järjestäminen ja tuottaminen. Valmistelussa on molemmille yhteinen järjestämistoiminto. Pelastustoimi ja ympäristöterveydenhuolto muodostaisivat omat itsenäiset liikelaitoksensa. Koko maakunnan kattava pelastusliikelaitos muodostetaan yhdistämällä nykyiset neljä pelastuslaitosta. Asian yksityiskohtainen selostus Lisäksi Uudenmaan maakuntaan perustetaan turvallisuus- ja valmiustoiminto. Yksiköllä on koko maakuntakonsernia koskeva ohjaus- ja koordinaatiotehtävä. Jokainen maakunnan toimiala ja liikelaitos vastaa toimialakohtaisesta turvallisuustoimintojen asianmukaisesta hoitamisesta. Yksikkö suorittaa myös maakunnan alueellisen varautumisen tehtäviä yhteistyössä pelastusliikelaitoksen kanssa. Ympäristöterveydenhuollon osalta mahdollinen kuntapohjainen erillisratkaisu vaikuttaa valmistelun aikatauluun. Sopimus erillisratkaisusta maakunnan kanssa on tehtävä mennessä. Erillisratkaisu ei koske eläinsuojelu- ja eläintautivalvontaa tai alkoholihallintoa, jotka ovat joka tapauksessa maakunnan tehtäviä. Pelastustoimen, ympäristöterveydenhuollon ja varautumisen tehtävien uudistus toteutetaan osana hallituksen maakuntauudistusta. Maakunnan pelastustoimessa ja ympäristöterveydenhuollossa erotetaan palvelujen järjestäminen ja tuottaminen. Sen perusteella niille on suunnitteilla yhteinen järjestämistoiminto, joka sijoittuu samaan toimialaan (työnimi Turvallisuustoimiala ). Palvelutuotantoa varten pelastustoimi ja ympäristöterveydenhuolto muodostavat kumpikin omat itsenäiset liikelaitoksensa. Operatiivinen toiminta hoidetaan toimialojen omissa liikelaitoksissa ja järjestäjä vastaa mm. liikelaitosten tulosohjauksesta, strategisista tavoitteista ja rahoituksesta sekä palvelutasopäätöksestä. Järjestäjä tekee tiivistä yhteistyötä liikelaitosten kanssa. Lisäksi Uudenmaan maakuntaan (mahdollisesti konsernihallintoon) perustetaan turvallisuus- ja valmiustoiminto, joka on varautumisen ja riskienhallinnan asiantuntijayksikkö. Yksiköllä on koko maakuntakonsernia koskeva ohjaus- ja koordinaatiotehtävä. Jokainen maakunnan toimiala ja liikelaitos vastaa toimialakohtaisesta riskienhallinnastaan, varautumisestaan sekä turvallisuustoimintojen asianmukaisesta hoitamisesta. Varautumiseen, jatkuvuudenhallintaan ja turvallisuuden

2 varmistamiseen liittyvää työtä tehdään maakuntakonsernin joka tasolla. Uudenmaan maakunnan esivalmistelussa edellä mainittuja tehtäviä valmistellaan samassa kokonaisuudessa. Pelastustoimen organisointi Pelastustoimen palvelujen järjestämistä ja tuottamista varten Uudellemaalle muodostetaan pelastustoimen järjestäjätoiminto sekä pelastusliikelaitos. Pelastustoimen järjestäjän tehtäviin kuuluu vastaaminen palvelutasopäätöksen valmisteluprosessista (maakuntavaltuusto hyväksyy palvelutasopäätöksen) sekä kuntayhteistyöprosessista, jotta voidaan varmistaa toimiva yhteistyö kuntien kanssa ja ottaa huomioon niiden erityisolosuhteet ja erityiset riskikeskittymät sekä mm. rakennusvalvonnassa tarvittava yhteistyö. Järjestäjä toimii yhteistyössä sote -järjestäjän kanssa ensihoidon palvelutuotannon järjestämiseksi. Järjestäjän tehtävänä on myös turvata tarvittava rahoitus valtion kanssa käytävissä JTS-neuvotteluissa. Järjestäjä toimii tiiviissä yhteistyössä liikelaitoksen kanssa muun muassa strategiseen suunnitteluun, tutkimus- ja kehittämistoimintaan liittyen. Järjestäjä osallistuu toimialan kansalliseen ja kansainväliseen toimintaan. Koko maakunnan kattava pelastusliikelaitos muodostetaan yhdistämällä nykyiset neljä pelastuslaitosta (Länsi-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan, Itä- Uudenmaan ja Helsingin pelastuslaitokset) yhdeksi toiminnalliseksi ja hallinnolliseksi organisaatioksi. Päätös pelastuslaitosten yhdistämisestä on tehty valtion toimesta. Pelastusliikelaitosta johtaa johtokunta maakuntalaissa säädetyn mukaisesti. Pelastuslaitos vastaa itsenäisesti kaikesta operatiivisesta toiminnasta, eikä järjestäjä voi ottaa siihen kantaa. Pelastusliikelaitos vastaa sille erityislainsäädännössä annettujen tehtävien hoitamisesta mm. pelastuslain ja valmiuslain nojalla. Lisäksi se toteuttaa muita maakunnan sille antamia tehtäviä kuten ensihoidon palvelutuotantoa yhteistyössä sote-liikelaitoksen kanssa. Pelastusliikelaitos vastaa lisäksi yhteistyöstä sopimuspalokuntien (mm. VPK:ien) kanssa, joiden merkitys on myös jatkossa erittäin tärkeä pelastustoimen kokonaisuudessa. Uudenmaan pelastuslaitos osallistuu osaltaan myös Uudenmaan alueellisen varautumisen yhteensovittamisen tehtäviin myöhemmin tarkentuvalla tavalla. Nykyisten pelastuslaitosten yhdistämisestä laaditaan erillistä selvitystä, joka valmistuu mennessä. Sama koskee pelastustoimen järjestäjän ja pelastusliikelaitoksen välisen tehtäväjaon ja yhteistyön toteuttamista koskevaa selvitystä. Tarkemmat esitykset asiasta mukaan lukien kuntayhteistyöprosessi tehdään vuoden loppuun mennessä. Pelastustoimen osalta erityistä huomiota tullaan kiinnittämään Uudenmaan maakuntastrategialuonnoksen nimessä todetun turvallisen siirtymän varmistamiseen. Hallinnollinen ja toiminnallinen uudistus tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että uudistus ei heikennä pelastustoimen operatiivista valmiutta ja toimintakykyä missään olosuhteissa. Ympäristöterveydenhuollon organisointi

3 Ympäristöterveydenhuollon osalta järjestäjän tehtäviin kuuluu myös muun muassa helposti leviävien eläintautien varautumisen ja ruokamyrkytys- ja vesiepidemioiden selvittämisen koordinointi, täydentävien ehtojen valvonnan esimiesvastuu, ostopalveluiden (esim. löytöeläinpalvelut) hankinta sekä neuvottelut tulevien keskusvirastojen (Ruokavirasto, Luova) kanssa. Nykyinen Uudenmaan ympäristöterveydenhuollon henkilömäärä on noin 220 htv:tta ja tehtävää hoitaa kahdeksan valvontayksikköä sekä aluehallintovirasto. Ympäristöterveydenhuollossa mahdollinen kuntapohjainen erillisratkaisu vaikuttaa valmistelun aikatauluun. Sopimus erillisratkaisusta on tehtävä maakunnan kanssa mennessä. Erillisratkaisu ei koske eläinsuojelu- ja eläintautivalvontaa eikä alkoholivalvontaa. Mahdollisen erillisratkaisun syntymisestä huolimatta rahoitusvastuu on maakunnalla. Valmistelussa huomioidaan vaihtoehtoina ympäristöterveydenhuollon järjestäminen kokonaan maakunnan omana toimintana tai osan toiminnoista jääminen erillisratkaisun kautta toteutettavaksi. Varautumisen valmistelun tilanne Uudenmaan maakunnan turvallisuus- ja valmiustoiminnon tehtävänä on ohjata maakuntaorganisaation varautumista ja koordinoida turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä. Jokainen maakunnan toimiala ja liikelaitos kuitenkin vastaa itse toimialakohtaisesta varautumisesta ja turvallisuustoimintojen asianmukaisesta hoitamisesta. Toimialoilla on omia toimialakohtaisia lakisääteisiä tai sopimuspohjaisia varautumisvelvoitteita ja -tehtäviä. Kukin toimiala vastaa myös omasta toimialakohtaisesta riskienhalllintatyöstään. Operatiivinen häiriötilanteiden toimintavalmius toteutetaan maakunnan liikelaitoksissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon liikelaitoksen varautumisessa yhteistoiminta-aluetasoisen varautumisen merkitys tulee kasvamaan nykyisestä Erva-yhteistyöstä ja se tulee olemaan yhä voimakkaammin toimialan ministeriön ohjaamaa. Valmiustoiminnon tehtävänä on olla aloitteellinen uusien ratkaisujen ja toimintamallien löytämiseksi. Se tukee maakunnan liikelaitoksia ja muita toimintoja niiden varautumistehtävän toteuttamisessa sekä valmiuden ylläpidossa. Yksikkö tekee läheistä yhteistyötä paitsi maakuntakonsernin yksiköiden ja liikelaitosten, mutta myös Uudenmaan alueen kuntien, muiden maakuntien, valtakunnallisten palvelukeskusten, alueen elinkeinoelämän, valtion viranomaisten sekä järjestöjen ja tutkimuslaitosten kanssa. Maakuntalain 142 nojalla maakunta vastaa alueellisen varautumisen yhteensovittamisesta. Siihen sisältyy maakunnan toimialaan kuuluvien toimintojen jatkuvuudenhallinnan ja varautumisen yhteensovittaminen alueen kuntien ja viranomaisten kesken sekä maakunnan varautumisen ja jatkuvuudenhallinnan ohjaaminen sekä maakunnan keskushallinnon ja liikelaitosten poikkeustilanteiden hallitsemiseen tähtäävien toimenpiteiden ja ennakkovalmistelujen ohjaaminen ja tukeminen. Lisäksi yksikkö kehittää maakunnan ja valtionhallintoon kuuluvien

4 turvallisuusviranomaisten (esim. puolustusvoimat, poliisi, rajavartiolaitos) ja järjestöjen (esim. SPR) yhteistyötä sekä yhteensovittaa osaltaan maakuntien välistä varautumista. Yksikkö toimii maakunnan alueellisen varautumisfoorumin sihteeristönä myöhemmin sovittavalla tavalla yhteistyössä pelastusliikelaitoksen kanssa. Yksikkö toimii turvallisuuden ja varautumisen alalla yhteistyötahona myös kansainvälisissä varautumiseen ja turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä sekä edistää alaan liittyvää tutkimusta ja osaamispääoman kehittymistä yhdessä tutkimuslaitosten kanssa. Se tukee maakunnallisten verkostojen ja toimijoiden tilanteissa, joissa tarvitaan monialaista yhteistyötä paikallisesti ilmenevien turvallisuuteen ja varautumiseen liittyvien ongelmien ratkaisemisessa. Asian taustat Hallituksen pelastustoimen järjestämislakia koskevan esityksen (HE 16/2017) 6 mukaan maakunnan on erotettava toisistaan pelastustoimen järjestäminen ja palvelujen tuottaminen. Palvelujen tuotannosta vastaa maakuntalain 52 :ssä tarkoitettu liikelaitos. Palvelujen tuotannossa voidaan käyttää apuna sopimuspalokuntia kuten vapaapalokuntia. Hallituksen esityksessä pelastuslain muuttamiseksi (HE 18/2018) 27 :ssä on määritelty pelastuslaitoksen tehtävät. Pelastuslaitos mm. hoitaa ensihoitopalveluun kuuluvia tehtäviä sen mukaan kuin maakunta siitä päättää. Maakunnan vastuulle maakuntalain 6 :n kohdan 5 mukaisesti siirtyvät ympäristöterveydenhuollon tehtävät koostuvat nykyisten kuntien ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköiden hoitamista elintarvike-, terveydensuojelu-, tupakka- ja eläinlääkintähuoltolain mukaisista tehtävistä sekä aluehallintoviraston ja valtion korvaamien kuntien valvontaeläinlääkärien hoitamista eläinsuojelu- ja eläintautivalvonnan tehtävistä. Maakunnassa samaan kokonaisuuteen on siirtymässä maakuntalain 6 kohdan 3 mukaisesti aluehallintoviraston alkoholivalvonta, jolla on samat valvontakohteet kuin ympäristöterveydenhuollolla. Ympäristöterveydenhuollossa on hallituksen esityksen (HE 148/2017) mukaan mahdollista tehdä kuntapohjainen erillisratkaisu sopimalla siitä maakunnan kanssa. Rahoitus tulee maakunnalta ja erillisratkaisuun siirtyvä henkilöstö jää kunnan palvelukseen. Erillisratkaisussa kunnalla tai kunnilla yhdessä tulee olla elintarvike-, terveydensuojelu- ja tupakkalain valvontatehtäviin käytettävissään vähintään 30 htv:tta ja maakuntaan tulee jäädä vastaavasti vähintään 30 htv:tta. Erillisratkaisu ei koske eläinsuojeluja eläintautivalvontaa tai alkoholihallintoa, jotka ovat joka tapauksessa maakunnan tehtäviä. Helsinki on ilmoittanut hakevansa erillisratkaisua ja kysynyt muiden Uudenmaan kuntien kiinnostusta yhteistyöhön asiassa. Muut valvontayksiköt eivät yksin täytä ehdotettua 30 htv:n kriteeriä. Uudenmaan maakunta tulee olemaan yksi maamme keskeisimmistä varautumistoimijoista paitsi valmiuslain kautta tulevan yleisen varautumisvelvoitteen kautta, mutta myös toimialojen toimialakohtaisten varautumisvelvoitteiden kautta. Varautumien normaaliolojen häiriötilanteisiin ja valmiuslain tarkoittamiin poikkeusoloihin on lakisääteinen tehtävä, joka maakuntakonsernin tulee hoitaa lain ja toimialakohtaisten erillisvastuiden vaatimalla tavalla.

5 Varautumisen rakenteiden suunnittelu on käynnistynyt huhtikuussa 2018 ja saataneen valmiiksi joulukuussa Varautumisen rakenne on paljolti riippuvainen siitä, minkälainen maakuntakonsernin rakenteesta muodostuu. Nykyisessä valmistelussa ei valmistella ennakoinnin ja riskienhallinnan kokonaisuutta eikä myöskään maakuntakonsernin arkiturvallisuustoimintojen operatiivista järjestämistä. Konsernin rakenteesta ja em. toimintojen järjestelyistä riippuu, kuinka Uudenmaan konsernin varautumisen toiminto tulee resursoida. Tätä ei ole vielä suunniteltu tarkemmin. Maakuntajohtajan ehdotus: Otsikon asiassa Uusimaa hankkeen poliittisena ohjausryhmänä toimiva Uudenmaan maakuntahallitus päättää merkitä tiedoksi asian selostuksen puoltaa valmistelun jatkamista perusteluissa esitetyllä tavalla. Vastuujohtaja: Valmistelijat: Päätös: Täytäntöönpano: Ossi Savolainen Aaro Toivonen Riikka Åberg Tero Suursalmi Otsikon asiassa Uusimaa hankkeen poliittisena ohjausryhmänä toimiva Uudenmaan maakuntahallitus päätti merkitä tiedoksi asian selostuksen puoltaa valmistelun jatkamista perusteluissa esitetyllä tavalla. Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ ); päätös koskee valmistelua MHS Tiivistelmä Osana maakuntauudistusta Uudenmaan maakuntaan perustetaan maakunnan pelastusliikelaitos, joka muodostetaan fuusioimalla nykyiset neljä maakunnassa toimivaa pelastuslaitosta yhdeksi Uudenmaan pelastusliikelaitokseksi. Sen henkilöstön kokonaismäärä on noin 2000 pelastustoimen ja ensihoidon ammattilaista. Käyttötalouden kokonaismäärä TA 2020 laskelman mukaan olisi noin 163 miljonaa euroa ja kokonaissuoritemäärä noin suoritetta. Kokoluokaltaan Uudenmaan pelastusliikelaitos olisi pohjoismaiden suurin. Siirtymäkauden aikana Uudenmaan pelastuslaitoksen palvelutuotanto tulisi organisoida palvelualueisiin, jotka pohjautuvat nykyisiin neljään pelastusalueeseen. Pelastustoiminnan toiminnoista pelastusyksiköiden ja niiden miehistön toiminta säilyy pääosin ennallaan. Myös ensihoitoa koskeva toimintatapa olisi säilymässä pääosin nykyisenkaltaisena pienin

6 Asian yksityiskohtainen selostus Esiselvityksen keskeinen sisältö poikkeuksin. Kustannussäästöjä voidaan saavuttaa muun muassa koko Uudenmaan kattavien keskitettyjen yhteispalvelujen kautta. Hallitusohjelman mukaisesti pelastustoimen uudistus toteutetaan osana maakuntauudistusta. Pelastustoimen järjestämisestä vastaisivat jatkossa 18 maakuntaa nykyisten 22 pelastusalueen sijaan. Pelastustoimen uudistus on kytketty myös soteuudistuksen ensihoitoa koskeviin ratkaisuihin. Hallituksen linjausten mukaisesti kaikki 18 maakuntaa vastaavat ensihoidon järjestämisestä maakunnan päättämällä tavalla. Osana maakuntauudistusta Uudenmaan maakuntaan perustetaan maakunnan pelastusliikelaitos, joka muodostetaan fuusioimalla nykyiset neljä maakunnassa toimivaa pelastuslaitosta (Helsingin kaupungin pelastuslaitos, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitos) yhdeksi Uudenmaan pelastusliikelaitokseksi. Nykyisten pelastuslaitosten yhdistäminen perustuu valtion tekemiin linjauksiin. Uudistuksen valmistelun yhteydessä Uusimaa2019 -hankkeessa on toteutettu välisenä aikana pelastuslaitosten fuusion toteuttamisen valmistelua koskeva esiselvitys. Selvitysmiehenä toimi Olavi Liljemark. Hän toimi kiinteässä yhteistyössä maakuntavalmistelijoiden sekä erityisesti maakunnan nykyisten pelastuslaitosten kanssa. Esiselvityksessä selvitettiin muodostettavan uuden pelastusliikelaitoksen organisoinnin, johtamisen ja hallinnon vaihtoehtoiset mallit sekä arvioitiin mallien vahvuudet ja heikkoudet pelastuslaitoksen palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden sekä pelastusliikelaitoksen talouden kannalta. Esiselvityksessä on kyse alustavasta tilannekartoituksesta ja selvitysmiehen näkemyksistä, jotka eivät ole selvistystyöhön osallistuneita tahoja sitovia, eivätkä voi edellyttää niiltä konkreettisia toimenpiteitä. Uudenmaan pelastusliikelaitoksen perustamisen seurauksena syntyy pelastusliikelaitos, jonka henkilöstön kokonaismäärä on noin 2000 pelastustoimen ja ensihoidon ammattilaista. Pelastusliikelaitoksen käyttötalouden kokonaismäärä TA 2020 laskelman mukaan olisi noin 163 miljonaa euroa ja kokonaissuoritemäärä noin suoritetta. Kokoluokaltaan Uudenmaan pelastusliikelaitos olisi pohjoismaiden suurin ja merkittävä vaikuttaja Suomen sisäisen turvallisuuden toimijana. Keskeinen sijainti ja pelastuslaitoksen kokoluokka mahdollistaisi myös koottujen kansallisten palveluiden sijoittamisen Uudenmaan pelastusliikelaitoksen vastattavaksi, joka edelleen vahvistaisi monimuotoista palvelutarjontaa. Siirtymäkauden aikana Uudenmaan pelastuslaitoksen palvelutuotanto tulisi organisoida palvelualueisiin, jotka pohjautuvat nykyisiin neljään pelastusalueeseen. Siten voidaan varmistaa maakuntastrategian

7 mukainen turvallinen siirtymä ilman, että siihen sisältyy aluemuutoksista johtuvia riskejä. Kustannussäästöjä voidaan saavuttaa muun muassa koko Uudenmaan kattavien keskitettyjen yhteispalvelujen kautta. Lisäksi koko maakunnan kattavaa pelastusaluetta johdettaisiin yhdenmukaisten periaatteiden ja toimintamallien pohjalta, mikä näkyisi esimerkiksi yhdenmukaisesti suoritettavien palotarkastusten ja rakentamisen ohjauksen kautta. Pelastustoiminnan toiminnoista pelastusyksiköiden ja niiden miehistön toiminta säilyy pääosin ennallaan. Voimassaolevan pelastuslain nojalla sisäministeriön toimesta annetun toimintavalmiusohjeen mukaisia valmiusaikoja ei lähiaikoina olla muuttamassa. Käytännössä se tarkoittaa nykyisen asemaverkon ylläpitämistä ja uusien rakentamista toimintavalmiusaikojen edellyttämällä tavalla. Alustavien suunnitelmien mukaan ensihoitoa koskeva toimintatapa olisi säilymässä pääosin nykyisenkaltaisena pienin poikkeuksin. Ensihoitoa koskevan palvelun järjestämisestä vastaa edelleen sosiaali- ja terveystoimi ja pelastusliikelaitos toimii ensivaste- ja ensihoitopalvelujen tuottajana erillisen sopimuksen mukaisesti. Henkilöstön osalta uudistus mahdollistaa aiempaa monipuolisemman ammatillisen osaamisen ja urakehityksen sekä lisää osaltaan uusien alalle hakeutuvien henkilöiden mielenkiintoa Uudenmaan pelastusliikelaitoksen eri tehtäviin. Koulutuksen osalta valtio on suunnitellut muutoksia. Sisäministeriön antaman tiedotteen mukaan koko pelastusalan koulutus keskitetään Pelastusopistolle Kuopioon ja Helsingin pelastuslaitoksen yhteydessä toimivan Pelastuskoulun toiminta lakkaa maakuntauudistuksen yhteydessä. Viimeinen kurssi valmistuu Helsingin Pelastuskoulusta vuonna Sen jälkeen koulutus tapahtuu Kuopiossa. Koulutuksen järjestämistä koskeva muutos sisältyy hallituksen esitykseen laeiksi pelastuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi (HE 18/2018). Koko Uudenmaan kattavat pelastusliikelaitoksen sisäiset keskitetyt hallinnon tukipalvelut muodostuvat taloushallinnon, henkilöstöhallinnon, sähköisen asioinnin ja tiedottamisen sekä osaamiskeskuksen palveluista. Pelastusliikelaitoksen muut sisäiset yhteispalvelut muodostuvat varautumisen ja väestönsuojelun vaativista asiantuntijapalveluista, tilanne- /johtokeskuspalveluista, pelastustoiminnan johtamistoimintapalveluista, pelastustoimen kaluston ja varusteiden hankinnoista sekä teknisistä palveluista ja sopimuspalokunnille annettavista palveluista. Hallituksen esityksen mukaan väestönsuojat eivät ole pelastustoimen toimitiloja, joten maakunta ei niitä lähtökohtaisesti vuokraisi, jolleivat kunta ja maakunta jostakin syystä näin sovi. Jos tiloihin sisältyy pelastustoimen johtokeskuksia, maakunta vuokraa kyseiset johtokeskustilat, mutta kunnalle jäävät edelleen kunnan johtamiseen tarkoitetut johtokeskukset. Pelastusliikelaitoksen talousarvion 2020 laskennan yhteyteen on laadittu painelaskelma, jossa on huomioitu mahdollinen kiinteistöjen

8 vuokrakuluihin, kaluston ja varusteiden investointeihin, palkkojen harmonisointiin sekä mahdollisesti pelastajia ja ensihoitajia koskevan työajan muutoksen aiheuttama arvioitu kustannusten nousu (noin 11 miljoonaa euroa). Siirtymävaihe tulisi toteuttaa maakunnan strategian Turvallinen siirtymä, rohkea uudistuminen periaatteiden mukaisesti. Siirtymävaiheen varmennuksella voidaan taata siirtymävaiheen toteutus ilman pelastusliikelaitoksen päivittäistä toimintaa koskevia katkoja ja häiriöitä. Erityinen merkitys siirtymävaiheen varmennuksella on ICT palvelujen siirtämisessä, joka tulisi toteuttaa porrastettuna kunkin palvelualueen osalta. Pelastustoimen nykytilan ja taloudellisten vaikutusten selvittämiseksi tulisi perustaa kolme erillistä selvityshanketta, jotka koskevat tilannekeskuksen perustamista, nykyistä käytössä olevaa pelastusasemaverkostoa ja sopimuspalokuntien palokuntasopimusten eroja sekä sopimusten harmonisointia. Toiminnallisesti sopimuspalokunnilla on suuri merkitys riittävän henkilöstöresursoinnin varmistamissa. Pelastustoiminnan toimintavalmiuden säilyessä nykyisellä tasolla, tehokkuuden lisäys tapahtuu pääosin yhteispalveluiden kautta. Pidemmällä aikavälillä yhteispalveluiden vaikutus koskee myös pelastustoiminnan järjestelyjä ja samalla se antaa mahdollisuuden arvioida pelastustoiminnan palvelukokonaisuutta uudelleen siirtymäkaudella Maakuntajohtajan ehdotus: Otsikon asiassa Uusimaa2019 -hankkeen poliittisena ohjausryhmänä toimiva Uudenmaan maakuntahallitus päättää merkitä tiedoksi Uudenmaan pelastuslaitosten fuusion esiselvityksen. Vastuujohtaja: Valmistelija: Päätös: Ossi Savolainen Tero Suursalmi Otsikon asiassa Uusimaa2019 -hankkeen poliittisena ohjausryhmänä toimiva Uudenmaan maakuntahallitus päätti merkitä tiedoksi Uudenmaan pelastuslaitosten fuusion esiselvityksen. Lisäksi maakuntahallitus kehotti liiton toimistoa valmistelemaan kannanoton, jossa vastustetaan pelastusalan koulutuksen siirtämistä kokonaisuudessaan Kuopion pelastusopistoon. Hallintoa voidaan Uudenmaan liiton mukaan siirtää Kuopioon, mutta pääkaupunkiseudulle tärkeiden koulutusalojen säilyttäminen Helsingissä on välttämätöntä. Kannanotto toimitetaan tiedoksi maakuntahallituksen jäsenille. Täytäntöönpano:

9 Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ ); päätös koskee valmistelua