Myötätunto saa yrityksissä aikaan parempia tuloksia, sanoo suomalaistutkimus Näin myötätunto saa parhaat mahdollisuudet kukoistaa työpaikoilla Myötätunnon avulla yritykset voisivat kehittää parempia ideoita, sitouttaa työntekijöitään ja saada aikaan parempia tuloksia, Helsingin yliopiston tutkijat sanovat. Miksi se on silti niin vaikeaa? Oliko pomosi poissaoleva juuri silloin, kun olit aikeissa kertoa mielipiteesi? Syntyikö palaverissa epäilevää mutinaa, kun tarkoituksena oli miettiä uusia kehitysideoita? Ehkä jokin idea jäi varautuneisuuden takia kokonaan syntymättä. Myötätunnon vaikutusta työelämässä on tutkittu Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa vuodesta 2015 lähtien. Nyt aiheesta on julkaistu kirja Myötätunnon mullistava voima. Globaalissa maailmassa uudistuminen ja innovaatiot ovat yrityksille yhä tärkeämpiä selviytymisen ja menestyksen ehtoja. Teoksen mukaan hyvinvointia, yhteisyyttä ja vuorovaikutusta ja näiden kautta yritysten kilpailukykyä ja tuloksiakin voidaan parantaa, kun myötätunto valjastetaan yritysten ja työyhteisöjen käyttöön nykyistä paremmin. Uusien ideoiden syntyminen vaatii kuitenkin ilmapiirin, jossa ihmisiin suhtaudutaan myötätuntoisesti, tutkijat sanovat. Työpaikalla, jossa ilmapiiri on turvallinen ja innostava, syntyy uusia ideoita, kun epäonnistumista ei tarvitse pelätä ja virheistäkin uskalletaan puhua. Työntekijät uskaltavat olla innovatiivisempia, professori Anne Birgitta Pessi Helsingin yliopistosta Sen lisäksi, että työntekijä on rohkeampi ja luovempi, on hän myös sitoutuneempi työhönsä. Työntekijä pysyy tutkimusten mukaan kolme kertaa varmemmin työpaikassaan, jos kokee työnsä merkitykselliseksi. Jokainen haluaa olla tärkeä ja kokea merkityksellisyyttä. On suuri valtti, jos saat asiakkaan tai omat tiimiläiset tiedostamaan, että kun he ovat mukana tekemässä juuri tätä projektia, he ovat mukana jossakin merkityksellisessä.
Pessin mukaan myötätunnon voimaan on havahduttu samalla, kun muukin hyvinvointi on noussut keskiöön: jaksaminen, vastuullisuus ja empatia ovat nousseet työelämässäkin suurempaan arvoon. Mitä myötätunto on? Tutkijoiden mukaan myötätunto muodostuu kolmesta elementistä: 1. Myötätunto on kykyä havaita, mitä ympärillä tapahtuu sekä huomata esimerkiksi, miltä muista ihmisistä tuntuu. 2. Nämä havainnot herättävät jonkinlaisia tunteita. 3. Myötätunto on konkreettista toimintaa. Myötätunto on sitä, että miettii, onko joku tänään töissä hiljaisempi kuin yleensä. Sitten voi kysyä rohkeasti, onkohan joku vialla tai voiko auttaa. Se voi olla etenkin kilpailuhenkisessä työyhteisössä iso teko, joka voi tuntua jopa uhkaavalta puolin ja toisin, mutta voi olla myös tajunnanräjäyttävän lämmin ja merkityksellinen kohtaaminen Pessi Auttaminen ja myötätunto ovat meille luontaisia ja lajityypillisiä tapoja toimia, ellemme ole uhattuja. Tutkimusten mukaan auttaminen lisää kehossamme hyvän olon hormonien kuten dopamiinin ja oksitosiinin määrää. Myötätuntoisuus saa meidät siis voimaan monin tavoin paremmin. Sen avulla voisi helpottaa monia työelämän kielteisiä kuormitustekijöitä, kuten kiirettä, muutoksia ja epävarmuutta, tutkijat kirjoittavat. Kyllähän me kaikki tiedämme, kuinka työkaverin ystävälliset sanat auttavat jaksamaan kiireen keskellä paremmin kuin tiuskaisu tai välinpitämättömyys. Myötätunto on arkista ja pientä. Se voi olla nyökkäys vahtimestarille, kun menet ohi. Teot ovat hyvin pieniä, mutta niillä on suuri merkitys sen kannalta, kokeeko ihminen tulevansa nähdyksi. Jos ison talon toimitusjohtaja huomaa vahtimestarin saapuessaan töihin, on se merkityksellistä molemmille. Työpaikalla vallitseva tunnekulttuuri leviää ja vahvistuu niin negatiivisessa kuin positiivisessakin mielessä: jos työpaikalla on nihkeä ilmapiiri, kertautuu se varmasti.
Positiivinen kulttuuri puolestaan saa työntekijän panostamaan enemmän: kyse on arkisesta mutta aidosta inhimillisyydestä, ei pakotetusta yltiöpositiivisuudesta. Kyse onkin myös rekrytointivaltista: Minkälaiseen työyhteisöön ihminen haluaa tulla töihin? Työntekijä on motivoituneempi, kun häneen luotetaan ja annetaan enemmän vastuuta, Pessi Myötätunto auttaa meitä myös ratkaisemaan paremmin vaikeita tehtäviä. Hyväntahtoinen jutusteltu työkaverin kanssa parantaa nimittäin tutkitusti kognitiivisia kykyjä, tutkijat sanovat. Jos ihminen kokee pieniä arkisia lämpimiä hetkiä, on se meille eräänlaista polttoainetta. Olisihan se hassua, että yritykset eivät haluaisi käyttää tätä hyödykseen. Pessi pitää myötätunnon vastakohtana välinpitämättömyyttä. Välinpitämättömyys voi olla juuri niin pientä kuin tervehtimättä jättäminen. Ihminen muistaa paljon paremmin ne tilanteet, joissa hän kokee tulleensa kaltoin kohdelluksi. Työpaikoilla olisikin tärkeää pitää kiinni perushyvästä kommunikaatiosta, Pessi muistuttaa. Myötätuntoa estää erityisesti arjen kiireisyys: ihmiset ovat helposti selviytymismoodissa, eikä ylimääräiselle hyvälle, kuten kahvihuonekohtaamisille tai kollegan auttamiselle, jää tunnu jäävän millään aikaa. Kiireessä myötätunnon ensimmäinen askel katoaa: Emme huomaa, mitä ympärillämme tapahtuu. Ja juuri kiireessä sekä yksilöt että yhteisö tarvitsisivat huolenpitoa aivan erityisen paljon, yhteinen hyvä tai paha vahvistuu niin kovin helposti, Pessi Myös yksilöllisyyden ja pärjäämisen kulttuuri estävät tehokkaasti myötätuntoisia kohtaamisia. Kun on mentävä sisukkaasti eteenpäin, oman inhimillisyyden ja vaikkapa väsymyksen esille tuominen voi olla vaikeaa. Silloin ei jaksa olla myötätuntoinen muita kohtaan, mutta ei myöskään saa osakseen kaipaamaansa myötätuntoa kollegoiltaan. Kaikki työpaikat eivät myöskään ole samanlaisia: esimerkiksi hyvin hierarkkisessa
työyhteisössä myötätunnon näyttäminen voi olla paljon vaikeampaa, sillä tunteiden näyttäminen ei ole kuulunut työkulttuuriin. Esimerkiksi sairaala voi olla todella hierarkkinen työyhteisö, jossa muutosten tekeminen voi olla vaikeampaa kuin joustavammassa ja luovemmassa työpaikassa. Työyhteisöt ovat rakenteeltaan hyvin erilaisia, Pessi Pessi kehottaakin miettimään, mitä myötätunto voisi tarkoittaa juuri omalla työpaikalla tai mikä estää sen toteutumista? Erityisen tärkeää myötätunto on esimiestehtävissä. Se, aloitetaanko kokoukset jutustelulla vai mennäänkö suoraan asiaan, antaa signaalin, arvostetaanko työpaikalla inhimillisiä kohtaamisia vai onko tarkoituksena vain suorittaa tuloksia. Myötätunto näkyy esimiestehtävissä myös siinä, miten työntekijälle annetaan palautetta. Pessi ottaa esimerkiksi pienen työyhteisön, jossa virheitä tuotiin esille aina julkisesti. Ilmapiiri työpaikalla muuttui jäätäväksi ja moni työntekijöistä oli valmis vaihtamaan työpaikkaa. Kaikki herkkä ja kriittinen palaute pitäisi antaa aina kahden kesken. Ja aina kunnioittavaan sävyyn. Keskustelu kannattaa aloittaa aina kysymällä, ei kertomalla, Pessi Jos esimerkiksi työtehtävän palautus on tapahtunut myöhässä, tietää työntekijä sen varmasti jo itsekin. Ei epäonnistumista tarvitse hieroa hänen naamaansa, Pessi Asian voi ottaa puheeksi kysymällä, kokeeko työntekijä jaksamisessaan olevan ongelmia tai miten asiaa voisi muuttaa? Pessi muistuttaa, että pienellä ja inhimillisellä käytöksellä saa paljon aikaan. Mitä enemmän ihmiset kokevat hyviä kohtaamisia kollegoiden kanssa, sitä helpompi vaikeuksistakin on puhua. Myötätunto tekee tulevista ongelmista helpompia. Pessin johtaman tiimi on pohtinut myötätunnon lisäksi myötäintoa. Myötäinto tarkoittaa toisen myönteisissä tunteissa ja innostuksessa mukana elämistä. Jos työkaveri on innoissaan onnistuneesta projektista, on myötäintoa iloita hänen
onnistumisestaan. Monessa arkisessa työelämän tilanteessa myötäintoa on jo sekin, ettemme ainakaan aktiivisesti paina toista alas. Ettemme liian helposti ajattelisi, että kehuminen ja innostuminen ovat höttöä ja että kritisoimalla osoitamme asian arvon, Pessi Myötäinto saattaa toisinaan olla jopa vaikeampaa kuin myötätunto. Etenkin kilpailuhenkisessä työyhteisössä kollegan onnistumisesta voi olla hankalaa iloita. Täytyy olla aika kylmäkiskoinen, jos esimerkiksi kollegan vakava sairaus ei herättäisi huolta ja myötätuntoa. Mutta iloitsetko vilpittömästi kollegasi menestyksestä? Oman onnistumisen kohdalla on musertavaa, ellei kukaan iloitse puolestasi ja kanssasi. Se että voi iloita toisen ilosta, ja joku iloitsee kanssani, toisi meille niin paljon hyvää, Pessi Suomalaiseen kulttuuriin ei luontaisesti kuulu itsestään vouhkaaminen tai toisen vuolas kehuminen. Niin myötätunnon kuin myötäilonkin kohdalla eleet voivat olla pieniä - ihmiset aistivat helposti, jos käytös on teeskenneltyä. Myötätunnon ja myötäilon pitää olla aitoa. Suomalaisessa kulttuurissa vähemmän on enemmän, emmekä me kaipaa suuria ylisanoja tässäkään asiassa. Parasta on vilpittömyys, Pessi Jos myötätunnon näyttäminen on vaikeaa, ei sen vastaanottaminenkaan ole aina helppoa. Myötätuntoon voi olla vaikea suhtautua. Aivan kuin kiitoksenkin. Vaikka myötätunto voisi tuntua hämmentävältä, voi vain katsoa toista silmiin ja kiittää, Pessi