1 (13) NIITTYAHON ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS, VALMISTELUVAIHEEN PALAUTE JA VASTINEET Valmisteluvaiheen kuuleminen (kaavaluonnos nähtävillä) oli 30.8. 28.9.2018. Kuva 1: Nähtävillä ollut luonnos Asemakaavaehdotuksesta jätettiin 5 lausuntoa ja neljä mielipidettä, joissa osassa useita allekirjoittajia. Seuraavassa on palautteista poimittu oleelliset osat ja esitetään, miten palaute huomioidaan asemakaavaehdotuksessa. 2_Valmisteluvaiheen_vastineet 006.docx
2 (13) 1 Lausunnot... 2 1.1 Keski-Suomen ELY-keskus... 2 1.1.1 Konsultointivyöhyke... 2 1.1.2 Valtatie... 3 1.1.3 Melu... 4 1.1.4 ET alueen rakennusoikeus... 5 1.1.5 Osalliset viranomaiset... 5 1.1.6 Rataviranomainen... 5 1.2 Keski-Suomen Liitto... 6 1.3 Liikennevirasto... 6 1.3.1 Raideliikenteen melu, runkomelu ja tärinä... 6 1.4 Pelastuslaitos... 8 1.5 Ympäristöterveysjaosto... 8 2 Mielipiteet... 9 2.1 n asukkaita, 143 allekirjoittajaa... 9 2.2 n nuoret, 9 allekirjoittajaa... 11 2.3 Yksityinen mielipide 3... 11 2.4 Yksityinen mielipide 4... 12 2.5 Vanhempainyhdistys... 12 1 LAUSUNNOT 1.1 Keski-Suomen ELY-keskus 1.1.1 Konsultointivyöhyke Suunnittelualueen läheisyyteen sijoittuu voimassa olevan maakuntakaavan mukainen merkintä: Teollisuus- ja varastoalue, jolla on/jolle saa sijoittaa vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen (Teollisuuskylä, konsultointivyöhyke 0,5 km). Maakuntakaavan suunnittelumääräyksen mukaan alueen ja lähiympäristön suunnittelussa tulee huomioida vaarallisten aineiden käyttöön, varastointiin ja kuljetuksiin liittyvät riskit. Ko. merkinnän/toiminnan mahdollinen vaikutus nyt kyseessä olevaan kaavaprosessiin tulee selvittää. Tieto tulee palvelemaan myös vireillä oleva yleiskaavoitusta. Vastine: Keski-Suomen maakuntakaavan alueluettelossa on lueteltu Turvallisuusja kemikaaliviraston (Tukes 12.7.2017) määrittelemät kemikaalilaitosten konsultointivyöhykkeet. 2_Valmisteluvaiheen_vastineet 006.docx
3 (13) Kaava-alueen läheisyydessä mainitaan toiminnan harjoittajana (numerolla 35) Harvia Oy, toiminnan laajuutena nestekaasulaitos ja konsultointivyöhykkeen leveytenä 0,5 km. Kuva 2: konsultointivyöhyke Konsultointivyöhyke ulottuu kaava-alueen pohjoisosan teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueelle. Ko. teollisuustontille ei tule asutusta. Konsultointivyöhykkeeseen liittyen pyydetään lausunnot TUKES:lta ja pelastusviranomaisilta. Nestekaasun ja ilman seos painuu ilmaa raskaampana alaspäin. Kaava-alueen ja kemikaalilaitoksen väliin sijoittuu ympäröivää aluetta korkeampi ratapenkka, mikä todennäköisesti suojaa kaava-aluetta mahdollisessa onnettomuustilanteessa. 1.1.2 Valtatie Kuva 3: Havutie ja ratapenkka Alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista ja ohjaavaa yleiskaavaa. Kaavaselostuksen mukaan (s. 29-30) kaavaa laadittaessa on kuitenkin huomioitu se, mitä maankäyttö- ja rakennuslain 54.4 :ssä on säädetty yleiskaavan sisältövaatimusten (MRL 39 ) huomioon ottamisesta laadittaessa asemakaavaa alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Liikenteen osalta on ko. kohdassa mainittu, että kaava tukeutuu olemassa olevaan tieverkkoon. Keski-Suomen ELY-keskus on parhaillaan käynnistämässä valtatien 9 aluevaraussuunnitelmaa n ja Teollisuustien liittymän kohdalle. Keski-Suomen ELYkeskus ehdottaa, että kaavaehdotuksen laadinta aikataulutetaan niin, että sen rajauksissa voidaan ottaa huomioon mm. Teollisuustien eritasoliittymän ratkaisu aluevarauksineen. Keski-Suomen ELY-keskus esittää, että n kohdalla asemakaavoissa esitetty valtatien 9 LT-alue kumottaisiin tässä kaavassa kokonaisuutena. On johdonmukaista, että valtatie on asemakaavoittamatonta aluetta, koko länsipuolen valtatiestä ollessa myös kaavoittamatta. Kaavan rajaus ei luonnoksessa muutenkaan vastaa valtatien lunastettua tiealuetta, joten rajaukset tulee tarkistaa. Vastine: Voimassa olevan asemakaavan tiealueen rajaus ei noudata lunastetun tiealueen rajoja. Aluevaraussuunnittelu on käynnistetty ja ensimmäiset suunnitelmista johdetut aluevarausehdotukset ovat valmistuneet. Tiealueen ottaminen kokonaisuudessaan mukaan ja päivittäminen laaditun aluevaraussuunnitelman mukaiseksi selkeyttää tilannetta. Rajausta tarkennetaan vielä ehdotusvaiheessa. 2_Valmisteluvaiheen_vastineet 006.docx
4 (13) 5,2609 ha Natura-alueesta sijoittuu voimassa olevassa asemakaavassa liikennealueelle LT. Asemakaavan liikennealueen tarkentamisella lunastetun alueen mukaiseksi valtatien länsireunalla ei ole merkitystä Natura-alueen suojeluarvoille. Ehdotettava uusi liikennealueen rajaus on Natura-alueella pienempi kuin tähän asti. Kuva 4: Punainen väri kuvaa Natura-alueen (vihreä) osaa, joka sijoittuu voimassa olevan asemakaavan tiealueelle LT. 1.1.3 Melu Kuva 5: Aluevaraussuunnitelma ja ehdotus LT- alueen muutoksiksi kaavan ehdotusvaiheeseen Kaava-alueen kohdalla valtatien 9 varrella on melusuojausrakenteina valleja sekä melukaidetta. Kaavan yhteydessä on tarpeen teettää meluselvitys, jolla voidaan todeta melusuojauksien riittävyys ja tarvittaessa lisätä melumääräyksiä kaavassa osoitetuille tonteille. Selvityksessä on huomioitava valtatien ja radan yhteisvaikutus. Melutasot on huomioitava myös valtatien 9 varteen sijoittuvien VL-alueiden osalta niin, että lähivirkistysaluetta osoitetaan vain niille alueille, joilla valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaiset ohjearvot toteutuvat. Muussa tapauksessa merkintänä tulee käyttää esim. EV:tä (suojaviheralue). 2_Valmisteluvaiheen_vastineet 006.docx
5 (13) Vastine: Valtatien 9 parantaminen Keihästien kohdalla aluevaraussuunnittelu on käynnistynyt 2018. Suunnittelun yhteydessä on mallinnettu valtatien meluvaikutus. Valtatien reunalla oleva meluvalli pysäyttää pääosin melun leviämisen. 55 db ylittävä melualue vuotaa alueen pohjoispäässä virkistysalueelle, mutta ko. kohdalla varaudutaan myös meluvallin jatkamiseen. Kuva 6: Melumallinnus 2019 Valtatien itäpuolella ne alueet, joilla ohjearvojen mukainen melutaso selvästi ylittyy, merkitään suojaviheralueiksi EV. Junanradan aiheuttaman melu- ja tärinävaikutuksen arvioimiseksi pyydetään Väylävirastolta tietoja. 1.1.4 ET alueen rakennusoikeus Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueelle (ET) tulee tarvittaessa osoittaa sallittu rakennusoikeus. Vastine: Alueella on jo oleva, 25 kem²:n kokoinen rakennus. Merkitään rakennusoikeutta 50 kem². 1.1.5 Osalliset viranomaiset Suunnittelualue sijoittuu maakuntakaavassa osoitetulle kulttuuriympäristön vetovoima-alueelle, joten osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan (sivulle 8) osalliseksi viranomaiseksi tulee täydentää Keski-Suomen museo. Lisäksi em. maakuntakaavamerkinnän johdosta (Teollisuuskylä, konsultointivyöhyke 0,5 km) tulee harkita turvallisuus- ja kemikaaliviraston (TUKES) lisäämistä osalliseksi viranomaiseksi. Vastine: Museo ja Tukes lisätään osallisten listalle ja niiltä pyydetään viranomaislausunnot. 1.1.6 Rataviranomainen Radan aiheuttaman melun, runkomelun, tärinän sekä mahdollisten radan parannustöiden (mm. kaksoisraide) osalta kaavasuunnitteluun ottaa kantaa Liikennevirasto. Vastine: Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala uudistui vuoden 2019 alusta. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Viestintävirasto sekä Liikenneviraston tietyt toiminnot yhdistyivät uudeksi Liikenne- ja viestintävirastoksi (Traficom). Liikennevirasto jatkaa Väylävirastona. Radan aiheuttaman melun, runkomelun, tärinän sekä mahdollisten radan parannustöiden (mm. kaksoisraide) osalta kaavasuunnitteluun ottaa kantaa Väylävirasto. Väylävirasto lisätään osallisten viranomaisten listaan ja siltä pyydetään lausunto kaavaehdotuksesta. 2_Valmisteluvaiheen_vastineet 006.docx
6 (13) 1.2 Keski-Suomen Liitto 1.3 Liikennevirasto Voimassa olevan tarkistetun maakuntakaavan merkinnöistä suunnittelualuetta koskevat seuraavat: valtatie 9 (Jyväskylä-Jämsä), valtatien kehittämisakseli, valtakunnallisesti merkittävä kaksiraiteinen päärata (Tampere-Jyväskylä) sekä kulttuuriympäristön vetovoima-alue. Rataa koskevalla merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti merkittävät pääradat, joiden parantamiseen sisältyy kaksoisraiteen toteuttaminen. Merkintään liittyvän suunnittelumääräyksen mukaan "Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on varauduttava tasoristeysten poistamiseen." Valtatien kehittämisakseliin liittyy seuraava suunnittelumääräys: "Alueidenkäytön suunnittelussa kehittämisakselilla tulee kiinnittää huomiota pitkämatkaisen liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen sekä liikenteen ja matkailun palveluihin ja yritystoiminnan edistämiseen. Väylien kehittämisen tulee perustua matkojen ja kuljetusten käyttäjälähtöiseen palvelutasoajatteluun. Kehittämisakselit ovat myös joukkoliikenteen laatukäytäviä, joiden liityntäyhteyksiä ja -pysäköintiä tulee kehittää." Selvitysten osalta Keski-Suomen liitto toteaa, että kaavaprosessissa on hyvä huomioida Liikenneviraston selvitys "Ratayhteyden Tampere-Jyväskylä liikenteellinen tarveselvitys" (Liikennevirasto 2018) ja varautua huomioimaan siinä esiin nostetut toimenpiteet asemakaavan jatkovalmistelussa. Keski-Suomen liitto katsoo, että kaavassa tulee huomioida valtatien 9 kehittämisedellytykset sekä kaksoisraiteen toteuttamisen edellytykset. Vastine: Lisätään lähdeaineistoon ja huomioidaan selostuksessa Liikenneviraston selvitys "Ratayhteyden Tampere-Jyväskylä liikenteellinen tarveselvitys" (Liikennevirasto 2018). Kaava-alue rajautuu rata-alueeseen pohjoisosaltaan. Rataa vasten asettuvalle osalle ei osoiteta rata-alueeseen suoraan rajoittuvia rakennuskortteleita. Kaavassa osoitettavan Havutien pohjoisosa vedetään olemassa olevaa, välittömästi rata-alueen vierellä sijaitsevaa, katua kauemmas radasta. Kaavaratkaisu ei estä myöhemmin lisätilan järjestämistä rata-alueelle kaksoisraiteen toteuttamiseksi, asemakaavan muutoksella ja Havutien uudella linjauksella. Havutien nykyistä linjausta rajoittaa myös välittömästi sen länsipuolella oleva liitooravien lisääntymis- ja levähdysalue. Näin ollen ei kaksoisraiteen toteutumiseen voida tässä vaiheessa varautua enempää. 1.3.1 Raideliikenteen melu, runkomelu ja tärinä Liikennevirasto edellyttää, että kaavoitettaessa alueita radan läheisyydessä on tapauskohtaisesti otettava huomioon mahdolliset junaliikenteen aiheuttamat melu-, runkomelu- ja tärinähaitat. Melun- ja tärinäntorjunnassa tulee kiinnittää erityistä huomiota haittojen ennaltaehkäisyyn toimintojen sijoitusratkaisuista päätettäessä. Kaavatyön yhteydessä tulee laatia riittävät selvitykset melun ja tärinän leviämisestä ja osoittaa niiden pohjalta tarvittavat kaavamääräykset haittojen torjumiseksi. Melun osalta kaavoituksessa on noudatettava Valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisia melun ohjearvoja. Lisäksi on huomioitava esimerkiksi raskaasta tavarajunaliikenteestä, ratapihan toiminnasta tai vaihteiden ylityksestä aiheutuva hetkellinen maksimimelutaso Uudenmaan ELY-keskuksen oppaan Melunja tärinäntorjunta maankäytön suunnittelussa (2/2013) mukaisesti (sisätiloissa hetkellinen maksimimelu yöaikaan alle 45 db AFmax). Melualueelle ei tule kaavoittaa melulle herkkää maankäyttöä ilman asianmukaisia selvityksiä ja tarvittavaa melunsuojausta. Runkomelun osalta tulee huomioida VTT:n laatiman esiselvityksen Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi (VTT tiedotteita 2468) suositus 2_Valmisteluvaiheen_vastineet 006.docx
7 (13) runkomelutason raja-arvosta (Lprm) 30/35 db. Yleensä runkomeluhaitat ulottuvat 60 m (pehmeikkö) - yli 200 m (kallio) etäisyydelle rautatiestä (VTT:n tiedotteita 2468). Kaavoituksessa on huomioitava raideliikenteen tärinän aiheuttama rakennuksen vaurioitumisriski ja vaikutus asuinmukavuuteen. Tärinälle herkkää maankäyttöä ei tule osoittaa tärinäherkille alueille ilman tärinänvaimennustoimenpiteita edellyttävää kaavamerkintää tai -määräystä. Tärinälle herkällä maaperällä kuten savikolla tärinä voi ulottua jopa yli 200 metrin päähän radasta. Tärinälle herkimpiä rakennuksia ovat yleensä puolitoista tai kaksikerroksiset puurakenteiset talot. Tärinähaittojen poistaminen jo rakennetuilta alueilta jälkikäteen on vaikeata, ellei mahdotonta ja korjaustoimenpiteet kalliita. Tärinän osalta kaavoituksessa tulee huomioida VTT:n selvitys Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta (VTT tiedotteita 2278). Suosituksen mukaan asuinrakennuksen tärinä ei saa ylittää uusilla asuinalueilla värähtelyluokan C arvoa Vw,95 0,30 mm/s ja vanhoilla asuinalueilla värähtelyluokan D arvoa Vw,95 0,60 mm/s. Mikäli kyse ei ole asuinrakennuksesta ja tilojen käyttötarkoitus on sellainen, että liikenteen ei katsota haittaavan lepoa (esim. kaupat, kahvilat, ostoskeskukset, tavaratalot, liikuntatilat), tavoiteraja voi olla kaksinkertainen em. arvoihin nähden (VTT tiedotteita 2569). Liikenteen tärinästä ja runkomelusta on lisäksi olemassa mm. seuraavat VTT:n julkaisut: Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa (VTT working papers 50, Espoo 2006), Ohjeita liikennetärinän arviointiin (VTT tiedotteita 2569, Espoo 2011) ja Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi (VTT tiedotteita 2425, Espoo 2008). Julkaisuissa on annettu tärinään liittyviä suosituksia. Julkaisuja on saatavissa sähköisenä osoitteesta: http://www.vtt.fi/publications/index.jsp. Liikennevirasto muistuttaa, että melun- ja tärinäntorjuntavastuun periaatteena on vastuun kuuluminen sille taholle, jonka suunnittelemista toimenpiteistä melun- ja tärinäntorjuntatarve syntyy. Näin ollen Liikennevirasto ei osallistu uuden maankäytön johdosta aiheutuviin mahdollisiin melun- ja tärinäntorjunnan kustannuksiin. Vastine: Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä ei ole rataan liittyviä ratapihoja tai vaihteita. Suunnittelualueen kohdalla junat kulkevat aseman läheisyyden mukaista ajonopeutta. n oleva taajama on rakentunut tiiviisti radan molemmin puolin. Asemakaavassa osoitettavien uusien asuinrakennuspaikkojen pienin etäisyys radasta on 100 m. GTK:n aineiston perusteella maaperä kaava-alueella on pääosin hiekkaa. Valtatien itäpuolen uutta kevyen liikenteen väylää rakennettaessa niin ikään todettiin maaperän hiekkaisuus. Liikennetärinän vaikutusalue on pienin kovissa karkearakenteisissa kivennäismaalajeissa, joihin myös hiekka kuuluu. Turvaetäisyys, jota kauempana tarkempi värähtelyselvitys ei uusilla asuinalueilla ole tarpeen, on 100 m 1. Kaavaan lisätään määräyksenä velvoitus tärinävaikutuksen huomioimisesta rakenneratkaisuissa. 1 Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi, VTT 2008 2_Valmisteluvaiheen_vastineet 006.docx
8 (13) 1.4 Pelastuslaitos Kuva 7: Vasemmalla maaperäkartta (GTK), oikealla kaava-alue, rakennuskanta ja 100 m:n etäisyysvyöhyke radasta (punainen). Asemakaavan muutokselle ei ole henkilö- ja paloturvallisuuden kannalta esteitä. Vastine: Kirjataan tiedoksi. 1.5 Ympäristöterveysjaosto Kaava pienentää koulun välittömässä läheisyydessä olevaa lähivirkistysaluetta. VUalue on varattu urheilu- ja virkistystoimintaan. Alueella on talvella mm. kiekkokaukalo. AO-tontin sijainti välittömästi VU-alueen vieressä ei ehkä ole optimaalinen toiminnasta mahdollisesti aiheutuvan häiriön vuoksi. Männikkötielle koulun eteläsuunnasta saapuvalle saattoliikenteelle on tarpeen osoittaa riittävä turvallinen jättöalue kääntöpaikan yhteyteen. Vastine: Mahdollisen häiriön vastapainona on välitön yhteys kentän palveluihin. Tontilla on myös muita sijaintiin perustuvia etuja. Koulun saattoliikenne huomioidaan laadittavana olevassa katusuunnitelmassa. Tarvittava tila saattoliikennettä varten on olemassa. Kuva 8: Hahmotelma jättö- ja kääntöpaikasta 2_Valmisteluvaiheen_vastineet 006.docx
9 (13) 2 MIELIPITEET 2.1 n asukkaita, 143 allekirjoittajaa n asemakaavan muutoksessa on selvitetty mahdollisuutta sijoittaa uusia omakotitalotontteja koulua ympäröivälle alueelle. Haluamme ilmaista mielipiteemme kaavoituksen vaikutuksesta koulu- ja päiväkotipalveluiden jatkumisen suhteen ssa. Koulualueen pienentäminen ei luo mahdollisuuksia uuden päiväkodin rakentamiseen tai koulun tilojen laajennuksille. n päiväkoti on jo nyt ollut kesäkuulta lähtien evakossa Saunakylässä, koska koulun nykyisiin tiloihin molemmat palvelut eivät mahdu. Koemme laajennusmahdollisuuden poissulkemisen merkittävänä seikkana, jolla voi olla suuria vaikutuksia alueen vetovoimaan, viihtyvyyteen ja elinvoimaisuuteen. Tämän vuoksi osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa olisi ehdottomasti pitänyt kuulla alueen asukkaita. Koulun ympäristö ja sen lähimetsät ovat tärkeitä virkistysalueita alueen asukkaille ja koululaisten aktiivisessa käytössä. Pururata, hiihtoladut ja kaukalo palvelevat monipuolisesti. Myös koulun lähimetsässä oleva frisbeegolfrata on ollut kovassa käytössä. Haluamme täsmennystä siitä mitä kaavamuutos tarkoittaa näiden osalta. Koemme, että prosessissa ei ole riittävästi arvioitu kaavoituksen vaikutuksia pitkällä tähtäimellä palveluiden säilyttämisen näkökulmasta. Haluamme uudelleen kartoittaa tonttien sijaintia ja varmistaa, ettei koulun tonttia pienennetä niin, että esimerkiksi uusi päiväkoti ei sinne jatkossa mahtuisi. Alueen asukkaiden kuulemisella voitaisiin löytää tonteille sellainen sijainti, etteivät ne poissulje koulun laajentamista tai uusien tilojen rakentamista. Vastine: Kaavaluonnoksessa on osoitettu 6 uutta omakotitalotonttia koulun ympärille. n taajamassa ei ole ollut yli 20 vuoteen tarjolla omakotitalotontteja, mikä heijastuu alueen väestön kehityksessä ja rakenteessa. Taajamassa vuonna 2017 oli 379 asukasta. Kunnan velvollisuuksiin kuuluu asemakaavan ajantasaisuudesta ja kunnan elinvoimaisuudesta huolehtiminen. Uusilla tonteilla olevaa rakennetta tiivistäen haetaan lle uutta elinvoimaa. Mahdolliset uudet asukkaat merkitsevät kunnalle lisää verotuloja sekä palveluille tarvitsijoita ja käyttäjiä. Rakenteen tiivistäminen tukee n palvelujen kehittämistä ja toteuttaa kestävän kehityksen periaatetta. Koulukiinteistöjen osalta on ollut tiedossa, että kunnalla on lähitulevaisuudessa mittavia tarpeita koulujen peruskorjauksille tai uudisrakentamiselle. Tätä varten on viime vuonna laadittu kattava koko kuntaa käsittävä palveluverkkoselvitys käsittäen myös päiväkotikiinteistöt ja niiden tilatarpeet. n koulun korttelialueella jää riittävästi tilaa mahdollista laajennusta, samoin kuin koulun lähiliikuntatarpeita varten. Uudet tontit rajautuvat katuihin. Koulun ja tonttien väliin jää edelleen yleistä lähivirkistysaluetta frisbeegolfradalle. Alueelta on kevytväyläyhteys myös valtatien toisella puolella sijaitsevalle Muuratharjulle, jossa sijaitsevat hyvät ulkoilureitit ja ladut. Tontteja rajataan tiukemmin kadun varteen siten, että viheraluetta jää enemmän. Kaavan kuulemisvaiheiden (luonnos ja ehdotus) yhteydessä kaikki osalliset voivat esittää myös omia ratkaisuehdotuksiaan. 2_Valmisteluvaiheen_vastineet 006.docx
10 (13) Kuva 9: Vasemmalta oikealle: Voimassa oleva asemakaava, nähtävillä ollut kaavaluonnos ja koulun alustava laajennussuunnitelma kaavaluonnoksessa. n koulun oppilasmäärä on 60. Voimassa olevan kaavan YO korttelin pinta-ala on 2,5 ha. Kaavaluonnoksessa koulun kortteli siihen liittyvine urheilu- ja virkistysalueineen muodostaisivat 1,5 ha kokoisen alueen. Vertailukohteena Kinkomaan koulu, jossa on 170 oppilasta, sijoittuu myös 1,5 ha kokoiselle korttelialueelle. Kuva 10: Vasemmalla, oikealla Kinkomaa. 2_Valmisteluvaiheen_vastineet 006.docx
11 (13) 2.2 n nuoret, 9 allekirjoittajaa Haluaisimme esittää mielipiteemme n asemakaavamuutoksesta. Tuota muutosta ei missään nimessä saa toteuttaa! n koulun metsä on täynnä muistoja ja mielettömän hyvä paikka leikkiä vieläkin. Koulun metsään rakennettiin aina parhaat majat, joihin tultiin leikkimään koulun jälkeenkin. Metsässä oltiin myös koulun välitunneilla leikkimässä hippaa, piilosta ja kaikenlaista muuta. Koulussa liikuntatunneilla pelattiin usein rönttöä ja metsässä oli parhaat piilot. Olimme alaasteella koulun jälkeen lumisotaa metsässä ja pimeäpiilosta. Joskus koulussa kuviksen tunneilla teimme metsässä pienoismalleja kaikenlaisista rakennelmista ja taloista. Ja jos Havutien ja Ysitien väliseen metsään tehtäisiin tehtaita, se pilaisi maiseman. Siinä metsässä myös hiihdimme ja suunnistimme. Joskus, kun emme jaksaneet suunnistaa, söimme mustikoita ja puolukoita. Koulun jälkeiset tapahtumat olivat usein siinä metsässä. Päiväkodista kuudennelle luokalle asti leikimme ja touhusimme metsässä erityisesti koulun metsässä. Talvisin rakensimme lumilinnoja ja lumiukkoja. Talvisin myös leikimme kaukalohippaa kaukalossa. Keväällä rakensimme majoja ja leikimme kauppaa. Roikuimme myös rekkitangoissa niin paljon, että kätemme olivat aivan rakoilla. Kesälläkin tulimme porukalla koulun metsään pelaamaan ja leikkimään. Syksyllä, kun olimme rakentaneet majat ja niiden viereen kaupat, keräsimme kaikkea mitä maasta löytyy ja myimme niitä. Molemmat metsät ovat meille tärkeitä ja haluamme säästää ne! Vastine: kts. edellinen vastine mielipiteeseen 2.1, sivu 9. 2.3 Yksityinen mielipide 3 Esitän mielipiteenäni, että julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue 310b tulisi olla suurempi ja korttelin 310 tontit 6 ja 7 pitäisi poistaa kaavasta. Kaava-asiasta tulisi myös tiedottaa laajemmin esim. kyläkokouksen muodossa ennen kaavaprosessin etenemistä, sillä koulun alueen kaavoitus koskee koko koulu-, päiväkoti- ja kyläyhteisöä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman perusteella monikaan ei ole osannut odottaa, että kylän sydämenä toimivan koulun ja sitä ympäröivän metsän alueelle esitettäisiin näin voimakkaita toimenpiteitä. Kaavaluonnoksessa oleva lähipalvelurakennusten korttelialue on niin pieni, että se käytännössä sulkee pois mahdollisuuden n koulun laajentamiseen ja uuden päiväkodin rakentamiseen. Vielä tänä syksynä olimme siinä luulossa, että Saunakylän päiväkodissa evakossa olevat lapsemme pääsevät n uuteen päiväkotiin tammikuussa. Niin sanottu koulun metsä on sekä koko kylän lasten että koulun kannalta tärkeä lähiliikuntapaikka, mikä vuoksi korttelin 310 tontit 6 ja 7 tulisi poistaa kaavasta. Metsää käytetään monipuolisesti sekä koulun omassa toiminnassa, että vapaaajalla. Koulun metsässä on pururata, jonka käytön uudet tontit estäisivät. Pururadalla oppilaat ovat suorittaneet mm. maraton-haasteen, jolloin pururataa kierrettiin useiden maratonien verran. Iltaisin koulu ja sitä ympäröivä metsä ovat kylän tärkein leikki- ja kokoontumispaikka lapsille. Myös kylän pienimmille lapsille metsä pururatoineen on tärkeä ulkoilupaikka. Viime talvena metsässä oli mm. lähinnä päiväkoti-ikäisille lapsille tarkoitettu pieni latu, joka oli myös kovassa käytössä. Ysitien varressa oleva metsä tai harjun alue ei tarjoa samanlaisia mahdollisuuksia, koska saavutettavuus on erityisesti lapsille ratkaisevasti huonompi. Ysitien vieressä oleva metsässä tieliikennemelu on myös paljon kovempi kuin koulun metsä, joten se ei ole samalla tavalla houkutteleva. Sielläkin oleva polku/pururata on uhattu teollisuustontin ja uuden kevyen liikenteen väylän vuoksi. Tontin 6 osalta tulee myös huomioida, ettei siitä saa turvallista liittymää Havutielle, koska sen kohdalla on lähes 90 asteen mutka, jossa näkyvyys on erittäin huono. Vastine: Koulun alustava laajennussuunnitelma mahtuu kaavaluonnoksessa varatulle YL korttelialueelle, kts yllä Kuva 9, sivu 10. 2_Valmisteluvaiheen_vastineet 006.docx
12 (13) Havutien varrelle kaavaluonnoksessa osoitettuja tontteja, erityisesti tontteja 6 ja 7, pienennetään siten, että metsää voidaan käyttää mahdollisimman paljon entiseen tapaan. Kaavaa on tehty yhteistyössä kunnan liikuntaosaston kanssa ja koulun läheisyydessä on varauduttu koulun tarvitsemien latujen ja lähiliikuntatarpeiden toteuttamiseen. Kaavaprosessi sisältää kaksi kuulemisvaihetta. Kaava tulee seuraavaksi ehdotuksena nähtäville, jolloin siitä voi jättää muistutuksen. Kunnan tavoitteena on kehittää n taajamaa siten, että siellä olisi myös riittävää väestöpohjaa. Alueella ei ole ollut tarjolla uusia tontteja kahteenkymmeneen vuoteen. Kts. myös edelliset vastineet 2.1 ja 2.2. 2.4 Yksityinen mielipide 4 Suunnitellun päiväkotilaajennuksen, tai uudisrakentamisen tilantarve koulun tontilla tulee huomioida. Vastine: Koulun alustavasti suunniteltu laajennus mahtuu kaavaluonnoksessa varatulle YL korttelialueelle, kts. yllä Kuva 9, sivu 10. Koululle tapahtuvaa jättöliikennettä varten on toivottu Järvitien risteysalueen tuntumaan esimerkiksi kiertotyylistä, Havutieltä koulun tontille sisään ajettavaa pihatiealuetta. Tämän tulisi olla linja-autoliikennettä ja henkilöautoliikennettä palveleva. Vastine: Koulun yhteydessä Männikkötiellä on varauduttu kahden saatto - kääntöpaikan kehittämiseen kahdesta eri suunnasta. Paikoitus- / tilavaraus jättöpaikalle Havutien varressa voisi vähentää saattoliikennettä kapealla Männikkötiellä ja olisi siten hyvä ajatus. Radan toiselta puolen Järvitien suunnasta tulee kuitenkin merkittävä määrä koululle kulkevaa kevyttä liikennettä, mistä syystä ko. Havutien Järvitien liittymään ei haluta uusia liikenteellisiä elementtejä. 2.5 Vanhempainyhdistys n koulun vanhempainyhdistys on todella hämmästynyt asuintonttien kaavaehdotuksesta koulun läheisyydessä. Haluamme tuoda esiin kaavoitukseen liittyviä huomioita ja toivomme, että vanhemmat ja kyläläiset pääsevät yhteistyössä kehittämään tulevaisuuden a. Koulun ympäröivä metsäalue on oppilaiden aktiivisessa välitunti käytössä. Metsikköä käyttivät myös päiväkotilaiset ahkerasti, ennen Rajalaan siirtymistä. Metsässä juostaan välitunti maratonia, leikitään piiloleikkejä, kehitetään mielikuvitusta ja aktivoidaan luovuutta. Kaavoituksella tullaan kaventamaan koulun ympäristöä ja pois sulkemaan tämä ihana luonnollinen oppimisympäristö. Miksi asuintonttien kaavoitus halutaan suunnata koulualueelle? Kaavoitus herättää myös monien oppilaiden ja päiväkotilasten vanhempien huolen koulun jatkuvuudesta. Mitä tapahtuu koululle, kun sen aluetta pienennetään? Sen myötä herää huoli tulevaisuuden lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Miksi koululaisten mahdollisuuksia on heikennettävä? Aiotaanko koulu lakkauttaa? Miksi suurkouluja kannatetaan? Kaavoitus herättää mietteitä myös kyläläisten keskuudessa. tarvitsee uutta asutusta, mutta tarvitseeko sen olla juuri kylän sydämessä koulun alueella. Löytyisikö kaavoitukselle jokin toinen vaihtoehto? Koulu herättää tunteita ja huoli palveluiden jatkuvuudesta on suuri. Monet käyttävät iltaisin koulualueen hiekkakenttää, luistelukenttää, Frisbee golf rataa sekä talvisin lähilatua ja koulun liikun- 2_Valmisteluvaiheen_vastineet 006.docx
13 (13) tasalia virkistäytymiseen. Koulu on paikka, johon kokoonnutaan yhteen monien asioiden merkeissä. Koulu ja päiväkoti alueella ovat tuoneet monille kylän vanhemmille asukkaille vuosien varrella vireyttä ja virkistystä. Huoli koulun ja päiväkodin säilymisestä mäellä on aiheellista. Moni miettii maiseman muutosta ja Havutien muuttumista entistä ahtaammaksi. Miten kulku tonteille? Miten liittymien lisääntyminen vaikuttaa liikenteeseen? Pienet tontit rajoittuvat aivan tiehen, miten näkyvyys? Tiukka mutka aiheuttaa nykyisellään jo haasteita, miten tulevaisuudessa? Kylällä juuri sopeuduttiin kevyen liikenteen tulemiseen ja iloittiin, että se luo turvallisuutta koululiikenteeseen Riihivuoresta on kulkeville. Onko sittenkin tulevaisuudessa kevyenliikenteen tarkoitus viedä asukkaat kylälle harrastuksiin ja oppilaat suurkouluun? Koulun ja päiväkodin katoaminen kylältä asettaa alueen asukkaat eriarvoiseen asemaan ja heikentää alueen kehittymismahdollisuuksia. Halutaanko alue todella pitää elinvoimaisena? Vastine: Kts. edelliset vastineet mielipiteisiin. 2_Valmisteluvaiheen_vastineet 006.docx