KAAVOITUSKATSAUS 2018

KAAVOITUSKATSAUS 2018 12.11.2018 TEKNINEN PALVELUKESKUS SUUNNITTELU- JA MAANKÄYTTÖPALVELUT Kaavaluonnoksen 24.9.2018: Uuden koulun tontin ja lähiympäristön aluerakenne havainnekuva 7.9.2018 mahdollisesta toteuttamistavasta. ilmakuva: Maanmittauslaitos 5/2014, Liikennejärjestelyt edelleenmuokattu Rambollin suunnitelmasta 20.8.2018, koulun ja pyöräparkkien hahmottelu FEG 26.8.2018.

KAAVOITUSKATSAUS 2018 Sivu 2 YLEISTÄ Kaavoituskatsaukseen on koottu kaavoituksen työkohteet vuonna 2018 ja lähiaikoina todennäköisesti vireille tulevista kaava-asioista sekä esitetty maakuntakaavoituksen tilanne. Kaavoituskatsauksen laatimisesta säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa. Kaavoituksen työkohteet pohjautuvat osittain kaavoitusohjelmaan, jota tarkistetaan vuosittain. Myös maanomistajien aloitteesta laaditaan asemakaavojen muutoksia. Kaavoituskatsauksen laatimisesta säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 7 :ssä. Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaavaasioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Kaavoituskatsaukseen on lisäksi kysynnän sitä edellyttäessä liitettävä arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS Laadittavasta kaavasta tehdään osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jossa kerrotaan kaavahankkeen tavoite, sijainti, keskeiset arvioitavat vaikutukset, kaavan eteneminen, osalliset ja vaikutusmahdollisuudet. OAS:ia ei tarvitse laatia, mikäli kyseessä on vaikutuksiltaan vähäinen asemakaavan muutos (MRL 63 :n muutos 21.4.2017/230). Kaavahankkeen osallisia ovat ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa (mm. maanomistajat, asukkaat, naapurit, yritykset, työntekijät) sekä ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa kaava koskee. Kaavasta tiedotetaan tiedossa oleville osallisille yleensä kirjeitse ja heillä on mahdollisuus osallistua valmisteluun, arvioida kaavan aiheuttamia vaikutuksia ja esittää mielipiteensä asiasta. Huittisissa kaavoitushankkeen käynnistämisestä, valmistelusta ja nähtävillä olosta päättää kaupunginhallitus. Kaavan vireille tulosta ja valmisteluvaiheen nähtävillä olosta (MRL 62, MRA 30 ) kuulutetaan Alueviestissä sekä Lauttakylä-lehdessä *, kaupungin sähköisellä ilmoitustaululla, kaavoituksen ilmoitustaululla sekä kaupungin nettisivuilla www.huittinen.fi/palvelut/kaupunkisuunnittelu/ nahtavilla_olevat_suunnitelmat/nahtavilla_olevat_kaavat. *Vaikutukseltaan vähäisen asemakaavan muutoksen vireille tulosta voidaan tiedottaa osallisille kirjeitse ilman lehtikuulutusta.

Sivu 3 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS Osallinen voi jättää kaavan vireille tulosta, OAS:sta tai kaavaluonnoksesta suullisen tai kirjallisen mielipiteen nähtävillä oloaikana. Mikäli kaava on vaikutuksiltaan vähäinen, niin kaavaluonnos ei ole välttämätön. Ehdotusvaiheessa kaava pidetään nähtävillä vähintään 30 päivää (MRL 65, MRA 19, MRA 27 ). Vaikutukseltaan vähäistä asemakaavan muutosta koskeva ehdotus on pidettävä nähtävänä vähintään 14 päivää (MRA 27 ). Kaavaehdotuksesta voi tehdä kirjallisen muistutuksen, joka tulee toimittaa kaupunginhallitukselle ennen virallisen nähtävillä oloajan päättymistä. Vireillä olevista kaavoista löytyy tietoa kaupungin Kaavojen hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto. Merkitykseltään vähäiset asemakaavan muutokset hyväksyy hallintosäännön (11.10.2017) mukaisesti tekninen lautakunta. nettisivuilta osoitteesta: www.huittinen.fi/ Kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on valitusmahdollisuus Turun hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden päätökseen, joka koskee oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella olevaa asemakaavaa ja jolla valitus on jätetty tutkimatta tai jolla ei ole muutettu viranomaisen päätöstä, saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Kaava tulee voimaan, kun sen hyväksyminen on saatettu yleisesti tiedoksi. kuuluttamalla. Lain pykäliä laajempi osallistaminen ja vuorovaikutus: Kaupunki teettää tarpeen mukaan myös kaavoitusprosessien ulkopuolista osallistamista ja vuorovaikutusta tulevan maankäytön suunnittelun tueksi. Esimerkiksi vuonna 2017 kaupunki teetti käytöstä poistuneen Lauttakylän koulun alueelta karttapohjaisen internetkyselyn Harava-palvelulla, jossa kerättiin tietoa alueen nykykäytöstä ja alueen tulevaisuuden vaihtoehdoista. PALVELUT/ KAUPUNKISUUNNITTELU/kaavoitus/ vireilla_olevat_kaavat JA NÄHTÄVILLOLOVAIHEESSA OLEVISTA KAAVOISTA : www.huittinen.fi/ palvelut/ kaupunkisuunnittelu/ nahtavilla_olevat_suu nnitelmat/ nahtavilla_olevat_kaav at Ilmakuva vuodelta 2017 Lauttakylän kivikoulun suunnalta

KAAVOITUSKATSAUS 2018 Sivu 4 MAAKUNTAKAAVOITUS Maakuntakaavalla luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle. Maakuntakaava on luonteeltaan yleispiirteinen ylikunnallinen alueiden käytön suunnitelma. Maakuntakaava toimii kunnan kaavoituksen perustana niin, Maakuntakaavan laadinnan tavoitteena on maankäyttö ja rakennuslain (MRL 1 ) mukaisesti järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on, että suunnittelussa turvataan jokaiselle halukkaalle osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa. Maankäyttö ja rakennuslain (MRL 26, 27 ) mukaan maakunnan liiton tulee huolehtia tarpeellisesta maakuntakaavan laatimisesta, kaavan pitämisestä ajan tasalla ja sen kehittämisestä. Maakuntakaavan laatiminen on maakunnan liiton lakisääteinen tehtävä. Maakuntakaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain. Satakunnassa maakuntakaavan laatimisesta huolehtii Satakuntaliitto, joka on Satakunnan kuntien lakisääteinen kuntayhtymä. Maakuntakaavan hyväksyy maakunnan liiton ylin päättävä toimielin. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. että se on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yksityiskohtaisempia kaavoja. SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Satakunnan maakuntakaava on saanut lainvoiman korkeimman hallintooikeuden päätöksellä 13.3.2013. Satakunnan maakuntakaavan toteuttamisen edistäminen. Maankäyttö ja rakennuslain 32 :n nojalla maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Lisäksi viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään maakuntakaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista.

Sivu 5 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ote 13.3.2013 kokonaisuudessa lainvoimaiseksi tulleesta maakuntakaavasta Huittisten keskustan kohdalta. SATAKUNTALIITOLTA PYYDETTÄVÄT LAUSUNNOT Yleiskaavat Maankäyttö ja rakennusasetuksen 20 :n mukaan yleiskaavaehdotuksesta on pyydettävä lausunto maakunnan liitolta. Yleiskaavan osalta käytäntö on jotakuinkin selvä. Yleiskaavasta pyydetään maakunnan liiton lausunto ehdotusvaiheessa. Yleiskaavat ovat usein varsin merkittäviä ja laajoja. Usein jo yleiskaavan valmisteluvaiheessa on tarpeen saada viranomaisilta palautetta. Satakuntaliitto on pyytänyt jo yleiskaavojen osallistumis ja arviointisuunnitelmien toimittamista Satakuntaliitolle tiedoksi. Satakuntaliiton osalta palautteen anto voidaan tapauskohtaisesti harkiten toteuttaa joko lausuntopyynnöllä, kommentointipyynnöllä tai työneuvotteluilla. Luonnosvaiheessa yleiskaavasta pyydetään maakunnan liitolta lausunto tapauskohtaisesti harkiten.

KAAVOITUSKATSAUS 2018 Sivu 6 SATAKUNTALIITOLTA PYYDETTÄVÄT LAUSUNNOT Asemakaavat Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 28 :n mukaan asemakaavaehdotuksesta on pyydettävä lausunto maakunnan liitolta, jos kaava saattaa koskea maakuntakaavassa käsiteltyä tai muutoin maakunnallisesti merkittäviä asioita. Jos alueella on voimassa oikeusvaikutteinen yleiskaava ja asemakaavaa noudattaa sen ratkaisua, Satakuntaliiton osalta lausuntopyyntö asemakaavasta on tarpeeton. Myöskään merkitykseltään vähäisistä asemakaavoista ei tarvitse pyytää lausuntoa. Niillä alueilla, joilla ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa, asemakaavoissa voidaan noudattaa samaa periaatetta kuin yleiskaavojen valmisteluvaiheessa siten, että palautteen anto voidaan tapauskohtaisesti harkiten toteuttaa joko lausuntopyynnöllä, kommentointipyynnöllä tai työneuvotteluilla. VAIHEMAAKUNTAKAAVOITUS SATAKUNNASSA Satakunnan vaihemaakuntakaava 1 Vaihemaakuntakaavassa 1 on osoitettu 17 tuulivoimatuotannon aluetta. Maakunnallisesti merkittäviksi luokitellaan 8-10 tuulivoimalayksikön alueet, joilla on valtakunnallista, ylimaakunnallista, maakunnallista, seudullista tai ylikunnallista merkitystä. Huittisten osalta on osoitettu tuulivoimaloiden aluetta Säkylän (ent. Köyliö) kunnan rajan tuntumaan, alueen sijoittuessa molempien kuntien alueelle. Kaava on saanut lainvoiman Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 6.5.2016. Huittisten alueelle osoitetulla tuulivoimalan alueella (tv1) ei ole kaavoituskatsauksen laadintahetkellä vireillä tarkemman kaavatason hanketta. Ote 31.1.2014 päivätystä Satakunnan vaihemaakuntakaavasta 1, ei mittakaavassa

Sivu 7 VAIHEMAAKUNTAKAAVOITUS SATAKUNNASSA Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteena on uusiutuvan energian ja biotalouden kasvumahdollisuuksien edistäminen, muuttuvan kaupan mahdollisuuksien tunnistaminen sekä maakunnan kulttuurisen identiteetin vahvistaminen asukkaat ja luonnonympäristö huomioiden. Tavoitteena on kotimaisen energiantuotannon lisääminen ja huoltovarmuuden edistäminen. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 suunnittelun perusperiaatteina ovat hyvän elinympäristön luominen sekä ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän kehityksen edistäminen. Satakuntaliiton maakuntahallitus päätti 24.11.2014 käynnistää Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 laadinnan. Satakuntaliiton maakuntahallitus hyväksyi Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmisteluvaiheen aineiston (28.11.2016 ja 15.12.2016). Valmisteluvaiheen materiaalit olivat julkisesti nähtävillä 1.2.-3.3.2017. Huittisten kaupunki antoi lausunnon valmisteluvaiheen materiaaleista 3.4.2017 78, jossa korostuivat vaihemaakuntakaavan 2 luonnoksessa esitetyn kaupan alan mitoituksen tarkistamistarpeet ja maakunnallisesti arvokkaiden maisema ja kulttuurialueiden osalta liian laajoiksi katsotut merkinnät. Ote Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ehdotus 2:stä 22.10.2018, ei mittakaavassa Vaihemaakuntakaava 2 on laadinnassa satakuntaliitossa. Satakuntaliiton maakuntahallitus (22.1.2018) hyväksyi Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ehdotuksen 1 ja lähetti kaavan lausuntokierrokselle (mm. kaupungit). Ehdotus 1:ssä maisema-alueita koskevaa määräystä kevennettiin ja täsmennettiin. Kaupan alan mitoitusta tarkennettiin Huittisten kannalta paremmaksi. Huittisten kaupunki antoi ehdotus 1:stä lausunnon 26.3.2018 81. Satakuntaliiton maakuntahallitus (22.10.2018) hyväksyi Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ehdotuksen 2 ja aineisto on julkisesti nähtävillä 12.11.-14.12.2018. Tavoitteena on, että Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 hyväksyttäisiin Satakunnan maakuntavaltuustossa vuonna 2019. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 prosessia voi seurata Satakuntaliiton internetsivuilta: www.satakuntaliitto.fi/vmk2

KAAVOITUSKATSAUS 2018 Sivu 8 YLEISKAAVOITUS Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnan tulee huolehtia tarpeellisesta yleiskaavan laatimisesta ja sen pitämisestä ajan tasalla. Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueen yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun, rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta ja yleiskaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Kun yleiskaava kattaa vain osan kuntaa, sitä kutsutaan osayleiskaavaksi. Kun yleiskaava kattaa vain osan kuntaa, sitä kutsutaan osayleiskaavaksi. Huittisten kaupungin keskustaa ja sen lievealueita koskeva oikeusvaikutteinen osayleiskaava 2030 tuli kaupunginhallituksen määräyksellä voimaan 12.12.2011, lukuun ottamatta valitusten kohdealueita, ennen kuin se on saanut lainvoiman. Oikeusprosessin jälkeen kaava kuulutettiin kokonaisuudessaan lainvoimaiseksi 24.9.2014. Saaren tilan osayleiskaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 11.12.2017 ja kaava tuli voimaan 14.2.2018. Kaavalla muutettiin entinen keskustan osayleiskaavassa osoitettu asuinrakennuspaikka luonnonsuojelualueeksi. Jokilevon teollisuusalueen laajennuksen osayleiskaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 11.12.2017 ja kaava tuli voimaan 14.2.2018. Kaavalla laajennettiin keskustan osayleiskaavan teollisuusaluetta keskustan suuntaan noin 6 hehtaarin verran ja noin 1 hehtaari osoitettiin viheralueeksi Pukinojan varrelta. Kaavassa korostui asemakaavoitusvaiheessa huomioon otettavaksi etenkin ympäröivä asutus. Entisen Vampulan kunnan alueella on voimassa kaksi oikeusvaikutteista osayleiskaavaa. Yhdystien oikeusvaikutteinen osayleiskaava on vahvistettu 26.4.2010 ja Punolan oikeusvaikutteinen osayleiskaava on vahvistettu 11.8.2010. Kokemäenjoen varrella oleva oikeusvaikutteinen rantayleiskaava on vahvistettu 8.7.1999 ja 10.8.2001. Kaupunginvaltuusto on vuonna 1993 hyväksynyt koko silloisen Huittisten kaupungin alueen käsittävän yleiskaavan 2010. Alue ei sisällä entisen Vampulan kunnan aluetta. Tämä yleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen. Vampulan kunnanvaltuusto on hyväksynyt 4.3.1991 Vampulan rakenneyleiskaavan ja 30.12.1996 Rutavan ja Kukonharjan osayleiskaavat (uudempi kaava osin korvannut vanhemman). Nämä kaavat eivät ole oikeusvaikutteisia.

Sivu 9 VIREILLÄ OLEVAT YLEISKAAVAT Kaavoitusohjelman laadintahetkellä ei ole vireillä olevia yleiskaavoja. HYVÄKSYTYT OSAYLEISKAAVAT Osayleiskaavan muutos: Saaren tilan osayleiskaava Huittisten kaupunginvaltuusto päätti 14.12.2015, että Huittisten keskustan ja sen lievealueita koskevasta osayleiskaavasta poistetaan Saaren tilan APaluevaraus ja merkintä. Vuonna 2011 hyväksytyn oikeusvaikutteisen osayleiskaavan mukaan alue on rakennuspaikan osalta pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Kyseinen vanha rakennuspaikka osoitettiin osaksi sitä ympäröivää luonnonsuojelualuetta (SL-1). Noin 0,79 hehtaarin suuruinen alue on kaupungin omistuksessa. Kaavamuutoksella alueen käyttö ei ole enää mahdollista asuinrakentamiseen ja alue osoitetaan luonnonsuojelualueeksi. Alueen kaavamääräyksissä korostetaan myös luonnonsuojelualuetta tukevien virkistys-, retkeily ja luonnonhoidon toimintorakenteiden sopimista alueelle. Aluetta voidaan toteuttaa luonnonsuojelualueen kannalta parhaaksi katsottavalla tavalla hallinnoivan viranomaisen toimesta. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavan 11.12.2017 ja se sai lainvoiman 14.2.2018. Saaren tilan osayleiskaavan muutos tukee ympäröivän luonnonsiojelualueen aluerakennetta Ote Saaren tilan osayleiskaavasta 28.8.2017, ei mittakaavassa

KAAVOITUSKATSAUS 2018 Sivu 10 HYVÄKSYTYT OSAYLEISKAAVAT Jokilevon teollisuusalueen laajennuksen osayleiskaava Jokilevon teollisuusalue on laajalti täyttynyt yritystoiminnasta ja lähitulevaisuudessa on mahdollista, ettei vapaiden tonttien tarjonta ole riittävää. Osayleiskaavan muuttamisen tavoitteena oli lisätä teollisuustonttien toteuttamismahdollisuuksia Jokilevon teollisuusalueelle. Alue on pääosin yksityisomisteista maa ja metsätalousvaltaista aluetta. Alueeseen sisältyy myös kaupungin omistuksessa oleva noin 0,5 ha:n metsikkö. Jokilevon teollisuusalueen laajennus mahdollistaa Kaavassa n. 7,2 ha:n alueesta n. 6,27 ha on osoitettu teollisuusalueeksi, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY) ja lähivirkistysalueeksi (VL) n. 0,93 ha. Suunnittelussa on kiinnitetty huomiota läheisen asuinrakentamisen ja teollisuustoiminnan yhteensovittamiseen sekä Pukinojan läheisyyteen yleiskaavatasoisin kaavamääräyksin. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavan 11.12.2017 ja se sai lainvoiman 14.2.2018. teollisuustonttien asemakaavoittamisen tulevaisuudessa alueelle Ote Jokilevon teollisuusalueen laajennuksen osayleiskaavasta, 28.8.2017, ei mittakaavassa.

Sivu 11 KESKEYTETTY OSAYLEISKAAVAN LAADINTA Huittisten Kiimasuon tuulivoimaosayleiskaava Eolus Oy/Auria Wind suunnittelivat tuulivoimapuistoa Huittisiin korvenkyläntien varrelle. Hankkeen laajuuden vuoksi kelpoisuutta tuulivoimatuotantoon selvitettiin yleiskaavoituksella. Kahden kilometrin säteellä sijaitsee useita asuin- ja lomarakennuksia sekä luontomatkailuun painottuvaa yritystoimintaa. Kaava tuli vireille syksyllä 2014 ja kaavan luonnos oli nähtävillä keväällä 2015. Suunnittelijana toimi FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Tuulivoimaosayleiskaavan luonnoksessa oli esitetty seitsemälle, enintään 220 m korkealle, tuulivoimalalle sijoittumispaikat. Luonnos käsitti 1,8 km²:n alueen. Tuulivoimaosayleiskaavan luonnoksesta saatiin 15 mielipidettä, joissa yhteensä 121 allekirjoittajaa sekä 11 lausuntoa. Luonnoksesta saatu kansalaispalaute oli pääsääntöisesti hanketta vastustavaa. Saadun palautteen perusteella syksyllä 2015 pidetyssä työneuvottelussa kaavaluonnoksen ratkaisuun on pyydetty maankäyttö ja rakennuslain nojalla tutkittavien eri vaihtoehtojen laatimista (esim. korkeus, lukumäärä ja sijainnit) sekä vaihtoehtojen vaikutusten arviointia. Huittisten kaupunginhallitus pyysi hanketoimijalta selvitystä hankkeesta syksyllä 2017. Hanketoimijan edustaja toimitti selvityksen, jonka mukaan Eolus Oy:n tavoitteena olisi ollut prosessin jatkaminen. Huittisten kaupunginhallitus päätti 5.2.2018 25 keskeyttää kaavan laadinnan ja lopettaa kaavoitustyön, koska kaavoituksen jatkamiselle ei ollut maankäytöllisiä syitä. Ote 24.2.2015 päivätystä Kiimasuon tuulivoimaosayleiskaavan luonnoksesta, jonka kaavaprosessi lopetettiin.

KAAVOITUSKATSAUS 2018 Sivu 12 LÄHIAIKOINA VIREILLE TULEVAT OSAYLEISKAAVAT Maurialan teollisuusalueen laajennus Osittain uuden osayleiskaavan ja osittain keskustan osayleiskaavan (12.12.2011, 24.9.2014) muuttamisen tavoitteena on lisätä teollisuustoimintojen yleiskaavallista tarjontaa Maurialan teollisuusalueelle myöhemmin tehtävää asemakaavoitusta varten. Alustava alue on kokonaisuudessaan noin 154 hehtaaria, josta noin 80 ha on yleiskaavoitettua aluetta. Yleiskaavoitetusta alueesta noin 19 ha on teollisuus- ja varastoaluetta (T), noin 6 ha on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP), noin 53 ha maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M) ja noin 2 ha on alueeseen rajoittuvia seutuja kantateitä (Korvenkyläntie ja Turuntie). Alue on pääosin yksityisomistuksessa, kaupunki omistaa alueesta noin 12,5 ha ja maantiet ovat valtion omistuksessa. Suunnittelualue tarkentuu jatkosuunnittelussa. Alueella sijaitsee teollisuustoimintaa, asutusta sekä maa- ja metsätaloustoimintaa. Suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota etenkin teollisuusrakentamisen sijoittamiseen suhteessa asuinrakentamiseen ja alueelle osoitettavien maa- ja metsätalousalueiden laajuuteen. Maakuntakaavassa alue on pääosin taajamatoimintojen aluetta (A) sekä osittain määrittelemätöntä aluetta. Lisäksi alue kuuluu kaupunkikehittämisen kohdevyöhykkeeseen (kk) ja matkailun kehittämisvyöhykkeeseen (mv2). Alueella on pieni alue (noin 2 ha), joka on osoitettu yksityishenkilön hakemuksesta v. 2016 luonnonsuojelualueeksi yleiskaavan mukaisella maa- ja metsätalousalueella. Tavoitteena on aloittaa kaavoitustyö vuoden 2019 aikana. maa ja metsätalouden alueet. Maurialan teollisuusalueen laajennus mahdollistaa teollisuustonttien asemakaavoittamisen tulevaisuudessa alueelle Alueelle osoitetaan yleiskaavallisesti teollisuuden lisäksi ainakin asumisen sekä Kohde on Huittisten kaavoitusohjelman luonnoksen 2019-2021 (28.9.2018) yleiskaavoituskohde nro1 Ote Huittisten kaupungin kaavoitusohjelman 2019-2021 luonnoksesta 28.9.2018, ei mittakaavassa

Sivu 13 ASEMAKAAVOITUS Asemakaava on kaavatasoista tarkin. Asemakaavalla osoitetaan tarkasti mm. katujen ja rakennuspaikkojen sijainnit, rakentamisen tyyppi (esim. kerrostalo tai asuinpientalo jne.) sekä voidaan määritellä mm. rakentamisen sijaintia ja materiaaleja. Asemakaavoitus on vuorovaikutteinen prosessi, joka kestää yleensä noin 7 kk-1,5 vuotta, riippuen hankkeen laajuudesta. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 50 ) mukaan asemakaava laaditaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten. Asemakaavan tarkoitus on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten, ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunkija maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. Asemakaava voidaan laatia myös vaiheittain, jossa käsitellään vain tiettyä rajattua asiakokonaisuutta. Kyseinen asemakaavoitusta helpottamaan ja joustavoittamaan tarkoitettu MRL 50 :tä koskeva lakimuutos tuli voimaan 1.5.2017. Asemakaava on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys taikka maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. Maankäytön ohjaustarvetta arvioitaessa on otettava huomioon erityisesti asuntotuotannon tarve ja elinkeinoelämän toimivan kilpailun edistäminen. (MRL 51 ) Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava (tarpeen mukaan) ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon. Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä on vaalittava eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita (MRL 54 ). Huittisten kaupungin kaavoitusta ohjaava maapoliittinen periaateohjelma on laadittu vuosille 2008-2016. Ajantasaistetun ohjelman laadinta on ajankohtainen lähiaikoina. Ote ajantasa-asemakaavasta Huittisten keskustassa, 2018.

KAAVOITUSKATSAUS 2018 Sivu 14 HYVÄKSYTYT ASEMAKAAVAT Takkulan teollisuusalueen laajennus sekä korttelin 156 tontin 1 kaavaosan kumoaminen Noin 11,8 hehtaarin alue rajoittuu lännessä Huikankadun teollisuusrakennuspaikkoihin ja avoimeen peltoalueeseen, etelässä Vesiniityntiehen rajoittuviin teollisuusrakennuspaikkoihin, idässä rakennettuihin liike- ja asuinrakennuksiin sekä pohjoisessa rajoittuu asuinrakennuksiin. Kaavoitustyön yhteydessä kumottiin yleiskaavassa pääosin maisema-alueeksi osoitettu vanhentunut teollisuusasemakaavan (vanha rakennuskaava) osa Takkulantien pohjoispuolelta, joka on pelto-aluetta ja alaltaan noin 0,85 ha. Uusien Teollisuus tonttien kaavoittaminen edistää elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä Kaavalla osoitettiin teollisuus- ja varastorakennuksille 6 tonttia (rakennusoikeutta yhteensä noin 26 200 k-m²) ja alueen pohjoisosassa ympäristöhäiriötä aiheuttamattomille teollisuus- ja varastorakennuksille 4 tonttia (rakennusoikeutta yhteensä noin 7 200 k-m²). Lisäksi alueelle osoitettiin yksi noin 0,3 ha:n aurinkoenergian tuotantoalue, jonka käyttötarkoituksena on myös samalla toimia teollisuusalueen hulevesipainanteena rankkasadetulvatilanteessa alueen avo-ojien lisäksi. Kaavoituksessa huomioitiin myös Sammunjoen tulvariski tulvapenkereellä ja Huikankadun pienellä korotuksella. Asemakaava, asemakaavan muutos ja asemakaavan osan kumoaminen on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 18.6.2018 ja päätös on saanut lainvoiman 22.8.2018. Kaavan havainnekuva 8.11.2017, ei mittakaavassa

Sivu 15 VIREILLÄ OLEVAT ASEMAKAAVAT Uuden koulun tontti ja lähiympäristön aluerakenne Huittisten kaupunginvaltuusto päätti 29.1.2018 uuden alakoulun sijainniksi Kivirannan peltoalueen, Meijerintien ja Lauttakylänkadun tuntumaan. Alueen asemakaavoitus tuli vireille toukokuussa 2018 ja kaupunginhallitus hyväksyi aluetta koskevan kaavaluonnoksen 24.9.2018 nähtäville laitettavaksi. Kaavoitusalue kattaa koulun tontin lisäksi myös lähiympäristön liikenne- ja aluerakennetta Meijerintien, Lauttakylänkadun, Särkimyskoskenkadun, Räikänmaantien ja Kirjatien lähiympäristöissä, koska koulun toiminta edellyttää liikenneverkkoon muutoksia. Kaavaluonnoksessa alue on yhteensä noin 18,44 ha. Kaava-alueella on myös suojellun meijerin rakennus ja sen kortteli, kirjaston tontti, yleinen pysäköintialue (nykyinen väliaikaiskoulu ko. alueella), Kirjatien siirrosta johtuvan tontin rakennuspaikka sekä alueeseen liittyvät liikenne ja viheralueet. Alue rajoittuu mm: uimahalliin ja uuteen liikuntahalliin. Kaavoitusalueelta Räikänmaantie on valtion omistuksessa ja muu alue on pääosin kaupungin omistuksessa. Kaavaluonnoksessa varauduttiin kaavallisesti kahden liikenneympyrän tilatarpeeseen Lauttakylänkadun varrelle Meijerintien/Särkimyskoskenkadun ja Räikänmaantien/Kirjatien risteyksiin. Huittisten kaupungin keskustaa ja sen lievealueita koskevan oikeusvaikutteisen osayleiskaavan mukaan alue on asuntoaluetta (A), lähivirkistysaluetta (VL), julkisen palveluiden ja hallinnon aluetta (PY) sekä liikennealueita. Meijeri- ja sen piharakennus Munala on suojeltuja. Asemakaavoituksen yhteydessä poiketaan osayleiskaavan määräyksistä, jotta koulutoiminta on mahdollista sijoittaa alueelle. Kaavaluonnoksessa koulun tonttia laajennettiin Räikänmaantielle asti, jolloin koulu on mahdollista toteuttaa Lauttakylänkadun suuntaisena ja hajauttaa saatto ja huoltoliikennettä Meijerintielle, Lauttakylänkadulle ja Räikänmaantielle. Yleiskaavasta poikkeamisen johdosta Räikänmaantiehen etelän puolella rajoittuva alue osoitetaan alueeksi, jonne ei voi rakentaa asuin tai koulutoiminnan rakennuksia. 7.6.-30.7.2018 vireilletulo sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) nähtävillä 4.10.-5.11.2018 kaavaluonnos ja tarkistettu OAS nähtävillä 12/2018-1/2019 kaavaehdotus (tavoite) 3-5/2019 hyväksymisvaihe (tavoite) Tavoitteena on saada uuden koulun ja sen lähiympäristön asemakaava lainvoimaiseksi kesällä 2019 Kohde on Huittisten kaavoitusohjelman luonnoksen 2019-2021 (28.9.2018) asemakaavoituskohde nro1 Ote kaavan havainnekuvasta mahdollisella toteuttamistavalla 7.9.2018, ei mittakaavassa

KAAVOITUSKATSAUS 2018 Sivu 16 VIREILLÄ OLEVAT ASEMAKAAVAT Myllytien alueen asemakaava Pinta-alaltaan noin 12,4 hehtaarin suunnittelualue sijaitsee Huittisten keskustasta noin 3 kilometriä lounaaseen Loimijoentien ja Loimijoen välissä, Länsi-Suomen Opiston etelä- ja Sillakoskenpuron pohjoispuolella Loiman kylässä. Noin 150 metrin etäisyydellä suunnittelualueesta sijaitsee Loiman kyläkoulu. Kaavan tarkoituksena on selvittää rakennetun alueen katuverkkotarpeet ja korttelijaotus, rakennettu alue on rakentunut vuoden 1992 kaavaluonnoksen pääperiaatteiden mukaan suunnittelutarve ja poikkeusluparatkaisuin. Alue on ollut Huittisten kaavoitusohjelmassa 1990-luvun alusta asti. Rakennetun alueen läpi kuljetaan Myllytien kaakkoispuolella olevalle Huittisten kaupungin omistamalle metsäalueelle, joka osoitetaan asuinrakentamiseen. Kaupungin maalle osoitettiin kaavaluonnokseen (24.9.2018) 13 uutta rakennuspaikkaa. Myllytien alueen asemakaava tuo vaihtelevuutta kaupungin tonttitarjontaan suurilla jokimaisemaan Rakennettu alue on pääosin yksityisessä omistuksessa ja keskeisten maanomistajien kanssa laaditaan maankäyttösopimukset. Rakennetun alueen asemakaavoittaminen on edellytys kaupungin alueen kaavoittamiselle, koska kulkuyhteys järjestetään sitä kautta ja alue on samaa rakennetta. Metsäalueelta löytyi liito-oravia vuonna 2014 luontoselvityksessä ja luontoselvitystä täydennettiin liito-oravien osalta keväällä 2017, jonka mukaan alueella oli liito-oravia, mutta ne olivat vähentyneet ja alue toimii vain liito-oravien kulkureittinä. Vuoden 2018 selvityksessä ei ollut havaintoja liito-oravista. 2/2017 vireilletulo sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) 10/2018 kaavaluonnos ja tarkistettu OAS 5/2019 kaavaehdotus (tavoite) 9-10/2019 hyväksymisvaihe (tavoite) tukeutuvilla tonteilla. Kohde on Huittisten kaavoitusohjelman luonnoksen 2019-2021 (28.9.2018) asemakaavoituskohde nro 4 Ote havainnekuvasta 10.9.2018, ei mittakaavassa (havainnekuva laadittiin asuinalueen idän puolen laajennusalueesta). MML, Huittisten kaupunki

Sivu 17 VIREILLÄ OLEVAT ASEMAKAAVAT Vanhan kivikoulun ympäristö sekä Viialankatu 25 ja 27 asemakaavan muutos Alueiden asemakaavojen muutosten vireille tulo käsiteltiin Huittisten kaupunginhallituksessa 24.9.2018. Sekä vanhan kivikoulun, että Viialankatu 25 ja 27:n alueet on tavoitteena osoittaa joustavasti asuin-, liike- ja toimistorakennusten sekä yleisten rakennusten korttelialueiksi, koska alueille ei ole kaavoitustyön aloitusvaiheessa tiedossa hankkeita. Vanhan kivikoulun alueella sijaitsee suojeltu koulurakennus (sr-8), jonka purkamiseksi ELYkeskus on myöntänyt poikkeusluvan vuonna 2015. Kivikoulun suunnittelualuetta koskee mm. valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (Huittisten kirkko ja sen ympäristö). Alueella oleva Nuorisoklubi on suojeltu (sr-9). Voimassa olevassa asemakaavassa kivikoulun ympäristön suunnittelualue koskee opetustoimintaa palvelevien rakennusten sekä yleisten rakennusten korttelialueita, katualuetta ja viheraluetta. Noin 2,5 ha alue on kokonaan kaupungin omistuksessa. Noin 0,5 ha Viialankadun alue on pääosin kaupungin omistuksessa ja on asemakaavoitettu hallinto- ja virastorakennusten korttelialueeksi sekä yleiseksi pysäköintialueeksi (LP). Ennakoivana osallistamisena kivikoulun alueelta teetettiin avoin karttapohjainen Haravakysely vuonna 2017, jossa selvitettiin alueen tulevaisuuden käyttötarkoitusta, nykykäyttöä ja kehitysajatuksia käyttäjien näkökulmasta. Vastauksia tuli 184, joista 113 täytettiin loppuun asti. Vastaajista 2/3 katsoi palvelurakentamisen (esim. koulu tai päiväkoti) sopivaksi alueelle, 1/4 asuinrakentamisen ja alle 10 % yritys ja liikerakentamisen. Kohde on Huittisten kaavoitusohjelman luonnoksen 2019-2021 (28.9.2018) asemakaavoituskohde nro 2 Molemmilla kaava-alueilla selvitetään tarkoituksenmukaiset rakennusoikeudet, rakennusten sijoittumiset sekä muut tarpeet. Oikeusvaikutteisen osayleiskaavan mukaan Kivikoulun alue on suojeltua keskustatoimintojen aluetta (C/s-1), valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä, koulu ja nuorisoklubi suojeltuja rakennuksia (sr-1, 19,22), alueella on historiallisen kylätontin merkintä (sm 18). Viialankadun alue on keskustatoimintojen aluetta (C). 4.10.-5.11.2018 vireilletulo sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) nähtävillä 2/2019 kaavaluonnos (tavoite) 5/2019 kaavaehdotus (tavoite) 9-10/2019 hyväksymisvaihe (tavoite)

KAAVOITUSKATSAUS 2018 Sivu 18 Kohde on Huittisten kaavoitusohjelman 2021 (28.9.2018) LÄHIAIKOINA VIREILLE TULEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS Malberinraitin ja Rataskujan katurakenteen asemakaavan muutos. Alueen katuverkkorakenne tulee tarkastella uudestaan. Kaavoitetun Rataskujan aluetta on liito-oravien käytössä, joten tavoitteena on muuttaa katuverkkoa siten, että tarvittaville kiinteistöille kuljetaan Emauksenkujan ja Malberinraitin kautta. Katurakenteen tarkentuessa voi tulla muutoksia myös siihen rajoittuvien tonttien muotoihin. Yleisten alueiden osalta alue on enimmäkseen kaupungin omistuksessa, osittain kuitenkin yksityisten. Rataskujan ja Malberinraitin alueet ovat yhteensä noin 2500 m2 ja kaavamuutoksen kokonaisalue tarkentuu jatkosuunnittelussa. Rataskuja on asemakaavoitettu katualueeksi ja Malberinraitti jalankululle ja pyöräilylle varatuksi kaduksi. Ko. katualueet rajoittuvat asuinrakentamisen tontteihin sekä puistoon. Rataskujaa ei ole rakennettu, mutta sen kohdalta on yksi tonttiliittymä ja alueen muille rakennuspaikoille on kuljettu Malberinraitin kautta. Katurakennetta koskeva kaavamuutos tehdään kaupungin aloitteesta, koska kaupungilla on tässä tapauksessa velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin asemakaavan ajan tasalla pitämiseksi. Kulkuyhteyttä ei voi toteuttaa asemakaavoitetun mutta rakentamattoman Rataskujan kautta nykyiseltä kohdalta, josta alueelle on osoitettu kaavallinen kulkeminen. luonnoksen 2019- asemakaavoituskohde nro 3 Asemakaavoitustyö on tavoitteena aloittaa vuoden 2019 aikana. Ote Huittisten kaupungin kaavoitusohjelman 2019-2021 luonnoksesta 28.9.2018, ei mittakaavassa

Sivu 19 TONTTIVARANTO Kaupungilla on kaavoitusohjelman laadintahetkellä myynnissä kunnallistekniikan piirissä olevia asuinpientalotontteja seuraavilta alueilta: (merkitty karttaan punaisella): Kuninkainen 18 Sampu 6 Nanhia 12 Ihaninmäki, Vampula 19 Matkusjoki, Vampula 16 Kaupungilla on lisäksi myynnissä kunnallistekniikan piirissä 3 rivitalotonttia (kartalla magnetalla). Asuinpientalotonttien lisäksi kaupungilla on myytävänä kaavoitusohjelman laadintahetkellä: 9 teollisuustonttia (kartassa sinisellä) 2 liiketonttia (kartassa vihreällä). Vuosi 2018 on ollut 2010-luvun paras tonttien myyntivuosi Tarkemmat ja ajantasaiset tiedot tonteista löytyvät Huittisten kaupungin internetsivuilta: www.huittinen.fi/palvelut/ asuminen_ja_rakentaminen/vapaat_tontit Viimeisen kymmenen vuoden aikana kaupunki on keskimäärin luovuttanut 3 asuinrakennustonttia / vuosi. Huittisten kaupunginvaltuusto päätti 13.11.2017 myytävien omakoti ja rivitalo sekä teollisuustonttien hinnoittelun alennuksista 31.12.2018 saakka. Vuonna 2018 kaavoituskatsauksen laadintahetkellä Huittisten kaupunki on myynyt 5 omakotitonttia, yhden rivitalotontin ja yhden rivitalotontin osan, 4 teollisuustonttia ja yhden liiketontin. Tavoitteena on, että kaupungin tonttivaranto vastaa viiden vuoden kysyntää. Keskusta-alueen tonttivarantoa täydentävät Vampulan taajamassa sijaitsevat tonttialueet. Teollisuustonttitarjonnan parantamiseksi Takkulan teollisuusalueen laajennuksen asemakaavoitustyö tuli lainvoimaiseksi elokuussa 2018.

KAAVOITUSKATSAUS 2018 Sivu 20 Kaupungin tonttialueet Kartassa on esitetty Huittisten kaupungilla myynnissä olevien tonttien alueet

Sivu 21 RAKENNUSVALVONTA 1.8.2016 voimaan tulleeseen rakennusjärjestykseen voi tutustua osoitteessa www.huittinen.fi/palvelut -> Asuminen ja rakentaminen -> Rakennusvalvonta -> Ohjeet. 1.1.2019 aloittaa toimintansa Etelä-Satakunnan Ympäristötoimisto, joka vastaa Huittisten lisäksi myös Euran ja Säkylän rakennusvalvontatehtävien hoitamisesta. Säkylä toimii Etelä-Satakunnan Ympäristöhallinnon vastuukuntana. Risto Rytin katu 36 32700 Huittinen www.huittinen.fi KAAVOITUS Kaavoitusinsinööri, kaavoittaja Arttu Salonen 044 560 4195 Suunnitteluavustaja Anne Rämö 044 560 4386 Rakennustarkastaja (2018 loppuun), Maankäyttöpäällikkö 1.1.2019 alkaen Seija Holmi 044 560 4395 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@huittinen.fi Kaavoittamisen tarkoituksena on suunnitella kaupunkilaisia ja elinkeinoelämää palveleva kaupunkiympäristö hyväksytyn kaavoitusohjelman mukaisesti niin, että kaupunkirakenteesta muodostuu hallittu, taloudellinen ja ympäristön kestävää kehitystä tukeva kokonaisuus.