Kalmarin kyläkoulu Kalmarintie 117 43270 Kalmari Hanke nro: 9124 / 07.04.2015 Inspecta Puh. 010 521 600 Y-tunnus: 1787853-0 Sörnäistenkatu 2 Fax. 010 521 6002 00580 Helsinki asiakaspalvelu@inspecta.com
1 (32) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Yhteenveto, suositellut lisätutkimukset ja muut jatkotoimenpiteet... 3 2.1 Yhteenveto kiinteistöstä ja kiireellisimmät toimenpiteet.... 3 2.2 Yhteenveto kunnossapitotoimenpiteistä ja lisätutkimustarpeesta... 6 2.2.1 Suositeltavat kuntotutkimukset ja selvitykset... 7 2.2.2 Heti tehtävät ja huoltoluonteiset toimenpiteet... 7 3 Kuntoarvion lähtötiedot... 8 3.1 Kiinteistön perustiedot... 8 3.2 Korjaushistoria... 8 3.3 Asiakirjaluettelo... 8 3.4 Käyttäjäkyselyn keskeiset tulokset... 8 4 Aluerakenteiden ja rakennustekniikan kuntoarvio... 9 4.1 Alueosat... 9 4.1.1 113 Päällysteet... 9 1.1.1 114 Alueen varusteet...10 4.1.2 115 Alueen rakenteet...10 4.1.3 1116 Kuivatusosat...11 4.2 12 Talo-osat...12 4.2.1 121 Perustukset...12 4.2.2 122 Alapohjat...12 4.2.3 123 Runko...13 4.2.4 124 Julkisivut...14 4.2.5 126 Vesikatot...18 4.3 Tilojen rakennustekninen kuntoarvio...19 4.3.1 Tilan jako-osat...19 4.3.2 Tilat ja tilapinnat...19 4.3.3 133 Tilavarusteet...22 5 LVIA- Järjestelmien kuntoarvio...23 5.1 21 LVI-perusjärjestelmät...23 5.1.1 211 Lämmitysjärjestelmät...23 5.1.2 212 Vesi- ja viemärijärjestelmät...24 5.1.3 213 Ilmastointijärjestelmät...27 5.1.4 214 Jäähdytysjärjestelmät...28 6 SÄHKÖTEKNISTEN JÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO...29 6.1 S1 Asennus ja apujärjestelmät...29 6.2 S2 Sähkönjakelu ja siihen liitetyt kuormitukset...29 6.2.1 S22 Sähköenergian pääjakelu...29 6.2.2 S23 Laitteiden ja laitteistojen sähköistys...29 6.2.3 S24 Sähköliitäntäjärjestelmät...30 6.2.4 S25 Valaisujärjestelmä...30 6.2.5 S26 Sähkölämmitysjärjestelmät...31 7 Tietoteknisten järjestelmien kuntoarvio...31 7.1 T810 Rakennusautomaatiojärjestelmä...32 Liite 1, Kunnossapitosuunnitelmaehdotus Paperiniteen liitteenä on lisäksi CD-levy jolle on tallennettu raportti liitteineen PDF-muodossa ja kaikki tarkastusten aikana otetut valokuvat
2 (32) 1 JOHDANTO Tällä kuntoarviolla on tavoitteena selvittää Kalmarin kyläkoulun rakenteiden ja rakennusosien sekä lämmitys-, ilmanvaihto- ja sähköteknisten järjestelmien silmämääräinen kunto sekä uusimistarve, korjaustoimenpiteet, niiden aikataulu ja kustannusarviot. Kuntoarvio on laadittu RT-ohjekortin Liike- ja palvelurakennuksen kuntoarvion suoritusohje RT 18-10086 nimikkeistöä ja periaatteita mukaillen. Huomiota on myös kiinnitetty rakennusten turvallisuuteen, terveellisyyteen ja viihtyvyyteen. Kuntoarviota on täydennettävä kuntotutkimuksilla, jolloin rahoituksen kannalta tärkeät rakennusosien ja järjestelmien korjausajankohdat ja kustannukset tarkentuvat. Ajoissa tehty korjaus säästää aina kunnossapidon kokonaiskustannuksia. Kustannusarviot on laadittu ROK 2014 Rakennusosien kustannuksia ja KOR 2014 Korjausrakentamisen kustannuksia kirjoja apuna käyttäen. Raporttiin liitetyn PTS-ehdotuksen tavoitteena on kiinteistön arvon säilyttäminen, käyttöviihtyvyyden lisääminen sekä huolto- ja ylläpitokustannuksien säästöt. Kuntoarvion tilaajana on Saarijärven Kaupunki ja yhteyshenkilöinä toimi Vesa Ronkainen. Kuntoarvion on laatinut Henri Käyrä ja Jaakko Niskanen Inspecta Oy:stä. LVI-järjestelmien osalta käytettiin konsulttiapuna Kari Heiskaria IV-tieto Oy:stä. Tarkastukset suoritettiin 17.03.2015. Yhteystiedot: Inspecta Oy Inspecta Oy IV-tieto Oy Henri Käyrä Jaakko Niskanen Kari Heiskari Myyntimiehenkuja 4 Myyntimiehenkuja 4 Solkitie 13 90410 OULU 90410 OULU 90250 OULU puh. 040 1979 555 puh. 040 7698 322 puh. 0400 689 774 henri.kayra@inspecta.com jaakko.niskanen@inspecta.com kari.heiskari@iv-tieto.fi Oulussa 07.04.2015 Inspecta Oy Henri Käyrä, RI Tekninen asiantuntija Rakennusten ja rakenteiden tarkastukset
3 (32) 2 YHTEENVETO, SUOSITELLUT LISÄTUTKIMUKSET JA MUUT JATKOTOIMENPITEET Tämä kuntoarvioraportti koostuu yhteenvedosta, 10 vuoden elinkaariennusteesta ja rakennusosakuntoarvioista, joita voidaan täydentää kuntotutkimuksilla ja tarvittaessa jalostaa huoltokirjaksi. Suosittelemme raportissa mainittujen kuntotutkimusten teettämistä täydentämään tehtyä silmä-määräistä kuntoarviota sekä huoltokirjan laatimista kiinteistön huollon ja ylläpidon apuvälineeksi. PTS-ohjelman ajan tasalla pitämiseksi kuntoarviota tulee päivittää noin 5-7 vuoden välein. Rakennusosien kunto on arvioitu RT-11061 Kiinteistön kuntoarvio, kuntoluokan määräytyminen apuna käyttäen. Kuntoluokka: 5 = uusi, ei toimenpiteitä seuraavan 10 vuoden aikana 4 = hyvä, kevyt huoltokorjaus 6 10 vuoden kuluessa 3 = tyydyttävä, kevyt huoltokorjaus 1 5 vuoden kuluessa tai peruskorjaus 6 10 vuoden kuluessa 2 = välttävä, peruskorjaus 1 5 vuoden kuluessa tai uusiminen 6 10 vuoden kuluessa 1 = heikko, uusitaan 1 5 vuoden kuluessa. 2.1 Yhteenveto kiinteistöstä ja kiireellisimmät toimenpiteet. Tarkastuksen kohteena on Kalmarin kyläkoulu, joka käsittää kaksi erillistä rakennusta. A- rakennus on valmistunut 1956 ja sen kerrosala on noin 550 m 2. Rakennuksessa on kellari ja kaksi käyttökerrosta sekä ullakkotila. B-rakennus on valmistunut vuonna 1897 ja sen kerrosala on noin 270 m 2. Rakennus on yksikerroksinen. Rakennukset toimivat koulukäytössä ja lisäksi B-rakennuksen päädyssä on tiloja päiväkotikäytössä. Kuntoarvion ja kiinteistöihin tehdyn kuntotutkimuksen perusteella kohteisiin kohdistuu laajoja korjaustoimenpiteitä tarkastusjaksolla. A-rakennuksessa korjaustyöt ovat ajankohtaisia viimeistään 5-10 vuoden kuluessa, tai mikäli kiinteistön käyttötarkoitusta halutaan muuttaa. B-rakennuksen osalta korjaustarve alkaa olla akuutti, sillä kohteessa oli havaittavissa selkeitä viitteitä sisäilmaongelmista. Piha-alueet ja ulkopuoliset osat Piha-alueen päällysteet ovat pääosin hiekkapinnalla ja viheralueet ovat nurmipinnalla. Kohteen aluevarusteisiin kohdistuu lähivuosina huoltoluoneista kunnostustarvetta ja merkittävin toimenpide on pintavesijärjestelyiden perusparannus, joka on syytä ajoittaa seuraavan laajemman peruskorjauksen yhteyteen. Rakennustekniikka A-rakennus A-rakennuksessa on betonianturaperustus ja kantavina rakenteina toimivat kellarissa betonirakenteiset perusmuurit. Ylemmissä kerroksissa rakennusrunko on puurankarakenteinen. Alapohjat ovat maanvaraisia rakenteita. Kellarin välipohja muodostuu betonirakenteisesta alalaattapalkistosta ja toisen kerroksen välipohja sekä rakennuksen yläpohja on puurakenteinen. Julkisivupinnat ovat rimalomalaudoitettuja maalattuja pintoja. Lämmöneristeenä rakenteissa on pääosin sahanpuru. Vesikatto rakennuksessa on harjakaton muotoinen ja katteena on profiilipeltikate. Ikkunat ovat MSE-puuikkunoita ja ovet metallirunkoisia lasiaukollisia ulko-ovia. Rakennuksen pintarakenteita on paikoin uusittu, mutta rakennusosat (alapohja, ulkoseinät, välipohja ja yläpohja) ovat pääosin alkuperäisiä, lähes 60 vuotta vanhoja rakenteita ja ne alkavat olla niiden elinkaarensa loppupuolella. Vanhat rakenteet ovat toteutustavaltaan paikoin riskialttiita rakenneratkaisuja ja kohteeseen tehtyjen tutkimuksien perusteella niissä on kosteus- ja mikrobivaurioita. Rakenteiden toteutustavasta johtuen kevyemmillä, tiivistyskorjausluontoisilla toimenpiteillä tai pelkällä pintarakenteiden uusimisella ei saada todennäköisesti hyvää lopputulosta. Mikäli kiinteistö halutaan peruskorjata siten, että sisäilmariskit saadaan hallintaan ja kiinteistölle tavoitellaan 30-50 vuoden elinkaarta, on laaja peruskorjaus välttämätön.
4 (32) B-rakennus Rakennuksessa on luonnonkiviperustus ja ryömintätilallinen tuulettuva puualapohja. Rakennusrunko muodostuu hirsikehikosta, jonka ulkopinnassa on paneeliverhous ja sisäpuolella on levyrakenteita. Lämmöneristeenä ylä - ja alapohjissa on pääosin alkuperäiset luonnoneristeet (puru, sammal) ja seiniä on paikoin lisäeristetty sisäpuolelta villaeristeillä. Rakennuksessa on harjakatto ja katteena on tiilikate. Ikkunat ovat MSE-puuikkunoita. Päiväkodin puolella on vanha ulko-ovi ja koulun puoleinen ovi on uusittu. Rakennuksen sisä- ja ulkopuolen pintarakenteita on osin uusittu, mutta ulkoseinien hirsirunko, pääosa alapohjarakenteista sekä todennäköisesti yläpohjarakenteet ovat alkuperäisiä yli 115 vuotta vanhoja rakenteita. Rakenteissa on paikoin havaittavissa vanhoja kosteusvaurioita ja etenkin alapohjien osalta rakenteen kosteustekninen toiminta on osin heikkoa. Rakenteet ovat monilta osin elinkaarensa lopussa. Ala- ja yläpohjarakenteet sekä vesikate ovat selkeästi uusimisen tarpeessa. Lisäksi sisäilmassa aistittu haju on osin saattanut tarttua huokoisiin materiaaleihin, vaikka materiaali itsessään ei olisikaan vaurioitunut. Kiinteistö on laajan peruskorjauksen tarpeessa, mikä tarkoittaa käytännössä purkutöitä siten, että jäljelle jää vain hirsirunko ja osa rakenteista. Sisätilat Molemmissa rakennuksissa kuivien tilojen pintarakenteet ovat pääosin kunnossa ja niiden kunnostustarve olisi ajankohtaista noin 5-10 vuoden kuluessa. Kosteuden tilojen muovimattopinnat alkavat olla käyttöikänsä loppupuolella ja niiden uusiminen on ajankohtaista lähivuosina. Rakenteissa havaittujen ongelmien vuoksi pintarakenteet joudutaan uusimaan seuraavassa peruskorjauksessa käytännössä kokonaan. Sisäilman epäpuhtaudet A-rakennuksen kellaritiloissa sekä yläpohjaan vievässä porrashuoneessa havaittiin tarkastushetkellä selkeä hajupoikkeama. Muilta osin tilojen sisäilmassa ei yleistesti ollut aistittavissa hajupoikkeamia. Rakenteiden kuntotutkimuksen perusteella rakenteissa on paikoin sellaisia vaurioita ja puutteita, jotka voivat ajoittain heikentää sisäilman laatua. B-rakennuksen sisäilmassa oli osassa tiloista havaittavissa selkeä mikrobivaurioon viittaava hajupoikkeama. Kuntotutkimuksien perusteella todennäköisen aiheuttaja on alapohjan kosteus- ja mikrobivauriot. Vaurioiden ja tiloissa aistitun hajun vuoksi korjaustarve alkaa olla akuutti. Kiinteistön turvallisuus ja esteettömyys Kiinteistön suunnittelussa ei ole aikanaan otettu huomioon liikuntarajoitteisten kulkua tiloissa. Tulevassa peruskorjauksessa tämä tulee huomioida. Lisäksi kiinteistö tulee varustaa tulevaan käyttötarkoitukseen soveltuvilla paloilmoitinjärjestelmillä. Ilmanlaatu ja vaihtuvuus A-osalla ei tarkastushetkellä ollut havaittavissa selkeitä ilman vaihtuvuuteen viittaavia puutteita, mutta ulkopuoliset hajut tulivat selkeästi tiloihin ilmavaihdon ja rakenteiden kautta (ulkopuolella oli tarkastushetkellä voimakas lannoitteen haju). Käyttäjiltä saadun tiedon mukaan selkeitä puutteita ilman vaihtuvuudessa on etenkin B- rakennuksen päiväkodissa, jossa ei ole ilmanvaihtojärjestelmää. Tarkastushetkellä B- rakennuksen koulun tiloissa IV-kojeet eivät olleet käynnissä ja sisäilma oli tunkkainen ja raskas. Melu Tiloihin ei aiheutunut tarkastushetkellä selkeää ulkopuolista meluhaittaa. Luokkatilojen välillä ääneneristys on osin heikko, joten äänet esimerkiksi liikuntasalista, musiikkiluokasta tai teknisentyönluokasta saattavat ajoittain häiritä muiden tilojen käyttöä. Sisävalaistustasot Sisävalaistustaso on tyydyttävällä tasolla ja sitä on parannettu tarpeen mukaan.
5 (32) LVI-tekniikka Rakennuksessa on öljykattila, vesikiertoinen patterilämmitys sekä koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Rakennus on liitetty paikalliseen vesi- ja viemäriverkostoon. Rakennuksen vesi- ja viemärijärjestelmät ovat pääosin uusittu 1990-luvulla ja kokonaisuutena niillä on teknistä käyttöikää jäljellä noin 20 vuotta. Lämmitysjärjestelmä alkaa olla kokonaisuutena teknisen käyttöikänsä lopulla. Käyttöiän päässä alkavat olla lämmitysputkisto ja -patterit, patteritermostaatit sekä öljykattila varusteineen. Seuraavassa peruskorjauksessa on syytä harkita öljylämmityksen korvaamista maalämmöllä. Ilmanvaihtojärjestelmä on muutettu koneellisesti 2000-luvulla ja sillä on käyttöikää jäljellä noin 20 vuotta. Ilmanvaihtojärjestelmien äänenvaimentimet voivat sisältää mineraalivillavaimentimia, jotka voivat heikentää sisäilman laatua. Äänenvaimentimien materiaali- ja kunto tulee selvittää. Kohteeseen joudutaan tekemään rakennustekniikan osalle merkittävä peruskorjaus lähivuosina, joten samassa yhteydessä on syytä harkita lvi-järjestelmien uusimista kokonaisuudessaan. Lvi-järjestelmien uusimiskustannusarvio on noin 160 000 (200 /m2), josta A-rakennus 110 000 ja B-rakennus 50 000. Sähkö- ja automaatiojärjestelmät Rakennus on liitetty paikalliseen sähköverkkoon sekä alueelliseen kuitukaapeliverkkoon. Sähkö- ja tietotekniset järjestelmät ovat monen ikäisiä ja sekavia, joten järjestelmien jäljellä olevan käyttöiän arvioiminen kokonaisuutena on hankalaa. Järjestelmät ovat kokonaisuudessa tyydyttävässä - välttävässä kunnossa ja ne toimivat nykyisellä käyttöasteella sekä kuormituksella vielä noin 10 vuotta. Seuraavan sisätiloihin kohdistuvan korjauksen yhteydessä sähkö- ja tietotekniset järjestelmät on suositeltavaa uusia kokonaisuudessaan. Kohteeseen joudutaan tekemään rakennustekniikan osalle merkittävä peruskorjaus lähivuosina, joten samassa yhteydessä on syytä uusia sähköjärjestelmät kokonaisuudessaan. Sähköjärjestelmien uusimiskustannusarvio on noin 200 000 (250 /m 2 ), josta A-rakennus 140 000 ja B-rakennus 60 000. Energiatalous Kiinteistön energiankulutustietoja ei ollut käytettävissä.
6 (32) 2.2 Yhteenveto kunnossapitotoimenpiteistä ja lisätutkimustarpeesta 700 000 600 000 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 Yhteenveto kunnossapitokustannuksista 2015-2024 - 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 RAK LVI SÄ Rakennustekniikan kustannukset 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000-2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 - LVI-tekniikan kustannukset 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 Sähkötekniikan kustannukset 150 000 100 000 50 000-2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 Kunnossapitosuunnitelmaehdotus on raportin liitteenä 1.
7 (32) 2.2.1 Suositeltavat kuntotutkimukset ja selvitykset Tarkastetaan pihan päällysteiden kunto lumien sulettua. Ilmanvaihdon äänenvaimentimien tarkastus (mahdolliset kuitulähteet) 500 Pohjaviemärin kuvaus ja materiaalin varmistus 1 000 Lämmitysputkiston kuntotutkimus (mikäli ei uusita peruskorjauksessa) 4 000 Kuntoarvion päivitys 10 vuoden kuluessa. 3 500 Peruskorjauksen hankesuunnittelu. 35 000 2.2.2 Heti tehtävät ja huoltoluonteiset toimenpiteet Siivotaan A-osan yläpohja, portaikot ja kellarivarastot käytöstä poistetusta tavarasta välittömästi. 1 500 Märkätilojen ja keittiön mattosaumojen kunnostus välittömästi. 150 Hehkulamppujen tarkastus ja suojakupujen tai valaisimien uusiminen 1 000 Vanhat valurautaviemärit poistetaan rakenteista ja rakenteet tiivistetään 500
8 (32) 3 KUNTOARVION LÄHTÖTIEDOT 3.1 Kiinteistön perustiedot Kiinteistön nimi: Kalmarin kyläkoulu, A- ja B-rakennus Kiinteistön osoite: Kalmaritie 117, 43270 KALMARI Rakennuksia: 2 kpl A-rakennus: Kerrosluku (kpl): 2 + kellari Tilavuus: - Kerrosala: noin 550 m 2 Valmistumisvuosi: 1956 Pääasiallinen rakennusaine: puu Kattotyyppi: Harjakatto Kate: Peltikate B-rakennus: Kerrosluku (kpl): 1 Tilavuus: - Kerrosala: noin 270 m 2 Valmistumisvuosi: 1897 Pääasiallinen rakennusaine: puu Kattotyyppi: Harjakatto Kate: Tiilikate Lämmitysjärjestelmä: Öljylämpö Ilmanvaihto: Koneellinen tulo/poisto 3.2 Korjaushistoria Kohteesta ei ollut tarkempia korjaushistoriatietoja käytettävissä. Paikalla tehtyjen havaintojen perusteella kohteissa on tehty seuraavia korjauksia: - A-rakennuksen vesikate on uusittu - Yksittäisien tilojen pintaremontteja molemmissa rakennuksissa. - Vesi- ja viemärijärjestelmät, kalusteet 1990-luku - Lämmitysputkisto, patterit,1950-luku - Termostaatit, 1970-2000 - Öljykattila, poltin 1992 - Automaatio 2010-luku - Koneellinen iv 2000-luku - Sähköt 1950-2000-luvulla - Kuitu/yleiskaapeli 2000-luvulla 3.3 Asiakirjaluettelo Kohteesta oli käytettävissä seuraavia lähtötietoja: Vahanen Oy:n laatima kuntoarvioraportti (18.12.2013). Vahanen Oy:n laatima kuntotutkimus (02.07.2014). Pohjapiirustukset ja asemapiirros. 3.4 Käyttäjäkyselyn keskeiset tulokset Tarkastuksen aikana haastateltiin käyttäjiä ja saatiin seuraavia lähtötietoja: B-rakennuksessa epäillään olevan sisäilmaongelmia. Henkilökunnalla ollut mm. ääniongelmia tiloissa sekä osa kokee väsähtävänsä tiloissa ollessa. B-rakennuksessa on vanhan rakennuksen hajua. B-rakennuksen päiväkodin puolella homeen hajua ja raskas sisäilma. Ilmanvaihto rakennuksissa on ajoin riittämättömän tuntuinen. A-rakennuksen ullakkotila haisee. Maanantaiaamuisin lämmityskaudella tilat ovat monesti kylmiä. Tyttöjen pukutilassa on ollut poikkeavaa hajua.
9 (32) 4 ALUERAKENTEIDEN JA RAKENNUSTEKNIIKAN KUNTOARVIO 4.1 Alueosat Kuntoluokka 1 Kuva 1. Asemapiirros. 4.1.1 113 Päällysteet Piha-alueen pysäköintialueet ja kulkuväylät ovat sora- ja hiekkapintaisia. Viheralueet ovat pääasiassa nurmipinnalla ja tontti on osin luonnontilassa. Tontilla on lisäksi jonkin verran puustoa ja istutuksia. Tarkastushetkellä päällysteet olivat osin lumen peitossa, joten niiden kuntoa ei voitu arvioida kattavasti. Tarkastetaan päällysteiden kunto lumien sulettua. Kuva 2. Päällysteitä A-rakennuksen edustalla. Kuva 3. Päällystietä B-rakennuksen edustalla.
10 (32) 1.1.1 114 Alueen varusteet Pihan aluevarusteita ovat pihalla oleva jätepiste, päiväkodin puolella olevat leikkivälineet, lipputanko ja pyörätelineet. Lisäksi tontin sivustalla on kaukalo. Lipputanko on ruosteinen ja kunnostuksen tarpeessa. Pyörätelineissä on pieniä vääntymiä ja ruostetta. Keinuista puuttuvat ketjusuojaukset ja leikkivälineiden puuosissa on kunnostusarvetta. Kaukalon osalta mahdollista uusimistarvetta tulee pohtia erikseen. Leikkivälineiden ja aluevarusteiden kunnostustyöt 1 000 Kuva 4. Lipputanko on ruosteinen. Kuva 5. Pihan pyörätelineitä. Kuva 6. Keinuista puuttuvat ketjujen sormisuojat. Kuva 7. Pihalla oleva kaukalo. 4.1.2 115 Alueen rakenteet Päiväkodin puolella rakennuksen takasivusta on rajattu puurakenteisella aidalla ja pihaalueella on lisäksi puurakenteinen jätekatos (ekopiste), jääkiekkokaukalon pukukoppi, puurunkoinen piharakennus ja maakellari. Sisäänkäyntien yhteydessä on betoni / luonnonkiviperusteiset katokset. Piharakennuksien osalta uusimis- / kunnostustarvetta tulee pohtia erikseen. Puinen aitarakenne on kunnossa ja siihen ei kohdistu kunnostustarvetta lähivuosina. Sisäänkäyntikatoksien puupilarit ja kaiteiden puuosat ovat huonokuntoisia ja kärsineet paikoin lahovaurioista. Korjaustarve alkaa olla akuutti.
11 (32) Katoksien kunnostukset 3 000 Kuva 8. Piha-aita. Kuva 9. Katoksien puuosissa on kunnostustarvetta. 4.1.3 1116 Kuivatusosat Piha-alueella vedenpoisto on toteutettu pääasiassa maanpinnan kallistuksilla / imeytetään maaperään. Sadevesi- tai salaojajärjestelmiä ei ole. Tontti on tasainen ja maanpinnat eivät juuri vietä rakennuksista poispäin. Rakennuksien vierustoilla on paikoin painanteita, johon vesi pääsee lammikoitumaan. Syöksytorvien alapuolelta vedenpoisto ei ole hallittua. Kokonaisuudessaan tontin pintavesijärjestelyt ovat puutteelliset ja ne on syytä laittaa kuntoon viimeistään seuraavan laajemman peruskorjauksen yhteydessä. A-rakennuksen kellarissa oli havaittavissa selkeät viitteet ulkopuolisesta kosteusrasituksesta, joten jos tilat halutaan kunnostaa käyttöön, on syytä varautua laajempaan korjaukseen pintavesijärjestelmien osalta. Piha-alueen kuivatussuunnitelman laatiminen. Piha-alueen vedenpoiston perusparannus ja kellarin kuivatus sekä salaojitus. Kustannus tarkentuu vasta kuivatussuunnitelmien laatimisen myötä. 30 000 Kuva 10. Vedenpoisto syöksyntorvien alapuolelta ei ole hallittua. Kuva 11. Painumaa/vesilammikoita B-rakennuksen vierustalla.
12 (32) 4.2 12 Talo-osat 4.2.1 121 Perustukset Kuntoluokka 3 A-rakennuksessa on teräsbetonianturat ja betonirakenteiset perusmuurit, jotka toimivat osin kellaritiloissa maanvastaisina ulkoseininä. Kellarin perusmuurirakenteissa vedeneristystä ei havaittu. B-rakennuksessa on luonnonkiviperustus. A-rakennuksen perusmuurirakenteissa on pieniä yksittäisiä halkeamia sekä paikoin kosteusrasituksen aiheuttamia pinnoitevikoja. Merkittävä rakenteiden painumiseen viittaavia vaurioita ei havaittu. Takasivustalla on vanha halkokuilu, jonka poistamista tulevassa peruskorjauksessa on syytä harkita. B-rakennuksen perustuksissa on yksittäisiä painuneita kiviä, laajempaa perustusrakenteiden painumaa ei kuitenkaan ollut havaittavissa. B-osassa alapohjan tuuletus on puutteellinen ja asiaa on käsitelty tarkemmin kohteeseen laaditussa kuntotutkimusraportissa ja kohdassa 122 Alapohjat. A-rakennuksen sokkelin pintarakenteiden kunnostus julkisivurakenteiden maalauskorjauksien yhteydessä. Kustannus on huomioitu kohdassa 124 Julkisivut. Kuva 12. A-osan sokkelissa on rapautumakohtia ja paikoin pieniä halkeamia. Kuva 13. Yleiskuva, B-rakennuksen luonnonkiviperustus. 4.2.2 122 Alapohjat Kuntoluokka 1 A-rakennuksen kellarissa on maanvastaiset lämmöneristämättömät betonialapohjat. A- rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa alapohjat muodostuvat hiekkamaan päälle valetusta betonilaatasta, bitumisivelystä ja koolatusta puulattiasta, jonka eristeenä on pääosin sahanpuru (liikuntasalissa eristeitä on uusittu). B-rakennuksessa on ryömintätilallinen, tuulettuva puualapohja. Alapohjarakenteet ovat pääosin alkuperäiskunnossa ja eristeenä ovat luonnoneristeet (sammal, puru). Kuntotutkimuksen perusteella A-osan kellarin alapohjarakenteet olisi suositeltavinta uusia kokonaisuudessaan. Lisäksi 1. kerroksen osalta rakenne on riskialtis ja mikäli kiinteistöön tehdään laajempi peruskorjaus, olisi rakenne suositeltavinta uusia kokonaan.
13 (32) B-osan alapohjarakenne on kuntotutkimuksen perusteella heikkokuntoinen, siinä on kosteus- ja mikrobivaurioita, lahoa, lattiasienikasvusta ja rakenne itsessään käyttöikänsä lopussa. A-osan kellarin peruskorjaus (alapohjat + perusmuuri), alustava korjauskustannusarvio 20 000 A-osan 1.krs alapohjien uusiminen seuraavassa laajemmassa peruskorjauksessa. 35 000 B-osan alapohjarakenteiden uusiminen kokonaisuudessaan. 100 000 4.2.3 123 Runko Kuntoluokka 3 1232 Kantavat seinät ja pilarit A-rakennuksen kellaritiloissa rakennusrunko muodostuu teräsbetoniseinistä ja muilta osin rakennuksen kantavina pysytyssuuntaisina rakenteina toimivat puurankarakenteiset ulkoseinät sekä osa väliseinistä. B-rakennuksen kantavan rakennusrungon muodostaa hirsikehikko. Kantavien rakenteiden osalta ei havaittu painumia tai muita merkittäviä korjaustarpeita liittyen rakenteiden kantavuuteen. Tarkistetaan rakennusrungon kunto peruskorjauksen yhteydessä. 1235 Välipohjat A-rakennuksen kellarin ja ensimmäisen kerroksen välinen rakenne muodostuu betonirakenteisesta alalaattapalkistosta ja sen päälle koolatusta puulattiasta. Lämmöneristeinä ovat alkuperäiset purueristeet. Ensimmäisen ja toisen kerroksen välipohjarakenne on alkuperäinen, puurakenteinen ja lämmöneristeenä on sahanpuru. Kuntotutkimuksen perusteella välipohjissa on paikoin ulkoseinien vierustoilla mikrobivaurioita ja lisäksi 1.kerroksessa on tiettävästi ollut vesivuotoja. Välipohjien osalta korjaustarve ei ole akuutti, mutta kuntotutkimuksen perusteella vanhat purueristeet on syytä uusia tulevassa peruskorjauksessa. Välipohjien korjaus tulevassa peruskorjauksessa, kustannusarvio 50 000 1236 Yläpohjat A-rakennuksessa yläpohjarakenne muodostuu: laudoituksesta, 50-100 mm hiekkakerroksesta, paperista, 300-350 mm purueristeestä, paperista ja sisäverhouslaudoituksesta. Yläpohjaa kannattelevat kappaletavarasta tehdyt kattotuolit. B-rakennuksessa yläpohjarakenteen eristevahvuus vaihtelee 200-500 mm välillä. Eristeen yläpinnassa on hiekkaa/purua ja pohjalla sammaleristeet. Sammaleristeen alla on katon kannatinlaudoitus. Yläpohjan kantavina rakenteina toimivat hirsipalkeista tehdyt kattotuolit. A-osan yläpohjassa on runsaasti käytöstä poistettua tavaraa, mikä olisi syytä poistaa tilasta. Tavara lisää rakenteen palokuormaa ja heikentää rakenteiden kosteusteknistä toimintaa. Yläpohjissa ei havaittu tuulettuvuuden puutteeseen viittaavia vaurioita tai rakenteiden kantavuuden heikentymiseen viittaavia vikoja tai vaurioita. Molempien rakennuksien yläpohjissa on paikoin vanhoja kosteusjälkiä. Rakennuksiin tehdyn kuntotutkimuksen perusteella suositeltavin toimenpide yläpohjarakenteille seuraavassa peruskorjauksessa olisi uusia eristeet ja tehdä rakenteista tiivis. Samalla saadaan parannettua rakenteen lämmöneristävyyttä huomattavasti.
14 (32) Siivotaan A-osan yläpohja käytöstä poistetusta tavarasta välittömästi. 1 500 A-osan yläpohjan eristeiden uusiminen ja rakenteen perusparannus seuraavan peruskorjauksen yhteydessä, alustava kustannusarvio 30 000 B-osan yläpohjan uusiminen, alustava kustannusarvio 45 000 Kuva 14. Yleiskuva, A-osan yläpohja. Kuva 15. A-osan yläpohjassa on paikoin runsaasti käytöstä poistettua opetusvälineistöä. Kuva 16. Yleiskuva, B-osan yläpohja. Kuva 17. B-osan yläpohjaeristeitä. 4.2.4 124 Julkisivut 1241 Ulkoseinät Kuntoluokka 2 A-rakennuksen ulkoseinät ovat rankarakenteisia seiniä ja niissä on lämmöneristeenä purueristeet. Julkisivupinnat on verhoiltu pystyrimalomalaudoituksella. B-rakennuksen ulkoseinät ovat hirsirakenteiset ja ne on verhoiltu vaakapaneloinnilla. Ulkoseinärakenteita on käsitelty tarkemmin kuntotutkimusraportissa. A-rakennuksen julkisivut on verhoiltu pystyrimalomalaudoituksella, jonka takana on kreosootilla kyllästetty bitumihuopa, vinolaudoitus ja purueristeinen seinärakenne. Bitumihuopa on suojannut rakennetta viistosteelta, mutta samalla myös todennäköisesti aiheuttanut kosteuden tiivistymistä rakenteeseen. Kuntotutkimuksen perustella suositeltavin toimenpide olisi tehdä laajempi korjaus seinärakenteeseen, mikä tarkoittaa käytännössä rakenteen purkamista rungolleen. A-rakennuksen pystyrimalomalaudoitus on todennäköisesti alkuperäinen, lähes 60 vuotta vanha rakenne ja se on tavoitteellisen käyttöikänsä lopussa. Verhouksen takana ei ole tuuletusrakoa, mikä on todennäköisesti säilyvyyttä heikentävä tekijä. Seinien alaosien verhouksessa on pientä pehmentymää ja maalivikoja. Lisäksi
15 (32) julkisivua täydentävien osien kohdilla on paikoin maalivikoja. Kokonaisuudessaan maalipintojen yleiskunto on tyydyttävä ja nykykunnon perusteella seuraava laajempi korjaus olisi ajankohtaista 3-5 vuoden kuluessa. B-rakennuksen julkisivuverhouksen tarkka ikä ei ole tiedossa. Verhouksen takana ei ole tuulettuvaa rakoa, joten mahdolliset vesivuotojen aiheuttamat vauriot eristeisesti rakenteen koristelistojen, ikkunakarmien ja vastaavien kohdilla ovat mahdollisia. Paneeliverhouksessa on paikoin haalistumaa ja etenkin seinien alaosissa maali hilseilee paikoin irti. Nykykunnon perusteella julkisivun kunnostus olisi ajankohtaista 1-3 vuoden kuluessa. Paneeliverhouksien ikä ja nykykunto sekä kuntotutkimuksessa havaitut vauriot ja riskit huomioiden, suositeltavinta olisi seinärakenteiden laaja peruskorjaus. A- rakennuksessa korjaus tarkoittaisi käytännössä purkutöitä siten, että jäljelle jää vain puurangat ja B-osalla purkutyöt siten, että jäljelle jää hirsirunko. A-osan ulkoseinien peruskorjaus ja julkisivuverhouksen uusiminen. Nykykunnon perusteella korjaustoimenpiteet ovat ajankohtaisia viimeistään 3-5 vuoden kuluessa. Kustannukset tarkentuvat vasta korjaussuunnittelun myötä, alustava korjauskustannusarvio toimenpiteille on noin 140 000 B-osan ulkoseinien peruskorjaus ja julkisivuverhouksen uusiminen. Alustava korjauskustannusarvio toimenpiteille on noin 100 000. Lisäkustannuksia saattaa aiheuttaa mahdolliset hirsiseinien lahovaurioiden korjaukset. Kuva 18. Yleiskuva A-rakennuksen julkisivurakenteista. Kuva 19. Seinien alaosissa on paikoin haristumaa ja pehmentymää. Kuva 20. A-osa, ikkunan smyygilaudoissa on haristumaa ja maalin hilseilyä. Kuva 21. Seinien keskiosilla maali on paiko lohkeillut irti.
16 (32) Kuva 22. Yleiskuva, B-rakennuksen julkisivu. Kuva 23. Nurkkalaudoissa ja verhouksessa on paikoin maalin hilseilyä. 1242 Ikkunat Kuntoluokka 4 Molemmissa rakennuksissa ikkunat on uusittu MSE-puuikkunoiksi. A-rakennuksessa ikkunapellit ovat alkuperäisiä ja B-rakennuksessa ne on uusittu. MSE-puuikkunoilla tavoitteellinen käyttöikä on noin 30-50 vuotta. Ikkunoiden ulkopuitteissa on pientä huoltomaalaustarvetta ja muilta osin ne ovat kunnossa. Nykykunto huomioiden ikkunoilla on tavoitteellista käyttöikää jäljellä vielä noin 20-30 vuotta. Ikkunatiivisteitä ei tiettävästi ole uusittu ja tarkastetuilta osin ne olivat paikoin kunnostuksen tarpeessa. Tulevan peruskorjauksen yhteydessä on syytä suorittaa pienimuotoinen ikkunoiden huolto/kunnostus. A-osan ikkunapellit ovat alkuperäiset ja ne on syytä uusia ulkoseinien korjaustöiden yhteydessä. B-osalla pellitykset ovat kunnossa, mutta ne joudutaan todennäköisesti uusimaan julkisivukorjauksien yhteydessä. MSE -puuikkunoiden tiivisteiden uusiminen, ulkopuitteiden kunnostus ja pellityksien uusiminen seuraavan peruskorjauksen yhteydessä. 4 500 A-osa 3 000 B-osa 1 500 Kuva 24. Yleiskuva, A-osan ikkuna. Kuva 25. A-osan ikkunat ulkopuolelta.
17 (32) Kuva 26. B-osan ikkuna. Kuva 27. B-osan ikkunat ulkopuolelta. 1243 Ulko-ovet Kuntoluokka 4 A-rakennuksen ulko-ovet sekä B-rakennuksen koulun tilojen puoleinen ovi on uusittu. Ovet ovat metallirunkoisia lasiaukollisia ovia. Päiväkodin puolella on vanha puurakenteinen ulkoovi. Uusituissa ovissa on pieniä mekaanisen rasituksen aiheuttamia kolhuja ja keittiön oven lasi oli tarkastushetkellä rikki. Muilta osin ovet ovat kunnossa ja laajempaa kunnostustarvetta ei ole. Päiväkodin puoleinen puuovi on haalistunut ja heikkokuntoinen. Ovi on syytä uusia tulevassa peruskorjauksessa. Ulko-ovien huolto/kunnostustyöt ja lukkojen kunnostus tarpeen mukaan. B-osan päiväkodin oven uusiminen. 2 000 Kuva 28. A-osan pääsisäänkäynnin ovi. Kuva 29. A-osan keittiön ovi.
18 (32) Kuva 30. B-osan päiväkodin ovi. Kuva 31. B-osan koulun ovi. 4.2.5 126 Vesikatot Kuntoluokka 3 (A-osa) ja 1 (B-osa) A-rakennuksessa on jyrkkä harjakatto ja vesikaton kantavina rakenteina toimivat kappaletavarasta tehdyt kattotuolit. Vesikatteena on profiilipeltikate. Vesikate on laitettu vanhan pärekaton päälle ja varsinaista aluskatetta ei ole. Katon varusteisiin kuuluvat lumiesteet, kulkusillat, talotikkaat, räystäskourut ja syöksytorvet. B-rakennuksessa on jyrkkä harjakatto ja vesikaton kantavina rakenteina toimivat kappaletavarasta tehdyt kattotuolit. Vesikatteena on betonitiilikate. Aluskatteena toimii vanha pärekatto. Vesikatolta puuttuvat räystäskourut ja syöksytorvet. Tarkastushetkellä vesikattorakenteet olivat osin lumen peitossa, joten tarkastusta ei voitu tehdä kattavasti. A-rakennuksen osalta peltikate vaikutti hyväkuntoiselta ja todennäköisesti laajempiin korjaustoimenpiteisiin ei ole lähivuosina aihetta. Varsinaista alustakatetta ei ole, joten läpivientien tiiveyttä tulee tarkkailla. B-osalla vesikate on sammaloitunut ja heikkokuntoinen. Yläpohjarakenteissa on paikoin havaittavissa vuotojälkiä. Suositeltavinta olisi uusia vesikatto alusrakenteineen viimeistään seuraavan peruskorjauksen yhteydessä. A-osan katteen ja varusteiden normaalit vuosihuoltotyöt. B-osan vesikatteen uusiminen varusteineen 1-3 vuoden kuluessa. 60 000 Kuva 32. Yleiskuva, B-osan vesikatto. Kuva 33. B-osan vesikatto.
19 (32) 4.3 Tilojen rakennustekninen kuntoarvio 4.3.1 Tilan jako-osat Kuntoluokka 3 A-osalla sisäovet ovat puisia peiliovia ja B-osalla ne ovat pääasiassa vakiolaakaovia. Kevyet väliseinät ovat pääasiassa rankarakenteisia seiniä. Sisäovissa on yksittäistä kulumaa ja huoltotarvetta, laajempaan uusimiseen ei ole kuitenkaan ole välitöntä tarvetta. Sisäovien uusimista tulevissa peruskorjauksissa on syytä harkita. Kevyiden välisienien pintarakenteet on syytä kunnostaa tulevassa peruskorjauksessa. B-osalla korjaustyö on laaja ja väliseinät on syytä uusia kokonaisuudessaan. Kustannuksen on huomioitu kohdassa 4.3.2 Tilat ja Tilapinnat Ovien uusimistarve riippuu tulevista korjauksista ja mahdollisista käyttötarkoituksen muutoksista. Kuva 34. A-osan sisäovia. Kuva 35. B-osan sisäovia. 4.3.2 Tilat ja tilapinnat Kuntoluokka 3 A-rakennus Sisätilojen lattiat ovat puurakenteisia ja pääasiassa maalattuja lankkulattioita. Märkätilojen ja keittiön tiloissa on erilaisia muovimattopinnoitteita. Seinäpinnat ovat pääosin maalattuja levypintoja tai paneloituja. Märkätilojen seinissä on muovimattopintoja. Sisäkatoissa on paneeliverhous tai haltex-levytys. Kuivien tilojen puulattiat ja maalatut pinnat ovat kokonaisuudessaan tyydyttävässä kunnossa. Pintarakenteisiin ei kohdistu välitöntä uusimistarvetta ja laajempi kunnostus olisi ajankohtaista 10 vuoden kuluessa. Märkätilojen, pukutilojen ja keittiön muovimattopinnat alkavat monilta osin olla käyttöikänsä lopussa. Mattosaumat ovat paikoin halkeilleet ja kosteusvaurioriski on merkittävä etenkin suihkutiloissa. Nykykunnon perusteella tilojen pintamateriaalien uusiminen alkaa olla ajankohtaista. Tilojen käyttöikää on mahdollista jatkaa muutamia vuosia, mikäli mattosaumat kunnostetaan ja niiden kuntoa seurataan säännöllisesti. Kiinteistön kellaritilat alkavat olla laajemman peruskorjauksen tarpeessa.
20 (32) Kokonaisuudessaan tilapintojen osalta laajempi peruskorjaus alkaisi olla ajankohtaista 5-10 vuoden kuluessa ja kuntotutkimuksen perusteella suositeltavinta olisi tehdä kiinteistöön laaja korjaus, jossa uusitaan riskialttiit rakenteet. Käytännössä korjaustyö tarkoittaa sisäpuolen pintarakenteiden kokonaisvaltaista uusimista. Märkätilojen ja keittiön mattosaumojen kunnostus välittömästi. 150 Tilapintojen uusiminen peruskorjauksen yhteydessä 100 000 Kuva 36. A-osa, liikuntasali. Kuva 37. A-osa. Luokkatila. Kuva 38. A-osa, wc. Kuva 39. A-osa, pukutila suihkuhuone. Kuva 40. Mattosaumat ovat kovettuneet ja halkeilleet. Kuva 41. Kellarin pesutilat ovat käyttöikänsä lopussa.
21 (32) B-rakennus Sisätilojen lattiat ovat puurakenteisia. Koulun tilojen puolella lattiat ovat maalatuja lankkulattioita ja päiväkodissa sekä märkätiloissa on muovimattopintoja. Seinäpinnat ovat pääosin maalattuja levypintoja. Sisäkatoissa on pääasiassa levyverhous. Tilojen pintarakenteet ovat pääasiassa ikäisekseen kunnossa ja niiden osalta akuuttia kunnostustarvetta ei ole. Pintarakenteiden nykykunnon perusteella seuraava laajempi korjaus olisi ajankohtaista kuivissa tiloissa 10-15 vuoden kuluessa ja märkätiloissa 5-10 vuoden kuluessa. Kiinteistössä on kuntotutkimuksessa havaittu viitteitä sisäilmaongelmasta ja rakenteiden korjaustarve on laaja. Tulevassa peruskorjauksessa joudutaan uusimaan käytännössä sisäpinnat kokonaisuudessaan. Lopullinen kustannusarvio riippuu tilojen tulevasta käyttötarkoituksesta. Tilapintojen uusiminen peruskorjauksessa. Kustannuksia on osin huomioitu rakenteisiin kohdistuvissa korjaustoimenpiteissä. 50 000 Kuva 42. B-osa, päiväkodin tiloja. Kuva 43. B-osa, päiväkodin wc. Kuva 44. B-osa, musiikkiluokka. Kuva 45. B-osa, aulatila.
22 (32) 4.3.3 133 Tilavarusteet Kuntoluokka 2-3 Tilavarusteita kohteessa ovat luokkien kiintokalusteet, naulakot sekä keittiön kalusteet. A-osan keittiön kaapistot ovat käyttöikänsä loppupuolella ja uusiminen alkaa olla lähivuosina ajankohtaista. Tilavarusteita tiloissa on uusittu tarpeen mukaan ja laajempaa uusimistarvetta niiden osalle ei ole. Alkuperäisten kalusteiden ja kaapistojen uusiminen peruskorjauksessa. Tilavarusteiden uusimistarvetta tulee pohtia erikseen. Lopulliset kustannukset tarkentuvat, kun tilojen tuleva käyttötarkoitus on selvillä. Alustava kustannusarvio on noin 50 000 Kuva 46. A-osa, keittiön kaapistot. Kuva 47. Alkuperäisiä komerokaappeja.
23 (32) 5 LVIA- JÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO 5.1 21 LVI-perusjärjestelmät 5.1.1 211 Lämmitysjärjestelmät Kuntoluokka 2 2111 Lämmityksen keskusosat Rakennuksissa on vesikeskuslämmitys ja lämmöntuotto tapahtuu öljykattilan (arimax) avulla. Öljysäiliö on sijoitettu sisätiloihin kellarissa. Öljykattila laitteistoineen oli kunnossa. Öljykattila ja öljypoltin ovat vuodelta 1992. Öljykattilalla on teknistä käyttöikää jäljellä noin 10-15 vuotta ja öljypolttimella 5-10 vuotta. Öljysäiliö on asennettu kellaritilaan ja se on asennettu vuonna 1999. Säiliöllä on teknistä käyttöikää jäljellä noin 20-30 vuotta. Öljysäiliöön tulee tehdä säännölliset tarkastukset. Öljysäiliön tarkastus Tukes ohjeen mukaan 1 000 Öljypolttimen uusiminen 5 10 vuoden kuluessa 3 000 Paisunta-astian esipaineen tarkastus vuosittain (ei pts) 200 /a Öljylämmityksen muuttamista esim. maalämmöksi on syytä harkita. 2112 Lämmityksen siirto-osat Rakennusten väliset lämpöputket ovat eristettyjä putkielementtejä. Lämmitysputket ovat pääosin teräsputkia. Lämmitysputket kulkevat osin pinta-asennuksena ja osin rakenteissa. Rakennusten väliset lämpöputket on uusittu 2012 ja niillä on teknistä käyttöikää jäljellä noin 40 vuotta. Lämmitysputkistot ovat pääosin alkuperäisiä 1950-luvulta. 1950-luvun lämpöputket alkavat olla teknisen käyttöikänsä päässä. Lämmönjakohuoneessa olevat sulut ja linjasäätöventtiilit on uusittu 2010-luvulla. Katselmushetkellä lämpöjohdoissa ei havaittu vuotoja. Käyttöveden lämmönsiirrin on 2010-luvulta ja sillä on teknistä käyttöikää jäljellä noin 20 vuotta. Lämmitysputkiston ja pattereiden sekä patteritermostaattien uusiminen seuraavan peruskorjauksen yhteydessä o A-rakennus 30 000 o B-rakennus 20 000 Vaihtoehtoisesti lämpöjohtojen jättämistä voi harkita, jos niihin suoritetaan kuntotutkimus ja kunto todetaan hyväksi Lämmitysputkiston kuntotutkimus 4 000 2113 Lämmityksen pääteosat Lämmityspatterit ovat teräslevypattereita. Pattereissa on termostaattiset patteriventtiilit. Lämmityspatterit ovat pääosin alkuperäiset 1950-luvulta ja ne alkavat olla teknisen elinkaarensa päässä. Patteritermostaatit ovat monen ikäisiä, mutta pääosin 1990-luvulta. Muutamia patteritermostaatteja oli rikki ja joitain oli uusittu 2000-luvulla. Kokonaisuutena patteritermostaatit alkavat olla teknisen elinkaarensa päässä. Lämmönjakohuoneessa putkieristeet ovat muovipintaisia mineraalivillaeristeitä. Rikkoutuneiden patteritermostaattien uusiminen (ei pts) 100 /kpl
24 (32) Patteritermostaattien uusiminen peruskorjauksen yhteydessä. Hinta ks. edellinen kohta. Kuva 48. Lämmityskattila ja öljypoltin sekä paisunta-astiat Kuva 49. Käyttöveden lämmönsiirrin Kuva 50. Monen ikäisiä patteritermostaatteja Kuva 51. Rakennusten välisen putkielementin lähtö lämmönjakohuoneessa 5.1.2 212 Vesi- ja viemärijärjestelmät Kuntoluokka 3 Viemärit Rakennuksen sisäiset viemärit on uusittu ja ne ovat muovia. Pohjaviemärin uusimisesta tai materiaalista ei ole varmuutta. Viemärin tarkastuskaivo oli katselmushetkellä lumen peitossa, joten materiaalia ei voitu varmistaa. Viemäriverkostossa ei tarkastuksen yhteydessä havaittu puutteita. Muoviviemäreillä on käyttöikää jäljellä noin 25 vuotta. Vanha valurataviemäri oli jätetty rakenteisiin kellarin katossa. Vanhat valurautaviemärit poistetaan rakenteista ja rakenteet tiivistetään 500 Pohjaviemärin kuvaus ja materiaalin varmistus 1 000
25 (32) Kuva 52. Muoviviemäreitä kellarissa. Kuva 53. Todennäköisesti myös pohjaviemäri on muovia Vesijohdot A-rakennuksen lämmönjakohuoneessa on erillinen lämmönsiirrin A-rakennuksen lämpimälle käyttövedelle. B-rakennuksessa lämmin käyttövesi tuotetaan sähkökäyttöisellä lämminvesivaraajalla. Rakennuksen tonttijohto on muovia. Tonttivesijohto, -sulku ja vesimittari sijaitsevat lämmönjakohuoneessa. Rakennuksen sisäiset vesiputket ovat kuparia ja ne pinta-asenteisia. Tonttivesijohto on arviolta 1990-luvulta ja sillä on teknistä käyttöikää jäljellä noin 20-30 vuotta. Vesijohtoverkosto on arviolta 1990-luvun alusta ja sillä on käyttöikää jäljellä noin 20 vuotta. Vesijohtoverkostossa ei havaittu vuotoja tai vikoja. Ei välittömiä toimenpiteitä. Käyttövesiverkoston uusimista seuraavan peruskorjauksen yhteydessä on syytä harkita. Kuva 54. Talosulku ja vesimittari Kuva 55. Tonttivesijohdot ovat muovia
26 (32) Vesi- ja viemärikalusteiden pääteosat Vesikalusteet ovat pääosin 1990-luvulta ja viemärikalusteet ovat pääosin 1980-luvulta. Osin sekoittajia on uusittu rikkoontumisen myötä. Vesi- ja viemärikalusteet ovat kunnossa. Käyttäjäkyselyn perusteella merkittäviä puutteita ei ole ollut. Teknisen käyttöiän perusteella osa vesi- ja viemärikalusteista alkaa olla käyttöikänsä päässä, mutta vähäisestä käytöstä johtuen ne voivat toimia vielä vuosia. B-rakennuksen oppilas-wc on rakennettu 2000-luvulla ja kalusteet ovat sen ikäiset. Vesi- ja viemärikalusteita uusitaan/kunnostetaan tarpeen mukaan normaalin huoltotoiminnan yhteydessä. Vaihtoehtoisesti kalusteet uusitaan seuraavan peruskorjauksen yhteydessä. Kuva 56. Käytävän vesipisteiden kalusteita Kuva 57. Suihkussa yksiotesekoittaja Kuva 58. Wc-istuin 1970-luvulta Kuva 59. B-rakennuksen uusi wc
27 (32) 5.1.3 213 Ilmastointijärjestelmät Kuntoluokka 3 Ilmanvaihdon keskusosat Rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Ilmanvaihto on toteutettu usealla pienemmällä iv-koneella (Vallox Ilmava). Koneet on varustettu lämmöntalteenotolla ja lämmitysjärjestelmään kytketyillä esilämmityspattereilla sekä huonekohtaisilla säätimillä. Ilmanvaihtokanavat ovat kierresaumaputkea ja pääte-elimet nykyaikaisia ja käyttöön soveltuvia. Koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä on asennettu 2000-luvulla. Päiväkodin tiloissa ei ole koneellista ilmanvaihtoa, vaan painovoimainen järjestelmä Päiväkodin ilmanvaihto on heikko. Koneelliseen järjestelmään liityttäessä vanhoja rakennusaineisia ilmanvaihtohormeja ei ole kaikilta osin poistettu käytöstä eikä rakenteita ole tiivistetty. Vanhat ilmanvaihtohormit voivat toimia ajoittain korvausilmareitteinä ja korvausilmaa voi tulla epätiiviiden rakenteiden kautta, mikäli ilmanvaihto ei ole tasapainossa. Tarkastushetkellä ilmanvaihtojärjestelmissä ei havaittu vikoja tai puutteita ja sisäilmanlaatu oli hyvä. Ilmanvaihtokojeilla on käyttöikää jäljellä noin 10-15 vuotta. Kanavistot on eristetty yläpohjassa mineraalivillalla. Järjestelmän puhdistusajankohdasta ei ole varmuutta. Ilmanvaihtokanavien kanavavaimentimien ääneneristeet voivat sisältää mineraalivilla. Mineraalivillavaimentimista voi levitä kuituja ja mineraalivillapölyä huoneilmaan. Äänenvaimentimien tarkastus 500 Tarvittaessa mineraalivillavaimentimet korvataan esim. Dacronilla Ilmanvaihtokanaviston puhdistus ja ilmamäärien tasapainotus, mikäli edellisestä yli 5 vuotta. 5 000 o A-rakennus 3 000, B-rakennus 2 000 o Ilmanvaihto säädetään vain hivenen alipaineiseksi. Liiallinen alipaine mahdollistaa epäpuhtauksien kulkeutumisen sisäilmaan rakenteista ilmavirtojen mukana. Päiväkotiin suositellaan koneellisen ilmanvaihdon asentamista 12 000 Kuva 60. Iv-koneita A-rakennuksen käytävällä Kuva 61. Kanavavaimentimet voivat sisältää mineraalivillaeristeitä