Sairaalankuja 3 C, Kuusankoski KUNTOARVIO 2009 Rakennustekninen osa Rakenne: Jukka Seppälä LVI: Petri Hirvonen Sähkö: Petri Hirvonen
- 2 - SISÄLLYSLUETTELO 1 YHTEENVETO... - 5-1.1. Kohdetiedot... - 6-2 RAKENNUSMÄÄRITYS... - 6-3 D ALUERAKENTEET... - 7 - D6 Viherrakenteet... - 7 - D7 Päällysrakenteet... - 7 - D8 Aluevarusteet... - 8 - D9 Ulkopuoliset rakenteet... - 8-4 E POHJARAKENTEET... - 9 - E4 Putkirakenteet... - 9 - E 4 Sadevesikaivot... - 10 - E 43 Salaojat... - 10-5 F RAKENNUSTEKNIIKKA... - 10 - F1 PERUSTUKSET... - 10 - F2 RAKENNUSRUNKO... - 11 - F3 JULKISIVU... - 13 - F31 Ulkoseinät... - 13 - F32 Ikkunat... - 13 - F33 Ulko-ovet... - 14 - F34 Julkisivun täydennysosat... - 14 - F4 YLÄPOHJARAKENTEET... - 15 - F41 Yläpohja... - 15 - F42 Räystäät... - 17 - F43 Yläpohjavarusteet... - 17 - F44 Kattoikkunat... - 18 - F5 TÄYDENTÄVÄT SISÄOSAT... - 18 - F51 Sisäovet... - 18 - F52 Kevyet väliseinät... - 18 - F53 Alakatot... - 19 - F6 SISÄPINNAT... - 19 - F61 Seinäpinnat... - 19 - F62 Kattopinnat... - 20 - F63 Lattiapinnat... - 20 - F64 Teknisten tilojen pintarakenteet... - 21 - F7 RAKENNUSVARUSTEET... - 22 - F8 SIIRTOLAITTEET, HISSIT... - 22 - G LVI-JÄRJESTELMÄT... - 24 - G11 Lämmöntuotanto... - 24 - G11.1 Kaukolämpölaitteet... - 24 - G11.2 Lämmönsiirtimet... - 24 - G11.3 Kattilat varusteineen... - 24 - G11.4 Öljynsiirtojärjestelmä... - 24 - G11.5 Kattilalaitoksen muut laitteet... - 24 -
- 3 - G12 Lämmönjakelu... - 24 - G12.1 Paisunta- ja varolaitteet... - 25 - G12.2 Lämmönjakeluverkoston kiertovesipumput... - 25 - G12.3 Lämmitysverkosto varusteineen... - 25 - G13 Lämmönluovutus... - 25 - G13.1 Lämmityspatterit varusteineen... - 25 - G13.2 Patteriventtiilit... - 25 - G14 Eristykset... - 25 - G2 Vesi- ja viemärijärjestelmät... - 26 - G21.1 Lämpimän käyttöveden kiertovesipumput... - 26 - G21.2 Paineenkorotusjärjestelmät... - 26 - G21.8 Vedenlämmittimet... - 26 - G22.4 Vesijohtoverkoston sulku- ja linjasäätöventtiilit... - 26 - G23 Jätevesien käsittely... - 26 - G23.3 Rasvanerottimet... - 27 - G24 Viemäriverkostot... - 27 - G24.1Sisäviemäriverkoston padotusventtiili... - 27 - G24.2 Viemärikaivot... - 27 - G24.3 Sadevesikaivot... - 27 - G25 Vesi- ja viemärikalusteet... - 27 - G25.1 Vesikalusteet... - 27 - G3 Ilmanvaihtojärjestelmä... - 27 - G31 Ilmanvaihtokoneet... - 27 - G31.2 Tuloilmakoneet varusteineen... - 28 - G31.3 Poistoilmakoneet varusteineen... - 28 - G31.4 Huonekohtaiset ilmavaihtokoneet varusteineen... - 29 - G33 Kanavisto... - 29 - G34.1 Tuloilmaelimet... - 29 - G34.2 Poistoilmaelimet... - 29 - G34.5 Ulkoilmaelimet... - 29 - G35 Väestönsuojan ilmanvaihtolaitteet... - 29 - G36 Erityisjärjestelmät... - 30 - G37 Eristykset... - 30 - G4 Kylmätekniset järjestelmät... - 30 - G41.2 Ilmastoinnin kylmäkoneistot... - 30 - G42 Kylmä- ja jäähdytysjakelu... - 30 - G43 Jäähdytyksen luovuttimet... - 30 - G44 Erityiset jäähdytys- ja pakastelaitteet... - 31 - G45 Eristykset... - 31 - H SÄHKÖJÄRJESTELMÄT... - 32 - H11 aluejärjestelmät... - 32 - H11.1 Piha- ja aluevalaisimet... - 32 - H11.2 Hämäräkytkimet ja kello-ohjaukset... - 32 - H11.3 Autojen sähkölämmitystolpat... - 32 - H11.4 Ulkoalueiden sulatusjärjestelmät... - 32 - H2 Kytkinlaitokset ja jakokeskukset... - 33 -
- 4 - H22 Jakokeskukset alle 1000 V... - 33 - H22.1 Pääkeskukset... - 34 - H22.2 Muut keskukset... - 34 - H3 Johtotiet... - 34 - H31 Kaapelihyllyt ja ripustuskiskot... - 34 - H32 Johtokanavat ja sähkölistat... - 34 - H33 Kaapeliläpiviennit... - 35 - H4 Johdot ja niiden varusteet... - 35 - H41 Liittymisjohdot... - 35 - H42 Maadoitus ja potentiaalin tasaukset... - 35 - H43 Kytkinlaitosten ja jakokeskuksen väliset johdot... - 35 - H44 Voimaryhmäjohdot... - 35 - H45 Valaistusryhmäjohdot... - 35 - H5 Valaisimet... - 35 - H51 Valaisimet... - 35 - H6 Lämmittimet, kojeet ja laitteet... - 36 - H61.2 Lattialämmitykset... - 36 - H62 Kojeet ja laitteet... - 36 - H62.2 Taajuusmuuntajat... - 36 - H7 Erityisjärjestelmät... - 36 - H71 Erityisjärjestelmät... - 36 - H74 Turvavalaistujärjestelmä... - 36 - J TIETOJÄRJESTELMÄ... - 37 - J1 Puhelinjärjestelmä... - 37 - J11 Yleiseen puhelinverkkoon liitettävät puhelinjärjestelmät... - 37 - J13 Muut puhelinjärjestelmät... - 37 - J2 Antennijärjestelmä... - 37 - J21 Yhteisantenni- ja satelliittitelevisiojärjestelmä... - 37 - J41 Kiinteistön atk-verkot... - 37 - J51 Paloilmoitusjärjestelmä... - 37 - J52 Rikosilmoitusjärjestelmä... - 37 - J53 Videovalvontajärjestelmä... - 38 - J54 Kulunvalvonta- ja työajanseurantajärjestelmät... - 38 - J55 Savunpoisto ja sammutuksen ohjausjärjestelmä... - 38 - J6 Rakennusautomaatiojärjestelmät... - 38 - J61 Valvomolaitteet... - 38 - J61.1 LVISK-hälytysten koestus... - 38 - J62 Säätö- ja alakeskukset... - 38 - J63 Ohjelmistot... - 38 - J64 Kenttälaitteet... - 39 - J64.1 Säätöjärjestelmät... - 39 - J65 Kaapelointi... - 39 - J66 Muut rakennusautomaatiolaitteet... - 39-8 PIIRUSTUSTILANNE... - 40-9 ENERGIATALOUS... - 40-10 TERVEYTEEN JA TURVALLISUUTEEN LIITTYVÄT HAVAINNOT... - 40 -
- 5-11 KÄYTTÄJÄKYSELYT... - 40-12 LISÄTUTKIMUKSIEN TARVE... - 40-13 KUNTOARVIOON LIITTYVÄT LIITTEET... - 41-1 YHTEENVETO Tämä kuntoarvio on tehty kiinteistön pintapuolisen tarkastuksen perusteella. Tarkastuksen suoritti Jukka Seppälä (rak.tekn.) ja Petri Hirvonen (LVIAKS) :stä 6.-7.4.2009 ja 4.-5.5.2009. Tarkastus tehtiin sovitusti seuraavissa tiloissa: vuodeosaston, ruokalan, tekn.huollon, hallinnon, leikkaussalin, valvonnan, lääkekeskuksen, poliklinikat, röntgen ja nuorten psykiatrisen osaston rakennuksissa. Lisäksi haastateltiin kiinteistön huoltohenkilöitä ja henkilökuntaa. Raportin tarkoituksena on selvittää kokonaiskuva kiinteistön nykytilasta, selvittää mahdolliset ja merkittävimmät korjaustoimet sekä mahdolliset lisätutkimustarpeet. PTS-toimenpide-ehdotus on tehty vuosille 2009 2018. Kustannusarvio määrineen on vain suuntaa antava ja se on aina tarkistettava ennen toteutusta. Arviohinnat ovat arvonlisäverottomia (alv 0 %). Käytetyt kuntoluokat ovat seuraavat: 1 = hyväkuntoinen, uutta vastaava 2 = tyydyttävässä kunnossa, ei välittömiä uusimis- tai korjaustarpeita kokonaisuutena 3 = välttävässä kunnossa, uusittava tai korjattava lähivuosina 4 = heikossa kunnossa, uusittava tai korjattava välittömästi. Kiireelliset ja lähiaikana korjattavat puutteet ovat: Palo-ovien toiminnan varmistaminen Paloläpivientien tiivistäminen Kermikatteen paikkakorjaukset ja vesikaton kulkusiltojen rakentaminen Sadevesiviemäröinnin rakentaminen hallintorakennukselta Salaojituksen toiminnan varmistaminen (tekn. huolto ja nuorten psykiatrinen rakennus) Suurimpia korjauskohteita harkittavaksi:
- 6 - Lämpökeskuksen yläpohjan ja vesikatteen uusiminen Kermikatteiden uusiminen (mahdollisesti myös konesaumakate) Hissien uusiminen 1.1. Kohdetiedot YLEISTÄ: Kiinteistön nimi: Osoite: Sairaalakuja 3 C, 45750 SAIRAALAMÄKI Kiinteistötunnus: Omistaja: Kymen sairaanhoitopiiri Valmistumisvuodet: 1953, 1956, 1964, 1968 ja 1989 Kerrosluku: 1-5 kerrosta, lisäksi kellarikerros sekä yhdyskäytäviä Kerrosala: n. 18 900 m² Tilavuus yhteensä: n. 61 800 m³ 2 RAKENNUSMÄÄRITYS Sairaala sijaitsee Kuusankosken keskustan läheisyydessä. Kiinteistössä on Kouvolan aluesairaalatoiminnat, henkilökunnan toimisto- ja sosiaalitilat sekä kiinteistönhuollon tarvitsevat tilat. Kiinteistön vanhimmat osat on valmistunut vuonna 1933 ja 1953 1956. Laajennuksia on tehty 1964, 1968 ja 1989. Sisäpuolen pintaremontteja ja ikkunoiden uusimista on tehty 1985 1990, 1996 sekä 2000. Vesikattoremontteja on 1998 ja 2000. Kiinteistöt ovat 1-5 -kerroksisia ja kivirakenteisia. Kellarikerroksissa on pääosin huoltokäytäviä ja teknisiä tiloja. Kiinteistön tontti on oma. 2.1 Liittymät Kaukolämpö: Vesi- ja viemäri; Kouvolan kaukolämpöyhtiö Kouvolan vesi- ja viemärijohtoliittymät
- 7 - Sähköliittymä: Puhelinliittymä: Etelä-Savon Energia Oy 3 D ALUERAKENTEET D6 Viherrakenteet Talvikelistä johtuen tarkastusta ei voinut nurmikon osalta tehdä kuin osittain. Haastattelun perusteella piha-alueiden nurmikot ovat kuitenkin pääosin tyydyttävässä kunnossa. Vanhimmissa ja varjoisimmissa paikoissa on jo jonkin verran nurmikon sammaloitumista. Istutetut pensaat ovat tyydyttävässä kunnossa, mutta osa on kasvanut turhan suuriksi, erityisesti rakennusten vierustoilla olevat tulisi pitää muita matalampana. Pienpuusto ja suuremmat puut ovat pääosin tyydyttävässä kunnossa. Pensaat tulisi leikata 1-2 vuoden kuluessa ja jatkossa säännöllisesti 3-4 vuoden välein. Sammaloituneet nurmikkoalueet tulisi kunnostaa lähi vuosina. D7 Päällysrakenteet Liikenne- ja paikoitusalueet ovat asfalttipintaisia. Pinnoiltaan ne ovat pääosin tyydyttävässä kunnossa. Asfaltissa on pahempia halkeamia ensiavun P- alueella, keittiön, leikkaussalin ja etupihan isolla P-alueella sekä helikopteri / P-alueella, rak-01. Asfalttipintojen painumia on keittiön ja lasten poliklinikan P-alueella ja etupihan isolla P-alueella. Huonokuntoista ja uusittavia asfalttialueita on röntgenin alaosan P-alueella, helikopterikentälle johtava jalankulkutie ja laboratorion nurkalla sekä lääkekeskuksen takapihan P-alueella, rak-02. Asfalttipainumia / vesilammikoita on lisäksi nuorten psykiatrian edustalla ja kulkutiellä (sairaalakuja). Suojatiemaalaukset ovat kuluneet huonokuntoisiksi. Autopaikoitusmaalaukset ovat pääosin tyydyttävässä kunnossa, paikoin vähäistä pinnan kulumista.
- 8 - Lämpökeskuksen kohdalla oleva kellarin huoltotilan betoniholvin elastiset saumarakenteet ovat osittain ratkenneet auki ja rakenteeseen pääsee sadevettä. Betonilaattapäällysteissä ja reunakivissä on talvikunnossapidon aiheuttamia vaurioita. Luonnonkivipinnat ovat tyydyttävässä kunnossa, saumauksissa on jonkin verran korjattavaa. Pahimmat asfalttihalkeama-alueet ja painumakohdat tulisi uusia 1-2 vuoden kuluessa. Pienemmät halkeamat tulisi tiivistää pikeämällä ne alkukesällä aina vuosittain (vähentää pohjarakenteen routimista). Helikopterikentän paikoitusalueen asfaltin uusiminen tulisi tehdä 3-4 vuoden kuluessa. Kellarin betoniholvin saumarakenteet tulee kunnostaa ja tiivistää elastisella saumauksella kesän 2009 aikana. Reunakivi- ja betonilaattavauriot tulisi kunnostaa vuosittain alkukesästä. Kuluneet suojatiemaalaukset tulee uusia kesän 2009 aikana Autopaikkamaalaukset tulisi uusia 2-3 vuoden kuluessa sekä kunnostaa luonnonkiviverhousten saumauksia. D8 Aluevarusteet Pysäköintialueen lämmitystolpat, pihavalaisimet, liikennemerkit ja lipputangot ovat pääosin tyydyttävässä kunnossa. Osa polkupyörätelineistä ja pihapenkkien puuosista on välttävässä kunnossa. Jäteastiat ovat tyydyttävässä kunnossa. Osa jäteastioista ei ole jätekatoksissa. Polkupyörätelineiden ja penkkien teräsosien kunnostukseen ja maalauksiin sekä penkkien puuosien uusimiseen tulee varautua lähi vuosina. Jätekatosten rakentamista jäteastioille tulisi harkita lähi vuosina. D9 Ulkopuoliset rakenteet Ulko-ovien sisääntulokatokset ovat pääosin tyydyttävässä kunnossa. Ulkoovien betonirakenteiset tasot ja luiskat sekä teräksiset kaiderakenteet ovat
- 9 - pääosin tyydyttävässä kunnossa. Nuorten psykiatrisen osaston sisääntulokatos on välttävässä kunnossa, rak-03. Nuorten psykiatriseen osastoon johtavassa yhdyskäytävässä on törmäysvaurio (tuenta ja korjaus on jo aloitettu). Huoltorakennuksen huoltoyhdyskäytävän elementtisaumaukset ovat osittain ratkenneet ja sadevesi pääsee rakenteisiin. Keittiön lastauslaiturin törmäyssuoja ja betonipinta on välttävässä kunnossa, rak-04. Lääkekeskuksen päädyn (arkiston sisäänkäynti) edustalta vesi ei poistu riittävän hyvin, rak-14. Pääsisäänkäynnin porraskiviaskelmassa on pientä painumaa. Lämpökeskuksen savupiipusta on tehty kuntotutkimus ja se on kunnostettu v. 2008. Piipun yläosassa on kuitenkin näkyvää tiilipinnan pakkasrapautumista. Yhdyskäytävien elastiset saumaukset ja tiivistäminen tulisi tehdä 1 vuoden kuluessa sekä korjata painunut porraskiviaskelma pääsisäänkäynnin edestä. Lääkekeskuksen päätyyn asfalttiin tulisi asentaa pintavesikouru 1-2 vuoden kuluessa, jolloin sade- ja sulamisvedet saadaan ohjattua sadevesiviemäriin. Rapautuva sisääntulokatos ja lastauslaiturirakenteet tulisi kunnostaa 2-3 vuoden kuluessa. Katosten teräsrakenteiden huoltomaalaukset tulisi tehdä 5-6 vuoden kuluessa. Yhdyskäytävän tiiliseinään paikoitusalueen kohdalle tulisi laittaa törmäyssuoja estämään törmäystä käytävän seinään lähi aikana. Savupiipun tiilipinnan pakkasrapautumavaurioiden korjauksiin tulisi varautua 5-7 vuoden kuluessa. 4 E POHJARAKENTEET E4 Putkirakenteet Ulkopuolen putkirakenteita ja kaivoja ei tarkastettu tässä yhteydessä. Tiedossa oli kuitenkin hallintorakennuksen sadevesien poistumisen ongelmat. Hallintorakennuksen kanaaliin ja sadevesiviemäriin tulisi tehdä putkistokuvaus, jonka perusteella varmistetaan korjauksen laajuus. Suunniteltu sadevesiviemärin korjaus tai rakentaminen hallinto-
- 10 - rakennuksen nurkalta tulee tehdä kesän 2009 aikana. Lattiakanaalin riittävä tuulettuminen tulee varmistaa samassa yhteydessä. E 4 Sadevesikaivot Sadevesikaivot vaikuttavat toimivilta ja näkyvillä olevat kansistot ovat tyydyttävässä kunnossa. Piha-alueen kaivot tulee tarkastaa säännöllisesti ja tarvittaessa tyhjentää kaivojen lietepesät. E 43 Salaojat Rakennusten salaojista ja niiden toimivuudesta ei ole täyttä varmuutta. Kellariseinien kostumista ja kosteusvaurioita on ainakin nuorten psykiatrisella osastolla ja hallintorakennuksessa. Salaojaputkisto tulisi varmistaa ja tarkastaa 1-2 vuoden kuluessa sekä tarvittaessa suorittaa huuhtelu. Mikäli rakennusten kellaritilojen kohdalta puuttuu salaojat, tulisi harkita salaojien asentamista näille rakennuksille lähi vuosina. 5 F RAKENNUSTEKNIIKKA F1 PERUSTUKSET Rakennukset on perustettu betoniperustuksille kallionvaraisesti. Perustukset ovat tyydyttävässä kunnossa, koska ei ole havaittavissa olevia vaurioita tai kantavien rakenteiden liikkumista. Sokkeliosan luonnonkivi- ja laattaverhouksissa on vaurioita ja irtoamista ainakin tekn.huoltorakennuksen ja lääkekeskuksen ja sokkelissa, rak-05. Maalatuissa betonisokkeleissa on vain vähäisiä maalipintavaurioita, muutoin ovat pääosin tyydyttävässä kunnossa. Sokkeliosan luonnonkivi- ja laattaverhousvauriot sekä saumojen korjaukset tulisi tehdä 2-3 vuoden kuluessa. Irtihilseilevät sokkelimaalaukset tulisi myös kunnostaa 2-3 vuoden kuluessa.
- 11 - Kellaritilat, joihin on perusmuurin päälle tehty levyseinärakenne, tulisi rakenteen toimivuus ja kosteus tarkastaa 1-2 vuoden kuluessa (mm. leikkaussalien alapuoliset kellaritilat, keskusvarasto). F13 Alapohjat Rakennusten betonialapohjissa ei havaittu haitallisia painumia. Kellarien ja muissa maanvaraisissa betonilattioissa on ollut kapillaarikosteuden nousemisesta johtuvaa kosteus- ja pinnoitteiden irtoamisongelmaa (mm. laboratoriossa ja nuorten psykiatrisen osaston rakennuksessa), rak-06. Osa muovimatoista on uusittu ja asennettu ns. tuulettuva - matto- ja listarakenne. Lattialaatoituksissa on tehty vain paikkakorjauksia. Maalatuissa betonilattioissa on halkeamia ja maalipinnan irtoamista (lämpökeskus, keskusvarasto), rak-07. Muutamia liikuntasaumoja on ratkennut auki. Tuulettuvien lattiamattorakenteiden toimivuus ja betonin kosteus tulee tarkastaa säännöllisesti. Liikuntasaumarakenteet ja halkeamat tulee kunnostaa lattian pintarakenteiden uusimisen yhteydessä. Pintarakenteiden uusimiseen tulee varautua lähi vuosina (ks. kohta F63 lattiapinnat). F2 RAKENNUSRUNKO F21 Väestönsuojat Väestönsuoja on nuorten psykiatrisen osaston rakennuksen läheisyydessä ja se on liitetty kaupungin väestönsuojaan (laitteisto), suojaa käytetään varastotiloina. Väestönsuoja on louhittu kallioon. Seinien ja katon rapatut kalliopinnat, kantavat betonirakenteet sekä ovirakenteet ovat tyydyttävässä kunnossa, lattiassa vain vähän pintahalkeamia. Suojan 10-vuotistarkastuksesta ei ole varmuutta eikä merkintää. Sisääntulotunneliin tulee vähäistä vesivuotoa kalliohalkeamista. Kevytsorarakenteiden läpi tulee kosteutta ja suoloja sekä katto-osissa on pinnan rapautumista, rak-08. Ulkopuolen vedeneristys puuttuu tai on puutteellinen..
- 12 - Kevytsorarakenteiden ulkopuolinen vedeneristys tulisi tarkastaa ja kunnostaa 1-3 vuoden kuluessa sekä korjata sisäpuoliset pintavauriot. Kalliohalkeamat tulee tiivistää injektoimalla, mikäli vuotovesistä aiheutuu haittaa. Väestönsuojan 10-vuotistarkastus tulisi tehdä lähi aikana, lattiahalkeamien injektointiin tulee varautua. F23 Portaat Rakennusten kerrosten väliset betoniportaat ovat pääosin tyydyttävässä kunnossa. Mosaiikkibetonilankut, kivimassapinnat ja kaiderakenteet ovat tyydyttävässä kunnossa. Uusimmat muovimattopinnat ovat hyvässä kunnossa. Teräsrakenteiset huoltoportaat ovat tyydyttävässä kunnossa. Ei suurempia kunnostustoimenpiteitä lähi vuosina. F25 Pilarit, palkit ja kantavat seinät Rakennuksen kantavat betonipilarit ja -palkit ovat näkyviltä osin tyydyttävässä kunnossa. Vanhimmat kantavat tiiliseinärakenteet ovat osittain välttävässä kunnossa. IV-konehuoneiden kantavat teräsrakenteet ovat tyydyttävässä kunnossa. Pintarakenteiden uusimisen yhteydessä tulee tarkastaa ja arvioida kantavien tiiliseinien kunto ja mahdollinen korjaus- tai vahvistustarve. F27 Laatat Rakennusten välipohjat ja yläpohjat ovat paikallavalettua betonilaattarakennetta, rakenteet ovat näkyviltä osin tyydyttävässä kunnossa. Lämpökeskuksen kohdalla kellarin varastotilojen betoniholveissa on vuotovesien aiheuttamia kosteusjälkiä, rak-09. Lämpökeskuksen yläpohjan laattarakenne on paikoin rapautunut ja välttävässä kunnossa, kattoon on asennettu turvaverkko rapautumisvaurioiden suojaksi.
- 13 - Kellarivaraston betoniholvin yläpuoliset paikoitusalueen liikunta- ja muut saumat tulee kunnostaa tiiviiksi lähi aikana. Mikäli saumakorjauksilla ei saa rakennetta tiiviiksi, tulee betoniholvin vedeneristyksen ja paikoitusalueen pintarakenteiden uusimiseen varautua 5-10 vuoden kuluessa. Lämpökeskuksen yläpohjalaatastolle tulee tehdä kuntotutkimus 2-3 vuoden kuluessa ja harkita laataston uusimista mahdollisen vesikattokorjauksen yhteydessä. F3 JULKISIVU F31 Ulkoseinät Ulkoseinän ovat pääosin paikallamuurattuja tiiliseiniä ja ulkopinnoissa rappaus, lämmöneristyksen vahvuudesta ei ole varmuutta. Rappauspinnoissa on pintamaalin irtihilseilyä nuorten psykiatrisen osaston rakennuksessa. Rappausvaurioita ja halkeilua on valvonnan ja lasten poliklinikan seinäliittymissä, rak-10. Ulkoseinän sauman elämistä on myös valvonnan ja lääkekeskuksen välisessä henkilökunnan taukotilassa. Muutoin tiili- ja rappauspinnat ovat pääosin tyydyttävässä kunnossa. Vähäiset profiilipeltipinnat ja lautaverhoukset ovat tyydyttävässä kunnossa. Rappausten halkeamat ja liikuntasaumakohdat tulisi kunnostaa ja tiivistää 1-2 vuoden kuluessa (irtoava rappaus tulee poistaa ja uusia tarvittavilta osin). Rappauksen irtihilseilevä maalipinta tulisi paikkamaalata lähi aikana. Suurempiin rappauspintojen uusintamaalaukseen tulee varautua 5-7 vuoden kuluessa. Lautaverhousten uusintamaalaus tulisi suorittaa 4-5 vuoden kuluessa. F32 Ikkunat Ikkunat ovat pääosin 2- ja 3-kertaisia puuikkunoita, osa uusittuja. Vanhimmat lämpökeskuksen 2-lasiset puuikkunat ovat huonossa kunnossa. Ulkopinnoiltaan välttävässä kunnossa olevia puuikkunoita on lääkekeskuksessa, lasten poliklinikan porrashuoneissa ja ensiavun rakennuksessa, rak-11. Vanhimpien ikkunan vesipelleissä on vaurioita, maalipinnat hilseilevät ja osasta puuttuu riittävät kallistukset, rak-12.
- 14 - Haastattelun mukaan ensiavun vanhat ikkunat ovat talvella kylmät ja vetoiset. Uusitut 3-kertaiset puu- ja puualumiini-ikkunat ovat hyväkuntoisia. Alumiinirakenteiset kolminkertaiset ikkunat ja pielipellitykset ovat pääosin tyydyttävässä kunnossa. Sisäpuoliset metallirunkoiset väliseinäikkunat ovat tyydyttävässä kunnossa. Loput vanhat huonokuntoiset ja vetoisat 2-lasiset ikkunat tulisi uusia 1-2 vuoden kuluessa 3-kertaisiksi puualumiini-ikkunoiksi. Vaurioituneet vesipellit tulisi uusia 1 vuoden kuluessa. Vesipellit, joissa ei ole riittävää kallistusta, tulisi uusia 2-3 vuoden kuluessa. Ikkunoiden ja vesipeltien hilseilevät maalipinnat tulisi kunnostaa ja huoltomaalata 2-4 vuoden kuluessa. F33 Ulko-ovet Teräsrakenteiset ulko-ovet ovat pääosin tyydyttävässä kunnossa, maalipinnat haalistuneet ja vähäistä ruostumista. Puupintaiset ulko-ovet ovat tyydyttävässä kunnossa, vanhimmat parvekeovet ovat välttävässä kunnossa (esim. vuodeosasto). Uusitut alumiini-lasiovet ovat hyvässä kunnossa. Lämpökeskuksen alumiininosto-ovi on hyvässä kunnossa. Ulko-ovien teräsrakenteet ja puuverhoukset tulisi maalata 3-5 vuoden kuluttua sekä uusia loput vanhat parvekeovet. Teräsrakenteisten ulkoovien uusimiseen tulee varautua 8-10 vuoden kuluttua. F34 Julkisivun täydennysosat Nuorten psykiatrisen osaston parvekkeissa on kosteuden aiheuttamaa pinnan irtoamista ja rapautumista, rak-13. Vesikatoille johtavat talotikkaat kiinnityksineen ovat pääosin tyydyttävässä kunnossa. Hallintorakennuksen talotikkaiden alapienat ovat liian lähellä maanpintaa. Muutamien talotikkaiden yläpään kaaret eivät nouse riittävän korkealle ja ovat vaaralliset nousta katolle (mm. ruokala ja valvonta katot). Nuorten psykiatrisen osaston ulokeparvekkeiden pinnat tulisi kunnostaa ja pinnoittaa veden- ja pakkasen kestäviksi 1-2 vuoden kuluessa, betoniteräkset tulee ruostesuojata.
- 15 - Talotikkaiden alin piena tulisi olla n. 1100 mm maanpinnasta ja reunakaari n. 700 mm kattopinnan yläpuolelle. Tikkaiden teräsrakenteet tulisi maalata lähi vuosina. F4 YLÄPOHJARAKENTEET F41 Yläpohja Kermikate: Peltikate: Tiilikate: Vesikaton kantava runko on betonirakenteinen, osa on puurakenteisia. IVkonehuoneen teräs-rakenteinen. Kantavat rakenteet ovat tyydyttävässä kunnossa. Hallintorakennuksen vesikaton puurakenteet ovat välttävät ja paikoin notkolla, rak-15. Nuorten psykiatrian osaston puurakenteissa on kosteusvauriojälkiä ja ullakon tuuletus vaikuttaa puutteelliselta, rak-16. Muutoin puurakenteet vaikuttavat olevan tyydyttävässä kunnossa. Lämmöneristyskerrokset vaihtelevat 150 250 mm ja eristeiden päällä on jätelautaa ja pakkauspahveja. Röntgenin, poliklinikan ja leikkaussalin kermikattojen kallistukset ovat loivia ja vesi lammikoituu katolle, kermikatteet ovat n. 10 vuotta vanhoja. Leikkaussalin kermissä on lisäksi makkaroita, suojakiveys välttävä ja sammalkasvustoa, rak-17. Tasakattojen alipaine tuuletusputkia ei ehkä ole riittävästi. Kahvion kermikate vaikuttaa tyydyttävältä, mutta senkin kallistukset ovat loivat ja siinä on sammalkasvustoa. Haastattelun perusteella ensiapu / poliklinikka-osaston katossa on ollut pieniä vesikattovuotoja, rak-18. Puiden läheisyydessä on roskaa katolla ja kattokaivoissa (röntgenin katolla). Pinnoiltaan kermikatteet ovat pääosin tyydyttävässä kunnossa. Nuorten psykiatrian vesikattona on konesaumattu peltikate, jossa ei ole aluskatetta, lienee yli 10 vuotta vanha. Katteessa on ollut vesivuotoja, pisteruostumista ja maalin irtihilseilyä. Katteen alaosaa on uusittu ja tiivistetty. Jalkarännin kaadot ovat liian loivat, eikä se ole tiivis, rak-19. Lasten poliklinikan, hallinnon, valvonnan, lääkekeskuksen, ruokalan ja teknisen huollon tiilikatteet lienevät yli 20 vuoden ikäisiä (ei saatu varmaa tietoa), aluskatteena umpilaudoitus ja pahvi (uusimmissa vain pahvi). Tiilikatteet ovat pääosin tyydyttävässä kunnossa, mutta liittymissä ja läpivienneissä on vesivuotoriskipaikkoja, erityisesti hallinnon katolla sekä valvonnan / lääkekeskuksen välissä, rak-20. Kahvion ja valvonnan välissä oleva tiilikate on loiva ja liitos tasakattoon riskialtis, rak-21.
- 16 - Mineritkate: Lämpökeskuksen mineritkate on välttävässä ja osittain huonossa kunnossa, rak-22. Ullakon kosteus ja lämpö ovat korkeita, eikä ullakko tuuletu riittävästi. Betonikatto: Vuodeosaston betonipintainen katto (ylin vesikatto) on pinnaltaan rapautunut ja välttävässä kunnossa, rak-28. Kaikkien kattojen läpiviennit, sisäjiirit ja seinällenostot tulee tarkastaa ja tiivistää luotettavasti kesän 2009 aikana. Nuorten psykiatrisen osaston peltikaton tiivistäminen ja ullakon tuulettuminen tulee varmistaa kesän 2009 aikana (tarvittaessa tehtävä koneellinen poista). Kostuneet puurakenteet tulee saada kuiviksi, puupinnat tulisi myös käsitellä homeenestoaineella. Peltikatteen maalaaminen tulisi tehdä 2-4 vuoden kuluessa. Peltikatteen uusimiseen ja aluskatteen asentamiseen tulisi varautua 8-12 vuoden kuluessa, mikäli peltikatetta ei saada toimivaksi. Lämpökeskuksen vesikate ja yläpohja tulisi uusia 1-3 vuoden kuluessa (esim. tiilikatteeksi), mineritkatteessa on mahdollisesti asbestia. Rikkoontuneet levyt tulee uusia jo kesän 2009 aikana ja parantaa ullakon tuulettuvuutta. Kahvion tasakattoon rajoittuva tiilikate tulisi muuttaa kermikatteeksi 3-5 vuoden kuluessa ja samalla varmistaa kahvion kermikatteen kunto ja tiiveys (mahdollisesti myös uusittava). Poliklinikan ja röntgenin kermikatteiden paikkakorjauksiin tulee varautua vuosittain. Koko kermikatteiden uusimiseen, räystäiden korotukseen ja kallistusten parantamiseen tulee varautua 6-9 vuoden kuluessa. Alipainetuuletusputkia tulee lisätä kermikatteen uusimisen yhteydessä, yläpohjan tuulettumisen kannalta niitä voi joutua lisäämään jo aikaisemminkin. Leikkaussalin katolta tulisi poistaa sammalkasvusto, tarkastaa kermikatteen tiiveys ja uusia singelikiveys 2-4 vuoden kuluessa. Yläpohjan lisälämmöneristyksen asentamista ja singelikerroksen asentamista tulee harkita kermityön yhteydessä. Katteiden uusimisen yhteydessä kantavien puurakenteiden kunto tulee aina tarkastaa vielä erikseen.
- 17 - F42 Räystäät Tasakattojen räystäsrakenne on liian matala (suositus 150 mm). Kermikatteiden räystäspellitykset ovat pääosin tyydyttävässä kunnossa. Harjakattojen räystäslaudoitukset ovat monin paikoin välttävässä kunnossa ja pellitykset huonosti kiinni, rak-23. Tiilikattojen vanhimmat räystäspellit ovat paikoin ruostuneet huonoon kuntoon, rak-24. Kermikatteiden uusimisen yhteydessä tulisi räystäsrakennetta korottaa n. 100 mm ja asentaa uudet räystäspellitykset. Tiilikattojen räystäspeltien kiinnitykset tulee varmistaa ja korjata kesän 2009 aikana. Ruostuneet ja huonokuntoiset pellitykset tulisi uusia 1-2 vuoden kuluessa. F43 Yläpohjavarusteet Tiilikattojen puurakenteiset kulkusillat ovat paikoin kapeita (300 mm), osittain myös välttävässä kunnossa. Valvonta / synnytysosaston vesikatolta puuttuu osa kulkusiltaa, rak-25. Katolla olevat vanhimmat huippuimurit, kattoluukut, tuuletusputket ja läpiviennit sekä suojapellitykset ovat välttävässä kunnossa, rak-26. Uusitut ovat tyydyttävässä kunnossa. Kermikatteiden kattokaivot ovat tyydyttävässä kunnossa, osa oli roskaisia ja niissä tulvimisvaara. Syöksytorvet ja vesikourut ovat pääosin tyydyttävässä kunnossa, osa oli puhdistamatta ja ne tulvivat. Valvonta / synnytys osaston sisälappeen vesikouru jäätyy ja sulamisvedet tulvii kourun yli seinälle, rak-27. Kattokaivot ja vesikourut tulee puhdistaa roskista riittävän usein huoltotoimenpiteenä. Kesän 2009 aikana tulisi valvontaosaston sisälappeen vesikouruun asentaa saattolämmitys varmistamaan sulamisvesien poistumisen. Harjakatoilta puuttuvat kulkusillat tulisi asentaa 1-2 vuoden kuluessa sekä uusia vanhat puurakenteiset kulkusillat ja lapetikkaat. Yläpohjan välttäväkuntoiset varusteet ja suojapellitykset tulee uusia 2-4 vuoden kuluessa.
- 18 - F44 Kattoikkunat Aluesairaalan rakennuksissa ei ole kattoikkunoita. F5 TÄYDENTÄVÄT SISÄOSAT F51 Sisäovet Metallirakenteiset palo-ovet ovat pääosin tyydyttävässä kunnossa. Osa paloovista ei sulkeudu luotettavasti tai ne on kiilattu auki asentoon (esim. tekn.huoltorak.). Levyrakenteiset ja laminaattipintaiset väliovet ovat pääosin tyydyttävässä kunnossa. Vuodeosastojen ovi- ja karmirakenteissa on paljon toiminnasta johtuvia törmäysjälkiä, rak-29 (laminaatin terävät reunat voi aiheuttaa haavariskin). Vuodeosaston 1. ja 2. kerroksessa on vielä vanhoja välttävässä kunnossa olevia levysisäovia. Useat puukynnykset ovat kuluneet jo huonokuntoiseksi. Väliovien automaattikoneistot toimivat tyydyttävästi. Palo-ovet tulee varmistaa toimiviksi välittömästi. Mikäli toiminta vaatii palo-oven auki pitoa, tulee se varustaa paloilmaisimella ja magneettipitolaitteella. Vaurioituneet laminaattiovet tulisi uusia tai asentaa oviin kulmasuojalistat lähi aikana. Vanhat levyväliovet (yli 20 vuotta) tulisi uusia lähi vuosina. Kuluneet puukynnykset tulisi myös uusia lähi vuosina tarpeen mukaan (materiaalin vaihtoa kannattaa harkita). Väliovien heloitusten ja automaattikoneistojen osittaiseen uusimiseen tulee varautua 5-8 vuoden kuluttua. F52 Kevyet väliseinät Levyrakenteiset väliseinät ja tiiliseinät sekä betoniseinät ovat pääosin tyydyttävässä kunnossa. Väliseinien ja kantavien rakenteiden liittymät ovat paikoin ratkenneet auki. Tiiliseinissä on muutamia vaakasaumahalkeamia (hallinto-, leikkaussali-, ja teknisen huollon rakennuksissa). Kellaritilojen kaapeli- ja putkiläpivienneistä on osa tiivistämättä (osa on myös paloseinissä, paloturvallisuusriski).
- 19 - Kaikki kaapeli- ja putkiläpiviennit tulisi tarkastaa ja korjata tiiviiksi kesän 2009 aikana. Väliseinien halkeamat tulisi saumata tiiviiksi elastisella saumauksella lähi aikana (huomioitava myös palo-osastointivaatimukset). F53 Alakatot Levy- ja akustoalakatot sekä alumiinipaneelikatot ovat pääosin tyydyttävässä kunnossa, uusimmat ovat hyväkuntoisia. Muutamissa levykatoissa on vesivuotojälkiä, (hallintorakennuksen ja keittiön sosiaalitilat), rak-30. Vesivaurio levyalakatot tulisi purkaa välittömästi, varmistaa vesivuodon syyt ja korjata rakenteiden vauriot ja pinnat kuntoon. Alakattojen osittaiseen uusimiseen tulee varautua 8-10 vuoden kuluttua. F6 SISÄPINNAT F61 Seinäpinnat Seinät ovat pääosin maalattuja levy-, tiili- tai betoniseiniä. Nuorten psykiatrisen rakennuksen kellarin seinäpinnat ovat osittain huonokuntoiset, rak-31. Muiden kellaritilojen ja teknisen huollon seinäpinnat ovat osittain välttävässä kunnossa. Vuodeosaston (4. ja 5. kerros) käytävän ja ensiavun käytävän seinäpinnat ovat paikoin kuluneet ja kolhuilla, rak-32. Muutoin maalatut seinäpinnat ovat pääosin tyydyttävässä tai hyvässä kunnossa. Pesu- ja WC-tilojen sekä keittiön seinälaatoitukset saumoineen ovat pääosin tyydyttävässä kunnossa (uusimmat hyväkuntoisia), haastattelun perusteella laatoitusten vesieristykset ilmeisesti puuttuvat osittain. Nuorten psykiatrisen osaston ja hallintorakennuksen kellarikerroksen sosiaalitilojen seinälaatoitukset ja muovimattopinnat ovat välttävässä kunnossa, rak-33. Märkätilojen seinäpintojen kosteusmittaukset tulisi tehdä lähi aikana ja varmistaa, onko niissä vesieristeet. Käytössä oleviin märkätiloihin tulisi asentaa vesieristeet lähi aikana, mikäli ne puuttuvat.
- 20 - Sosiaalitilojen välttäväpintaiset seinälaatoitukset ja muovimattopinnat tulisi uusia 2-4 vuoden kuluessa ja asentaa tarvittava vesieristys. Märkätilojen silikonisaumat tulee tarkastaa säännöllisesti ja uusia ne tarvittaessa. Kellarin ulkoseinien kosteusvauriojälkien korjaukset tulee tehdä, kun ulkopuolen pintavesien poisjohtaminen ja vedeneristämiset saadaan toimiviksi 1-2 vuoden kuluessa. Muutoin kellaritilojen seinäpintoja tulisi huoltomaalata 3-5 vuoden kuluessa. Käytäväalueiden kuluneet ja kolhiintuneet seinäpinnat tulisi maalata 1-3 vuoden kuluessa ja asentaa paremmat törmäyssuojat potilasvuodekorkeuteen ja seinien ulkokulmiin (esim. rst-listat). Huonetilojen uusintamaalauksiin osastoittain tulee varautua 7-10 vuoden kuluessa. F62 Kattopinnat Nuorten psykiatrisen osaston kerrosten suihkutilan ja kellarin katosta hilseilee maali irti. Maalatut betonikattopinnat ja liimatut akustolevykatot ovat muutoin pääosin tyydyttävässä tai hyvässä kunnossa. Kattopintojen irtoava maalipinta tulisi poistaa ja varmista rakenteen kosteus. Kellaritilan ja suihkun katot tulee käsitellä tiloihin paremmin sopivilla materiaaleilla (tasoite / maali). F63 Lattiapinnat Vanhimmat kellari- ja sosiaalitilojen lattialaatoitukset kopisevat, ovat paikoin välttäviä ja irti alustasta, rak-34. Vuodeosaston kerrosten märkätilojen lattialaatoitukset ovat myös osittain irti alustasta ja kallistukset puutteellisia, rak-35. Uusitut laattapinnat ovat tyydyttävässä tai hyvässä kunnossa. Vesieristykset ovat ilmeisesti puutteelliset. Patologisen osaston ja keittiön akryylimassapinnoitteet ovat tyydyttävässä kunnossa, keittiön lattiaa on paikkakorjattu ja tiivistetty halkeamia. Ruokalan viereisen kivimassalattiapinnassa on kolojen paikkakorjausta. Leikkaussalin likakylmiön matto on välttävässä kunnossa. Leikkaussalien muovimatoissa, vuodeosaston (4.kerros), hallintorakennuksen kellarihuoneiden, tehovalvonnan ja patologisen osaston muovimattojen saumoissa on paikkakorjattavaa. Muutoin eri rakennusten huoneiden ja