LAPUAN KAUPUNKI 6. ILKAN KAUPUNGINOSA

LAPUAN KAUPUNKI 6. ILKAN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS ILKANPELLON ASUNTOALUE Asemakaavalla muodostuu korttelit 615-617 ja 621-626 sekä siihen liittyvät virkistys-, katu- ja erityisalueet SELOSTUS 14.1.2019 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie 8 6200 Lapua Kaavan vireilletulo khall 22.10.2018 5 Hyväksytty kaupunginhallituksessa x.x.2019 x Hyväksytty kaupunginvaltuustossa x.x.2019 x Kaavatunnus 06012-316

1 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1. Tunnistetiedot Asemakaavan selostus koskee 14.1.2019 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavan muutos koskee Ilkan kaupunginosan kortteleita 615-617 sekä virkistysja katualueita. Asemakaavan muutoksella ja laajennuksella muodostuu korttelit 615-617 ja 621-626 sekä niihin liittyvät virkistys- ja katualueet. 1.2. Kaava-alueen sijainti ja laajuus Suunnittelualue sijaitsee Lapuan kaupungin Ilkan kaupunginosassa n. 1 km Lapuan liikekeskustasta länteen. Suunnittelualue sijoittuu Alanurmontien länsipuolella olevalle peltoalueelle jota rajaa pohjoisessa Ilkanpellontie. Kaava-alue rajautuu etelässä Konnontien pohjoispuoliseen omakotialueeseen. Kaava-alueeseen läntisenä rajana on Ilkanlenkki. Kaava-alueeseen kuuluvat korttelit 615-617, Sarkakujan katualue ja osa Aukustinpuistoa. Kaava-alueen pinta-ala on noin 7,6 ha josta noin 3,2 ha on asemakaavan laajennusaluetta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on osoitettu kaavaselostuksen kansilehdellä. 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan nimi on ILKANPELLON ASUNTOALUE, 6. ILKAN KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Asemakaavan tarkoituksena on laajentaa Ilkanpellon asuntoaluetta Alanurmontielle saakka. Alueelle osoitetaan uusia omakotitontteja sekä lähinnä keskustaa olevalle osalle rivitalotontteja. Neljä alueella olevaa rakentamatonta rivitalotonttia muutetaan kaavan yhteydessä pientalotonteiksi. 1.4. Sisällysluettelo Sisällys 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1. Tunnistetiedot... 1 1.2. Kaava-alueen sijainti ja laajuus... 1 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus... 1 1.4. Sisällysluettelo... 1 2. TIIVISTELMÄ... 3 2.1. Kaavaprosessin vaiheet... 3 2.2. Asemakaava... 3

2 2.3. Asemakaavan toteuttaminen... 3 3. LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1. Maisemakuva ja luonnonympäristö... 4 3.2. Rakennettu ympäristö ja taajamakuva... 6 Yhdyskuntatekninen huolto... 6 Liikenne... 6 3.3. Maanomistus... 7 3.4. Suunnittelutilanne... 7 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset... 7 Maakuntakaava... 7 Yleiskaava... 8 Asemakaava... 8 Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat... 10 Pohjakartta... 10 3.5. Asemakaavan perusselvitykset... 10 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 10 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve... 10 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 10 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö... 10 4.4. Osalliset... 11 4.5. Vireilletulo... 11 4.6. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 11 4.7. Viranomaisyhteistyö... 12 4.8. Asemakaavan tavoitteet... 12 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen... 12 4.9. Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet... 14 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 14 5.1. Kaavan rakenne... 14 Mitoitus... 14 5.2. Aluevaraukset... 14 5.3. Korttelialueet... 14 5.4. Asemakaavamääräykset... 15 6. Kaavan vaikutukset... 16 6.1. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 16

3 Taajamakuva... 16 Tekninen huolto... 16 6.2. Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan... 17 Maisema... 17 Luonnonolot... 17 6.3. Vaikutukset elinolosuhteisiin, asumiseen ja virkistykseen... 17 6.4. Varautuminen ilmastonmuutoksen hillintään... 17 7. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 17 7.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 17 7.2. Toteutuksen seuranta... 18 Liiteasiakirjat: Liite 1: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Liite 2: Asemakaavan seurantalomake Liite 3: Ilkanpellon alueellinen pohjatutkimus 2018 2. TIIVISTELMÄ 2.1. Kaavaprosessin vaiheet pvm käsittely 22.10.2018 khall 5 kaavoituspäätös, vireilletulo 12.12.-21.12.2018 ja OAS ja kaavaluonnos nähtävillä 2.1.-8.1.2019 17.1.-18.2.2019 kaavaehdotus julkisesti nähtävillä..2019 kaupunkisuunnittelujaosto hyväksyi kaavaehdotuksen..2019 khall kaupunginhallitus hyväksyi kaavaehdotuksen..2019 kvalt kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavaehdotuksen..2019 kaava sai lainvoiman 2.2. Asemakaava Asemakaavalla laajennetaan Ilkanpellon asuntoaluetta Alanurmontielle saakka. Asemakaavan laajennusalueelle muodostuu kahdeksan uutta omakotitonttia ja neljä rivitalotonttia. Kaavamuutoksella neljä rakentamatonta rivitalotonttia muutetaan kymmeneksi pientalotontiksi, joista kolme varataan paritalojen rakentamista varten. 2.3. Asemakaavan toteuttaminen Madollisesti ensimmäisessä vaiheessa tehdään valmiudet kaavamuutosalueen tonttien luovutukselle. Mahdollisesti lähivuosien aikana myös laajennusalue tulee rakentumaan.

4 3. LÄHTÖKOHDAT Rivitalotonttien muuttaminen omakotitonteiksi Ilkanpellon asemakaavassa vuonna 2011 alueelle oli osoitettu kuusi uutta rivitalotonttia. Näistä ainoastaan yhdelle on valmistunut rivitaloja. Lisäksi yksi rivitalotontti on ollut varattuna useita vuosia, mutta rakennushanketta ei ole vielä aloitettu. Rivitalotonttien vähäisen kysynnän ja viime vuosien aikana kasvaneen omakotitonttien kysynnän johdosta on neljä rivitalotonttia mahdollista muuttaa omakotitonteiksi. Asuntoalueen laajentaminen Kaupunki on saanut hankittua alueelta maata kaavoitusta varten mm. vuosina 2011, 2014 ja 2016. Hankitut maa-alueet muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, joka voidaan kaavoittaa sekä omakotitonteiksi että uusiksi rivitalotonteiksi Alanurmontien ja Ilkanpellontien varrelle. 3.1. Maisemakuva ja luonnonympäristö Suunnittelualue on hyvin tasaista peltoa. Etelän puolella olemassa olevan asutuksen ja peltoalueen välissä on kapea puustoinen kaistale. Suunnittelualueella on vain muutama yksittäinen puu, jotka olisi hyvä säilyttää alueen rakentamisen yhteydessä. Alueella ei ole säilytettäviä luontoarvoja. Maaperä Geologisen tutkimuskeskuksen GTK:n maaperäkartastojen mukaan kaava-alue on pääosin karkeaa hietaa (keltainen). http://gtkdata.gtk.fi/maankamara/

5 Kaupunki on teettänyt kaava-alueelle alueellisen pohjatutkimuksen syksyllä 2018. Aluetaito Oy:n laatiman pohjatutkimuksen mukaan kairaukset päättyivät pohjamoreenin kiviin tai kallioon, tiiviiseen maakerrokseen tai määräsyvyyteen noin 16,8 20,4 metrin syvyydellä maanpinnasta tasovälillä +14.61 +11.39. Alue soveltuu välttävästi suunnitellun tyyppiseen rakentamiseen hyvin löyhän ja kokoonpuristuvan pohjamaan vuoksi. Pohjatutkimuksessa suositellaan rakennuksia perustettavaksi kokonaisuudessaan tukipaalutuksen varaan siten, että myös lattiat tukeutuvat paalutukseen. Pohjatutkimus on kokonaisuudessaan kaavaselostuksen liitteenä: Ilkanpellon alueellinen pohjatutkimus 2018/ Aluetaito Oy 30.10.2018. Alla ote Ilkanpellon alueellisesta pohjatutkimuskartasta.

6 3.2. Rakennettu ympäristö ja taajamakuva Alanurmontien ja Ilkanpellontien kulmauksessa, asemakaava-alueen ulkopuolella oleva Kissankellon päiväkoti on eräänlainen Ilkanpellon alueen maamerkki. Kaavaalueen pientalorakentaminen on varsin tavanomaista 2010 luvun rakentamista. Alueelle luo yhtenäistä ilmettä rakennusten lautavrhous ja graffiitinharmaat katot. Yhdyskuntatekninen huolto Alueella on kunnallistekniikka valmiina nykyisen asemakaava-alueen osalta. Kaavamuutoksen myötä verkostoja voidaan muuttaa nykyisen korttelin 615 pohjoisosan alueella. Laajennusalue on helposti liitettävissä olemassa oleviin kunnallisteknisiin verkostoihin. Suunnittelualuetta halkova 2x20 kv sähkölinja on tarkoitus kaapeloida kaava-alueen toteuttamisen yhteydessä. Liikenne Kaava-alue sijoittuu Alanurmontien ja Ilkanpellontien rajaamalle alueelle. Alueelta on hyvät liikenneyhteydet kaupungin keskustaan. Keskustan ja Simpsiön välinen kevyenliikenteen pääreitti on yleiskaavassa osoitettu suunnittelualueen eteläosan kautta kulkevaksi.

7 3.3. Maanomistus Alanurmon molemmin puolin olevat kaavoittamattomat alueet ovat kaupungin omistuksessa. Oheisessa kuvassa värilliset alueet ovat myös kaupungin omistuksessa. 3.4. Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset Maakuntakaava Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava on ympäristöministeriön vahvistama (23.5.2005). Maakuntakaavaan on tehty muutos (Lapuan Honkimäki), jonka ympäristöministeriö on vahvistanut (5.12.2006). Vuoden 2005 kokonaismaakuntakaavassa suunnittelualue sijoittuu taajamatoimintojen alueelle. Alueelle kohdistuu myös ohjeellisen moottorikelkkailun runkoreitin merkintä. Oheisessa kuvassa on ote Etelä-Pohjanmaan liiton karttapalvelun maakuntakaavayhdistelmästä. Suunnittelualue on valkoisen nuolen osoittamassa kohdassa.

8 Yleiskaava Keskustan liike- ja asuinalueen osayleiskaava 2030 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 16.11.2015 6. Yleiskaavassa Alanurmontien varrelle on osoitettu kerrostalo- ja rivitalovaltainen alue AKR. Laajennusalueen ja nykyisen asuntoalueen väliin on osoitettu virkistysalue VL sekä puistoalue VP. Pohjavesialueen raja sivuaa aikaisemmin asemakaavoitettua korttelia 616. Suunnittelualueen eteläosaan virkistysalueelle on merkitty uusi keskustan ja Simpsiön välinen kevyen liikenteen pääreitti. Asemakaava Voimassa oleva Ilkanpellon alueen asemakaavan muutos ja laajennus on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 27.6.2011 14. Asemakaavassa korttelin 617 itäpuoli Sarkakujan varressa on AR-1 merkinnän mukaisesti paritalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialuetta, jolle voidaan rakentaa myös rivitaloja. Korttelin 615 pohjoisosa on rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialuetta AR. Kyseiset AR ja AR-1 tontit eivät ole rakentuneet. Ilkanpellontien varressa olevalle puistoalueelle VP on osoitettu paikka puistomuuntajalle. Vedenhankinnalle tärkeän pohjavesialueen raja pv-1a korttelin 616 tonttia. Aukustinpuistoon on merkitty ohjeellinen jalankululle ja polkupyöräilylle varattu tie.

Yllä ote kaupunginvaltuuston 27.6.2011 14 hyväksymästä asemakaavasta. Alla ote ajantasa-asemakaavasta. 9

10 Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Kaupunginhallitus päätti tämän asemakaavahankkeen vireilletulosta 22.10.2018 5. Samassa kokouksessa hallitus päätti asemakaavan laatimisesta ja vireilletulosta myös Alanurmontien itäpuoliselle alueelle jonka laajuus on noin 6,3 ha. Alueen kaavaluonnoksen valmistelu on vielä kesken. Pohjakartta Asemakaavan pohjakarttana käytetään vektorimuotoista kaupungin ylläpitämää kaavan pohjakarttaa 1:1000 mittakaavassa. Kaupungingeodeetti on hyväksynyt käytettävän pohjakartan 4.12.2018. 3.5. Asemakaavan perusselvitykset Asemakaavan laadintaa varten on laadittu alueellinen pohjatutkimus, joka on kaavaselostuksen liitteenä. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve Kaavoituksella vastataan myös elpymässä olevaan tonttikysyntään, sillä alueella on vapaana tällä hetkellä ainoastaan 3 omakotitonttia. 16 omakotitontista on myyty 11 ja varauksessa on 2 tonttia. Ilkanpellon alueella on yksi rivitalotontti rakennettuna ja yksi on varattuna. Asemakaavan muutoksella neljä rakentamattomaksi jäänyttä rivitalotonttia muutetaan pientalotonteiksi. Nykyisen kaava-alueen ja Alanurmontien väliselle noin 3,2 ha suuruiselle alueelle kaavoitetaan vastaavasti uusia korvaavia rivitalotontteja/ pienkerrostalotontteja sekä muutamia omakotitontteja. 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaupunginhallitus on päättänyt asemakaavan laatimisesta ja kaavahankkeen vireilletulosta 22.10.2018 5. 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) sekä asemakaavaluonnos on valmisteluvaiheessa nähtävillä 12.12. 21.12.2018 ja 2.1. 8.1.2019 välisenä aikana MRA 30 :n mukaisesti.

11 Kaava-aineisto pidetään nähtävillä kaavoitus- ja mittausosaston ilmoitustaulun lisäksi Internetissä kaupungin kotisivuilla: www.lapua.fi Asuminen ja ympäristö Kaavoitus, tontit ja maastomittaus Kaavoitus Meneillään olevat kaavat. 4.4. Osalliset Kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS) osallisiksi on määritelty ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi viranomaistahoista ja yhteisöistä seuraavat: Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos Lapuan kaupungilta tekninen ja ympäristötoimi sekä elinkeinotoimi Elenia Oy, Elisa Oyj, Lapuan Energia Oy Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Viranomaistahoilta sekä yhtiöiltä pyydetään lausunnot/ mielipiteet luonnosvaiheessa sekä tarvittaessa ehdotusvaiheessa. 4.5. Vireilletulo Kaupunginhallitus on päättänyt asemakaavan laatimisesta ja kaavahankkeen vireilletulosta 22.10.2018 5. Kaavan vireilletulosta ja luonnosvaiheen kuulemisesta ilmoitetaan samalla kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS ja kaavaluonnos asetetaan nähtäville. 4.6. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja asemakaavaluonnos nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 12.12.-21.12.2018 ja 2.1.-8.1.2019. Kaavaluonnoksesta saatiin seuraavat lausunnot ja mielipiteet: Korttelin 617 tonttien 1 ja 2 omistaja ilmoitti, etteivät ole halukkaita ostamaan luonnoksessa lisämaaksi ehdotettuja alueita. Lisämaan neliöhinta nousisi varsin korkeaksi kiinteistönmuodostamiskulujen seurauksena. Tontin 4 omistajalta ei saatu mielipidettä lisämaasta. Kaavaluonnoksessa esitetyistä tonttien lisäalueista luovutaan lisämaan korkeiden kustannusten vuoksi. Anvia Oyj: Ei huomautettavaa. Alueen läheisyydessä on kaapeleita, joiden mahdolliset siirrot ovat maksullisia. Rakennusvalvonnan esittämien toivomusten johdosta asemakaavaan on lisätty tonttikohtaisesti rakennusalueen rajat sekä määritelty talousrakennuksen harjakorkeudeksi +4.50 m maanpinnan tasosta. Esim Ritavuorella on ollut käytössä harjakorkeus +4.00, joka on paikoin koettu liian tiukkana. - Kaavaehdotus MRA 27 :n mukaisesti virallisesti nähtävillä 17.1. 18.2.2019 Ehdotuksesta saatiin seuraavat lausunnot ja muistutukset:

12 - Kaupunkisuunnittelujaosto käsitteli kaavaehdotuksen..2019. - Kaupunginhallitus hyväksyi asemakaavaehdotuksen..2019. - Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan..2019 Asemakaavaa käsitellään kaupungin teknisen toimen sekä yhteistyötahojen (Elisa Oyj, Elenia Oy ja Lapuan Energia Oy) välisissä vakiintuneissa yhteistyöpalavereissa. 4.7. Viranomaisyhteistyö Viranomaisyhteistyö hoidetaan lausuntomenettelyllä. 4.8. Asemakaavan tavoitteet Tavoitteena on muuttaa alueen asemakaavaa vastaamaan paremmin alueen tonttikysyntää sekä liittää Ilkanpellon asuntoalue kiinteämmin keskusta-alueen yhdyskuntarakenteeseen. Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Asemakaavan luonnosvaiheessa korttelin 617 tonteille 1-4 osoitettiin lisäalueita, joiden koko oli 150 m2 (tontit 2-4) ja 169 m2 (tontti 1). Rakentamaton tontti 3 on kaupungin omistuksessa. Tonttien 1 ja 2 omistajat eivät olleet kiinnostuneita ostamaan lisäalueita korkeiden kustannusten vuoksi. Lisäalueita ei siten osoiteta kaavaehdotuksessa. Tonttien lisäalueiden kustannukset olisivat muodostuneet seuraavasti: - lisäalueen kauppahinta, oletus 12,50 /m² * 150 m² 1875 - kaupanvahvistajan palkkio 120 - lainhuudatusmaksu 119 - varainsiirtovero 4% kauppahinnasta (1875 *4%) 75 - tontinmuodostamismaksu (lohkomismaksu) alle 2000 m² 920 yhteensä 3109 Lisäalueen m ²-hintana käytetty vahvistettua, voimassa olevaa Ilkanalueen tonttien m²-hintaa. Käytännössä neliöhinta olisi ollut kaikki kustannukset huomioiden 20,73 /m2. Jos lisämaan hinnaksi olisi määritelty esim. puolet tontin neliöhinnasta 6,25 /m2, olisivat kustannukset olleet vastaavasti 14,48 /m2. Kaavaluonnoksessa Alanurmontien puolella olevat korttelit uudet korttelit 623 ja 625 olivat AKR korttelialueita. Kaavaluonnoksen nähtävilläolon jälkeen korttelin 625 eteläosa muutettiin kahdeksi omakotitontiksi. Luonnosvaiheen jälkeen tonteille on merkitty rakennusalueen rajat, lisätty määräys talousrakennukset harjakorkeudesta (+4,50 maanpinnan tasosta) ja annettu kaavamääräys, jonka mukaan Sarkakujan ja Ojakujan katualueille voidaan sijoittaa yhteiskeräyspisteet.

Yllä olevissa kuvassa nähtävillä ollut asemakaavaluonnos ja luonnosvaiheen havainnekuva. 13

14 4.9. Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet AsemakaavaehdotusKaavaratkaisu perustuu siihen ratkaisuun, että aluetta halkova 2x20 kv sähkölinja kaapeloidaan ja siten alueelle voidaan kaavoittaa hieman laajemmin tonttialueita, kuin jos ilmajohto jäisi paikoilleen. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1. Kaavan rakenne Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on 76 033 m2 eli noin 7,6 ha. Uutta asemakaavaa muodostuu 3,1515 ha ja asemakaavan muutoksen pinta-ala on 4,4520 ha. 5.2. Aluevaraukset Kaavassa osoitetut aluevaraukset on esitetty kohdissa 5.3. Korttelialueet sekä 5.4. Muut alueet. 5.3. Korttelialueet Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Korttelit 622, 623 ja 625. Kortteleihin 622, 623 ja 625 on osoitettu yksi sitovalla tonttijaolla muodostuva AKR tontti. Tonttien pinta-alat: 622-1: 2 708 m2, 623-1: 3 111 m2 ja 625-1: 2 712 m2. Rakennusoikeus määräytyy AKR-korttelialueilla tehokkuusluvun e=0.30 mukaan ja suurin sallittu kerrosluku on 2. Erillispientalojen korttelialue. AO-1, Erillispientalojen korttelialue, jolle saa rakentaa yksiasuntoisen erillispientalon. Korttelit 615 617 (pl tontit 9 ja 10) ja 624, korttelin 625 tontit 3 ja 3 sekä kortteli 626. Rakennusoikeus määräytyy tehokkuusluvun e=0.25 mukaan ja suurin sallittu kerrosluku on II. Kaavamuutoksella muodostuvien korttelin 617 Sarkakujan puoleisten AO-1 tonttien 7 ja 8 pinta-alat ovat pinta-alat ovat 1520 m2 ja 1581 m2. Korttelin 615 uusien tonttien (7-11) pinta-alat ovat 1 250-1 495 m2. Kortteleissa 624 626 AO-1 tonntien pintaalat ovat 1160 m2 1 292 m2. Uusia AO-1 tontteja asemakaavalla muodostuu 17 kpl.

15 Erillispientalojen korttelialue. AO-2, Erillispientalojen korttelialue, jolle saa rakentaa paritalon. Korttelin 617 tontit 9 ja 10 sekä kortteli 621, joka muodstuu yhdestä tontista. Paritalotonttien pinta-alat (samassa järjestyksessä): 1 682, 2 058 ja 1 689 m2. Rakennusoikeus määräytyy tehokkuusluvun e=0.25 mukaan ja kerrosluku enintään II. Virkistysalue. Ilkanpellontien varrella oleva pieni virkisytsalue, jolla sijaitsee puistomuuntaja (merkitty et-alueena). Myös Sarkapolun ja Sarkakujan välinen 18 m leveä kaistale on merkitty virkistysalueeksi. Alueille voidaan toteuttaa Ilkanopellontien ja kaava-alueen eteläosaan tulevan uuden itä-länsi suuntaisen kevyenliikenteenväylän välinen yhdysreitti. Virkistysalueiden yhteipinta-ala on 2 691 m2. Lähivirkistysalue. Kaava-alueen eteläosan pääosin noin 25 m leveä virkistysaluen kaista, joka levenee kahdesta kohdasta laajemmaksi alueeksi. Aukustinpuistoksi aiemmin nimetylle alueelle on osoitettu ohjeellinen kevyenliikenteen reitti joka yhdistäisi osaltaan Simpsiötä ja kaupungin keskustaa. Aukustinpuiston eteäreunassa on puustoa. Aukuistonpuistoon on merkitty pieni ohjeellinen leikki-, peli- ja oleskelualueeksi varattu alue. Korttelin 1247 läheisyydessä olecva puistomuuntaja on merkitty et alueena. Lähivirkistysalueen pinta-ala on 1,2902 ha. 5.4. Asemakaavamääräykset Asemakaavassa on annettu kaavamääräyksiä koskien rakennustapaa, kasvillisuutta, autopaikkoja ja liikennemelua. Rakennustapa: - Rakennusten tulee olla julkisivu- ja kattomateriaalien sekä värityksen suhteen kortteleittain yhtenäisiä. - Rakennusmassan enimmäispituus saa olla 20 metriä. Tätä pidemmät massat tulee katkaista vähintään 2 metrin porrastuksella. - Kattomuotona tulee olla harjakatto, kaltevuus 1:2-1:1,5, tai pulpettikatto, kaltevuus 1:3-1:4. - Katto tulee olla väriltään tumman harmaa. Varastot: - Erillisen auton säilytystilojen/ varaston yhteenlaskettu kerrosala korkeintaan: AO-1: 50 km-2/ tontti ja AO-2: 80 km-2/ tontti.

16 - AKR korttelialueella kullakin asunnolla tulee olla vähintään 4 m2 suuruinen asunnosta erillinen varastotila. - Talousrakennuksen harjakorkeus saa olla enintään +4.50 maanpinnan tasosta. Istutukset: - Rakentamatta jäävä tontin osa, jota ei käytetä pysäköinti- tai liikennealueena on istutettava ja hoidettava puistomaisesti. Ympäristönsuojelu ja jätehuolto: - Pohjavesialueella ei saa säilyttää irrallaan tai varastoida nestemäisiä polttoaineita eikä muita pohjavettä likaavia aineita. - Pohja-alueelle sijoitettavat viemärit on eristettävä vettä läpäisemättömällä materiaalilla siten, että pohjaveden likaantuminen estetään. - Autojen pesuvesien ha muiden jätevesien imeyttäminen maahan on kielletty. - Ojakujan ja Sarkakujan katualueelle voidaan sijoittaa yhteiskeräyspisteet. Autopaikat: - AO-1 ja AO-2: 2 ap/ asunto - AKR: 1,5 ap/ asunto. Vähintään 1 autosuojapaikka/ asunto. Tonttijako: - Sitova tonttijako koskee korttelin 615 tontteja 7-11, korttelin 617 tontteja 7-10 sekä kortteleita 617 ja 621-626. 6. Kaavan vaikutukset 6.1. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Taajamakuva Asemakaavan laajennus täydentää yhdyskuntarakennetta ja tiivistää taajamakuvaa. Nykyinen peltoalueen osa muuttuu asuntoalueeksi Alanurmontielle saakka. Tehokkaampi rakentaminen sijoittuu Alanurmontien puoleiselle osalle ja siten muuttaa tätä aluetta kaupunkimaisemmaksi etenkin, jos alueelle rakennetaan kaksikerroksisia asuinrakennuksia. Asemakaavassa annetuilla rakentamistapaa koskevilla määräyksillä alueelle saadaan kaupunkikuvallisesti riittävän yhtenäinen ilme. Sarkapolku ja Ojakuja voidaan toteuttaa istutuksineen pihakatumaisesti jolloin asuinalueesta muodostuu tavanomaista viihtyisämpi ympäristö. Tekninen huolto Kaava-aluetta etelä-pohjois-suuntaisesti halkova 2x20 kv keskijännitelinja on tarkoitus kaapeloida alueen rakentamisen yhteydessä. Elenia Oy:ltä saadun sähköverkon muutostyön tarjous on noin 19 500. Asemakaavan muutosalueella on valmiit kunnallistekniset verkostot. Verkostoihin mahdollisesti tehtävät muutokset on mahdollista toteuttaa kohtuullisilla kustannuksilla. Asemakaavan laajennusalue on helposti liitettävissä olemassa oleviin verkostoihin

17 Liikenne Kaavalla ei ole merkittäviä liikenteellisiä vaikutuksia. Kevyenliikenteen yhteystarpeet on huomioitu kaavaa laadittaessa. 6.2. Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan Maisema Osa Ilkanpellon alueen viljelykäytössä olleesta alueesta muuttuu asuntoalueeksi. Kaavalla ei ole erityisiä maisemallisia vaikutuksia. Luonnonolot Alueella ei ole merkittäviä vaikutuksia luonnonoloihin. 6.3. Vaikutukset elinolosuhteisiin, asumiseen ja virkistykseen Kaavalla rivitalo/ pienkerrostaloasuminen keskittyy Alanurmontien ja Ilkanpellontien läheisyyteen kaava-alueen reunamille. Uusi omakotirakentaminen sijoittuu nykyisten omakotitalojen lähiympäristöön. Vaikutukset elinolosuhteisiin tai asumisviihtyisyyteen ovat vähäiset. Kaavalla mahdollistetaan pienen leikkipaikan ja pelikentän rakentaminen Aukustinpuiston alueelle vanhan ja uuden alueen välille. Alueelle toteutettavat jalankulku/ pyöräilyreitit parantavat alueella asuvien ulkoilumahdollisuuksia. Reitit voivat houkutella alueelle myös muita liikkujia. Kaavassa tehty erottelu AO-1 omakotitonttien ja AO-2 paritalotonttien välillä selkeyttää pientaloalueen rakentamista. Suurimmat erillispientalotontit on osoitettu Ilkanpellontien läheisyyteen ja ne on varattu paritalojen rakentamiseen. 6.4. Varautuminen ilmastonmuutoksen hillintään Alueen täydennysrakentamisella ei ole vaikutusta ilmastonmuutokseen varautumisen kannalta. Kaavoituksen kuluessa on huomioitu sadevesiviemäriverkoston kapasiteetin riittävyys myös tulevaisuudessa. 7. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Ensimmäisessä vaiheessa tehdään tarvittavat muutokset kaavamuutosalueen osalta. Laajennusalueen käyttöönoton aikataulut riippuvat tonttien kysynnästä sekä alueen kunnallistekniikan rakentamiseen osoitettavista määrärahoista. 7.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Oheisissa havainnekuvissa on esitetty valkoisella nykyisen kaavan mukainen rakentaminen ja harmaalla katolla laajennusalueen ja kaavamuutoksen myötä toteutettava rakentaminen.

18 7.2. Toteutuksen seuranta Asemakaavan toteutuksen seurannasta vastaa lähinnä Lapuan kaupungin rakennusvalvontaviranomaiset. Lapualla 14.1.2019 Heikki Joensuu Kaavoittaja, YKS-635 Tapio Moisio Kaupungingeodeetti