RANTASALMEN KUNTA Talousarvio 2016 Taloussuunnitelma 2016 2018 Kunnanhallitus 23.11.2015 268 Yhteistyötoimikunta 26.11.2015 15 Kunnanhallitus 30.11.2015 272 Kunnanvaltuusto 7.12.2015
2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 3 Käyttötalousosa 17 Investointiosa nro Vaalit 19 Tarkastustoiminta 20 Kunnan johto 21 Kehittämisen toimiala 27 Perusturvan toimiala 34 Sivistys- ja vapaa-aika 40 Ympäristötoimi 52 Vesi- ja viemärilaitos 57 Sitovat määrärahat toimialoittain 58 Käyttötalouden graafinen vertailu Talousarvion tuloslaskelmaosa Talousarvion rahoitusosa Yhteenvetolaskelma Tunnusluvut ja laskentaperusteet Liite nro 1: Verotulojen kehitys, kiinteistöverot, käyttömenojen kehitys, talousarviolainat (kunta + vesihuolto), tilapäisluoton nostovaltuutus Liite nro 2: Luottamushenkilöiden palkkioperusteet Liite nro 3: Rantasalmen kuntastrategia ja elinkeino-ohjelma - 2016 Liite nro 4: Rantasalmen kunnan vakituinen henkilöstö
3 JOHDANTO
4 YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE Talouskehitys on jatkunut Suomessa heikkona jo useiden vuosien ajan, eikä odotetusta talouskäänteestä ole vielä merkkejä. Kauppa- ja vaihtotaseemme ovat yhä negatiivisia ja työttömyys on lisääntynyt. Samalla työttömyysjaksot ovat pitkittyneet. Venäjän heikentyneet talousnäkymät sekä Euroopassa uudelleen virinnyt epävarmuus velkakriisin menestyksellisestä hoidosta pitävät talouskasvun, inflaation ja korkotason matalina myös lähitulevaisuudessa. Heikko talouskehitys on hidastanut kuntien verotulojen kasvua sekä lisännyt kuntien menopaineita. Menoja ovat kasvattaneet myös kuntien tehtävien jatkuva lisääminen sekä väestön ikärakenteen muutos sekä korkea työttömyys, erityisesti vaikeasti työllistyvien kasvava määrä. Maltillisesta työmarkkinaratkaisusta huolimatta työvaltaisen kuntasektorin menot ovat kasvaneet tuloja nopeammin, kun samaan aikaan kuntien valtionosuuksia on leikattu. Hallituskaudella 2012 2015 kunnan peruspalvelujen valtionosuutta on leikattu 1,4 miljardilla eurolla. Yhdessä opetus- ja kulttuuritoimen hallinnonalan leikkausten kanssa kuntien valtionosuuksia on vähennetty yli 1,5 miljardilla eurolla vuoden 2015 tasossa. Ilman vuosille 2012 2017 ajoittuvia valtionosuusleikkauksia kuntatalous olisi nyt kokonaisuudessaan tasapainossa. Leikkausten kompensoimiseksi kuntien tulisi korottaa kunnallisveroa keskimäärin 1,6 prosenttiyksikköä. Laskennallinen korotustarve vaihtelee kunnittain 0,7 2,7 prosenttiyksikön välillä. Näin suuriin veronkorotuksiin ei ole kuitenkaan tarvinnut mennä, sillä maltillisten veronkorotusten ohella kunnat ovat tehneet henkilöstösäästöjä ja tehostaneet toimintaansa. Kunnat ovatkin olleet keskeinen taho sopeutettaessa julkista taloutta heikon talouskehityksen raameihin kuluneella hallituskaudella. Vaimeasta talouskehityksestä huolimatta kuntatalouden tilikauden tulos parani ennakkoarvioiden mukaan viime vuonna 1,4 miljardilla eurolla. Myös kuntatalouden rahoitusjäämä eli toiminnan ja investointien rahavirta vahvistui. Keskeinen syy kuntatalouden tilan vahvistumiseen oli kilpailluilla markkinoilla toimivien liikelaitosten yhtiöittämisestä kuntien kirjanpitoon syntyneet laskennalliset kertaerät, suuruudeltaan yli miljardi euroa. Yhtiöittämisten ohella peruskuntien taloutta vahvistivat vuonna myös kuntien omat henkilöstösäästöt, veroprosenttien korotukset sekä kiinteistöverojen arvostusperusteisiin tehdyt muutokset. Tämänhetkisten arvioiden mukaan talouskasvun ennustetaan elpyvän hitaasti, minkä seurauksena kuntien verotulot kehittyvät jatkossakin hyvin vaatimattomasti. Sitä vastoin kuntien toimintamenot kasvavat edelleen tasaisesti ikärakenteen muutoksen lisätessä palvelutarvetta. Tästä johtuen kuntien tulorahoitus ei riitä kattamaan investointeja ja velkaantuminen jatkuu voimakkaana. Kuntien keskinäiset erot talouskehityksessä uhkaavat kasvaa entisestään. Lähde; Kuntatalouden selviytymisen eväät 2015 2019, Kuntaliitto
5 RANTASALMEN KUNNAN TALOUSNÄKYMÄT Rantasalmen kunnan taloustilanne on hieman parantunut sekä tilinpäätöksen että alkuvuoden 2015 tunnuslukujen mukaan. Kattamatonta alijäämää on noin 3,0 miljoonaa euroa. Kunnanvaltuusto on 11.11.2013 80 hyväksynyt talouden tasapainottamisohjelman, joka tähtää noin miljoonan euron vuosittaisiin menoleikkauksiin. Talouden tasapainottamiseen on valittu erillinen taloustyöryhmä, jonka tehtävänä on ollut etsiä säästökohteita sekä selvittää toimintatapojen muutoksia. Talouden tasapainottamistoimia on tehty useiden vuosien ajan ja tasapainottamistoimet ovat kohdistuneet eri toimialoille. Vuoden aikana Rantasalmen kunta teki päätöksen lähes kaikkien sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisen siirtämisestä Suomen Terveystalo Oy:lle. Suomen Terveystalo Oy aloitti palvelutuotannon 1.1.2015. Rantasalmen kunnan ja Suomen Terveystalo Oy:n välinen palvelusopimus kestää vuoden 2020 loppuun saakka (4 + 2 vuotta). Kuuden vuoden sopimushinnoittelu tuo taloussuunnitteluun kestävämpää ennakkosuunnittelua. Vuoden aikana päivitettiin Rantasalmen kouluverkkosuunnitelma. Päivitettyyn kouluverkkosuunnitelmaan ja koulurakennusten kuntoon perustuen kunnanvaltuusto lakkautti vuonna 2015 kaksi kyläkoulua. Osikonmäen ja Parkumäen kyläkoulut lakkaisivat kunnanvaltuuston päätösten mukaisesti 1.8.2015 lukien. Sivistystoimen talousarviossa kahden kyläkoulun lakkauttamisen vaikutus on osittain nähtävissä. Lakkautettuihin koulukiinteistöihin kohdistuvat kulut on siirretty kehittämisen toimialalle. Kolmen kunnan (Rantasalmi, Juva, Sulkava) yhteinen teknisiä palveluja tuottava Järvi-Saimaan Palvelut Oy aloitti palvelutuotannon 1.1. alkaen. Vuoden 2015 investoinnit ovat työllistäneet merkittävästi Järvi-Saimaan Palvelut Oy:n organisaatiota. Investoinnit on pitkälti rahoitettu lainavaroin. Vuoden 2015 investoinnit lisäsivät kunnan lainamäärää, joka on noin 3 000 / asukas. Vuoden aikana käytyjen yhteistoimintaneuvottelujen (YT-neuvottelut) vaikutukset pyrittiin huomioimaan jo vuoden 2015 talousarviossa. Pitemmän ajan tulokset ovat nähtävissä vasta useamman vuoden ajalla.
6 VEROTULOT Kunnan tuloveron määrän arvioidaan laskevan. Suurin tuloveron määrää pienentävä vaikutus on erilaisten vähennysten kasvulla (mm. työtulovähennys). Yhteisöveron kehityssuunta on myös laskeva. Yhteisöveron on arvioitu laskevan, koska yhteisöveron jaossa kunnille on ollut määräaikainen korotus, joka poistuu vuoden 2016 alussa. Kiinteistöveron tuoton arvioidaan olevan lähes samansuuruinen kuin vuonna 2015. Kokonaisverotulot arvioidaan pienenevän noin 170 000 euroa vuoden 2015 tasosta. Rantasalmen tuloveroprosentti oli 19,50 % vuodet 2005-2011. Vuoden 2012 tuloveroprosentti oli 20,00 %. Tuloveroprosentti on ollut 20,50 % vuodet 2013 2015. Vuoden 2016 tuloveroprosentiksi Rantasalmen kunnanvaltuusto määräsi 20,50 % (Kvalt. 9.11.2015 38). Merkittävä on ns. efektiivinen veroaste, joka kertoo sen kuinka paljon käytännössä tuloista maksetaan veroja eri vähennysten jälkeen. Esimerkiksi vuonna 2015 Rantasalmen kunnan efektiivinen veroaste on 13,18 %. Rantasalmen kunnan osalta efektiivinen veroaste on laskenut vuosina 2013 2015 vaikka tuloveroprosentti on ollut sama. Tuloveroprosentti ja kunnallisveroaste 2001 2018 (Rantasalmi / koko maa), lähde; Kuntaliitto.
7 Rantasalmen kunnan kiinteistöveroprosentteja on tarkistettu viimeksi vuodelle 2011. Kiinteistöveroprosentteihin ei tullut muutoksia vuodelle 2016. Kiinteistöveroprosentit vuodelle 2016 ovat seuraavat (Kvalt 9.11.2015 39): - yleinen kiinteistövero 0,92 % - vakituiset asuinrakennukset 0,42 % - muut asuinrakennukset 0,97 % - rakentamaton rakennuspaikka 2,00 % - yleishyödyllinen yhteisö 0,00 % - voimalaitokset 1,00 % Verotulot 2011-2016
8 VALTIONOSUUDET Merkittävin yksittäinen tulolähde Rantasalmen kunnalle on valtionosuudet. Valtionosuuksien määrässä on lisäystä kuluvaan vuoteen tämän hetkisen arvion mukaan noin 1,0 %. Tuloverojen väheneminen on osittain kompensoitu valtionosuuksien kasvulla. Valtionosuusuudistus on vireillä eikä täyttä varmuutta uudistuksen vaikutuksesta Rantasalmen kunnalle ole. Oletus on kuitenkin, että viimeistään vuonna 2017 valtionosuus tulisi pienenemään Rantasalmella. Arvioiden mukaan valtionosuus saattaa tulevaisuudessa olla vuosittain jopa 1,5 milj. euroa nykyistä pienempi. Lakiluonnoksen mukaan valtionosuus ei kuitenkaan pienentyisi kuin 5 % vuodessa. Rantasalmen kunnan valtionosuudet vuosina 2011 2017. TALOUSSUUNNITELMA VUODET 2016-2018 Taloussuunnitelma käsittää vuodet 2016-2018. Taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi (TA2016) on laissa erikseen mainittu talousarvio, jonka sitovuus on oikeudellisesti vahvempi kuin taloussuunnitelman 2017 2018. Taloussuunnitelmavuosien 2017-2018 määrärahat esitetään talousarviossa tuloslaskelma-, rahoituslaskelma- ja investointiosissa huomioiden merkittävät toiminnalliset muutokset perusteluineen sekä kustannustason muutokset. Taloussuunnitelma on kunnan viranomaisia ja viranhaltijoita toiminnallisesti velvoittava asiakirja.
9 INVESTOINNIT Vuoden 2016 investointitaso on merkittävästi alhaisempi kuin edellisinä vuosina. Investointien yhteenlaskettu arvo vuodelle 2016 on 732 000, kun esimerkiksi vuoden 2015 talousarviossa varauduttiin noin 5,5 miljoonan euron investointeihin. Investoinnit joudutaan edelleen rahoittamaan pääosin lainavaroin. Investoinneissa Mustalahden satama-alueen kehittämistä jatketaan venelaitureiden rakentamisella. Koulukeskuksessa investointi kohdistuu lukiorakennuksen ilmanvaihdon saneeraukseen. Kylätien varrella oleva Anna-koti on tarkoitus saneerata ulkopuolelta. Anna -kodin saneeraus sisältää vesikaton uusimisen, ulkoseinien lahokorjauksia, ulkomaalausta ja liikennejärjestelyjä. Kirkonkylän läheisyydessä olevat INFO taulut on varauduttu uusimaan vuoden 2016 aikana. Urheilutien kevyenliikenteen turvallisuuden parantamiseen on myös varauduttu investoinnissa. Katuvalojen uusimista jatketaan laaditun pitkän tähtäimen suunnitelman (PTS) mukaan. Määrärahavaraus on myös kunnanviraston, lähinnä kirjaston, toimintojen uudelleen järjestelyihin. Vuoden 2016 aikana on tarkoitus myös aloittaa entisen Lehmisuon kaatopaikan lopettaminen. Entinen kaatopaikka on tarkoitus saada peitettyä kokonaisuudessaan kolmen vuoden (2016 2018) aikana. Vuonna 2016 kaatopaikan jätetäyttö muotoillaan ja esipeitetään. Vuosina 2017 ja 2018 rakennetaan lopulliset kerrokset muotoillun jätetäytön päälle. Rantasalmen kunnan taseessa on erillinen 350 000 euron varaus kaatopaikan lopettamiseen. Vesi- ja viemärilaitoksen vuoden 2016 investointi kohdistuu kiinteän varavoimajärjestelmän rakentamiseen Kaukalovuoren vedenottamolle sekä keskitetyn valvontajärjestelmän rakentamisen aloittamiseen. Varavoimajärjestelmän investointi toteutetaan yhdessä Juvan kunnan kanssa, koska alkuinvestointikin oli yhteinen.
10 TALOUSLUKUJA 2016 (kunta +vesihuolto, ulkoinen / sisäinen) Rantasalmen kunnan toimintatuotot ovat yhteensä 9,5 milj.. Toimintakulut ovat 32,3 milj.. Toimintakate on siten 22,7 milj.. Verotulot ovat 10,7 milj. ja valtionosuudet ovat 13,8 milj.. Yhteensä tuloja on 33,8 milj., kun huomioidaan investoinnit ja niiden rahoitus. Vuosikate ennen poistoja ja arvonalenemisia on 1,8 milj.. Poistojen ja arvonalentumisten jälkeen Rantasalmen kunnan vuoden 2016 tilikauden tulos on + 809 472.
11 Pitkäaikaisten lainojen lisäys on 712 000 ja pitkäaikaisten lainojen vähennys on 1 299 600. Kokonaislainamäärä pienenee edelliseen vuoteen verrattuna siten 590 000. Rantasalmen kunnan lainamäärä on vuoden 2016 talousarvion mukaan yhteensä 10,8 milj. euroa, joka on 2 838 / as. (Koko Suomen keskiarvo 2 694 / as TP). Kunnan lainamäärän kehitys 2011 2016 sekä konserni lainamäärät 2011 -
12 MUUTOKSET Tuotteistuksesta on luovuttu siltä osin kun palvelua ei myydä oman kunnan ulkopuolelle. Tuotteistuksen piirissä ovat edelleen tukipalvelut (ATK-palvelut, palkkahallinto, kirjanpito). Talousarvion esitystapaa on pyritty muokkaamaan enemmän oleellista informaatiota tuottavaksi. Tunnuslukuja esitetään niistä tapahtumista, joilla on lisäarvoa talousarvioon. Tarkastuslautakunta on edellyttänyt, että toiminnallisten tavoitteiden tulee olla täsmällisiä, että niiden saavuttaminen voidaan todeta (tarkastuslautakunta 12.5.2015 26). Tavoiteasettelu on jaettu kolmeen osaan: tavoite, mittari, tavoitetaso. PALVELUTUOTANTO Suomen Terveystalo Oy tuottaa lähes kaikki SOTE-palvelut Rantasalmen kunnalle määräaikaisella ja kiinteähintaisella sopimuksella vuoden 2020 loppuun saakka. Perusturvaan kuuluvat sosiaalihuoltolain ja muun sosiaalipalveluja koskevan lainsäädännön mukaiset viranomaispalvelut tuottaa Juvan kunta. Virkalääkäripalvelut ostetaan Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymältä (Sosteri). Kunnanhallitus tilaa tekniset palvelut kuntatekniikkaan, yhdyskuntasuunnitteluun sekä vesi-ja viemärilaitoksen hoitamiseen Järvi-Saimaan Palvelut Oy:ltä. Investoinneista vastaa kunnanhallitus ja investointeihin liittyvät palvelut ostetaan Järvi-Saimaan Palvelut Oy:ltä. Kunnan kehittämisen toimiala vastaa kiinteistöistä ja tilaa kiinteistöpalvelut Järvi-Saimaan Palvelut Oy:ltä. Rantasalmi tuottaa ympäristötoimen palvelut (rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu, yksityistieasiat) Juvan ja Sulkavan kunnille. Maaseutuhallinnon ja lomitustoimen palvelut Rantasalmen kunta tuottaa Juvan, Sulkavan ja Joroisten kunnille. Joroisten kunta tuottaa Juvan ja Rantasalmen kunnille kirjastotoimen palvelut. Juvan kunta tuottaa Rantasalmen kunnalle sivistystoimen johtajan sekä kuljetussihteerin palvelut. Kansalaisopiston palvelun tuottaa Rantasalmen, Juvan ja Sulkavan kunnille yhteinen seudullinen kansalaisopisto, Järvi-Saimaan kansalaisopisto, jonka isäntäkuntana toimii Sulkava. Ympäristöterveydenhuollon palvelut (eläinlääkintä, terveysviranomainen) tuottaa Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (Sosteri).
13 TALOUSARVION LAADINNAN PERUSTEITA (khall. 1.9.2015 197) Talousarvio ja suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan (KuntaL 65.2 ), ts. alibudjetointi ei ole säännösten mukaista. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Menot Palkkamenojen osalta on varauduttava enintään elokuun 2015 palkkasumma + 0,59 %:n mukaiseen nousuun. Säästö: sitovuustasolla nettokustannuksen tulee olla alhaisempi kuin vuoden 2015 talousarviotaso (=talousarvio + muutos), ja lisäksi tulee huomioida talouden tasapainottamisen toimenpideohjelmassa esitetyt asiat. (ohessa liitteenä) Palkkaperusteiseen KuEL - eläkemaksuun varataan 17,00 % (Keva: budjetointiohje 22.6.2015.). Työnantajan VaEL-eläkemaksuun varataan määrärahat VaEL-palkkojen suhteessa kuntakohtaisesti määritellyn prosentin mukaan: Rantasalmi 20,16 %. Eläkemenoperusteinen KuEL- maksu budjetoidaan kertomalla vuodelta 2015 perittävien eläkemenoperusteisten ennakkolaskujen yhteismäärä luvulla 0,93 %. Jako toimintayksiköille tilastointia varten tehdään tarvittaessa erikseen. Varhe-maksun (varhaiseläkemenoperusteinen maksu) määräytymisen osalta Rantasalmen kunta on ns. keskisuuri työnantaja. Varhe-maksu muodostuu yhteisvastuullisesta osasta ja omien eläketapausten perusteella määräytyvästä osasta. Varhe-maksu sisältyy tuotteen hintaan. Yhteisvastuullisen Varhe-maksun osaan varataan määräraha, joka on 1,0 % KuELpalkkasummasta. Omien eläketapausten perusteella määräytyvä Varhe-maksun osa budjetoidaan kertomalla vuoden 2015 ennakkomaksun määrä kertoimella 1,26 %. Eläkemenoperusteinen KuEL-maksu ei sisälly tuotteen hintaan. Yhteistyössä tuotettujen palvelujen ulkopuolisen toiminnan laskutuksessa se otetaan huomioon. Työnantajan muihin sosiaaliturvamaksuihin (= sotu, työttömyysvakuutusmaksu, tapaturmavakuutus, taloudellinen tuki) varataan 5,0 % palkkasummasta. Rantasalmen kunta varautuu lomittajien tapaturmavakuutusmaksuun kuntakohtaisen prosentin mukaan. Tulot Asiakasmaksutulojen tulee perustua voimassa oleviin taksoihin. Taksat tulee tarkistaa ja saattaa ajan tasalle. Tuotteen hintaan vaikuttavat tulot huomioidaan palvelusta perittäviä tuotehintoja laskettaessa vähentävänä eränä (= työllistämistuki, oppisopimuskoulutuskorvaukset, sairaus- ja tapaturmakorvaukset, Kela-korvaus työterveyshuoltoon, Kelan koulumatkatuki, muut suoraan tuotteen hintaan vaikuttavat tuet ja avustukset).
14 Yleiskustannukset Vuoden 2016 talousarvioon kustannuksiin lasketaan toimialoittain vain toimialan yleiskustannukset kuten aikaisempinakin vuosina. Toimialan yleiskustannukseen sisältyvät yhteislautakunnan menot, toimialajohtajan palkkakustannukset ja sovitun toimistohenkilöstön palkkausmenot. Prosentin määrittelee toimiala itse ja sitä laskettaessa toimialan hallinnon kustannuksia suhteutetaan toimialan kustannuksiin. Toimialan yleiskulua laskettaessa ei huomioida toimialan erillismäärärahoja jakajassa. Käyttötalousosassa asetetaan palvelutavoitteet ja budjetoidaan niiden järjestämisen vaatimat sitovat menot ja tulot. Käyttötalouden budjetointikäytäntö määräytyy tehtäväkohtaisesti rahoitustavan perusteella. Budjettirahoitteiset tehtävät rahoitetaan valtuuston myöntämin määrärahoin, jolloin varojen lähteenä ovat verorahoitus eli verotulot ja valtionosuudet tms. yleiskatteinen rahoitus, jota ei ole kohdennettu määrätyn tehtävän rahoittamiseen. Kohderahoitteisten tehtävien menot rahoitetaan tehtävän tulorahoituksella (myynti- ja maksutuotot, avustukset, tuet ja korvaukset). Kohderahoitusta sovelletaan liikelaitoksissa, muissa taseyksiköissä sekä nettoperiaatteella toimivissa yksilöissä. Po. suosituksessa on em. budjettikäytäntöjen esittämiseksi talousarviossa annettu omat asetelmansa. Käyttötalousosa jakautuu toimialoihin (taloudenhallintajärjestelmässä osastotaso 02), jotka on määritelty hallintosäännöissä. Toimiala jakaantuu palvelualueisiin (osastotaso 03) ja ne voivat jakaantua edelleen palveluyksiköihin (osastotasot 04-06). Palveluyksikkö voi jakaantua toiminnasta riippuen toimipisteisiin (kustannuspaikka). Valtuustoon nähden sitova taso on kunnassa osastotasolla 03-06 ja vesihuollossa osastotasolla 02. Talousarviokirjassa esitetään käyttötalousosassa sitovalla tasolla toiminnankuvaus / palvelusuunnitelma, vastuuhenkilö, toiminnalliset tavoitteet sekä sitovat menomäärärahat ja tuloarviot (bruttositovuus) sekä tarvittaessa perustelut ja tunnusluvut. Talousarviossa on tuotteistettuja toimintoja tukipalveluissa (ATK, palkat, kirjanpito). Informatiivisena osiona tuotteistetuissa toiminnoissa ilmoitetaan tuotantomäärä ja hintaluettelo. On huomattava, että tuotantomäärien ja tuotehintojen perusteella lasketut määrärahatiedot voivat poiketa sitovista määrärahoista tuotehintojen laskentaan liittyvistä syistä. Talousarviovuoden aikana ei lasketa tuotehintoja. Tilinpäätökseen lasketaan toteutuneiden tuotemäärien perusteella toteutuneet tuotehinnat. Toiminnalliset tavoitteet (tarkastuslautakunta 12.5.2015 26) Toiminnalliset tavoitteet jakaantuvat kolmeen osaan; tavoite, mittari, tavoitetaso Tavoitteita asetetaan 1 3 kappaletta. Tavoitteen tulee olla niin täsmällinen, että sen saavuttaminen voidaan todeta. Päämäärätyyppisissä tavoitteissa eteneminen päämäärän suuntaan on kyettävä toteamaan. Tavoitteen tulee olla yksinkertainen ja sellainen että se ymmärretään oikein. Tavoitteen tulee olla sellainen että sen hyväksyy sekä tilaaja että tuottaja. Tavoitteen tulee kohdistua toiminnan ytimeen eli esimerkiksi kuntalaisille tuotettuun palveluun. Tavoitteen tulee kattaa toiminta riittävällä tavalla eikä kohdistua vain osaan toimialasta. Tuloksilla ja määrärahalla tulee olla yhteys. Tavoitteen tulee olla saavutettavissa käytössä olevilla resursseilla. Tavoitteet eivät saa olla ristiriidassa toimialojen tai kuntastrategian välillä. Toimialan on itse kyettävä vaikuttamaan tavoitteen saavuttamiseen
15 Mittareita ovat mm. tuotannontekijämäärä, kapasiteettimäärä, suoritemäärä, tuotemäärä, asiakaskysely, toimenpiteen suoritus. Määrällistä mittaamista sovelletaan, kun mitataan toiminnan lopputulosta eli tuotosta tai sen vaikutusta. Toimintaprosessien mittaamiseen käytetään laadullista mittaamista. Myös muille kuin varsinaiselle tuotannolle asetetaan mittarit kuten tuotantosuunnitelma tai tuotantomenetelmään liittyvän selvityksen laatiminen, tällöin tavoitteen mittaaminen tarkoittaa sen toteamista onko toimenpide suoritettu vai ei. Tavoitetaso on päämäärä, joka saavutetaan toimintaa varten annetuilla määrärahoilla talousarviovuoden aikana. Määräraha tai siinä pysyminen tai lakisääteisten velvoitteiden täyttäminen eivät ole kuntalain tarkoittamia tavoitteita. Investointiosa Investointien alaraja on 10.000 euroa eli investointiosaan ei budjetoida hankkeita, joiden kustannukset alittavat 10.000 euroa. Mikäli tilivuoden aikana hanke jää alle em. rajan, tulee huolehtia talousarviomuutoksesta määrärahojen siirtämiseksi käyttötalousosaan samoin kuin toteutuneen käytön oikaisusta. Tulee myös huomioida, että tätäkin suuremmat yksittäiset kunnossapitotyöt kuuluvat käyttötalouteen. Vain peruskorjaukset ja uuden rakentaminen ovat investointiosaan kuuluvia. (Kunnossapito = korjaaminen alkuperäiseen kuntoon; Peruskorjaus = korjaaminen olennaisesti alkuperäistä parempaan kuntoon). Investointiosassa budjetoidaan pitkävaikutteisten tuotantovälineiden hankinta, rahoitusosuudet ja omaisuuden myynti. Investoinneille asetetaan myös tavoitteet ja perustelut. Hankekohtaisissa tavoitemäärityksissä selvitetään onko kyse uudis-, laajennus- vai korvausinvestoinnista. Talousarvion valmistelussa tulee huomioida, mihin hankeryhmään/poistoryhmään investointi kuuluu. Eri hankeryhmiä ei saa yhdistää, koska hankkeilla on eri poistoaika ja poistotapa. Investointiosa jakaantuu toimialoittain hankeryhmiin ja edelleen hankkeisiin. Hankeryhmätaso on valtuustoon nähden sitova. Hankeryhmiä ovat pysyvien vastaavien taseryhmät aineettomat oikeudet, muut pitkävaikutteiset menot, maa- ja vesialueet, rakennukset, kiinteät rakenteet ja laitteet, koneet ja kalusto, muut aineelliset hyödykkeet sekä osakkeet ja osuudet. Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmaosassa osoitetaan tulorahoituksen riittävyys käyttömenoihin ja poistoihin. Tuloslaskelmaosan yhteydessä esitetään tulorahoituksen riittävyyttä koskevat tavoitteet ja niiden saavuttamista mittaavat tunnusluvut. Määrärahojen tuloarvioiden yhteenvetolaskelma, jossa on huomioitu kunta ja vesihuoltolaitos, laaditaan suosituksen mukaisesti. Rahoitusosa Rahoitusosassa esitetään yhteenvetona rahan lähteet ja käyttö ja se laaditaan vähennyslaskukaavan muodossa. Välisummana esitetään Toiminnan ja investointien rahavirta. Rahoitusosan yhteydessä esitetään toiminnan ja investointien rahoitusta koskevat tavoitteet ja niiden saavuttamista mittaavat tunnusluvut.
16 YHDISTELMÄ KONSERNIYHTEISÖISTÄ Tytäryhteisöt Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt As Oy Sarvipuisto As Oy Sarvirivi As Oy Sarvitupa As Oy Hiltu As Oy Porala Kiint. Oy Hirsineliö Kiint. Oy Talometsä Kiint. Oy Eläinlääkäritalo As Oy Punatupa As Oy Rantasalmen Hirsitupa Kiint. Oy Rantasalmen aseman liiketalo Kiinteistö Oy Rantasalmen Silva Kuntayhtymät Etelä-Savon maakuntaliitto Itä-Savon sairaanhoitopiirin ky Vaalijalan ky Itä-Savon koulutuksen ky Itä-Suomen päihdehuollon ky Osakkuusyhteisöt Kiinteistö Oy Järviluonnonkeskus Järvi-Saimaan Palvelut Oy osuus % 100 100 100 100 100 100 100 100 52,33 100 100 100 2,4703 7,66388 1,43675 2,85236 0,491120 33 32 Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistelty (kpl) Ei yhdistelty (kpl) 12 6 1 Kysynnän mukainen vuokraasuntokanta Kiinteistö- ja asuntoyhtiöiden yhtiöittäminen Vuokra-asuntotilanne Vuokrausaste yli 95 % Kiinteistöstrategia Kiinteistöstrategian edellyttämät päätökset tehty
17 KÄYTTÖTALOUSOSA
18 SITOVUUSTASOT 2016 Osasto VAALITOIMINTA Tyyppi 00011100 Vaalit 03 Palvelualue TARKASTUSTOIMINTA 00012100 Tilien ja hallinnon tarkastus 03 Palvelualue KUNNAN JOHTO 00013100 Kunnanvaltuusto ja -hallitus 03 Palvelualue 00013200 Yleishallinto 03 Palvelualue 00013600 Joukkoliikennetoiminta 03 Palvelualue 00013700 Työllisyyden hoito 03 Palvelualue 00013900 Palo- ja pelastustoimi 03 Palvelualue 00013950 Tekniset palvelut 03 Palvelualue KUNNAN KEHITTÄMISEN TOIMIALA 00015200 Elinkeinotoiminta 03 Palvelualue 00015300 Kiinteistöt 03 Palvelualue 00015400 Hankkeet 03 Palvelualue 00015500 Maa- ja metsätilat 03 Palvelualue 00015610 Maaseututoimi 04 Palveluyksikkö 1 00015620 Lomatoimi 04 Palveluyksikkö 1 PERUSTURVAN TOIMIALA 00021110 Sosiaalipalvelut / Terveystalo 04 Palveluyksikkö 1 00021115 Perusturvan viranomaistoiminta ja muu toiminta 04 Palveluyksikkö 1 00021200 Sosiaalityö (Toimeentulotuki) 04 Palveluyksikkö 1 00026500 Ympäristöterveydenhuolto 04 Palveluyksikkö 1 00026700 Terveyspalvelut / Terveystalo 04 Palveluyksikkö 1 00026800 Terveydenhuolto / eläkemenot 04 Palveluyksikkö 1 SIVISTYS- JA VAPAA-AIKATOIMIALA 00030100 Sivistys- ja vapaa-aikatoimen hallinto 03 Palvelualue 00030500 Varhaiskasvatus 03 Palvelualue 00031100 Erityisopetus 04 Palveluyksikkö 1 00031200 Esiopetus 04 Palveluyksikkö 1 00031300 Yleisopetus 04 Palveluyksikkö 1 00031400 APIP-toiminta 04 Palveluyksikkö 1 00031500 Perusopetuksen projektit 04 Palveluyksikkö 1 00031600 Sairaalaopetus 04 Palveluyksikkö 1 00032001 Rantasalmen lukio 04 Palveluyksikkö 1 00032003 Lukion hankkeet 04 Palveluyksikkö 1 00033000 Keskiasteen koulutus 03 Palvelualue 00034000 Kirjastotoimi 03 Palvelualue 00035000 Kansalaisopisto 03 Palvelualue 00036100 Liikuntatoimi 04 Palveluyksikkö 1 00036200 Nuorisotoimi 04 Palveluyksikkö 1 00036300 Kulttuuritoimi 04 Palveluyksikkö 1 YMPÄRISTÖTOIMEN TOIMIALA 00041100 Ympäristötoimen hallinto 03 Palvelualue 00041200 Ympäristövalvonta 03 Palvelualue 00041300 Rakennusvalvonta 03 Palvelualue 00041401 Yksityistieasiat 04 Palveluyksikkö 1 00041403 Yksityistieavustukset 04 Palveluyksikkö 1
19 11000 VAALITOIMINTA VAALIT Keskusvaalilautakunta hoitaa valtiollisten ja kunnallisten vaalien järjestelyt (ennakkoäänestys, kotiäänestys, vaalipäivän äänestys) kunnassa. Vuosi 2016 ei ole vaalivuosi. Vastuuhenkilö: arkistosihteeri (keskusvaalilautakunnan sihteeri) TP TA+Muut TA Muutos Vaalit 2015 2016 % TOIMINTATUOTOT 6 420 6 100-100 -6 100 Muutos TA16-TA15 TOIMINTAKULUT -6 710-6 335-100 6 335 TOIMINTAKATE -290-235 0-100 235 Tunnusluvut: Eduskuntavaalit 17.4.2011 Presidentinvaalit 22.1. ja 5.2.2012 Kunnallisvaalit 28.10.2012 EU-vaalit 25.5. Eduskuntavaalit 19.4.2015 Äänioikeutetut 3395 3367 3299 3296 3245 Äänestäjät 2225 2263 / 2085 2013 1161 2102 Äänestysprosentti 67,2 % 68,7 / 63,2 61,0 35,2 64,8 Nettomenot/ äänioikeutettu 0,06 0,6 3,50 0,04 0,07
20 12000 TARKASTUSTOIMINTA TILIEN JA HALLINNON TARKASTUS Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat. Tarkastuslautakunta arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Vastuuhenkilö: tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja Konserniyhtiöiden arviointi. Yksittäisten yhtiöiden asettamien Kaikkien tavoitteiden arviointi. tavoitteiden arviointi. Arvioinnin menettelyn määrittäminen Menettelyn kuvaaminen Menettelyn kuvauksen valmistuminen Tilien ja hallinnon tarkastus TOIMINTAKULUT -14 627-15 648-16 330 4,4-682 TOIMINTAKATE -14 627-15 648-16 330 4,4-682
21 13000 KUNNAN JOHTO KUNNANVALTUUSTO JA HALLITUS Kunnan johtamistoiminnan tehtävänä on saada kunnan organisaatio ja koko yhteisö toimimaan siten, että kunnan visio, toiminta-ajatus ja päämäärät sekä asetetut tavoitteet toteutuvat. Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Uuden kuntalain huomioiminen Valtuuston sitouttaminen päätöksen tekoon Kokoushallintajärjestelmän uudistaminen Organisaatiomallin valinta ja valtuuston koko Iltakoulujen / seminaarien järjestäminen Järjestelmän käyttöönotto Valtuuston päätökset tehty vuoden 2016 loppuun mennessä Valtuuston iltakouluja / seminaareja järjestetään 3 4 kpl. Koko organisaatio koulutettu ja kaikki ovat sitoutuneet järjestelmään Kunnanvaltuusto ja -hallitus TP TA+Muut 2015 TA 2016 Muutos % TOIMINTATUOTOT 3 702 3 950 1 200-69,6-2 750 Muutos TA16-TA15 TOIMINTAKULUT -494 876-424 472-484 050 14-59 578 TOIMINTAKATE -491 174-420 522-482 850 14,8-62 328 Kunnanhallituksen avustukset Avustuksen saaja TP 2013 TP TA2015 TA2016 Mustalahti - Porosalmi vesi- ja viemäriosuuskunta 31 098 40.000 100.000 -vesihuoltoavustus Rantasalmen Työttömät ry, siirretty 16.000 16.000 - - työllisyyden hoitokohtaan v. 2015 RaJuPuSu Monitoimihalli Oy, -työntekijän palkkaus, ostopalvelu -kiinteistöveroa vastaava avustus 16.700 3 969 19 878 13.850 6.200 12 000 6.000 Suomen Ympäristökasvatussäätiö, 10.000 - - - toiminta päättynyt Terveyttä edistävä toiminta - uimahallikuljetukset - kriisikeskus 4 518-3 755-5.000 1.000 5.000 1.000 Vanhusneuvosto (sis. kok. palkkio) 346 285 1.000 2.500 Erittelemätön varaus - - 1.000 1.000 Yhteensä 51 533 71 016 68.050 127.500
22 YLEISHALLINTO Yleishallinnon palvelualue sisältää kunnallisverotuksen (kunnan osuus verotuskustannuksista), hallintopalvelut, tyky-toiminnan, jakamattomat eläkemenot, ay- ja työsuojelutoiminnan, palkanlaskentapalvelut, kirjanpitopalvelut, atk-palvelut ja henkilöstöhallinnon. Hallintopalveluihin kuuluvat mm. keskusvaalilautakunnan, valtuuston, kunnanhallituksen ja henkilöstöjaoston sihteeritoiminnot, keskusarkistonhoito, asuntotoimi, yhteispalvelupisteen ja puhelun välityksen. Palkanlaskentapalvelut, kirjanpitopalvelut ja atk-palvelut ovat tuotteistettuja palveluja. Vastuuhenkilö: hallintopäällikkö Toimintaohjeiden ajan tasalle saattaminen Henkilöstöresurssien uudelleen järjestelyt Työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen edistäminen Toimintaohjeiden päivitys Työhyvinvointikysely Työhyvinvointistrategian laadinta Keskeiset toimintaohjeet on hyväksytty ja otettu käyttöön. Henkilöstö on sitoutunut järjestelyihin Työhyvinvointistrategia on valmis ja tarvittavat toimet käynnistetty Yleishallinto TOIMINTATUOTOT 372 445 419 588 399 710-4,7-19 878 TOIMINTAKULUT -1 124 700-1 177 134-1 142 464-2,9 34 670 TOIMINTAKATE -752 255-757 546-742 754-2 14 792 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -407-174 -100 174 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -752 662-757 720-742 754-2 14 966 Tunnusluvut Tunnusluku TP 2012 TP 2013 TP TA 2015 TA 2016 Kelan palvelut yhteispalvelupisteessä 1.9.2012 alkaen 22 1316 872 1000 600
23 JOUKKOLIIKENNETOIMINTA Kunnan tuottamat joukkoliikennepalvelut täydentävät valtion joukkoliikennepalveluja. Viime vuosina on kunnalle siirtynyt paljon järjestämisvastuuta valtion joukkoliikennemäärärahojen ja vuorojen supistuessa. Kunnan palvelutarjonta keskittyy turvaamaan lakisääteisiä kuljetuksia. Joukkoliikenteen järjestämistapa muuttui 1.7.. Muutos karsii tulevina vuosina voimakkaasti joukkoliikenteen palvelutasoa, varsinkin haja-asutusalueella. Vastuuhenkilö: kuljetussihteeri Joukkoliikenneyhteyksien säilyminen vuorotarjonta nykytaso TP TA+Muut TA Muutos Joukkoliikennetoiminta 2015 2016 Muutos % TA16-TA15 TOIMINTATUOTOT 6 129 7 000 6 500-7,1-500 TOIMINTAKULUT -140 333-143 836-61 911-57 81 925 TOIMINTAKATE -134 204-136 836-55 411-59,5 81 425 Tunnusluvut Tunnusluku TP 2012 TP 2013 TP TA 2015 TA 2016 Seutulippujen määrä 236 230 195 170 Perustelut: Talousarviossa joukkoliikenteen palvelutasoon sisältyy Monipalveluauto Onnin lakkautuksen myötä, haja-asutusalueen palvelulinjat (4 kpl). Palvelulinjoilla matkustajat maksavat joukkoliikenteen lipun suuruisen korvauksen ja ne ovat kaikille avointa joukkoliikennettä.
24 TYÖLLISYYDEN HOITO Kunta työllistää työttömiä kunnan omiin toimipisteisiin toimielimien omin määrärahavarauksin. Yhdistysten toteuttamaa työllistämistä kunta tukee maksamalla yhdistyksille työllistämiseen aktivointitukea. Kunta hoitaa nuorten kesätyöllistämistä järjestämällä kesätyöpaikkoja kunnan toimialoille sekä avustamalla yrityksiä nuorten palkkaamisessa. Työpajapalvelut (Rapiapalvelupaja) kunta ostaa Savonlinnan Seudun Nuorisotoiminnan Tuki (NuTu) ry:ltä. Työllisyyden hoitoa edistetään avustamalla Rantasalmen Työttömät ry:n toimintaa. Yhdistysten tuki kohdennetaan työllisyyttä, työttömien aktivointia ja kuntouttavaa työtoimintaa kehittäviin kohteisiin. Vastuuhenkilö: hallintopäällikkö Aktivointituen hyödyntäminen Työpaikkojen lukumäärä Työpaikkoja enemmän kuin vuonna Yhteistyö kuntouttavassa työtoiminnassa organisaatioiden välillä TYP-lain edellyttämä yhteistoiminta Savonlinnan seudulla Asiakaspalvelupalaute kuntouttavassa työtoiminnassa Toiminnan käynnistyminen 2015 Viranomaisten välinen sujuva yhteistyö TP TA+Muut TA Työllisyyden hoito 2015 2016 TOIMINTATUOTOT 4 599 2 000 2 000 Asiakaspalvelu toimii viivytyksettä Muutos % Muutos TA16-TA15 TOIMINTAKULUT -84 024-84 927-87 995 3,6-3 068 TOIMINTAKATE -79 425-82 927-85 995 3,7-3 068 Tunnusluvut Tunnusluku TP 2012 TP 2013 TP TA 2015 TA 2016 Nuorten kesätyöpaikat 90 83 69 80 80 Yhdistysten lisätuki (aktivointituki) 13 16 14 15 15 Palkkatuki työpaja 10 12 15 10 15
25 PALO- JA PELASTUSTOIMI Etelä-Savon kunnat (myös Rantasalmen kunta) ostavat palo- ja pelastustoimen palvelut Etelä-Savon aluepelastuslaitokselta. Aluelaitos vastaa myös öljyvahinkojen torjunnasta ja huolehtii kunnan alueen väestönsuojelun valmiudesta. Pelastustoimen antaman turvallisuusviestinnän tavoitteena on hyvän turvallisuuskulttuurin saavuttaminen, vaikuttamalla turvallisuusasenteisiin, -tietoihin ja - taitoihin yhteistyössä muiden viranomaisten, järjestöjen ja asukkaiden kanssa. Vastuuhenkilö: hallintopäällikkö Yhteistoiminnan kehittäminen poikkeustilanteita varten Henkilöstöresurssin varmistaminen Rantasalmella Ennaltaehkäisevää turvallisuuskoulutusta Pelastautumisharjoitukset Palvelutasopäätös Palvelutasopäätös Yhteiset harjoitukset on pidetty suurimmissa yksiköissä Palvelutasopäätöksen mukainen henkilöstöresurssi on saatavissa koko talousarviovuoden ajan Kattaa vähintään 20 % kunnan asukkaista Palo- ja pelastustoimi TOIMINTAKULUT -312 475-311 250-306 603-1,5 4 647 TOIMINTAKATE -312 475-311 250-306 603-1,5 4 647 Tunnusluvut Tunnusluku TP 2012 TP 2013 TP TA 2015 TA 2016 Hälytystehtävien lukumäärä 112 119 97 100 100 Palo - ja pelastustoimen kustannukset / as 77 80 85 82 80
26 TEKNISEN PALVELUT Kunnanhallitus tilaa tarvittavat tekniset palvelut Järvi-Saimaan Palvelut Oy:ltä. Järvi-Saimaan Palvelut Oy tuottaa Rantasalmen kunnalle sopimuksiin perustuvat teknisen toimen palvelut sekä asiantuntijapalvelut myös kunnan päätöksentekoon liittyvässä valmistelussa että viranomaisneuvotteluissa. Palvelun tuotanto tapahtuu yhteistyökuntien ohjauksessa. Teknisiin palveluihin kuuluvat yhdyskuntasuunnittelu sekä kuntatekniikka. Yhdyskuntasuunnittelulla luodaan maankäytölliset valmiudet asumisen ja elinkeinotoiminnan sijoittumiseksi ja kehittymiseksi kunnassa. Maankäytön suunnittelun vireille tulosta ja valmistelusta vastaa kunnanhallitus. Toteutus ja asiantuntijapalvelut ostetaan Järvi-Saimaan Palvelut Oy:ltä, jonka tehtävänä on osakaskuntien yhdyskuntarakenteen suunnitelmallinen ohjaus. Kaavoituksen tavoitteena on tuottaa ja ylläpitää korkealaatuista rakennettua ympäristöä, joka tarjoaa osakaskuntien asukkaille ja yrityksille vaihtoehtoisia asuin-, työpaikka- ja virkistysalueita. Kuntatekniikka sisältää liikenneväylät, puistot, satamat sekä muut yleiset alueet. Liikenneväyliin kuuluvat kaavateiden ylläpito. Vastuuhenkilö: Hallintopäällikkö Yleisten alueiden kustannustehokas hoito Yleisten alueiden kustannukset Kylätien ylläpito vastuun siirtyminen kunnalle ei aiheuta merkittävää kokonaiskustannusten nousua Keskustan osayleiskaavoitus Kaavoituksen eteneminen Keskustan osayleiskaava valmis Kylätien siirtyminen kunnan vastuulle Kylätien kokonaisuuden valvonta Kylätie on saneerattu sopimuksen mukaisesti ja haltuunotto tehty Tekniset palvelut TOIMINTATUOTOT 6 000 7 300 21,7 1 300 TOIMINTAKULUT -328 887-313 548-4,7 15 339 TOIMINTAKATE 0-322 887-306 248-5,2 16 639 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -71 804-55 649-22,5 16 155 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 0-394 691-361 897-8,3 32 794 KUNNAN JOHTO YHTEENSÄ TOIMINTATUOTOT 386 876 438 538 416 710-5,0-21 828 TOIMINTAKULUT -2 156 409-2 470 506-2 396 571-3,0 73 935 TOIMINTAKATE -1 769 534-2 031 968-1 979 861-2,6 52 107 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -407-71 978-55 649-22,7 16 329 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -1 769 940-2 103 946-2 035 510-3,3 68 436
27 15000 KUNNAN KEHITTÄMISEN TOIMIALA ELINKEINOTOIMINTA Elinkeinotoimi toteuttaa kunnan voimassa olevaa kuntastrategiaa ja elinkeino-ohjelmaa toiminnoissaan. Elinkeinotoimi vastaa kunnan markkinoinnista, valittuihin asiakasryhmiin kohdistettavista toimista (vapaa-ajan asukkaat, tulomuuttajat, yritykset ja kyläyhdistykset), yritysten ja matkailijoiden neuvontapalveluiden järjestämisestä, toimialakehittämisestä ja yhteistyöstä eri toimijoiden kanssa. Retkiluistelupoolin vetovastuu ja kunnan strategisten hankkeiden osatoteuttamisvastuu on elinkeinotoimella. Vastuuhenkilö: kehittämispäällikkö Yritys- ja matkailuneuvontapalvelut saatavilla Valittujen asiakasryhmien kontaktointi (vapaa-ajan asukkaat, tulomuuttajat, yrittäjät ja kyläyhdistykset) Kunnan infotaulut ja esitemateriaalit saatetaan ajan tasalle Yritysten nettomuutos Henkilökohtainen matkailuneuvonta Järjestettyjen tapaamisten määrä ja osallistujamäärä Facebook seuraajat ja sähköisen uutiskirjeen tilaajat Infotaulut ja esitemateriaalit on toteutettu Yritysten määrän muutos positiivinen Matkailuneuvontapalvelu saatavilla ympärivuoden ja matkailuneuvontapiste auki kesäaikana Suunnitellut tapaamiset ja kirjalliset yhteydenotot valittujen asiakasryhmien kanssa on toteutettu Sähköisten tiedotteiden seuraajien määrä kasvava Lähestymisteiden päivitetyt infotaulut ja esitemateriaalit ovat asiakkaiden käytössä TP TA+Muut TA Muutos Muutos Elinkeinotoiminta TOIMINTATUOTOT 8 384 26 250 100 26250 TOIMINTAKULUT -197 455-267 253-266 961-0,1 292 TOIMINTAKATE -189 070-267 253-240 711-9,9 26542
28 KIINTEISTÖT Kunnan kiinteistöt kuuluvat kunnan kehittämisen toimialan hallintoon, pois lukien sivistystoimen kiinteistöt. Kiinteistöille tuotettavat palvelut ostetaan Järvi-Saimaan Palvelut Oy:ltä. Yhtiön kiinteistöhuolto vastaa osakaskuntien kiinteistöjen ylläpidosta erikseen laadittavan ylläpito-ohjelman ja vastuujakotaulukon mukaisesti. Yhtiö tuottaa mm. seuraavia palveluita: rakennusten ja kiinteistöön kuuluvien alueiden vuosittaiset kunnossapito-ohjelman mukaiset kunnossapitotyöt; kiinteistöjen lämpö, sähkö, jätehuolto, vesi- ja jätevesi erillisen vastuujakotaulukon mukaisesti; kiinteistöjen riskienhallintapuutteiden raportointi; kiinteistöjen vakuutusturvan riittävyydestä huolehtiminen, kiinteistöautomaation ylläpito ja kehittäminen sekä osallistuminen valmius- ja poikkeusolotilanteisiin. Lisäksi yhtiöltä ostetaan kiinteistöihin tarvittavat siivous- ja puhtaanapitopalvelut. Vastuuhenkilö: kehittämispäällikkö Kaikki vuokrattavissa olevat teollisuustilat ja asunnot ovat käytössä Myyntiin tulevat kiinteistöt saadaan kaupaksi Perustetaan kunnan vuokrataloyhtiö ja teollisuustiloja hallinnoiva yhtiö Teollisuustilojen käyttöaste Asuntojen käyttöaste Myynnissä olevien kiinteistöjen muutos Yhtiöt on merkitty kaupparekisteriin Yhtiöille on valittu hallitus ja toimihenkilöt 100 % vuokrattavissa olevista Molemmat koulukiinteistöt ja SiRiKe kiinteistö saadaan myytyä. Yhtiöt on perustettu ja aloittaneet toimintansa TP TA+Muut TA Muutos Muutos Kiinteistöt TOIMINTATUOTOT 1 617 738 2 064 564 2 114 521 2,4 49 957 TOIMINTAKULUT -1 216 412-1 562 549-1 568 038 0,4-5489 TOIMINTAKATE 401 326 502 015 546 483 8,9 44 468 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -544 498-613 679-645 920 5,3-32 241 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -143 172-111 664-99 437-10,9 12 227
29 HANKKEET Rantasalmen kunta on mukana päättämissään kuntastrategian toimintalinjoja tukevissa hankkeissa, joko kumppanina tai hallinnoijana. Rantasalmen kunta on mukana Rajupusu Leaderin ohjelmakauden kuntarahoituksessa. Vastuuhenkilö: kehittämispäällikkö Valokuituhankkeen rakentaminen käynnistyy Porosalmentien asfaltointi toteutuu suunnitelman mukaisesti Rakennetut valokuitumetrit Asfaltointi Valokuituhankkeen ensimmäinen rakentamisvaihe toteutuu hankesuunnitelman mukaisesti Porosalmentien asfaltointi valmis Kumppanuushankkeet toteutuvat suunnitelman mukaisesti ja maksuosuudet maksatetaan sovitusti ja ajallaan Määrälliset, laadulliset ja taloudelliset tavoitteet Kuntaosuuden maksatukset Hankkeiden määrälliset, laadulliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuvat suunnitelman mukaisesti Kuntaosuudet maksatetaan suunnitelman mukaisesti Hankkeet TOIMINTATUOTOT 10 300 640 798 100 640 798 TOIMINTAKULUT -59 088-44 009-855 453 1843,8-811 444 TOIMINTAKATE -48 788-44 009-214 655 387,8-170 646 Perustelut: Rantasalmen kunta on mukana kuntarahoitusosuudella päättämissään kehittämishankkeessa. Yksittäisiin rahoitusosuuksiin on varattu 15.000 määräraha uusille hankkeille. Leader -rahoitus on varattu ohjelmakauden rahoituskehyksen mukaisesti. Kunnalla on kolme hallinnoitavaa hanketta, Raudanvedet II -, Porosalmentien asfaltointi ja Rantasalmen Kyläverkko hankkeet, joihin on tehty määrärahavaraukset hankesuunnitelmien mukaisesti. Rantasalmen kyläverkko hanke ja Porosalmentien asfaltointi ovat kokonaiskustannuksiltaan niin merkittäviä, että ne nostavat hankkeiden ja kehittämisen toimialan toimintakustannuksia merkittävästi. Rantasalmen kunnan omat hankkeet 2016 Tulot Kulut Kunnan osuus % Rauanvedet II 10200-14700 -4 500 30,6 Rantasalmen Kyläverkko -hanke 291510-369000 -77 490 21,0 Porosalmentien asvaltointi 339088-423860 -84 722 20,0 YHTEENSÄ 640798-807560 -166 712
30 MAA- JA METSÄTILAT Rantasalmen kunnan maa- ja metsäomaisuutta hoidetaan kannattavasti. Metsäomaisuuden hoidossa toteutetaan voimassa olevaa metsäsuunnitelmaa. Metsäomaisuuden hoitotoimet suunnitellaan ja toteutetaan voimassa olevan hoitosopimuksen mukaisesti. Maanvuokraus ja yksityisteiden velvoitteet hoidetaan sopimusten ja osakkuuksien vaatimalla tavalla. Vastuuhenkilö: kehittämispäällikkö Metsäomaisuuden hoitaminen metsäsuunnitelman mukaisesti Metsänmyyntitulot 300.000 Uudistamis- ja hoitotöitä tehty x ha Myyntitulot toteutuvat suunnitellusti Hoitotyöt toteutuvat suunnitellusti Maa- ja metsätilat TOIMINTATUOTOT 823 504 332 500 313 101-5,8-19 399 TOIMINTAKULUT -130 180-117 991-117 448-0,5 543 TOIMINTAKATE 693 324 214 509 195 653-8,8-18 856 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -306-314 -320 1,9-6 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 693 018 214 195 195 333-8,8-18 862
31 MAASEUTU- JA LOMATOIMI MAASEUTUTOIMI Palvelusuunnitelma: Maaseututoimi on osa Rantasalmen kunnan kehittämisen toimialaa. Maaseutuhallinto on Rantasalmen maaseutulautakunnan (yhteislautakunta) alainen palvelu- ja tulosyksikkö, joka hoitaa maaseutuhallinnon tehtävät Joroisten, Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan kuntien alueella. Asiakaspalvelupisteet toimivat kaikissa yhteistoiminta-alueen kunnissa. Vastuuhenkilö: Maaseutupäällikkö Rantasalmen yhteistoiminta-alue on Suomen kymmenen tehokkaimman yhteistoiminta-alueen joukossa. Tuenhakijat / maataloustukien hallinnointiin käytetty henkilötyövuosi (htv). 10 tehokkaimman yhteistoimintaalueen / kunnan joukossa Maaseututoimi TOIMINTATUOTOT 162 249 182 850 160 479-12,2-22 371 TOIMINTAKULUT -214 942-232 636-214 193-7,9 18 443 TOIMINTAKATE -52 693-49 786-53 714 7,9-3 928 Tunnusluvut TP 2012 TP 2013 TP TA 2015 TA 2016 Henkilöstö, htv 4,0 3,7 4,0 3,8 (muut. 3,3 htv) 3,3 Aktiivimaatiloja 693 826 783 780 740 Käsitelty tukia milj. 19,69 22,02 21,08 21,0 20,0 Vuoden 2012 henkilöstömäärä sisältää myös työvoiman myynnin Sulkavalle 0,2 htv. Vuoden 2015 henkilöstömäärä (htv) pieneni talousarviomuutoksen myötä 3,3 htv:een. Perustelut: Tehtävien määräysten mukainen eriyttäminen vaatii tietyn henkilöstömäärän. Sijaisuuksiin ja pienempiin tehtäväkokonaisuuksiin varaudutaan vastavuoroisin ostopalvelusopimuksin.
32 LOMATOIMI Lomatoimi perustuu v. 2007 tehtyyn toimeksiantosopimukseen rahoittaja, Melan:n kanssa. Lomituspalvelun toiminta-alue muodostuu Joroisten, Juvan, Rantasalmen, Sulkavan kunnista ja Savonlinnan kaupungin länsiosasta. Vastuuhenkilö: Lomituspäällikkö Vuosilomalomitus 26 päivää yrittäjän mukaan. Sijaisapupyynnöt pystytään toteuttamaan lomitustarpeen mukaisesti. Vuosilomapäivien määrä. Toteutuneet päivät / lomituspyynnöt. Lakisääteiset 26 päivää. Tavoite toteutuu Lomatoimi TOIMINTATUOTOT 3 465 643 3 267 179 3 127 554-4,3-139 625 TOIMINTAKULUT -3 377 913-3 263 993-3 126 037-4,2 137 956 TOIMINTAKATE 87 730 3 186 1 517-52,4-1 669 Tunnusluvut TP TA 2015 TA 2016 Lomapäivät 16 532 16 800 16 584 Lomituspäivän kesto / h 6,28 6,50 6,50 Tunnusluvut Tunnusluku TP 2012 TP 2013 TP TA 2015 TA 2016 Lomituspäivät 18 122 17 801 16 532 16 800 16 584 Lomituspäivän kesto / h 6,50 6,56 6,28 6,50 6,50 Perustelut: Maaseutu- ja lomatoimi yhteensä TOIMINTATUOTOT 3 627 892 3 450 029 3 288 033-4,7-161 996 TOIMINTAKULUT -3 592 856-3 496 629-3 340 230-4,5 156 399 TOIMINTAKATE 35 037-46 600-52 197 12-5 597
33 KUNNAN KEHITTÄMISEN TP TA+Muut TA Muutos Muutos TOIMIALA YHT. TOIMINTATUOTOT 6 087 818 5 847 093 6 382 703 9,2 535 610 TOIMINTAKULUT -5 195 990-5 488 431-6 148 130 12-659 699 TOIMINTAKATE 891 828 358 662 234 573-34,6-124 089 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -544 804-613 993-646 240 5,3-32 247 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 347 024-255 331-411 667 61,2-156 336
34 20000 PERUSTURVAN TOIMIALA Suomen Terveystalo Oy tuottaa Rantasalmen kunnalle sosiaalipalvelut ja terveyspalvelut. Suomen Terveystalo Oy tuottaa lähes kaikki SOTE-palvelut Rantasalmen kunnalle määräaikaisella (4 + 2 vuotta) ja kiinteällä hinnoittelulla. Strategian seuranta ja valvonta on erikseen nimetyllä ohjausryhmällä. Perusturvaan kuuluvat sosiaalihuoltolain ja muun sosiaalipalveluja koskevan lainsäädännön mukaiset viranomaispalvelut tuottaa Juvan kunta. Viranomaispalvelua varten kunnanhallituksen alaisuudessa toimii jaosto (yksilöjaosto). Kunnassa tulee olla nimetty virkalääkäri. Virkalääkäri palvelujen ostaminen tapahtuu Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymältä (Sosteri). Ympäristöterveydenhuollon palvelut hankitaan Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymältä (Sosteri) Sosiaalipalvelualue jakaantuu sosiaalipalveluihin, perusturvan viranomaistoimintaan, sosiaalityöhön, ympäristöterveyden huoltoon, terveyspalveluihin sekä terveydenhuollon eläkemenoihin. SOSIAALIPALVELUT / TERVEYSTALO Suomen Terveystalo Oy tuottaa Rantasalmen kunnalle sosiaalipalvelut sopimuksen mukaan. Sosiaalipalveluihin kuuluvat hoiva- ja hoitopalvelut, aikuissosiaalityö sekä vammaispalvelut. Sopimuksessa on sovittu palvelutuotannon sitovat tavoitteet sekä tarvittavat sanktiot. Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Vammaispalvelun koordinointi yhteistyössä kunta, Terveystalo ja perusturvan viranomaistoiminta Sosiaalipalvelut / Terveystalo Pitkän aikavälin suunnitelma TP TA+Muut 2015 Suunnitelma valmis TA 2016 Muutos % Muutos TA16-TA15 TOIMINTATUOTOT 200 000 714 542 257,3 514 542 TOIMINTAKULUT -6 650 203-6 981 061 5,0-330 858 TOIMINTAKATE 0-6 450 203-6 266 519-2,8 183 684 Perustelut: Toimintatuotoissa ja toimintakuluissa on huomioitu sosiaalipalvelujen maksuja (mm. omaishoidontuki, työmarkkinatuen kuntaosuus), jotka Rantasalmen kunta maksaa ja laskuttaa ne edelleen Suomen Terveystalo Oy:ltä.
35 PERUSTURVAN VIRANOMAISTOIMINTA JA MUU TOIMINTA Juvan kunta tuottaa Rantasalmen kunnalle sosiaalihuoltolain ja muun sosiaalipalveluja koskevat lainsäädännön mukaiset viranomaistehtävät. Suomen Terveystalo Oy ostaa Juvan kunnalta koulukuraattorin sekä kuntouttavan työtoiminnan palvelut. Näitä tehtäviä hoitaa virassa oleva sosiaalityöntekijä. Virkalääkärin työpanos hankitaan Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymältä (Sosteri). Perusturvan ateriapalvelut tuottaa JärviSaimaan Palvelut Oy. Rantasalmen kunta laskuttaa ateriapalvelut perusturvan asiakkailta. Vastuuhenkilö: sosiaalipalvelupäällikkö Saumaton yhteistyö toimijoiden välillä Työhyvinvointi Hyvinvointi mittaus on tehty ja toimenpiteet arvoitu. Perusturvan viranomaistoiminta TOIMINTATUOTOT 415 000 415 405 0,1 405 TOIMINTAKULUT -630 000-651 466 3,4-21 466 TOIMINTAKATE 0-215 000-236 061 9,8-21 061
36 SOSIAALITYÖ Toimeentuloturva on osa sosiaalityötä. Toimeentuloturva sisältää toimeentulotuen, täydentävän toimeentulotuen, ehkäisevän toimeentulotuen sekä kuntouttavan työtoiminnan. Vastuuhenkilö: sosiaalipalvelupäällikkö Toimeentulotuki Aktivointituki Toimeentulotuen euromäärä Alle 25-vuotiaiden toimeentulotukiasiakkaiden määrä Passiivisesti työmarkkinatukea saaneiden määrä, keskimäärin/kk Kuntouttavassa työtoiminnassa olevien määrä/vuosi Toimeentulotuen määrä saadaan säilymään nykyisellä tasolla tai alenemaan. Kunnan osoittama aktivointituki hyödynnetään täysimääräisesti. Sosiaalityö TOIMINTATUOTOT 196 925 155 000 132 800-14,3-22 200 TOIMINTAKULUT -2 042 866-311 209-275 311-11,5 35 898 TOIMINTAKATE -1 845 941-156 209-142 511-8,8 13 698 Tunnusluvut Tunnusluku TP 2012 TP 2013 TP TA 2015 TA 2016 Toimeentulotukea saavien kotitalouksien määrä/vuosi 167 171 155 150 150 Sosiaalipalvelualue yhteensä TOIMINTATUOTOT 1 721 874 770 000 1 262 747 64 492 747 TOIMINTAKULUT -7 186 596-7 591 412-7 907 838 4,2-316 426 TOIMINTAKATE -5 464 722-6 821 412-6 645 091-2,6 176 321 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -119 997 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -5 584 719-6 821 412-6 645 091-2,6 176 321
37 YMPÄRISTÖTERVEYSDENHUOLTO Ympäristöterveydenhuollon palvelut ostopalveluna Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymältä (Sosteri). Ympäristöterveydenhuolto sisältää eläinlääkinnän sekä terveysvalvonnan. Vastuuhenkilö: hallintopäällikkö Saumaton yhteistyö toimijoiden välillä Sosterin strategiset tavoitteet Sosterin asettamien tavoitteiden täyttyminen Ympäristöterveydenhuolto TOIMINTAKULUT -245 000-240 168-2 4 832 TOIMINTAKATE 0-245 000-240 168-2 4 832 Tunnusluvut Tunnusluku TP 2012 TP 2013 TP TA 2015 TA 2016 Terveysvalvonnan suoritteet 367 372 381 300 300 Eläinlääkinnän hyötyeläinkäynnit 809 910 856 870 750 Eläinlääkinnän pieneläinkäynnit 434 511 518 400 500
38 TERVEYSPALVELUT / TERVEYSTALO Suomen Terveystalo Oy tuottaa Rantasalmen kunnalle tarvittavat terveyspalvelut sopimuksen mukaisesti. Terveyspalvelut sisältävät erikoissairaanhoidon, vastaanottopalvelut, hammashuollon, mielenterveyspalvelut, kuntoutuspalvelut sekä perhepalvelut. Sopimuksessa on sovittu palvelutuotannon sitovat tavoitteet sekä tarvittavat sanktiot. Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Kunnanhallitus valvoo sopimuksen mukaisia sitovia tavoitteita Palvelutuotannon sitovat tavoitteet Ei tarvetta sanktioihin Terveyspalvelut / Terveystalo TOIMINTAKULUT -8 008 977-7 767 940-3 241 037 TOIMINTAKATE 0-8 008 977-7 767 940-3 241 037
39 TERVEYDENHUOLTO / ELÄKEMENOT Eläkeperusteiset menot / vastuut siirtyneistä terveydenhuollon palvelussuhteista. Eläkemenoperusteisen maksun määrän vaikuttaa mm. kuntayhtymien purkautumiset (Savonlinnan perusterveydenhuollon kuntayhtymä, Etelä-Savon mielisairaalan kuntayhtymä yms.) Vastuuhenkilö: Hallintopäällikkö Terveydenhuolto / eläkemenot TOIMINTAKULUT -190 800-177 134-7,2 13 666 TOIMINTAKATE 0-190 800-177 134-7,2 13 666 Terveydenhuolto yhteensä TOIMINTAKULUT -11 826 537-8 444 777-8 185 242-3,1 259 535 TOIMINTAKATE -11 826 537-8 444 777-8 185 242-3,1 259 535 PERUSTURVAN TOIMIALA YHTEENSÄ TP TA+Muut 2015 TA 2016 Muutos % Muutos TA16-TA15 TOIMINTATUOTOT 1 721 874 770 000 1 262 747 64 492 747 TOIMINTAKULUT -19 013 133-16 036 189-16 093 080 0,4-56 891 TOIMINTAKATE -17 291 259-15 266 189-14 830 333-2,9 435 856 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -119 997 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -17 411 256-15 266 189-14 830 333-2,9 435 856