Frm Failand t Winland turvallisuuden kknaisarviinti Tilakrtit päätekijälle: Päivitetty: 9.1.2019 Hum! Näissä tilakrteissa esitetyt arvit n tehty Winland-hankkeen työryhmässä asiantuntijahaastattelujen ja Winlandin työpajjen phjalta. Ne vat tämänhetkisiä suuntaa-antavia arviita ja vain yksi näkökulma asiaan, mutta jstain tisesta näkökulmasta katsttuna arvi vi lla hyvinkin erilainen. Tisaalta arviinnin yhtenä tavitteena n tunnistaa, mistä asiista llaan samaa ja mistä eri mieltä. Täten tamme mieluusti vastaan myös mia näkemyksiänne, jiden perusteella arviita vidaan päivittää. Kmmentteja ja humita vi lähettää sitteeseen: jyri.mustajki@ymparist.fi
turvallisuuden kknaisarviinti - khtainen tilakrtti Lainsäädäntö Kytkökset rukaan ja energiaan Tilan arviinti 3.1. Maataluden vesitaluden (vedentt, kulutus, kuivatus) ja kurmituksen hallinta Nykytila: - - Nykytila heikk/humattavasti tavitteen mukaista hunmpi Trendi: - n tilan arviidaan heikkenevän jnkin verran vuteen 2030 mennessä Maatalus n Sumen vesistöjen suurin kurmittaja. Ilmastnmuuts vi lisätä sadantaa, mutta tisaalta lisätä kuivuutta kesällä, mitkä vivat mlemmat lisätä ravinne- ja kiintainekurmitusta. Peltjen hyvällä kuivatustilalla n merkittävä ravinne- ja kiintainekurmitusta vähentävä vaikutus, ja jatkssa n dtettavissa runsaasti rappeutuneiden ja umpeenkasvaneiden jitusten peruskrjauksia. Uhkana n ilmastnmuutksen ennakitua npeampi eteneminen, sekä kulutustttumusten muutkset, jtka tisaalta vivat lihansyönnin vähenemisen myötä vähentää kurmitusta, mutta tisaalta tuntiruan vähenemisen myötä lisätä sitä. Kytkökset: Ei juurikaan vaikutusta energiaturvallisuuteen vimaan liittyvällä vusisäännöstelyllä vidaan ehkäistä tulvia, mutta tisaalta minimivirtaamat vivat pienentyä säännöstelyn vuksi Peltjen vesitaluden hyvä hallinta n edellytys peltviljelylle. Maataluden kurmituksen hyvällä hallinnalla n vaikutuksia ruantutannssa käytettävän veden laatuun Kulutustttumusten muuts (tuntiruuan vähentäminen, kasvisrukavali) vaikuttavat maataluteen. Ruuantutannn aiheuttamat ravinteet vesistöissä. Peltjen mukkaus vaikuttaa maan rakenteeseen ja ravinteiden situtumiseen. Ajanmukaisuus: - Lainsäädäntö n sin vanhentunut ja sen ajantasaistamiseen n khtalaisen suuri tarve Hajakurmituksen sääntely ja sen nykyiset puutteet vat lennaisia kysymyksiä vesien tilan säilyttämisen ja parantamisen kannalta. Siihen liittyy kuitenkin mniultteinen keinvalikima, jssa maataluden tukitimenpiteet vat usein lainsäädäntöä keskeisempiä hjauskeinja. Viimeisin tutkimus n kuitenkin tunut esille tarpeen yksinkertaistaa ja terävöittää kansallista maataluden vesistöpäästöjen nrmihjausta.
Yhteenvet Tiet ja timenpiteet Asiasta n melk vähän tutkimustieta ja lisätutkimukselle n tarvetta asian tilan tai Nykytiedn tas: - siihen liittyvän päätöksenten laadun edistämiseksi Kierttalus n ajankhtainen tutkimusaihe ja fsfrin talteentta yms., tutkitaan ja rahitetaan paljn (bihiili, ravinteiden kierrätys, lumu-menetelmät jne.). Sumen peltjen kuivatustilaa n kartitettu viimeksi 1990-luvun alussa ja nykytilanteen selvittäminen lisi tärkeää. Lunnnmukaisten menetelmien timivuudesta tarvitaan lisää tutkimustieta ja kierttaluteen vi liittyä paljn uusia innvaatiita, jiden tteuttamiseen tarvitaan lisätutkimusta. Esim. fsfrin talteentta yms. tutkitaan ja rahitetaan paljn. Bihiili, ravinteiden kierrätys, lumu-menetelmät ja muut innvaatit maanparannukseen ja peltjen vesitaseen hallintaan. 3.1. Maataluden vesitaluden (vedentt, kulutus, kuivatus) ja kurmituksen hallinta KYTKÖKSET VESI ENERGIA VESI RUOKA TIEDON TASO NYKYTILA TRENDI 2030 (Tilan muuts) Maatalus n Sumen vesistöjen suurin kurmittaja. Ilmastnmuuts vi lisätä sadantaa, mutta tisaalta lisätä kuivuutta kesällä, mitkä vivat mlemmat lisätä ravinne- ja kiintainekurmitusta. Peltjen hyvällä kuivatustilalla n merkittävä ravinne- ja kiintainekurmitusta vähentävä vaikutus. Uhkana n ilmastnmuutksen ennakitua npeampi eteneminen, sekä kulutustttumusten muutkset, jtka tisaalta vivat lihansyönnin vähenemisen myötä vähentää kurmitusta, mutta tisaalta tuntiruan vähenemisen myötä lisätä sitä. Maataluden kurmituksen hyvällä hallinnalla n suria psitiivisa vaikutuksia ruantutannssa käytettävän veden laatuun ja kulutustttumusten muuts (tuntiruuan vähentäminen, kasvisrukavali) vaikuttavat maataluteen. Kierttalus n ajankhtainen tutkimusaihe ja fsfrin talteentta yms., tutkitaan ja rahitetaan paljn. Lunnnmukaisten menetelmien timivuudesta tarvitaan lisää tutkimustieta. Bihiili ja muut innvaatit vivat tuda uusia ratkaisuja maanparannukseen ja peltjen vesitaseen hallintaan. TILA LAINSÄÄDÄNNÖN AJANTASAISUUS Värien yleinen tulkinta: Erittäin hyvä Merkittävä psitiivinen tai negatiivinen kytkös Hyvä Psitiivinen tai negatiivinen kytkös Ei hyvä eikä hun Ei kytköstä tai heikk kytkös Hun Erittäin hun (Yksityiskhtaisemmat kuvaukset arviintiasteikista Asteikt-välilehdellä)
turvallisuuden kknaisarviinti - khtainen tilakrtti Lainsäädäntö Kytkökset rukaan ja energiaan Tilan arviinti 3.2. Tellisuuden vedenkäytön ja kurmituksen hallinta Nykytila: - Nykytila välttävä/jnkin verran tavitteen mukaista hunmpi Trendi: - n tilan arviidaan heikkenevän jnkin verran vuteen 2030 mennessä Metsätellisuuden prsessit vat pääsäntöisesti erittäin tehkkaita, mutta kaivstellisuuden vesitaluden hallinnassa n llut suuria ngelmia, jskin kaivstellisuuden prsessit vaihtelevat malmista riippuen. Uusia bitutetehtaita rakennetaan, mutta niissä vedenkäytön tehkkuus ja puhdistamjen tehkkuus vat letettavasti huippulukkaa. Ilmastnmuutksen kiihtyminen saattaa kuitenkin tiukentaa päästöikeuksia ja uusien raaka-aineiden tarve aiheuttaa painetta lisätä kaivstellisuutta. Kytkökset: Tellisuuden vedentlla merkitystä jissakin vesistöissä (Kymijki), mutta vaikutus vesivimatutantn lematn Ei merkittäviä kytköksiä Tellisuuden vedenkäyttö vi lla kilpaileva tekijä kuivuustilanteessa. Tellisuus vi pilata ruantutannssa tarvittavaa vettä. Maataluden kastelu kilpaileva tekijä kuivuustilanteessa Lainsäädäntö n sin vanhentunut ja sen ajantasaistamiseen n khtalaisen suuri Ajanmukaisuus: - tarve Pistekurmitus n saatu Sumessa ikeudellisin keinin verraten hyvin kuriin. Kaivsten vesistövaikutusten sääntelyyn n liittynyt kuitenkin ngelmia. Sääntelyn ajantasaistamisen tarpeet liittyvät erityisesti erilaisten vesistö- ja muiden lsuhteiden hallintaan sekä yhteisvaikutusten humin ttamiseen. Lisäksi n epäselvää, kanavituvatk esimerkiksi bitutetehtaiden sulfaattipäästöihin liittyvät tieteelliset epävarmuudet riittävällä tavalla ympäristölupaharkintaan.
Yhteenvet Tiet ja timenpiteet Nykytiedn tas: + Tellisuuden vedenkäyttö n tilastitu riittävällä taslla etenkin suurtellisuuden salta. Uusia ratkaisumahdllisuuksia liittyy esimerkiksi vesien ja ravinteiden kierrättämisen uusiin menetelmiin. 3.2. Tellisuuden vedenkäytön ja kurmituksen hallinta KYTKÖKSET VESI ENERGIA Asiasta n melk runsaasti tutkimustieta, ja suurta tarvetta lisätutkimukselle ei le VESI RUOKA TIEDON TASO NYKYTILA TRENDI 2030 (Tilan muuts) Metsätellisuuden prsessit vat pääsäntöisesti erittäin tehkkaita, mutta kaivstellisuuden vesitaluden hallinnassa n llut ngelmia. Uusia bitutetehtaita rakennetaan, mutta niissä vedenkäytön ja puhdistamjen tehkkuus vat letettavasti huippulukkaa. Ilmastnmuutksen kiihtyminen saattaa kuitenkin tiukentaa päästöikeuksia ja uusien raaka-aineiden tarve aiheuttaa painetta lisätä kaivstellisuutta. Tellisuuden vedentn vaikutus vesivimatutantn lematn, jskin vi lla kilpaileva tekijä kuivuusilanteessa. Tellisuus vi myös pilata ruuantutannssa tarvittavaa vettä. Tellisuuden vedenkäyttöä n tilastitu riittävällä taslla etenkin suurtellisuuden salta ja uusia ratkaisumahdllisuuksia liittyy esimerkiksi vesien ja ravinteiden kierrättämisen uusiin menetelmiin. TILA LAINSÄÄDÄNNÖN AJANTASAISUUS Värien yleinen tulkinta: Erittäin hyvä Merkittävä psitiivinen tai negatiivinen kytkös Hyvä Psitiivinen tai negatiivinen kytkös Ei hyvä eikä hun Ei kytköstä tai heikk kytkös Hun Erittäin hun (Yksityiskhtaisemmat kuvaukset arviintiasteikista Asteikt-välilehdellä)
turvallisuuden kknaisarviinti - khtainen tilakrtti Lainsäädäntö Kytkökset rukaan ja energiaan Tilan arviinti 3.3. ntutannn kestävyys Nykytila: - Nykytila välttävä/jnkin verran tavitteen mukaista hunmpi Trendi: n tilan arviidaan säilyvän nykyisellään ntutannn kestävyyden vaikutukset nykyisellään liittyvät lähinnä kaljen nusuesteisiin ja turvetutantn. Uusien vesivimalaitsten rakentamista ei le näköpiirissä (Sierilä Kemijella mahdllinen pikkeus), eikä vanhjen laitsten mdernisinnilla ja tehnnstilla liene suuria vaikutuksia, sillä ne eivät muuta nykyisiä säännöstelykäytäntöjä. Ilmastnmuutksen kiihtyminen saattaa tiukentaa päästöikeuksia. Kytkökset: ntutannn vesistövaikutuksilla vaikutusta timinnan (erityisesti vesivima, turvetutant) maineeseen, yleiseen hyväksyttävyyteen ja luvitukseen. viman lyhytaikaissäädöllä suuri merkitys Sumen sähköntutantjärjestelmässä ja sillä vaikutuksia erityisesti jkivesistöissä. stösäännöstelyissä yhteensvitetaan usein vesivimatutannn ja maataluden intressejä. Jskus intressit vat samansuuntaisia, jskus vastakkaisia. stösäännöstelyissä tetaan humin peltviljelyn tavitteita (riittävä kuivatustila eikä tulvia) ja sitä kautta vaikutusta vesivimatutantn. Ajanmukaisuus: - Lainsäädäntö n sin vanhentunut ja sen ajantasaistamiseen n khtalaisen suuri tarve vimaluvat vat sittain vanhentuneita eikä niissä le välttämättä tettu kalatalusasiita ja vaelluskaljen elinkierrn edistämistä kknaisvaltaisesti humin. Tuuliviman sääntely ja luvitus sekä sen ympäristövaikutusten hallinta n sin epäselvää. Ilmasttavitteiden näkökulmasta lisi tärkeä päästä mahdllisimman npeasti ern kivihiilen ja turpeen käytöstä.
Yhteenvet Tiet ja timenpiteet Nykytiedn tas: Asiasta n j jnkin verran tutkimustieta, mutta uudella tutkimuksella vidaan edistää asian tilaa tai siihen liittyvän päätöksenten laatua Teknisesti tiedn tas n hyvä liittyen kaljen nusuun ja alasvaellukseen rakennetuissa jissa, lunnnmukaisten hitusumien eklgiseen merkitykseen ja turvetutannn vesistövaikutuksiin. Pliittisesta tai laillisesta näkökulmasta katsttuna asiihin liittyy kuitenkin avimia kysymyksiä. Uusia ratkaisumahdllisuuksia n esim. vaelluskaljen ja vesiviman yhteensvittamisen menetelmien kehittämisessä. 3.3. ntutannn kestävyys KYTKÖKSET VESI ENERGIA VESI RUOKA TIEDON TASO NYKYTILA TRENDI 2030 (Tilan muuts) ntutannn kestävyyden vaikutukset nykyisellään liittyvät lähinnä kaljen nusuesteisiin ja turvetutantn ja uusien vesivimalaitsten rakentamista ei le näköpiirissä. Ilmastnmuutksen kiihtyminen saattaa tiukentaa päästöikeuksia ja energiantutannn vesistövaikutuksilla vaikutusta timinnan (erityisesti vesivima, turvetutant) maineeseen, yleiseen hyväksyttävyyteen ja luvitukseen. Lyhytaikaissäädöllä n suuri merkitys Sumen sähköntutantjärjestelmässä ja sillä n vaikutuksia erityisesti jkivesistöissä. viman mukaan tehtävällä säännöstelyllä n vaikutuksia maataluteen. Teknisesti tiedn tas n hyvä liittyen kaljen nusuun ja alasvaellukseen rakennetuissa jissa, lunnnmukaisten hitusumien eklgiseen merkitykseen ja turvetutannn vesistövaikutuksiin. Pliittisesta tai laillisesta näkökulmasta katsttuna asiihin liittyy kuitenkin avimia kysymyksiä. Uusia ratkaisumahdllisuuksia n esim. vaelluskaljen ja vesiviman yhteensvittamisen menetelmien kehittämisessä. TILA LAINSÄÄDÄNNÖN AJANTASAISUUS Värien yleinen tulkinta: Erittäin hyvä Merkittävä psitiivinen tai negatiivinen kytkös Hyvä Psitiivinen tai negatiivinen kytkös Ei hyvä eikä hun Ei kytköstä tai heikk kytkös Hun Erittäin hun (Yksityiskhtaisemmat kuvaukset arviintiasteikista Asteikt-välilehdellä)
turvallisuuden kknaisarviinti - khtainen tilakrtti Lainsäädäntö Kytkökset rukaan ja energiaan Tilan arviinti 3.4. Lunnnvarjen kestävä hyödyntäminen (ml. metsä/kalatal., kaivstell., turvetut.) Nykytila: - - Nykytila heikk/humattavasti tavitteen mukaista hunmpi Trendi: - n tilan arviidaan heikkenevän jnkin verran vuteen 2030 mennessä Metsien jitukset ja hakkuut aiheuttavat kurmitusta, samin turvetutant. Kaivstiminnalla ja kalankasvattamilla n myös selkeä vaikutus vesistöihin. Uusien kaivsten perustamiselle n painetta, esim. harvinaisten maametallien kysynnän kasvaessa maailmalla. Metsähakkuiden n myös dtettavissa lisääntyvän merkittävästi bitaluden tarpeisiin vastaamiseksi. Uhkana n kaivstellisuuden hallitsematn kasvu ja heikk sääntely sekä metsätellisuuden mahdllisten uusien investintien aiheittama paine lisätä myös hakkuita. Kytkökset: Metsätaluden vesistövaikutuksilla vi lla vaikutusta metsätaluden maineeseen ja yleiseen hyväksyttävyyteen sekä sitä kautta esim. hakkuumääriin. Myös bienergian tutannn kasvu vi vaikuttaa niihin. ntutannlla kielteisiä vaikutuksia kalataluteen (samentuminen, liettyminen) Turpeenkäytöllä n myös vaikutuksia ja sen suus Sumen energiantutannsta n nin 6-7%. Js metsähakkuita lisätään biplttaineiden takia, niin sillä n vaikutus vesiin. Lunnnvarjen käyttö vi heikentää kastelussa tarvittavan veden laatua. Ei lennaisia kytköksiä Ajanmukaisuus: - Lainsäädäntö n sin vanhentunut ja sen ajantasaistamiseen n khtalaisen suuri tarve Kaivstellisuuden ympäristövaikutusten hallinta ympäristönsujelulain mukaisen luvituksen keinin n sittautunut viime vusina haastavaksi. Lisääntyvän metsätaluden vesistövaikutusten hillintään ei juurikaan le ikeudellisia instrumentteja. Kalankasvatuksen lisääminen vi edellyttää uusia ikeudellisia keinja sen kurmituksen hillintään.
Yhteenvet Tiet ja timenpiteet Nykytiedn tas: + Tieta n lemassa: mm. kestävä ja hyväksyttävä kaivstellisuus -hankkeessa (SAM) n kehitetty työkaluja kaivsten vedenkäytön riskien ja tehkkuuden hallintaan. Metsätellisuuden aiempaa suuremmista vaikutuksista juuri tullut uutta tieta. Turvetutannn vaikutukset melk hyvin tiedssa. Uusia innvaatita vi syntyä esim. kalankasvatuksessa (mm. kiertvesilaitkset) ja kestävässä kaivstellisuudessa. 3.4. Lunnnvarjen kestävä hyödyntäminen (ml. metsä/kalatal., kaivstell., turvetut.) KYTKÖKSET VESI ENERGIA Asiasta n melk runsaasti tutkimustieta, ja suurta tarvetta lisätutkimukselle ei le VESI RUOKA TIEDON TASO NYKYTILA TRENDI 2030 (Tilan muuts) Metsien jitukset ja hakkuut aiheuttavat kurmitusta, samin turvetutant. Kaivstiminnalla ja kalankasvattamilla n myös selkeä vaikutus vesistöihin. Uusien kaivsten perustamiselle n painetta, esim. harvinaisten maametallien kysynnän kasvaessa maailmalla. Metsähakkuiden n myös dtettavissa lisääntyvän merkittävästi bitaluden tarpeisiin vastaamiseksi. Uhkana n kaivstellisuuden hallitsematn kasvu ja heikk sääntely sekä metsätellisuuden mahdllisten uusien investintien aiheittama paine lisätä hakkuita. Tieta n lemassa, mm. kestävä ja hyväksyttävä kaivstellisuus -hankkeessa n kehitetty työkaluja kaivsten vedenkäytön riskien ja tehkkuuden hallintaan. TILA LAINSÄÄDÄNNÖN AJANTASAISUUS Värien yleinen tulkinta: Erittäin hyvä Merkittävä psitiivinen tai negatiivinen kytkös Hyvä Psitiivinen tai negatiivinen kytkös Ei hyvä eikä hun Ei kytköstä tai heikk kytkös Hun Erittäin hun (Yksityiskhtaisemmat kuvaukset arviintiasteikista Asteikt-välilehdellä)
turvallisuuden kknaisarviinti - khtainen tilakrtti Lainsäädäntö Kytkökset rukaan ja energiaan Tilan arviinti 3.5. Palveluihin (ml. liikenne, matkailu) liittyvien ympäristö-riskien hallinta Nykytila: Nykytila khtalainen/lähes tavitteen mukainen Trendi: - n tilan arviidaan heikkenevän jnkin verran vuteen 2030 mennessä Liikenteestä aiheutuu ympäristöpäästöjä ja vaarallisten aineiden kuljetuksista n aiheutunut jitain nnettmuuksia (Mäntyharju), mutta esim. suurilta öljyvahingilta n säästytty. Öljykuljetusten määrä itämerellä kuitenkin kasvaa jatkuvasti. Matkailulla vi paikallisesti vi lla ympäristökurmitusta ja häiriötä lisääviä vaikutuksia (esim. saimaannrppa), mutta valtakunnallisesti matkailun kasvulla ei le juuri merkitystä. Kestävää kasvua taviteltaessa nykytilassa lisi parantamisen varaa esim. Itämeren reheväitymisen salta. Kytkökset: Ajanmukaisuus: + Ei merkittäviä kytköksiä Öljyn käyttö energialähteenä lisää sen kuljettamiseen liittyviä riskejä sekä maalla että merellä. Enintään heikkja kytköksiä Maataluden vesistövaikutuksista jhtuva luntmatkailupalveluiden heikkeneminen. Lainsäädäntö timii hyvin nykylsuhteissa Ei näköpiirissä merkittäviä ikeudellisia kehittämistarpeita. (Olisik tässä hyvä ttaa humin tarve siirtyä vähähiiliseen liikenteeseen?)
Yhteenvet Tiet ja timenpiteet Nykytiedn tas: - Asiasta n melk vähän tutkimustieta ja lisätutkimukselle n tarvetta asian tilan tai siihen liittyvän päätöksenten laadun edistämiseksi lunnn tilan vaikutuksesta matkailuun ja päinvastin n vain vähän tutkimustieta. Esim. mikä n vesilunnn tilan vaikutus turismiin ja turismin vaikutus vesiluntn. Öljy- ja kemikaalinnettmuudet tilastidaan, jten niiden trendit luulisi levan tiedssa. Uusia ratkaisumahdllisuuksia liittyy digitalisaatin ja uusiin palveluknsepteihin, esim. Internet f Things ja itsenäisesti liikkuvat kulkuneuvt. 3.5. Palveluihin (ml. liikenne, matkailu) liittyvien ympäristö-riskien hallinta KYTKÖKSET VESI ENERGIA VESI RUOKA TIEDON TASO NYKYTILA TRENDI 2030 (Tilan muuts) Liikenteestä aiheutuu ympäristöpäästöjä ja vaarallisten aineiden kuljetuksista n aiheutunut jitain nnettmuuksia (Mäntyharju), mutta esim. suurilta öljyvahingilta n säästytty. Öljykuljetusten määrä itämerellä kuitenkin kasvaa jatkuvasti. Matkailulla vi paikallisesti vi lla ympäristökurmitusta ja häiriötä lisääviä vaikutuksia (esim. saimaannrppa), mutta valtakunnallisesti ei juuri merkitystä. Kestävää kasvua taviteltaessa nykytilassa lisi parantamisen varaa esim. Itämeren reheväitymisen salta. Öljyn käyttö energialähteenä lisää sen kuljettamiseen liittyviä riskejä. lunnn tilan vaikutuksesta matkailuun ja päinvastin n vain vähän tutkimustieta. Uusia ratkaisumahdllisuuksia liittyy digitalisaatin ja uusiin palveluknsepteihin ja liikenteessä esim. itsenäisesti liikkuviin kulkuneuvihin. TILA LAINSÄÄDÄNNÖN AJANTASAISUUS Värien yleinen tulkinta: Erittäin hyvä Merkittävä psitiivinen tai negatiivinen kytkös Hyvä Psitiivinen tai negatiivinen kytkös Ei hyvä eikä hun Ei kytköstä tai heikk kytkös Hun Erittäin hun (Yksityiskhtaisemmat kuvaukset arviintiasteikista Asteikt-välilehdellä)