Paimion kaupunki HENKILÖSTÖRAPORTTI 2018

PAIMION KAUPUNKI Paimion kaupunki HENKILÖSTÖRAPORTTI 2018

1 Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Henkilöstön määrä ja rakenne... 2 2.1 Henkilöstön määrä... 2 2.2 Henkilötyövuodet... 4 2.3 Henkilöstön kotikunta... 5 2.4 Henkilöstön ikä- ja sukupuolirakenne... 6 2.5 Henkilöstön vaihtuvuus ja rekrytoinnit... 7 2.6 Eläkkeelle siirtyminen... 9 2.7 Eläkemaksut... 10 3. Työvoimakustannukset... 11 4. Työterveyshuolto... 13 5. Poissaolot ja työtapaturmat... 15 5.1 Sairauspoissaolot... 16 5.2 Poissaolojen kustannukset... 20 5.3 Työtapaturmat ja häiriötilanteet... 20 6. Työhyvinvointi... 22 6.1. Työsuojelu ja yhteistoiminta... 22 6.2 Terveysriskiprofiili... 22 7. Muut lähteet:... 23

2 1. Johdanto Henkilöstöraportilla pyritään kuvamaan henkilöstöä ja työhyvinvointia koskevat tilastotiedot ylimmän johdon, esimiesten, henkilöstön ja päättäjien käyttöön. Henkilöstöraportti on johdon päätöksenteon apuväline, jossa arvioidaan kaupungin henkilöstöresursseja voimavarana, investointina ja kustannuksena kaupungin palvelutoiminnan kokonaisuudessa. Henkilöstövoimavarojen arviointi edistää henkilöstöjohtamisen tuloksellisuutta ja tukee myös päätöksentekijöitä resurssien suuntaamisessa. Kaupungin toiminnan tärkein voimavara on monipuolisesti osaava ja hyvinvoiva henkilöstö. 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 2.1 Henkilöstön määrä Henkilöstön kokonaismäärää kuvataan vuoden viimeisen päivän tilanteella. Henkilöstön kokonaismäärä 31.12.2018 nousi hieman edellisen vuoden 31.12.2017 tilanteeseen verrattuna. Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä oli yhteensä 568, mikä on 8 henkilöä enemmän kuin edellisenä vuonna (2017: 560). Vakinaiset palvelussuhteet ovat vähentyneet kahdella henkilöllä, kun taas määräaikaiset palvelussuhteet ovat lisääntyneet 10:llä henkilöllä eli n.5%:lla. Kuvassa 1. on esitetty henkilöstön määrän kehitys vuosina 2015-2018. 700 600 Henkilöstön määrä 500 400 300 200 479 417 375 373 100 0 186 154 185 195 2015 2016 2017 2018 määräaikaiset vakituiset Kuva 1 Henkilöstön määrä vuoden viimeisenä päivänä

3 Paimiossa tarvitaan erilaisia työntekemisen muotoja. Pääsääntöisesti Paimiossa työskennellään kokoaikaisessa ja vakituisessa tehtävässä. Vuoden 2018 lopussa koko kaupungin henkilöstöstä vakituisia oli 66% ja määräaikaisia 34%. Määräaikaisuuksiin kuuluvat kaikki määräaikaiset tehtävät kuten sijaisuudet, työllistetyt, oppisopimukset ja projektit. Työllistettyjä kaupungilla oli vuoden viimeisenä päivänä yhteensä 17 henkilöä eli 3% palvelussuhteista. Kuntatyönantajien (KT 2018) tilastojen mukaan vuonna 2017 kuntien henkilöstöstä vakituisia oli 77,6% (2016 78,1%), määräaikaisia 20,9% (2016 20,6%) ja työllistettyjä 1,5% (2016 1,3%). Paimiossa määräaikaisen henkilöstön määrä verrattuna yleiseen kunnalliseen tasoon on siis jonkin verran korkeampi ja vastaavasti vakituisten palvelussuhteiden määrä on jonkin verran pienempi. Nyt kuitenkin on havaittavissa, että kunnissa on tapahtumassa pientä muutosta määräaikaisten osuuden kasvaessa ja vakituisten vähentyessä. Paimiossa työllistettyjen määrä on 1,5% korkeampi kuin yleisellä kunnallisella tasolla, mutta tätä selittää kaupungin aktiivinen toiminta työllistämisessä. Määräaikaisille palvelussuhteille on oltava aina perusteltu ja selkeä syy, joka kirjataan työsopimukseen tai viranhoitomääräykseen. Määräaikaiset työ- ja virkasuhteet johtuvat pääasiassa vakituisen henkilöstön sijaisuuksista. Naisvaltaisella kunta-alalla lakisääteiset perhevapaat oikeuttavat pitkiin poissaoloihin. Perhevapaiden, vuosilomien sekä opinto- ja vuorotteluvapaiden ajaksi tarvitaan sijaisia, sillä lakisääteiset peruspalvelut on hoidettava myös vakinaisen henkilöstön poissa ollessa. Paimion kaupungin tehtävistä suurin osa on kokoaikaisia 76%. Osa-aikaisia ja sivutoimisia tehtäviä on 24%. Määräaikaisista palvelussuhteista osa-aikaisia (17%) on selvästi enemmän kuin vakituisista (7%). Palvelussuhteiden rakenne vuoden viimeisenä päivänä on kuvattu taulukossa 1. Osa-aikaisuudelle on oltava työnantajan taholta työn määrään ja teettämiseen liittyvä perusteltu syy. Osa-aikaisuus voi perustua osa-aikaeläkepäätökseen, osatyökyvyttömyyspäätökseen tai osittaiseen hoitovapaaseen. Osa-aikainen työ voi olla mahdollista myös henkilön toivomuksen ja työnantajan kanssa tehdyn sopimuksen perusteella, mikäli työtehtävät ja sijaisjärjestelyt sen mahdollistavat. Paimiossa osaaikaisia palvelussuhteita vuoden viimeisenä päivänä oli yhteensä 134. Näistä palvelussuhteista vakituisia oli 37 ja määräaikaisia 97, joista työllistettyjä oli 9. Taulukko 1 Palvelussuhteen rakenne 31.12.2018 Palvelussuhteet 31.12.18 kokoaikaisia osa-aikainen /sivutoimi Määräaikaisia 195 97 17 % 97 17 % Vakituisia 375 337 59 % 37 7 % yhteensä 568 434 76 % 134 24 %

4 2.2 Henkilötyövuodet Paimion kaupungin henkilökunnan tekemää työmäärää kuvataan henkilötyövuosina. Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän koko vuoden työskentelyä. Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä. Yksi henkilötyövuosi on työaika, jonka yksi kokopäiväinen työntekijä tekee vuodessa. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti. Paimion kaupungin teoreettinen henkilötyövuosien määrä vuonna 2018 oli 507,62htv, mikä on pysynyt lähes samana kuin edellisenä vuonna. Henkilötyövuodet 2014-2018 700 600 500 400 300 200 100 0 590,17 594,49 557,14 507,86 507,62 2014 2015 2016 2017 2018 Kuva 2 Henkilötyövuodet 2014-2018 Kuvassa 3 on kuvattu vuosien 2016 ja 2018 välisiä muutoksia henkilötyövuosissa toimialoittain. Hallintopalveluiden henkilötyövuosien nousu johtuu toimintakeskus Apilan siirtymisestä hallintopalveluiden vastuualueelle. Sosiaalipalveluiden lasku johtuu edelleen jonkin verran Paimion vanhainkodin, Hoivakoti Jokilaakson ja Askalan palvelutalojen ulkoistamisesta Esperille 1.7.2017 alkaen sekä em. Apilan siirtymisestä hallintopalveluille 1.1.2018. Sivistyspalveluissa henkilötyövuodet ovat hieman nousseet. 400,00 350,00 300,00 250,00 200,00 150,00 100,00 50,00 0,00 Henkilötyövuodet toimialoittain Hallintopalvelu t Sivistyspalvelu t Sosiaalipalvelu t Tekninen ja ympäristöpalv elut 2016 26,55 330,00 147,12 54,00 2017 18,14 321,31 125,92 42,47 2018 33,17 336,99 95,04 42,39 2016 2017 2018 Kuva 3 Henkilötyövuosien kehitys vuosina 2016-2018 toimialoittain

5 Taulukko 2 Raportoitu henkilötyövuoden muutos toimialoittain. Teoreettiset henkilötyövuodet HTV 1, vähennetty määritellyt HTV2, vähennetty palkattomat Toimiala 2017 2018 muutos 2017 2018 muutos 2017 2018 muutos Hallintopalvelut 18 33 83 % 15 27 83 % 18 31 71 % Sosiaali- ja terveyspalvelut 126 95-25 % 94 72-23 % 115 87-25 % Sivistyspalvelut 321 337 5 % 286 297 4 % 294 299 2 % Tekninen ja ympäristöpalvelut 42 42 0 % 34 34 0 % 40 42 4 % yhteensä 508 508 0 % 429 430 0 % 468 459-2 % Taulukon henkilötyövuosien selitteet: -Teoreettinen henkilötyövuosi: palvelussuhteen keston perusteella (yhden 100% työaikaa tekevän henkilön koko vuoden kestänyt palvelussuhde vastaa yhtä henkilötyövuotta). -HTV 1: vähennetty palkalliset poissaolot sekä palkattomat poissaolot, jotka eivät ole työaikaa (esim. lapsen sairaus, palkallinen isyysloma, muu palkallinen keskeytys, vuosiloma, vuosiloma-ajan palkka, säästövapaa). -HTV 2: vähennetty palkattomat poissaolot. Kun henkilötyövuosista vähennetään palkalliset ja palkattomat poissaolot, voidaan tarkastella työnantajan käytettävissä olevaa työaikaa tarkemmin. Palkattomia poissaoloja on hieman enemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Palkallisten poissaolojen määrä on pysynyt lähes ennallaan. 2.3 Henkilöstön kotikunta Vuoden vaihteessa (31.12.2018) puolet kaupungin henkilöstöstä työskentelyn lisäksi myös asui Paimiossa. Paimiolaisia oli kaupungin henkilöstöstä 50 %, turkulaisia 15 % ja kaarinalaisia 11%. Muista kaupungeista tuli 24 % henkilöstöstä. Henkilöstön kotikunta 31.12.2018 Paimio Turku Kaarina Muut 24 % 11 % 50 % 15 %

6 2.4 Henkilöstön ikä- ja sukupuolirakenne Kuntasektorille tyypilliseen tapaan Paimion kaupungin henkilökunnasta suurin osa on naisia, 79%. Miesten osuus vakinaisesta henkilökunnasta on 21%. Osuudet ovat pysyneet samoina. Henkilöstön sukupuolijakaumassa ei ole havaittavissa merkittäviä muutoksia edellisiin vuosiin verrattuna. Myös kuntatyönantajien (KT 2018) tilastojen mukaan kuntien koko henkilöstöstä 80 % on naisia. Koko henkilöstön sukupuolijakauma ikävuosittain on esitetty kuvassa 4. Sukupuolijakauma ikävuosittain 65 ja yli 60-64v 50-59v 40-49v 30-39v alle 30v 0 20 40 60 80 100 120 140 160 alle 30v 30-39v 40-49v 50-59v 60-64v 65 ja yli naiset 40 100 122 136 42 10 miehet 5 33 31 38 7 4 naiset miehet Kuva 4 Henkilöstön sukupuolijakauma ikävuosittain 31.12. Taulukko 3 Henkilöstön jakauma ikävuosittain Vakinaisen henkilökunnan keski-ikä oli vuoden viimeisenä päivänä 48,5 vuotta (2017, 48,3). Suurimmat ikäryhmät ovat 40-49-vuotiaat (27 %), 50-59-vuotiaat (31 %) ja 30-39-vuotiaat (23 %). Yli 60-vuotiaita oli kaupungin palveluksessa vuoden viimeisenä päivänä 63 henkilöä eli 11 % (joista 37 vakituisessa palvelussuhteessa). Näistä työntekijöistä yli 65-vuotiaita oli 14 henkilöä. Ikä vuosina Lukumäärä % alle 30v 45 8 % 30-39v 133 23 % 40-49v 153 27 % 50-59v 174 31 % 60-64v 49 9 % 65 ja yli 14 2 % Koko Suomen kuntasektorilla vakituisesti työskentelevien keski-ikä on Kuntatyönantajien tilastojen mukaan 45,8 vuotta (KT 2018, vuoden 2017 tilasto). Henkilöstön keski-ikä on tyypillisesti kunta-alalla korkeampi kuin muilla työmarkkinasektoreilla. Korkea keski-ikä voi olla haaste tulevan poistuman ja ikääntymisen tuomien haasteiden kannalta. Kun ikäjakaumaa tarkastellaan palvelussuhteiden luonteen mukaan (kuva 5), voidaan huomata, että niin nuoret alle 30 vuotiaat kuin vanhemmat yli 65 vuotiaat, työskentelevät kaupungilla todennäköisemmin määräaikaisissa palvelussuhteissa. Tätä voi selittää se, että eläkkeelle jääneet työntekijät ja päätoimisesti opiskelevat työntekijät tekevät useimmiten keikkaluonteista työtä. Muissa ikäluokissa palvelussuhde on todennäköisemmin vakituinen.

7 Palvelussuhteen luonne ikäjakaumittain 140 120 100 80 60 40 20 0 alle 30v 30-39v 40-49v 50-59v 60-64v 65 ja yli vakituiset 21 79 110 126 36 1 määräaikaiset 24 54 43 48 13 13 vakituiset määräaikaiset Kuva 5 Palvelussuhteen luonne ikäjakaumittain 2.5 Henkilöstön vaihtuvuus ja rekrytoinnit Eläkkeelle lähtijöitä oli vuoden 2018 aikana 7 henkilöä (2017, 14). Yhteensä 28 henkilöä (2017, 25) erosi kaupungin vakituisesta palvelussuhteesta muista syistä. Lähtövaihtuvuus oli 6% vuoden 2018 aikana. Uusia vakinaisia palvelussuhteita alkoi vuoden aikana 31kpl (2017, 30) ja tulovaihtuvuus oli 6% (2017, 5%). Vakinaisessa palvelussuhteessa olevien henkilöiden vuoden aikana kaupungissa alkaneet ja päättyneet palvelussuhteet (irtisanoutuneet, ml. eläkkeelle siirtyneet, irtisanotut) raportoidaan lukumäärinä sekä tulo- ja lähtövaihtuvuusprosentteina. Prosentit lasketaan suhteuttamalla em. henkilöiden lukumäärät edellisen vuoden lopun vakinaisen henkilöstön kokonaismäärään. Liian pieni tulo- ja lähtövaihtuvuus saattaa kangistaa organisaatiota ja estää uusien toimintatapojen käyttöönottamista. Paimiossa lähtövaihtelevuutta on tarkasteltava ilman liikkeen luovutuksella siirtynyttä henkilöstöä, koska se antaa paremman kuvan henkilöstön tulo- ja lähtövaihtuvuudesta pidemmällä aikavälillä. Paimiossa lähtö- ja tulovaihtuvuus on viimeiset neljä vuotta pysytellyt tasaisesti 3-7%:n välillä. Taulukko 4 Lähtö- ja tulovaihtuvuus 2016-2018 2016 2017 2018 päättyneet 90 70 36 joista eronnut, erotettu 19 25 28 joista liikkeen luovutukset 60 (66%) 31 (44%) 0 joista siirtyi eläkkeelle 11 (12%) 14 (20%) 7 (25%) alkaneet 16 30 31 lähtövaihtuvuus % 16 % 13 % lähtövaihtuvuus % ilman liikeen luov. 6 % 7 % 6 % tulovaihtuvuus % 3 % 5 % 6 %

8 Vuoden aikana rekrytointeja oli yhteensä 72 ja avoimia työpaikkoja oli 85. Hakemusten määrä suhteessa avoimiin paikkoihin on hieman laskenut edelliseen vuoteen verrattuna. On kuitenkin huomioitava, että vuonna 2018 nuorten kesätyöpaikat ovat olleet haettavissa kuntarekry palvelun kautta. Tämä osaltaan lisää hakemusten määrää. Määräaikaisten palvelussuhteiden määrä on lisääntynyt ja se näkyy myös määräaikaisten rekrytoinnissa. Määräaikaisuuksien syitä on kuvattu raportin ensimmäisessä osassa tarkemmin. Rekrytointien tilastoja on kuvattu taulukossa 5. Taulukko 5 Rekrytointien tilastot 2015-2018 Rekrytoinnit työpaikat Työsuhde Virkasuhde Vakinainen Määräaikainen hakemuksia hakemuksia/ rekrytointi 2018 72 85 57 29 37 53 1532 21,28 2017 58 65 48 17 30 35 1334 23 2016 49 52 42 10 27 25 749 15,29 2015 45 50 39 11 28 22 1124 24,98 Taulukko 6 kaupungin yleisimmät tehtävänimikkeet nimike 2018 2017 hoitaja 45 45 luokanopettaja 34 34 perhepäivähoitaja 29 29 varhaiskasvatuksen lastenhoitaja 25 25 koulunkäyntiohjaaja 22 22 peruskoulun lehtori 18 18 varhaiskasvatuksen opettaja 16 17 lehtori 13 13 erityisluokan opettaja 10 10 Täytetyistä tehtävistä suurin osa on joko lakisääteisiä tai henkilöstömitoitettuja tehtäviä. Yleisimpiä tehtävänimikkeitä rekrytoinneissa olivat lastentarhanopettaja, lastenhoitaja, luokanopettaja, lehtori ja sosiaalityöntekijä. Sosiaalityöntekijöiden ja lastentarhanopettajien hakuihin on tullut vähäinen määrä hakemuksia. Erityisesti em. määräaikaisiin tehtäviin on ollut haasteellista saada päteviä hakijoita. Joitakin hakuja on myös jouduttu toistamaan pätevien hakijoiden puuttuessa. Molempien ammattihenkilöiden saanti on koko Suomessa vaikeutunut, eikä tilanne ole vain Paimiossa poikkeuksellinen. Taulukossa 6 on kuvattu yleisimmät tehtävänimikkeet.

9 2.6 Eläkkeelle siirtyminen Kaupungin vakituisista palvelussuhteista eläköityi vuonna 2018 seitsemän henkilöä. Kevan tilastojen mukaan vuoden 2018 aikana eläkkeelle jäi yhtensä 25 henkilöä (2017, 7), joista kuusi (2017, 7) oli täysiä työkyvyttömyyseläkkeitä. Eläkkeille siirtyneiden keski-ikä oli 60 vuotta. Eläkkeelle siirtyneeksi katsotaan henkilö, jonka omaan työuraan perustuva eläke (muu kuin osa-aikaeläke tai perhe-eläke) alkoi ko. vuonna. Lisäksi edellytetään, että henkilö ei ole saanut omaan työuraan perustuvaa eläkettä ainakaan kahteen vuoteen. Työkyvyttömyyseläkkeille siirtyneissä on mukana henkilöitä, joiden työsuhde on päättynyt jo ennen eläkkeen alkua - vaikkapa edellisenä vuonna tai paljon aiemminkin mutta joiden viimeinen työpaikka on ollut ko. työnantaja ja jotka voivat aiheuttaa eläkemaksua. Vanhuuseläkkeet sisältävät varhennetut vanhuuseläkkeet. Täydet työkyvyttömyyseläkkeet sisältävät määräaikaiset kuntoutustuet ja osatyökyvyttömyyseläkkeet sisältävät osakuntoutustuet. Kevan eläkepoistumaennusteiden tietojen perusteella seuraavien vuosien aikana eläköityy suhteellisesti eniten henkilökuntaa ammattiryhmittäin tarkasteltuna hoitohenkilökunnasta (lähihoitajat), opetushenkilökunnasta (opettajat ja koulunkäynninohjaajat) ja varhaiskasvatuksesta (perhepäivähoitajat, lastenhoitajat ym.). Kun tarkastellaan henkilöstön tulevaa vanhuuseläkkeelle siirtymistä käytettävissä olevien eläkeikää koskevien tietojen perusteella ja oletetaan, että kaikki voivat jatkaa työssä laskennalliseen vanhuuseläkeikään asti, tulee vanhuuseläkkeelle siirtyvien henkilöiden lukumäärä tulevina vuosina kasvamaan. Laskennallisesti ajatellen palvelussuhteista vanhuuseläkkeelle lähtijöitä tulee olemaan vuosina 2019 2023 yhteensä 83 henkilöä (Keva), joka tarkoittaa koko henkilöstöstä n.16,5%.

10 2.7 Eläkemaksut Työnantaja maksaa varhaiseläkeperusteista maksua, kun työntekijä siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle. Varhaiseläkemaksut on lopetettu, mutta vuonna 2019 täsmäytetään kuitenkin lopullinen varhe-maksu vuodelta 2018 kuten tähänkin asti. Varhaiseläkemenoperusteisen maksun korvaa työkyvyttömyyseläkemaksu, joka perittään osana palkkaperusteista eläkemaksua. Työnantaja on voinut omilla toimillaan vaikuttaa varhaiseläkeperusteisiin maksuihin. Työnantaja on voinut pyrkiä pienentämään näitä varhaiseläkkeistä aiheutuvia maksuja esim. tukemalla työssä jaksamista. Työkyvyttömyydestä koituva varhe-maksu voidaan usein välttää, jos työntekijän työkyvyn menetyksen uhkaan kiinnitetään huomiota hyvissä ajoin. Työtä keventämällä tai työtehtäviä muuttamalla työkykyä voidaan ylläpitää ja näin työntekijä saattaa pystyä jatkamaan työssä pidempään. Eläkemaksuissa voidaan säästää, jos työnantaja pitää työntekijänsä työssä vanhuuseläkeikään saakka tai pidempään. Jatkossa varhe-maksun korvaa palkkaperusteinen eläkemaksu joka muodostuu työansiopohjaisesta eläkemaksusta (2019: 23,50 prosenttia) ja työnantajakohtaisesta työkyvyttömyyseläkemaksusta (2019: 0,89). Kuva 6 Keva: eläkemaksut vuosittain euroissa Paimion kaupungin varhaiseläkemenoperusteiset maksut ovat nousseet, kun taas eläkeperusteiset maksut ovat laskeneet. Vuoden 2018 maksut vahvistuvat vasta kesällä 2018, joten taulukossa 7 kuvatut luvut ovat tilinpäätöksen ennakkotietoja. Vuosi Palkkaperusteinen maksu Eläkemenoperusteinen maksu Varhemaksu Maksut yhteensä 2012 3 114 404 1 013 930 184 913 4 313 247 2013 3 347 880 1 087 776 177 448 4 613 104 2014 3 635 829 995 152 171 312 4 802 293 2015 3 951 831 962 017 161 889 5 075 736 2016 3 767 475 897 169 121 793 4 786 436 2017 3 499 204 670 747 138 550 4 308 501 2018 tilinpäätösarvio * 662 487 167 275 Taulukko 7 Keva, eläkemaksut vuosittain euroissa * palkkaperusteisen maksun tilinpäätösarvio täydennetään, kun se on julkaistu

EUROA 11 3. Työvoimakustannukset Työvoimavaltaisella kunta-alalla työvoimakustannukset muodostavat merkittävän osan kunnan taloudesta. Tilinpäätösvuoden palkat (kuvattu taulukossa 8) olivat n.16 537 000 ja henkilösivukulut n.4 214 000, yhteensä henkilöstökulut olivat n.20 756 000. Kaupungin henkilöstömenot ovat nousseet 2 % vuoden 2017 tasosta. Henkilöstömenot ylittivät talousarviossa laaditun tavoitteen (22 605 000) 0,7%:lla. Vuonna 2018 työehtosopimuksiin tuli yleiskorotuksia, joihin ei voitu varautua budjetointivaiheessa. Kuntatyönantaja arvioi, että sopimuskorotusten kustannusvaikutukset vuonna 2018 ovat keskimäärin yhteensä 1,3 % (mukaan lukien tekstimuutokset) ja todellista kustannusvaikutusta kuvaava vuosikeskiarvon muutos on keskimäärin 0,86 %. Näin ollen tilinpäätöksen ylittyminen alittaa kuitenkin kuntatyönantajan vuosikeskiarvon. Taulukko 8 Henkilöstökulut 2018 2017 +/- % Palkat ja palkkiot 16 537 048 16 100 710 2,7 % Henkilösivukulut Eläkekulut 3 654 482 3 699 896-1,2 % Muut henkilösivukulut 564 828 555 008 1,8 % Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan 20 756 358 20 355 614 2,0 % Henkilöstökuluja aktivoitu aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin 118 943 97 886 21,5 % Henkilöstökulut yhteensä 20 756 358 20 355 614 2,0 % Kuva 7 ja 8 havainnollistavat henkilöstökulujen kehitystä vuosien 2014-2018 välisenä aikana. Vuoden 2015 tason jälkeen organisaatiossa on tapahtunut useita ulkoistamisia, jolloin suuri määrä henkilöstöä on siirtynyt toisten organisaatioiden palvelukseen. Vuonna 2018 näkyy yleiskorotusten vaikutus. Kaupungin henkilöstömenot per kaupungin asukas olivat vuonna 2018 1915,67 / asukas (2017 1897,42 ) 25000 000 24000 000 23000 000 22000 000 21000 000 20000 000 19000 000 18000 000 Henkilöstökulujen kehitys 2014 2015 2016 2017 2018 euroa 23721 325 24407 498 23134 672 20355 614 20756 358 AKSELIN OTSIKKO Kuva 7 Henkilöstökulujen kehitys vuosina 2014-2017

12 Henkilöstömenojen kehitys 2015-2018 30000000 25000000 20000000 15000000 10000000 5000000 0 2015 2016 2017 2018 Muut henkilöstösivukulut 1057751 1142496 555008 564 828 Eläkekulut 4524840 4188761 3699896 3 654 482 Palkat ja palkkiot 18824907 17803415 16100710 16 537 048 Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilöstösivukulut Kuva 8 Henkilöstömenojen kehitys vuosina 2014-2017 Muut henkilöstömenot Muut henkilöstömenot ovat kokonaisuudessaan laskeneet 2%:lla. Henkilöstön työpaikkaruokailua tuetaan 2 / ateria. Yhä useampi henkilöstöstä on käyttänyt tätä etua hyödykseen vuonna 2018. Muut henkilöstömenot 2014 2015 2016 2017 2018 Muutos % 2017-2018 Koulutus 67555 81382 71125 78794 81851 4 % Virkistystoiminta (virkistysrahat, liikuntaryhmät) 5660 7539 4048 6512 4911-25 % Virkistystoiminta/ uimahallimaksut 17942 15802 21905 19803 15980-10 % Merkkipäivälahjat 13707 5509 11518 12059 9708-20 % Työpaikkaruokailu 14392 9751 11153 13425 15146 13 %

13 4. Työterveyshuolto Kaupungin henkilökunnan työterveyshuollon palvelut ostetaan Mehiläinen Oy:ltä. Maaseutupalveluiden (4 henkilön) osalta työterveyshuollon palveluja on ostettu Paraisten kaupungilta sekä Dalmed Oy:lta. Sopimus Paraisten kaupungin kanssa irtisanottiin vuonna 2018, koska Mehiläinen on laajentanut toimintaansa Paraisille ja työterveyshuollon palveluiden käyttäminen tuli mahdolliseksi myös Paraisten Mehiläisessä. Mehiläiseltä ostettavat palvelut käsittävät lakisääteisten palveluiden lisäksi työterveyspainotteiset yleislääkäritasoiset sairaanhoitopalvelut. Työkyvyn ylläpitämisen ja työssäjaksamisen tueksi palvelut sisältävät työterveyslääkärin lähetteellä myös erikoislääkärin konsultaation (1-2 kertaa/ vuosi) sekä työpsykologin palvelut. Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, hyvin toimiva työyhteisö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ennalta ehkäisy ja myös työntekijän terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitänen ja edistäminen. Työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan kaudelle 2016-2018 asetettuja tavoitteita ovat: työstä johtuvien terveys- ja turvallisuusriskien vähentäminen, työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn tukeminen ja sairauspoissaolojen hallinta, työhyvinvoinnin ja tuottavuuden edistäminen sekä laadukas työterveyspainotteinen sairaanhoito. Koska pääsääntöisesti suurin osa työterveyshuollon menoista tulee Mehiläinen Oy:ltä, on hyvä tarkastella työterveyshuollon kustannuksia Mehiläisen laskelmista. Vuonna 2018 Mehiläisen laskemat työterveyshuollon kustannukset olivat 461 /henkilö (2017, 523 ). Laskennassa jakajana käytettiin työterveyshuollon asiakasrekisterissä olevien työntekijöiden keskimääräistä määrä. Mikäli jakajana käytetään vuoden 2018 viimeisen päivän henkilöstötilannetta, kustannukset olivat 394,8 / henkilö (2017, 442,50 ). Henkilötyövuotta kohden kustannukset olivat 441,7 /henkilötyövuosi (2017, 488 ). Verrattaessa vuoden 2017 tilanteeseen voidaan todeta, että työterveyshuollon kustannukset ovat lähteneet laskemaan suhteessa henkilöstön määrään. Kustannusten muutokset on kuvattu taulukossa 9. Taulukko 9 Mehiläinen OY, työterveyshuollon kustannukset Mehiläinen työterveyshuollon kustannukset euroa Yhteensä euroa kustannukset/ henkilö Mehiläinen kustannukset/ 31.12 henkilömäärä kustannukset/htv 2018 224 219 461 394,8 441,71 2017 247813 523 422,5 487,8 2016 255420 482 447 458,6 Muutos 2017 vs 2018-10 % -11 % -7 % -10 % Työterveyshuollon kustannukset on jaettu kela 1 ja kela 2 luokkaan sekä muihin (osa korvauksettomia). Kela 1 luokkaan kuuluu ennaltaehkäisevä toiminta, josta vuoden aikana on syntynyt 80 852 eli 38% kustannuksista (2017, 99 931 ). Kela 2 korvauksien piiriin kuuluu sairaanhoito, josta vuoden aikana on syntynyt 132 897 eli 62% kustannuksista

14 (2017,143 909 ). Muita kustannuksia oli noin 10000, ja ne muodostuivat mm. magneettitutkimuksista ja rokotteista. Työterveyshuollossa painopisteen tulisi olla ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Paimiossa on heti vuoden 2018 alussa otettu käyttöön sähköiset työterveyskyselyt. Digiklinikka ja työhöntulotarkastuksien automaattiset kutsut on lopetettu (sen sijaan esimies ohjaa uudet työntekijät työhöntulotarkastukseen). Kesällä 2018 myös erikoislääkärin konsultaatiot rajattiin vain seuraaville erikoistaloille: ortopedia, fysiatria, sisätaudit, korvataudit, neurologia, silmätaudit ja psykiatria. Työterveyshuollon kustannuksia pyrittiin hillitsemään ja tehostamaan samalla vaikuttavuutta. Samalla perustetiin työterveyshuollon kanssa kuntoutusryhmä, jossa pyritään löytämään paljon sairastavat tai pitkillä sairauslomajaksoilla olevat työntekijät. Koska osa sairauslomista kirjoitetaan työterveyshuollon ulkopuolella, oli kuntoutusryhmän luominen perusteltua. Työntekijän hoito saattaa olla erikoissairaanhoidossa, jolloin helposti käy niin, ettei työterveyshoito tiedä työntekijän tilannetta. Kun työterveyshuolto osallistuu työntekijän hoitoon aikaisessa vaiheessa, voidaan työhön paluun suunnitelmia toteuttaa hyvissä ajoin yhteistyössä työntekijän, työterveyshuollon ja työnantajan kanssa. Näillä toimenpiteillä on pyritty hillitsemään työterveyshuollon kustannuksia ja terveystarkastukset sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävät toimenpiteet on pyritty kohdentamaan tehokkaasti niitä tarvitseville. Voidaan todeta, että kustannustasoa on kyetty hillitsemään, mutta painopisteen siirtämistä edelleen ennaltaehkäisevän toiminnan suuntaan tulisi jatkaa.

15 5. Poissaolot ja työtapaturmat Paimion kaupungin poissaolot raportoidaan palkkahallinnon tietojärjestelmästä. Lukujen vertailtavuuden vuoksi poissaoloja on tarkasteltu kalenteripäivinä (sisältää viikkovapaat). 2018 2017 2016 Muutos 2017-18 Sairaus 7165 7549 7487-5 % Työtapaturma 642 204 187 215 % Kuntoutus, kuntoutustuki 2033 1715 1722 8 % Perhevapaat 5393 5379 5631 0 % Vuosiloma 13739 14729 17078-7 % Muu palkalliset vapaat 158 123 177 22 % Opintovapaa 2282 1275 1365 79 % Koulutus 504 305 213 65 % Tilapäinen hoitovapaa 342 340 462 0 % Vuorotteluvapaa 280 219 682 27 % Lomautus 731 803 1201-9 % Talkoovapaa 454 453 790 0% Muu palkaton 4698 1559 1389 201 % yhteensä 38136 34653 38384 5 % Taulukko 10 Poissaolot syittäin 2018-2016, kalenteripäivinä Henkilökunnan palkallisten ja palkattomien poissaolojen määrä on lisääntynyt kokonaisuudessaan 5%. Erityisesti palkattomien poissaolojen määrä on kasvanut. Muita palkallisia vapaita 158pv ovat mm. palvelusvuosivapaat (82pv 2018) ja merkkipäivävapaa (Kvtes 12 mom2). Muita palkattomia vapaita 4698pv ovat mm. yksityisasioiden perusteella myönnetyt vapaat. Näiden palkattomien virka- ja työvapaiden määrä on kasvanut 200%:lla. Tämä nousu johtuu muutamasta pidemmästä virka- tai työvapaasta ja näille yhteistä on toisen viran tai tehtävän hoitaminen. Opintovapaalla oli vuonna 2018 14 henkilöä (2017, 14). Opintovapaiden pituus on selvästi noussut yksittäisillä työntekijöillä, joten opintoihin on käytetty enemmän aikaa vuoden 2018 aikana. Kaikkia koulutuspäiviä ei ole syötetty palkkahallinnon järjestelmään ja siksi se ei kuvaa niiden todellista määrää. Erillisen laskennan mukaan Paimioon haettiin koulutuskulukorvauksia työttömyysvakuutusrahastolta yhteensä 637 (2017,684) koulutuspäivän mukaan. Näitä korvauksia voi kuitenkin hakea vain kolmelta ensimmäiseltä koulutuspäivältä työntekijää kohden, joten kokonaisuudessaan koulutuspäiviä on tätäkin enemmän. Osana kaupungin talouden vakauttamista henkilökunnalle on tarjottu jo useana vuonna vapaaehtoisia työ- ja virkapaita eli ns. talkoovapaita. Osa henkilöstöstä kokee talkoovapaat myös etuna, joka mahdollistaa lomarahojen vaihtamisen vapaapäiviin ilman paikallista sopimista. Talkoovapaan aikana ei kuitenkaan saa muodostua

16 sijaiskustannuksia, joten kaikilla ammattiryhmillä ei ole samanlaisia mahdollisuuksia sen käyttöön. Talkoovapaata pidettiin vuonna 2018 yhteensä 454 (2017, 453) kalenteripäivää, jolla saatiin yhteensä n.61 600 säästöt palkkakuluissa (TVR:n keskimääräinen päiväpalkka vuonna 2018 oli 162,13 ). Vuoden 2018 lomautukset kohdentuivat koulunkäyntiohjaajien lomauttamiseen koulujen loma-aikoina. Uusiin koulunkäynninohjaajien työsopimuksiin tehdään jatkossa kirjaus työnteon ja palkanmaksun keskeyttämisestä koulujen kesälomien ajaksi. Tavoite on, että kyettäisiin välttämään lomautukset, mikä nykyisillä työsopimuksilla ei ole mahdollista. 5.1 Sairauspoissaolot Sairauspäivien määrä on vähentynyt 5%:lla edelliseen vuoteen verrattuna. Kuntoutusta ja kuntoutustukea on taas vastaavasti käytetty enemmän. Sairauspoissaoloihin palkkahallinnon järjestelmä laskee suoraan niin palkalliset kuin palkattomat poissaolot. Sairauspoissaoloprosentti vuonna 2018 oli 5,6% (2017, 5,9%). Sairauspoissaolojen tunnusluku henkilöä kohden suhteutettuna teoreettiseen henkilötyövuoteen on 14,11/htv (2017 14,86/htv). Henkilöstön sairaspoissaolot ovat siis suhteessa laskeneet 0,75 työpäivällä/ henkilötyövuosi. Työterveyslaitoksen vuoden 2016 Kunta 10-tutkimuksen mukaan sairauspoissaoloja oli tutkimukseen osallistuneissa kunnissa keskimäärin 16,7 työpäivää henkilötyövuotta kohden, minkä alle Paimiossa on jääty. Esimiehen päätöksellä, eli ns. omailmoituksella, myönnettiin yhteensä 593 (2017,538) sairausjaksoa. Jaksoista muodostui yhteensä 1042 kalenteripäivää vuonna 2018 (2017,875), mikä on 19% enemmän kuin edellisenä vuonna. Omailmoitukset ovat pääsääntöisesti 1-3 kalenteripäivän sairauspoissaoloja, sillä vain kolme (2017, 5) omailmoituksista on ollut 5 päivää kestäviä ja vain 15 (2017,8) on ollut 4 päivää kestäviä. Omalla ilmoituksella on syntynyt enemmän sairauspoissaolopäiviä, vaikka suhteessa sairauspäivien määrä on laskenut. Tämä on osaltaan hyvä asia, koska sairauslomatodistuksien hankkiminen tuo kustannuksia. Lisäksi työntekijä usein arvioi itsensä nopeammin työkykyiseksi, kun lääkäri ei ole antanut sairauslomaa. Toisinaan lääkärin antamat sairauslomat koetaan määräyksiksi, vaikka työntekijä olisikin jo palautunut työkykyiseksi. Mehiläisen sairauspoissaolotilastot Sairauspoissaolopäiviä oli Mehiläisen tilastojen perusteella yhteensä 9878 (2017,9968) (huom. kaikki kirjoitetut sairauslomat eivät aina toteudu ja Mehiläisen kokonaistilasto ei erittele tapaturmia ja kuntoutuksia). Sairauspoissaolojen määrää toimialoittain kuvataan taulukossa 11. Luvut antavat viitteellisen kuvan sairauspoissaolojen kehityksestä toimialoittain. Todennäköisesti vuoden 2017 ja 2018 luvuista puuttuu joitakin ns. omailmoituksia tai muun kuin Mehiläisen työterveyshuollon kirjoittamia sairauspoissaolotodistuksia ja siksi tämä on otettava huomioon tilastoja lukiessa.

17 Taulukko 11 Sairauspoissaolopäivät/ henkilö, n= laskennallinen henkilömäärä 2018 2017 Hallintopalvelut 9,4 n=30 4,85 n=15 Sosiaali- ja terveyspalvelut 35,52 n=90 37,94 n=115 Sivistyspalvelut 16,62 n=319 14,68 n=303 Tekninen 27,1 n=40 28,26 n=36 Sairauspoissaolopäivien kuukausitasoinen jakautuminen noudattelee pitkälti ns. yleistä linjaa huomioiden muun muassa flunssa-aallot ja kesälomat. Sairauspoissaolopäivien kuukausitasoinen jakautuminen on esitetty kuvassa 9. Kuva 9 Sairauspoissaolopäivien jakautuminen kuukausittain 2018 (vrt. 2017) Sairauspoissaoloista 39% (2017, 48%) johtuu tuki- ja liikuntaelinoireista. Käytännössä kaikilla toimialoilla tuki- ja liikuntaelinvaivat ovat yleisimpiä sairauspoissaolojen syitä. Hengityselinten sairauksia oli menneenä vuonna 16% (2017,12%). Myös vammojen osuus on kasvanut hieman ollen 14% (2017, 10%), mitä osaltaan selittää työtapaturmien aiheuttamien sairauspoissaolojen selvä kasvu. Kuvassa 10 on kuvattuna eri sairauspoissaolojen jakaumat diagnoosiryhmittäin.

18 Kuva 10 Sairaspoissaolojen jakauma diagnoosiryhmittäin 2018, koko kaupunki 13% 10% 8% 39% M (Tukielin) J (Hengitys) S-T (Vammat) F (Mielenterveys) R (Sairauden oireet) MUUT 14% 16% Sairauspoissaoloja on syytä tarkastella myös kestojen mukaan. Mehiläisen tilasto sairauspoissaolopäivien kestoista on esitetty kuvassa 11. Mehiläisen sairauspoissaolopäivissä ovat mukana niin tapaturmat, kuntoutukset, kuin palkattomat ja palkalliset sairauspoissaolopäivät. Mehiläisen tilastosta voi puuttua joitakin ns. omailmoituksella myönnettyjä sairauspoissaolojaksoja (lyhyet 1-5 pv. poissaolot). Pitkät yli 30 päivää kestäneet sairauspoissaolojaksot ovat hieman vähentyneet. 2018 2017 Kuva 11 Sairauspoissaolopäivien jakauma keston mukaan 2018 ja 2017

19 Paimion kaupungin vuoden 2018 sairauspoissaolojen kustannuksia on kuvattu taulukossa 12. Taulukossa kuvataan vain palkkakuluja, ei siis palkattomia sairausajanjaksoja. Luvuissa ei ole otettu huomioon Kelan sairauspäivärahaa tai työtapaturmista johtuvia korvauksia. Maksetuista sairausajan palkkakustannuksista 26% muodostui 1-3 kalenteripäivää kestäneistä sairauspoissaoloista ja 18% 4-7 päivää kestäneistä poissaoloista. Eniten kustannuksia kertyi 8-29 päivää kestäneistä poissaoloista (37%) ja loput 19% kustannuksista tulee pitkistä yli 30 kalenteripäivää kestäneistä poissaoloista. Pitkien poissaolojen ehkäisy on tehokkain tapa säästää sairauspoissaoloissa. Pitkät sairauspoissaolot voivat myös johtaa varhaiseläkekustannuksiin. Lisäksi pitkiin poissaoloihin joudutaan useimmin palkkaamaan sijainen kuin lyhytaikaisiin poissaoloihin (toimialoilla on eroja). Sairauspoissaoloista muodostuu myös välillisiä kustannuksia (esim. tuottavuuden aleneminen, laadun heikkeneminen). Poissaolojaksot kpv 2018 (kpv) Osuus % Osuus palkkakustannuksista % 1-3 1734 26 % 28 % 4-7 1225 18 % 20 % 8-29 2470 37 % 37 % 30-59 620 9 % 8 % yli 60 päivää 686 10 % 6 % Taulukko 12 Sairauspoissaolojen keston (ei sisällä palkattomia jaksoja) mukaiset palkkakustannukset 2018

20 5.2 Poissaolojen kustannukset Poissaolojen kustannukset ilman koulutuspäivien kustannuksia olivat yhteensä noin 1 737 000 ja ne vähenivät vuoteen 2017 verrattuna noin 4,4%. Perhepoliittiset kustannukset sisältävät palkalliset äitiys- ja isyyslomat sekä tilapäiset hoitovapaat lapsen äkillisesti sairastuessa. Muut vapaat sisältävät mm. palvelusvuosivapaat ja merkkipäivävapaan (Kvtes 12 mom2). Taulukko 13 Poissaolojen kustannukset Sairaus Työtapaturma Perhepol. vapaat Vuosiloma Muut vapaat Hallinto 24284 409,08 1132,88 123416,5 1620,41 Sosiaali 138568,7 148,5 19086,76 244577,1 642,85 Sivistys 316820,9 10990,61 56363,04 565375,3 11306,28 Tekninen 33901,66 37037,45 2690,09 148449,7 376,18 2018 yht 513 575,3 48 585,64 79 272,77 1 081 819 13 945,72 2017 546317 15108 92525 1133498 10788 Muutos 32741,72-33477,6 13252,23 51679,41-3157,72 Muutos % -6 % 222 % -14 % -5 % 29 % 5.3 Työtapaturmat ja häiriötilanteet Paimiossa työtapaturman vuoksi sairauspäiviä oli 642. Tapaturmia sattui vuoden aikana yhteensä 39 kpl (2017, 36), joista työssä 33 ja työmatkalla 6. Korvauspäiviä syntyi yhteensä 544kpl (2017,176). Korvauspäivien ja korvattujen päivien erotus voi johtua siitä, ettei vakuutusyhtiö ole vielä tehnyt lopullisia päätöksiä kaikista tapaturmista. Joissakin tapauksissa oikaisuja on tehty jälkikäteen. Työssä sattuneista tapaturmista 9 kpl (2017,11) johtui putoamisesta tai kaatumisesta ja 6 kpl terävään esineeseen satuttamisesta, muutoin poikkeamat jakautuvat melko tasaisesti. Väkivallasta johtuvia työtapaturmia oli 7 kpl (2017,4). Paimion kaupungilla on lakisääteinen tapaturmavakuutus IF vakuutusyhtiössä. Vakavia työtapaturmia ei ole vuoden 2018 aikana Paimiossa sattunut. Työtapaturma katsotaan vakavaksi, jos työntekijä menehtyy tai hänelle aiheutuu pysyvä tai vaikealaatuinen vamma. Työtapaturmista johtuvat poissaolopäivät ovat lisääntyneet. On kuitenkin huomattava, että vain muutamassa tapaturmassa on syntynyt pitkiä poissaoloja, suurimmassa osassa tapaturmista on selvitty ilman poissaoloa tai muutaman päivän toipumisella. Tämä voi johtua joko pitkästä kuntoutustarpeesta tai vammojen komplisoitumisesta joidenkin tapaturmien yhteydessä. Paimion kaupungin läheltä piti -raportointi muutettiin kesällä 2018 sähköiseksi. Tiedot kerätään questback kyselytyökalulla ja jokaisesta ilmoituksesta tulee tieto työsuojeluvaltuutetuille ja työsuojelupäällikölle. Häiriötilanteet käydään edelleen läpi myös työpaikalla ja työntekijät raportoivat tilanteesta aina ensisijaisesti omalle esimiehelle.

21 HÄIRIÖTILANNEILMOITUKSET 2018 Sivistyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Hallintopalvelut Tekniset ja ympäristö- palvelut 28 kpl 32 kpl 2 kpl 0 kpl Kaikki yhteensä 62 kpl Häiriötilanneilmoituksia on tullut vuoden 2018 aikana yhteensä 62 kpl ja ne jakautuvat lähes tasaisesti sivistyspalveluiden sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden kesken. Häiriöiden luonne vaihtelee läheltä-piti -tilanteista ja uhkakäyttäytyjistä aina pieniin tapaturmiin. Vuoden 2018 aikana on ilmennyt, että valtaosa ilmoituksista aiheutuu asiakkaan käytöksestä johtuvista tilanteista, joita on ollut vaikea välttää. Tämänlaisia tilanteita ovat erilaiset asiakkaasta johtuvat häiriökäyttäytymisen tai aggressiivisen käytöksen tilanteet. Sähköiseen toimintatapaan siirryttyä on häiriötilanneilmoituksia tullut runsaammin. Työsuojelu on nähnyt tämän kannustavan työntekijöitä raportoimaan herkemmin läheltäpiti -tilanteista. Häiriötilanteiden ilmoittaminen on tärkeää, jotta kyetään ennaltaehkäisemään vaaratilanteita ja puuttumaan mahdollisiin epäkohtiin työpaikoilla. Työyksiköissä on siis syytä edelleen kannustaa työntekijöitä tuomaan erilaisia häiriötilanteita esiin. Varsinkin teknisellä toimialalla on syytä kiinnittää asiaan tehostetusti huomiota. Työsuojelu käy kaikki häiriötilanneilmoitukset läpi kollektiivisesti noin 3kk välein. Tämän lisäksi häiriötilanteet käydään aina läpi omassa työyksikössä. Työsuojelu katsoo ilmoituksia yleisellä tasolla - mitä on sattunut, olisiko tapahtuma voitu välttää ja onko tarvetta järjestää koulutusta koko kaupungin tasolla. Työsuojelu voi esittää tapahtuneesta kysymyksiä ja tehdä kehittämisehdotuksia, mutta ensisijaisesti jokainen esimies on vastuussa oman työyksikkönsä työturvallisuudesta.

22 6. Työhyvinvointi 6.1. Työsuojelu ja yhteistoiminta Työsuojelutoimikunnan tehtävänä on seurata työturvallisuutta ja työterveyttä sekä tehdä niihin kohdistuvia kehittämisehdotuksia. Suunnattuja työterveyshuollon työpaikkaselvityksiä tehtiin vuoden aikana 4kpl. Työterveysneuvotteluita pidettiin vuoden aikana 29kpl (2017, 19). Työsuojelu on osallistunut myös kiinteistöjen sisäilma-asioiden käsittelyyn. Paimion kaupungissa on kolme osa-aikaista työsuojeluvaltuutettua ja henkilöstöpäällikkö toimii myös kaupungin työsuojelupäällikkönä. Työsuojelutoimikuntana on toiminut vuodesta 2006 lähtien yhteistyöryhmä (Kvalt 21.6.2006). Tämän lisäksi työsuojeluvaltuutetut ja työsuojelupäällikkö ovat pitäneet säännöllisiä tapaamisia, joissa on käyty läpi mm. häiriötilanneilmoituksia, työpaikkakäyntejä, sisäilma-asioita, valmisteltu työsuojelun toimintaohjelma ja päivitetty läheltä piti-, vaara- ja uhkatilanteiden ilmoituslomake sähköiseksi. Yhteistyöryhmä on kokoontunut vuoden aikana yhteensä neljä kertaa. Yhteistyöryhmässä on käsitelty mm. työterveyshuollon työpaikkakäyntejä, palkkausjärjestelmän kehittämistä, työtapaturmien raportointia, henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa sekä sote- ja maakuntauudistuksen ajankohtaisia kuulumisia. 6.2 Terveysriskiprofiili Työterveyshuolto määrittää ja raportoi työntekijöiden terveystarkastusten tuloksista erillisen terveysriskiprofiilin. Terveysriskiprofiilien mukaan kaupungin henkilöstö harrastaa liikuntaa melko vähän ja suurella osalla painoindeksi sekä vyötärönympärys ovat hälyttävällä tasolla. Liikunnalla on varsinkin työ- ja toimintakykyä uhkaavien tai heikentävien sairauksien ilmetessä positiivinen vaikutus työhyvinvointiin. Liikunnan nähdään vahvistavan ihmisen fyysisiä ja psyykkisiä voimavaroja ja täten vaikuttavan edelleen sairauspoissaoloihin. Liikunta on yksi osa työhyvinvoinnin kokonaisuudessa ja siksi tulevana vuonna yhtenä painopisteenä on työntekijöiden kannustaminen omaehtoiseen liikuntaan. Kuva 12 Työntekijöiden terveysriskiprofiili 2018

23 7. Muut lähteet: KT 2018, Kuntatyönantajien henkilöstötilastot palvelussuhteista. Päivitetty 19.6.2018 Saatavilla https://www.kt.fi/tilastot-ja-julkaisut/henkilostotilastot/palvelussuhteet Työterveyslaitos, Kunta- 10 tutkimus. Sairauspoissaolot, työterveyslaitos. https://www.ttl.fi/tutkimushanke/kunta10-tutkimus/