IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI Kunnanhallitus

Transkriptio

1 IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016 Kunnanhallitus

2 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstömäärän kehitys ja palvelusuhteen luonne Osa-aikaisuus Yleisimmät tehtävänimikkeet Ikä- ja sukupuolijakauma Eläkkeelle siirtyminen Virka- ja työvapaiden käyttö Työaika ja työpanos Osaamisen kehittäminen Työhyvinvointi ja terveydellinen toimintakyky Työterveyshuolto Sairauspoissaolot Työtapaturmat Työhyvinvointi Yhteistoiminta ja työsuojelutoiminta Palkkaus ja henkilöstökustannukset... 10

3 1. Johdanto 3 Henkilöstöraportti 2016 sisältää katsauksen Iin kunnan henkilöstön määrään, rakenteeseen, toimintakykyyn ja työhyvinvointiin, yhteistoimintaan, palkkaukseen ja henkilöstökustannuksiin vuosien 2015 ja 2016 osalta. 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 2.1. Henkilöstömäärän kehitys ja palvelussuhteen luonne Vaikka kuntapalvelut ovat hyvin työvoimakeskeisiä, on kuntien palveluksessa olevan työvoiman osuus koko maassa ollut vuodesta 2010 lähtien jatkuvasti laskusuunnassa. Vuoden 2015 lopussa kaikista kuntatyöntekijöistä 78,5 % oli vakituisessa palvelussuhteessa, määräaikaisessa palvelussuhteessa oli 20,4 % ja työllistettyjä oli 1,1 %. Iin kunnassa tilanne on viime vuodet ollut melko vakiintunut. Tilannetta on kuvattu taulukossa 1. Määräaikaiseen henkilökuntaan on kirjattu sijaiset ja muut määräaikaiset, esimerkiksi avoimen tehtävän hoitajat. Henkilöstö muutos vakinaiset määräaikaiset työllistetyt oppisopimuksella yhteensä Taulukko 1: Henkilöstömäärä osuus käyttömenoista osuus käyttömenoista palkkamenojen muutos % % % -0,5 % Taulukko 2: Palkkamenot (1000 ) Tilapäisistä palvelussuhteista merkittävin osa perustuu sijaistarpeeseen. Sijaisia käytetään etenkin hoito- ja opetustehtävissä, joissa monet palvelut ovat lakisääteisiä ja joista osassa henkilökunnan määrää suhteessa asiakkaisiin säädellään lailla. Sijaisuuden perusteina ovat mm. sairaslomat, perhevapaat ja erilaiset harkinnanvaraiset vapaat sekä vuosilomat. Vuosilomasijaisuuksien määrää on rajoitettu kehottamalla palvelualueita käyttämään hyödyksi koko lomakausi ( ), sijoittamaan lomat toimintayksikön mahdollisten kesä- tai talvikeskeytysten ajalle sekä välttämään lomien keskittämistä siten, että yksiköstä on yhtä aikaa pois useita henkilöitä, jolloin tehtäviä ei voida hoitaa työtehtäviä sisäisesti jakamalla. Määräaikaisia työsuhteita on toiminnan luonteesta johtuen etenkin päivähoidossa, aamu- ja iltapäivätoiminnassa sekä koulunkäynninohjaajan tehtävissä. Näissä tehtävissä on paitsi osa-aikaisia, myös osavuotisia tehtäviä. Tarpeettomia määräaikaisia työsuhteita pyritään vähentämään, mutta kaikkia työntekijöitä ei toiminnan tilapäisestä luonteesta johtuen saada vakinaistettua.

4 2.2. Osa-aikaisuus 4 Iin kunnassa osa-aikatyötä tekevien osuus (ilman sivutoimisia) on ollut vuonna ,2 % ja vuonna ,6 %. Uusin osa-aikatyön muoto on osa-aikaisen sairasloman käyttö, joka ei ole vielä ollut käytössä Iin kunnassa. Tällä osa-aikatyön muodolla pyritään tukemaan pitkän työkyvyttömyyden jälkeistä työhön paluuta. Kunta suhtautuu myönteisesti myös työntekijän omaan aloitteeseen tehdä osaaikatyötä. Joskus tämä ei ole mahdollista toiminnan ja tehtävien luonteen takia. Tällöin pyritään etsimään ratkaisu työntekijän tehtävien muutoksen kautta. v Iin kunta vesiliikelaitos Ii-instituutti ateria- ja tilapalvelut yht. Ii % kokoaikaiset ,2 osa-aikaiset ,2 sivutoimiset ,6 yhteensä ,00 v Iin kunta vesiliikelaitos Ii-instituutti ateria- ja tilapalvelut. yht. Ii % kokoaikaiset ,6 osa-aikaiset ,6 sivutoimiset ,8 yhteensä ,00 Taulukko 3: Osa-aikatyötä tehneet Yleisimmät tehtävänimikkeet nimike lkm 2015 lkm 2016 perhepäivähoitaja 53* 48* kansalaisopiston tuntiopettaja luokanopettaja lehtori päivähoitaja puhdistuspalvelutyöntekijä koulunkäynninohjaaja ruokapalvelutyöntekijä 11 9 lastentarhanopettaja Taulukko 4: Yleisimmät tehtävänimikkeet (toistaiseksi voimassa olevan ja tilapäisen palvelussuhteen henkilöstö) * Sis. päiväkodeissa työskentelevät ryhmäavustajat ja kiertävät perhepäivähoitajat sekä kotona/lasten perheissä työskentelevät perhepäivähoitajat Ikä- ja sukupuolijakauma Kaikkien kuntatyöntekijöiden keski-ikä oli lokakuun 2015 lopussa 45,8 vuotta. Naisten osuus kuntien työvoimasta oli 80 %. Työvoiman ikääntyminen on haaste kunnan henkilöstöjohtamiselle mm. työssä jaksamisen osalta. Työssä jaksamista voidaan tukea esimerkiksi työhyvinvointihankkeilla, työtehtävien muuttamisella ja tehtävän osa-aikaistamisella. Iin kunnan vakinaisesta henkilöstöstä oli vuonna 2015 naisia 80,5 %, miehiä 19,5 % ja määräaikaisista naisia 73,1 %, miehiä 26,9 %. Vuonna 2016 naisia 80,2 %, miehiä 19,8 % ja määräaikaisista naisia 67,5 %, miehiä 32,5 %.

5 5 Kuva 1. Vakinaisen henkilöstön ikäjakauma 2016 Kuva 2. Määräaikaisen henkilöstön ikäjakauma 2016 Palvelussuhteen luonne sukupuoli määrä % Vakinainen miehet 67 19,8 naiset ,2 Määräaikainen miehet 38 32,5 naiset 79 67,5 Työllistetty miehet 11 52,4 naiset 10 47,6 Oppisopimussuhteinen miehet 1 100,00 naiset 0 0,0 Yhteensä miehet ,5 naiset ,5 Taulukko 5: Työntekijät sukupuolen mukaan

6 Eläkkeelle siirtyminen Kunta-alalta siirtyy vuosittain eläkkeelle noin henkilöä. Toimialojen henkilöstömäärät kehittyvät eri tavoin. Erityisesti hallintoon ja teknisiin palveluihin palkataan vähän uusia työntekijöitä. Seuraavana tulee opetustoimi. Pohjois-Pohjanmaalla on Kevan mukaan arvioitu eläköityvän vuosina % nykyisistä kuntatyöntekijöistä. Iissä Kevan ennusteen mukainen eläkepoistuma olisi vuosina yhteensä noin 75 henkilöä, mikä näyttää viime vuosina toteutuneen valossa epätodennäköiseltä. Iin kunnan palveluksesta jäi vuonna 2015 eläkkeelle seitsemän (7) henkilöä. Vuonna 2016 jäi eläkkeelle kymmenen (10) henkilöä Virka- ja työvapaiden käyttö virka-/työvapaat kalenteripäivää kalenteripäivää/henkilö 23,0 23,1 Taulukko 6: Henkilöstön virka- tai työvapaat koulutuksen, vuorotteluvapaan, opintovapaan tai muun syyn perusteesta johtuvasta syystä Huomioitavaa vuoden 2016 osalta on, ettei koulutuspäivien kirjaaminen tapahtunut edelleenkään web-tallennukseen täysimääräisenä. Muun vapaan yleisin käyttösyy on toisen viran tai työsuhteen hoito joko omassa tai muussa yhteisössä Iin kunta Vesiliikelaitos Ii-instituutti Ateria- ja tilapalvelut yht. Muu vapaa opintovapaa vuorotteluvapaa koulutus kalenteripäiviä yhteensä Iin kunta Vesiliikelaitos Ii-instituutti Ateria- ja tilapalvelut yht. Muu vapaa opintovapaa vuorotteluvapaa koulutus kalenteripäiviä yhteensä Taulukko 7: Työ- ja virkavapaiden käyttö Työaika ja työpanos Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osaaikaiset tai vain osan vuotta kestävät palvelussuhteet muutetaan kokoaikaisiksi. Työpanos -% kuvaa käytettävissä olevaa työaikaa sen jälkeen, kun maksimityöpanoksesta (teoreettinen työaika) on vähennetty sairauslomat, vuosilomat ja muut keskeytykset.

7 2015 Iin kunta yleinen 8,08 5,50 68,1 teknisten sopimus 6,53 4,46 68,3 virkasuhteiset 119,98 62,11 51,8 työsuhteiset 131,78 89,88 68,2 perhepäivähoitajat 13,92 9,36 67,3 yhteensä 272,21 165,81 60,9 7 Vesiliikelaitos teknisten sopimus 3,10 2,06 66,5 Ii-Instituutti yleinen 14,96 10,19 68,1 virkasuhteiset 1,75 1,19 67,7 työsuhteiset 33,11 22,89 69,1 kansalaisopisto 2,00 1,01 50,4 yhteensä 51,82 35,27 68,1 Ateria- ja tilapalvelut yleinen 0,06 0,04 61,9 teknisten sopimus 8,38 5,77 68,9 virkasuhteiset 0,66 0,45 68,6 työsuhteiset 46,40 31,93 68,8 yhteensä 55,50 38,19 68, Iin kunta yleinen 8,05 5,48 68,1 teknisten sopimus 8,04 5,44 67,6 virkasuhteiset 116,80 62,31 53,3 työsuhteiset 143,82 98,30 68,4 perhepäivähoitajat 12,38 8,40 67,8 yhteensä 281,04 174,44 62,1 Vesiliikelaitos teknisten sopimus 3,95 2,67 67,6 Ii-Instituutti yleinen 36,58 25,23 69,0 virkasuhteiset 1,76 1,20 68,0 työsuhteiset 14,33 9,77 68,2

8 kansalaisopisto 1,99 1,03 51,6 yhteensä 54,67 37,22 68,1 8 Ateria- ja tilapalvelut teknisten sopimus 8,40 5,81 69,2 virkasuhteiset 0,65 0,45 68,9 työsuhteiset 46,08 31,69 68,8 yhteensä 55,13 37,95 68,8 Taulukko 8: Henkilötyövuodet kalenteripäivinä ja tehdyt henkilötyövuodet Opetusalalle luku ei ole käytettävissä, koska opetusalalla laskennallinen vuosiloma ja työajan käsite ovat erilaiset, kuin muissa sopimuksissa. 3. Osaamisen kehittäminen 2015 Iin kunta vesiliikelaitos Ii-instituutti ateria- ja tilapalvelut yhteensä koulutuspäivät ,40 484, , , , Iin kunta vesiliikelaitos Ii-instituutti ateria- ja tilapalvelut yhteensä koulutuspäivät ,20 704, , , ,89 Taulukko 9: Henkilöstökoulutuksen kustannukset ja koulutuspäivät Opettajien VESO-koulutuspäivät v Alue Opettajien määrä Koulutuspäivien määrä Alue1 *) Alue2 **) Valtari Lukio 8 24 Yhteensä *) Kuivaniemen, Olhavan, Alarannan, Ojakylän koulut **) Pohjois-Iin, Aseman, Haminan, Ylirannan koulut Opettajien VESO-koulutuspäivät 2016 Koulu Opettajien määrä Koulutuspäivien määrä Kuivaniemi Olhava 3 9 Pohjois-Ii 6 18 Yliranta 3 9 Asema 4 12 Ojakylä 7 21 Alaranta 8 24 Hamina Valtari Lukio 4 12 Yhteensä Taulukko 10: Opettajien VESO-koulutuspäivät

9 Palvelualueet eivät ole kirjanneet kaikkia koulutuspäiviä web-tallennukseen, joten luotettavaa tilastoa ei ole olemassa. Lakisääteistä tai virka- ja työehtosopimuksessa säänneltyä koulutusta järjestetään opetustoimessa. Ns. veso-koulutus ei kirjaudu koulutuspäiviin, koska se tapahtuu koulun työpäivien ulkopuolella Työhyvinvointi ja terveydellinen toimintakyky 4.1. Työterveyshuolto Työterveyshuollon tavoitteena on tukea henkilöstön voimavarojen ylläpitoa työhyvinvoinnin osalta. Iin kunnan työterveyshuollon palvelutuottajana on toiminut Oulunkaaren kuntayhtymä. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma on päivitetty vuonna korvausluokka I (ennaltaehkäisevä) , ,46 korvausluokka II (sairaanhoito) , ,89 yhteensä , ,35 Taulukko 11: Työterveyshuollon kustannukset työterveyshuolto (I) työpaikkaselvitykset/lääkäri työpaikkaselvitykset/terveydenhoitaja terveystarkastukset/lääkäri terveystarkastukset/terveydenhoitaja tai muu laboratorio- ja röntgentutkimukset sairaanhoito (II) lääkärikäynnit terveydenhoitajakäynnit erikoislääkärikäynnit laboratorio- ja röntgentutkimukset Taulukko 12: Työterveyshuollon toimintatilasto Sairauspoissaolot Kunta-alan keskimääräiset sairauspoissaolot vuoden 2015 lopussa olivat 16,5 kalenteripäivää. Miehillä keskimäärin 12,9 päivää ja naisilla 16,5 päivää. Sairauspoissaolopäivissä eroja ammattiryhmittäin. Naiset sairastavat kunta-alalla keskimäärin enemmän kuin miehet ja vakituiset enemmän kuin määräaikaiset. Vähiten sairastavista lukumärältään suuria ammattiryhmiä ovat muun muassa opettajat, johtajat ja päälliköt. Eniten sairastaviin kuuluvat muun muassa koulunkäyntiavustajat, laitoshuoltajat, keittiöapulaiset sekä lastenhoitajat kalenteripv/tt 2016 kalenteripv/tt hallintopalvelut 510 5, ,1 opetus- ja varhaiskasvatus , ,3 tekniset palvelut ja vesiliikelaitos , ,8 ateria- ja tilapalvelut , ,5 Ii-instituutti 173 2, ,5 yhteensä , ,3 Taulukko 13: Keskimääräiset sairauspoissaolot/työntekijä kalenteripäivinä

10 4.3. Työtapaturmat 10 Kunta-alan töissä sattuu enemmän henkilön liikkumisesta johtuvia työpaikkatapaturmia kuin muilla aloilla. Yleisimmät syyt tapaturmiin ovat putoaminen, kaatuminen ja liukastuminen sekä äkillinen fyysinen kuormittuminen. Yleisimmät vammat ovat sijoiltaan menoja, nyrjähdyksiä ja venähdyksiä (41%). Kunta-alan tapaturmissa vammautuvat useimmiten raajat (65 %). Työntekijän äkillinen fyysinen kuormittuminen sekä väkivaltaiset, järkyttävät tilanteet ovat kunta-alalla myös yleisempiä tapaturmien aiheuttajia kuin keskimäärin. Tapaturmia vuonna 2015 oli kymmenen (10) ja vuonna 2016 yksitoista (11). Tapaturmien aiheuttamia sairauspoissaoloja oli 210 kalenteripäivää vuonna 2015 ja 384 kalenteripäivää vuonna Työhyvinvointi Työntekijöiden hyvinvointia on tuettu rahallisesti epassilla, joka mahdollistaa osallistumisen liikunta- ja kulttuuriharrastuksiin. Työpaikkaruokailuun on mahdollisuus henkilökuntahintaan. Kunta myös tukee ruokailua lounasruokailua tarjoavissa ravintoloissa. Henkilöstön muistaminen merkkipäivinä tapahtuu vuonna 2016 uudistetun merkkipäiväsäännön mukaan. Hyvän Tuulen työpaikka työyhteisökehittämishanke alkoi täydellä teholla vuoden 2016 alussa, jolloin koulutettiin yhteistyössä Kuntatyönantajien Kunteko 2020 hankkeen kanssa henkilöstön keskuuteen lähes 40 sisäistä kehittäjää ja sparraajaa. Helmikuussa järjestettiin koko henkilökunnalle suunnattu liikunnallinen ja viihteellinen starttitapahtuma Illin hiihtomajalla. Maaliskuun sparrauspäivässä pohdittiin esimiesten ja sisäisten kehittäjille kesken, mitä työhyvinvointi tarkoittaa ja millainen on Hyvän Tuulen muutosvisio vuoden 2017 loppuun mennessä. Tavoitteisiin pääsemiskeksi on otettu käyttöön uudistettu varhaisen välittämisen malli, jonka tavoitteena on aktivoda jokaista työntekijää huolehtimaan itsestään, työtoveristaan ja työyhteisöstään sekä puuttumaan työhyvinvoinnin riskitekijöihin mahdollisimman varhain. Lisäksi kehitettiin korvaavan työn ohje, joka mahdollistaa toipujan tilanteeseen sopivan työn tekemisen. Kevään ja syksyn aikana noin 300 esimiestä ja työntekijää osallistui työpajoihin, joissa mietittiin, miten kunnan arvot näkyvät työhyvinvoinnin edistämisessä ja arkityössä. 5. Yhteistoiminta ja työsuojelutoiminta Yhteistyötoimikuntaan kuuluvat työnantajan edustajina hallintojohtaja ja opetus- ja varhaiskasvatuspäällikkö. Muina toimikunnan jäseninä ovat pääsopijajärjestöjen edustajat, työsuojeluvaltuutetut ja työsuojelupäällikkö. Toimikunta kokoontui vuonna 2016 neljä kertaa (11.2., 11.5., ja ). Käsiteltäviä asioita olivat mm. Hyvän Tuulen Työpaikka hanke, tilinpäätös 2015 ja henkilöstöraportti 2015 sekä talousarvio 2017, työn vaativuuden arviointi, kilpailukykysopimuksen vaikutukset työaikaan ja kiky-ajan käyttö, korvaan työn ohje ja varhaisen välittämisen malli, epassi, työ- ja virkavapaaohje sekä merkkipäiväsääntö. 6. Palkkaus ja henkilöstökustannukset TA 2015 TOT 2015 TOT % TA 2016 TOT 2016 TOT % palkat ja palkkiot eläkekulut muut henkilöstökulut yht henkilöstökulut yhteensä

11 Taulukko 14: Iin kunnan henkilöstömenot (sis. jaksotetut palkat ja henkilöstökorvaukset eli sairasvakuutus- ja tapaturmakorvaukset) TA 2015 TOT 2015 TA2016 TOT2016 vakinaiset määräaikaiset sairaus- ja äitiysloman sijaiset muut sijaiset erilliskorvaukset työllistämistukipalvelut tuntipalkat opettajien palkat Taulukko 15: Palkkojen toteutumat