Paimion kaupunki HENKILÖSTÖRAPORTTI 2017

Transkriptio

1 PAIMION KAUPUNKI Paimion kaupunki HENKILÖSTÖRAPORTTI 2017

2 1 Sisällys 1. Johdanto Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstön määrä Henkilötyövuodet Henkilöstön kotikunta Henkilöstön ikä- ja sukupuolirakenne Henkilöstön vaihtuvuus ja rekrytoinnit Eläkkeelle siirtyminen Eläkemaksut Työvoimakustannukset Työterveyshuolto Poissaolot ja työtapaturmat Sairauspoissaolot Poissaolojen kustannukset Työtapaturmat Työhyvinvointi Työsuojelu ja yhteistoiminta Työhyvinvointikysely Muut lähteet:... 22

3 2 1. Johdanto Henkilöstöraportilla pyritään kuvamaan henkilöstöä ja työhyvinvointia koskevat tilastotiedot ylimmän johdon, esimiesten, henkilöstön ja päättäjien käyttöön. Henkilöstöraportti on johdon päätöksenteon apuväline, jossa arvioidaan kaupungin henkilöstöresursseja voimavarana, investointina ja kustannuksina kaupungin palvelutoiminnan kokonaisuudessa. Henkilöstövoimavarojen arviointi edistää henkilöstöjohtamisen tuloksellisuutta ja tukee myös päätöksentekijöitä resurssien suuntaamisessa. Kaupungin toiminnan tärkein voimavara on monipuolisesti osaava ja hyvinvoiva henkilöstö. 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 2.1 Henkilöstön määrä Henkilöstön kokonaismäärää kuvataan vuoden viimeisen päivän tilanteella. Henkilöstön kokonaismäärä laski edellisen vuoden tilanteeseen verrattuna. On odotettavissa, että kaupungin henkilöstömäärä laskee edelleen vuoden 2018 aikana, mikäli tilapäisiä päivähoidon yksiköitä lakkautetaan. Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä on yhteensä 560, mikä on 11 henkilöä vähemmän kuin edellisenä vuonna (2016: 571). Vakinaiset palvelussuhteet ovat vähentyneet 42:lla henkilöllä eli n.10%:lla, kun taas määräaikaiset palvelussuhteet ovat lisääntyneet 31:llä henkilöllä eli n. 20%:lla. Kuvassa 1. on esitetty henkilöstön määrän kehitys vuosina Henkilöstön määrä Määräaikaiset Vakituiset Kuva 1 Paimion kaupungin henkilöstömäärä Paimiossa tarvitaan erilaisia työntekemisen muotoja. Pääsääntöisesti Paimiossa työskennellään kokoaikaisessa ja vakituisessa tehtävässä. Vuoden 2017 lopussa koko

4 3 kaupungin henkilöstöstä vakituisia oli 67% ja määräaikaisia 33%. Määräaikaisuuksiin kuuluvat kaikki määräaikaiset tehtävät kuten sijaisuudet, työllistetyt, oppisopimukset ja projektit. Työllistettyjä kaupungilla oli vuoden viimeisenä päivänä yhteensä 18 henkilöä eli 3,2% palvelussuhteista. Kuntatyönantajien (KT 2017) tilastojen mukaan vuonna 2016 kuntien henkilöstöstä vakituisia oli 78,1%, määräaikaisia 20,6% ja lisäksi työllistettyjä 1,3%. Paimiossa siis määräaikaisen henkilöstön määrä verrattuna yleiseen kunnalliseen tasoon on jonkin verran korkeampi ja vastaavasti vakituisten palvelussuhteiden määrä on jonkin verran pienempi. Paimiossa työllistettyjen määrä on melkein 2% korkeampi kuin yleisellä kunnallisella tasolla, mutta tätä selittää kaupungin aktiivinen toiminta työllistämisessä. Määräaikaisille palvelussuhteille on oltava aina perusteltu ja selkeä syy, joka kirjataan työsopimukseen tai viranhoitomääräykseen. Määräaikaiset työ- ja virkasuhteet johtuvat pääasiassa vakituisen henkilöstön sijaisuuksista. Naisvaltaisella kunta-alalla lakisääteiset perhevapaat oikeuttavat pitkiin poissaoloihin. Perhevapaiden, vuosilomien sekä opinto- ja vuorotteluvapaiden ajaksi tarvitaan sijaisia, sillä lakisääteiset peruspalvelut on hoidettava myös vakinaisen henkilöstön poissa ollessa. Paimion kaupungin tehtävistä suurin osa on kokoaikaisia 75,7%. Osa-aikaisia ja sivutoimisia tehtäviä on 24,3%. Määräaikaisista palvelussuhteista osa-aikaisia (51,9%) on selvästi enemmän kuin vakituisista (10,7%). Palvelussuhteiden rakenne vuoden viimeisenä päivänä on kuvattu taulukossa 1. Osa-aikaisuudelle on oltava työnantajan taholta työn määrään ja teettämiseen liittyvä perusteltu syy. Osa-aikaisuus voi perustua osa-aikaeläkepäätökseen, osatyökyvyttömyyspäätökseen tai osittaiseen hoitovapaaseen. Osa-aikainen työ voi olla mahdollista myös henkilön toivomuksen ja työnantajan kassa tehdyn sopimuksen perusteella, mikäli työtehtävät ja sijaisjärjestelyt sen mahdollistavat. Paimiossa osaaikaisia palvelussuhteita vuoden viimeisenä päivänä oli yhteensä 62. Näistä palvelussuhteista vakituisia oli 38 ja määräaikaisia 24, joista työllistettyjä oli puolet (12). Taulukko 1 Palvelussuhteen rakenne Palvelussuhteet kokoaikaisia osa-aikainen /sivutoimi Määräaikaisia ,1 % 51,9 % Vakituisia ,3 % 10,7 % yhteensä ,7 % 24,3 %

5 4 2.2 Henkilötyövuodet Paimion kaupungin henkilökunnan tekemää työmäärää kuvataan henkilötyövuosina. Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän koko vuoden työskentelyä. Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä. Yksi henkilötyövuosi on työaika, jonka yksi kokopäiväinen työntekijä tekee vuodessa. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti. Henkilötyövuodet ,76 590,17 594,49 557,14 507, Kuva 2 Henkilötyövuodet Paimion kaupungin teoreettinen henkilötyövuosien määrä vuonna 2017 oli 507,86htv, mikä on 49,28 henkilötyövuotta vähemmän kuin edellisenä vuonna. Henkilötyövuosien laskevaa trendiä selittää vuosina 2016 ja 2017 tehdyt ulkoistukset. Vuonna 2016 ulkoistettiin ruokaja siivouspalvelut. Vuonna 2017 ulkoistettiin laskentapalvelut, Paimion vanhainkoti, Hoivakoti Jokilaakso ja Askalan palvelutalot. Henkilötyövuosien kehitys vuosien 2013 ja 2017 välisenä aikana esitetään kuvassa ,00 300,00 250,00 200,00 150,00 100,00 50,00 0,00 Henkilötyövuodet toimialoittain Hallintopalvelut Sivistyspalvelut Sosiaalipalvelut Tekninen ja ympäristöpalve lut ,55 330,00 147,12 54, ,14 321,31 125,92 42, Kuva 3 Henkilötyövuosien kehitys vuosina 2016 ja 2017 toimialoittain

6 5 Henkilötyövuosien (teoreettinen htv) määrä on laskenut kaikilla toimialoilla. Kuvassa 3 on kuvattu vuosien 2016 ja 2017 välistä muutosta toimialoittain. Hallintopalveluiden henkilötyövuosien lasku johtuu kuntien yhteisestä laskentapalvelukeskuksesta, johon hallintopalveluista siirtyi palkka- ja taloushallinnon henkilöstöä isäntäkunnan palvelukseen (-8,4htv). Sosiaalipalveluiden lasku johtuu Paimion vanhainkodin, Hoivakoti Jokilaakson ja Askalan palvelutalojen ulkoistamisesta Esperille lähtien (-21,1htv). Taulukko 2 Raportoitu henkilötyövuoden muutos toimialoittain. Teoreettiset henkilötyövuodet (kpv:t) HTV 1, vähennetty määritellyt HTV2 vähennetty palkattomat Toimiala muutos muutos muutos Hallintopalvelut % % % Sosiaali- ja terveyspalvelut % % % Sivistyspalvelut % % % Tekninen ja ympäristöpalvelut % % % yhteensä % % % Taulukon henkilötyövuosien selitteet: -Teoreettinen henkilötyövuosi: palvelussuhteen keston perusteella (yhden 100% työaikaa tekevän henkilön koko vuoden kestänyt palvelussuhde vastaa yhtä henkilötyövuotta). -HTV 1: vähennetty palkalliset poissaolot sekä palkattomat poissaolot, jotka eivät ole työaikaa (esim. lapsen sairaus, palkallinen isyysloma, muu palkallinen keskeytys, vuosiloma, vuosilomaajan palkka, säästövapaa). -HTV 2: vähennetty palkattomat poissaolot. Kun henkilötyövuosista vähennetään palkalliset ja palkattomat poissaolot, voidaan tarkastella työnantajan käytettävissä olevaa työaikaa tarkemmin. Palkattomien poissaolojen vaikutus on pysynyt ennallaan suhteessa teoreettisiin henkilötyövuosiin. Tämä kertoo siitä, että henkilöstö edelleen käyttää palkattomia virka- ja työvapaita, kuten aikaisemminkin. Palkattomien ja palkallisten poissaolojen määrä yhteensä on vähentynyt. Kun verrataan henkilötyövuosien vähentyneen 9%, vastaava palkallisten ja palkattomien poissaolojen vähennys on vain 7%. Työantajalla on siis ollut suhteessa tippuneeseen henkilötyövuoteen enemmän henkilöstövoimavaroja käytettävissä. Tätä voi selittää myös se, että kaupungilla on enemmän työntekijöitä määräaikaisissa palvelussuhteissa, jolloin esimerkiksi vuosilomat usein maksetaan palvelussuhteen päättyessä. 2.3 Henkilöstön kotikunta Yli puolet kaupungin henkilöstöstä työskentelyn lisäksi myös asuu Paimiossa. Paimiolaisia on kaupungin henkilöstöstä 52 %, turkulaisia on 16 % ja muista kaupungeista tulee 32 % henkilöstöstä.

7 6 2.4 Henkilöstön ikä- ja sukupuolirakenne Kuntasektorille tyypilliseen tapaan Paimion kaupungin henkilökunnasta suurin osa on naisia, 79%. Miesten osuus vakinaisesta henkilökunnasta oli 21% (2016, 18,7%). Henkilöstön sukupuolijakaumassa ei ole havaittavissa merkittäviä muutoksia edellisiin vuosiin. Myös kuntatyönantajien (KT 2017) tilastojen mukaan kuntien koko henkilöstöstä 80 % on naisia. Vakituisen henkilöstön sukupuolijakauma on esitetty kuvassa Vakituinen henkilöstö , sukupuolijakauma hallintokunnittan Hallintopalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Sivistyspalvelut Tekninen ja ympäristöpalvelut Naisia Miehiä Miehiä Naisia Kuva 4 Vakituisen henkilöstön sukupuolijakauma hallintokunnittain Myös henkilöstön ikäjakauma on pysynyt lähivuosien aikana samansuuntaisena. Henkilöstön ikärakenne on havainnollistettu oheisessa kuvassa sukupuolijaottelulla. Vakinaisen henkilökunnan keski-ikä oli vuoden viimeisenä päivänä 48,3 vuotta (2016, 48,6), josta miesten keski-ikä oli 47,8 vuotta (2016, 47,9) ja naisten 48,3 vuotta (2016, 49). Sukupuolijakauma ikävuosittain 65 ja yli 60-64v 50-59v 40-49v 30-39v alle 30v alle 30v 30-39v 40-49v 50-59v 60-64v 65 ja yli naiset miehet naiset miehet Kuva 5 Sukupuolijakauma ikävuosittain kaikki palvelussuhteet

8 7 Suurimmat ikäryhmät ovat vuotiaat (31 %) ja vuotiaat (29 %). Yli 60-vuotiaita oli kaupungin palveluksessa vuoden viimeisenä päivänä 57 henkilöä eli 10 % (joista 31 vakituisessa palvelussuhteessa). Näistä työntekijöistä yli 64-vuotiaita oli 12 henkilöä. Koko Suomen kuntasektorilla vakituisesti työskentelevien keski-ikä on Kuntatyönantajien tilastojen mukaan 45,8 vuotta (KT 2017, vuoden 2016 tilasto). Henkilöstön keski-ikä on tyypillisesti kunta-alalla korkeampi kuin muilla työmarkkinasektoreilla. Korkea keski-ikä voi olla haaste tulevan poistuman ja ikääntymisen tuomien haasteiden kannalta. Kun ikäjakaumaa tarkastellaan palvelussuhteiden luonteiden mukaan (kuva 6), voidaan huomata, että niin nuoret alle 30 vuotiaat kuin vanhemmat yli 65 vuotiaat, työskentelevät kaupungilla todennäköisemmin määräaikaisissa palvelussuhteissa. Tätä voi selittää se, että eläkkeelle jääneet työntekijät ja päätoimisesti opiskelevat työntekijät tekevät useimmiten keikkaluonteista työtä. Muissa ikäluokissa palvelussuhde on todennäköisemmin vakituinen. Palvelussuhteen luonne ikäjakaumittain alle 30v 30-39v 40-49v 50-59v 60-64v 65 ja yli vakituiset määräaikaiset Kuva 6 Palvelussuhteen luonne vakituiset ikäjakaumittain määräaikaiset 2.5 Henkilöstön vaihtuvuus ja rekrytoinnit Vuoden 2017 aikana Esperin ulkoistuksen myötä päättyi yhteensä 31 vakinaisen työntekijän työsuhde Paimion kaupunkiin. Eläkkeelle lähtijöitä oli vuoden aikana 14 (2016, 11). Yhteensä 25 (2016, 19) henkilöä erosi kaupungin vakituisesta palvelussuhteesta muista syistä. Lähtövaihtuvuus ilman Esperin ulkoistuksia oli 9% (2016, 6%). Uusia vakinaisia palvelussuhteita tehtiin vuoden aikana 30 (2016, 16) ja tulovaihtuvuus oli 7% (2016, 3%). Vakinaisessa palvelussuhteessa olevien henkilöiden vuoden aikana kaupungissa alkaneet ja päättyneet palvelussuhteet (irtisanoutuneet, ml. eläkkeelle siirtyneet, irtisanotut) raportoidaan lukumäärinä sekä tulo- ja lähtövaihtuvuusprosentteina. Prosentit lasketaan suhteuttamalla em. henkilöiden lukumäärät edellisen vuoden lopun vakinaisen henkilöstön kokonaismäärään. Liian pieni tulo- ja lähtövaihtuvuus saattaa kangistaa organisaatiota ja estää uusien toimintatapojen käyttöönottamista. Paimiossa lähtövaihtelevuutta on tarkasteltava ilman liikkeen luovutuksella siirtynyttä henkilöstöä, koska se antaa

9 8 paremman kuvan henkilöstön tulo- ja lähtövaihtuvuudesta pidemmällä aikavälillä. Paimiossa lähtö- ja tulovaihtuvuus on pysytellyt 3-7% välillä viimeiset kolme vuotta. Taulukko 3 Lähtö- ja tulovaihtuvuus päättyneet joista eronnut, erotettu joista liikkeen luovutukset 0 60 (66%) 31 (44%) joista siirtyi eläkkeelle 21 (56%) 11 (12%) 14 (20%) alkaneet lähtövaihtuvuus % 6 % 16 % 13 % lähtövaihtuvuus % ilman liikeen luov. 6 % 7 % tulovaihtuvuus % 4 % 3 % 5 % Vuoden aikana rekrytointeja oli yhteensä 58 ja avoimia työpaikkoja oli 65. Hakemusten määrä suhteessa avoimiin paikkoihin on parantunut edelliseen vuoteen verrattuna. Määräaikaisia palvelussuhteita on vuoden 2017 aikana rekrytoitu enemmän kuin aikaisempina vuosina. Rekrytointien tilastoja on kuvattu taulukossa 4. Täytetyistä tehtävistä suurin osa on joko lakisääteisiä tai henkilöstömitoitettuja tehtäviä. Yleisimpiä tehtävänimikkeitä rekrytoinneissa olivat lastentarhanopettaja, hoitaja, lastenhoitaja, luokanopettaja, sosiaalityöntekijä, erityisluokanopettaja, lehtori ja oppilaanohjaaja. Sosiaalityöntekijöiden ja lastentarhanopettajien hakuihin on tullut vähäinen määrä hakemuksia. Erityisesti em. määräaikaisiin tehtäviin on ollut haasteellista saada päteviä hakijoita. Joitakin hakuja on myös jouduttu toistamaan pätevien hakijoiden puuttuessa. Molempien ammattihenkilöiden saanti on koko Suomessa vaikeutunut, eikä tilanne ole vain Paimiossa poikkeuksellinen. Taulukko 4 Rekrytointien tilastot Yleisimmät ammattinimikkeet kaupungissa 2017 Määrä hoitaja 43 luokanopettaja 33 lastenhoitaja 26 perhepäivähoitaja 26 koulunkäyntiohjaaja 22 peruskoulun lehtori 21 lastentarhanopettaja 13 erityisluokan opettaja 11 lehtori 11 hakemuksia/ Rekrytoinnit työpaikat Työsuhde Virkasuhde Vakinainen Määräaikainen hakemuksia rekrytointi , ,98

10 9 2.6 Eläkkeelle siirtyminen Vuoden 2017 aikana vanhuseläkkeelle jäi 12 henkilöä (2016, 11). Vanhuseläkkeelle lähteneiden keski-ikä oli 59,7 vuotta. Lisäksi uusia täysiä työkyvyttömyyseläkkeitä alkoi kaksi (2016, 0). Eläkepoistumaennusteet ovat Kevan tilastoaineistosta saatuja. Kevan tietojen perusteella seuraavien vuosien aikana eläköityy suhteellisesti eniten henkilökuntaa ammattiryhmittäin tarkasteltuna hoitohenkilökunnasta (lähihoitajat), opetushenkilökunnasta (opettajat ja koulunkäynninohjaajat) ja varhaiskasvatuksesta (perhepäivähoitajat, lastenhoitajat ym.). Kun tarkastellaan henkilöstön tulevaa vanhuuseläkkeelle siirtymistä käytettävissä olevien eläkeikää koskevien tietojen perusteella ja oletetaan, että kaikki voivat jatkaa työssä laskennalliseen vanhuuseläkeikään asti, tulee vanhuuseläkkeelle siirtyvien henkilöiden lukumäärä tulevina vuosina kasvamaan merkittävästi. Laskennallisesti ajatellen palvelussuhteista vanhuuseläkkeelle lähtijöitä tulee olemaan vuosina yhteensä 81 (Keva), joka tarkoittaa koko henkilöstöstä 14.5%. 2.7 Eläkemaksut Työnantaja maksaa varhaiseläkeperusteista (myöhemmin varhe) maksua, kun työntekijä siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle. Osatyökyvyttömyyseläkkeestä tai määräaikaisesta kuntoutustuesta ei varhe-maksua aiheudu. Työnantaja voi omilla toimillaan vaikuttaa varhaiseläkeperusteisiin maksuihin. Työnantaja voi pyrkiä pienentämään näitä varhaiseläkkeistä aiheutuvia maksuja tukemalla työssä jaksamista. Työkyvyttömyydestä koituva varhe-maksu voidaan usein välttää, jos työntekijän työkyvyn

11 10 menetyksen uhkaan kiinnitetään huomiota hyvissä ajoin. Työtä keventämällä tai työtehtäviä muuttamalla työkykyä voidaan ylläpitää ja näin työntekijä saattaa pystyä jatkamaan työssä pidempään. Eläkemaksuissa voidaan säästää, jos työnantaja pitää työntekijänsä työssä vanhuuseläkeikään saakka tai pidempään. Kuva 7 Keva: eläkemaksut vuosittain euroissa Paimion kaupungin varhaiseläkemenoperusteiset maksut ovat nousseet 13,7 %, ( ), kun taas eläkeperusteiset maksut ovat laskeneet 25 %. Vuoden 2017 maksut vahvistuvat vasta kesällä 2018, joten taulukossa 5 kuvatut luvut ovat tilinpäätöksen ennakkotietoja. Paimion kaupunki on ns. keskisuuri työnantaja, jolloin varhe -maksusta osa perustuu aina palkkasummaperusteiseen maksuun. Sen sijaan toinen osa on eläkemenoon perustuva ja siihen voidaan vaikuttaa kaupungin omilla toimilla. Palkkasummaperusteinen maksuosuus on pysynyt lähes samalla tasolla aikaisempaan vuoteen verrattuna. Eläkemenoon perustuva varhe-maksun osuuus oli noin , kun vastaava vuoden 2016 luku oli noin Taulukko 5 Keva, eläkemaksut vuosittain euroissa Vuosi Palkkaperusteinen maksu Eläkemenoperusteinen maksu Varhe-maksu Maksut yhteensä tilinp. Ennakko

12 11 3. Työvoimakustannukset Työvoimavaltaisella kunta-alalla työvoimakustannukset muodostavat merkittävän osan kunnan taloudesta. Tilinpäätösvuoden palkat (kuvattu taulukossa 6) olivat ja henkilösivukulut , yhteensä henkilöstökulut olivat Kaupungin henkilöstömenot ovat edelleen laskeneet 12 % vuoden 2016 tasosta. Henkilöstömenot alittivat selvästi talousarviossa laaditun tavoitteen ( ). Syynä henkilöstökulujen myönteiseen kehitykseen ovat olleet vastuualueille tehdyt edellä mainitut ulkoistamiset, tiukka henkilöstöresurssointi, kilpailukykysopimuksen mukaiset säästöt (mm. 30% lomarahaleikkaukset) ja muutokset vakuutusmaksujen jaksotuksessa ( vaikutus). Taulukko 6 Henkilöstökulut /- % Palkat ja palkkiot ,6 % Henkilösivukulut Eläkekulut ,7 % Muut henkilösivukulut ,4 % Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan ,0 % Henkilöstökuluja aktivoitu aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin ,7 % Henkilöstökulut yhteensä ,0 % Kuva 8 ja 9 havainnollistaa henkilöstökulujen kehitystä vuosien välisenä aikana. Vuoden 2015 tason jälkeen organisaatiossa on tapahtunut useita ulkoistamisia, jolloin suuri määrä henkilöstöä on siirtynyt toisten organisaatioiden palvelukseen. Kaupungin henkilöstömenot per kaupungin asukas olivat vuonna ,42 / asukas. Kuva 8 Henkilöstökulujen kehitys vuosina Henkilöstökulujen kehitys , , , , , , , , euroa , , , ,00

13 12 Kuva 9 Henkilöstömenojen kehitys vuosina Henkilöstömenojen kehitys Muut henkilöstösivukulut Eläkekulut Palkat ja palkkiot Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilöstösivukulut Muut henkilöstömenot Muut henkilöstömenot ovat kokonaisuudessaan kasvaneet 9%:lla. Henkilöstön työpaikkaruokailua tuetaan 2 / ateria. Yhä useampi henkilöstöstä on käyttänyt tätä etua hyödykseen vuonna Muut henkilöstömenot Muutos % Koulutus % Virkistystoiminta (virkistysrahat, liikuntaryhmät) % Virkistystoiminta/ uimahallimaksut % Merkkipäivälahjat % Työpaikkaruokailu %

14 13 4. Työterveyshuolto Kaupungin henkilökunnan työterveyshuollon palvelut ostetaan Mehiläinen Oy:ltä. Maaseutupalveluiden (4 henkilön) osalta työterveyshuollon palveluja on ostettu Paraisten kaupungilta sekä Dalmed Oy:lta. Ostettavat palvelut käsittävät lakisääteisten palveluiden lisäksi työterveyspainotteiset yleislääkäritasoiset sairaanhoitopalvelut. Työkyvyn ylläpitämisen ja työssäjaksamisen tueksi palvelut sisältävät myös erikoislääkärin konsultaation (1-3 kertaa/ diagnoosi) työterveyslääkärin lähetteellä sekä työpsykologin palvelut. Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, hyvin toimiva työyhteisö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ennalta ehkäisy ja myös työntekijän terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitänen ja edistäminen. Työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan kaudelle asetettuja tavoitteita ovat: työstä johtuvien terveys- ja turvallisuusriskien vähentäminen, työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn tukeminen ja sairauspoissaolojen hallinta, työhyvinvoinnin ja tuottavuuden edistäminen sekä laadukas työterveyspainotteinen sairaanhoito. Koska pääsääntöisesti suurin osa työterveyshuollon menoista tulee Mehiläinen Oy:ltä, on hyvä tarkastella työterveyshuollon kustannuksia Mehiläisen laskelmista. Mehiläisen laskemat työterveyshuollon kustannukset ovat 523 / henkilö. Laskennassa jakajana on työterveyshuollon asiakasrekisterissä olevien työntekijöiden keskimääräinen määrä. Mikäli jakajana käytetään vuoden 2017 viimeisen päivän henkilöstötilannetta, kustannukset olivat 442,50 / henkilö. Henkilötyövuotta kohden kustannukset olivat 488 / henkilötyövuosi. Verrattaessa vuoden 2016 tilanteeseen voidaan todeta, että työterveyshuollon kustannukset ovat nousseet suhteessa henkilöstön määrään. Kustannusten muutokset on kuvattu taulukossa 7. Taulukko 7 Mehiläinen OY, työterveyshuollon kustannukset Mehiläinen työterveyshuollon kustannukset euroa Yhteensä euroa kustannukset/ henkilö Mehiläinen kustannukset/ henkilömäärä kustannukset/htv ,5 487, ,6 Muutos -3 % 9 % -5 % 6 % Työterveyshuollon kustannukset on jaettu kela 1 ja kela 2 luokkaan sekä muihin (osa korvauksettomia). Kela 1 luokkaan kuuluu ennaltaehkäisevä toiminta, josta vuoden aikana on syntynyt (40% kustannuksista). Kela 2 korvauksien piiriin kuuluu sairaanhoito, josta vuoden aikana on syntynyt (58% kustannuksista). Muita kustannuksia oli noin 4000, ja ne muodostuivat mm. magneettitutkimuksista ja rokotteista. Painopisteen työterveyshuollossa tulisi olla ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Paimiossa on heti vuoden 2018 alussa otettu käyttöön sähköiset työterveyskyselyt, digiklinikka ja työhöntulotarkastuksien automaattiset kutsut on lopetettu (sen sijaan esimies ohjaa uudet työntekijät työhöntulotarkastukseen). Näillä toimenpiteillä pyritään hillitsemään työterveyshuollon kustannuksia ja terveystarkastukset sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävät toimenpiteet kohdennetaan tehokkaasti niitä tarvitseville.

15 14 5. Poissaolot ja työtapaturmat Paimion kaupungin poissaolot raportoidaan palkkahallinnon tietojärjestelmästä. Lukujen vertailtavuuden vuoksi poissaoloja on tarkasteltu kalenteripäivinä (sisältää viikkovapaat). Taulukko 8 Poissaolot syittäin , kalenteripäivinä Muutos Sairaus % Työtapaturma % Kuntoutus, kuntoutustuki % Perhevapaat % Vuosiloma % Muu palkalliset vapaat % Opintovapaa % Koulutus % Tilapäinen hoitovapaa % Vuorotteluvapaa % Lomautus % Talkoovapaa % Muu palkaton % yhteensä % Henkilökunnan palkallisten ja palkattomien poissaolojen määrä on vähentynyt kokonaisuudessaan, mikä on luonnollista kokonaishenkilöstömäärän laskiessa. Muita palkallisia vapaita 123pv ovat mm. palvelusvuosivapaat (88pv 2017) ja merkkipäivävapaa (Kvtes 12 mom2). Muita palkattomia vapaita 1559pv ovat mm. yksityisasioiden perusteella myönnetyt vapaat. Opintovapaalla oli vuonna henkilöä (2016, 10). Vaikka opintovapaaseen on myönnettyjä kalenteripäiviä vähemmän kuin aikaisempana vuonna, on useampi työntekijä käyttänyt sitä hyödykseen. Kaikkia koulutuspäiviä ei ole syötetty palkkahallinnon järjestelmään ja siksi se ei kuvaa niiden todellista määrää. Paimiossa on kirjattu koulutuksia lisäksi käsin, mikä on muuttunut vuoden 2018 alussa. Erillisen laskennan mukaan Paimioon haettiin koulutuskulukorvauksia työttömyysvakuutusrahastolta yhteensä 684 koulutuspäivän mukaan. Näitä korvauksia voi kuitenkin hakea vain kolmelta ensimmäiseltä koulutuspäivältä työntekijää kohden, joten kokonaisuudessaan koulutuspäiviä on tätäkin enemmän. Osana kaupungin talouden vakauttamista henkilökunnalle on tarjottu jo useana vuotena vapaaehtoisia työ- ja virkapaita eli ns. talkoovapaita. Osa henkilöstöstä kokee talkoovapaat myös etuna, joka mahdollistaa lomarahojen vaihtamisen vapaapäiviin ilman paikallista sopimista. Talkoovapaan aikana ei kuitenkaan saa muodostua sijaiskustannuksia, joten kaikilla ammattiryhmillä ei ole samanlaisia mahdollisuuksia sen

16 15 käyttöön. Talkoovapaata pidettiin vuonna 2017 yhteensä 453 (2016, 790) työpäivää, jolla on saatu yhteensä (2016 n ) säästöt palkkakuluissa. Vuoden 2017 lomautukset kohdentuivat koulunkäyntiohjaajien lomauttamiseen koulujen loma-aikoina. 5.1 Sairauspoissaolot Sairauspäivien määrä on lisääntynyt 1%:lla edelliseen vuoteen verrattuna. Sairauspoissaoloihin palkkahallinnon järjestelmä laskee suoraan niin palkalliset kuin palkattomat poissaolot. Sairauspoissaoloprosentti vuonna 2017 oli 4,07% (2016, 3,6%). Sairauspoissaolojen tunnusluku henkilöä kohden on suhteutettuna teoreettiseen henkilötyövuoteen 14,86/htv ( ,44/htv). Henkilöstön sairaspoissaolot ovat siis suhteessa kasvaneet 1,42 työpäivällä/ henkilötyövuosi. Työterveyslaitoksen vuoden 2016 Kunta 10-tutkimuksen mukaan sairauspoissaoloja oli tutkimukseen osallistuneissa kunnissa keskimäärin 16,7 työpäivää henkilötyövuotta kohden, jonka alle Paimiossa vielä reilusti jäädään. Esimiehen päätöksellä, eli ns. omailmoituksella, myönnettiin yhteensä 538 sairausjaksoa. Jaksoista muodostui yhteensä 875 kalenteripäivää vuonna 2017 (2016, 916), mikä on 4,4% vähemmän kuin edellisenä vuonna. Omailmoitukset ovat pääsääntöisesti 1-3 kalenteripäivän sairauspoissaoloja, sillä vain viisi omailmoituksista on ollut 5 päivää kestäviä ja vain kahdeksan on ollut 4 päivää kestäviä. Mehiläisen sairauspoissaolotilastot Sairauspoissaolopäiviä oli Mehiläisen tilastojen perusteella yhteensä 9968 (huom. kaikki kirjoitetut sairauslomat eivät aina toteudu ja Mehiläisen kokonaistilasto ei erittele tapaturmia ja kuntoutuksia). Sairauspoissaolojen määriä toimialoittain kuvataan taulukossa 9. Luvut antavat viitteellisen kuvan sairauspoissaolojen kehityksestä toimialoittain. Todennäköisesti vuoden 2016 ja 2017 luvuista puuttuu joitakin ns. omailmoituksia tai muun kuin Mehiläisen työterveyshuollon kirjoittamia sairauspoissaolotodistuksia ja siksi tämä on otettava huomioon tilastoja lukiessa. Taulukko 9 Sairauspoissaolopäivät/ henkilö, n= laskennallinen henkilömäärä Hallintopalvelut 4,85 n=15 5,85 n=22 Sosiaali- ja terveyspalvelut 37,94 n=115 24,98 n=141 Sivistyspalvelut 14,68 n=303 9,25 n=301 Tekninen 28,26 n=36 14,79 n=38

17 16 Sairauspoissaolopäivien kuukausitasoinen jakautuminen noudattelee pitkälti ns. yleistä linjaa huomioiden muun muassa flunssa-aallot ja kesälomat. Sairauspoissaolopäivien kuukausitasoinen jakautuminen on esitetty kuvassa 10. Kuva 10 Sairauspoissaolopäivien jakautuminen kuukausittain 2017 (vrt. 2016) Sairauspoissaoloista 48% (2016, 37%) johtuu tuki- ja liikuntaelinoireista. Käytännössä kaikilla muilla toimialoilla tuki- ja liikuntaelinvaivat ovat yleisimpiä sairauspoissaolojen syitä, paitsi hallintopalveluissa. Kuitenkin selvästi eniten tuki- ja liikuntaelinoireiden vuoksi sairastellaan teknisellä ja ympäristötoimialalla. Kuvassa 10 on kuvattuna eri sairauspoissaolojen jakaumat diagnoosiryhmittäin. Kuva 11 Sairaspoissaolojen jakauma diagnoosiryhmittäin 2017, koko kaupunki 13 % Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet 7 % Hengityselinten sairaudet 10 % 48 % Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt Vammat 10 % Muualla luokittelemattomat oireet, sairauden merkit, sekä poikkeavat löydökset Muut 12 %

18 17 Sairauspoissaoloja on syytä tarkastella myös kestojen mukaan. Mehiläisen tilasto sairauspoissaolopäivien kestoista on esitetty kuvassa 11. Mehiläisen sairauspoissaolopäivissä ovat mukana niin tapaturmat, kuntoutukset, kuin palkattomat ja palkalliset sairauspoissaolopäivät. Mehiläisen tilastosta puuttuu joitakin ns. omailmoituksella myönnettyjä sairauspoissaolojaksoja (lyhyet 1-5 pv. poissaolot). Kuva 12 Sairauspoissaolopäivien jakauma keston mukaan 2017 Paimion kaupungin vuoden 2017 sairauspoissaolojen kustannuksia on kuvattu taulukossa 9. Taulukossa kuvataan vain palkkakuluja, ei siis palkattomia sairausajanjaksoja. Luvuissa ei ole otettu huomioon Kelan sairauspäivärahaa tai työtapaturmista johtuvia korvauksia. Maksetuista sairausajan palkkakustannuksista 35% muodostui 1-7 kalenteripäivää kestäneistä sairauspoissaoloista. Lähes saman verran kustannuksia kertyi 8-29 päivää kestäneistä poissaoloista (34%) ja loput 30% kustannuksista tulee pitkistä yli 30 kalenteripäivää kestäneistä poissaoloista. Pitkien poissaolojen ehkäisy on tehokkain tapa säästää sairauspoissaoloissa. Pitkät sairauspoissaolot voivat myös johtaa varhaiseläkekustannuksiin. Lisäksi pitkiin poissaoloihin joudutaan useimmin palkkaamaan sijainen kuin lyhytaikaisiin poissaoloihin (toimialoilla on eroja). Sairauspoissaoloista muodostuu myös välillisiä kustannuksia (esim. tuottavuuden aleneminen, laadun heikkeneminen). Taulukko 10 Sairauspoissaolojen keston (ei sisällä palkattomia jaksoja) mukaiset palkkakustannukset 2017 Poissaolojaksot kpv yhteensä kpv Osuus % osuus palkka kustannuksista % 21 % % 14 % % 34 % % 16 % % 7 % yli 89 päivää % 7 %

19 Poissaolojen kustannukset Poissaolojen kustannukset ilman koulutuspäivien kustannuksia olivat yhteensä noin ja ne vähenivät vuoteen 2016 verrattuna noin 6%. Perhepoliittiset kustannukset sisältävät palkalliset äitiys- ja isyyslomat sekä tilapäiset hoitovapaat lapsen äkillisesti sairastuessa. Muut vapaat sisältävät mm. palvelusvuosivapaat ja merkkipäivävapaan (Kvtes 12 mom2). Sairaus Työtapaturma Perhepol. vapaat Vuosiloma Muut vapaat Hallinto Sosiaali Sivistys Tekninen Yhteensä Muutos Muutos % 9 % 16 % -13 % -13 % -43 % 5.3 Työtapaturmat Paimiossa työtapaturman vuoksi sairauspäiviä oli 204. Tapaturmia sattui vuoden aikana yhteensä 36 kpl (2016, 38), joista työssä 30 ja työmatkalla 5. Korvauspäiviä syntyi yhteensä 176kpl (2016,169). Tapaturmista maksetut korvaukset olivat keskimäärin 647 / tapaturma. Työssä sattuneista tapaturmista 11 johtui putoamisesta tai kaatumisesta, muutoin poikkeamat jakautuvat tasaisesti. Väkivallasta johtuvia työtapaturmia oli 4.

20 19 6. Työhyvinvointi 6.1. Työsuojelu ja yhteistoiminta Työsuojelutoimikunnan tehtävänä on seurata työturvallisuutta ja työterveyttä sekä tehdä niihin kohdistuvia kehittämisehdotuksia. Suunnattuja työterveyshuollon työpaikkaselvityksiä tehtiin vuoden aikana 3kpl. Työterveysneuvotteluita pidettiin vuoden aikana 19 kpl (2016, 27). Työsuojelu on osallistunut myös kiinteistöjen sisäilma-asioiden käsittelyyn. Paimion kaupungissa on kolme osa-aikaista työsuojeluvaltuutettua ja henkilöstöpäällikkö toimii myös kaupungin työsuojelupäällikkönä. Työsuojelutoimikuntana on toiminut vuodesta 2006 lähtien yhteistyöryhmä (Kvalt ). Yhteistyöryhmä on kokoontunut vuoden aikana yhteensä neljä kertaa. Yhteistyöryhmässä on käsitelty mm. työterveyshuollon työpaikkakäyntejä, sosiaalisen median käytön ohjeita, työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa, työtapaturmien raportointia, työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön vaaleja ja työhyvinvointikyselyä. 6.2 Työhyvinvointikysely Syksyllä 2017 toteutettiin koko henkilökunnalle työhyvinvointikysely. Kysely on edellisen kerran toteutettu vuonna Vuoden 2017 kyselyyn saatiin yhteensä 313 vastausta, joka on noin 56% koko henkilöstöstä ( tilanne). Henkilöstöraporttiin on koottu eräitä keskeisiä kyselyn tuloksia koko henkilökunnan yhteenvedosta. Kyselyn tuloksia on käsitelty mm. yhteistyöryhmässä vuonna Pääsääntöisesti työhyvinvointikyselyn tuloksia käsitellään vuoden 2018 kevään aikana työyhteisöissä ja johtoryhmissä. Vastaajista 78% on naisia ja 22% miehiä. Vastaajista 12,5% ilmoitti olevansa esimiesasemassa. Lisäksi 79% vastaajista ilmoitti olevansa vakituisessa palvelussuhteessa ja 21% määräaikaisessa. Koko henkilöstön määrään verrattuna vakituisessa palvelussuhteessa olevat ovat aktiivisemmin vastanneet työhyvinvointikyselyyn kuin määräaikaisessa palvelussuhteessa olevat. Työhyvinvointikyselyn avoimissa vastauksissa nousee esiin koettua henkilöstömitoituksen riittämättömyyttä. Tämän lisäksi on yksiköitä, joissa viihdytään erittäin hyvin, työtä kehitetään ja työyhteisön ilmapiiri on hyvä. Työn perustehtävien ja työtehtävien valmiiksi saamisesta saadaan iloa. Suurin osa kaupungin työntekijöistä suosittelisi kaupunkia työnantajana tuttaville tai kollegoille. 75% vastaajista ilmoitti erittäin tai melko todennäköisesti suosittelevansa kaupunkia työnantajana.

21 20 Tyhy-kysely 1 Kuinka todennäköisesti suosittelisit Paimion kaupunkia työpaikaksi tuttavalle tai kollegalle? Pisteet Prosentti 5 Erittäin todennäköisesti 28,1% 4 47,0% 3 17,3% 2 5,8% 1 Erittäin epätodennäköisesti 1,9% N 313 Suurin osa henkilöstöstä kokee työkykynsä olevan hyvä (arvosana 10-7 on 92,95%). On kuitenkin huomattavaa, että 2015 kyselyssä arvosanan 4-0 antoi vain 1% kaikista vastanneista. Koettu työkyky on siis jonkin verran heikentynyt. Tyhy-kysely 2 Työkykyindeksi: Oletetaan, että työkykysi on parhaimmillaan saanut 10 pistettä. Minkä pistemäärän antaisit nykyiselle työkyvyllesi? (0 tarkoittaa sitä, ettet nykyisin pysty lainkaan työhön - 10 = työkykysi on parhaimmillaan) Pisteet Prosentti 10 13,8% 9 38,8% 8 29,8% 7 10,6% 6 1,6% 5 2,2% 4 0,6% 3 1,3% 2 0,3% 1 0,0% 0 1,0% N 312

22 21 Työhyvinvointikyselyssä tarkasteltiin yhteistyön sujuvuutta esimiesten ja työtovereiden kesken. Pääsääntöisesti yhteistyön koetaan sujuvan paremmin työtovereiden kanssa kuin esimiesten kanssa. Sen lisäksi yhteistyö työtovereiden kanssa on parantunut vuoden 2015 tuloksiin verrattuna. Yhteistyö esimiesten kanssa koetaan vuoden 2017 kyselyssä hieman paremmaksi verrattaessa vuoden 2015 tuloksiin. Tyhy-kysely 3 Miten yhteistyö sujuu työpaikallasi työtovereiden kanssa Pisteet Prosentti 5 Erittäin hyvin 50,6% 4 40,0% 3 8,4% 2 1,0% 1 Erittäin huonosti 0,0% N 310 Tyhy-kysely 4 Miten yhteystyö sujuu työpaikallasi esimiesten kanssa Pisteet Prosentti 5 Erittäin hyvin 44,2% 4 38,7% 3 12,6% 2 3,5% 1 Erittäin huonosti 1,0% N 310 Työpaikan työilmapiiriin ollaan yhtä tyytyväisiä kuin vuoden 2015 kyselyssä. Tulokset ovat hyvin saman suuntaiset, eikä merkittäviä muutoksia prosenttiosuuksien jakautumisissa ole havaittavissa. Tyhy-kysely 5 Kuinka tyytyväinen olet työpaikkasi työilmapiiriin Pisteet Prosentti 5 Erittäin tyytyväinen 30,5% 4 46,5% 3 20,1% 2 1,5% 1 Erittäin tyytymätön 1,5% N 269

23 22 7. Muut lähteet: KT 2017, Kuntatyönantajien henkilöstötilastot palvelussuhteista. Päivitetty Saatavilla Työterveyslaitos, Kunta- 10 tutkimus. Sairauspoissaolot, työterveyslaitos.