Käyttösuunnitelma 2014

Kasvun ja oppimisen palvelualue Käyttösuunnitelma 2014 Kasvun ja oppimisen lautakunta 18.12.2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2013 8 (22) Kasvun ja oppimisen lautakunta 71 18.12.2013 71 Asianro 8685/02.02.00/2013 Kasvun ja oppimisen palvelualueen käyttösuunnitelma vuodelle 2014 Talouspäällikkö Raija Heinonen Kasvun ja oppimisen palvelualue Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 11.11.2013 vuoden 2014 talousarvion sekä toiminta ja taloussuunnitelman vuosille 2014 2017. Talousarvio ja suunnitelma sitovat kaikkia kunnan toimielimiä ja henkilöstöä ja ovat samalla ohjauksen ja valvonnan välineitä. Valtuuston päättämään talousarvioon sisältyy vaatimus talouden tasapainottamisesta ja tuottavuuden parantamisesta. Kaupunginvaltuusto velvoittaa talousarviossa myös kuopiolaisia luottamushenkilöitä omalla toiminnallaan edistämään kaupungin strategisia tavoitteita sekä talouden tasapainottamista ja samalla ajamaan talouden tasapainottamiseen tähtääviä sopeuttamis ja tehostamistoimia. Käyttö ja hankesuunnitelmien laatiminen palvelualueilla Lautakunnat hyväksyvät käyttö ja hankesuunnitelmissa talousarviossa päätettyjen määrärahojen ja tuloarvioiden jaon palvelualueensa avainprosesseille sekä tarvittaessa palveluprosesseille, hankkeille ja kohteille ja hyväksyvät samalla niille tavoitteet. Käyttö ja mahdollisia investointihankesuunnitelmia laadittaessa lautakuntien ja palvelualuejohtajien on huolehdittava, että palvelualueen toiminta suunnitellaan valtuuston päättämien määrärahojen ja tuloarvioiden puitteissa ja että palvelualueille asetettavat osatavoitteet tukevat osaltaan kaupunginvaltuuston hyväksymien strategisten tavoitteiden toteuttamista. Kaupunginvaltuusto edellyttää kasvun ja oppimisen lautakunnan valmistelemaan oman toimialueensa verkostoratkaisut viimeistään maaliskuun valtuustossa päätettäväksi siten, että ratkaisut voidaan toteuttaa sekä toiminnallisesti että talousarviossa 2014 pysyen. Muut palvelualueet velvoitetaan tukemaan omilla toimillaan tavoitteiden toteuttamista ja parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamista vallitsevassa taloustilanteessa. Käyttösuunnitelmiin tulee sisällyttää talouden tasapainottamiseksi toteutettavat toiminnan sopeuttamis ja tehostamistoimenpiteet. Palvelualueiden tulee määrittää toimenpiteiden etenemisestä vastaavat henkilöt. Mikäli toimenpiteet edellyttävät erillistä päätöksentekoa, tulee ne valmistella huolellisesti ja viivytyksettä päätöksentekoon siten, että toimenpiteiden toteuttaminen mahdollistaa parhaan mahdollisen toiminnallisen ja taloudellisen tuloksen vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa. Toimenpiteiden ja niiden vaikutusten toteutumista seurataan kuukausiraportoinnin ja osavuosikatsausten yhteydessä. Lautakunnat ja tilivelvolliset viranhaltijat ovat tulosvastuussa palvelualueensa toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteuttamisesta.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2013 9 (22) Kasvun ja oppimisen lautakunta 71 18.12.2013 Talousarviomuutokset Vuoden 2014 talousarvioraami: Lautakuntien ja kaupunginhallituksen asettamat osatavoitteet, osamäärärahat ja osatuloarviot sitovat toimielimen alaista viranhaltijaa ja työntekijää samalla tavoin kuin muukin toimielimen tekemä päätös. Tilivuoden aikana toiminta tulee toteuttaa siten, että talousarvioon ei tarvita valtuustoon nähden sitovien määrärahojen lisäyksiä tai tuloarvion vähennyksiä. Mikäli talousseurannan yhteydessä ilmenee määrärahavajetta tai ennakoidaan tuloarvion alittuvan, tulee välittömästi valmistella ja toteuttaa toimenpiteet tilanteen oikaisemiseksi palvelualueen talousarvion puitteissa. Talousarviossa pysymiseksi on tarvittaessa tarkistettava palvelualueen toimintaja käyttösuunnitelmia. Palvelualueen sisällä avainprosessien välisistä osamäärärahamuutoksista ja muista lautakuntaan nähden sitovista osamäärärahamuutoksista päättää lautakunta. Lautakuntien ja palvelualueiden johtoryhmien tulee seurata säännöllisesti talousarvion toteutumista ja ryhtyä välittömiin toimenpiteisiin tilanteen niin vaatiessa. Kasvun ja oppimisen palvelualueen määrärahat ovat bruttositovia, valtuustoon nähden sitovia eriä ovat toimintatulojen ja menojen yhteissummat. Kaupunginvaltuuston myöntämä raami kasvun ja oppimisen palvelualueelle: toimintatuotot 13 398 922 toimintakulut 182 456 669 toimintakate 169 057 747 Vuoden 2014 tuottavuutta lisäävät toimenpiteet, painopistealueet ja budjetointi Käyttösuunnitelma sisältää seuraavat tuottavuutta lisäävät toimenpiteet: parannetaan suunnittelua ja seurantaa verkostosuunnitelman toteuttaminen o Airakselan koulun lakkautus 1.8.2013. o Karttulan lukion toiminta lakkaa asteittainen niin, että sen toiminta päättyy kokonaan 31.7.2015. Karttulan lukioon ei ole o otettu enää uusia oppilaita 1.8.2013 lukien. Muut vuonna 2014 päätöksentekoon tuotavat ja toteutettavat verkostoratkaisut päivähoidon henkilöstörakenteen muuttaminen kustannuksiltaan edullisemmaksi vähennetään päiväkotihoidon tarvetta avoimilla varhaiskasvatuspalveluilla selvitetään päivähoidossa lasten läsnäoloon perustuvan asiakaslaskutuksen tarkoituksenmukaisuus luovutaan leirikeskustiloista ja priorisoidaan toimintaa tarpeettomista tiloista luovutaan sekä tilojen käytön tehokkuutta parannetaan kehitetään palveluita tilojen yhteiskäyttöön sopiviksi

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2013 10 (22) Kasvun ja oppimisen lautakunta 71 18.12.2013 jatketaan toiminnan kehittämistä erityisesti asiakaspalvelujen kehittämiseksi palvelu ja toimintatapojen sekä palvelulupausten yhteensovittaminen kaupunkitasoisesti palveluprosessien kehittäminen, asiakkaiden ja henkilöstön mukaanotto suunnitteluun, toteutuksen arviointiin ja kehittämiseen Käyttösuunnitelma sisältää kertaluontoista henkilöstömenojen karsintaa 1,5 M ja em. toimenpiteisiin liittyviä sopeuttamistavoitteita 1,3 M, yhteensä 2,8 M. Varhaiskasvatuksessa hoidossa olevien lasten määrä kasvaa (140) sekä päivähoidon sisällä halvemman perhepäivähoidon osuus pienenee ja kalliimman päiväkotihoidon osuus palveluista kasvaa. Päivähoidon säilyttäminen lähipalveluna edellyttää jatkuvaa ja ajantasaista resurssien käytön seurantaa, sekä joustavaa päivähoitoryhmien muodostamista, koska muuttoliikkeen vuoksi hoitopaikkoja vapautuu hyvin hajanaisesti eri toimintayksiköistä. Muuttovoittoalueilla kasvuun vastataan yksityisin palveluin. Avoimia varhaiskasvatuspalveluita kehitetään todellisena vaihtoehtona perheille, joilla ei ole päivähoitopalveluiden tarvetta työn tai opiskelun vuoksi. Sähköisen Muksunettivarhaiskasvatussuunnitelman käyttöönotto etenee siten, että vuonna 2014 kaikkien päiväkotihoidossa olevien lasten vanhemmilla on mahdollisuus käyttää sähköistä lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa. Perusopetuksen oppilasmäärässä ei tapahdu muutoksia, oppilas ja opetusryhmien määrä kasvaa etupäässä Saaristokaupungin kouluissa. Vuoden 2014 määrärahat edellyttävät, että opetusryhmien määrä pidetään entisellä tasolla vähentämällä ryhmiä muista kouluista. Myöskään avustajaresurssi ei saa kasvaa. Nuorisopalveluissa luovutaan 1.4.2014 lukien leirikeskustiloista ja toimintaa priorisoidaan käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Perusopetuksen ja nuorisopalvelujen toiminnan painopisteitä ovat mm. kouluverkostosuunnitelman päivittäminen ja päätösten toimeenpano, uuden opetussuunnitelman laadintatyön käynnistäminen, toiminnan laadun ja vaikuttavuuden sekä arvioinnin kehittämistyön jatkaminen. Olemassa olevien tilojen yhteiskäyttöä kehitetään ja mahdollisista tarpeettomista tiloista luovutaan. Nuorisopalveluiden käyttömaksuja korotetaan n. 5 %. Lukiokoulutuksen toiminnan painopisteitä ovat mm. kouluverkostoselvityksen päivittäminen, resurssien käytön kehittäminen osaamisen, tilojen ja välineiden kokonaishallinta, tieto ja viestintätekniikan pedagoginen käyttö ja sähköiseen ylioppilastutkintoon valmistautuminen. Karttulan lukion asteittainen lakkauttaminen etenee suunnitelman mukaisesti. Kuopion seudun toisen asteen koulutuksen yhteistyösopimuksen mukaisiin kurssi/opintoviikkomaksuihin esitetään korotuksia vuodelle 2014. Korotukset koskevat ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden opintosuorituksia päivälukioissa ja aikuislukiossa, sekä lukiolaisten opintosuorituksia yhteistyössä

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2013 11 (22) Kasvun ja oppimisen lautakunta 71 18.12.2013 mukana olevissa ammatillisissa oppilaitoksissa. Päätöksen korotuksista tekee lukiotoimenpäällikkö. Kasvun ja oppimisen tuen palveluissa valmistaudutaan 1.8.2014 voimaantulevaan lakiin oppilas ja opiskelijahuollosta. Palveluprosesseja kehitetään yhdessä perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueen kanssa. Palkankorotusvaraus ei sisälly talousarvioraamiin, ko. määrärahat siirretään teknisenä talousarviomuutoksena vuoden alussa. Sisäisistä vuokrien kasvu on n. 12 %. Vuokrien kasvuun vaikutti 1,5 % yleiskorotus, varhaiskasvatuspalvelujen laitoshuollon siirto vuokriin, Nilsiän vuokrien tarkistukset sekä Kalevalan koulun Pohjantien yksikön peruskorjauksen vaikutukset. Vuokrat kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna n. 3,9 M. Avustuksiin sisältyy taiteen perusopetuksen avustukset, yhteensä 26 460. Avustus jaetaan taiteen perusopetuksen järjestäjille 31.10.2013 oppilasmäärän mukaan. Investoinnit Talonrakennusinvestointiin sisältyy Jynkän koulun uudisrakennuksen suunnittelu 0,3 M. Kalusto ja laitehankintoihin on varattu 0,5 M, määrärahaan sisältyy mm. Haapaniemen, Sinisepon ja Melalahden päiväkodin kalustaminen, vanhentuneen opetuskaluston uusiminen, sekä nuorisotalojen ja päivähoidon kalusteja laitehankinnat. Vaikutusten arviointi Asialla ei ole yritys eikä ilmastopoliittisia vaikutuksia. Liitteet 1 8685/2013 Käyttösuunnitelma 2014 Valmistelija Raija Heinonen puh. 044 718 4221 etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Pekka Vähäkangas Kasvun ja oppimisen lautakunta päättää 1. Hyväksyä kasvun ja oppimisen palvelualueen käyttösuunnitelman, jossa toimintakatteet jakautuvat avain ja palveluprosesseittain seuraavasti: (1000) Varhaiskasvatuspalvelut 56 157 Perusopetus ja nuorisopalvelut: 88 438 perusopetuspalvelut 85 213 nuorisopalvelut 3 225 Lukiokoulutus ja toisen asteen yhteistyö: 16 103

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2013 12 (22) Kasvun ja oppimisen lautakunta 71 18.12.2013 Kasvun ja oppimisen tuen palvelut 6 529 Johdon tukipalvelut 1 831 YHTEENSÄ 169 058 2. Hyväksyä kasvun ja oppimisen palvelualueen avustusmäärärahojen (26 460 ) jakamisesta seuraavasti: Kuopion Baletin Tuki ry/ Kuopion Tanssiopisto 11 851 Kuopion Tanssistudio Oy 8 503 Musiikkikouluyhdistys Kantele ry 2 659 Kuvataidekoulu Pikku Pikasso 3 447 Yhteensä 26 460 3. Oikeuttaa palvelualuejohtajan päättämään kalustoinvestointimäärärahan (500 000 ) yksityiskohtaisemmasta käyttötarkoituksesta ja jaosta avainja palveluprosesseille. 4. Oikeuttaa palvelualuejohtajan tekemään mahdollisia määrärahan siirtoja avainprosessien välillä ja asiakkuusjohtajat palveluprosessien välillä. 5. Käyttösuunnitelma sisältää palveluverkoston supistamista. Mikäli nämä toimenpiteet eivät toteudu täysimääräisenä, edellyttää se vastaavasti muiden talouden sopeuttamiskeinojen löytymistä. Tilivuoden aikana toiminta tulee toteuttaa siten, että talousarvioon ei tarvita valtuustoon nähden sitovien määrärahojen lisäyksiä tai tuloarvion vähennyksiä 6. Lautakunta velvoittaa asiakkuusjohtajat ja palvelupäälliköt valmistelemaan ja käynnistämään kertaluontoisen henkilöstömenosäästön toteuttamisen siten, että talousarvioon sisältyvä 1,5 M säästö tulee toteutumaan. Lautakunnalle saatetaan tiedoksi alkuvuoden aikana henkilöstömenosäästöjen toteutustavat sekä niiden mahdolliset vaikutukset toimintaan ja palvelutasoon. Päätös Kasvun ja oppimisen lautakunta Esittelijä muutti päätösehdotustaan kuulumaan 6. kohdan viimeisen lauseen osalta seuraavasti: Lautakunnalle saatetaan tiedoksi ja tarvittaessa päätettäväksi alkuvuoden aikana henkilöstömenosäästöjen toteutustavat sekä niiden mahdolliset vaikutukset toimintaan ja palvelutasoon. Päätösehdotus hyväksyttiin.

Sisällysluettelo Kasvun ja oppimisen palvelualueen talousarvio 2014 1 (kv. 25.11.2013) Avainprosessien toimintaympäristöjen kuvaus, toiminnan painopisteet sekä toiminnalliset tavoitteet Varhaiskasvatuspalvelut 8 Perusopetus ja nuorisopalvelut 11 Lukiopalvelut ja toisen asteen yhteistyö 14 Kasvun ja oppimisen tuen palvelut 17 Tuloslaskelmat avain /palveluprosesseittain 20 Mittarit ja suoritteet 28 Henkilöstösuunnitelma 30 Taiteen perusopetuksen avustukset 34 Investoinnit Investointiluettelo 35

Kasvun ja oppimisen palvelualue TOIMINTAAJATUS Kasvun ja oppimisen palvelualueen tavoitteena on perheiden tukena opettaa lapsille ja nuorille sellaisia tietoja ja taitoja, joiden avulla he saavat valmiuksia vastuulliseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Laadukas varhaiskasvatus, perusopetus ja lukiokoulutus, ennakoiva työote ja varhainen puuttuminen kasvun ja oppimisen ongelmiin on merkityksellistä koko kaupunkiorganisaation kannalta. Onnistuessaan palvelualueen toiminta vähentää asiakkuuksia perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueilla. Kasvun ja oppimisen palvelualue sisältää avainprosesseina varhaiskasvatuspalvelut, perusopetus ja nuorisopalvelut, lukiopalvelut sekä toisen asteen yhteistyön sekä kasvun ja oppimisen tuen palvelut. Kukin avainprosessi vastaa ikäkauden mukaisten palveluiden järjestämisestä. Poikkeuksena tähän on kasvun ja oppimisen tuen palvelut, jonka asiakkaina ovat kaikki lapset ja nuoret. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA SEN MUUTOKSET Kaupungin yhteistyömuotoja kehitetään erityisesti päivähoidon, perusopetuksen, nuorisopalvelujen ja kolmannen sektorin välillä siten, että ennaltaehkäisevien palvelujen vaikuttavuus lisääntyy. Päivähoitopalveluiden kysyntä kasvaa voimakkaasti. Palveluelinkeinojen työvoimatarve lisää etenkin ilta ja viikonloppuhoidon sekä vuorohoidon kysyntää. Työvoimatarpeeseen perustuvaan kysyntään vastataan pääasiassa yksityisin päivähoitopalveluin. Muuta kysyntää ohjataan kevyempiin avoimiin varhaiskasvatuspalveluihin. Myös alle kouluikäisten lasten määrän kasvu lisää päivähoidon kysyntää. Väestöennusteen mukaan lasten määrä kasvaa vuoteen 2017 mennessä n. 300 lapsella 7980 lapseen. Päivähoidon suhteellinen kysyntä on kasvanut yhdellä prosenttiyksiköllä joka vuosi ollen nyt 64 %. Kuuden suurimman kaupungin vastaavan tunnusluvun keskiarvo on 68,7 %. Kysynnän kasvaessa sama taso saavutettaneen Kuopiossa vuoden 2017 tienoilla. Lasten määrä ja hoidon suhteellisen kysynnän kasvu huomioiden päivähoidossa olevien lasten määrä kasvanee suunnittelukaudella yli 500 lapsella. Kysynnän kasvu tarkoittaa noin kuutta uutta päiväkotia. Jos kasvuun vastataan pelkästään yksityisillä päiväkotipalveluilla, nousee sen osuus päiväkotipalveluista noin 25 %:iin. Vuoden 2014 kasvusta 70 paikkaa lisätään yksityiseen päiväkotihoitoon ja 70 paikkaa kunnalliseen päiväkotihoitoon. Kunnallisen perhepäivähoidon kysynnän ja tarjonnan väheneminen on valtakunnallinen kehityssuunta. Perhepäivähoitajien uudistuneet työaikamääräykset ovat välillisesti vauhdittaneet päivähoidon sisäistä rakennemuutosta perhepäivähoidosta päiväkotihoitoon. Yksityiset päiväkotipalveluiden tuottajat ovat edelleen kiinnostuneet Kuopiosta, mikä tulee huomioida kaavoituksessa tonttitarjonnan riittävyytenä. Sekä päiväkotihoidon että perhepäivähoidon palvelusetelin arvo tulee säilyttää myös jatkossa palveluntuottajia kiinnostavalla tasolla. Vuoden 2014 alussa on yksityisen päivähoidon osuus päivähoitopalveluista lähes 15 %. Ehdotus uudeksi varhaiskasvatuslaiksi on määrä valmistua vuoden 2014 alkuun mennessä. Uusi laki sisältänee aiempaa enemmän sekä määrällisiä että laadullisia velvoitteita, jotka nostavat varhaiskasvatuspalveluiden järjestämiskustannuksia. Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annettuun lakiin on tulossa jo vuoden 2014 alusta lukien muutoksia, jotka parantavat vanhempien mahdollisuuksia joustavampaan työn ja lastenhoidon yhdistämiseen. Muutokset saattavat lisätä kunnan maksaman lasten kotihoidon tuen kustannuksia. Perusopetuksessa on kuluvana ja seuraavana lukuvuonna n. 9 400 oppilasta. Oppilas ja opetusryhmien määrät kasvavat etupäässä Saaristokaupungin kouluissa. Opetusryhmien määrä pyritään kuitenkin pitämään entisellä tasolla vähentämällä ryhmiä muista kouluista. Syksyllä 2013 yhdistetään Rajalan ja LänsiPuijon koulujen hallinnot. Samasta ajankohdasta Paloahon koulu siirtyy Alavan koulun hallintoon. Vuoden 2014 alusta lukien Melalahden, Vehkalammin ja Riistaveden koulujen hallinnot yhdistetään. Toimenpiteillä parannetaan opetuksen suunnittelua, vähennetään hallinnon kustannuksia ja tehostetaan henkilöstö ja tilaresurssien käyttöä. 1

Jynkän koulun opetus on siirretty tilapäisesti Niiralan koulun väistötiloihin uuden koulurakennuksen valmistumiseen saakka, mikä aiheuttaa koulukuljetuskustannusten kasvua. Nuorten määrän kasvu edellyttää nuorisotoiminnan painopisteen vahvempaa siirtymistä Saaristokaupunkiin. Martti Ahtisaaren koulua kehitetään lähivuosina yhdessä koulu ja nuorisotyön sekä kolmannen sektorin kanssa moniammatilliseksi työyhteisöksi ja alueensa toimintakeskukseksi. Nuoret, joilla on vaara jäädä perusopetuksen jälkeen ilman koulutuspaikkaa, ohjataan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ajoissa tarvittavien palvelujen piiriin. Toisen asteen koulutuksessa opiskelijalla on valtakunnallisesti vapaa hakeutumisoikeus haluamaansa lukioon tai ammatilliseen oppilaitokseen. Kuopion lukiossa on 7,0 keskiarvoraja. Lukiokoulutukseen ensisijaisesti hakeneiden määrä kasvoi 32 opiskelijalla kevään 2013 yhteishaussa, ensisijaisia hakijoita oli 61 enemmän kuin aloituspaikkoja. Kaikki kaupunkilukioiden aloituspaikat täyttyivät. Lukiokoulutuksen markkinointia kehitetään edelleen yhtenä Kuopion kaupungin vetovoimatekijänä. Lukiopaikka turvataan noin puolelle perusopetuksen päättävistä kuopiolaisista nuorista. Opetusteknologian (tieto ja viestintätekniikan) hyödyntäminen osana lukiopedagogiikkaa ja valmistautumista uudistuvaan ylioppilastutkintoon on keskeinen toimintamuutos. Hankerahoitusta on käytetty tietoverkkojen parantamiseen, laitehankintoihin ja pedagogiikan kehittämiseen. Tutkinnon sähköistyminen edellyttää edelleen muutosta opetusmenetelmiin, oppimisympäristöön sekä opetusvälineisiin (verkot, laitteet) sekä resursointia muutoksen toteuttamiseksi ja henkilöstön kouluttamiseksi. Uuden oppilashuollon lainsäädännön (1.8.2014 voimaan) mukainen henkilöstömitoitus ammatillisen 2. asteen ja lukiokoulutuksen oppilashuoltoon edellyttää lisähenkilökunnan palkkaamista. Talousarviossa tulee varautua käyttökustannusten kasvuun. TUOTTAVUUTTA LISÄÄVÄT TOIMENPITEET Parannetaan suunnittelua ja seurantaa Verkostosuunnitelman toteuttaminen: o Airakselan koulun ja Karttulan lukion lakkautus 1.8.2013. Karttulan lukion toiminta lakkaa asteittain niin, että toiminta päättyy kokonaan 31.7.2015.1.8.2013 lukien Karttulan lukioon ei otettu enää uusia opiskelijoita. o muut vuonna 2014 päätöksentekoon tuotavat ja toteutettavat verkostoratkaisut Kaupunginhallitus edellyttää kasvun ja oppimisen sekä hyvinvoinnin edistämisen lautakunnan valmistelemaan oman toimialueensa verkostoratkaisut maaliskuun valtuustossa päätettäväksi siten, että ratkaisut voidaan toteuttaa sekä toiminnallisesti että talousarviossa 2014 pysyen. Muut palvelualueet velvoitetaan tukemaan omilla toimillaan tavoitteiden toteuttamista ja parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamista vallitsevassa taloustilanteessa. Päivähoidon henkilöstörakenteen muuttaminen kustannuksiltaan edullisemmaksi Vähennetään päiväkotihoidon tarvetta avoimilla varhaiskasvatuspalveluilla Selvitetään päivähoidossa lasten läsnäoloon perustuvan asiakaslaskutuksen tarkoituksenmukaisuus Luovutaan leirikeskustiloista ja toimintaa priorisoidaan Tarpeettomista tiloista luovutaan sekä tilojen käytön tehokkuutta parannetaan Kehitetään palveluita tilojen yhteiskäyttöön sopiviksi Jatketaan toiminnan kehittämistä erityisesti asiakaspalvelujen kehittämiseksi Palvelu ja toimintatapojen sekä palvelulupausten yhteensovittaminen kaupunkitasoisesti Palveluprosessien kehittäminen, asiakkaiden ja henkilöstön mukaanotto suunnitteluun, toteutuksen arviointiin ja kehittämiseen TOIMINNAN PAINOPISTEET Painopisteenä säilyy varhaiskasvatuspalveluiden, perusopetuksen ja kasvun ja oppimisen tuki avainprosessien yhteistyön ja sujuvien käytäntöjen kehittäminen. Sujuvin palveluprosessein ja tarkoituksenmukaisin työnjaoin voidaan parantaa palveluiden vaikuttavuutta. Lisäksi ylläpidetään ja kehitetään saavutettua osaamista ja hyviä käytäntöjä. Varhaiskasvatuspalveluiden säilyttäminen lähipalveluna edellyttää jatkuvaa ja ajantasaista resurssien käytön seurantaa, sekä joustavaa päivähoitoryhmien muodostamista, koska muuttoliikkeen vuoksi hoitopaikkoja 2

vapautuu hyvin hajanaisesti eri toimintayksiköistä. Muuttovoittoalueilla kasvuun vastataan yksityisin palveluin. Vähenevän palvelukysynnän alueilla vähennetään omaa palvelutuotantoa säilyttäen päivähoito kuitenkin lähipalveluna. Avoimia varhaiskasvatuspalveluita kehitetään todellisena vaihtoehtona perheille, joilla ei ole päivähoitopalveluiden tarvetta työn tai opiskelun vuoksi. Sähköisen asioinnin mahdollisuutta laajennetaan edelleen; sähköisen Muksunettivarhaiskasvatussuunnitelman käyttöönotto etenee siten, että vuonna 2014 kaikkien päiväkotihoidossa olevien lasten vanhemmilla on mahdollisuus käyttää sähköistä lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa. Varhaiskasvatuspalveluiden suunnittelun, johtamisen ja kehittämisen parantamiseksi rakennettu, aluevastuuta korostava palveluiden aluemalli otettiin käyttöön syyskaudella 2013; muutokset tehtiin asiakkaiden palveluohjauksen parantamiseksi, pedagogisen johtamisen kehittämiseksi ja palveluiden tuottavuuden parantamiseksi. Uuden organisaation toimivuuden arviointi tehdään vuonna 2014. Perusopetuksen ja nuorisopalveluiden toiminnan painopisteitä ovat mm. kouluverkostosuunnitelman päivittäminen ja päätösten toimeenpano, uuden opetussuunnitelman laadintatyön käynnistäminen, toiminnan laadun ja vaikuttavuuden sekä arvioinnin kehittämistyön jatkaminen. Olemassa olevien tilojen yhteiskäyttöä kehitetään ja mahdollisista tarpeettomista tiloista luovutaan. Palveluita ja toimintatapoja kehitetään tilojen yhteiskäytön mahdollistamiseksi. Toiminnan suunnittelua ja talousseurantaa kehitetään sekä määritetään koulujen sähköisen välineistön perusvarustetaso. Lukiokoulutuksen toiminnan painopisteitä ovat mm. kouluverkostoselvityksen päivittäminen, resurssien käytön kehittäminen osaamisen, tilojen ja välineiden kokonaishallinta, tieto ja viestintätekniikan pedagoginen käyttö ja sähköiseen ylioppilastutkintoon valmistautuminen. Kasvun ja oppimisen tuen palveluissa valmistaudutaan 1.8.2014 voimaantulevaan lakiin oppilas ja opiskelijahuollosta. Palveluprosesseja kehitetään yhdessä perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueen kanssa. TOIMINNAN PAINOPISTEIDEN VAIKUTUKSET OSAAMIS JA HENKILÖSTÖTARPEESEEN Varhaiskasvatuksessa yksityisen palvelutarjonnan lisääntyminen saattaa vähentää oman henkilöstön tarvetta. Muutos hoidetaan eläkepoistumaa hyväksikäyttäen. Mikäli eläkepoistuma ei ole riittävä, sijoitetaan vakinaisia työntekijöitä työskentelemään pitkissä sijaisuuksissa, jolloin ulkopuolisia sijaisia ei palkata. Perusopetuksessa huolehditaan osaavien ja pätevien opettajien rekrytoinnista. Nuorten kasvatuksellinen ohjaus yhteisöllisyyteen ja yksilöllisiin tarpeisiin vastaaminen edellyttää osaamisen varmistamista. Toteutetaan kehittämissuunnitelmaa. Lukiokoulutuksessa sähköiseen ylioppilastutkintoon valmistautuminen edellyttää opettajien täydennyskoulutusta ja resursointia fyysiseen oppimisympäristöön sekä tietoverkkoihin. Opinto ohjaukseen virkarakenteen kehittäminen edellyttää resursointia kokopäiväiseen opinto ohjaukseen. HENKILÖSTÖN JA OSAAMISEN SAATAVUUS Lastentarhanopettajan tutkinnon yliopistossa suorittaneita lastentarhanopettajia ei tehtäviä täytettäessä ole viime vuosina ollut riittävästi tarjolla. Lastenhoitajien kohdalla työvoimatarjonta on hyvä. Perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa pätevien opettajien saatavuus on hyvä. Nuorisonohjaajista lähes puolet on päivittänyt opistoasteisen tutkintonsa työn ohella AMK tutkinnoksi. Sosiaaliseen nuorisotyöhön on ollut vaikeuksia saada pätevää henkilöstöä. Psykologien ja lääkäreiden rekrytoinnissa tilanne on kaupunkitasoisesti haastava. SUUNNITELMA ULKOISTEN PALVELUJEN KÄYTÖSTÄ Päivähoitokysynnän kasvuun vastataan palveluiden hankintaohjelmassa tarkemmin linjatulla tavalla pääasiassa yksityisellä palvelutuotannolla. Alueellisesti on kuitenkin huolehdittava, ettei yksityinen sektori joudu vastamaan liian suuresta osuudesta palvelutuotannosta. Perusopetuksessa yhdistykset ja seurat tuottavat osan koululaisten iltapäivätoiminnasta. Nuorten leiritoimintaan käytetään ulkopuolisia palveluita. 3

STRATEGISET TAVOITTEET VUONNA 2014 Vetovoima, kilpailukyky ja kasvu Kriittiset menestystekijät Arviointikriteeri Tavoite Toimenpiteet Ohjelma Innovaatio ja opiskelukaupunki Houkuttelevuus opiskelupaikkakuntana 50 % kuopiolaisista peruskoulun päättävistä nuorista pitää lukiota vetovoimaisena toisen asteen kouluna ja Lukiokoulutuksen paikallinen markkinointi. Kuopiokuva Tulokselliset yhteistyöverkostot hakee lukioon. Tuloksellinen yhteistyö SAKKY:n, ItäSuomen yliopiston ja Savoniaammattikorkeakoulun kanssa. Kaksoistutkinnon suorittajien määrä pysyy ennallaan. Lukiolaiset sisällyttävät opintoihinsa opintoja ammatilliselta toiselta asteelta sekä mahdollisesti korkeaasteelta. Kuopiokuva Kasvua ja vetovoimaa tukeva markkinointi Ylläpidetään kaupungin houkuttelevuutta ja vahvistetaan jo hyvää imagoa Verkostoratkaisut ovat perusteltuja ja parantavat palveluiden tuottavuutta. Kuopiokuva Yhteistyöhakuinen ja avoimesti viestivä Kuopio Palveluita kehitetään kumppanuusperiaatteella. Vanhemmat ja lapset ovat mukana palveluita kehittämässä. Asukkaat ja palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteeri Tavoite Toimenpiteet Ohjelma Asiakaslähtöiset ja ennaltaehkäisevät palvelut. Palvelujen asiakaslähtöisyys Palvelutapoja kehitetään asukkaat mukaan ottaen. Asukkaiden omaa vastuuta terveydestään ja hyvinvoinnistaan lisätään. Asiakaskysely perusopetuksen oppilaiden huoltajille ja lukiokoulutuksen opiskelijoille. Asiakaslähtöiset ja ennaltaehkäisevät palvelut. Palvelujen asiakaslähtöisyys Kuntalaisten sähköisiä asiointimahdollisuuksia parannetaan. Vuorovaikutteisen Muksunetin käyttömahdollisuus laajennetaan kaikkiin päiväkoteihin. Asiakaslähtöiset ja ennaltaehkäisevät palvelut. Ennakoivat, ennaltaehkäisevät ja omaehtoisuuteen kannustavat palvelut Ennaltaehkäiseviä palveluja ja toimintatapoja kehitetään edelleen. Etsivää nuorisotyötä jatketaan ja laajennetaan hankerahoituksen turvin. 4

Resurssit, johtaminen ja henkilöstö Arviointikriteeri Tavoite Toimenpiteet Ohjelma Kriittiset menestystekijät Tasapainoinen talous Tuottavuusohjelman toteuttaminen Toteutetaan tuottavuuden kehittämistoimenpiteitä ja toimitaan käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Perusopetus ja nuorisopalveluiden ja lukiokoulutuksen verkostosuunnitelman päivitys ja siitä seuraavat toimenpiteet. Tuottavuusohjelma Tasapainoinen talous Tuottavuusohjelman toteuttaminen Tilahallintaa ja tilankäyttöä tehostetaan. Tarpeettomista tiloista luovutaan. Palveluverkostojen tehokkuutta lisätään. Perusopetus ja nuorisopalveluiden ja lukiokoulutuksen verkostosuunnitelman päivitys ja siitä seuraavat toimenpiteet. Tuottavuusohjelma Tasapainoinen talous Tuottavuusohjelman toteuttaminen Toimintoja (palveluprosesseja) arvioidaan kriittisesti, tehostetaan ja järkeistetään. Päällekkäisyyksiä palveluprosesseissa poistetaan. Päätöksentekoon tuodaan rohkeita uusia avauksia tuottavuuden kehittämiseksi. Suunnittelua ja seurantaa tehostetaan. Palveluita kehitetään tilojen yhteiskäyttö mahdollistaen yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Tuottavuusohjelma Tasapainoinen talous Tuottavuusohjelman toteuttaminen Henkilöstön eläköityminen ja muu poistuma hyödynnetään tehokkaasti tuottavuuden parantamisessa. Päivähoitokysynnän kasvuun vastataan pääasiassa yksityisellä palvelulla. Lapsimäärän kasvu ei mahdollista suuria muutoksia. Tuottavuusohjelma Tasapainoinen talous Tuottavuusohjelman toteuttaminen Palvelujen tuottamistapoja arvioidaan kriittisesti (ostopalvelun ja oman toiminnan arviointi) Palveluiden tuotteistutusta jatketaan vertailtavuuden ja arvioinnin parantamiseksi. Tuottavuusohjelma Määrätietoinen kokonaisjohtaminen Kokonaisjohtaminen Työtä ja toimintatapoja kehitetään kaikilla tasoilla palvelutapauudistuksen tavoitteiden mukaisesti. Yhteistyö avainprosessien välillä. Tuottavuusohjelma Henkilöstö ymmärrytetään ja sitoutetaan tuottavuuden parantamiseen. Tuottavuus näkökulma ohjaa palveluiden kehittämistä. Määrätietoinen kokonaisjohtaminen Kokonaisjohtaminen Henkilöstöohjelma 5

TULOSLASKELMAOSA TP TA+TAMU TPE/08 TA Muutos% 2012 2013 2013 2014 Tpe13Ta14 Myyntituotot 3 013 452 3 093 253 3 222 517 2 993 253 7,1 % Maksutuotot 6 272 568 7 039 936 6 503 074 7 009 936 7,8 % Tuet ja avustukset 2 596 170 2 518 455 2 591 944 2 996 455 15,6 % Vuokratuotot 294 475 310 484 288 101 310 484 7,8 % Muut toimintatuotot 50 607 88 794 94 783 88 794 6,3 % TOIMINTATUOTOT 12 227 272 13 050 922 12 700 419 13 398 922 5,5 % Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot 71 987 967 78 694 123 79 560 590 79 885 815 0,4 % Henkilösivukulut Eläkekulut yhteensä 15 760 644 17 295 445 17 413 933 17 196 837 1,2 % Muut henkilösivukulut 4 482 559 4 951 933 4 588 675 5 018 421 9,4 % Henkilöstömenot yhteensä 92 231 170 100 941 501 101 563 198 102 101 073 0,5 % Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot 3 741 987 3 792 522 3 796 506 3 904 724 2,9 % Muut palvelujen ostot 22 205 558 24 856 507 25 515 989 25 948 779 1,7 % Palvelujen ostot yhteensä 25 947 545 28 649 029 29 312 495 29 853 503 1,8 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 146 409 2 434 943 2 442 213 2 472 116 1,2 % Avustukset 8 058 754 9 600 260 9 600 260 10 732 400 11,8 % Vuokrakulut 31 367 640 33 408 821 33 408 655 37 045 884 10,9 % Toiminnan muut menot 314 321 250 506 302 083 251 693 16,7 % TOIMINTAKULUT 160 065 838 175 285 060 176 628 904 182 456 669 3,3 % TOIMINTAKATE 147 838 566 162 234 138 163 928 485 169 057 747 3,1 % Toimintatuottojen 13,4 milj. jakautuminen Tuet ja avustukset 23 % Vuokratuotot 2 % Muut toimintatulot 1 % Myyntitulot 22 % Maksutulot 52 % 6

Toimintakulujen 182,5 milj. jakautuminen Avustukset 6 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 % Palvelujen ostot 17 % Vuokrakulut 20 % Toiminnan muut kulut 0 % Henkilöstömenot yhteensä 56 % Avainprosessien talousarvio sekä tuottojen ja menojen osuus palvelualueella (1000 ) Kasvun ja oppimisen palvelualueen avainprosessit TA 2014 Tulot TA 2014 Menot TA 2014 Toimintakate Toiminta tuottojen % osuus Toiminta kulujen % osuus Varhaiskasvatuspalvelut 6 890 63 047 56 157 51,4 % 34,6 % Perusopetus ja nuorisopalvelut 5 053 93 492 88 438 37,7 % 51,2 % Lukiokoulutus ja toisen asteen yhteistyö 1 293 17 396 16 103 9,6 % 9,5 % Kasvun ja oppimisen tuen palvelut 3 6 532 6 529 0,0 % 3,6 % Johdon tukipalvelut 160 1 990 1 830 1,2 % 1,1 % Yhteensä 13 399 182 457 169 058 100 % 100 % 7

Varhaiskasvatuspalvelut TOIMINTAAJATUS Varhaiskasvatuspalvelut tarjoavat lapselle yhdessä perheiden kanssa turvallisen, kehitykselle ja oppimiselle suotuisan kasvuympäristön. Päivähoidossa toteutettava varhaiskasvatus tukee lapsen kasvua itseensä luottavaksi, yhteistyökykyiseksi ja vastuuntuntoiseksi ihmiseksi. Varhaiskasvatuspalveluiden lähtökohtina ovat palveluhenkisyys, luottamuksellisuus, kasvatuskumppanuus ja lapsilähtöisyys. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA SEN MUUTOKSET Päivähoitopalveluiden kysyntä on kasvanut voimakkaasti viime vuosina; työelämän muutokset ovat lisänneet etenkin kalliimman ilta ja viikonloppuhoidon sekä vuorohoidon kysyntää. Kaupungin eteläpuolen suurten liikekeskusten kasvun vuoksi kehitys jatkuu samanlaisena. Myös suurten ikäluokkien eläkkeellejäänti lisää päivähoidon kysyntää; poistumaa korvaavat uudet työntekijät ovat nuoria lapsiperheiden vanhempia. Talousalueen kasvavaan työvoimatarpeeseen perustuvaan kysyntään vastataan pääasiassa yksityisin päivähoitopalveluin. Muuta kysyntää pyritään ohjaamaan kevyempiin avoimiin varhaiskasvatuspalveluihin. Myös alle kouluikäisten lasten määrän kasvu lisää päivähoitopalveluiden kysyntää. Väestöennusteen mukaan alle kouluikäisten lasten määrä kasvaa vuoden 2013 alun 7673:sta vuoteen 2017 mennessä yli 300:lla 7980:een. Mikäli suhteellinen kysyntä pysyy nykytasolla, kasvaa päivähoitopaikkojen tarve suunnitelmakaudella väestönkasvun vuoksi n. 200:lla. Päivähoidon suhteellinen kysyntä on viime vuodet kasvanut yhdellä prosenttiyksiköllä joka vuosi: tällä hetkellä kunnallisessa tai yksityisessä päivähoidossa on 64 % alle kouluikäisistä lapsista. Kuuden suurimman kaupungin vastaavan tunnusluvun keskiarvo on 68,7 %. Kunnallisen perhepäivähoidon kysynnän ja tarjonnan väheneminen on valtakunnallinen kehityssuunta, mikä näkyy myös Kuopiossa. Perhepäivähoitajien uudistuneet työaikamääräykset tuottavat perhepäivähoitajille aiempaa enemmän vapaapäiviä, minkä vuoksi perheille joudutaan osoittamaan vapaapäiviksi varahoitopaikkoja. Perheet ovat kokeneet muutoksen vaihtuvina päivähoitopaikkoina ja sen vuoksi huonontuneena laatuna. Muutos on vauhdittanut päivähoidon sisäistä rakennemuutosta perhepäivähoidosta päiväkotihoitoon. Yksityisten päiväkotipalveluiden tuottajat ovat edelleen kiinnostuneita Kuopiosta; tonttitarjonta päiväkotiyrityksille on runsaan kasvun vuoksi jo käynyt niukaksi. Sekä päiväkotihoidon että perhepäivähoidon palvelusetelin arvo tulee säilyttää myös jatkossa palveluntuottajia kiinnostavalla tasolla. Vuoden 2014 alussa on yksityisen päivähoidon osuus päivähoitopalveluista lähes 15 %. Kuntaliitokset tuovat myös tulevina vuosina palveluiden järjestämiselle uusia haasteita, jotka liittyvät yhtäältä eri kaupunginosien ominaispiirteiden huomioimiseen, toisaalta kuntalaisten yhdenvertaiseen kohteluun. Laajeneva kaupunki edellyttää myös uusia johtamiskäytäntöjä ja tietotekniikan tarjoamien mahdollisuuksien laajamittaista käyttämistä. Lasten päivähoitoa ohjaavaa lainsäädäntöä ollaan uudistamassa; vuoden 2014 alkuun mennessä on määrä valmistua ehdotus uudeksi varhaiskasvatuslaiksi. Uuteen lakiin tullee sisältymään kunnille aiempaa enemmän sekä määrällisiä että laadullisia velvoitteita, jotka nostavat varhaiskasvatuspalveluiden järjestämiskustannuksia. TOIMINNAN PAINOPISTEET Varhaiskasvatuspalveluiden, perusopetuksen ja kasvun ja oppimisen tuki avainprosessien yhteistyön ja sujuvien käytäntöjen kehittäminen ovat kaupungin palvelualueuudistuksen tarjoama mahdollisuus tarkastella nykyisiä toimintatapoja uudesta näkökulmasta. Sujuvin palveluprosessein ja tarkoituksenmukaisin työnjaoin voidaan nykyresursseinkin parantaa palveluiden vaikuttavuutta. Toisaalta huolta tulee pitää myös jo saavutetun osaamisen ja muotoutuneiden hyvien käytäntöjen ylläpitämisestä. Varhaiskasvatuspalveluiden säilyttäminen lähipalveluna edellyttää jatkuvaa ja ajantasaista resurssien käytön seurantaa, sekä joustavaa päivähoitoryhmien muodostamista, koska muuttoliikkeen vuoksi hoitopaikkoja vapautuu hajanaisesti eri toimintayksiköistä. Muuttovoittoalueilla kasvuun vastataan pääasiassa yksityisin palveluin. Vähenevän palvelukysynnän alueilla luovutaan omasta palvelutuotannosta, säilyttäen päivähoito kuitenkin lähipalveluna. 8

Avoimien varhaiskasvatuspalveluiden sisältö ja tarjonta säilytetään sellaisella tasolla, että se voi olla todellinen vaihtoehto perheille joilla ei ole päivähoitopalveluiden tarvetta työn tai opiskelun vuoksi. Sähköisen asioinnin mahdollisuutta laajennetaan edelleen; sähköisen ti varhaiskasvatussuunnitelman käyttöönotto etenee siten, että vuonna 2014 kaikkien päiväkotihoidossa olevien lasten vanhemmilla on mahdollisuus käyttää sähköistä lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa. Varhaiskasvatuspalveluiden suunnittelun, johtamisen ja kehittämisen parantamiseksi rakennettu, aluevastuuta korostava palveluiden aluemalli otettiin käyttöön syyskaudella 2013; muutokset tehtiin asiakkaiden palveluohjauksen parantamiseksi, pedagogisen johtamisen kehittämiseksi ja palveluiden tuottavuuden parantamiseksi. Uuden organisaation toimivuuden arviointi tehdään vuonna 2014. Henkilöstön työhyvinvoinnista huolehtiminen ja työergonomian parantaminen ja sitä kautta sairauspoissaolojen vähentäminen ovat suunnittelukaudella esimiestyön painopisteitä. TOIMINNAN PAINOPISTEIDEN VAIKUTUKSET OSAAMIS JA HENKILÖSTÖTARPEESEEN Varhaiskasvatuspalveluiden koko henkilöstön yhteistyöosaamista kehitetään; yhteistyöosaamista tarvitaan niin sisäisessä kuin ulkoisessakin yhteistyössä. Yhtäältä esille nousee asiakasyhteistyö peruspalvelun tasolla, jossa haasteena on vanhempien ja perheiden osallistaminen, toisaalta yhteistyöosaaminen kaupungin muiden lapsiperhepalveluiden järjestäjien ja yksityisen sektorin kanssa. Aluevastaavien päiväkodinjohtajien tehtäväkuva edellyttää mm. kaupungin strategia ja talousarvioprosessien ja välineiden käytön osaamista. Suunnittelu ja talousosaamista kehitetään täydennyskoulutuksella ja mentoroinnilla. Päiväkodinjohtajien pedagogisen johtamisen valmiuksia parannetaan täydennyskoulutuksella ja sisäisen konsultaation rakenteilla. Henkilöstön tietoteknistä osaamista ja arviointitaitoja kehitetään sähköisen varhaiskasvatussuunnitelman tehokkaan käytön varmistamiseksi. Yksityisen palvelutarjonnan lisääntyminen saattaa vähentää oman henkilöstön tarvetta. Muutos hoidetaan eläkepoistumaa hyväksikäyttäen. Mikäli eläkepoistuma ei ole riittävä, sijoitetaan vakinaisia työntekijöitä työskentelemään pitkissä sijaisuuksissa, jolloin ulkopuolisia sijaisia ei palkata. HENKILÖSTÖN JA OSAAMISEN SAATAVUUS Lastentarhanopettajan tutkinnon yliopistossa suorittaneita lastentarhanopettajia ei tehtäviä vakinaisesti täytettäessä ole viime vuosina ollut riittävästi tarjolla; myös kesken toimintavuoden tarvittavista lastentarhanopettajien sijaisista on pulaa. Lastenhoitajien kohdalla työvoimatarjonta on hyvä. SUUNNITELMA ULKOISTEN PALVELUJEN KÄYTÖSTÄ Päivähoitokysynnän kasvuun vastataan palveluiden hankintaohjelmassa tarkemmin linjatulla tavalla pääasiassa yksityisellä palvelutuotannolla. Alueellisesti on kuitenkin huolehdittava, ettei yksityinen sektori saa palvelutuotannosta jollakin alueella liian suurta osuutta vastattavakseen. 9

Toiminnalliset tavoitteet Arviointikriteeri Tavoite Toimenpide Työvoiman saatavuus Joustavat päivähoitopalvelut tukevat Kysynnän yllättävään kasvuun vasta kaupungin kasvua ja uusien taan lisäämällä ryhmiin henkilökuntaa työpaikkojen syntymistä. Varhaiskasvatuspalveluiden viestinnän laadukkuus Palveluiden saatavuus täydennysrakentamisalueilla. Palveluiden saatavuus keskustan alueella. Palveluiden saatavuus ja vaikuttavuus Palveluiden saatavuus ja vaikuttavuus Avoimien varhaiskasvatuspalveluiden riittävyys Mahdollisuus sähköiseen asiointiin. Palveluiden saatavuus ja vaikuttavuus Henkilöstösuunnitelman toteutuminen Verkostosuunnitelman toteuttaminen Tuottavuusohjelman toteuttaminen. Tuottavuusohjelman toteuttaminen Varhaiskasvatuspalveluiden organisaatiomuutokselle asetettujen tavoitteiden toteutuminen. Varhaiskasvatuspalveluiden viestintä vahvistaa kuvaa palvelu ja asiantuntijaorganisaatiosta Taajamien elinvoimaisuuden varmistaminen Kaupungin keskustan pitäminen elinvoimaisena. Varhaiskasvatuspalvelu toteutuu lähipalveluna, myös lapsen tarvitsema yleinen ja tehostettu tuki. Kasvattajat toimivat Kuopion varhaiskasvatussuunnitelman, Kasvattajan käsikirjan, varhaisen tuen käsikirjan ja muiden ohjaavien asiakirjojen mukaisesti. Kotona olevien vanhempien lapset ovat avoimissa varhaiskasvatuspalveluissa silloin kun päivähoitoon ei ole sosiaalisia ja kasvatuksellisia syitä. Päiväkotihoidossa olevien lasten varhaiskasvatussuunnitelmat on tehty sähköisesti. Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki varhaiskasvatuspalveluissa toteutuu sopimusten ja ohjaavien asiakirjojen mukaisesti. Tarkoituksenmukainen henkilöstörakenne ja määrä Henkilöstökustannusten hallinta. Tilankäytön tehokkuus Henkilöstön tehokas käyttö. Parantunut palveluohjaus Vahva pedagoginen johtaminen Palveluiden tuottavuuden parantuminen. Varhaiskasvatuspalveluiden wwwsivut uudistetaan ja päivitetään säännöllisesti. Peruspäivähoitoa tarjotaan lähipalveluna. Ylialueelliseen kysyntään vastataan keskustan alueen palveluissa. Huolehditaan tonttitarjonnasta yksityisille palveluntuottajille kasvualueilla. Tavoitteen toteutuminen mitataan vuotuisella asiakaskyselyllä. Palveluohjaustilanteessa perheen ja lapsen tarpeet selvitetään yhdessä vanhempien kanssa. Vuorovaikutteisen Muksunetin käyttömahdollisuus laajennetaan kaikkiin päiväkoteihin Tavoitteen toteutuminen mitataan vuotuisella asiakaskyselyllä ja itsearvioinnilla. Alle kolmivuotiaiden lapsiryhmissä henkilöstörakenne on 1 lastentarhanopettaja, kaksi lastenhoitajaa, isompien lasten ryhmissä 2 lto:aa ja 1 lh. Luovutaan vähenevän kysynnän alueilla omasta toiminnasta ja tiloista, kuitenkin niin että lähipalveluperiaate toteutuu. Kasvavan kysynnän alueilla selvitetään aina yksityisen päivähoidon tarkoituksenmukaisuus. Päiväkotien täyttöasteiden keskiarvo pidetään korkeana. Keskiarvo vähintään 98 %. Uuden organisaation toimivuuden arviointi toisella vuosikolmanneksella. 10

Perusopetus ja nuorisopalvelut TOIMINTAAJATUS Perusopetus ja nuorisopalvelut tukevat lapsen ja nuoren kasvua, oppimista ja kehitystä yhteisöllisesti kohti osallistuvaa yhteiskunnan jäsenyyttä. Palveluja tuotetaan yhdenvertaisesti kaikille kuopiolaisille lapsille ja nuorille. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA SEN MUUTOKSET Perusopetuksen oppilasmäärä on kasvanut Nilsiän kuntaliitoksen seurauksena 600 oppilaalla ja on lukuvuonna 20132014 yhteensä 9400 oppilasta. Syksyllä 2014 kokonaisoppilasmäärässä ei ole odotettavissa muutoksia. Kaupungin sisällä oppilas ja opetusryhmien määrät kasvavat etupäässä saaristokaupungin kouluissa. Opetusryhmien määrä pyritään pitämään entisellä tasolla vähentämällä ryhmiä muista kouluista. Iltapäivätoiminnan kysyntä on kasvanut, joten ryhmien määrää on lisätty. Syksyllä 2013 yhdistetään Rajalan ja LänsiPuijon koulujen hallinnot. Samasta ajankohdasta Paloahon koulu siirtyy Alavan koulun hallintoon. Vuoden 2014 alusta lukien Melalahden, Vehkalammin ja Riistaveden koulujen hallinnot yhdistetään. Ko. toimenpiteillä vähennetään hallinnon kustannuksia ja tehostetaan henkilöstö ja tilaresurssien käyttöä. Jynkän koulun opetus on siirretty tilapäisesti Niiralan koulun väistötiloihin uuden koulurakennuksen valmistumiseen saakka, mikä aiheuttaa koulukuljetuskustannusten kasvua. Nilsiä kuntaliitoksen mukana nuorisopalveluihin tuli yksi nuorisonohjaaja ja yksi etsivä nuorisotyöntekijä. Nuorisotila saneerataan koulun vanhaan ruokalaan. Nuoret, joilla on vaara jäädä perusopetuksen jälkeen ilman koulutuspaikkaa, ohjataan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ajoissa ao. palvelujen piiriin. Nuorten määrän kasvaessa Petosella ja Saaristokaupungissa, edellyttää se nuorisotoiminnan järjestämisen painopisteen vahvempaa siirtymistä sinne. Martti Ahtisaaren koulun työn ja nuorisopalvelujen työn yhteinen kehittäminen yhdessä kolmannen sektorin kanssa moniammatilliseksi työyhteisöksi ja alueensa toimintakeskukseksi on lähivuosien haaste. TOIMINNAN PAINOPISTEET Käynnistetään uuden opetussuunnitelman laadintatyö, joka perustuu opetushallituksen määrittämiin perusteisiin. Opetussuunnitelma otetaan käyttöön 1.8.2016. Toiminnan laadun ja vaikuttavuuden sekä arvioinnin kehittämistyötä jatketaan. Seurataan ja arvioidaan nuorten yhteiskuntatakuun toteutumista. Olemassa olevien tilojen yhteiskäyttöä kehitetään ja optimoidaan sekä mahdollisista tarpeettomista tiloista luovutaan. Käynnistyy verkostoselvityksellä ja reunaehtojen tunnistamisella Talousarvioprosessia ja talousseurantaa kehitetään Määritetään koulujen sähköisen välineistön perusvarustetaso. Määrityksessä otetaan huomioon OPH:n kansallisiin palveluihin kytkeytyminen IHEP (ilmoittautuminen ja hakeminen esi ja perusopetukseen) hankkeen kansallisiin tavoitteisiin Osallistutaan lasten ja nuorten palvelujen toimintamallien kehittämiseen palvelualuerajojen yli yhdessä Nuorten pärjäämisen tukiprojektin kanssa TOIMINNAN PAINOPISTEIDEN VAIKUTUKSET OSAAMIS JA HENKILÖSTÖTARPEESEEN Nuorten kasvatuksellinen ohjaus yhteisöllisyyteen ja yksilöllisiin tarpeisiin vastaaminen edellyttää osaamisen varmistamista Toimiminen monialaisissa ryhmissä edellyttää hyvää pohjakoulutusta. Nuorisonohjaajan varsinainen osaaminen korostuu nuoren kohtaamisessa, taito joka saavutetaan työkokemuksen ja koulutuksen myötä. OKM valtion avustuksella lisätään etsivää nuorisotyötä 11

HENKILÖSTÖN JA OSAAMISEN SAATAVUUS Perusopetuksessa pätevien opettajien saatavuus on erittäin hyvä. Nuorisonohjaajista lähes puolet on päivittänyt opistoasteisen tutkintonsa työn ohella AMK tutkinnoksi. Sosiaaliseen nuorisotyöhön on ollut vaikeuksia saada pätevää henkilöstöä. SUUNNITELMA ULKOISTEN PALVELUJEN KÄYTÖSTÄ Yhdistykset ja seurat tuottavat osan koululaisten iltapäivätoiminnasta. Nuorten leiritoimintaan käytetään ulkopuolisia palveluita (tilat, ohjelmat...). Toiminnalliset tavoitteet Arviointikriteeri Tavoite Toimenpide Asiakastyytyväisyys Oppilaat ja huoltajat ovat tyytyväisiä Asiakaskyselyt opetuspalveluihin Opetussuunnitelman ajantasaisuus ja monipuolisuus Nuorisoohjelmassa korostuu ennaltaehkäisy, osallisuus ja sosiaalinen vahvistaminen Vetovoimainen nuorisotalotoiminta, palveluita eniten tarvitsevien nuorten kohtaaminen (etsivä työ) Opetusmenetelmät ja opetussuunnitelman sisällöt ovat ajantasaisia ja ympäristön muutostekijät huomioon ottavia, riittävä valinnaisuus, kieliohjelman monipuolisuus Seurantamittareiden hyödyntäminen Pitkäjänteinen suunnittelu ja jatkuva arviointi Tehokas kouluverkosto kattava nuorisotilaverkosto TAprosessin toimivuus Henkilöstön suunnitelmallinen kehittäminen Kannustavan palkkauksen kehittäminen Nuorten osallisuustoiminnan ja sosiaalisen nuorisotyön vahvistaminen Kouluverkosto on suunniteltu siten, että koulut ovat kooltaan taloudellisia, koulurakennukset hyväkuntoisia ja investointitarpeet vähäisiä Nuorisotoimintaa järjestetään enemmän muuallakin kuin nuorisotaloissa. TAprosessi on toimiva, toiminta ja talous ovat tasapainossa Henkilöstön osaaminen vastaa opetussuunnitelman tavoitteita ja asiakastarpeita Ohjaajien osaaminen kattaa laajasti nuorisotoiminnan eri osaalueet Palkkausjärjestelmää käytetään johdonmukaisesti johtamisen välineenä, tavoitteiden saavuttamiseksi, työhyvinvoinnin edistämiseksi ja työmotivaation parantamiseksi 12 Palvelutarpeen ennustaminen ja verkostosuunnittelu Yhteiskäyttöisten tilojen suunnittelu, kehittäminen ja rakentaminen tarpeen mukaan Olemassa olevien tilojen yhteiskäytön kehittäminen, tilojen käytön optimointi ja mahdollisesti tiloista luopuminen tarpeen mukaan. Käynnistyy selvityksellä ja reunaehtojen tunnistamisella Tehdään yhteistyössä Hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen kanssa Talousarviomallin tarkentaminen opetustoimen ja nuorisopalvelujen tarpeisiin. Talousarvioprosessin ja talousseurannan kehittäminen Rehtoreiden osaaminen kehittyy ja koulut pysyvät budjeteissaan Henkilöstön täydennys koulutus toteutetaan perusopetuksen kehittämissuunnitelman mukaisesti Ohjaajien koulutus suunnataan nuorisoohjelman mukaisesti Koulukohtaisen TVAmäärärahan kohdentaminen tavoitteiden mukaisesti