Janakkalan kunta Tervakoski

1 Janakkalan kunta Tervakoski 15.2.2019 Asemakaavan muutos, Terveysasema D:no 14/2019 Osa korttelista 308 Kaavaselostus 2875 2896 130 2874 Kuva 1. Kaavamuutoksen likimääräinen aluerajaus punaisella viivalla ja vaikutusalueen rajaus keltaisella katkoviivalla. 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavaselostus koskee 15.2.2019 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavan muutos koskee osaa korttelista 308, puisto- ja katualueita sekä yleisen tien aluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu osa korttelista 308 sekä puisto- ja katualueita. Asemakaavan muutoksen on laatinut Janakkalan kunta, Tekniikka ja ympäristö, Maankäyttö ja kaavoitus Maankäyttöpäällikkö Piia Tuokko Teknisen lautakunnan aloituspäätös 22.1.2019 10 Ilmoitus kaavan vireilletulosta 31.1.2019 Kaavaluonnos ja OAS nähtävänä 31.1. 13.2.2019 Kaavaehdotus nähtävänä 28.3. 26.4.2019 Valtuuston hyväksymispäätös xx.xx.2019

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 3 1.3 Kaavan tarkoitus... 3 2. TIIVISTELMÄ... 3 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 3 2.2 Asemakaava... 3 2.3 Toteuttaminen... 3 3. LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 Alueen yleiskuvaus... 4 3.2 Luonnonympäristö... 4 3.2.1 Maaperä ja rakennettavuus... 4 3.2.2 Vesistöt ja vesitalous... 5 3.3 Rakennettu ympäristö... 5 3.3.1 Väestö, palvelut ja työpaikat... 5 3.3.2 Yhdyskuntarakenne, rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset... 5 3.3.3 Virkistys ja yleiset alueet... 6 3.3.4 Liikenne... 6 3.3.5 Tekninen huolto... 7 3.4 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt... 8 3.5 Maanomistus... 8 3.6 Suunnittelutilanne... 8 3.6.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 8 3.6.2 Maakuntakaava... 9 3.6.3 Rakennemalli 2030+... 10 3.6.4 Yleiskaava... 10 3.6.5 Voimassa oleva asemakaava... 10 3.6.6 Rakennusjärjestys... 11 3.6.7 Pohjakartta... 11 3.7 Kaava-aluetta koskevat selvitykset... 11 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 12 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 12 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 12 4.2.1 Osalliset... 12 4.2.2 Vireilletulo... 12 4.2.3 Valmisteluvaiheen kuuleminen, kaavaluonnos... 13 4.2.4 Ehdotusvaiheen kuuleminen... 13 4.3 Asemakaavan tavoitteet... 13 4.4 Asemakaavan suhde ylempiin kaavatasoihin... 14 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 14 5.1 Kaavan rakenne... 14 5.1.1 Mitoitus... 14 5.2 Aluevaraukset... 14 5.2.1 Korttelialueet... 14 5.2.2 Muut alueet... 17 5.3 Yleiskaavan sisältövaatimusten huomioonottaminen... 17 5.4 Asemakaavamerkinnät ja -määräykset... 20 6. ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET... 20 6.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 20 6.2 Vaikutukset luonnonympäristöön... 21 6.3 Taloudelliset vaikutukset... 21 6.4 Sosiaaliset vaikutukset... 21 7. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 22 Liitteet 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Asemakaavan seurantalomake Alueelle laaditut selvitykset ovat esillä Janakkalan kunnan internet-sivuilla kaavoituksen lähtötietoaineistona.

3 1.2 Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee Tervakosken keskustan tuntumassa rajautuen itäpuoleltaan Kirkkotiehen (2875), eteläja länsipuoleltaan Kivimiehentiehen sekä pohjoispuoleltaan Kivenkolo nimiseen tiehen. Alue käsittää Tervakosken terveysaseman sekä kirjaston tilat ja piha-alueet pysäköintialueineen sekä Kirkkotien leikkipaikan. Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on n. 1,2 ha. Kansilehden kartassa on esitetty suunnittelualueen likimääräinen rajaus sekä välittömän vaikutusalueen rajaus. 1.3 Kaavan tarkoitus Kaavamuutoksen päätarkoituksena on mahdollistaa uuden terveysaseman rakentaminen Kirkkotien leikkipaikan kohdalle ja siirtää leikkipaikka puistoalueineen hieman etelämmäksi. Nykyinen terveyskeskus-kirjastorakennus on tarkoitus purkaa, jolloin terveysaseman pysäköintialue pystytään rakentamaan vanhan rakennuksen paikalle. Alueen kulkuyhteydet säilyvät nykyisellään. 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Vaihe Aloituspäätös, Tekninen lautakunta 22.1.2019 10 Tekninen lautakunta (OAS ja kaavaluonnos) 22.1.2019 10 Vireilletulo, OAS ja kaavaluonnos nähtävänä 14 vrk 31.1. 13.2.2019 Tekninen lautakunta (kaavaehdotus) Kunnanhallitus (kaavaehdotus) 12.3.2019 xx 18.3.2019 xx Kaavaehdotus nähtävänä 30 vrk 28.3. 26.4.2019 Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Valtuuston hyväksymispäätös 14.5.2019 xx 27.5.2019 xx 10.6.2019 xx 2.2 Asemakaava Asemakaavan muutos koskee osaa korttelista 308 (Y), puisto- (VP) ja katualueita sekä yleisen tien aluetta (LT). Asemakaavan muutoksella muodostuu sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue (YS-1) 308 sekä puisto- ja katualueita. 2.3 Toteuttaminen Kaava on toteuttamiskelpoinen sen saatua lainvoiman.

3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Alueen yleiskuvaus Noin 4200 asukkaan Tervakoski on toinen Janakkalan päätaajamista. Tervakoski on vuosien saatossa rakentunut Suomen vanhimman edelleen toimivan paperitehtaan Tervakoski Oy:n ympärille, mistä kielivät persoonalliset vanhat asuinalueet ja muut viehättävät miljööt. Suunnittelualueella sijaitseva Tervakosken terveysasema-kirjasto on rakennettu vuonna 1977. Viereisen Elsakodin vanhempi osa on vuodelta 1994 ja uudempi 2013. Suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsee Tervakosken vanha liikekeskusta 1950- ja 60-luvun rapattuine liike- ja asuinkerrostaloineen. (Kuva 2.) 4 Kivimiehentie Kirkkotie Kuva 2. Suunnittelualue viistoilmakuvattuna idästä päin (GoogleMaps). Tervajoki sijaitsee kuvan alalaidassa. 3.2 Luonnonympäristö Suunnittelualueella sijaitsee rakennuskantaa ja piha-alueita, eikä alueella ole varsinaista luonnonympäristöä. Kirkkotien leikkipaikan ympärillä kasvaa istutettuja puistopuita- ja pensaita sekä nurmikkoa. Suunnittelualueen länsi- ja pohjoispuolella n. 100 m päässä alkavat laajat, kallioiset metsäalueet. Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse toteutettuja luonnonsuojelu- tai Natura 2000 - verkostoon kuuluvia alueita. Alueelta ei myöskään tunneta luonnonsuojelulain mukaisia suojeltavia luontotyyppejä tai muita sellaisia merkittäviä luontoarvoja, joilla olisi vaikutusta asemakaavan muutokseen. Suunnittelualueelta ei myöskään tunneta Maaperän tilan tietojärjestelmän (MATTI) kohteita. Kuva 3. Suunnittelualue kuvattuna (v. 2011) Kivenkolon pysäköintialueelta etelään päin (GoogleMaps). Kuvan oikeaan laitaan on sittemmin rakentunut Elsakodin laajennusosa. Taustalla näkyy tehtaan piippu. 3.2.1 Maaperä ja rakennettavuus Suunnittelualueen maaperä on alavimmilta osiltaan lievästi veden vaivaamaa savea, muuttuen takamaaston kallioita kohden moreenimaaksi. Maaston perustaso sijoittuu korkeuskäyrien +85 ja +87 väliin. Kivimiehentie on tasolla +89. Elsakoti on rakennettu täyttömaalle, Kivimiehentien tasolle. hiekkamoreeni savi Kuva 4. Ote maaperäkartasta suunnittelualueen osalta (www.paikkatietoikkuna.fi) kallio

Alueelle on tehty uudisrakennuksen perustamistapalausunto (Tähtiranta Infra Oy, 13.2.2019). Kairaustulosten perusteella voidaan todeta seuraavaa: - maanpinta: vaihdellen ohut multapitoinen kasvukerros tai rakennettu sorainen täyttömaakerros (Sr) - täyttösorakerroksen paksuus vaihtelee n. 0,5 1,0 metriin, olomuodoltaan kuivaa ja karkearakeista - pintakerroksen alla tontin perusmaa on maanäytteiden perusteella silttiä sekä kairavastuksen perusteella arvioituna pohjaosiltaan moreenia - siltti on olomuodoltaan kuivaa ja rakeisuudeltaan karkeasiltti - painokairadiagrammien perusteella maaperän tiiviys vaihtelee löyhästä erittäin tiiviiseen - toteutettujen pohjatutkimusten perusteella rakennus voidaan perustaa maanvaraisesti perusmaan silttikerroksen / nykyisen täyttösorakerroksen varaan. Pohjatutkimuksen yhteydessä tehtiin pohjavesitarkastelut kairarei istä. Kohteen maaperässä ei havaittu vettä tutkimuspisteissä. Näytteenottosyvyydessä -3,5 metriä nykyisestä maanpinnasta. Tutkimuksen yhteydessä otetut maanäytteet olivat olomuodoltaan kuivia. 5 3.2.2 Vesistöt ja vesitalous Suunnittelualueella ei sijaitse vesistöjä. Lähin vesistö on Tervajoki noin 100 m suunnittelualueesta itään. Yläpuoleisen Alasjärven säännöstely Tervakoski Oy:n padolla aiheuttaa virtaaman vaihteluita Tervajokeen. Järvi ja joki kuuluvat Kokemäenjoen vesistössä Vanajan reitin valuma-alueella Tervajoen valuma-alueeseen. Tervajoki laskee Kernaalanjärven kaakkoispäähän. Vedet jatkavat siitä Hiidenjokeen, joka laskee Vanajaveteen. Alue kuuluu Janakkalan Veden hulevesiverkostoon. Alueen hulevedet johdetaan putkilla Tervajokeen. Suunnittelualueella tai sen lähistöllä ei sijaitse pohjavesialueita. Lähin, Uhkoilan vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue sijaitsee n. 1 km pohjoiseen. 3.3 Rakennettu ympäristö 3.3.1 Väestö, palvelut ja työpaikat Suunnittelualueella sijaitsevan terveyskeskuksen ja kirjaston yhteenlaskettu työntekijämäärä on n. 25. Terveyskeskus ja kirjasto ovat keskeisiä kunnan palveluita Tervakoskella, sijaiten taajamassa helposti saavutettavasti (Kuva 5). Vieressä sijaitsee entinen Janakkalan Palvelutalosäätiön, Elsakoti -palvelutalo. 10-paikkaisena vuonna 1994 aloittanut palvelutalo laajeni vuonna 2013 20 asunnolla, ja toimii nykyään Janakkalan Elsa ja Pauli Kodit Oy:n omistamana asumispalveluyksikkönä (Kuva 6). Tervakoskelta löytyvät kaikki kunnalliset ja kaupalliset peruspalvelut. Merkittävin yksityinen työllistäjä on Tervakoski Oy:n paperitehdas. Kuvat 5 ja 6. Terveyskeskus-kirjastotalon sisäänkäynti ja Elsakodin laajennus. 3.3.2 Yhdyskuntarakenne, rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset Suunnittelualueella sijaitseva Tervakosken terveyskeskus ja kirjasto on rakennettu vuonna 1976 (2307 k-m²). Rakennuksessa sijaitsee terveyskeskus- ja hammaslääkäritiloja, neuvolatiloja, kotihoidon tiloja ja kirjastotiloja. Teräsbetonirunkoisen rakennuksen ulkoverhouksena on punatiili. Alkuperäinen tasakatto on muutettu aumakatoksi ja vesikatteena on profiloitu pelti. 1960-luvulla osa suunnittelualueen eteläpuoleisesta liikekeskustasta oli jo rakentunut (Kuva 7). Liikerakennukset keskittyivät kirkon ympärille. Muutoin lähiympäristössä oli vielä melko vähän rakennuskantaa. Lähiympäristön asuinrakennukset, varsinkin kerros- ja rivitalot, ovat rakentuneet pääosin 1960- ja -70-luvuilla (Kuva 8).

6 Kuvat 7 ja 8. Suunnittelualueen peruskartat vuosilta 1962 ja 1979. Suunnittelualueella ei sijaitse erityisiä rakennetun ympäristön arvoja. Suunnittelualue ei sijoitu valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY 2009); Tervakosken paperitehdas ja yhdyskunta, välittömään läheisyyteen. Suunnittelualueen eteläpuolinen Tervakosken vanha liikekeskusta on esitetty Janakkalan rakennusinventoinnissa (Teija Ahola v. 2002 2004) kohteena 138; taajamatila, rakennusryhmä II. Alueen rajaus ulottuu Kivimiehentien risteyksestä Tervakoskentielle asti. Käytännössä lähin mainittava rakennuskanta sijaitsee n. 100 m Kivimiehentien risteyksestä etelään, eikä suunnittelualueen vieressä. Tervakosken rakennustavaltaan yhtenäinen liikekeskusta muodostaa 1950- ja 60-luvun rapattuine liike- ja asuinkerrostaloineen kokonaisuuden, johon hirsinen pikkukirkko tapuleineen tuo omaleimaisuutta. Tervakosken paperitehtaan tiilijulkisivut ja pääkonttorin rapattu funkkisfasadi sekä Rajapirtti, entinen kerhorakennus, ovat vanhan liikekeskustan sisäisten näkymien päätteinä. Erityinen taajamakuvallinen asema on Rajapirtintien suurella rakennuskompleksilla, joka käsittää 1950-luvun alkuvuosina valmistuneen osuuskaupan asuin- ja liiketalon myymälätiloineen ja hotelleineen. Rakennettu Häme (Hämeen liitto, 2003) rajaa maakunnallisesti arvokkaan Tervakosken kirkon ja vanhan liikekeskustan suppeammin kirkon ympärille ja tien toisen puolen liikekeskustaan. Alueella tai sen välittömässä lähiympäristössä ei sijaitse tunnettuja muinaismuistolailla rauhoitettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä (Museovirasto, Muinaisjäännösrekisteri 28.1.2019). 3.3.3 Virkistys ja yleiset alueet Suunnittelualueen koillisosassa sijaitsee nurmi- ja puistoaluetta. Alueen leikkipaikalla on runsaasti leikkivälineitä mm. Mobilus- ja linnunpesäkeinut, kiipeilytelineet, leikkipiha ja liukumäet. Voimassa olevassa asemakaavassa alue on osoitettu puistoksi (VP). Alueelta on hyvät kulkuyhteydet länsipuoleisiin Kivimäen metsiin. Valaistut ladut ja ulkoilureitit kiertävät Luulionvuorella, jonka reiteiltä on yhteys myös Alasjärven rantaan. Lähin uimaranta sijaitsee Alasjärvellä, n. 2 km päässä suunnittelualueesta etelään. Muut ulkourheilupalvelut keskittyvät Tervakosken alakoulun ja uimahallin läheisyyteen Lähdekorven alueelle, josta löytyvät mm. urheilukenttä, jääkiekko- ja luistinradat sekä frisbeegolf-rata. 3.3.4 Liikenne Suunnittelualue rajautuu itäpuoleltaan Kirkkotiehen (2875), etelä- ja länsipuoleltaan Kivimiehentiehen sekä pohjoispuoleltaan Kivenkolo nimiseen tiehen. Suunnittelualueella on keskeinen sijainti Tervakosken taajamassa ja hyvä saavutettavuus henkilö- sekä linja-autoilla. Alueen molemmilla puolilla on pysäköintialueet. Kirkkotien ja Kivenkolon varressa on kevyen liikenteen väylä. Kivimiehentien varressa on reunakivellinen jalkakäytävä. (Kuvat 9-12.)

7 Kuvat 9 ja 10. Näkymä Kivimiehentieltä pohjoiseen ja etelään Kirkkotielle (GoogleMaps). Linja-autopysäkit näkyvät vasemman puoleisessa kuvassa Kirkkotien molemmin puolin. Kuvat 11 ja 12. Näkymä Kivenkololta pohjoiseen ja etelään Kirkkotielle (GoogleMaps). 3.3.5 Tekninen huolto Suunnittelualueella on hyvät teknisen huollon verkostot. Uuden verkoston rakentamistarve jää melko pieneksi. Alueen kaukolämpöverkko erottuu kuvassa 13 harmaana katkoviivana, sijoittuen tulevalla rakentamisalueella osittain uudisrakentamisen alle, jolloin se siirretään tarvittavilta osin rakentamisalueen ulkopuolelle. (Kuva 13.)

8 Kuva 13. Suunnittelualueen ja lähiympäristön johtokartta. Kaukolämpöverkon sijaintia rakentamisalueella on korostettu kuvaan keltaisella ympyrällä. 3.4 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse suojelualueita. Alueella ei sijaitse normaaleista taajaman toiminnoista poikkeavia ympäristöhäiriöiden lähteitä. 3.5 Maanomistus Janakkalan kunta omistaa koko kaava-alueen. Elsa ja Pauli Kodit Oy omistaa Elsakoti-rakennuksen ja vuokraa tonttia kunnalta. 3.6 Suunnittelutilanne 3.6.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Uudistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet voimaan 1.4.2018. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioonottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Tavoitteiden uudistamisella pyritään vastaamaan alueidenkäytön tulevaisuuden haasteisiin ja edistämään kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa. Tavoitteilla varmistetaan, että valtakunnallisesti merkittävät asiat huomioidaan kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Suunnittelualueelle ei ole asetettu alueellisesti kohdennettuja erityisiä valtakunnallisia tavoitteita. Uudistetut alueidenkäyttötavoitteet jakautuvat viiteen kokonaisuuteen. Terveysaseman asemakaavan muutoksella huomioidaan ja toteutetaan erityisesti seuraavia valtakunnallisia tavoitteita:

1. Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen Luodaan edellytykset vähähiiliselle ja resurssitehokkaalle yhdyskuntakehitykselle, joka tukeutuu ensisijaisesti olemassa olevaan rakenteeseen. Edistetään palvelujen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueiden hyvää saavutettavuutta eri väestöryhmien kannalta. Merkittävät uudet asuin-, työpaikkaja palvelutoimintojen alueet sijoitetaan siten, että ne ovat joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kannalta hyvin saavutettavissa. 2. Tehokas liikennejärjestelmä Edistetään valtakunnallisen liikennejärjestelmän toimivuutta ja taloudellisuutta kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia liikenneyhteyksiä ja verkostoja sekä varmistamalla edellytykset eri liikennemuotojen ja -palvelujen yhteiskäyttöön perustuville matka- ja kuljetusketjuille sekä tavara- ja henkilöliikenteen solmukohtien toimivuudelle. 3. Terveellinen ja turvallinen elinympäristö Ehkäistään melusta, tärinästä ja huonosta ilmanlaadusta aiheutuvia ympäristö- ja terveyshaittoja. Haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille jätetään riittävän suuri etäisyys tai riskit hallitaan muulla tavoin. 4. Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat Huolehditaan valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvojen turvaamisesta. Huolehditaan virkistyskäyttöön soveltuvien alueiden riittävyydestä sekä viheralueverkoston jatkuvuudesta. Luodaan edellytykset bio- ja kiertotaloudelle sekä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä. 5. Uusiutumiskykyinen energiahuolto Varaudutaan uusiutuvan energian tuotannon ja sen edellyttämien logististen ratkaisujen tarpeisiin. 9 3.6.2 Maakuntakaava Kanta-Hämeen maakuntakaava on vahvistettu Valtioneuvostossa 28.9.2006. Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 2.4.2014. Maakuntavaltuuston 1.6.2015 hyväksymä 2. vaihemaakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 24.5.2016. Vaihemaakuntakaavat keskittyvät vain osaan maankäytön kysymyksistä, ja nykyinen kaava jää voimaan niiltä osin kuin alueita ei muuteta tai kumota vaihemaakuntakaavoissa. Maakuntakaavojen yhdistelmässä alue on osoitettu osittain alakeskusalueeksi (Ckm) ja asuntovaltaisten taajamatoimintojen alueeksi (A). Alue kuuluu myös kehitettävän liikennekäytävän HHT-vyöhykkeeseen sekä seutukeskuksen palveluvyöhykkeeseen (C-v km ). Kuva 14. Ote maakuntakaavojen yhdistelmästä. Kehitettävillä liikennekäytävillä on osoitettu valtakunnallisen ja maakunnallisen kehittämisen kannalta tärkeimmät kehityskäytävät. Helsinki-Hämeenlinna-Tampere- vyöhyke (HHT) on valtakunnallisesti tärkeä kehittämiskäytävä ja ylimaakunnallinen kehittämisalue. Kehittämissuosituksen mukaan vyöhykettä tulee kehittää laajana yhteistyönä ympäristöltään vetovoimaisen asumisen ja logistiselta sijainniltaan kilpailukykyisen elinkeinotoiminnan sijoittumista suosivasti päärataan ja 3- tiehen tukeutuen. Hämeen maakuntavaltuusto päätti 23.11.2015 käynnistää maakuntakaavan kokonaisuudistuksen ja maakuntakaava 2040 laatimisen. Maakuntakaava 2040 on tarkoitus laatia kokonaiskaavana. Voimaan tullessaan se korvaa Kanta- Hämeen nykyisen maakuntakaavan ja voimassa olevat vaihemaakuntakaavat. Maakuntakaava 2040:n julkinen ehdotusvaiheen nähtävilläolo on 14.1.-17.2.2019. Suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueena (C 164, punainen) sekä taajamatoimintojen alueena (A, ruskea). Kuva 15. Ote maakuntakaava 2040:n ehdotuksesta.

10 3.6.3 Rakennemalli 2030+ Vuonna 2010 hyväksytty Janakkalan maankäytön rakennemalli on ohjeena erityisesti yleispiirteiselle kaavoitukselle. Rakennemallityön tarkoitus on Janakkalan kunnan pitkän aikavälin maankäyttöstrategian päättäminen. Sillä kytketään väestön muutostekijät, elinkeinopolitiikka ja aluetalous maankäyttöön ja sen kehittämiseen. Suunnittelualue on osoitettu rakennemallissa keskustaalueena ja asuntoalueena. Kuva 16. Ote Janakkalan maankäytön rakennemallista. 3.6.4 Yleiskaava Tervakosken yleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa 24.8.1981. Yleiskaava on osin vanhentunut, eikä se ole oikeusvaikutteinen. Kaavamuutoksen kohteena oleva alue on osoitettu yleiskaavassa julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (Y). Kuva 17. Ote Tervakosken yleiskaavasta. Suunnittelualue on rajattu likimääräisesti keltaisella. Koska alueella ei ole tällä hetkellä voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa, tulee MRL 39 mukaan asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin ottaa huomioon, mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään. Arviointi suoritetaan käymällä läpi maankäyttö- ja rakennuslaissa esitetyt yleiskaavan sisältövaatimukset ja arvioimalla niiden toteutuminen asemakaava-alueella (ks. kohta 5.3). 3.6.5 Voimassa oleva asemakaava Alueella on pääosin voimassa valtuuston 7.3.2011 ( 15) hyväksymä asemakaava. Suunnittelualueelle on osoitettu voimassa olevassa asemakaavassa yleisten rakennusten korttelialue (Y) 308, jonka pintaala on 6337 m 2. Korttelin tehokkuusluku on e=0,6 eli korttelissa on nykyään rakennusoikeutta 3802 k- m². Korttelin kerrosluku on kaksi (II). Suunnittelualueen koillispuolella sijaitsee puistoalue (VP), jonka pinta-ala on 2522 m 2. Lisäksi alueen voimassa olevassa asemakaavassa on katualueita sekä Kirkkotiellä yleisen tien aluetta (LYT). Viereiselle LPA-308 -korttelialueelle saadaan myös sijoittaa terveyskeskus- ja kirjastotalon sekä Elsakodin (AP-12) autopaikkoja. Y-kortteliin kuljetaan Kivimiehentieltä ja LPA-alueelle Kivenkolo nimiseltä tieltä.

11 Kuva 18. Ote alueen voimassa olevasta asemakaavasta. Suunnittelualueena ovat Y- ja VP-alueet sekä Kirkkotien yleisen tien alue suunnittelualueen itäpuolelta. 3.6.6 Rakennusjärjestys Janakkalan rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.6.2014. 3.6.7 Pohjakartta Alueen pohjakartta on laadittu v. 2012 ja päivitetty v. 2018. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n asettamat vaatimukset. 3.7 Kaava-aluetta koskevat selvitykset Olemassa oleva selvitysaineisto Rakennettu kulttuuriympäristö ja kiinteät muinaisjäännökset Museovirasto; Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY-inventointi 2009) Rakennettu Häme Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen liitto 2003. Rakennusinventointi Janakkala. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 92/2005. Teija Ahola 2005. Museovirasto; Muinaisjäännösrekisteri. Luonnonympäristö ja maisema Ympäristöministeriö: Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö 1993. Hämeen valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi 2011. Ehdotus Kanta- Hämeen ja Päijät-Hämeen valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi. Hämeen ELY-keskus, Koski, K. 2011.

Kanta-Hämeen maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi 2016. Hämeen liiton julkaisu. Koski, K. & Hirvonen, A. 2016. Janakkalan taajamien luontokohteet. Lammi, E., Ratia, A. & Kanta-Hämeen Lintutieteellinen Yhdistys. Janakkalan kunta 2001. Ympäristöhallinnon Avoin tieto -palvelu Alueelle laaditut/laadittavat selvitykset Kaavamuutoksen laadinnassa tukeudutaan olemassa oleviin selvitysaineistoihin, koska kyse on jo rakentuneesta alueesta ja kunnan sisäisten palveluiden järjestämisestä. Terveysasema -hanketta varten on laadittu: - Tervakosken terveyskeskus- ja kirjastotalon tarveselvitys ja hankesuunnitelma 28.2.2012. Täydennysliite 31.8.2018. (esillä kunnan internet-sivuilla kaavoituksen lähtötietoaineistona) - Uudisrakennuksen perustamistapalausunto, Kivimiehentie 2. Tähtiranta Infra Oy, 13.2.2019. - Rakennussuunnittelu, asemapiirrokset ym. Ajan Arkkitehdit Oy, 2018-2019. (kaavaselostuksessa) 12 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Janakkalan kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 12.11.2018 66 Tervakosken terveyskeskuskirjastotalon tarveselvityksen ja hankesuunnitelman sekä päätti, että Tervakosken terveysasema rakennetaan uudisrakennuksena, jonka suunnittelu ja rakentaminen tehdään vuosina 2019-2020. Uudisrakennuksen on toivottu sijoittuvan terveyskeskus-kirjastotalon nykyiselle tontille tai hyvin lähelle sitä. Alueen arkkitehtisuunnittelussa on todettu, että soveltuvin rakentamispaikka uudisrakennukselle on Kirkkotien leikkipaikan kohdalla, nykyisen terveyskeskus-kirjaston itäpuolella. Kaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa uuden terveysaseman rakentaminen Kirkkotien leikkipaikan kohdalle ja siirtää leikkipaikka puistoalueineen hieman etelämmäksi. Nykyinen terveyskeskus-kirjastorakennus puretaan, jolloin pysäköintialue pystytään rakentamaan vanhan rakennuksen paikalle. Uusi terveysasema tarvitsee n. 1150 k-m 2 rakennusoikeutta, ja terveysasema on tarkoitus rakentaa yksikerroksisena. Kaavamuutos mahdollistaa tulevaisuudessa myös erilaisten asumispalveluyksikköjen rakentamisen ko. kortteliin tai nykyisen Elsakodin laajentamisen alueella. Alueen kulkuyhteydet säilyvät nykyisellään. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Tekninen lautakunta hyväksyi 22.1.2019 10 Terveysaseman alueen kaavamuutoksen osallistumisja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen nähtäville asetettaviksi. Aineistot pidettiin nähtävänä 31.1. 13.2.2019. Kaavoituksen vireilletulosta ja kaavaluonnoksen nähtävänä olosta tiedotettiin Janakkalan Sanomissa sekä kirjeitse kaavamuutosalueen ja vaikutusalueen maanomistajille ja muille osallisille. Nähtävänä olevat aineistot olivat esillä kunnantalon ilmoitustaululla Turengissa ja Tervakosken kirjastolla, os. Kivimiehentie 2, 12400 Tervakoski sekä kunnan internetsivulla. 4.2.1 Osalliset Osallisia ovat ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: - Vaikutusalueen asukkaat ja maanomistajat - Janakkalan kunta, tekninen toimi - Hämeen ELY-keskus, Uudenmaan ELY-keskus - Hämeen liitto - Museovirasto - Janakkalan Vesi - Elenia Oy ja Elenia Lämpö Oy - Elisa Oyj - Kanta-Hämeen pelastuslaitos 4.2.2 Vireilletulo Asemakaavan vireilletulosta kuulutettiin 31.1.2019 lehtikuulutuksella Janakkalan Sanomissa, kunnantalon ilmoitustaululla, Tervakosken kirjastolla ja kunnan internetsivulla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa luetelluille osallisille tiedotettiin kaavoituksesta kirjeitse.

4.2.3 Valmisteluvaiheen kuuleminen, kaavaluonnos Kaavaluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävänä MRL 62 tarkoituksessa 31.1. 13.2.2019. Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot Hämeen liitolta, Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskuksilta, Museovirastolta, Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta, Janakkalan Vedeltä, Elenialta ja Elisalta. Kaavaluonnoksesta annettiin seitsemän lausuntoa. Kaavaluonnoksesta ei jätetty yhtään mielipidettä. Seuraavassa kooste kaavasta saaduista lausunnoista sekä kaavoittajan vastine. 13 Kooste palautteesta 1. Hämeen liitto (12.2.2019) Kaavahanke on maakuntakaavan mukainen ja edistää sen toteutumista. Hämeen liitto katsoo, että asemakaavahankkeesta ei ole tarpeen antaa lausuntoa. 2. Museovirasto (31.1.2019) Museovirasto on perehtynyt kaavamateriaaliin ja toteaa, ettei sillä ole huomautettavaa. Kaavoittajan vastine Merkitään tiedoksi. Merkitään tiedoksi. 3. Hämeen ELY-keskus (13.2.2019) Kirkkotie eli mt 2875 on voimassa olevassa asemakaavassa LYT -aluetta. Mt 2875 kuuluu niihin yhdysteihin, jotka tulee MRL 83.4 mukaan osoittaa asemakaavoissa katuna. Kaavaluonnoksessa on osoitettu Kirkkotie eli mt 2875 katualueeksi vain osittain, rajauksen perustelu ei käy ilmi. Katualueen rajaus tulee ulottaa koko voimassa olevan asemakaavan LYTalueen leveydelle. ELY-keskus myös huomauttaa, että Kirkkotie tulisi kokonaisuudessaan kaavoittaa kaduksi ja tämän jälkeen kadunpitopäätöksellä ottaa osaksi kunnan katuverkkoa. Osana kaavan vaikutusten arviointia tulee selvittää osoitetun maankäytön liikennetuotokset ja mahdolliset parannustarpeet olemassa oleville liittymille. ELY-keskus huomauttaa, että alueen liikennesuunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota kevyen liikenteen turvallisiin kulkuyhteyksiin. Kirkkotie osoitetaan kaavamuutosalueen kohdalta kaduksi koko leveydeltään. Alueella on hyvin toimivat liittymät ja kevyenliikenteen kulkuyhteydet. Alueen palvelut säilyvät nykyisen kaltaisina tai jopa vähentyvät, koska kirjasto siirtyy uuteen koulukeskukseen. Näin ollen myös alueella asiointimäärät säilyvät nykyisen kaltaisina. Kaavamuutos ei tuo alueelle lisää liikennettä. 4. Janakkalan Vesi (13.2.2019) Vesihuollon kannalta uuden terveysaseman rakentaminen olemassa olevan terveysaseman ja vesihuoltoverkon välittömään läheisyyteen on hyvä ratkaisu. Rakentaminen tulee ohjata maanalaisten johtojen alueen ulkopuolelle tai johdot on siirrettävä pois rakennusten alta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetty terveysaseman paikka on hyvä vesihuollon järjestämisen kannalta. 5. Elisa Oyj (29.1.2019) Kaavamuutokseen ei ole huomautettavaa. 6. Kanta-Hämeen pelastuslaitos (12.2.2019) Tutustuttuani kaava-aineistoon totean, ettei pelastusviranomaisella ole huomautettavaa siihen. 7. Elenia Lämpö Oy (13.2.2019) Kaavamuutokseen ei ole huomautettavaa. Tulevat rakennukset on mahdollista liittää kaukolämmön jakeluun. Merkitään tiedoksi. Merkitään tiedoksi. Merkitään tiedoksi. Merkitään tiedoksi. 4.2.4 Ehdotusvaiheen kuuleminen Kaavaehdotusaineistot pidetään nähtävänä MRL 65 / MRA 27 :ien tarkoituksessa 28.3. 26.4.2019 Turengissa kunnantalon ilmoitustaululla, Tervakosken kirjastolla ja kunnan internetsivulla. Nähtävänä olosta tiedotetaan lehtikuulutuksella Janakkalan Sanomissa, kunnan ilmoitustaululla ja internetsivuilla. Kaavaehdotuksesta pyydetään viranomaisten lausunnot ja osallisilla on mahdollisuus jättää ehdotuksesta kirjallinen muistutuksensa. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Kaavamuutoksen päätavoitteena on mahdollistaa uuden terveysaseman rakentaminen Kirkkotien leikkipaikan kohdalle ja siirtää leikkipaikka puistoalueineen hieman etelämmäksi. Nykyinen terveyskeskus-kirjastorakennus puretaan, jolloin pysäköintialue pystytään rakentamaan vanhan rakennuksen

paikalle. Uusi terveysasema tarvitsee n. 1150 k-m 2 rakennusoikeutta, ja terveysasema on tarkoitus rakentaa yksikerroksisena. Kaavamuutos mahdollistaa tulevaisuudessa myös erilaisten asumispalveluyksikköjen rakentamisen ko. kortteliin tai nykyisen Elsakodin laajentamisen alueella. Alueen kulkuyhteydet säilyvät nykyisellään. 14 4.4 Asemakaavan suhde ylempiin kaavatasoihin Suunnittelualueelle ei ole asetettu alueellisesti kohdennettuja erityisiä valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita (VAT), vaan kaavamuutoksella toteutetaan pääasiassa VAT:n yleistavoitteita toimivan aluerakenteen, eheytyvän yhdyskuntarakenteen ja hyvän elinympäristön luomiseksi. Kaavaratkaisu on voimassa olevan maakuntakaavan mukainen, jossa suunnittelualue on osoitettu keskusta- ja taajamatoimintojen alueena. Myös vireillä olevan Maakuntakaava 2040:n kaavaehdotus vastaa suunnittelualueen osalta voimassa olevien maakuntakaavojen aluevarauksia. Kaavahanke edistää maakuntakaavan toteutumista. Suunnittelualue on osoitettu Tervakosken yleiskaavassa julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi. Yleiskaava on kuitenkin oikeusvaikutukseton ja osin vanhentunut, jonka johdosta asemakaavaa laadittaessa otetaan huomioon, mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään (MRL 39 ). Asemakaavaaineistoon sisällytetään yleiskaavallinen tarkastelu vaikutusten arvioinnin tueksi. Kaavamuutos vastaa Janakkalan kunnan pitkän aikavälin maankäyttötavoitteita. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavan muutos koskee osaa korttelista 308 (Y), puisto- (VP) ja katualueita sekä yleisen tien aluetta (LT). Asemakaavan muutoksella muodostuu sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue (YS-1) 308 sekä puisto- ja katualueita. 5.1.1 Mitoitus Kaavamuutosalueen pinta-ala on 1,2557 ha. Terveysaseman korttelin (YS-1) pinta-ala kasvaa hieman kaavamuutoksella nykyisestään ollen jatkossa 7080 ha. Tontille saa rakentaa tehokkuudella e=0,6 eli 4248 k-m 2. Rakennusoikeuden määrä nousee tällöin 446 k-m 2. Kaavamuutosalueelle sijoittuu puistoalue (VP), jonka paikka siirtyy sijansa verran etelämmäksi kaavamuutoksen myötä. Puistoalueen pinta-ala pienenee 663 m 2 ollen uudessa kaavassa 1859 m 2. Kaavan mitoitustiedot on esitetty tarkemmin kaavoituksen seurantalomakkeessa, joka on kaavaselostuksen liitteenä. 5.2 Aluevaraukset 5.2.1 Korttelialueet Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue (YS-1) Asemakaavan muutos koskee osaa korttelista 308, jossa sijaitsee nykyään terveyskeskuskirjastorakennus. Samaan kortteliin kuuluu myös Elsakoti -palvelutalo kaavamuutosalueen pohjoispuolella. Kaavamuutosalue rajautuu itäpuoleltaan Kirkkotiehen (2875), etelä- ja länsipuoleltaan Kivimiehentiehen sekä pohjoispuoleltaan Kivenkolo nimiseen tiehen. Kaavamuutoksella mahdollistetaan uuden terveysaseman rakentaminen YS-1 -korttelin itäosaan, nykyisen Kirkkotien leikkipaikan kohdalle. Terveyskeskus-kirjastorakennus puretaan kahdessa vaiheessa: nykyinen terveysasema puretaan uudisrakennuksen valmistuttua ja kirjasto-osa uuden koulukeskuksen valmistuttua. YS-1 -kortteliin saadaan sijoittaa erityisasumista sekä asumiseen liittyviä tuki- ja palvelutiloja. Korttelin kerrosluku on II. Korttelin tehokkuusluku on e=0,6, jolloin tontille saa rakentaa 4248 k-m 2. Kirkkotien varteen on osoitettu katualueen osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää terveysaseman tontille. Korttelin pysäköintiä on osoitettu ohjeellisella merkinnällä (p) tontin lounaisosaan ja sitä pystytään tarvittaessa laajentamaan myöhemmin purettavan kirjastorakennuksen paikalle. Alueen pysäköinti on sallittua myös pohjoispuoleisella Kivenkolo -tien päässä sijaitsevalla pysäköintialueella (LPA-308). (Kuvat 19-20.)

Kuva 19. Terveysaseman tontinkäyttösuunnitelma (Ajan Arkkitehdit Oy, 28.1.2019). 15

Kuva 20. Terveysaseman tilakaavio (Ajan Arkkitehdit Oy, 28.1.2019). 16

YS-1 korttelia koskevat asemakaavamääräykset: Rakennukset tulee toteuttaa siten, että ulkoa kantautuvasta melusta aiheutuva melutaso ei sisätiloissa päivällä ylitä arvoa LAeq 34 db(a) eikä yöllä arvoa LAeq 30 db(a). Rakentamisen suunnittelussa on huomioitava riittävän saattotilan ja esteettömien autopaikkojen sijoitus. Rakentamisen suunnittelussa on esitettävä ratkaisut tontilla syntyvän huleveden johtamiseen. 17 5.2.2 Muut alueet Puistoalue (VP) Kaavamuutosalueelle sijoittuu puistoalue (VP), jonka paikka siirtyy sijansa verran etelämmäksi kaavamuutoksen myötä. Puistoalueen pinta-ala pienenee samalla 663 m 2 ollen uudessa kaavassa 1859 m 2. Uusi puistoalue on riittävä samoille leikkipaikkatoiminnoille kuin nykyäänkin. Puistoon on hyvät olemassa olevat kevyenliikenteen kulkuyhteydet. Katualueet Kaavamuutosalue rajautuu Kirkkotiehen (2875), joka kuuluu vielä toistaiseksi maanteihin. MRL 83.4 :n mukaan ko. maantiet tulee osoittaa asemakaavassa katuina. Lisäksi kaava-alue rajautuu etelä- ja länsipuoleltaan Kivimiehentiehen sekä pohjoispuoleltaan Kivenkolo nimiseen tiehen, jotka ovat jo voimassa olevassa asemakaavassa katualueita. Alueella on toimivat kevyen liikenteen yhteydet. Kaavamuutoksessa on muutettu Kirkkotie tarpeellisilta osin katualueeksi, jotta nykyiset liittymät Kirkkotieltä Kivimiehentielle ja Kivenkoloon on pystytty osoittamaan oikein. Yleisesti ottaen asemakaavaalueella sijaitsevat yleiset tiealueet on vuodesta 2006 lähtien (MRL muutos 504/2005, 86a, 93, ja 179) muutettu asemahankkeiden yhteydessä katualueiksi. Kunnan kadunpitovelvollisuus alkaa, kun asemakaavan mukaisen toteutuneen maankäytön liikennetarve sitä edellyttää, eikä kunnalle aiheutuvia kustannuksia ole pidettävä kohtuuttomina kadun rakentamisella tyydytettävään liikennetarpeeseen verrattuna. Kirkkotie, kuten muutkin Tervakosken taajaman lävitse kulkevat maantiet, muutetaan muilta osin kaduiksi myöhemmin erillisellä kokonaiskaavalla. Katualueiden pinta-ala on kaavamuutoksessa yhteensä 3618 m 2. Tekninen huolto Kaavamuutosalueella on hyvät olemassa olevat teknisen huollon verkostot. Uuden verkoston rakentamistarve tai johtolinjojen siirtotarve jää melko vähäiseksi. Alueen kaukolämpöverkko sijaitsee YS-1 - alueen tulevalla rakentamisalueella osittain uudisrakentamisen alle, jolloin se siirretään tarvittavilta osin rakentamisalueen ulkopuolelle. Johtolinjat sijoitetaan jatkossa terveysaseman tontille tai yleisille katu-, puisto- ja pysäköintialueille. 5.3 Yleiskaavan sisältövaatimusten huomioonottaminen Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n mukaan, jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään. Sisältövaatimukset koskevat seuraavia aihealueita: 1. Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys. 2. Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö. 3. Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus. 4. Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla. 5. Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön. 6. Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset. 7. Ympäristöhaittojen vähentäminen. 8. Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen. 9. Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Kaavamuutosalue sijoittuu yhdyskuntarakenteen ja liikenteen kannalta keskeiselle paikalle Tervakosken taajamassa (Kuva 21). Alue kuuluu valmiin kunnallistekniikan piiriin, eikä alue edellytä merkittävien kunnallisteknisten verkostojen tai liikenneväylien rakentamista. Alueelle on hyvät yhteydet niin autolla kuin kevyemmillä kulkuvälineillä. Myös joukkoliikenne on vieressä.

18 Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan Tervakosken uuden terveysaseman rakentaminen Kirkkotien leikkipaikan kohdalle ja siirretään leikkipaikka puistoalueineen hieman etelämmäksi. Nykyinen terveyskeskus-kirjastorakennus puretaan, jolloin pysäköintialue pystytään rakentamaan tontin lounaisosaan ja sitä pystytään myöhemmin tarvittaessa leventämään purettavan kirjastorakennuksen paikalle. Kaavamuutos mahdollistaa tulevaisuudessa myös erilaisten asumispalveluyksikköjen rakentamisen ko. kortteliin tai nykyisen Elsakodin laajentamisen alueella. Alueen kulkuyhteydet säilyvät nykyisellään. Muut kaupalliset ja julkiset palvelut sijaitsevat alueen lähellä. Kaava-alue ei sijoitu valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY 2009); Tervakosken paperitehdas ja yhdyskunta, välittömään läheisyyteen. Kaava-alue rajautuu Janakkalan rakennusinventoinnissa (Teija Ahola v. 2005) inventoituun ja arvotettuun kohteeseen: Tervakosken vanha liikekeskusta (kohde 138; taajamatila, rakennusryhmä II). Alueen rajaus ulottuu inventoinnissa Kivimiehentien risteyksestä Tervakoskentielle asti. Käytännössä lähin mainittava rakennuskanta sijaitsee n. 100 m Kivimiehentien risteyksestä etelään, eikä näin ollen suunnittelualueen vieressä. Kaavamuutosalueella tai välittömässä lähiympäristössä ei sijaitse kiinteitä muinaisjäännöksiä eikä erityisiä luonto- tai maisema-arvoja. Kaavamuutoksen mahdollistama uudisrakentaminen sijoittuu Kirkkotien leikkipaikan kohdalle ja leikkipaikka puistoalueineen siirretään hieman etelämmäksi. Ratkaisulla ja eri toimintojen rakentamisjärjestyksellä pyritään kokonaistaloudellisesti edullisimpaan rakentamishankkeen toteuttamiseen, jolloin esim. terveysasemalle ei myöskään tarvita väistötiloja. Tällöin leikkipuisto on ainoa toiminto, joka on poissa käytöstä rakentamishankkeen ajan. Alueen ympärillä on runsaasti lähivirkistykseen tarkoitettuja tai soveltuvia alueita sekä Tervakoskella yleisemmin virkistys- ja ulkoilualueita. Kaavamuutosalueella tai sen välittömässä lähiympäristössä ei sijaitse ympäristöhäiriöitä aiheuttavia toimintoja. Tervakoski Oy:n varastoimat vaaralliset kemikaalit sijaitsevat riittävän etäällä kaavamuutosalueesta, eivätkä mahdollisten onnettomuuksien vaikutukset ulotu merkittävinä tehdasalueen tontin ulkopuolelle. Tervakoskentieltä kantautuva liikenteen melu voidaan kokea häiriönä tietä lähinnä sijaitsevilla alueilla. Toisaalta liikenteen äänten voidaan ajatella kuuluvan normaaleihin taajaman toimintoihin.

Kuva 21. Kaava-alueen sijoittuminen suhteessa Tervakosken taajaman palveluihin ja kevyenliikenteen kulkuyhteyksiin. 19

20 5.4 Asemakaavamerkinnät ja -määräykset 6. ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET 6.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaava-alue ei sijoitu valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY 2009); Tervakosken paperitehdas ja yhdyskunta, välittömään läheisyyteen. Sen sijaan kaava-alue rajautuu Janakkalan rakennusinventoinnissa inventoituun ja arvotettuun kohteeseen: Tervakosken vanha liikekeskusta. Alueen rajaus ulottuu inventoinnissa Kivimiehentien risteyksestä Tervakoskentielle asti. Käytän-

nössä lähin mainittava rakennuskanta sijaitsee n. 100 m Kivimiehentien risteyksestä etelään, eikä näin ollen sijoitu kaava-alueen viereen. Rakennettu Häme rajaa maakunnallisesti arvokkaan Tervakosken kirkon ja vanhan liikekeskustan vielä suppeammin kirkon ympärille ja tien toisen puolen liikekeskustaan. Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan uuden terveysaseman rakentaminen YS-1 -korttelin itäosaan, nykyisen Kirkkotien leikkipaikan kohdalle. Terveyskeskus-kirjastorakennus puretaan kahdessa vaiheessa: nykyinen terveysasema puretaan uudisrakennuksen valmistuttua ja kirjasto-osa uuden koulukeskuksen valmistuttua. Pysäköintialue rakennetaan tontin lounaisosaan ja sitä pystytään tarvittaessa leventämään purettavan kirjastorakennuksen paikalle. Kaavamuutos mahdollistaa tulevaisuudessa myös erilaisten asumispalveluyksikköjen rakentamisen ko. kortteliin tai nykyisen Elsakodin laajentamisen alueella. Taajamakuva Kirkkotien suuntaan muuttuu rakentuneemmaksi, mutta alueen puistomainen yleisilme säilyy leikkipaikan ja kunnan korttelialueen rakentamisen jälkeenkin. Kaavamuutoksen vaikutus yhdyskuntarakenteeseen on vähäinen. Katuverkosto ja kevyen liikenteen yhteydet ovat valmiit, ja ne säilyvät nykyisellään. Pysäköintialueen paikka siirtyy hieman lännemmäksi. Muut kaupalliset ja julkiset palvelut sijaitsevat alueen lähellä, ja sinne on alueelta erinomaiset kulkuyhteydet. Asemakaavan muutoksella ei arvioida olevan merkittävää haitallista vaikutusta alueen rakennettuun ympäristöön. 21 6.2 Vaikutukset luonnonympäristöön Kaavamuutosalueella ei ole luonnontilaista ympäristöä. Alue on rakennettua ympäristöä tai leikkipaikan viereistä nurmialuetta ja puistopuita. Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse toteutettuja luonnonsuojelu- tai Natura 2000 -verkostoon kuuluvia alueita. Alueelta ei tunneta luonnonsuojelulain mukaisia suojeltavia luontotyyppejä tai muita sellaisia merkittäviä luontoarvoja, joilla olisi vaikutusta asemakaavan muutokseen. Kaavamuutoksella ei ole pienialaisuutensa vuoksi vaikutusta Tervakosken viheralueiden jatkumoon. Tervakoskella on riittävästi metsäisiä alueita, joista lähin laajempi metsäalue polustoineen sijaitsee lyhimmillään n. 100 metrin etäisyydellä kaava-alueesta länteen. Kaava-alueelle tai sen välittömään läheisyyteen ei sijoitu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Alue on nykyisellään pääosin rakentunutta taajamaa. Kaavamuutosalueella tai sen välittömässä lähiympäristössä ei myöskään sijaitse ympäristöhäiriöitä aiheuttavia toimintoja. Alue kuuluu vesihuoltoyhtiön toiminta-alueeseen, jolloin uudisrakentamisalue liitetään kunnalliseen vesihuolto- ja hulevesiverkostoon. Kaavamuutoksella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta alueen tai lähistön luonnonarvoihin tai ympäristön tilaan. 6.3 Taloudelliset vaikutukset Asemakaavamuutos tiivistää ja täydentää yhdyskuntarakennetta osoittamalla lisärakentamismahdollisuudet nykyisen rakennuskannan viereen/väliin. Alue kuuluu valmiin kunnallistekniikan piiriin, eikä kaava-alue edellytä merkittävien uusien kunnallisteknisten verkostojen tai liikenneväylien rakentamista tai siirtoa. Alueelle osoitettava uudisrakentaminen mahdollistaa Tervakosken taajaman kehittämisen ja elinvoimaisuuden parantumisen. Julkinen uudisrakentaminen tulee taajamakuvallisesti melko keskeiselle paikalle, jolloin se antaa toivottavasti osaltaan piristysruiskeen koko Tervakosken taajaman kehittämiselle. Hankkeella on pidemmällä aikavälillä lähinnä positiivinen vaikutus kunnan talouteen, koska kunnan eri palvelut ja toiminnot keskittyvät ja hukkaneliöistä päästään eroon. Terveysasema olisi joka tapauksessa saneerattava ja neliöiltään tehokkaamman uudisrakennuksen rakentaminen tulee suurin piirtein saman hintaiseksi. Kaavamuutos mahdollistaa tulevaisuudessa myös erilaisten asumispalveluyksikköjen rakentamisen ko. kortteliin tai nykyisen Elsakodin laajentamisen alueella. Kaavamuutoksen myötä alueelle voi mahdollisesti syntyä uusia palveluja ja työpaikkoja. Kirjasto siirtyy pois alueelta uuden koulukeskuksen valmistuttua. Kaavamuutos parantaa Tervakosken keskustan vetovoimaisuutta. Asemakaavan muutoksella ei oleteta olevan merkittävää vaikutusta kaava-alueen tai lähistön kiinteistöjen arvoon. Parantuvien palvelujen voidaan jopa ajatella nostavan lähikiinteistöjen arvoa. Kaavamuutoksella ei aiheuta maanomistajille tai muille oikeuden haltijoille kohtuutonta haittaa. 6.4 Sosiaaliset vaikutukset Muutoksella mahdollistetaan uuden terveysaseman rakentaminen Kirkkotien leikkipaikan kohdalle ja siirretään leikkipaikka puistoalueineen hieman etelämmäksi. Uusi puistoalue on pinta-alaltaan riittävä samoille leikkipaikkatoiminnoille kuin siellä on nykyäänkin. Leikkipaikka on pois käytöstä hyvin rajalli-

sen ajan, josta ei arvioida aiheutuvan kenellekään kohtuutonta haittaa, asemakaavamuutoksen tarkoitus huomioon ottaen. Kaavamuutoksella ei ole pienialaisuutensa vuoksi vaikutusta Tervakosken viheralueiden jatkumoon. Tervakoskella on riittävästi metsäisiä alueita yleiseen virkistykseen. Lähin metsikkö sijaitsee vain n. 100 metrin etäisyydellä kaava-alueesta länteen. Luulionvuoren valaistut ladut ja ulkoilureitit sekä Alasjärven uimaranta sijaitsevat n. 2 km kaava-alueesta etelään. Muut ulkourheilupalvelut keskittyvät Tervakosken alakoulun ja uimahallin läheisyyteen Lähdekorven alueelle, josta löytyvät mm. urheilukenttä, jääkiekko- ja luistinradat sekä frisbeegolf-rata. Ko. palveluiden saavutettavuus kaava-alueelta on hyvä niin autolla kuin kävellen ja pyöräillen. Alueella on jo nykyisellään kunnan palveluita, eikä kaavamuutoksesta arvioida tämän vuoksi aiheutuvan naapurustoon merkittävästi aiemmasta poikkeavaa häiriötä. Liikenne kulkee nykyisistä liittymistä ja pysäköintialueet sijaitsevat pääpiirteissään samoilla alueilla kuin ennenkin. Arvioidaan, että asemakaavamuutoksesta ei aiheudu merkittäviä haitallisia sosiaalisia vaikutuksia lähiasukkaille tai muille aluetta käyttäville. 22 7. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kaavan mahdollistama rakentaminen voidaan toteuttaa kaavan voimaan tulon jälkeen. Asemakaavan toteutumista seurataan lupamenettelyjen yhteydessä. Janakkalassa 15.2.2019 Piia Tuokko Maankäyttöpäällikkö Janakkalan kunta

Janakkalan kunta Tervakoski 1 Asemakaavan muutos, Terveysasema 8.1.2019, 15.2.2019 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma D:no 14/2019 Tervajoki VAIKUTUSALUE KAAVA-ALUE KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Tervakosken keskustan tuntumassa rajautuen itäpuoleltaan Kirkkotiehen (2875), eteläja länsipuoleltaan Kivimiehentiehen sekä pohjoispuoleltaan Kivenkolo nimiseen tiehen. Alue käsittää Tervakosken terveysaseman sekä kirjaston tilat ja piha-alueet pysäköintialueineen sekä Kirkkotien leikkipaikan. Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on n. 1,2 ha. KAAVAMUUTOKSEN TARVE JA TAVOITTEET Tervakosken terveyskeskus- ja kirjastotalosta on laadittu tarveselvitys ja hankesuunnitelma (päivätty 28.2.2012, täydennetty 31.8.2018). Hankesuunnitelmassa on tutkittu rakennuksen peruskorjausta sekä terveyskeskus- että kirjasto-osan osalta. Nykyiset tilat ovat toiminnallisesti vanhentuneet eivätkä vastaa terveydenhuollon vaatimuksia. Rakennuksen peruskorjausta ei ole vielä toteutettu, ja kirjasto on päätetty siirtää uuden koulu- ja monitoimikeskuksen tiloihin. Tällöin vanhaan rakennukseen jäisi liikaa tilaa peruskorjauksen jälkeen ja ylläpito olisi kallista. Terveyskeskuksen peruskorjauksen vaihtoehtona on uudisrakentaminen. Uuteen rakennukseen sijoitettaisiin vain terveysaseman ja kotihoidon vaatimat tilat ja palvelut. Nykyinen terveyskeskus- ja kirjastotalo purettaisiin. Valtuusto hyväksyi kokouksessaan 12.11.2018 66 Tervakosken terveyskeskuskirjastotalon tarveselvityksen ja hankesuunnitelman sekä päätti, että Tervakosken terveysasema rakennetaan uudisrakennuksena, jonka suunnittelu ja rakentaminen tehdään vuosina 2019-2020. Uudisrakennuksen on toivottu sijoittuvan terveyskeskus-kirjastotalon nykyiselle tontille tai hyvin lähelle sitä, koska mm. vanhusten asumispalveluyksikkö Elsakoti sijaitsee myös vieressä. Soveltuvia rakennuspaikkoja on nykyisen terveyskeskus-kirjastotalon pysäköintialueella sekä Kirkkotien nykyisen leikkipaikan kohdalla. Tällöin itse toiminnalle ei tarvita väistötiloja, kun nykyinen rakennus puretaan

vasta uuden valmistuttua. Alueen arkkitehtisuunnittelussa on todettu, että soveltuvin rakentamispaikka uudisrakennukselle on leikkipaikan kohdalla. Uusi terveysasema on tavoitteena osoittaa nykyisen leikkipaikan kohdalle ja rakentaa uusi leikkipaikka etelämmäksi (alla ote asemapiirroksesta). Ajoneuvot kulkisivat alueelle Kirkkotien nykyisistä liittymistä Kivimiehentieltä sekä Kivenkolo -tieltä. Uusi terveysasema tarvitsee n. 1150 k-m 2 rakennusoikeutta yhteen kerrokseen rakennettuna. Koko terveyskeskus-kirjastorakennuksen nykyinen kerrosala on 2318 m 2. Kaavamuutos tehdään siten, että huomioidaan myös muut mahdolliset tulevat terveys- ja sosiaalipalveluiden laajentamistarpeet alueella. Terveysaseman tontille jää reilusti rakennusoikeutta uuden terveysaseman rakentamisen jälkeen. Tavoitteena on mahdollistaa myös erilaisten asumispalveluyksikköjen rakentaminen tai nykyisen Elsakodin laajentaminen alueella. 2 Ote alustavasta terveysaseman sijoittumisen asemapiirroksesta (Ajan Arkkitehdit Oy, 11.1.2019). Nykyinen rakennuskanta on esitetty viivoitettuina ja uusi terveysasemarakennus on kuvattu vihreällä värillä. ALUEEN RAKENNETTU YMPÄRISTÖ, NYKYTILANNE Noin 4200 asukkaan Tervakoski on toinen Janakkalan päätaajamista. Tervakoski on vuosien saatossa rakentunut Suomen vanhimman edelleen toimivan paperitehtaan Tervakoski Oy:n ympärille. Tervakoskelta löytyvät kaikki kunnalliset ja kaupalliset peruspalvelut.

Tervakosken terveyskeskus ja kirjasto on rakennettu vuonna 1976. Rakennuksessa sijaitsee terveyskeskus- ja hammaslääkäritiloja, neuvolatiloja, kotihoidon tiloja ja kirjastotiloja. Teräsbetonirunkoisen rakennuksen ulkoverhouksena on punatiili. Alkuperäinen tasakatto on muutettu aumakatoksi ja vesikatteena on profiloitu pelti. 3 Ote alueen ilmakuvasta ja kuva nykyisen terveyskeskus-kirjastotalon sisäänkäynnistä. Suunnittelualueella ei sijaitse erityisiä rakennetun ympäristön arvoja tai kiinteitä muinaisjäännöksiä. Janakkalan rakennusinventoinnissa on mainittu suunnittelualueen eteläpuolinen Tervakosken liikekeskusta kohteena 138; taajamatila, rakennusryhmä II. Alueen rajaus ulottuu Kivimiehentien risteyksestä Tervakoskentielle asti. Tervakosken rakennustavaltaan yhtenäinen liikekeskusta muodostaa 1950- ja 60-luvun rapattuine liike- ja asuinkerrostaloineen kokonaisuuden, johon hirsinen pikkukirkko tapuleineen tuo omaleimaisuutta. Tervakosken paperitehtaan tiilijulkisivut ja pääkonttorin rapattu funkkisfasadi sekä Rajapirtti, entinen kerhorakennus, ovat vanhan liikekeskustan sisäisten näkymien päätteinä. Erityinen taajamakuvallinen asema on Rajapirtintien suurella rakennuskompleksilla, joka käsittää 1950-luvun alkuvuosina valmistuneen osuuskaupan asuin- ja liiketalon myymälätiloineen ja hotelleineen. ALUEEN LUONNONYMPÄRISTÖ Suunnittelualueella sijaitsee rakennuskantaa ja piha-alueita, eikä alueella ole varsinaista luonnonympäristöä. Kirkkotien leikkipaikan ympärillä kasvaa istutettuja puistopuita sekä nurmikkoa. Leikkipaikalla on runsaasti leikkivälineitä mm. Mobilus- ja linnunpesäkeinut, kiipeilytelineet, leikkipiha ja liukumäet. Suunnittelualueen länsi- ja pohjoispuolella n. 100 m päässä alkavat laajat metsäalueet. Itäpuolella laskee Tervajoki kohti pohjoista ja Kernaalanjärveä. Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse toteutettuja luonnonsuojelu- tai Natura 2000 -verkostoon kuuluvia alueita. Alueelta ei myöskään tunneta luonnonsuojelulain mukaisia suojeltavia luontotyyppejä tai muita sellaisia merkittäviä luontoarvoja, joilla olisi vaikutusta asemakaavan muutokseen. Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueiden lähellä. Leikkipaikka ja suunnittelualuetta ympäröivää vehreää aluetta kuvattuna Kirkkotieltä länteen päin (GoogleMaps).

4 SUUNNITTELUTILANNE VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Uudistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet voimaan 1.4.2018. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioonottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Tavoitteiden uudistamisella pyritään vastaamaan alueidenkäytön tulevaisuuden haasteisiin ja edistämään kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa. Tavoitteilla varmistetaan, että valtakunnallisesti merkittävät asiat huomioidaan kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Uudistetut tavoitteet jakautuvat viiteen kokonaisuuteen, jotka ovat: toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen tehokas liikennejärjestelmä terveellinen ja turvallinen elinympäristö elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat ja uusiutumiskykyinen energiahuolto. MAAKUNTAKAAVOITUS Kanta-Hämeen maakuntakaava on vahvistettu Valtioneuvostossa 28.9.2006. Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 2.4.2014. Maakuntavaltuuston 1.6.2015 hyväksymä 2. vaihemaakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 24.5.2016. Vaihemaakuntakaavat keskittyvät vain osaan maankäytön kysymyksistä, ja nykyinen kaava jää voimaan niiltä osin kuin alueita ei muuteta tai kumota vaihemaakuntakaavoissa. Maakuntakaavojen yhdistelmässä alue on osoitettu osittain alakeskusalueeksi (Ckm) ja asuntovaltaisten taajamatoimintojen alueeksi (A). Alue kuuluu myös kehitettävän liikennekäytävän HHT-vyöhykkeeseen sekä seutukeskuksen palveluvyöhykkeeseen (C-v km ). Ote maakuntakaavojen yhdistelmästä. Hämeen maakuntavaltuusto päätti 23.11.2015 käynnistää maakuntakaavan kokonaisuudistuksen ja maakuntakaava 2040 laatimisen. Maakuntakaava 2040 on tarkoitus laatia kokonaiskaavana. Voimaan tullessaan se korvaa Kanta-Hämeen nykyisen maakuntakaavan ja voimassa olevat vaihemaakuntakaavat. Maakuntakaava 2040:n julkinen ehdotusvaiheen nähtävilläolo on 14.1.-17.2.2019. Suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueena (C 164, punainen) sekä taajamatoimintojen alueena (A, ruskea). Ote maakuntakaavan 2040 ehdotuksesta vasemmalla.

5 RAKENNEMALLI 2030+ Vuonna 2010 hyväksytty Janakkalan maankäytön rakennemalli on ohjeena erityisesti yleispiirteiselle kaavoitukselle. Rakennemallityön tarkoitus on Janakkalan kunnan pitkän aikavälin maankäyttöstrategian päättäminen. Sillä kytketään väestön muutostekijät, elinkeinopolitiikka ja aluetalous maankäyttöön ja sen kehittämiseen. Suunnittelualue on osoitettu rakennemallissa keskusta-alueena ja asuntoalueena. Ote rakennemallista oikealla. YLEISKAAVA Tervakosken yleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa 24.8.1981. Yleiskaava on osin vanhentunut, eikä se ole oikeusvaikutteinen. Kaavamuutoksen kohteena oleva alue on osoitettu yleiskaavassa julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (Y). Ote Tervakosken yleiskaavasta. Suunnittelualue on ympyröity likimääräisesti keltaisella. Yleiskaavan sisältövaatimuksien huomioonottaminen Kun alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, tulee MRL 54 4 mom:n mukaan asemakaavaa laadittaessa ottaa huomioon, mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään (MRL 39 ). Asemakaava-aineistoon sisällytetään yleiskaavallinen tarkastelu vaikutusten arvioinnin tueksi. ASEMAKAAVA Alueella on pääosin voimassa valtuuston 7.3.2011 ( 15) hyväksymä asemakaava. Suunnittelualueelle on osoitettu voimassa olevassa asemakaavassa yleisten rakennusten korttelialue (Y) 308, jonka pinta-ala on 6337 m 2. Korttelin tehokkuusluku on e=0,6 eli korttelissa on nykyään rakennusoikeutta 3802 k-m². Korttelin kerrosluku on kaksi (II). Suunnittelualueen koillispuolella sijaitsee puistoalue (VP), jonka pinta-ala on 2522 m 2. Lisäksi alueen voimassa olevassa asemakaavassa on katualueita sekä Kirkkotiellä yleisen tien aluetta (LYT). Viereiselle LPA-308 -korttelialueelle saadaan myös sijoittaa terveyskeskus- ja kirjastotalon sekä Elsakodin (AP-12) autopaikkoja. Y-kortteliin kuljetaan Kivimiehentieltä ja LPA-alueelle Kivenkolo nimiseltä tieltä.

6 Ote alueen voimassa olevasta asemakaavasta. Suunnittelualueena ovat Y- ja VP-alueet. OLEMASSA OLEVA SELVITYSAINEISTO Kaavamuutoksen laadinnassa tukeudutaan olemassa oleviin selvitysaineistoihin, koska kyse on rakentuneesta alueesta ja kunnan sisäisten palveluiden järjestämisestä. - Museovirasto; Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY-inventointi 2009) - Rakennettu Häme Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen liitto 2003. - Rakennusinventointi Janakkala. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 92/2005. Teija Ahola 2005. - Museovirasto; Muinaisjäännösrekisteri. - Ympäristöhallinnon Avoin tieto -palvelu - Ympäristöministeriö: Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö 1993. - Hämeen valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi 2011. Ehdotus Kanta- Hämeen ja Päijät-Hämeen valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi. Hämeen ELY-keskus, Koski, K. 2011. - Kanta-Hämeen maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi 2016. Hämeen liiton julkaisu. Koski, K. & Hirvonen, A. 2016. - Janakkalan taajamien luontokohteet. Lammi, E., Ratia, A. & Kanta-Hämeen Lintutieteellinen Yhdistys. Janakkalan kunta 2001. - Janakkalan historia. Janakkalan kunta, 1976. - Janakkalan historia 1866-2014. Pääradan ja kolmostien kunta. J. Peltola, Janakkalan kunta, 2015. - Tervakosken terveyskeskus- ja kirjastotalon tarveselvitys ja hankesuunnitelma 28.2.2012. Täydennysliite 31.8.2018.

7 - Uudisrakennuksen perustamistapalausunto, Kivimiehentie 2. Tähtiranta Infra Oy, 13.2.2019. - Rakennussuunnittelu, asemapiirrokset ym. Ajan Arkkitehdit Oy, 2018-2019. OSALLISET Osallisia ovat kaikki, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: maanomistajat, yrittäjät ja asukkaat. Etusivun sijaintikarttaan on rajattu välitön vaikutusalue. Vaikutusalueen asukkaat ja maanomistajat Janakkalan kunta, tekninen toimi Hämeen ELY-keskus, Uudenmaan ELY-keskus Hämeen liitto Museovirasto Janakkalan Vesi Elenia Oy ja Elenia Lämpö Oy Elisa Oyj Kanta-Hämeen pelastuslaitos VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutusten arviointi tapahtuu osana kaavatyötä ja se raportoidaan kaavaselostuksessa. Seuraavat näkökulmat painottuvat asemakaavan vaikutusten arvioinnissa: Rakennettu ympäristö, taajamakuva, julkisivukuva Liikenne (toimivuus, turvallisuus, kevyt liikenne) Luonnonympäristö ja maisema Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Taloudelliset vaikutukset (kiinteistöjen arvo, kuntatalous, keskustan vetovoimaisuus) Sosiaaliset vaikutukset (viihtyisyys, virkistys, palveluiden saavutettavuus ym.) TAVOITEAIKATAULU JA KAAVAPROSESSI Kaavoituksen aloituspäätös, OAS ja kaavaluonnos, tekla 22.1.2019 10 Vireille tulo, OAS ja luonnos nähtävillä (14 vrk) 31.1. 13.2.2019 Kaavaehdotusaineistot, tekla 12.3.2019 Kaavaehdotusaineistot, kh 18.3.2019 Kaavaehdotus nähtävillä ja lausunnoilla (30 vrk) 28.3. 26.4.2019 Hyväksyntä, tekla 14.5.2019 Hyväksyntä, kh 27.5.2019 Valtuusto hyväksyy asemakaavan muutoksen 10.6.2019