1 Kulttuuri- ja liikuntalautakunnan lausunto investointien puiteohjelmasta vuosille 2018-2032 1283/02.02.00.00/2013 KULIL 44 Esittelijä/lisätiedot: Toimialajohtaja Tuija Willberg, puh. 040 070 5875 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet Liite 7 PTS Investoinnit 2018-2032 Talonrakennus liikuntatoimi Liite 8 PTS Investoinnit 2018-2032 Liikuntatoimi Liite 9 PTS Investoinnit 2018-2032 Talonrakennus kulttuuritoimi Liite 10 PTS Investoinnit 2018-2032 Kulttuuritoimi Liite 13 Arvio vuokrien osuudesta toimintakuluissa Strategia- ja rahoitusjohtajan lausuntopyyntö investointien puiteohjelmasta vuosille 2018-2032: "Kaupunginvaltuusto päättää vuosien 2018-2032 investointien puiteohjelmasta 11.12.2017. Konsernipalvelut ja Lappeenrannan Toimitilat Oy ovat laatineet yhdessä toimialojen ja yksiköiden kanssa pohjaesityksen. Kaupunginvaltuusto on 9.12.2013 hyväksynyt vuosien 2015-2028 investointiohjelman. Lausuntopyynnön liitteenä oleva investointiohjelma on muutettu vuosien 2018-2028 osalta vastaamaan tämän hetkistä näkemystä kaupungin palvelutuotannossa tarvittavien kohteiden kunnosta, kustannusarvioista ja aikatauluista. Investointiohjelmaa on lisäksi jatkettu neljällä vuodella. Taustaa lnvestointipiikki ja kaupungin velkaantuminen 1.6.2017 voimaan tullut uusi kuntalaki teki osasta kriisikuntakriteereistä konsernitasoisia. Kaupunkikonsernin asukaskohtainen lainamäärä ei kriteerien mukaan saa ylittää Suomen kuntien keskimääräistä lainamäärää yli 50 %:a. Lappeenrannan kaupunkikonsernin lainamäärä oli vuoden 2016 lopussa 7146 e/asukas, kun keskiarvo oli 6146 e/asukas. Tämä tarkoittaa sitä, että kriisikuntakriteerin rajaarvoon oli matkaa noin 150 miljoonaa. Voimassa oleva talousohjelma lähtee siitä, että kaupunki muodostaa valtuustokauden aikana 90 miljoonaa euroa tulorahoitusta (22,5 Meur/vuosi). Lappeenrannan Kuntakiinteistöt Oy (entinen tilakeskus) ja Lappeenrannan kaupunki, jonka investoinnit muodostuvat lähinnä elinvoima- ja
2 kaupunkikehitys-toimialan ja liikuntatoimen infrastruktuuriin (liikuntapaikkojen kiinteät rakenteet) tehtävistä investoinneista, ovat yhteenlaskettuna 17 4 Meur valtuustokauden aikana ts. nettovelanotto kasvaa noin 84 Meur. Tytäryhtiöistä Asuntopalvelu-konserni on ilmoittanut pärjäävänsä ilman uutta nettolainaa. Energia-konserni investoi jätevesiratkaisuun noin 70 Meur. Konserniyhtiöistä myös muun muassa Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n biokaasulaitoksen investointi toteutunee jo vuonna 2018. Lopputuloksena tehdyt esitykset johtavat siihen, että kaupunkikonsernin lainamäärä kasvaa arviolta noin 148 Meur vuoden 2022 loppuun mennessä. Edellä kerrotun kriisikuntakriteerin raja-arvoon vuonna 2022 vaikuttaa koko maan kuntasektorin velkaantuminen, mutta kaupunkikonsernin velkaantumisvauhti erityisesti vuosina 2019-2021 ylittää selvästi kuntien toteutuneen velkaantumisvauhdin. Toimialojen vuokrakustannukset Vuodet 2018-2021 Suurin ongelma ei ole edellä mainittu lainamäärä, vaan uusien rakennusten mukanaan tuomat kohonneet vuokrat. Kaupungin käyttötalousraameihin 2018-2021 on tässä vaiheessa konserni hallinnon alle varattu 6, 1 Meur, joka jaetaan toimialoille niiden kustannusten katteeksi, joka tarvitaan uudisrakennuksen korkeampiin vuokriin nykyisen laajuisilla neliömäärillä. Määräraha riittää liitteenä oleviin hankkeisiin. Liitteestä 1 voidaan havaita, että nykyisillä suunnitelmilla vuokrat nousevat noin 1,9 Meur vuodesta 2018 vuoteen 2021. Toimialan täytyy kattaa kehyksestään se kustannus, joka aiheutuu siitä, että vuokratut tilaneliöt kasvavat. Laskelmat tästä ovat liitteessä 1. Vuokrien laskennassa on käytetty lainojen korkokantana 2,0 % ja oletettu, että investointia varten otetut lainat on maksettu ja rakennuskulut on poistettu 30 vuodessa. Monitoimijäähallin osalta suunnitelmassa on käytetty lukuarvona 30 miljoonaa euroa. Tämä ei ole kustannusarvio, eikä raami hankkeelle vaan luku on teknisesti lisätty, jotta kokonaisuutta voidaan arvioida. Lautakunnittain tarkasteltuna vuosina 2013-2017 valmistuneiden ja vuosille 2018-2021 suunniteltujen rakennusten keskimääräiset neliövuokrat ovat koulurakennusten ja päiväkotien osalta noin 18
3 /m2/kk. Liikuntatilojen keskimääräinen neliövuokra on noin 19 /m2/kk ja kulttuuritoimen noin 16 /m2/kk. Vuodet 2022-2032 Varsinainen ongelma tiloihin liittyen alkaa vasta tämän valtuustokauden jälkeen, mutta tällöin melko välittömästi, kun vuosille 2018-2021 tehdyt investoinnit alkavat näkyä vuokrissa. Jo seuraavan valtuustokauden lopussa kaupungin budjettiin tulisi löytää 8,4 Meur / vuosi kohonneisiin vuokriin sillä oletuksella, että neliöitä on saman verran kuin nykyisissä toiminnoissa. Tämä tarkoittaa Lasten ja nuorten lautakunnan osalta sitä, että tilakulut kasvavat 6,3 Meur vuoden 2017 tasosta vuoden 2027 loppuun mennessä ja muiden tekijöiden ollessa ennallaan tilakulujen osuus toimintakuluista kasvaa vuositasolla nykyisestä 17,3 %:sta 22,3 %:iin. Liikuntatoimella vastaavat luvut ovat 46,0 % (2017) ja 56, 1 % (2027) ja kulttuuritoimella 24,9 % (2017) ja 29,9 % (2027). Vuoteen 2032 mennessä tilojen osuus kuluista jatkaa edelleen kasvuaan. Kehitystä on tarkemmin kuvattu liitteessä 13. Tilanne voi helpottua, jos kaupungin veropohja lähtee kasvuun työssäkäyvien määrän lisääntymisen kautta. Tästä tehdään uusi tarkastelu 2021. Jos veropohja ei kasva tai kasvu perustuu palkkojen nousuun, tarkoittaa tämä sitä, että vastaavat kulut tulevat henkilöstökuluihin ja mm. rakennus- ja kiinteistökustannuksia mittaaviin indekseihin, mikä ei korjaa rakenteellista ongelmaa. Yhteenveto taustatilanteesta Yhteenvetona voidaan todeta, että mikäli veropohja ei kasva työssäkäyvien määrän lisääntymisen kautta ja kaikki vuosille 2018-2032 ehdotetut toimitilahankkeet toteutetaan suunnitellussa laajuudessa, tarvitaan toimialoille seuraavan suuruiset vuositason säästöt, olettaen, että neliömäärät ovat 2021 jälkeen toteutettavissa hankkeissa nykyiset ja vuosina 2018-2021 toimialojen Lappeenrannan Toimitilat Oy:lle esittämät. 2022 2023 2024 2025 2026 2027 Lapset ja nuoret 2 217 802 3 001 911 3 269 644 5 876 288 6 269 410 6 335 858 Konsernihallinto / Elinvoima- ja 0 0 0 0 833 035 833 035 kaupunkikehitys Kulttuuritoimi 0 0 313 741 313 741 755 086 755 086 Liikuntatoimi 2122577 2 122 577 2 241 297 2 241 297 2241297 2 241 297 Yhteensä 4 340 379 5124 489 5 824 682 8 431 326 10 098 827 10 165 275 Lapset ja nuoret Konsernihallinto / Elinvoima- ja
4!kaupunkikehitys!Kulttuuritoimi 930 618 930 618 1 132 987 1 132 987 1 132 987 Liikuntatoimi 2 241 297 2 241 297 2 241 297 2 398 057 2 398 057 Yhteensä 11265007 11 547153 11 823 123 12 045 783 12 129 828 Veropohjan kasvun kompensoidessa vain indeksien kehityksen ja palkankorotukset, verotusta tulisi kiristää 1 % -yksiköllä, jotta vuokraongelma voitaisiin ratkaista myöntämällä lisämäärärahoja toimialoille. Toinen vaihtoehto on pidentää rakennusten elinkaaria ja laskea vuokria. Mutta kuten edellä nähdään, neliövuokrat ovat varsin maltilliset. Matala vuokrataso kerryttäisi uusiin rakennuksiin korjausvelkaa, mikä johtaisi uudelleen juuri siihen ongelmaan, jota tässä yritetään ratkoa. Edellä mainittujen keskimääräisten neliövuokrien avulla voi karkeasti arvioida sitä, kuinka suuresta määrästä tiloja tulisi luopua, jotta se vastaisi uusien tilojen korkeampien vuokrien aiheuttamaan kustannuspaineeseen. Liikuntapaikat Liikuntatoimelle esitetään siirrettäväksi nykyisin Lappeenrannan Kuntakiinteistöt Oy:n investointibudjetissa olevia koulujen piha-alueita. Järjestelyä perustellaan sillä, että koulujen pihat halutaan nähdä lähiliikuntapaikkoina, jotka mahdollistavat myös koulujen tarpeen. Ohjausmalliin esitetään menettelyä, jossa poistomenetelmä muutetaan nykyisestä menojäännöspoistosta tasapoistoiksi ja liikuntatoimelle annetaan kehys, jolla sen tulee kattaa poistot toimintakatteen lisäksi. Lautakunta voi omalla päätöksellään liikkua käyttömenojen ja investointien välillä, kunhan pysyy kokonaiskehyksessä. Määrärahat on tarkemmin kuvattu liitteessä 8. Lausuntopyyntö Konsernihallinto pyytää lausuntoa seuraavista asioista eri tahoilta. Kulttuuri- ja liikuntalautakunta a. Lautakuntaa pyydetään ottamaan kantaa siihen, haluaako se varmasti vuokrata kaikki liitteissä 7 ja 9 vuosille 2018-2021 suunnitellussa tilaohjelmassa kuvatut kohteet, kun tilanne on todennäköisesti se, ettei vuonna 2022 tule vastaavaa lisäystä toimialan raamiin vuoteen 2021 nähden. Kohteet vuokratessaan toimiala on tietoinen siitä, että sopimus saattaa johtaa muutaman vuoden kuluessa toiminnallisiin säästöihin.
5 b. Lisäksi toimialaa pyydetään ottamaan kantaa siihen, haluaako se edetä vuodesta 2022 eteenpäin nyt suunnitellulla ohjelmalla, joka tarkoittaa vastaavien toiminnallisten säästöjen suunnittelua ja etsimistä valtuustokauden aikana. Vaihtoehtoisesti on ennen rakennushankkeiden aloittamista löydettävä sellaisia toiminnallisia ratkaisuja, jotka vievät vähemmän tilaneliöitä. c. Lautakuntaa pyydetään tässä lausuntopyynnössä esitetty tausta huomioiden ottamaan kantaa kirjaston rakennuksen vuokrasopimuksen jatkumiselle, kuten vuoden 2017 talousarvion yksityiskohtaisissa perusteluissa on mainittu. d. Lautakuntaa pyydetään tässä lausuntopyynnössä esitetty tausta huomioiden ottamaan kantaa toimialan kykyyn rahoittaa liikuntatoimen budjettikehyksestä tai asiakasmaksuilla esitettyä 30 miljoonaa kalliimman (monitoimihalliratkaisu) investoinnin tuomien vuokrien kattamiseen. e. Lautakuntaa pyydetään ottamaan kantaa liitteessä 8 oleviin liikuntapaikkarakentamisen määrärahaan ja esitettyyn budjetointi menettelyyn. Selvyyden vuoksi todettakoon, että kohdassa b mainittuja suunnitelmia ei tarvitse panna täytäntöön tai ne voidaan panna täytäntöön vain osin, jos valtion kuntiin kohdistamissa rahoitusratkaisuissa tai työssäkäyvien määrän kasvun kautta tapahtuvassa veropohjan kasvussa tapahtuu merkittäviä muutoksia kuluvan valtuustokauden aikana. Suunnitelmat on kuitenkin tehtävä tällä valtuustokaudella, jotta seuraavalla valtuustokaudella on edellytykset säilyttää talouden tasapaino." Toimialan näkemyksiä ja perusteluja on koottu lausuntokohdittain. a. Lausuntopyynnössä todetaan, että kaupungin käyttötalousraameihin 2018-2021 tässä vaiheessa konsernihallinnon alle varattu määräraha riittää toimialoille niiden kustannusten katteeksi, jotka tarvitaan uudisrakennuksen korkeampiin vuokriin nykyisen laajuisilla neliömäärillä. Toimialan tulee kattaa kehyksestään se kustannus, joka aiheutuu vuokrattujen tilaneliöiden lisääntymisestä. Kaudella 2018-2021 lisääntyviä vuokramenoja syntyy peruskorjauksen vuoksi vain Lappeenrannan keilahalli-urheilutalon laajennuksesta. Laajennusta tarvitaan jumppasaliin ja palloiluhallin varastotiloihin. Näistä laajennuksista lisävuokra on laskennallisesti 60 670 euroa vuodessa vuodesta 2020 lukien. Tämä lisävuokra on mahdollista kattaa joko nykyisen liikuntapaikkahinnaston noin 3,5 %:n korotuksella tai vaihtoehtoisesti etsimällä liikuntapalveluista toiminnallisia säästöjä lisävuokran verran. Kokonaisuudessaan keilahalli ja urheilutalon vuokravaikutus on 614 211 euroa vuodessa.
6 Lausuntopyynnössä edellytetään, että toimiala on kohteita vuokratessaan tietoinen siitä, että sopimus saattaa johtaa muutaman vuoden kuluttua toiminnallisiin säästöihin. Vuodelle 2021 on varattu määrärahaa pääkirjaston peruskorjauksen suunnitteluun. Peruskorjauksen on arvioitu valmistuvan vuonna 2023. Lisääntyvän vuokran on arvioitu olevan vuodesta 2024 lukien noin 314 000 euroa vuodessa. Rakentamispäätös tehdään kuluvalla valtuustokaudella. Kirjastoon on otettu kantaa kohdassa c. b. Vuosina 2022-2025 on tarkoitus toteuttaa pääkirjaston, Joutsenon ja Lauritsalan kirjastojen peruskorjaukset sekä ratkaista museon kokoelmatila. Suunnitelmaan sisältyy myös Lappeenrannan uimahallin peruskorjaus. Muut kulttuuri- ja liikuntatoimen hankkeet ovat ajankohtaisia vasta vuonna 2027 tai sen jälkeen. On hyvä, että vuonna 2027 ja sen jälkeen peruskorjausta tarvitsevat tilat on suunnitelmassa huomioitu, mutta tässä vaiheessa ei pystytä arvioimaan tilojen toiminnallisia muutosmahdollisuuksia, vaan asiaan tulee palata lähempänä tilojen suunnitteluajankohtaa. Joutsenossa ja Lauritsalassa tarvitaan kirjastot jatkossakin. Toimiala näkee, että tiivis yhteistyö varhaiskasvatuksen ja koulutuksen kanssa olisi helpointa toteuttaa, jos kirjastot ja koulut sijaitsivat samoissa tiloissa. Lauritsalan kirjasto ja myös Joutsenon kirjasto ovat kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia. Lauritsalan kirjasto sijaitsee koulun lähellä, kadun toisella puolella. Joutsenossa matkaa on hieman enemmän. Tässä vaiheessa ei nähdä mahdolliseksi Lauritsalan ja Joutsenon kirjastorakennuksista luopumista ja toimintojen sijoittamista koulujen kanssa samoihin tiloihin. Kirjastojen tiloihin ollaan valmiita ottamaan muita toimintoja tilatehokkuuden kasvattamiseksi. Jo nyt kirjastoissa on monenlaista toimintaa ja kirjastolain uudistuksen myötä toiminnot monipuolistuvat entisestään. Toivottavaa on, että kirjastojen peruskorjausten yhteydessä otetaan huomioon kirjastotilojen käyttö oppimisympäristöinä niin lapsille, nuorille kuin myös aikuisillekin. Museon kokoelmille on saatu väliaikainen säilytystila vuoteen 2025 saakka. Oman kokoelmatilan sijasta on käynnistetty selvitys usean kaupungin yhteisestä kokoelmakeskuksesta. Kokoelmakeskus edellyttää ilmanvaihdoltaan ym. olosuhteiltaan erityisvarusteltuja tiloja, jotka yhteisellä ratkaisulla voisivat mahdollisesti olla toteutettavissa taloudellisesti ja käyttökustannuksiltaan edullisesti uusilla energiaratkaisuilla. Lappeenrannan uimahalli on tärkeä liikuntapaikka ja sen peruskorjaus ja siitä aiheutuva vuokravaikutus tulee kattaa maksutuloja lisäämällä.
7 C. Vuoden 2017 talousarvion yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että vuoden 2017 aikana pitää selvittää pääkirjaston ja Monarin rakennusten tilanne ja tulevaisuus. Selvitykseen pitää sisällyttää tieto rakennusten nykyisestä kunnosta ja arvio rakennuksen historiallisesta merkittävyydestä. Lappeenrannan Toimitilat Oy selvittää asiaa tältä osin. Edelleen talousarvion yksityiskohtaisissa perusteluissa edellytetään, että linjataan, halutaanko toiminnat säilyttää peruskorjausvaihtoehdolla ehdottomasti nykyisissä tiloissa vai voidaanko harkita siirtoa korvaaviin, toiminnan vaatimukset täyttäviin tiloihin keskusta-alueella. Kirjastotoimenjohtaja ja nuorisotoimenjohtaja ovat arvioineet kirjaston ja Monarin toimintojen sijoittamista nykyiseen kirjastotaloon. Ratkaisulla olisi joitakin synergiaetuja, mutta myös haasteita. Molempien nykyisiä toimintoja ei nykyiseen kirjastotaloon ole pystytty mahduttamaan. Jatkosuunnitteluun tarvitaan asiaan perehtyviä arkkitehtuurin ja rakennussuunnittelun ammattilaisia. Jatkosuunnittelu on käynnistynyt Lappeenrannan Toimitilat Oy:ssä. Kirjaston näkemyksen mukaan olennaista on, että kirjastotilat vastaavat myös kehittyvän kirjastotoiminnan tarpeita. Kirjaston perustoiminnot ovat aikuisten, lasten ja musiikin lainaus- ja tietopalvelutoiminta, lehtisali, hankinta- ja luettelointi sekä laaja tapahtumatoiminta. Kirjastoon tarvitaan erilaisia asiakastiloja, mm. tapahtumatiloja noin 100 hengelle, elokuva-, nukketeatteri ym. esityksille, monitoimitilaa koulutus- ja luentotiloja varten, elämyksellisiä satutiloja lapsille, hiljaisia lukutiloja, kuuntelu-, katselu- ja pelitiloja, näyttelytiloja, lehtisali jne. Myös omatoimisuuden ja itsepalvelun edistäminen edellyttävät muutoksia sisäänkäynteihin. Nykyisen pääkirjaston sijainti on sopiva ja mikäli tilat voidaan muokata kirjaston muuttuneisiin ja muuttuviin tarpeisiin tehokkaasti käytettäväksi, sopii peruskorjaus toimialalle. Tiloja tulisi voida muokata siten, että lisääntyvä vuokrakustannus voidaan saada muiden toimijoiden maksamista tilakustannuksista. Toimiala ei pidä ehdottoman välttämättömänä, että pääkirjaston tilat ovat nykyisissä tiloissa, vaan muutkin toiminnan vaatimukset täyttävät tilat keskusta-alueelta ovat mahdollisia. d. Monitoimijäähallin nimellä investointiohjelmassa oleva hanke tarkoittaa kaupunginvaltuuston 16.10.2017 tekemän päätöksen mukaisen uuden noin 5 000 istumapaikkaa käsittävän jäähallin ja yleisurheilun ja muun sisäliikunnan tarvitseman harrastushallin rakentamiseen varautumista. Varsinainen rakentamispäätös tehdään hankesuunnitelman valmistumisen jälkeen. Jos hankkeen kustannus on 30 miljoonaa euroa, on hankkeen vuokravaikutukseksi arvioitu 1,5 miljoonaa euroa lisää vuodessa vuodesta 2022 lukien.
8 Esittelijän esitys e. Lausuntopyynnössä on esitetty, että koulujen piha-alueet siirretään liikuntatoimen investointibudjettiin, sillä koulujen pihat ovat koulujen tarpeiden lisäksi lähiliikuntapaikkoja, jotka ovat kaikkien kuntalaisten käytettävissä koulujen toiminta-ajan ulkopuolella. Ohjausmalliin esitetään kehystä, jolla katetaan investoinnit tasapoistoin. Nettokehys olisi lähivuosina noin 800 000 euroa vuodessa. Liikuntapaikkarakentaminen tarkoittaa ulkoliikuntapaikkoja ja niiden perusparannuksia (urheilukentät, ulkoilureitit, uimarannat, lähiliikuntapaikat, ulkokiekkokaukalot, tekonurmikentät, ulkokenttien ja kuntopolkujen valaistukset yms. kohteet). Nämä investoinnit eivät yleensä lisää kaupungin kuluja, vaan voivat jopa pienentää huoltoja korjaustoimenpiteiden vähentyessä. Toimiala kannattaa esitettyä ulkoliikuntapaikkarakentamisjärjestelyä. Kulttuuri- ja liikuntalautakunta päättää vuosittain tämän määrärahan kohdentamisesta. (TW) Kulttuuri- ja liikuntalautakunta toteaa lausuntonaan kohtaan a, että Lappeenrannan keilahalli ja urheilutalo on niin keskeinen ja tärkeä liikuntapaikka, että lautakunta haluaa vuokrata sen hyväksytyn hankesuunnitelman laajuisena jatkossakin ja lautakunta varautuu kattamaan tiloista aiheutuvan lisävuokran nostamalla liikuntapaikkamaksuja. kohtaan b, että on tarpeen edetä vuodesta 2022 eteenpäin nyt suunnitellulla ohjelmalla. Lautakunta on kuitenkin valmis etsimään sellaisia toiminnallisia ratkaisuja, jotka vievät vähemmän tilaneliöitä tai tarjoamaan tiloja yhteiskäyttöön. Museon kokoelmatiloille etsitään erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. kohtaan c, että nykyisen pääkirjaston sijainti on sopiva ja mikäli tilat voidaan muokata kirjaston muuttuneisiin ja muuttuviin tarpeisiin tehokkaasti käytettäväksi, sopii peruskorjaus toimialalle. Tiloja tulisi voida muokata siten, että lisääntyvä vuokrakustannus voidaan saada muiden toimijoiden maksamista tilakustannuksista. Toimiala ei pidä ehdottoman välttämättömänä, että pääkirjaston tilat ovat nykyisissä tiloissa, vaan muutkin toiminnan vaatimukset täyttävät tilat keskusta-alueelta ovat mahdollisia. kohtaan d, että monitoimijäähallihankkeen toteuttamiseen lautakunta voi ottaa tarkemmin kantaa, kun hankesuunnitelma on valmistunut. Mikäli vuokravaikutus on edellä arvioitu, edellyttää vuokramenojen kattaminen maksutulojen lisäämistä.
9 kohtaan e, että se kannattaa esitettyä ulkoliikuntapaikkarakentamisen rahoitusmenettelyä. Määrärahan tarve on esitettyä suurempi, mutta lautakunta asettaa kohteet tärkeysjärjestykseen ja päättää toteutuksesta vuosittain määrärahan puitteissa. Päätös Hyväksyttiin.