Lasten ja nuorten lautakunnan lausunto investointien puiteohjelmasta vuosille

Transkriptio

1 Lasten ja nuorten lautakunta Lasten ja nuorten lautakunnan lausunto investointien puiteohjelmasta vuosille / /2013 LANUL 51 Esittelijä: Toimialajohtaja Tuija Willberg, puh Valmistelija/lisätiedot: Varhaiskasvatusjohtaja Päivi Virkki, puh Opetustoimenjohtaja Mari Routti, puh Nuorisotoimenjohtaja Sirpa Räikkönen, puh Liite 1 Kaukaan koulun lakkauttamista vastustava adressi Liite 2 Pulpin koulun lakkauttamista vastustava adressi Liite 3 Lasten ja nuorten palvelutuotannon käyttöön tulevat kohteet Liite 4 Investointiohjelma Liite 5 Arvio vuokrakulujen kehityksestä Liite 6 Vetoomus Lappeenrannan Monarin toimintojen säilyttämiseksi Strategia- ja rahoitusjohtajan lausuntopyyntö investointien puiteohjelmasta vuosille : "Kaupunginvaltuusto päättää vuosien investointien puiteohjelmasta Konsernipalvelut ja Lappeenrannan Toimitilat Oy ovat laatineet yhdessä toimialojen ja yksiköiden kanssa pohjaesityksen. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt vuosien investointiohjelman. Lausuntopyynnön liitteenä oleva investointiohjelma on muutettu vuosien osalta vastaamaan tämän hetkistä näkemystä kaupungin palvelutuotannossa tarvittavien kohteiden kunnosta, kustannusarvioista ja aikatauluista. Investointiohjelmaa on lisäksi jatkettu neljällä vuodella. Taustaa Investointipiikki ja kaupungin velkaantuminen voimaan tullut uusi kuntalaki teki osasta kriisikuntakriteereistä konsernitasoisia. Kaupunkikonsernin asukaskohtainen lainamäärä ei kriteerien mukaan saa ylittää Suomen kuntien keskimääräistä lainamäärää yli 50 %:a.

2 Lappeenrannan kaupunkikonsernin lainamäärä oli vuoden 2016 lopussa 7146 e/asukas, kun keskiarvo oli 6146 e/asukas. Tämä tarkoittaa sitä, että kriisikuntakriteerin raja-arvoon oli matkaa noin 150 miljoonaa. Voimassa oleva talousohjelma lähtee siitä, että kaupunki muodostaa valtuustokauden aikana 90 miljoonaa euroa tulorahoitusta (22,5 Meur/vuosi). Lappeenrannan Kuntakiinteistöt Oy (entinen tilakeskus) ja Lappeenrannan kaupunki, jonka investoinnit muodostuvat lähinnä elinvoima- ja kaupunkikehitys-toimialan ja liikuntatoimen infrastruktuuriin (liikuntapaikkojen kiinteät rakenteet) tehtävistä investoinneista, ovat yhteenlaskettuna 174 Meur valtuustokauden aikana ts. nettovelanotto kasvaa noin 84 Meur. Tytäryhtiöistä Asuntopalvelu-konserni on ilmoittanut pärjäävänsä ilman uutta nettolainaa. Energia-konserni investoi jätevesiratkaisuun noin 70 Meur. Konserniyhtiöistä myös muun muassa Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n biokaasulaitoksen investointi toteutunee jo vuonna Lopputuloksena tehdyt esitykset johtavat siihen, että kaupunkikonsernin lainamäärä kasvaa arviolta noin 148 Meur vuoden 2022 loppuun mennessä. Edellä kerrotun kriisikuntakriteerin raja-arvoon vuonna 2022 vaikuttaa koko maan kuntasektorin velkaantuminen, mutta kaupunkikonsernin velkaantumisvauhti erityisesti vuosina ylittää selvästi kuntien toteutuneen velkaantumisvauhdin. Toimialojen vuokrakustannukset Vuodet Suurin ongelma ei ole edellä mainittu lainamäärä, vaan uusien rakennusten mukanaan tuomat kohonneet vuokrat. Kaupungin käyttötalousraameihin on tässä vaiheessa konsernihallinnon alle varattu 6,1 Meur, joka jaetaan toimialoille niiden kustannusten katteeksi, joka tarvitaan uudisrakennuksen korkeampiin vuokriin nykyisen laajuisilla neliömäärillä. Määräraha riittää liitteenä oleviin hankkeisiin. Liitteestä 1 voidaan havaita, että nykyisillä suunnitelmilla vuokrat nousevat noin 1,9 Meur vuodesta 2018 vuoteen Toimialan täytyy kattaa kehyksestään se kustannus, joka aiheutuu siitä, että vuokratut tilaneliöt kasvavat. Laskelmat tästä ovat liitteessä 1. Vuokrien laskennassa on käytetty lainojen korkokantana 2,0 % ja oletettu, että investointia varten otetut lainat on maksettu ja rakennuskulut on poistettu 30 vuodessa. Monitoimijäähallin osalta

3 suunnitelmassa on käytetty lukuarvona 30 miljoonaa euroa. Tämä ei ole kustannusarvio, eikä raami hankkeelle vaan luku on teknisesti lisätty, jotta kokonaisuutta voidaan arvioida. Lautakunnittain tarkasteltuna vuosina valmistuneiden ja vuosille suunniteltujen rakennusten keskimääräiset neliövuokrat ovat koulurakennusten ja päiväkotien osalta noin 18 /m2/kk. Liikuntatilojen keskimääräinen neliövuokra on noin 19 /m2/kk ja kulttuuritoimen noin 16 /m2/kk. Vuodet Varsinainen ongelma tiloihin liittyen alkaa vasta tämän valtuustokauden jälkeen, mutta tällöin melko välittömästi, kun vuosille tehdyt investoinnit alkavat näkyä vuokrissa. Jo seuraavan valtuustokauden lopussa kaupungin budjettiin tulisi löytää 8,4 Meur / vuosi kohonneisiin vuokriin sillä oletuksella, että neliöitä on saman verran kuin nykyisissä toiminnoissa. Tämä tarkoittaa Lasten ja nuorten lautakunnan osalta sitä, että tilakulut kasvavat 6,3 Meur vuoden 2017 tasosta vuoden 2027 loppuun mennessä ja muiden tekijöiden ollessa ennallaan tilakulujen osuus toimintakuluista kasvaa vuositasolla nykyisestä 17,3 %:sta 22,3 %:iin. Liikuntatoimella vastaavat luvut ovat 46,0 % (2017) ja 56,1 % (2027) ja kulttuuritoimella 24,9 % (2017) ja 29,9 % (2027). Vuoteen 2032 mennessä tilojen osuus kuluista jatkaa edelleen kasvuaan. Kehitystä on tarkemmin kuvattu liitteessä 13. Tilanne voi helpottua, jos kaupungin veropohja lähtee kasvuun työssäkäyvien määrän lisääntymisen kautta. Tästä tehdään uusi tarkastelu Jos veropohja ei kasva tai kasvu perustuu palkkojen nousuun, tarkoittaa tämä sitä, että vastaavat kulut tulevat henkilöstökuluihin ja mm. rakennus- ja kiinteistökustannuksia mittaaviin indekseihin, mikä ei korjaa rakenteellista ongelmaa. Yhteenveto taustatilanteesta Yhteenvetona voidaan todeta, että mikäli veropohja ei kasva työssäkäyvien määrän lisääntymisen kautta ja kaikki vuosille ehdotetut toimitilahankkeet toteutetaan suunnitellussa laajuudessa, tarvitaan toimialoille seuraavan suuruiset vuositason säästöt, olettaen, että neliömäärät ovat 2021 jälkeen toteutettavissa hankkeissa nykyiset ja vuosina toimialojen Lappeenrannan Toimitilat Oy:lle esittämät Lapset ja nuoret Konsernihallinto / Elinvoima- ja kaupunkikehitys Kulttuuritoimi

4 Liikuntatoimi Yhteensä Lapset ja nuoret Konsernihallinto / Elinvoima- ja kaupunkikehitys Kulttuuritoimi Liikuntatoimi Yhteensä Veropohjan kasvun kompensoidessa vain indeksien kehityksen ja palkankorotukset, verotusta tulisi kiristää 1 % -yksiköllä, jotta vuokraongelma voitaisiin ratkaista myöntämällä lisämäärärahoja toimialoille. Toinen vaihtoehto on pidentää rakennusten elinkaaria ja laskea vuokria. Mutta kuten edellä nähdään, neliövuokrat ovat varsin maltilliset. Matala vuokrataso kerryttäisi uusiin rakennuksiin korjausvelkaa, mikä johtaisi uudelleen juuri siihen ongelmaan, jota tässä yritetään ratkoa. Edellä mainittujen keskimääräisten neliövuokrien avulla voi karkeasti arvioida sitä, kuinka suuresta määrästä tiloja tulisi luopua, jotta se vastaisi uusien tilojen korkeampien vuokrien aiheuttamaan kustannuspaineeseen. Lausuntopyyntö Konsernihallinto pyytää lausuntoa seuraavista asioista eri tahoilta. Lasten ja nuorten lautakunta a. Lautakuntaa pyydetään ottamaan kantaa siihen, haluaako se varmasti vuokrata kaikki liitteessä 3 vuosille suunnitellussa tilaohjelmassa kuvatut kohteet, kun tilanne on todennäköisesti se, ettei vuonna 2022 tule vastaavaa lisäystä toimialan raamiin vuoteen 2021 nähden. Kohteet vuokratessaan toimiala on tietoinen siitä, että sopimus saattaa johtaa muutaman vuoden kuluessa toiminnallisiin säästöihin. b. Lisäksi toimialaa pyydetään ottamaan kantaa siihen, haluaako se edetä vuodesta 2022 eteenpäin nyt suunnitellulla ohjelmalla, joka tarkoittaa vastaavien toiminnallisten säästöjen suunnittelua ja etsimistä valtuustokauden aikana. Vaihtoehtoisesti on ennen rakennushankkeiden aloittamista löydettävä sellaisia toiminnallisia ratkaisuja, jotka vievät vähemmän tilaneliöitä. c. Lautakuntaa pyydetään tässä lausuntopyynnössä esitetty tausta huomioiden ottamaan kantaa Nuoriso- ja monitoimitalon (Monari)

5 rakennuksen vuokrasopimuksen jatkumiselle, kuten vuoden 2017 talousarvion yksityiskohtaisissa perusteluissa on mainittu. Selvyyden vuoksi todettakoon, että kohdassa b mainittuja suunnitelmia ei tarvitse panna täytäntöön tai ne voidaan panna täytäntöön vain osin, jos valtion kuntiin kohdistamissa rahoitusratkaisuissa tai työssäkäyvien määrän kasvun kautta tapahtuvassa veropohjan kasvussa tapahtuu merkittäviä muutoksia kuluvan valtuustokauden aikana. Suunnitelmat on kuitenkin tehtävä tällä valtuustokaudella, jotta seuraavalla valtuustokaudella on edellytykset säilyttää talouden tasapaino." Toimialan näkemyksiä ja perusteluja on koottu lausuntokohdittain. a. Vuosille suunniteltuun tilaohjelmaan sisältyvät varhaiskasvatuksesta Hovipellon päiväkodin uudisrakennus, Kourulan päiväkoti ja vuosiluokkien 1-2 koulu sekä uusi päiväkoti pohjoisen keskustan alueelle korvaamaan Snellmanin päiväkotia. Lisäksi Joutsenon koulun ratkaisuun sisältyy myös päiväkotitilojen lisärakentamista. Varhaiskasvatuksen kysyntään vaikuttavat mm. ikäluokkien koko sekä työllisyystilanne. Vuonna 2016 syntynyt ikäluokka on noin 10 % pienempi kuin edeltävät ikäluokat keskimäärin. Mikäli vuonna 2017 ja sen jälkeen syntyvät ikäluokat ovat samaa kokoluokkaa, vähenee varhaisikäisten lasten määrä vuoteen 2023 mennessä noin 350 lapsella. Varhaiskasvatuksessa on tällä hetkellä noin 70 % 1-6- vuotiaista lapsista. Vaikka otetaan huomioon OECD:n tavoite, jonka mukaan 4 vuotta täyttäneistä lapsista 95 % tulisi olla varhaiskasvatuksessa, merkitsisi varhaiskasvatuksen ikäluokkien pieneneminen varhaiskasvatuspaikkatarpeen vähenemistä nykyhetkestä noin 200 paikan verran. Ikäluokkien koko sekä työllisyystilanteen muutokset saattavat muuttaa varhaiskasvatuksen tarve-ennusteita molempiin suuntiin. Kaupunki on pystynyt lisäämään ja vähentämään ryhmien määrää tarpeen mukaan perustamalla päiväkoteihin lisäryhmiä tai vähentämällä ryhmiä, mutta kun tilatehokkuus pyritään saamaan mahdollisimman hyväksi, varhaiskasvatuspaikkojen lisääminen laadukkaasti nopealla aikataululla on tullut ja tulee erittäin haasteelliseksi. Ostopalveluiden ja palveluseteleillä hankittavien palveluiden avulla joustavuutta pystytään lisäämään. Kaupungin oma investointitarve vähenee samalla. Ostopalveluina tai palveluseteleillä yksityisiltä palveluntuottajilta hankittavat palvelut sisältävät

6 investointikustannukset, joten hankittavien palvelujen yksikköhinnoissa ei kustannusten säästöä ole odotettavissa. Mikäli yksityisiä varhaiskasvatuspalveluja on tarjolla eri puolilla kaupunkia kaupungin oman tuotannon rinnalla, paranevat myös perheiden valinnanmahdollisuudet tasapuolisesti. Lasten yhtenäisen koulupolun kannalta on toivottavaa, että lapsi siirtyy esiopetuksesta perusopetukseen yhdessä esiopetusryhmänsä kanssa. Myös nivelvaiheen mahdolliset tukijärjestelyt edellyttävät esiopetuksen sekä perusopetuksen tiivistä yhteistyötä. Sen vuoksi ostopalveluina tai palveluseteleillä hankittaviksi palveluiksi sopivat parhaiten alle esiopetusikäisten palvelut. Esiopetus sekä esiopetuksessa olevien varhaiskasvatusta tarvitsevien lasten palvelut tulisi tarjota kaupungin ylläpitämissä koulun yhteydessä olevissa yksiköissä. Lähivuosien investointiohjelmassa olevan Hovinpellon päiväkodin hankesuunnitelman lasten ja nuorten lautakunta on hyväksynyt kokouksessaan Päiväkotiin on tulossa laajennettua hoitoa eli ilta- ja lauantaihoitoa, minkä vuoksi on perusteltua rakentaa päiväkoti kaupungin omaa tuotantoa varten. Kaupunkikeskustan pohjoisosassa on tällä hetkellä kaupungin ylläpitämänä vain Snellmanin päiväkoti. Muut keskustassa sijaitsevat kaupungin ylläpitämät päiväkodit ovat Peltolan, Keltun ja Kesämäen päiväkodit. Jotta myös keskustan pohjoisosaan voitaisiin tarjota kaupungin palvelutuotantoa, tulisi myös Snellmanin päiväkotia korvaava päiväkoti rakentaa ja ylläpitää kaupungin toimesta. Toisaalta tämä on ainut päiväkoti keskustan alueella, jonka osalta kaupungin investointeja voidaan vähentää ja joustavuutta lisätä. Esiopetus voidaan sijoittaa Lönnrotin kouluun, jonne alueen lapset ohjataan perusopetukseen. Kourulan päiväkotia korvaavat varhaiskasvatuspaikat tulee rakentaa mahdollisimman pian, sillä osa nykyisistä tiloista on jouduttu sisäilmapulmien vuoksi jo sulkemaan ja lapsia sijoittamaan keskustaan. Päiväkoti voisi olla myös yksityisen palveluntuottajan ylläpitämä. Kaupunginvaltuuston päätöksellä päätettiin, että Kourulaan sijoitetaan myös esiopetus ja vuosiluokkien 1-2 koulu. Esiopetuksessa ja alkuopetuksessa lapsia on yhteensä noin 60. Niin kauan kunnes muu Kuusimäen toimipisteen toiminta siirtyy Sammonlahteen rakennettaviin uusiin tiloihin, on tarkoituksenmukaista, että esiopetus ja alkuopetus toimivat muun opetuksen yhteydessä Kuusimäen toimipisteessä. Mikäli yksityinen palveluntuottaja rakentaisi päiväkodin yhteyteen tilat siten, että ne voisivat palvella sekä varhaiskasvatus- että opetustiloina, voisi kaupunki aikanaan vuokrata esiopetuksen ja alkuopetuksen tarvitsemat tilat.

7 Joutsenon koulun hankesuunnitelmaan sisältyy tilojen rakentaminen kolmea päiväkotiryhmää varten. Yksityisten päiväkotien tuottajilla on kiinnostusta rakentaa päiväkoti Joutsenoon. Joutsenon hankkeesta voidaan karsia pois kahta päiväkotiryhmää vastaavat tilat. Muutoin Joutsenon koulun investointi tulee toteuttaa purkamalla nykyiset koulun tilat ja rakentamalla uudisrakennus. Näin voidaan varmistaa tilojen terveellisyys ja turvallisuus ja saada tilat suunniteltua nykyisten oppimisympäristötavoitteiden mukaisesti tehokkaiksi, toimiviksi mutta pinta-alaltaan nykyistä pienemmiksi. Kesämäen koulun vuosiluokkien 7 9 tilojen peruskorjaus on tarkoitus aloittaa vuonna Koululla on toive myös tilojen laajentamisesta. Peruskorjauksen yhteydessä on varauduttu sijoittamaan Lönnrotin koulusta pari vuosiluokkien 7 9 opetusryhmää Kesämäen kouluun. Laajennuksesta aiheutuva lisävuokra on noin euroa vuodessa, eikä vielä ole löytynyt tiloihin sellaista ulkopuolista toimijaa, jonka kanssa koulun suunnitellut tilat olisivat yhteiskäyttöön sopivat. Taidekoulu Estradin tilatarpeita on selvitetty, mutta ilman sirkusopetuksen edellyttämän korkean tilan rakentamista, ei toimintoja pystytä Kesämäkeen sijoittamaan. Hankesuunnitelmaa tarkastellaan vielä. Lauritsalan koulun peruskorjaus ja/tai uudisrakennus on sijoitettu suunniteltavaksi vuonna 2018, mutta toteutettavaksi vasta vuosina Myös Lauritsalaa varten tulee rakentaa uudisrakennus, jotta voidaan varmistaa tilojen terveellisyys ja turvallisuus ja saada tilat suunniteltua nykyisten oppimisympäristötavoitteiden mukaisesti tehokkaiksi, toimiviksi, mutta pinta-alaltaan nykyistä pienemmiksi. Rakentamista tulee aikaistaa toteutettavaksi mahdollisimman pian. Samassa yhteydessä tulee vielä tarkemmin selvittää, voidaanko rakennettavia kustannuksia ja kokonaistilamäärää vähentää sijoittamalla Pontuksen kouluun sen alueen 7-9 vuosiluokkien opetus. Lauritsalan vapautuvia tilaelementtejä voidaan aikanaan hyödyntää Voisalmen koulun peruskorjauksen aikana väistötiloina. Sammonlahden koulun Skinnarilan toimipisteelle ja mahdollisesti myös Lavolan toimipisteelle joudutaan hankkimaan tilaelementit mahdollisimman pian väistötiloiksi kohteiden sisäilmapulmien vuoksi. Väistötiloja tulee kustannusten optimoimiseksi käyttää vähintään 8 vuotta. Investointiohjelmaan saadaan tilaa Lauritsalan investoinnin toteuttamiselle vuosille , kun Sammontalon investointeja siirretään Skinnarilan ja Lavolan osalta muutamalla vuodella eteenpäin. b. Toimiala on tehnyt palveluverkkotarkastelun päivitystä alkuvuonna

8 2017 ja esitellyt vaihtoehtoja alueraadeille. Vaihtoehtojen kustannuksia ei ole pystytty laskemaan, sillä hankesuunnitelmia ja tilatarvearvioita ei ole vielä tehty. Vuodesta 2022 lähtien toteutettaviksi suunniteltujen hankkeiden tarve ikäluokkien mahdollisen pienentymisen vuoksi tulee arvioida tarkemmin aina ennen hankesuunnittelun aloittamista. Mikäli lasten määrä vähenee olennaisesti ikäluokkien pienentymisen vuoksi, tulee Sammontalon mitoitusta tarkistaa ja Uus-Lavolan päiväkodin peruskorjauksen tarvetta tutkia. Samoin tulee arvioida Pulpin päiväkodin ja koulun peruskorjauksen sekä Kaukaan koulun peruskorjauksen tarpeellisuus. Myös Mäntylä-Vihtola koulun rakentaminen edellyttää, että alue on kaavoitettu ja otettu käyttöön ja että alueella on koulun tarve. Kohdassa a) on otettu kantaa Lauritsalan koulun ja Sammontalon aikatauluihin. Molemmat tarvitaan, mutta ne tulee toteuttaa tilatehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Nuijamaan nykyistä koulua ei ole perusteltua korjata, mutta alueella tarvittaneen jatkossakin koulu, sillä ainakin tällä hetkellä osa oppilaista asuu niin kaukana, että heitä ei ole mahdollista kuljettaa perusopetuslain sallimassa kuljetusajassa Lauritsalaan. On tarkoituksenmukaista sijoittaa päiväkoti ja esiopetus koulun yhteyteen ja rakentaa vain tarvittavat tilat. Myös Voisalmessa tarvitaan koulu ja päiväkoti ja ne on toiminnallisesti tehokasta sijoittaa toistensa yhteyteen. Voisalmen kouluun tulee varata peruskorjauksen yhteydessä tilaa myös alueen erityistä tukea tarvitseville oppilaille. Voisalmen koulussa on tarkoitus tarjota edelleen myös vaativan erityisen tuen oppilaiden opetusta. Mm. autististen lasten tarpeita voidaan huomioida oppimisympäristöratkaisuilla. Hankesuunnittelun yhteydessä voidaan selvittää voidaanko näiden oppilaiden tarvitsemia sosiaali- ja terveydenhuollon tukipalveluita sijoittaa koulun tiloihin. Kesämäen koulun ruokalarakennuksen yhteydessä tulee arvioida ruokasalin laajennuksen tarvetta. Keittiön osalta tilatarvetta arvioi Satu Oy. Korvenkylän koulun peruskorjaus on tarpeellinen, ellei alueen lapsimäärä ole vähentynyt olennaisesti. Korvenkylästä tulee matkaa lähimpään Lappeenrannan kaupungin ylläpitämään kouluun yli 10 kilometriä. Pulpin koulun noin 4,9 miljoonaa maksava peruskorjaus on sijoitettu vuodelle 2023 ja Kaukaan koulun noin 5,5 miljoona maksava peruskorjaus vuodelle Pulpin koulussa on tällä hetkellä 121 oppilasta ja Kaukaan koulussa 207. Pulpin koulun oppilaat voitaisiin

9 sijoittaa Joutsenon kouluun ja Kaukaan koulun oppilasalueelta oppilaat voitaisiin ohjata Kimpisen ja Lauritsalan kouluihin. Tämä edellyttäisi, että Joutsenon ja Lauritsalan koulun tiloihin jätetään hieman väljyyttä ja Kimpisen koulun tiloja muokataan osittain monimuoto-opetustiloiksi ja lisätään ruokailutiloja tilajärjestelyillä. Näitä vaihtoehtoja esiteltiin alueraatien avoimissa asukastilaisuuksissa alkuvuodesta Molempia koulujen lakkautuksia vastustettiin jyrkästi, mm pidentyviin koulumatkoihin ja alueen identiteetin rikkoutumiseen vedoten. Pulpin koulun nykyisistä oppilaista osa olisi kuljetettava Joutsenon kouluun, Kaukaan koulun oppilailla olisi kaikilla alle 3 kilometrin koulumatka. Alueen asukkaat ovat jättäneet ehdotusta vastustavat adressit, jotka ovat liitteenä. Pulpin päiväkodin peruskorjaus, joka sisältää Taimitarhan toimipisteen peruskorjauksen, on sijoitettu vuodelle Varhaiskasvatuksen tilatarvetta ja kaupungin oman yksikön tarvetta alueella on arvioitava tarkemmin ennen hankesuunnittelun käynnistämistä. Investointiohjelmassa Karhuvuoren päiväkodin peruskorjaus on sijoitettu vuoteen On todennäköistä, että rakennus tarvitsee perusteellista peruskorjausta jo huomattavasti aiemmin. Ennen tilan peruskorjausta on arvioitava jälleen lasten määrää ja varhaiskasvatuksen kysyntää sekä tutkittava tarvitaanko tätä päiväkotia enää lainkaan, vaan voidaanko lapset sijoittaa Myllymäen päiväkotiin. Tarvittaessa Myllymäen koulusta voidaan sijoittaa pari erityisen tuen ryhmää Kimpisen koulun tiloihin, varsinkin, jos Kaukaan koulun oppilaille ei varata tilaa Kimpisen koulusta. Kaupungintalon peruskorjauksen yhteydessä tulee ottaa huomioon Kimpisen koululla vielä työskentelevien varhaiskasvatuksen erityistyöntekijöiden sekä asiakasmaksuja hoitavien viranhaltijoiden tilatarpeet. Vuoden 2022 jälkeen on tarkoitus toteuttaa pääkirjaston, Joutsenon ja Lauritsalan kirjastojen peruskorjaukset. On toivottavaa, että peruskorjausten yhteydessä huomioidaan tilojen käyttö myös varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen oppimisympäristöinä. c. Vuoden 2017 talousarvion yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että vuoden 2017 aikana pitää selvittää pääkirjaston ja Monarin rakennusten tilanne ja tulevaisuus. Selvitykseen pitää sisällyttää tieto rakennusten nykyisestä kunnosta ja arvio rakennuksen historiallisesta merkittävyydestä. Lappeenrannan Toimitilat Oy selvittää asiaa tältä osin. Edelleen talousarvion yksityiskohtaisissa perusteluissa edellytetään, että linjataan,

10 halutaanko toiminnat säilyttää peruskorjausvaihtoehdolla ehdottomasti nykyisissä tiloissa vai voidaanko harkita siirtoa korvaaviin, toiminnan vaatimukset täyttäviin tiloihin keskusta-alueella. Kirjastotoimenjohtaja ja nuorisotoimenjohtaja ovat arvioineet kirjaston ja Monarin toimintojen sijoittamista nykyiseen kirjastotaloon. Ratkaisulla olisi joitakin synergiaetuja, mutta myös haasteita. Molempien nykyisiä toimintoja ei nykyiseen kirjastotaloon ei ole pystytty mahduttamaan. Jatkosuunnitteluun tarvitaan asiaan perehtyviä arkkitehtuurin ja rakennussuunnittelun ammattilaisia. Jatkosuunnittelu on käynnistynyt Lappeenrannan Toimitilat Oy:ssä. Nuorisotoimen näkemyksen mukaan Monari palvelee hyvin nuorisotyön tarpeita ja on sijainniltaan sopiva. Talo toimii myös monien yhdistysten ja toimijoiden kokoontumispaikkana. Toimiala ei pidä ehdottoman välttämättömänä, että nuorisotoimen tilat ovat nykyisissä tiloissa, vaan muutkin toiminnan vaatimukset täyttävät tilat keskusta-alueelta ovat mahdollisia. Kaupungille on jätetty vetoomus Lappeenrannan Monarin toimintojen säilyttämiseksi, joka on liitteenä. Esittelijän ehdotus Lasten ja nuorten lautakunta toteaa lausuntonaan kohtaan a, että vuosille suunnitellusta tilaohjelmasta lautakunta on jo hyväksynyt Hovinpellon päiväkodin hankesuunnitelman. Lisäksi lautakunta haluaa vuokrata Kesämäen koulun peruskorjatut tilat nykyisessä laajuudessa tai hieman laajennettuna, jos tiloihin löydetään pian yhteiskäyttöä vuokraa maksavan yhteisön kanssa. Samoin lautakunta esittää, että Joutsenon koulun tilat tulee rakentaa tehokkaina uudistiloina ja varhaiskasvatusta varten riittää yhden lisäryhmän rakentaminen. Kourulan päiväkotikoulun ja Snellmanin päiväkotia korvaavan päiväkodin tiloja ei ole välttämätöntä rakentaa kaupungin omaa tuotantoa varten, vaan tarvittavat varhaiskasvatuspalvelut voidaan hankkia ostopalveluina tai palveluseteleillä. Alueilla tarvitaan kuitenkin päiväkodit ja Kourulassa valtuuston päätöksen mukaisesti myös tilat esiopetusta ja 1-2 vuosiluokkien opetusta varten. Lauritsalan koulun uudisrakentaminen tulee suunnitella ja toteuttaa mahdollisimman pian ja hyvää tilatehokkuutta noudattaen. Samalla tulee selvittää voidaanko tilatehokuutta parantaa ja tarjota laadukasta opetusta, jos Pontuksen koulun tiloissa järjestään opetusta myös vuosiluokille 7 9. Lauritsalan ja Joutsenon koulujen tiloihin voidaan suunnitella

11 yhteiskäyttöä Lauritsalan ja Joutsenon kirjastojen kanssa. Lasten ja nuorten lautakunta toteaa lausuntonaan kohtaan b, että kaikkien vuoden 2022 toteutettavaksi suunniteltujen päiväkoti- ja koulutilahankkeiden tarpeellisuus ja laajuus tulee ottaa tarkasteltavaksi ennen hankesuunnittelun käynnistämistä. Mikäli ikäluokkien koko pienenee, tulee hankkeita poistaa tai supistaa. Sammonlahden, Lauritsalan ja Voisalmen tilat tulee suunnitella ja toteuttaa tilatehokkuus ja tilojen monikäyttöisyys huomioon ottaen. Toimiala on pyrkinyt ehdottamaan pitkän aikavälin investointiohjelmaan kaikki toimialan käytössä olevat rakennukset aivan uusia rakennuksia lukuun ottamatta, jotta kiinteistöjen peruskorjaukset voitaisiin tehdä suunnitellusti ja ajoissa, eikä enää olisi tarpeen tehdä ennalta suunnittelemattomia, mutta välttämättömiä pikaväistöjä. Lasten ja nuorten lautakunta toteaa lausuntonaan kohtaan c, että vaikka Monari nykyisessä paikassaan ja peruskorjattuna palvelisi hyvin nuorisotyön sekä myös muiden toimijoiden tarpeita, ei pidetä ehdottoman välttämättömänä, että nuorisotoimen tilat ovat nykyisissä rakennuksessa, vaan muutkin toiminnan vaatimukset täyttävät tilat keskusta-alueelta ovat mahdollisia. Päätös Päätettiin Sanna Koskenrannan ehdottamana ja Taija Myyrän kannattamana, että asia jätetään pöydälle.