Viljelijöiden markkina-asema ja elintarvikeketjun toimivuus MAATALOUDEN TULEVAISUUSSEMINAARI 7.12.2010
Maatalouden tulevaisuuskuva on pitkällä tähtäimellä valoisa Maailma huutaa ruokaa tuotanto moninkertaistettava Väestönkasvu ja kulutustottumusten muutokset Ruoan reaalihinta on nouseva markkinat haltuun Vastuullinen tuotanto Ilmastonmuutos vahvistaa kotimaisuuden ja huoltovarmuuden merkitystä Eläinten hyvinvointi Maailma tarvitsee uusiutuvaa energiaa Maaseutu pursuaa energian raaka-aineita
Edunvalvonnan ajankohtaiset haasteet Suomen maatalouden toimintaedellytysten turvaaminen EU:n maatalouspolitiikan uudistuksessa Alkutuottajan aseman vahvistaminen elintarvikeketjussa Maatalouden tuotantokustannusten hallinta ja markkinoiden toimivuus tuotantopanosmarkkinoilla Kuluttajien luottamuksen vahvistaminen suomalaisiin elintarvikkeisiin ja niiden kestävään tuotantotapaan Maatalouden rahoituksen turvaaminen
Markkinat ja tulonmuodostus
Index Maataloustulon kehitys 1994 2010 110 100 90 80 Nominal Real 70 60 50 40 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009e 2010e Source: MTT Economic Research & Pellervo Economic Research PTT
Maatalouden yrittäjätulo 2000 2010e 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 Viljanviljely 25 000 Lypsykarja 20 000 15 000 10 000 Muu nautakarja Sikatalous Kaikki tilat 5 000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009e 2010e Lähde: MTT Taloustutkimus
Kannattavuuskerroin 2000 2010e 1,20 1,00 0,80 Viljanviljely 0,60 Lypsykarja 0,40 Muu nautakarja Sikatalous 0,20 Kaikki tilat 0,00 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009e 2010e Lähde: MTT Taloustutkimus
Maatalouden hintaindeksit 1995-2010 160 140 Tuotantopanokset 120 100 Tuottajahinta 80 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Lähde: Tilastokeskus
Suomen maataloustuet vuosina 1995 2010 milj. 2,000 1,750 1,500 1,250 1,000 750 500 250 890 720 673 618 572 240 270 277 275 270 270 270 270 276 296 590 276 281 283 289 297 293 294 315 330 350 414 584 595 602 589 619 611 572 555 553 418 422 422 424 421 420 421 421 420 270 270 268 273 276 382 435 443 456 502 515 541 551 557 555 0 1995 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 2010 Source: MTT Taloustutkimus 565 374 422 545 Kansalliset tuet Ympäristötuet LFA CAP
15
Reikäleivän kuluttajahinnan rakenne 2010 Maataloustuottajan osuus (0,12 /kg) 3,4 % Arvonlisävero (0,40 /kg) 11,5 % Teollisuuden osuus (1,44 /kg) Kaupan osuus (1,56 /kg) 40,9 % 44,2 % Lähde: Tilastokeskus, TIKE ja MTK
Broilerin rintafileen kuluttajahinnan rakenne 2010 Maataloustuottajan osuus (1,21 /kg) 10,8 % 11,5 % Arvonlisävero (1,28 /kg) Kaupan ja teollisuuden osuus (8,64 /kg) 77,7 % Lähde: Tilastokeskus, TIKE ja MTK 11,13 /kg
Elintarvikkeiden kulutusmenojen jakautuminen ketjun eri osien kesken Suomessa Kauppa ja ravintolat Kotimainen elintarviketeollisuus Kotimainen maatalous Tuonti (ulkom. maatalous ja elintarviketeollisuus) Verot (alvit + virvoitusjuomavero) 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 0 10 20 30 40 Lähde: Tilastokeskus, Tulli, MTT, Elintarviketeollisuusliitto, Mara ry, PTT %
Kauppojen, ravintoloiden ja verojen osuus elintarvikkeiden kulutusmenoista 55 % 50 % 45 % 40 % 35 % 30 % Suomi Iso-Britannia Saksa Ranska Ruotsi Tanska 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Lähde: Karikallio, Arovuori ja Pyykkönen 2009
Markkinoiden vaikuttamismahdollisuuksia Kotimaisen tuotannon imago Kuluttajatyö Yhteistyö markkinoilla Uusia riskienhallintavälineitä Sopimustuotanto Omistusmuoto ja omistajaohjaus Elintarvikeketjun rakenne ja säännöstely Muuta?
Maatalous- ja tukipolitiikka
Komission CAP-tiedonanto Kolme laajaa politiikkavaihtoehtoa 1. Parannettu nykytilanne 2. Tasapainoisempi, suunnatumpi ja kestävämpi tuki 3. Markkina- ja tulotukien poistaminen Lisäksi halutaan parantaa markkinoiden toimivuutta, kasvattaa viljelijöiden osuutta elintarvikemarkkinoiden rahavirroista ja vahvistaa viljelijöiden neuvotteluasemaa ruokamarkkinoilla
Alustavaa tiedonannon arviointia (1/2) Tiedonannon sisältö on varsin yleisellä tasolla ja uuden maatalouspolitiikan lopullinen sisältö riippuu pitkälti rahoituksesta ja rahoituksen riittävyydestä Tiedonannossa ei kiinnitetä riittävästi huomiota maataloustuotannon kannattavuuden ja viljelijöiden tulojen turvaamiseen. Komissio korostaa, että ruoan tuotannolle on oltava edellytykset koko unionin alueella. MTK pitää erityisen tärkeänä sitä, että komissio haluaa vahvistaa viljelijöiden asemaa elintarvikeketjussa. Yhteiseen maatalouspolitiikkaan tarvitaan tehokkaita toimenpiteitä, joilla maatalousmarkkinoiden toimivuutta parannetaan
TULOTUKIEN AIKAKEHYS R a h a s t o k a u s i 2007-2013 R a h a s t o k a u s i 2014-20 Tukijärjestelmä 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Tilatuki väliarvionnin uudistukset uudistettu CAP CAP-uudistuksen valmistelu Ympäristötuki kauden 2007-2013 ohjelma kauden 2007-2013 ohjelma 2 v. jatko? uusi 5v. ohjelmakausi Luonnonhaittakorvaus (LFA) 5 v. sitoumuksia kauden 2000-2006 ehdoin 5. v sitoumuksia kauden 2007-13 ehdoin LFA-uudistus voimaan 2014 Kansalliset tuet LFA:n lisäosa 5 v. sitoumuksia kauden 2000-2006 ehdoin 5. v sitoumuksia kauden 2007-13 ehdoin LFA-uudistus voimaan 2014 Etelä-Suomen kans. tuki jatkoneuvottelut 2012-13 Pohjoinen tuki pohjoisen tuen arviointi 2008 muutoksia CAP:n muuttuessa muut kansalliset tuet valtiontukien suuntaviivojen mukaisesti Lähde:MMM 25
Tuottaja- ja toimialaorganisaatiolaki Tuottajaorganisaatio on tuottajien perustama tuottajien yhteenliittymä (horisontaalinen) Toimialaorganisaatio koostuu tuottajien ohella maataloustuotteen jalostuksen, jakelun ja kaupan alalla toimivista tahoista (vertikaalinen) perustuu voimassa olevaan neuvoston markkinajärjestelyasetukseen olisi voitu ottaa käyttöön aiemmin osa nykyistä maatalouspolitiikkaa ja uudistuksessa sen rooli tulee entisestään korostumaan Laki tulee eduskuntaan viimeistään 3.12
Tuottajaorganisaatiot muissa maissa Tuottajien järjestäytyminen tuottajaorganisaatioiden avulla vaihtelee eri EU:n jäsenmaissa. Ranska on juuri uudistanut tuottaja- ja toimialaorganisaatioita koskevaa lainsäädäntöään. Tuottajaorganisaatioita noin 1000 (yli 250 on hedelmä- ja vihannesalan). Järjestäytymisaste vaihtelee toimialan mukaan Lisäksi Ranskassa on tuottajaorganisaatioiden liittoja. Toimialaorganisaatioiden määrä on noin 74. Maitosektorilla kansallisia toimialaorganisaatioita on hyväksytty Ranskan lisäksi Alankomaissa, Belgiassa ja Espanjassa
MAIDON KORKEAN TASON TYÖRYHMÄ JA KIINTIÖIDEN POISTUMISEN JÄLKEISET VÄLINEET Pääasiassa jäsenmaiden valtiosihteereistä koostunut ryhmä on kokoontunut 10 kertaa lokakuun 2009 ja kesäkuun 2010 välisenä aikana. KTT käsitteli kokouksissaan seuraavia kysymyksiä: 1. Maitoalan sopimussuhteet (HUOM! Sisältäen määrät) 2. Tuottajien neuvotteluvoima elintarvikeketjussa 3. Maitotuotteiden hintojen läpinäkyvyys elintarvikeketjussa 4. Nykyisten markkinainstrumenttien sopivuus 5. Maitoalan futuurit 6. EU:n ulkopuolisten maiden järjestelmät maitoalalla 7. Tuoteinformaatio sekä maitotuotteiden merkintäasiat 8. Tuotantokustannukset ja innovaatio Komissio antaa joulukuussa ministerineuvoston mandaatilla lakiesitykset 3 ensimmäisestä kohdasta EU-tasolla. Lait yhteispäätösmenettelyllä voimaan vuonna 2011.
Vähittäiskaupalle valvoja Britanniassa Iso-Britannia on päättänyt kiristää valvontaansa maan vähittäiskauppojen suhteen. Kaupankäynnin toimintamalleja perään katsomaan nimitetään erityinen asiamies. Päätöksen taustalla on toteamus siitä, että vähittäiskaupan asema on kasvanut liian vahvaksi tarjontaketjujen muihin osapuoliin verrattuna. Asiamiehen toimisto perustetaan brittien reilun kaupan virastoon (Office of Fair Trading), joka toimii tiiviissä yhteistyössä kilpailuviraston kanssa. Tehtävä on varmistaa, että kaupankäynnissä noudatetaan alkuvuodesta voimaan tulleita vähittäiskaupan toimintatapaohjeita. Asiamies suorittaa tutkimuksia joko oman harkinnan mukaan tai ilmoitusten perusteella. Ilmoitukset saavat olla nimettömiä, jotta tavarantoimittajien ei tarvitsisi pelätä kostotoimenpiteitä kaupalta.
Vähittäiskaupan toimintatapaohje Kauppa ei saa hyödyntää tavarantoimittajan heikompaa asemaa tai taloudellista tilannetta. Kauppa ei saa vaatia tavarantoimittajaa osallistumaan suoriin tai epäsuoriin markkinointikuluihin. Tavarantoimittajia ei saa myöskään pakottaa rahoittamaan esim. kuluttaja- tai markkinatutkimuksia tai kauppojen sisustamista. Kauppa ei saa vaatia maksua tavarantoimittajalta siitä, että tavarantoimittajan tuotteita otetaan kaupan valikoimaan tai varastoon Kauppa joutuu täysimääräisesti kompensoimaan tavarantoimittajan menetyksiä, jos ne johtuvat kauppiaan tekemistä virheellisistä ennusteista. Lisäksi tavarantoimittajille pitää kertoa mihin ennusteet perustuvat Kauppa ei saa vaatia tavarantoimittajalta maksua siitä, että tuote pääsee paremmin esille kaupassa tai saa lisää hyllytilaa. Kauppa ei voi vaatia, että tavarantoimittaja rahoittaisi pääosan menekinedistämisestä Mikäli tavarantoimittaja osallistuu menekinedistämiskampanjaan esim. toimittamalla tuotteitaan alhaisempaan kampanjahintaan, kaupan pitää varmistaa, että tuotteita ei tilata enempää kuin mitä kampanjaan tarvitaan. Kauppa ei voi poistaa tavarantoimittajia valikoimastaan ilman aitoja kaupallisia syitä.
Maatalouden tulevaisuuskuva on pitkällä tähtäimellä valoisa Maailma huutaa ruokaa tuotanto moninkertaistettava Väestönkasvu ja kulutustottumusten muutokset Ruoan reaalihinta on nouseva markkinat haltuun Vastuullinen tuotanto Ilmastonmuutos vahvistaa kotimaisuuden ja huoltovarmuuden merkitystä Eläinten hyvinvointi Maailma tarvitsee uusiutuvaa energiaa Maaseutu pursuaa energian raaka-aineita