Keski-Suomen tulevaisuusseminaari Ränssin kievari, Kuikka. Eurooppalainen maatalous muutoksessa Seppo Aaltonen MTK

Transkriptio

1 Keski-Suomen tulevaisuusseminaari Ränssin kievari, Kuikka Eurooppalainen maatalous muutoksessa Seppo Aaltonen MTK

2 2 Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen EU-politiikka -reformit -budjetti EU-politiikka -reformit -budjetti Globaalimuutokset -markkinat -ilmasto -energia Globaalimuutokset -markkinat -ilmasto -energia Ympäristö -vesiensuojelu -maaperä -maisema -luonnon monimuotoisuus Ympäristö -vesiensuojelu -maaperä -maisema -luonnon monimuotoisuus Yrittäjä -ikärakenne -osaaminen -jaksaminen -kannattavuus Yrittäjä -ikärakenne -osaaminen -jaksaminen -kannattavuus Tilarakenne -yrityskoko -investoinnit -tuottavuus -erikoistuminen -monialaisuus Tilarakenne -yrityskoko -investoinnit -tuottavuus -erikoistuminen -monialaisuus Elintarvikemarkkinat -kilpailupolitiikka -hintakehitys -kuluttajat -luomu, lähiruoka, standardit Elintarvikemarkkinat -kilpailupolitiikka -hintakehitys -kuluttajat -luomu, lähiruoka, standardit Teknologia -autom.tuotanto teknologia -biotekniikka -energiaratkaisut Teknologia -autom.tuotanto teknologia -biotekniikka -energiaratkaisut Suomen maatalous Suomen maatalous Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen EU-politiikka -reformit -budjetti EU-politiikka -reformit -budjetti Globaalimuutokset -markkinat -ilmasto -energia Globaalimuutokset -markkinat -ilmasto -energia Ympäristö -vesiensuojelu -maaperä -maisema -luonnon monimuotoisuus Ympäristö -vesiensuojelu -maaperä -maisema -luonnon monimuotoisuus Yrittäjä -ikärakenne -osaaminen -jaksaminen -kannattavuus Yrittäjä -ikärakenne -osaaminen -jaksaminen -kannattavuus Tilarakenne -yrityskoko -investoinnit -tuottavuus -erikoistuminen -monialaisuus Tilarakenne -yrityskoko -investoinnit -tuottavuus -erikoistuminen -monialaisuus Elintarvikemarkkinat -kilpailupolitiikka -hintakehitys -kuluttajat -luomu, lähiruoka, standardit Elintarvikemarkkinat -kilpailupolitiikka -hintakehitys -kuluttajat -luomu, lähiruoka, standardit Teknologia -autom.tuotanto teknologia -biotekniikka -energiaratkaisut Teknologia -autom.tuotanto teknologia -biotekniikka -energiaratkaisut Suomen maatalous Suomen maatalous Lähde: Maatalouspolitiikan vaihtoehdot -työryhmä Loppuraportti, Helsinki 2007 Työryhmämuistio mmm 2007:1 Maatalouden toimintaympäristö

3 EU2020 strategia ja maatalous Kaikkien yhteisten politiikkojen, mukaan lukien yhteinen maatalouspolitiikka ja koheesiopolitiikka, on tuettava strategiaa. Kestävä, tuottava ja kilpailukykyinen maataloussektori edesauttavat merkittävästi uutta strategiaa ottaen huomioon maaseudun kasvu- ja työllisyysmahdollisuudet ja varmistaen samalla kilpailun rehellisyyden. Eurooppa-neuvosto korostaa, että uuden strategian onnistumisen kannalta on tärkeää edistää taloudellista, sosiaalista ja alueellista koheesiota ja kehittää infrastruktuuria. Jatkuvassa biologisen monimuotoisuuden köyhtymiseen ja ekosysteemien rappeutumiseen johtavassa kehityksessä on ehdottomasti saatava aikaan täyskäännös 3

4 EU:n budjetti vuosille ? EU:N BUDJETTI ON 1 % JÄSENMAIDEN KOKONAISTUOTANNON YHTEENLASKETUSTA ARVOSTA (maatalous 0,43 % BKT:sta) MAATALOUDEN OSUUS YHTEISÖN KOKONAISMENOISTA ALENTUNUT 1970-LUVUN ALUSSA OSUUS OLI SUURIMMILLAAN 87 % BUDJETTIVAROISTA VUONNA 2013 OSUUDEN ON ARVIOITU OLEVAN NOIN 32 % JOS EU:N BUDJETTIA EI HALUTA KASVATTAA, NIIN MISTÄ OTETAAN RAHAT MM. ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNTAAN? EUROOPAN ENERGIAOMAVARAISUUDEN KASVATTAMISEEN? SUOMI SAA EU:LTA VUOSITTAIN NOIN 560 MILJ. CAP TUKEA JA NOIN 280 MILJ. MAASEUDUN KEHITTÄMISVAROJA SUOMEN NETTOJÄSENMAKSU EU:LLE OLI 319 MILJ. V

5 EU:n yhteisen maatalouspolitiikan kustannukset eri politiikkalohkoissa (Lähde: EU:n komissio) 5

6 Jäsenmaiden tuet hehtaaria kohden vuonna 2013 eur/ha Single Flat Rate Payment in Greece Netherlands Belgium Malta Denmark Germany Cyprus Ireland Slovenia Luxembourg France Italy Finland Czech Rep. Sweden UK Hungary Austria Slovakia Spain Poland Portugal Lithuania Estonia Latvia EU25 average 6

7 Tulevien vuosien haasteet Suomessa EU:n yhteinen maatalouspolitiikka vuoden 2013 jälkeen 7 Maaseudun kehittämisohjelman sisältö LFA uudistus Maatalouden ympäristötuki Maatalouden investointi- ja aloitustukijärjestelmät Maatilatalouden kehittämisrahaston (Makera) varojen riittävyys Kansallisten tukijärjestelmien jatko (art. 141 ja 142) Maatalouden ympäristöasiat Vesiensuojelu Ilmastonmuutos Eläinten hyvinvointi WTO -sopimuksen vaikutukset

8 Maatalouspolitiikan uudistus (CAP 2013 jälkeen) Uudistuksen aikataulu Komission ja EP:n toimet kevät-kesä 2010 Kuulemiset kevään-alkukesän aikana Brysselin kongressi Parlamentin 1. raportti heinäkuussa Komission tiedonanto Lakiesitykset kesällä 2011 Parlamentin ja neuvoston päätökset 2012 Neuvoston puheenjohtajamaat: 2010 Espanja-Belgia 2011 Unkari-Puola 2012 Tanska-Kypros 2013 Irlanti Toimeenpano

9 CAP 2013 jälkeen MTK:n keskeiset tavoitteet uudistuksessa Rahoitus Vähintään nykyinen taso, jos tavoitteita/tehtäviä lisätään, rahoitusta on kasvatettava I pilari (tilatuki) kokonaan EU:n rahoituksella, II pilari (maaseudun kehittäminen) edelleen osarahoitteisena Sisältö Tarvitaan tehokasta, eri tuotantoalueiden olosuhde-eroja tasoittavaa politiikkaa Tuotannon kannattavuus turvattava myös EU:n epäsuotuisilla alueilla (LFA -alueet) Tarvitaan edelleen tuotantosidonnaista tukea 9

10 CAP 2013 jälkeen MTK:n keskeiset tavoitteet uudistuksessa Sisältö (jatkoa) EU:lla oltava riittävät, nopeat keinot maatalousmarkkinoiden tasapainottamiseen Vakuutus- ja riskienhallintajärjestelmiä tarvitaan tasaamaan hintavaihteluista aiheutuvia tulomenetyksiä Koko Suomi säilytettävä LFA -alueena, kaikki alueen tilat LFA-tukikelpoisina Maatalouden ympäristötukijärjestelmä säilytettävä viljelijöille taloudellisesti kannustavana ja laajaalaisena Eläinten hyvinvointituen laajennus 10

11 Komission julkinen kuuleminen yhteisestä maatalouspolitiikasta Kuulemisessa annettiin noin 5700 kansalaisten sekä sidosryhmien, ajatuspajojen, tutkimuslaitosten ja muiden tahojen lausuntoa Suomesta lausuntoja annettiin yhteensä 23 Yhteenveto kuulemisen tuloksista löytyy osoitteesta; Kansalaisten keskeisimmät odotukset maataloudelta ovat. mm. turvallisen ja terveellisen ruoan tuottaminen läpinäkyvään ja kohtuulliseen hintaan, kestävä maankäyttö, maaseutuyhteisöjen ja maaseudun elinvoima sekä ruoan saatavuuden turvaaminen. Tulevan maatalouspolitiikan toivottiin mm. takaavan eurooppalaisten ruokaturvan, suojelevan ympäristöä ja luonnon monimuotoisuutta, torjuvan ilmastonmuutosta, säilyttävän ja luovan työpaikkoja maaseudulle. 11

12 Suomen hallituksen kanta Suomen kannat muodostettu vaiheittain neuvoston keskusteluja varten Valtioneuvoston EU -selonteko huhtikuussa 2009 Hallituksen E kirje eduskunnalle Eduskunnan suuren valiokunnan ja maa- ja metsätalousvaliokunnan lausunnoissa eriäviä näkemyksiä 12

13 Komission tiedonantoluonnoksen sisältö (1/3) Kolme laajaa politiikkavaihtoehtoa 1. Parannettu nykytilanne 2. Tasapainoisempi, suunnatumpi ja kestävämpi tuki 3. Markkina- ja tulotukien poistaminen Komission tavoitteena on vaihtoehto 2 13

14 Komission tiedonannon sisältö (2/3) Pilarijakoon merkittäviä muutoksia I pilari muodostuisi neljästä osasta: 1. Perustulotuki (yläraja suurille tiloille) 2. Vihreä tukiosa (jäsenmaille pakollinen, toimenpiteinä mainitaan pysyvä laidun, vihreä kasvipeitteisyys, viljelykierto, ekologinen kesannointi) vuositukena 3. LFA alueiden tulotuki (ml. vapaaehtoinen kansallinen lisäosa) 4. Tuotantosidonnainen tuki erityisistä ongelmista kärsiville alueille (nykyinen 68 artikla) Lisäksi pienten tilojen tuki (uudet jäsenmaat?) Täydentäviä ehtoja yksinkertaistetaan, kuitenkin vesittämättä täydentävien ehtojen tarkoitusta Tuet kohdennetaan aktiiviviljelijöille (?) 14

15 Komission tiedonannon sisältö (3/3) Pilarijakoon merkittäviä muutoksia II pilari Maaseudun kehittämisohjelmiin perustuvat tuet Parannetaan maatalouden kilpailukykyä innovaatioiden ja rakennemuutoksen kautta Tuetaan luonnonvarojen kestävää käyttöä Edistetään tasapainoista alueellista kehitystä kaikilla unionin alueilla Tiedonantoluonnoksessa todetaan mm. Ympäristö, ilmastonmuutos ja innovaatiot ohjaavat politiikkaa enemmän kuin koskaan ennen Ympäristötoimenpiteiden pitäisi olla alueiden ja paikallisten olosuhteiden mukaan räätälöityjä Nuoret viljelijät ja uudet aloittajat etusijalla 15

16 Alustavaa tiedonantoluonnoksen arviointia Komissio ei ehdota tilatuen muuttamista tasatueksi Merkitsee useille vanhoille jäsenmaille saavutetun edun säilymistä (uusien jäsenmaiden reaktiot?) Jos I-pilarin vihreää tukea ja LFA:ta rahoitetaan kokonaan EUvaroista Helpottaa erityisesti uusien jäsenmaiden rahoitusvaikeuksia Onko näiden tukien EU-rahoitus pois nykyisen tilatuen varoista? LFA:n vapaaehtoinen kansallinen lisäosa Millä ehdoilla mahdollinen, asetetaanko enimmäismäärä? Voisiko Suomessa korvata esim. heikkenevää 141-tukea? Maaseudun kehittämisohjelmiin perustuvat tuet Jos I-pilarin vihreän tukiosuuden maksamisen edellytyksenä on mm. kasvipeitteisyys Putoaako Suomen ympäristötuen perustuelta pohja pois Onko ympäristötuen toimenpiteet kohdennettava alueellisesti tarkasti kohdennettuja? Mikä on CAPin kokonaisrahoitus ja sen jako I- ja II-pilariin ja pilarien sisällä eri politiikan toimenpiteisiin? 16

17 LFA -uudistus Komission tiedonanto LFA järjestelmän tarkistamisesta Komissio esittää, että väli LFA alueet luokitellaan objektiivisten ilmastoon, maaperään ja kaltevuuteen liittyvien kriteereiden perusteella Jäsenmaat ovat arvioineet LFA -alueensa komission kriteereiden mukaan ja raportoineet komissiolle kevään 2010 aikana Komission ehdotukseen sisältynee mahdollisesti tilakohtaisia tukikelpoisuuden rajoitteita, esim. laajaperäisyyden perusteella Useiden jäsenmaiden tuottajajärjestöt erittäin tyytymättömiä tilanteeseen LFA -uudistus voimaan

18 Maatalouden ympäristötuki Pääosa nyt voimassa olevista 5-vuotisista sitoumuksista päättyy vuonna 2011 Komissiolle esitetty muutoksia, mm. laiduntamisen erityistukisopimus ja C-alueen laajaperäisen nurmituotannon lisätoimenpide Komissio ei hyväksynyt laiduntamistoimenpidettä Pyritään toteuttamaan eläinten hyvinvointitoimenpiteenä v ja siitä eteenpäin Uudet 5 v. sitoumukset vuonna 2012 vai 2 vuoden jatkosopimukset? Ravinnetaselaskentaa valmisteltu ympäristötuen perustoimenpiteeksi v (komission vaatimus, ei toteutune) Jatkossa toimenpiteet nykyistä kohdennetumpia 18