Mitä viljelijä odottaa tulevaisuuden ympäristötuelta?

Transkriptio

1 Mitä viljelijä odottaa tulevaisuuden ympäristötuelta? Johanna Ikävalko ympäristöjohtaja MTK

2 Vaihtoehtoisia reittejä: 1. Mikään ei muutu 2. Jos jokin muuttuu niin vain hienosäätöä nykyiseen 3. Jos radikaali muutos tapahtuu, on pidettävä kiinni nykyisen tuomasta varmuudesta ja jatkuvuudesta

3 CAP-uudistus: tavoitteemme 1. Muutoksia tehdään mahdollisimman vähän - yhteisen maatalouspolitiikan muutokset ovat lähes aina tarkoittaneet heikennyksiä pienille jäsenvaltioille 2. CAP uudistuu, jolloin: - rahoitus pidetään vähintään nykytasolla - parannetaan viljelijöiden neuvotteluasemia markkinoilla - tarvitaan uusia markkinamekanismeja pehmentämään voimakkaita hinnanmuutoksia - tilatukeen joustavuutta: jäsenmaille enemmän päätäntävaltaa tilatukeen sidotuista tukimuodoista ja määristä - koko Suomi LFA-aluetta, tuki säilyy nykymuodossaan mutta ylärajaa nostetaan

4 CAP-uudistus: tavoitteemme (jatkoa) - eläinten hyvinvointituki: lähtökohta EU:n minimilainsäädäntö, lisää joustoa (vrt. ymp.tuki) - investointitukiin kansallista päätäntävaltaa - ympäristötukeen lisää joustavuutta: a) vapautta jäsenmaille päättää omista ohjelmistaan ja toimenpiteistä b) mahdollisuus maksaa ympäristöhyötyjen perusteella c) luovutaan hehtaarikohtaisesta maksimituesta d) lisää joustavuutta toimenpiteiden vaihtomahdollisuuksiin ohjelman houkuttelevuus!

5 Ympäristötuen kehittämisen esteitä 1. Suomen mahdollisuuksia kehittää ympäristötukea nykyistä toimivammaksi rajoitetaan monin osin EU:n lainsäädännöllä ja komission halulla yksityiskohtaisesti kontrolloida jäsenmaiden kaikkia toimia. 2. tukijärjestelmälle asetetut toivomukset ovat joiltain osin ristiriidassa (esim. viljelijä / kuluttaja). 3. käytettävissä olevan rahoituksen riittämättömyys (esim. tuen ulkopuolella olevat pellot) 4. ristiriidattoman tutkimustiedon puute (esim. miten tietty toimenpide pitkällä aikavälillä vaikuttaa yksittäisen tilan pellolla, toimenpiteen toteutettavuus)

6 Yhteenveto EU:ssa rahoitus maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen on syytä pitää kokonaisuudessaan vähintään nykytasolla. Maaseudun kehittämisohjelmissa jäsenvaltioille on annettava laaja toimivalta määritellä toimenpiteet omien tarpeidensa ja erityisten olosuhteidensa perusteella. Maatalouden ympäristötukijärjestelmä on säilytettävä, sitä pitää edelleen kehittää ja kohdentaa tarkemmin. Ympäristötuen on oltava taloudellisesti kannustava, jotta sen vaikutukset ovat tehokkaita.

7 Nykyisessä rakenteessa HYVÄÄ 1. kattavuus on hyvä (viljelijöitten sitoutuneisuus on korkea, perus-, lisä- ja erityistoimenpiteet), kaikilla mahdollisuus ainakin perustukeen 2. pitkät sopimukset, erityisesti koskien perustukea 3. erityisympäristötuki kohdentuu tarkasti, enemmän transaktiota tarvitaan. 4. ympäristövaikutukset ovat hyviä, mm. pohjavesien suojelu

8 Nykyisessä rakenteessa HUONOA 1. vaikeaselkoiset ehdot 2. erityistukisopimusten byrokraattisuus 3. ei aidosti vapaaehtoinen 4. lohkokohtainen kirjanpito on joustamaton

9 Uusia ehdotuksia rakenteeseen: 1. joustavuus: voi valita täsmätoimenpiteitä, muuttaa tai lopettaa toimenpiteen kesken kauden 2. alueellinen ja toimenpiteiden kohdentaminen on hyvä lisä (vaatii hyvät kriteerit ja rahaa) 3. kaikki pellot tuen piiriin

10 Nykyisessä toimenpiteissä HYVÄÄ 1. laaja toimenpidekokonaisuus periaatteessa hyvä 2. monihyötyiset toimenpiteet: pientareet, suojakaistat, luonnonhoitopellot, viherlannoitus jne. 3. lannan vastaanoton tuki oli hyvä

11 Nykyisissä toimenpiteissä HUONOA 1. näennäishyöty: ympäristöhyöty voidaan saada näyttämään paperilla hyvältä (esim. ravinnetaselaskelma) 2. pitkäjänteisyys puuttuu 3. inhimillisiä erehdyksiä / ilmeisiä virheitä sanktioidaan => tarkastuksia kehitettävä siten, että niissä olisi väljyyttä pienille virheille

12 Uusia ehdotuksia toimenpiteisiin: 1. lannan käytön tehostaminen 2. maan kasvukunnosta huolehtiminen (kalkitus, salaojitus jne.) 3. typpilannoituksen jakaminen (viljatilat) 4. erityistoimenpiteet happamille sulfaattimaille? 5. kasvipeitteisyyden lisääminen tms. kasvukauden ulkopuolella tehtävät toimenpiteet, myös C-alueelle 6. Koko lohkon voi ilmoittaa suojakaistaksi/-vyöhykkeeksi, jos kyseessä pieni pinta-ala

13 Yleistä: Jos/kun kilpailutukseen mennään, on ympäristötuessa pidettävä eikilpailutettu perusosuus, joka takaa ympäristötuen kattavuuden (osallistumisprosentti ja tietyt perustoimenpiteet). Kilpailutus puitesopimuksen pohjalta: maksu toteutuneen työn perusteella. Alentaa viljelijän riskiä (pitkaäaikais-/5-vuotissopimusten epävarmuus poistuu). Pitkäaikaisista sopimuksista korkeampi korvaus (vrt. sijoittamisen riskit).