Iittalan yhtenäiskoulu: TOIMINTA- JA KEHITTÄMISSUUNNITELMAN KÄSITTELY Opettajien kokouksessa: 5.9.2013 Oppilaskunnan kokouksessa: 5.9.



Samankaltaiset tiedostot
Koulun työaika lukuvuonna

Koulu: Iittalan yhtenäiskoulu TOIMINTA- JA KEHITTÄMISSUUNNITELMAN KÄSITELY. Opettajien kokouksessa: Oppilaskunnan kokouksessa: 17.9.

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu

OPPIMISEN ARVIOINTI. Perusopetuksen opetussuunnitelman päivitys 2017

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu

Kalkkisten koulu

OPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

OPPIMISEN ARVIOINTI. Perusopetuksen opetussuunnitelman päivitys

Lukuvuoden painopistealueet: Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, kulttuurinen osaaminen ja vuorovaikutustaidot

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle Koulu

OPS Minna Lintonen OPS

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

PARKANON YHTENÄISKOULU

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen

Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle Koulu

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

VESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla

TERVETULOA! Tulevien 7. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu

SUOMUSSALMEN KUNTA Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE

OPPILASKUNTAKANSIO SASTAMALAN KAUPUNKI

Munkkiniemen ala-aste

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

Nivelvaiheet. Johanna Wahlman Pontuksen päiväkotikoulu, Lappeenranta

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

Kiusaamisen vastainen toiminta Kasavuoren koulussa lukuvuonna

Yhteenveto koulujen työsuunnitelmista lv

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Tutustumisilta 6.luokkalaisten huoltajille ja nuorille

Liikkuva koulu tilannekatsaus sekä oppilaan osallisuus. Janne Kulmala, Mittauskoordinaattori

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS

Muonion kunta Sivistystoimi AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Toivalan koulun opetussuunnitelma

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta /47

Opetushenkilöstö Punkaharju

Kempeleen kunta Liite 1

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Koulu. Hyrylän yläaste. Hyökkälän koulu. Jokelan yläaste. Kellokosken koulu. Kirkonkylän koulu. Klemetskogin koulu. Kolsan koulu.

Vastausten määrä: 87 Tulostettu :39:44

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista?

Lukuvuosisuunnitelmaa ohjaava säädöspohja ja lukuvuosisuunnitelman käsittely

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Vantaan alakoulujen Oppimisen arvioinnin toteuttaminen Wilmassa

Opetussuunnitelma uudistui- mikä muuttuu?

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laadun huoltajakysely Kasvatus- ja sivistystoimi Opetuspalvelut

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio

Vuosisuunnitelma. Opettajat. Toiminta-ajatus / keskeiset tavoitteet. Koulun perustiedot. Oppilasmäärä luokittain. Tuntikehys.

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/ Lukuvuosi _ R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7

KIRKONKYLÄN KOULU Tuusulantie Tuusula

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Koulutulokkaiden huoltajien tiedotustilaisuus

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2018

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KÄSIKIRJA

Vertaisauditointi Vantaan perusopetuksessa. Merja Kuokka, perusopetuksen aluepäällikkö

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin.

HÄMEENKYRÖN KUNNAN ESIOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA ALKAEN

Huoltajapalautekysely_suruen (2012) Iivisniemen koulu k

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Tiedotustilaisuus koulutulokkaiden vanhemmille keskiviikkona Aineisto osoitteessa:

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA

LUOKKATUNNIT OPS YLÄKOULUN NÄKÖKULMASTA

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa Ikaalinen

Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022

Vuosaaren koulujen yhdistyminen

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI

Naistenmatkan koulun toimintakulttuuri ja oppimisympäristöt

PYHTÄÄN KUNTA AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODELLE

Vinkkejä vanhempainiltoihin ja vanhempien osallisuuteen

Perusopetuksen laadun huoltajakysely 2014

Koulun ulkopuolella annettavan opetuksen opetussuunnitelmalliset ja sosiaaliset tavoitteet

Palvelualueiden palvelulupausten koonnit valmis / / TiK. Kuva 4

koulun nimi Valmistava opetus

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA

Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v ja v Jouni Kurkela Sivistysjohtaja

I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa. Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Sari Muhonen

Transkriptio:

Iittalan yhtenäiskoulu: TOIMINTA- JA KEHITTÄMISSUUNNITELMAN KÄSITTELY Opettajien kokouksessa: 5.9.2013 Oppilaskunnan kokouksessa: 5.9.2013 Vanhempainyhdistyksen kokouksessa: 10.9.2013 Koulun työaika lukuvuonna 2013-14 LUKUVUOSI 2013 2014 Syyslukukausi 2013 (90 työpäivää) 12.8.2013 (ma) koulu alkaa 14. 20.10.2013 (ma-su, vko 42) syysloma 21.12.2013 (la) viimeinen koulupäivä 22.12.2013 1.1.2014 (su-ke) joulun ajan vapaa Kevätlukukausi 2014 (97 työpäivää) 2.1.2014 (to) koulu alkaa 24.2. 2.3.2014 (ma-su, vko 9) talviloma 18. 21.4.2014 (pe-ma) pääsiäisloma 2.5.2014 (pe) vapun jälkeinen vapaapäivä 31.5.2014 (la) lukuvuosi päättyy

1. KOULUN KEHITTÄMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Koulumme toiminta-ajatus: Ilolla yhdessä kasvaen yhdessä täysin sydämin Iittalan yhtenäiskoulu on vuosiluokkien 1.-9. yhtenäinen peruskoulu. Alkuopetusluokat sijaitsevat uudisrakennuksen yläkerrassa. Uuden osan alakerrassa toimii pienryhmäopetussolu. Yleisopetuksen 3.- 6. luokat sijaitsevat vanhan osan kahdessa ylimmässä kerroksessa. 7.-9. luokat työskentelevät aineluokissa vanhan osan kahdessa alimmassa kerroksessa. Iittalan yhtenäiskoulu on aito yhtenäiskoulu. Koululla on luokan- ja aineopettajien yhteinen opettajainhuone ja yhteiset työryhmät. Jonkin verran opetetaan ristiin niin, että luokanopettajia opettaa yläkoulun tunteja ja aineopettajia alakoulun. Koska koulu on kooltaan hyvin sopiva, aineopettajat pystyvät tutustumaan oppilaisiin jo alakoulun aikana ja luokanopettajat seuraavat oppilaita vielä yläkoulussa. Kalvolan alueen lapset ja nuoret saavat päivähoitoa ja opetusta moderneissa, uusissa tiloissa. Syksystä 2013 koulun vieressä aloitti toimintansa Iittalan varhaiskasvatuskeskus. Pyrimme toimimaan yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja muiden lasten ja nuorten parissa työskentelevien tahojen kanssa. Hämeenlinnan kaupungissa lasten ja nuorten palvelut kuuluvat samaan palvelualueeseen 1.1.2014 lähtien. 1.1. Koulun kehittämissuunnitelma ARVOT: Keväällä 2013 pohdimme koulumme toimintaa ohjaavia arvoja ja kokosimme yhteiseksi arvopohjaksi seuraavat asiat: Ilo motivaatio, huumori, positiivisuus, toisen huomioiminen ja kunnioitus sekä reiluus Yhdessä yhteisöllisyys, vastuullisuus, kestävä kehitys, ekologisuus, inhimillisyys, tasa-arvo, me-henki, yhteinen toimintakulttuuri, suvaitsevaisuus Kasvaen kuunteleminen, luovuus, rohkeus, ammattitaitoinen henkilökuntamme haluaa vahvistaa lapsen ja nuoren kasvuprosessia sekä antaa laadukasta ja monipuolista perusopetusta viihtyisissä tiloissa. VISIO: Iittalan yhtenäiskoulu on yhteisöllinen koulu, jossa tuetaan niin oppilaita kuin myös työtovereita kannustavasti ja positiivisesti. Koulumme on turvallinen koulu, jossa on ammattitaitoinen henkilöstö ja ajanmukaiset opetusvälineet. Toimimme lapsiystävällisesti kasvatuskumppanuuden, myönteisyyden ja asiakaslähtöisyyden hengessä. Tavoitteena on hyvinvoiva lapsi ja nuori Kalvolassa.

Me olemme tällainen koulu: - kehittyvä, arjen käytänteitä ja rutiineja vahvistanut sekä edelleen niitä vahvistava, kolmiportaista tukea sisäänajava, keskusteleva, kuunteleva, hyvin varusteltu, yhteisöllinen, turvallinen, aktiivisesti liikkuva, kouluttautuva, positiivinen ilmapiiri Seuraavien vuosien aikana koulussamme: - kolmiportainen tuki on hallussa ja oppilaat saavat varhaista tukea - oppilaat kantavat vastuunsa koululaisina; työnteko, opiskelutaidot, toiminnanohjaustaidot, hyvät tavat/käyttäytyminen, sosiaaliset taidot - kokoukset sujuvat kasvatuskumppanuuden hengessä, oppilas on keskiössä ja mukana kokouksissa - vahvistetaan psyykkisesti oireilevien lasten ja nuorten kohtaamiseen liittyviä valmiuksia - osallistutaan laajasti matematiikan koulutuksiin, oppilaiden tukemiseen liittyviin ja restoratiivisiin koulutuksiin sekä Kasku- ja ICT-koulutuksiin, teemme kansainvälistä yhteistyötä ja olemme mukana Suomen yhtenäiskouluverkostossa (Syve) Millainen koulu me haluamme olla: - oppilasta kokonaisvaltaisesti tukeva, kannustava, myönteinen, yhteisöllinen, yhteistyötä tekevä, kuunteleva, kiitosta antava, ammatillisesti kehittyvä, vahva keskinäinen kollegiaalinen luottamus, hyvät ja lahjaakkaat huomioiva, hyvin ja kohteliaasti käyttäytyvä, hyvinvarusteltu Mitä tavoitteeseen pääseminen edellyttää: - sitoutumista, "oman tontin hoitamista", myönteisyyttä ja hyvää tahtoa, sallivuutta, luottamusta aikuisten kesken, ammatillisuutta, kehittymishalua, keskustelua, rakentavaa kriittisyyttä, kokeilunhalua, uskallusta, yhteistyötä eri tahojen kanssa, rohkeutta puuttua epäkohtiin 2013-2016 tavoitteet: Iittalan yhtenäiskoulu haluaa tarjota opetusta ja tukea oppimista KASVATUSKUMPPANUUDEN hengessä ja sitoutua eheän, tasapainoisen kasvun ja tehokkaan oppimisen tukemiseen yhteistyössä kotien kanssa. Koulumme opetusvälineet ja tilat ovat erinomaisessa kunnossa. Pyrimme päivittämään osaamistamme ja hyödyntämään teknologian mahdollisuuksia oppimisessa ja opettamisessa. Iittalan yhtenäiskoulussa on turvallista opiskella ja tehdä työtä. Jokainen opettaja tiedostaa toiminta-ajatuksen ja toteuttaa sitä työssään. Jokainen oppilas tiedostaa, miksi opiskellaan ja yrittää osaltaan parhaansa. Vanhemmat tiedostavat vastuunsa oppilaan opiskelun tukemisessa ja hyvän elämän edistämisessä. Lukuvuonna 2013-2014 järjestämme joulukuussa Lapsiystävällinen kunta teemapäivän. Muina lukuvuositeemoina ovat kansainvälisyys sekä toiset huomioiva hyvä käyttäytyminen. Hankkeet: KANSAINVÄLISYYS: Koulumme on mukana viiden maan koulujen välisessä Comenius hankkeessa, Northern European stories retold. Hankkeessa mukana olevat maat ovat Saksa, Norja, Englanti, Islanti ja Suomi. Lukuvuonna 2013-2014 vieraillaan Englantiin ja Islantiin. Luvuoden alkajaisiksi saamme japanilaisen vaihto-opettajan Aiko Katayaman kahdeksi viikoksi kouluumme vierailulle. KULTTUURI: SIBoppi -hankkeessa valmistaudumme 2015 Sibeliuksen juhlavuoteen

Lukuvuoden 2014-2015 tavoitteet: SIBoppihanke huipentuu Sibeliuksen juhlavuoteen. Aiheeseen liittyvää kulttuuri- ja taidekasvatusta. Comeniushankkeen Seitsemän veljestä musikaali valmistuu. Comeniusvierailun isännöinti syyskuussa 2014 ja matkat Norjaan ja Saksaan. Kasvatuskumppanuuskoulutuksilla ja restoratiivinen koulu- koulutuksilla henkilökuntamme osaaminen vahvistuu edelleen. Yhteistyö varhaiskasvatuksen ja kasvua tukevien palvelujen kanssa tiivistyy entisestään. Toiminnalliset vanhempainillat (keitaat). Opettajien ICT -taidot päivitetään vuosittain. Lukuvuoden 2015-2016 tavoitteet: Opettajien valmiudet hyödyntää moderneja oppimisympäristöjä hyvällä tasolla. Luokat varusteltu nykyaisin opetusvälinein. Kasvatuskumppanuuden henki näkyy toimivana vuorovaikutuksena kodin ja koulun välillä. Aktiivinen kumppanuus Iittalan kouluvanhempien kanssa. 1.2. Suunnitelma tavoitteiden saavuttamisen etenemisestä, mittaamisesta ja arvioinnista STRATEGIA: Koulumme johtajien tukena on tiimijärjestemlä. Jokaisella tiimillä on oma vastuualueensa (turvallisuus, hyvinvointi/ympäristö, osallisuus, ict, oppilaan tuki). Tiimien toiminta tukee vision toteutumista. Pyrimme lisäämään henkilöstön osaamista uusien opetusteknologisten välineiden käytössä ja oppilaan kohtaamisessa sekä tukemisessa. Oman työn kehittämisessä on tärkeää saada palautetta, jota hyödynnämme työn laadun kehittämistyössä. Näin lisäämme tuottavuutta ja työhyvinvointia. HENKILÖSTÖN KOULUTUTTAUTUMISSUUNNITELMA: Henkilökunta päivittää omaa osaamistaan täydennyskoulutuksien avulla: seuraavien kolmen vuoden aikana huomio on ICT osaamista, turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukevissä koulutuksissa ICT - koulutukset, Kasku-koulutukset, Restoratiivinen koulu -koulutukset sekä kansainvälinen opettajavaihto, SYVE). MITTARIT: Yhteisvalintatulokset Työhyvinvointipalautteen hyödyntäminen (joka kolmas vuosi seuraava kysely 2016) Asikaspalautteen hyödyntäminen (vuosittain) Valtakunnaliset kokeet 6.-9.luokille (vuosittain) Kouluterveyskysely Lukuvuonna 2013-2014 erillinen kysely henkilöstölle ja perheille palvelualueyhdisymisen vaikutuksista alueelle. ARVIOINTI: 1. Oppilaskunnan rehtorin kyselytunti (lukukausittain) 2. Asiakaspalauteilta syyskuussa (vuosittain). Pyrimme yhteistyöhön hankkimalla palautetta työstämme ja käsittelemällä palautteet sekä teemme toimenpidesuunnitelman palautteiden perusteella. 3. Arviointiveso toukokuussa (henkilöstö) (vuosittain)

1.3. Arviointi koulun toiminnasta ja tavoitteiden saavuttamisesta lukuvuotena 2012-13. Lukuvuoden 2012-2013 arviointikohteinamme olivat: 1.Oppilaiden sijoittuminen jatko-opintoihin sekä 2. Työhyvinvointi. Tavoitteenamme on, että jatkossakin kaikki Iittalan yhtenäiskoulun 9.luokkalaiset saavat jatkoopiskelupaikan. Halusimme myös olla työyksikkö, jossa työntekijät viihtyvät ja voivat hyvin. Arviointi: 1. Oppilaiden sijoituminen jatko-opintoihin Iittalan yhtenäiskoulun 9.luokkalaisten sijoittuminen jatko-opintoihin keväällä 2013 oli sataprosenttinen. Kaikki oppilaat saivat opiskelupaikan ensimmäisen haun yhteydessä. Tämä kertoo oppilaanohjauksen toimivuudesta sekä kodin ja koulun saumattomasta yhteistyöstä. 2.Työhyvinvointi: Iittalan yhtenäiskoulu on työyksikkö, jossa työntekijät viihtyvät ja suosittelevat työpaikkaa myös muille. TYöhyvinvointikyselyssä tuloksemme on erinomainen. Työhyvinvoinnin kehittämiskohteet jaksolle 2013-2016 ovat: Perhdyttämisen tehostaminen, työhyvinvointikyselyyn vastanneiden määrä 100%,yhteistyön lisääminen ja työn organisointi kannustusjärjestelmän aktiivisempi käyttö. Säilytettäviä vahvuuksiamme ovat: Esimiehien tuki, työyhteisön hyvä toimivuus ja erinomaiset työskentelyolosuhteet ja välineet. Arviointi lukuvuodesta 2012-2013: Lukuvuonna 2012-2013 Iittalan yhtenäiskoulu oli mukana seuraavissa hankkeissa: KYLÄ KAUPUNGISSA, YHTEISÖLLINEN KOULU, LAATU HANKE, KASVATUSKUMPPANUUS, COMENIUS: The Future is in Your Hands, KIIHDYTIN Syve 2012, KELPO tehostetun ja erityisen tuen hanke. Kylä kaupungissa -hankkeen kautta päädyimme tekemään innovatiivista yhteistyötä alueen eri toimijoiden kautta. Vaikuttavimpina esimerkkeinä yhteistyö alueen ikäihmisten kanssa kummiluokkatoiminnan ja Elämänkaarikahvilan merkeissä. Yhteistyö on eriomainen esimerkki rikastavasta yhteisöstä. Toimijat, niin lapset/nuoret kuin myös ikäihmiset tuntuivat saaneen arkensa hyvinvointia lisääviä elementtejä. Yhteistyömme jatkuu edelleen aktiivisena ikäihmisten kanssa. Comenius -hankkeen kautta luodut kansainväliset verkostot ovat tuoneet monia uusia mielenkiintoisia motivointikeinoja niin kielen opiskeluun kuin myös yhteisen teeman energian säästämiseen. Yhteisöllinen koulu -hankkeen kautta saimme koulumme opettajille mielenkiintoisia koulutuksia. Kolmiportainen tuki on koulumme arkipäivää ja jokainen opettaja tiedostaa vastuunsa oppilaan tuen prosesseissa. Syksyllä 2012 Iittalan koulu oli yhtenä Hämeenlinnan kouluista organisoimassa valtakunnallisen yhtenäiskoulupäivien toteutusta Verkatehtaalla. Lukuvuonna 2012 2013 koulussamme toimi viisi tiimiä: Oppilaan henkisen hyvinvoinnin tiimi, oppilaan fyysisen hyvinvoinnin tiimi, oppilaiden osallisuustiimi, ympäristö- ja kansainvälisyyskasvatuksen tiimi sekä työturvallisuus- ja henkilöstön hyvinvoinnin tiimi. Tiimien

vetäjinä toimivat: Siukku Erola, Mikko Jalava, Merja Rantala, Aulikki Aalto ja Satu Rintala. Tiimien vetäjät kuuluivat myös koulun kehittämisryhmään. Oppilashuoltoryhmän työtä johti rehtori Anne Laatikainen. Oppilashuoltotoryhmä kokoon-tui säännöllisesti torstaisin klo 13 14. Oppilaiden osallisuus näkyi koulutyössä aktiivisena oppilaskuntatoimintana sekä V päivä (Vaikuta älä valita) aloitteiden käsittelyssä. Koulussamme toimi lukuvuonna 2012 2013seuraavat kerhot: Pienten tietsikkakerho, sulkkiskerho, koulun kuorokerho sekä bändikerho. Lisäksi koulumme kouluohjaajat järjestivät loman aikana ns. lomakerhoja. Tämä kerho ei ollut varsinaisesti koulun toimintaa. Lukuvuonna 2012-2013 koulussamme toimi yksi pienopetusryhmä. Ryhmää opetti Lise Lindberg. Iittalan yhtenäiskoulun yhteistyö koulumme vanhempainyhdistyksen kanssa on tuottanut alueen lapsille ja nuorille paljon mukavia tapahtumia. Vanhempainyhdistys on yksi koulumme tärkeimmistä yhteistyökumppaneista. 1.1.2011 voimaan astunut perusopetuslaki toteutuu Iittalan yhtenäiskoulussa hyvin. Koulumme erityistä tukea saavat oppilaat integroituvat aina yleisopetukseen ryhmiin kun se vain on oppilaan itsensä kannalta tarkoituksenmukaista. 1.4. Arviointisuunnitelma lukuvuodelle 2013-14 Arvioinnin tulee perustua palvelusopimuksen painopisteisiin ja opetuspalveluiden tavoitteisiin. Lasten ja nuorten palvelusopimuksen lähtökohtana on LAPSEN HYVÄ PÄIVÄ. Opetuspalvelujen tavoitteena ovat: 1. Tulevaisuuden kehitysyhteisöt 2. Syrjäytymisen ehkäisy (Kaikki saavat päättötodistuksen ja koulutuspaikan 2.asteen koulutuksesta) 3. Tuottavuus (Asiakastyytyväisyyskyselyn keskiarvo taso 4, hyvinvoivat oppilaat, työntekijöiden hyvinvointi parhaassa neljänneksessä, oppimistulokset valtakunnallisissa kokeissa valtakunnallista keskiarvoa paremmat). Iittalan yhtenäiskoulun arviointikohteet lukuvuonna 2013-2014 1.Syrjäytymisen ehkäisy: Päätavoitteena koulupolulla "eskarista ysiin" on, että koulumme kaikki 9.-luokkalaiset saavat päättötodistuksen ja pääsevät jatko-opintoihin haluamalleen alalle. Mittarina ovat päättötodistuksen saaneiden määrä ja yhteisvalintatulokset. - Tähän tavoitteeseen päästään laadukkaalla oppilaan ohjauksella sekä tarjoamalla oppilaillemme viihtyisän ja kannustavan kasvu- ja opiskeluympäristön; He saavat tuntea itsensä hyväksytyiksi ja itsetunnoltaan vahvoiksi. Heillä on myös hyvät valmiudet ja taidot jatko-opintoihin. 2. Tuottavuus: Kolmen palvelualueen yhdistyminen yhdeksi palvelualueeksi. Miten palvelualueiden yhdistyminen on muuttanut alueen perheiden palvelutasoa? Miten varhaiskasvatuksen, koulun ja lasten ja nuorten palvelujen henkilökunta kokee palvelualueyhdistymisen muuttaneen heidän työtään? Mittari: Asiakaspalautekysely sekä kysely henkilöstölle.

2. KOULUN TOIMINTAKULTTUURI 2.1. Hallintorakenteet Koulun johtamis- ja kehittämisorganisaatio Koulun rehtori Anne Laatikainen Vastuualueet: koulun yleisjohtaminen, talousjohtaminen, pedagoginen johtaminen (lukujärjestykset ryhmittely ja yläkoulun lukujärjestykset), henkilöstöhallinto (rekrytointi, VIPS, Populus), oppilashuollon johtaminen, kouluohjaajien koordinointi, kiinteistöasiat. Koulun apulaisrehtori Pasi Aalto Vastuualueet: rehtorin sijaisena toimiminen, koulukuljetusasiat, lukujärjestykset (alakoulu), valvontalistat, oppilasturvallisuus- ja kurinpitoasiat, sijaisjärjestelyt, oppilaan poissa-oloanomusten käsittely Kehittämisryhmä Kokoonpano: rehtori Anne Laatikainen, apulaisrehtori Pasi Aalto, luokanopettaja Aulikki Aalto, lehtori Timo Mäki-Marttunen, luokanopettaja/opo Siukku Erola, lehtori Mikko Jalava, erityisopettaja Merja Rantala. Tehtävät: kehittämisryhmä valmistelee koulun toimintaan liittyviä keskeisiä kehittämiskohteita kehittämisryhmän jäsenet toimivat tiimien puheenjohtajina tuo keskusteluun opettajatiimeiltä tulleita aloitteita ja ehdotuksia linjaa koulun yleisiä kehittämissuuntia, mm. pedagogista kehittämistä valmistelee yhdessä edustamansa opettajatiimin kanssa tehtyjä, koulua koskevia aloitteita osallistuu Hämeenlinnan yhtenäiskoulujen yhteistyöhön Kehittämisryhmä kokoontuu vähintään kerran kuukaudessa Tiimit: Oppilaiden hyvinvointitiimi Aulikki Aalto ICT-ja kansainvälisyyskasvatustiimi Timo Mäki-Marttunen Oppilaiden tuen tiimi Merja Rantala Työturvallisuus- ja työhyvinvointitiimi Mikko Jalava Oppilaiden osallisuus -tiimi: Siukku Erola Tiimit kokoontuvat vähintään kerran kuukaudessa. Oppilaiden osallisuus -tiimi: Tiimiä johtaa Siukku Erola. Tiimin vastuualueina ovat: oppilaskuntatoiminta, oppilaslähtöiset teemapäivät, ikäihmisyhteistyö, yrittäjyyskasvatus, Promu-yhteistyö, SIB-oppi -hankkeesta tiedottaminen ja Askelmattoimintamallin sovelluksena nivelvaiheen Keitaat

Oppilaan tuen tiimi: Tiimiä johtaa Merja Rantala. Tiimin vastuualueet: oppilaiden tukemiseen liittyvät asiat, kolmiportainen tuki, samanaikais- ja yhteisopettajuus, koulupolku "eskarista ysiin" sekä viihtyisä ja kannustava kasvu- ja opiskeluympäristö Oppilaan hyvinvoinnin tiimi: Tiimiä johtaa Aulikki Aalto. Tiimin vastuualueet: kummioppilastoiminta, seurakuntayhteistyö, välituntitoiminta, liikuntapäivät, päivänavaukset. esikouluyhteistyö ICT- ja kansainvälisyyskasvatustiimi: Tiimiä johtaa Timo Mäki-Marttunen. Tiimin vastuualueet: Comenius - yhteistyön mahdollisuuksien esittely ja organisointi, hankkeeseen liittyvät projektit, kasvatuskumppanuus koko koulun toimintamalliksi, opettajien ja oppilaiden ICTtaitojen harjoittelu Turvallisuus- ja työhyvinvointitiimi: Tiimiä johtaa Mikko Jalava. Tiimin vastuualueet: koulun kriisi- ja turvallisuussuunnitelman päivitys, riskien kartoitus yhdessä esimiesten kanssa sekä henkilökunnan työhyvinvointi ja virkistystoiminta Aikataulu: Turvallisuussuunnitelman tarkistus: Opettajain kokous 5.9.2013 Riskienkartoitus: Opettajain kokous 21.11.2013 Pelastautumisharjoitus syyslukukausi ke 2.10.2013 ja kevätlukukausi ti 27.5.2014 KOULUN VUOSIKELLO LUETTAVISSA KOULUN KOTISIVULTA. 2.2. Henkilöstö OSAAMISEN KEHITTÄMINEN: Koulutusten painopisteet: 1. ICT -taitojen kehittäminen (Hämeenlinnan kaupungin omat koulutukset) 2. Kasvatuskumppanuuskoulutukset (2 opettajaa vuosittain) 3. Restoratiivinen koulu koulutukset (2-4 opettajaa vuosittain) 4. Pedagogiset kahvilat 5. Opelix -hankkeen koulutukset Koulutusten jälkeen koulutukseen osallistunut jakaa kokemuksensa muille opettajain kokouksessa ja pedagogisissa iltapäivissä. VESO-koulutukset 2013-2014: 1/2 veso 5.9.2013, 1/2 veso 15.5.2014, Educa tammikuu 2014, Syve 27.-28.9.2013, oma vapaavalintainen klo 15 jälkeen tapahtunut 3h koulutus tai lauantaikoulutus 6h. TYÖHYVINVOINTI JA TYÖSSÄ JAKSAMINEN: Turvallisuus- ja työhyvinvointitiimi kiinnittää huomiota työturvallisuuteen sekä työssä jaksamiseen mm. suunnittelemalla aikataulun turvallisuusasioiden tarkistamiselle sekä virkistystoiminnalle.

VUODEN 2013 TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOSTEN KÄSITTELY: 15.5.2013 yhteisessä arviointivesotilaisuudessa käsittelimme työhyvinvointikyselyn tulokset sekä valitsimme työyksikömme kehittettävät ja säilytettävät kohteet. Kehitettävät kohteemme ovat: 1. Perehdyttäminen, 2. Työhyvinvointikyselyyn vastaamistavoite 100% (nyt 68%), 3. Työnorganisointi ja yhteistyön lisääminen (opettajien yhteistyö nivelvaiheissa), 4. Kannustusjärjestämä aktiivisemmin käyttöön Säilytettävät kohteet: 1. Esimiehien tuki (keke, tiedotus), 2. Yhteisöllisyys (avoin vuorovaikutus, kollegiaalinen tuki), 3. Työolosuhteet -ja välineet (ylläpito, kehittäminen ja arvostaminen) Arvioimme ja seuraamme toimia työhyvinvointisuunnitelmassa olevan aikataulun mukaisesti. HENKILÖSTÖN OSUUS TOIMINTA- JA KEHITTÄMISSUUNNITELMAN LAADINNASSA JA ARVIOINNISSA: Toiminta- ja kehittämissuunnitelma on laadittu yhdessä kehittämisryhmässä, tiimeissä sekä lopuksi täydennetty ja hyväksytty yhteisessä vesotilaisuudessa 5.9.2013 klo 15-18. Toiminta- ja kehittämissuunnitelman toteutuminen arvioidaan 15.5.2014 klo 15-18 arviointivesossa. 2.3. Oppilaat, osallisuus ja vaikuttaminen OPPILAIDEN OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN: Iittalan yhtenäiskou lun oppilaskuntaan kuuluvat kaikki koulun oppilaat. Oppilaskuntatoiminnan tehtävänä on ohjata oppilaat keskinäiseen yhteistyöhön ja parantaa heidän vaikutusmahdollisuuksiaan koulussamme. Tavoitteena on, että oppilaat ottavat vastuuta yhteisten asioiden hoidosta ja siten omalla toiminnallaan lisäävät viihtyvyyttä. Viihtyvyys ja turvallisuus edistävät koulun perustehtävän, oppimisen edistymistä. Oppilaskuntatoiminnan tavoitteena on kehittää sekä oman luokan että eri luokka-asteiden välistä yhteisöllistä toimintakulttuuria ja tukea kaikkien oppilaiden mahdollisuutta osallistua yhteisiä asioita koskevaan keskusteluun. Oppilaskuntatoiminnan avulla on tarkoitus lisätä yhteisöllisyyttä konkreettisina tekoina koulun arjessa esim. teemapäivät, kanttiinitoiminta, Plan-kummilapsen tukeminen Malawissa, päivätyökeräykseen ja Unicef-kävelyyn osallistuminen 27.9.2013. Oppilaat ovat tehneet ideaboksin, johon voi käydä laittamassa aloitteita oppilaskunnan tiedoksi. Osallisuutta koulussamme tukee myös luokkien välinen kummitoiminta. "Vaikuta - älä valita" -teemapäivä pidetään koulussamme kahdeksannen luokan oppilaille 19.2.2014. Päivän tarkoituksena on kertoa nuorille erilaisista vaikuttamiskanavista ja innostaa heitä tekemään aloitteita. Päivän toteutuksesta vastaa osallisuuskoordinaattori Mervi Hiltunen. Oppilaskunnan vuosisuunnitelma lukuvuodeksi 2013-2014 ajankohta toiminta 29.8. oppilaskuntavaalit klo 10.10 5.9. uuden oppilaskunnan hallituksen ensimmäinen kokous: koulun toimintasuunnitelman esitteleminen ja täydentäminen 27.9. UNICEF-kävely 1.-4. luokkalaisilla ja taksvärkkipäivä 5.-9. luokkalaisilla lokakuu Kouluvanhempien ja oppilaskunnan edustajien tapaaminen

10.10. Rehtorien kyselytunti: oppilaat voivat esittää kysymyksiä ja toivomuksia koulun klo 10.10 toiminnan kehittämiseksi 8.11. Nenäpäivä: oppilaskunnan suunnittelemaa ohjelmaa 11.11.-15.11 Tavattoman tärkeät tavat: kummitoimintaa joulukuu pikkujoulu: oppilaskunnan ohjelmaa 11.12. Lapsiystävällinen kunta: UNICEF:n myöntämän tunnustuksen julkistamispäivä tammikuu Oppilaskunnan ja Blue Servicen yhteistyötapaaminen kouluruokailun kehittämiseksi helmikuu Osallisuuskoordinaattori Mervi Hiltunen pitää 8. luokkalaisille V-päivän valmistelutunnit 14.2. Ystävänpäivä: oppilaskunnan suunnittelemaa toimintaa 19.2.2014 Vaikuta - älä valita -päivä: 8. luokkalaisten kohtaaminen kaupungin päättäjien kanssa maaliskuu Kummitoimintapäivä huhtikuu Nuorten huippukokous: oppilaskunnan edustajat osallistuvat Raatihuoneella järjestettävään kokoukseen 30.4. Rehtorien kyselytunti: oppilaat voivat esittää kysymyksiä ja toivomuksia koulun toiminnan kehittämiseksi 30.4. Vappujuhlintaa: oppilaskunta järjestää 15.5. Oppilaskunnan kokous, jossa arvioidaan ja juhlitaan yhdessä kulunutta lukuvuotta klo 10.10 Hukarin nuorisotalolla. Mukana osallisuuskoordinaattori Mervi Hiltunen Oppilaskuntatoiminta organisoidaan koulussamme siten, että oppilaat valitsevat luokaltaan luottamusoppilaan sekä varaluottamusoppilaan. Luottamusoppilaat muodostavat oppilaskunnan hallituksen. Oppilaskunnan hallitus koordinoi ja ideoi toimintaa, käsittelee eri sidosryhmien esille tuomia asioita sekä toteuttaa yhdessä päätettyjä teemapäiviä ja muita aktiviteetteja. Hallitus kokoontuu 3-4 viikon välein. Oppilaskunnan kokouksiin osallistuu ohjaava opettaja ja mahdollisuuksien mukaan osallisuuskoordinaattori Mervi Hiltunen. Iittalan yhtenäiskoulun oppilaskunta tekee tiivistä yhteistyötä Kalvolan nuorten vaikuttajaryhmän (Nuva) kanssa. Nuvaryhmän kanssa suunnitellaan ja toteutetaan yhteisiä projekteja Kalvolan alueella. 29.8.2013 pidetyn luottamusoppilasvaalin perusteella oppilaskuntaa edustavat seuraavat henkilöt. Oppilaskunnan ohjaavina opettajina toimivat Tiina Mäenluoma ja Siukku Erola. Puheenjohtajaksi valitaan yläluokan oppilas. Iittalan yhtenäiskoulun luottamus- ja varaluottamusoppilaat lukuvuonna 2013-2014 luokka / lv, lo : luottamusoppilas, varaluottamusoppilas

1 A Minna Mäkinen: Sara Leppänen, Inka Niemi 1 B Marjukka Lamminpää: Eero Pasanen, Oskari Harviainen 2 A Aulikki Aalto: Eevi Kulju, Vieno Ristimäki 2 B Sonja Otranen: Nea-Liisa Kuusa, Milla Pitkänen 3 A Satu Rintala: Iivari Rikassaari, Niklas Kuosmanen 3 B Pirjo Sillanpaa: Ella Harviainen, Tatu Hallamaa 4 A Sanna Manderbacka: Aada Ilvesmäki, Heta Karrimaa 4 B Markus Aakkula: Karo Ekholm, Elena Leppänen 5 A Pasi Aalto: Oskari Aumo, Lilli Laine 5 B Kalle Manninen: Meri Mustikkamaa, Alise Nappari 6 A Siukku Erola: Tomi Palo, Veeti Rossi 6 B Marko Allen: Niklas Laine; Olivia Rikassaari 7 A Hanna Kökkö: Vertti Hietanen, Emma Kankainen 7 B Ursula Finni, Mikko Jalava: Teemu Hjelt, Ada Pietiläinen 8 A Tiina Mäenluoma: Emma Metsälä, Leevi Palo 8 B Vesa Lehtomäki: Otto Siren, Aleksi Laine 9 A Minna Oksa: Valma Välimäki, Evert Pesonen 9 B Timo Mäki-Marttunen: Pauliina Pietilä, Teemu Sarkanen 6-9 E Lise Lindberg: Henri Ekholm OPPILASARVIOINTI: Oppilasarviointi toteutetaan kahdesti lukuvuoden aikana. Syyslukukauden päättyessä annetaan syyslukukausiarviointi ja keväällä lukuvuoden päättöarviointi. Lisäksi opettajat järjestävät oppilailleen ja heidän huoltajilleen mahdollisuuden arviointikeskusteluun kerran lukuvuoden aikana. Lukukauden puolivälissä opettajat informoivat oppilaita ja heidän kotejaan siihen astisesta opiskelumenestyksestä. Arviointi kohdistetaan oppilaan oppimiseen ja edistymiseen oppimisen eri osa-alueilla. Opettajat pyrkivät antamaan jatkuvaa palautetta oppilaalle. Oppilaan edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan ja peilataan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin. Oppiaineet, aineryhmät ja käyttäytyminen arvioidaan joko sanallisesti, numeroarvosteluna tai näiden yhdistelmänä. Numeroarvosana kuvaa osaamisen tasoa. Sanallisella arvioinnilla voidaan kuvata myös oppilaan edistymistä ja oppimisprosessia. Alkuopetuksessa (1-2 lk) ja luokilla 3-4 käytetään sanallista arviointia. Arvioitavia oppiaineita ovat: äidinkieli ja kirjallisuus, ympäristö- ja luonnontieto, uskonto, matematiikka, musiikki, kuvataide, käsityö ja liikunta. Todistuksen liitetään myös arviointi oppilaan käyttäytymisestä ja työskentelytaidoista. 5-6-luokilla arvioidaan numeerisesti: käyttäytyminen, äidinkieli ja kirjallisuus, A1-kieli, biologia- ja maantieto, fysiikka ja kemia, terveystieto, uskonto, matematiikka, musiikki, kuvataide, käsityö ja liikunta. 5-6-luokilla lisäksi historia sekä fysiikka ja kemia. 7-9-luokilla arvioidaan numeerisesti: käyttäytyminen, äidinkieli ja kirjallisuus, A1-kieli, B1-kieli, biologia- ja maantieto, uskonto, matematiikka, fysiikka ja kemia, terveystieto, historia ja yhteiskuntaoppi, musiikki, kuvataide, käsityö ja liikunta sekä kotitalous. TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Työskentelyn arviointi on osa oppilaan oppimistaitojen arviointia ja sitä peilataan op-

piainekohtaisiin tavoitteisiin. Arvioitavia työskentelyosioita ovat oppilaan taito suunnitella, säädellä ja toteuttaa työtään sekä vastuun kantokykyä ja yhteistyötaitoja. KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINTI Käyttäytymisessä arvioidaan sitä, kuinka oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön sekä noudattaa sääntöjä. Oppilaan käyttäytymisen arviointiin osallistuvat kaikki oppilasta opettavat opettajat. Opetussuunnitelmassa on kriteerit oppilaan käyttäytymisen arviointiin. OPPILAAN ITSEARVIOINTI Iittalan yhtenäiskoulussa oppilaita totutetaan myös itsearviointiin. Itsearvioinnin tarkoituksena on tukea oppilaan itsetuntemuksen kasvua ja opiskelutaitojen kehittymistä. Itsearvioinnin avulla oppilas oppii myös tiedostamaan omaa edistymistään suhteessa oppimistavoitteisiin. HOJKS OPPILAAN ARVIOINTI Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Jos henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on päätetty, että oppilas opiskelee perusopetuksen yleisen opetussuunnitelman mukaisesti, oppilaan suorituksia arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta. Jos HOJKS:ssa on päätetty, että oppilas opiskelee yksilöllisen oppimäärän mukaan yh-dessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan suorituksia HOJKS:ssa määriteltyihin yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Arvosana on merkitty pienellä tähdellä päättötodistukseen. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan arviointi perustuu yleiseen perusopetuksen opetussuunnitelmaan tai yksilöllisiin oppimääriin, sen mukaan mitä oppilaan henkilökohtaisessa opintojen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on päätetty. OPPILAAN ITSEARVIOINTI Iittalan yhtenäiskoulussa toteutetaan myös itsearviointia. Itsearvioinnin tarkoituksena on tukea oppilaan itsetuntemuksen kasvua ja opiskelutaitojen kehittymistä. Itsearvioinnin avulla oppilas oppii myös tiedostamaan omaa edistymistään suhteessa oppimistavoitteisiin Oppilaan koulunkäynnistä ja väliarvioinnista saa tietoa Wilmasta. Wilma tunnukset saat koulumme koulusihteeriltä Riitta Huovilaiselta. 2.4. Kasvatuskumppanuus Kasvatuskumppanuudella tarkoitetaan vanhempien ja koulun henkilöstön tietoista sitoutumista toimimaan yhdessä lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa. Lapselle läheisten aikuisten toimiva yhteistyösuhde, kasvatuskumppanuus, kannattelee lapsen siirtymistä ja elämistä kodin ja koulun kasvuympäristöissä. Kasvatuskumppanuuden tavoitteena on, että henkilöstön ja vanhempien samanarvoiset, mutta sisällöltään osin erilaiset tiedot ja taidot toimia lapsen kanssa yhdistyvät lapsen hyvinvointia kannattelevalla tavalla. Yhteistyön avulla on tarkoitus yhdistää kodin ja koulun kasvuympäristöt kasvatustavoitteiltaan yhdenmukaisiksi laadukkaan ja suunnitelmallisen vastavuoroisen vuorovaikutuksen tuloksena. Yhteisestä kasvatustehtävästä huolimatta ensisijainen kasvatusvastuu ja -oikeus on lapsen vanhemmilla. Kasvatuskumppanuuden tarkoituksena on myös edistää vanhempien keskinäistä yhteistyötä ja tukea sitä kautta vanhemmuutta, sekä kehittää lasten osallisuutta. Koulussa se voi näkyä myös hyvänä henkenä ja yhteisöllisyytenä.

Kumppanuus alkaa tutustumisesta ja syvenee vanhempien ja henkilöstön kohtaamisissa, lapsikohtaisissa keskusteluissa sekä vanhempainilloissa. Iittalan Yhtenäiskoulussa kasvatuskumppanuus-mallin on tarkoitus laajeta koulutusten tuloksena esiopetusyhteistyöstä muillekin luokka-asteille. Kasvatuskumppanuuden peruskiviä ovat kuuleminen, kunnioitus, luottamus ja dialogi. Iittalan yhtenäiskoulussa kasvatuskumppanuus näkyy seuraavissa asioissa: 1. Yhteistyö Iittalan kouluvanhempien kanssa 2. Toiminnalliset vanhempainillat, keitaat, 2.,4., 6., 8., eskareiden ja neljävuotiaiden perheille. Toteutetaan yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja lasten ja nuorten tuen palvelujen kanssa. 3. Arviointikeskustelut lukuvuosittain huoltajienja lapsen kanssa. 4. Asiakaspalauteilta eli koko koulun vanheinilta syksyisin. 5. Luokkakohtaiset vanhempainillat lukuvuosittain. 6. Kouluohjajista osa työskentelee myös IP-ohjaajina. 7. Kalvolan alueen kouluterveydenhoitaja työskentelee myös lastenneuvolassa. 8. Yhteistyö varhaiskasvatuksen kanssa päivittäistä. Vanhempainillat Iittalan koulussa lukuvuonna 2013-2014 27.8.2013 17.30 7.luokkien vanhempainilta Lepaanrannassa 9.9.2013 klo 17.30 1.luokkien vanhempainilta 17.9.2013 klo 18 KOKO KOULUN VANHEMPAINILTA 3.10.2013 2.luokkien toiminnallinen vanhempainilta KEIDAS klo 18 29.10.2013 5. luokkien vanhempainilta klo 18 21.11.2013 8.luokkien toiminnallinen vanhempainilta KEIDAS klo 18 26.11. 2013 9.luokkien yhteisvalintavanhempainilta klo 18 21.1.2014 VALINNAISAINEILTA 7.lk vanhemmille klo 18 30.1.2014 6.luokkien toiminnallinen vanhempainilta KEIDAS klo 18 6.3. 3.luokkien vanhempainilta KIELIVALINNAT klo 18 2.4.2014 4.luokkien toiminnallinen vanhempainilta KEIDAS klo 18 6.5.2014 Tulevien ekojen toiminnallinen vanhenpainilta KEIDAS klo 18 2.5. Koulun toiminnan omaleimaisuus YLEISTÄ Iittalan yhtenäiskoulu on aito yhtenäiskoulu, koko kylän koulu. Lasin ympärille rakentunut omaperäinen taajama mahdollistaa tietynlaisen yhteisöllisyyden. Omaleimaista on myös elämänkaarikahvila ja koulumme henkilökunnan ict-taidot. Luonnon välitön läheisyys mahdollistaa terveen ulkoiluharrastuksen. Iittala on Hämeenlinnan kaupungin Kalvolan alueen keskustaajama. Iittalan yhtenäiskoulu sijaitsee keskellä hämäläistä maalaismaisemaa. Ympärillä on peltoja, järviä ja suuria metsäalueita. Alue on myös historiallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä. Kansaivälisesti tunnettu Iittalan lasitehdas sijaitsee aivan koulun vieressä. Koulun alueella vanhassa puukoulussa on 25 vuoden ajan toiminut naivistisen taiteen suuri kesänäyttely Naivistit Iittalassa. Samalla Lasimäellä toimii myös kirjasto. Merkittävää yhteistyötä koulu tekee esimerkiksi Iittalan kouluvanhemmat ry:n, aktiivisten ikäihmisten, Elämänkaarikahvilan ja Kalvolan seurakunnan kanssa.

Iittalan yhtenäiskoulun vihkiäiset olivat 19.4.2007. Silloin juhlittiin vanhan kivikoulun perusteellista korjausta ja uudisrakennuksen valmistumista, josta lähtien rakennuksessa on ollut erinomaiset ja tarkoituksenmukaiset tilat opiskeluun ja työhön; on ilmaa, tilaa ja valoa. Koulun yhteydessä on kansainväliset mitat täyttävä Iittala-halli, joka tarjoaa mahtavat tilat liikunnan opetukseen. Oppilailla on jopa välituntisin mahdollisuus liikkumiseen hallissa. Muita tavallista harvinaisempia välituntimuotoja ovat pelivälitunti oppimistorilla, välituntikahvila yhteisaulassa eli kouluruokalassa ja 9.-luokkalaisten ysipesä. Koska Iittalan yhtenäiskoulun oppilaat asuvat laajan Kalvolan alueella, on koulukuljetuksilla merkittävä osa koulun arjessa. Lukuvuoden 2013-2014 alussa kuljetusoppilaita oli 76. Toisaalta kuljetushaasteita tulee myös pyrkimyksestä hyödyntää Kanta-Hämeenlinnan tarjoamia mahdollisuuksia. OPPILAAN KOULUPOLKU IITTALAN YHTENÄISKOULUSSA Iittalan yhtenäiskoulun oppilaat saavat kulkea koko peruskoulupolkunsa "eskarista ysiin" samassa pihapiirissä ja samassa kouluyhteisössä. Eskari ja alkuopetusluokat tekevät monenlaista yhteistyötä. Esikoululaiset tutustuvat kouluun mm. yhteisissä ruokailuissa. Me koulumme aikuiset haluamme, että oppilaidemme koulupolku on hyvä ja turvallinen sekä oppimistulokset tavoitteiden mukaiset. Meille on myös tärkeää, että oppilaat voivat fyysisesti ja henkisesti hyvin. Näin varmennamme onnistuneen oppimisen. Jotta tämä toteutuu, olemme koulussamme aloittaneet tietoisen, rakentavan ja kriittisen keskustelun koulupolun hyvään toteutumiseen vaikuttavista tekijöistä. Keskustelun lisäksi kirjaamme vapaasti ko. asioita yhteiseen "koulupolkuplakaattiin" ajatuksella "mikä toimii ja mikä ei". Keskustelun ja kirjaamisen avulla selvitämme opiskelun, realistisen tuloksekkaan koulumenestyksen sekä hyvän fyysisen ja psyykkisen jaksamisen kannalta tuloksellisiksi todetut toimintatavat. Keskitymme myös havaittuihin ja/tai mahdollisiin pulmakohtiin ja toimimme olemassa olevien resurssien puitteissa toisin, jos se oppilaan oppimistulosten kannalta on tärkeää. Koulupolun toteutumiseen vaikuttavien asioiden ja käytänteiden tarkastelussa huomioimme juuri Iittalan yhtenäiskoulun suomat mahdollisuudet. Tässä vaiheessa me Iittalan yhtenäiskoulun aikuiset pidämme yllä myönteistä keskustelua ja havaintojemme kirjaamista. Emme halua unohtaa oppilaiden ja huoltajien kuulemista, mutta toimimme hallitusti askel kerrallaan. YHTEISTYÖ VARHAISKASVATUKSEN JA MUIDEN LASTA TUKEVIEN PALVELUJEN KANSSA Vuoden vaihteessa 2012-2013 Iittalassa käynnistettiin PROMU-hanke, jonka tarkoituksena on tuoda kaikki lasta ja nuorta tukevat palvelut näkyville ja tutuiksi niin kodeille kuin työntekijöille eri toimipisteissä. Viime kevät kului toiminnan käynnistämiseen ja ideoimiseen; mitä halutaan ja miten. Syksyllä 2013 saamme ensimmäisiä konkreettisia tuloksia yhteistyöstä, kun huoltajille ja lapsille yhteiset Keitaat käynnistyvät. Keidas on toiminnallinen vanhempainilta, johon lapsi ja vanhemmat osallistuvat yhdessä. PROMU-hankkeen tiimoilta yhteistyö jatkuu ja toivottavasti arkipäiväistyy eri tahojen kesken. Iittalan yhtenäiskoulu on saanut rinnalleen samalle mäelle Iittalan päiväkodin, jossa toimii myös

kaksi esiopetusryhmää. Esikoululaiset tutustuvat koulun toimintaan eri yhteyksissä esiopetusvuoden aikana ja ekaluokkalaisilla on mahdollisuus vierailla esiopetusryhmissä. Suuri muutos verrattuna aikaisempaan esikoululaisilla on se, että he tulevat päivittäin syömään koululle ja ruokailu tapahtuu yhdessä isompien oppilaiden kanssa. Tavoitteenamme on kehittää yhteistyötä tiiviimmäksi ja toivottavasti tulevaisuudessa esi- ja alkuopetus kulkisivat käsi kädessä lasta yksilönä tukien. Eikä pidä unohtaa myöskään niitä mahdollisuuksia, joita muut luokka-asteet voivat toteuttaa yhteistyössä päiväkotiryhmien kanssa. On valtava rikkaus saada eri-ikäiset nuoret ja lapset lähelle toisiaan. KUMMITOIMINTA: Koulunsa aloittavat ekaluokkalaiset saavat alkusyksystä oman isomman oppilaan turvakseen ja avukseen: viidesluokkalaisista tulee pienten koulukummeja. Yhdessä voidaan kouluvuoden aikana leikkiä välitunneilla, lukea lukuläksyjä, pelailla ym. ohjatusti sekä vapaamuotoisesti. Koulukummit auttavat eka- ja tokaluokkalaisia kummioppilaitaan käytännön asioissa kuten luistinten nauhojen kiinnittämisessä. Yhtenäiskoulumme mahdollistaa koulukummiuden jatkumon neljännelle/kahdeksannelle luokalle asti. Oppilas on ensin neljä vuotta kummioppilaana ja sen jälkeen neljä vuotta koulukummina. Lukuvuoden aikana kummiluokat tekevät yhteistyötä monin eri tavoin. Teemapäivinä toimitaan usein koulukummin kanssa ja koululaisjumalanpalveluksiin osallistutaan kummiluokittain. Koulukummitoiminta tuo turvallisuutta pikkuoppilaalle ja vastuuntuntoa isommalle sekä laajentaa oppilaan toimintaa yli luokkarajojen. VÄLITUNTITOIMINTA Koulussamme on oppilaille tarjolla monipuolista ja virkistävää tekemistä välituntien ajaksi. Virikkeelliset pihat mahdollistavat erilaisten pelien, leikkien toteutuksen ja vaikkapa mäenlaskun. Upeassa liikuntahallissamme lapset voivat vuorollaan liikkua ja pelata käyttäen liikuntavälineistöä. Yhdeksäsluokkalaiset menevät mielellään Ysipesään, jossa he voivat sohvillaan jutustella ja keittää itselleen kahvit. Oppimistorilla on tarjolla erilaisia pelejä. Vuorollaan oppilaat pelaavat lautapelejä tai pelikonsolilla esim. bändipeliä tai jalkapalloa. Lisäksi oppilaskuntamme pyörittää säännöllisesti kahviota, jossa voi käydä kavereiden kanssa jutustelemassa nauttien kioskin antimista. Bändikerholaiset kokoontuvat välituntisin musiikin luokassa harjoittelemassa ohjelmistoaan KANSAINVÄLISYYS: Koulussamme vierailee lukuvuosittain kansainvälisiä ryhmiä. Otamme vieraat aina vastaan ja kerromme koulustamme ja suomalaisesta koulujärjestelmästä. Lukuvuonna 2013-2014 koulussamme vierailee japanilainen vaihto-opiskelija Aiko Katayama 1.-13.9.2013 välisen ajan. Hän kertoo luokille japanilaisesta kulttuurista ja Japanista yleensä. Olemme myös mukana Comeniushankkeessa "Northean European Stories -retold". Hankkeessa mukana olevat maat ovat Norja, Iso.Britannia, Saksa, Islanti ja Suomi. IP-TOIMINTA: Iltapäivätoiminnan koordinaattorina toimii kouluohjaaja Paula Mäenpää - Vuorinen. Iltapäivätoimintaa onjoka arkipäivä klo 12-17. Iltapäiväkerho kokoontuu Hukarilla. Muina ohjaajina kerhossa toiivat kouluohjaajistamme Päivi Raunio ja Merita Virtanen. KERHOTOIMINTA 1. Bändikerho 2. IYK -kuoro

3. Tuunauskerho ja muu kerhotoiminta kehittää monenlaisia kädentaitoja ja sosiaalisia taitoja. 4. Comenius-hankkeessa opitaan käytöstaitoja, kohteliaisuutta ja toista kulttuuria. Comeniushankkeen teemaviikko (muun toiminnan ohella, teemaviikko 46 viikko marraskuun lopulla) koko koululle toimintaa. Nimiehdotus: Aleksis Rock musikaali. 5. Tekniikka ja teknologia -kerho HANKKEET: 1.Comenius -hanke 2013-2015 Northean European Stories -retold. 2. OPEKA (ICT -strategian mukainen työkalu) 3. SIBoppi 2015 4. Valmos-hanke 2.6. Opintoretket ja leirikoulut Opintoretket ja leirikoulut ovat osa Iittalan yhtenäiskoulun toimintaa. Niiden täytyy perustua koulun opetussuunnitelmaan ja ne merkitään toimintasuunnitelmaan. Opintoretkistä laaditaan aina kirjallinen suunnitelma, jossa otetaan huomioon myös riski- ja onnettomuusvaarat. Suunnitelman hyväksyy rehtori. Vaikka opintoretkeen osallistuisi myös vanhempia, on retken kokonaisvastuu valvovilla opettajilla. Opintoretkelle osallistuvien oppilaiden huoltajia informoidaan retken ohjelmasta ja muista yksityiskohdista, kuten varainhankinnasta, kustannuksista, varusteista, matka- ja ruokailujärjestelyistä, aikatauluista, vakuutuksista, vastuunjaosta ja järjestyssäännöistä. Heille annetaan myös valvovien opettajien yhteystiedot. Kouluajan ulkopuolella tapahtuvasta opetuksesta ja yli vuorokauden kestävistä retkistä on vanhemmilta saatava kirjallinen suostumus siitä, että heidän lapsensa voi osallistua retkelle. 5-9-luokilla valvojina retkellä tulee olla molempien sukupuolten edustajia. Valvojia tulisi olla ainakin yksi aikuinen 10 oppilasta kohden. Koulun järjestyssäännöt ovat voimassa myös opintoretkillä ja oppilaiden tulee sitoutua kirjallisesti noudattamaan koulun sääntöjä ja annettuja ohjeita. Mikäli oppilas ei noudata sitoumusta, hänet voidaan valvojan päätöksellä lähettää kotiin huoltajien kustannuksella. Hämeenlinnan kaupungin oppilasvakuutus on voimassa opetussuunnitelman mukaisten opintoretkien ja leirikoulujen aikana. Opintoretkeltä pois jääneille oppilaille järjestetään opetusta normaalin työjärjestyksen mukaisesti koulussa. LUKUVUODEN 2013-2014 OPINTORETKET JA LEIRIKOULUT: 18.-22.11.2013 Comeniusmatka Englantiin Bathiin. Hanna Kökkö, Timo Mäki-Marttunen ja 4 yhdeksäsluokkalaista oppilasta. 5.12.2013 Linnan juhlat 6a, 6b, 6e, Hämeenlinna 31.3.-4.4.2014 Comeniusmatka Islantiin.

Hanna Kökkö ja Minna Oksa sekä 4 yhdeksäsluokkalaista oppilasta. 7.5.2014 8a ja 8.b luokkaretki 14.5.2014 2a ja 2b luokkaretki 14.5.2014 1a ja 1b luokkaretki 14.5.2014 5a ja 5b luokkaretki 20.5.2014 4A+4B luokkaretki 20.5.2014 6-9e luokkaretki 21.5.2014 3a ja 3b luokkaretki 26.5-28.5.2014 9a leirikoulu 26.5-28.5.2014 9b leirikoulu 26.5.-28.5.2014 Leirikoulu 6a, 6b, Kustavi 2.7. Koulun teemapäivät ja tapahtumakalenteri 1. 12.8.2013 klo 9-12 Ensimmäinen koulupäivä 2. 11.9.2013 klo 9-13 LIIKUNTAPÄIVÄ (yleisurheilukilpailu) 3. 27.9.2013 klo 9-13 TAKSVÄRKKIPÄIVÄ (5.-9.luokat) ja UNICEF -kävely (1.-4.luokat) 4. 21.2.2014 klo 9-13 LIIKUNTAPÄIVÄ (talviliikunta-aktiviteetteja) 5. 30.4.2014 klo 9-13 KEVÄTKARNEVAALI 6. 30.5.2014 klo 9-13 PELI-/RETKI-/JUHLAHARJOITUSPÄIVÄ 7. 17.4.2014 klo 9-13 KASVATUSKUMPPANUUDEN PÄIVÄ