Lahden ammattikorkeakoulun PEDAGOGINEN STRATEGIA 2012 2016

Lahden ammattikorkeakoulun PEDAGOGINEN STRATEGIA 2012 2016

Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Oppimisen tavoitteena aito ammatillinen osaaminen eli ammatillinen asiantuntijuus... 5 3. Osaamisperustaiset opetussuunnitelmat... 6 4. Integroiva pedagogiikka osaamisen kehittämisen viitekehyksenä... 7 4.1. Tutkiva ja kehittävä oppiminen integroivan pedagogiikan toteuttamisessa... 8 4.2. Opintojen ja oppimisen ohjaus... 9 4.3. Oppimisympäristöt osaamisen kehittymisen mahdollistajana... 10 5. Oppimisen ja osaamisen arviointi... 11 6. Pedagogisen strategian toteutumisen seuranta... 12 Lähteet... 13 Liitteet... 14 Hyväksyntä Lahden ammattikorkeakoulun hallitus 28.8.2012 78 2

1. Johdanto Lahden ammattikorkeakoulun (LAMK) pedagogisella strategialla edistetään ammattikorkeakoulun visiota olla oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen huippuyksikkö. LAMK on kansainvälisesti arvostettu, itsenäinen ja vastuullinen osaajien kouluttaja, alueellisen kilpailukyvyn rakentaja, työelämän uudistaja ja innovaatioiden kehittäjä. LAMKin vaikuttavuutta lisäävät ammattikorkeakoulupedagogiikan edelläkävijyys, kiinteä ja aktiivinen vuorovaikutus alueen työelämän kanssa, erityisesti projekteissa ja hankkeissa, sekä kansainvälistymisen vahvistaminen. Pedagogisessa strategiassa ilmaistaan oppimiseen ja osaamiseen liittyvät keskeiset linjaukset, joita ovat määrittelyt ammatillisesta asiantuntijuudesta, ammatillisen asiantuntijuuden oppimisesta eli osaamisen kehittymisestä erilaisissa oppimisympäristöissä ja tilanteissa elinikäisen oppimisen turvaamiseksi, ohjauksesta ja oppimisen sekä saavutetun osaamisen arvioinnista. Oppimisprosessissa tarkastellaan ensisijaisesti ammattikorkeakoulun opiskelijoiden oppimista. Oppijoina ovat myös henkilöstö, työelämän edustajat ja muut yhteistyökumppanit. LAMKin muut strategiat tukevat ja tukeutuvat pedagogiseen strategiaan. Pedagoginen strategia pohjautuu LAMKin yhteisiin arvoihin, jotka ovat luottamus, avoimuus, asiakaslähtöisyys, toisen ihmisen arvostaminen ja uudistuminen. Kuvattujen arvojen tavoittelun kautta monialaisesti ja moniammatillisesti verkostoituneen ammattikorkeakoulun asiantuntijayhteisön on mahdollista oppia ja uusiutua jatkuvasti yhdessä. Oppimisen tarkastelu perustuu integroivaan pedagogiikkaan, mikä on yksi LAMKin kolmesta profiilista. Muut ovat käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta ja opiskelijayrittäjyys. (Ks. KUVA 1.) Vaikka LAMKissa on yhteinen oppimisen linja, oppimisprosesseille on tunnusmerkillistä eri alojen omaleimaisuus, mikä näkyy erilaisina pedagogisina ilmentyminä oppimisen arjessa. LAMK lukuina vuonna 2011: Opiskelijamäärä (läsnä olevat) 4 757 LAMK on kansainvälisesti arvostettu, itsenäinen ja vastuullinen osaajien kouluttaja, alueellisen kilpailukyvyn rakentaja, työelämän uudistaja ja innovaatioiden kehittäjä. Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä: 297 Vetovoima 4,8 TK-hankkeissa suoritetut opintopisteet/opiskelija 7,3 Läpäisy % (tutkinnon suorittaminen 5 vuoden aikana) 62 % 3

Yhteiskunnan eheys ja turvallisuus Profiilit FUAS-painoalat Ympäristö ja energiatehokkuus Teknologiaosaaminen ja yrittäjyys LAMK-painoalat Hyvinvoinnin turvaaminen Muotoilu Ympäristö Hyvinvointipalvelujen kehittäminen Integroiva pedagogiikka FUAS: Pedagogisten ratkaisujen kansainvälinen edelläkävijä Käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta FUAS Strategiset tavoitteet LAMK: Strategiset tavoitteet FUAS-tahtotila 2020 Kansainvälisesti arvostettu, laajan metropolialueen kansainvälistä kilpailukykyä vahvistava itsenäisten korkeakoulujen liittouma, joka tarjoaa toimialallaan kaikki metropolialueen elinkeinoelämän ja väestön tarvitsemat korkeakouluopetus-, tutkimus- ja aluekehityspalvelut. LAMK ja FUAS: opiskelijayrittäjyys KUVA 1. LAMKin strategiakartta LAMK toimii osana Helsingin laajan metropolialueen FUAS-liittoumaa (Federation of Universities of Applied Sciences), johon kuuluvat Hämeen ammattikorkeakoulu ja Lahden ammattikorkeakoulu sekä Laurea-ammattikorkeakoulu. FUAS-liittouma profiloituu koulutuksessa työelämäläheisten ja TKI-toimintaan integroituvien pedagogisten ratkaisujen kansainvälisenä edelläkävijänä. Tämä tarkoittaa toimimista soveltavan tutkimuksen, käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan ja opiskelijakeskeisen koulutukseen integroidun TKI-toiminnan moottorina. LAMKin painoaloja ovat muotoilu, ympäristö ja hyvinvointipalvelujen kehittäminen. Ne täydentävät ja tukevat FUASin painoaloja, jotka ovat hyvinvoinnin turvaaminen, ympäristö ja energiatehokkuus, yhteiskunnan turvallisuus ja eheys sekä teknologiaosaaminen ja yrittäjyys. Liittouman pedagogista kehittämistyötä johtaa Koulutuksen strateginen ohjausryhmä. Liittouman jäsenet tukevat toinen toisiaan kehittämisessä. 4

2. Oppimisen tavoitteena aito ammatillinen osaaminen eli ammatillinen asiantuntijuus Ammattikorkeakoulun opiskelija on itsenäinen sekä vastuullinen omasta oppimisestaan ja toimii aktiivisessa vuorovaikutuksessa yhteisönsä kanssa. Opiskelijan osaaminen kuvataan oppimistuloksina eli osaamistavoitteina Eurooppalaisessa tutkintojen viitekehyksessä (European Qualifications Framework, EQF, kts. sivu 13). Siinä ammattikorkeakoulututkinnot sijoitetaan tasolle kuusi ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot tasolle seitsemän. Osaaminen määritetään tietoina, taitoina ja pätevyytenä. (Liite 1.) Kehittyvä ammatillinen asiantuntijuus muodostuu sekä alakohtaisesta osaamisesta eli kompetensseista että kaikilla aloilla tarvittavista yhteisistä kompetensseista (oppimisen taidot, eettinen osaaminen, työyhteisö-, innovaatio- ja kansainvälistymisosaaminen). Yhteiset kompetenssit luovat pohjan asiantuntijuuden kehittymiselle, yhteistyölle ja työelämässä toimimiselle. Yhteiset kompetenssit ammattikorkeakoulututkinnoissa kuvataan liitteessä. (Liite 2.) Yhteisten kompetenssien tärkeys ja painotus vaihtelevat eri koulutusohjelmissa sekä ammattikorkeakoulututkinnoissa että ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa, minkä vuoksi ne integroidaan koulutusohjelmakohtaisiin kompetensseihin sisällöllisten, pedagogisten ja oppimisympäristöihin liittyvien ratkaisujen avulla. Yhteiset kompetenssit ovat samat sekä ammattikorkeakoulututkintoon että ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavissa koulutuksissa, mutta osaamisen tavoitteet kuvataan eri tasoilla eri tavoin. Opettaja on opiskelijan tuki ja toisaalta pedagoginen asiantuntija. Opettajan osaaminen on moniulotteista. Siihen kuuluu oman ammattialan osaamisen lisäksi vahva eettinen osaaminen, rohkea pedagoginen toiminta, kyky toimia moniammatillisen työyhteisön jäsenenä, taito työskennellä organisaation erilaisissa tehtävissä, kehittämisosaaminen ja kyky toimia monikulttuurisissa tilanteissa. (Liite 3.) 5

3. Osaamisperustaiset opetussuunnitelmat Ammattikorkeakoulututkinnoissa opintojen rakenteeseen kuuluvat: perus- ja ammattiopinnot, vapaasti valittavat opinnot, ammattitaitoa edistävä harjoittelu sekä opinnäytetyö (Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 15.5.2003/352). Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluu syventäviä ammattiopintoja, vapaasti valittavia opintoja ja opinnäytetyö (Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista annetun asetuksen muuttamisesta 16.6.2005). Eurooppalaisessa ja kansallisessa (National Qualificatios Framework, NQF, kts. sivu 13) tutkintojen viitekehyksessä on keskeistä tutkintojen tuottama osaaminen, joka määritellään tutkinnoille asetettujen osaamistavoitteiden kautta. Kansallisessa tutkintojen viitekehyksessä kuvataan suomalaisten tutkintojen tuottama erityispätevyysosaaminen eurooppalaisessa yhteistyössä sovituin kriteerein. Viitekehysten tarkoituksena on lisätä tutkintojen vertailtavuutta ja läpinäkyvyyttä, selkiyttää tutkintojärjestelmää, helpottaa koulutusalojen välistä liikkuvuutta ja kannustaa elinikäiseen oppimiseen. LAMKin opetussuunnitelmat noudattavat edellä mainittuja tutkintojen viitekehyksiä. Opetussuunnitelmat luodaan tulevaisuuden ennakointitietoon pohjautuen yhdessä työelämän ja eri asiantuntijoiden kanssa. Opetussuunnitelmat ovat opiskelijalähtöisiä ja osaamisperustaisia. Opetussuunnitelmien rungon muodostavat ammatilliset ja kaikille aloille yhteiset kompetenssit. Opetussuunnitelmat jäsennetään tiettyjä teemoja tai ilmiöitä kuvaavina opintokokonaisuuksina eli moduuleina, jotka muodostuvat opintojaksoista. Tutkintojen edellyttämä osaaminen kuvataan tietoina, taitoina ja kompetensseina. Osaamisperustaiset opetussuunnitelmat mahdollistavat joustavat, uutta teknologiaa hyödyntävät opintopolut ja turvaavat tulevaisuuteen tähtäävät joustavat ammattiprofiilit, joita työelämä odottaa. Opiskelijat toteuttavat opintonsa henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPSin) avulla. Tulevaisuudessa osaamispohjaiset opetussuunnitelmat toimivat kehittäjinä olemassa oleville innovaatioympäristöille ja eurooppalaiselle korkeakoulualueelle. Ennakoitava osaaminen liittyy ammattikorkeakoulujen innovaatio-osaamisen kehittämiseen. Opetussuunnitelmissa ennakoinnilla voidaan ottaa huomioon tulevaisuuden osaamistarpeet. Osaamisperustaiset opetussuunnitelmat mahdollistavat joustavat, uutta teknologiaa hyödyntävät opintopolut ja turvaavat tulevaisuuteen tähtäävät ammattiprofiilit, joita työelämä odottaa. 6

4. Integroiva pedagogiikka osaamisen kehittämisen viitekehyksenä Aidon ammatillisen osaamisen eli ammatillisen asiantuntijuuden rakentumisen taustalla on näkemys erilaisen tiedon integroitumisesta elinikäisen oppimisprosessin aikana. Tällainen tietoperusta erityisesti kehittyvässä ammatillisessa asiantuntijuudessa syntyy: teoreettisesta, käsitteellisestä ja olemassa olevasta tiedosta käytännöllisestä ja kokemuksellisesta tiedosta eli taidoista toiminnan säätelyä koskevasta tiedosta ja taidoista eli itsesäätelystä, joilla tarkoitetaan oppijan kykyä säädellä omaa toimintaa ja oppimistaan niin itsenäisesti kuin ryhmässäkin ja sosiokulttuurisesta tiedosta. Integroiva pedagogiikka näyttäytyy LAMKissa oppimisympäristönä, jossa opetus, ohjaus ja arviointi nivoutuvat yhteen. Oppimisprosessissa pedagogisin keinoin liitetään yhteen alakohtaiset ja yhteiset kompetenssit, perusopinnot ja ammattiopinnot, tutkimus- ja kehittämishankkeet sekä erilaiset projektit opetukseen, teoriatieto käytännön kokemuksiin ja yksilön oppiminen yhteisön oppimiseen. Oppimisympäristöt suunnitellaan niin, että eri alojen ja eri koulutustasojen oppijoilla on mahdollisuus työskennellä moniammatillisesti, kansainvälisesti ja nykytekniikkaa hyödyntäen. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeet toimivat monialaisina oppimisympäristöinä, joissa opiskelija ratkoo aitoja työelämän ongelmia ja verkottuu erilaisten toimijoiden kanssa. Monipuoliset oppimisympäristöt edistävät työelämävalmiuksien kehittymistä. Integroiva pedagogiikka Oppimisen ja osaamisen arviointi Tutkiva ja kehittävä oppiminen Opintojen ja oppimisen ohjaus Kehittyvä ammatillinen asiantuntijuus Oppimisympäristöt osaamisen kehittymisen mahdollistajana 7

4.1. Tutkiva ja kehittävä oppiminen integroivan pedagogiikan toteuttamisessa Oppiminen liitetään yhä enemmän tutkimus- ja kehittämishankkeisiin sekä aitoihin työtilanteisiin. Tutkiva ja kehittävä työote perustuu oivaltamisen iloon, uteliaisuuteen, avoimuuteen ja luovuuteen. Se on edellytys integroivan pedagogiikan onnistumiselle ja luonnollinen osa jokaisen opettajan työtä ja opiskelijan oppimista. Tutkivassa ja kehittävässä työotteessa yhdistyvät vankka tietoperusta ja työelämälähtöiset osaamistavoitteet. Keskeistä on innovatiivisuus, kriittinen ajattelu, kokemuksellisuus, luovuus ja yhteisöllinen uuden tiedon muodostaminen. Erilaisuuden rikkaus: integroiva pedagogiikka tutkiva oppiminen keksivä oppiminen työssä oppiminen oivaltava oppiminen Problem Based Learning Tutkivaa ja kehittävää työotetta tarvitaan yhteistyöhön useiden eri sidosryhmien kanssa. Alueellinen vaikuttaminen toteutetaan yrittäjämäisellä asenteella, usein moniammatillisessa ja monikulttuurisessa toimintaympäristössä. Opetukseen integroidun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tuloksena saavutettu uusi tieto, taito, tuote, palvelu tai toimintatapa on toimeksiantajan hyödynnettävissä. Opiskelija tekee opinnäytetyönsä pääsääntöisesti työelämä- tai hanketoimijan toimeksiantona. Opinnäytetyö kehittää opiskelijan projektiosaamista. Tutkiva ja kehittävä työote on perusta jatkuvalle uuden tiedon, taidon ja hyvien käytänteiden levittämiselle. Opettaja tutkii ja kehittää yhdessä opiskelijan kanssa työelämäosaamista. Opettaja osallistuu konferensseihin Learning by Developing ja tuottaa artikkeleita ja julkaisuja sekä ammatillisiin että tieteellisiin julkaisuihin ja muille foorumeille. Uuden tiedon luomisella voidaankin ratkoa työelämästä nousevia kvalifikaatiovaatimuksia eli uusia osaamistarpeita. Tutkivaan ja kehittävään työotteeseen perustuvat pedagogiset lähestymistavat, ratkaisut ja oppimistehtävät kuvataan eri koulutusohjelmien opetussuunnitelmissa yksityiskohtaisesti. Yhtenä mahdollisena toteutusmuotona voidaan hyödyntää Laureassa kehitettyä Learning by Developing -mallia. 8

4.2. Opintojen ja oppimisen ohjaus Ammatillisen asiantuntijuuden kasvun ohjaus Ammatillista asiantuntijuutta voi oppia erilaisissa tilanteissa ja eri tavoin. Koska ammattikorkeakoulun yhtenä tehtävänä on opiskelijan ammatillisen asiantuntijuuden kasvun tukeminen, käytetään yksilöllisiä ohjauskäytänteitä ja erilaisia ammatillisen kasvun teoreettisia viitekehyksiä (Esim. Benner, Bereiter & Scardamalia, Mentkowski, Ruohotie). Kokonaisvaltaisella ohjauksella edistetään asiantuntijuuteen kasvua sekä ammatti-identiteetin etsimistä ja vahvistumista. Opintojen ja oppimisen ohjaus on pedagogisen ja muun tuen antamista opiskelijoille. Tavoitteena on opiskelutaitojen parantaminen ja opiskelijan hyvinvoinnin tukeminen. Ohjauksella tehostetaan opintoprosesseja ja mahdollistetaan nopea valmistuminen. Ohjaus alkaa opintoihin haettaessa ja kestää opintojen ajan. Ohjaus muuttuu vähitellen uraohjaukseksi opintojen loppuvaiheessa ja alumnitoiminnaksi opiskelijan valmistuttua. Ohjauksella tuetaan opiskelijan kasvua ammatilliseksi asiantuntijaksi, hänen työuransa hahmottumista opintojen aikana monin eri tavoin ja elinikäistä oppimista. Ohjausprosessissa tuetaan erilaisia oppijoita. Ohjaus yhteistyötä Koulutuskeskus Salpauksen kanssa syvennetään. Opintopolun ohjaus Ohjausprosessi jäsennetään neljän osaprosessin kautta, jotka ovat: 1) Perehdyttäminen ja ryhmäyttäminen, joiden tavoitteena on antaa välineitä toimia uudessa oppimisympäristössä ja saada yhteisön tukea oppimiseen. 2) HOPSin laatiminen, jossa opintoja henkilökohtaistamalla opiskelija motivoituu tavoitteelliseen ja vastuulliseen opiskeluun aiemmin opittua hyödyntämällä ja uutta oppimalla. 3) Opintojen eteneminen, joka tähtää tutkinnon suorittamiseen määräajassa. 4) Valmistuminen, jolloin tavoitteina ovat oman asiantuntemuksen tason ja vahvuuksien tunnistaminen, työelämään siirtymisen sujuvoittaminen ja oman työuran hahmottaminen. Ohjausta toteutetaan mm. tutortoiminnan avulla. Tutoroinnilla ymmärretään opettajan ja opiskelijan välistä yhteistyötä, jonka avulla edistetään oppimista ja opiskelijan itsenäistä oppimisprosessin hallintaa sekä oppimisyhteisöön integroitumista. Lahden ammattikorkeakoulussa toteutetaan sekä opettaja- että opiskelijatutorointia eli vertaistutorointia. Lisäksi ohjaukseen osallistuu koko henkilökunta kukin omalla, kehittyvällä asiantuntemuksellaan. 9

4.3. Oppimisympäristöt osaamisen kehittymisen mahdollistajana Oppimisympäristö on paikka, tila, yhteisö tai toimintakäytäntö (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja virtuaalinen), jonka tarkoituksena on edistää oppimista ja mahdollistaa elinikäinen oppiminen. Oppimiseen sisältyy erilaisia työtapoja, jotka tukevat opiskelijan ammatillisen asiantuntijuuden kasvua. Tällaisessa opiskelussa käytäntö ja teoria yhdistyvät. LAMKin oppimisympäristö perustuu yhteisölliseen, aikaan ja paikaan sitoutumattomaan toimintaan, missä edistetään oppijan itseohjautuvuutta ja oman oppimisprosessin omistajuutta. Opiskelussa käytetään monipuolisia ja innovatiivisia työmuotoja, jotka tukevat opiskelijan yksilöllistä oppimisprosessia. Opiskelija osallistuu itse aktiivisesti oppimisympäristön kehittämiseen yhdessä opettajien ja toisten opiskelijoiden kanssa. Uusissa, monimuotoisissa oppimisympäristöissä opiskelu vaatii myös opiskelijoilta uusia tapoja toimia. Tässä heitä tukevat ja ohjaavat opettajat, toiset opiskelijat sekä käytettävät menetelmät. Oppimisympäristöt vaihtelevat alakohtaisesti ja ne huomioivat erilaiset oppijat ja erilaiset tavat oppia. Tulevaisuuden tavoitteena on luoda oppimisympäristöjä, joissa mahdollistuu monialaisten ja työelämälähtöisten hankkeiden toteuttaminen. Oppilaitoksen tarjoamat erilaiset oppimisen työkalut ovat joustavasti integroitavissa opiskelijoiden sekä työelämän laitteisiin ja ympäristöihin. Oppimisympäristö mahdollistaa elinikäisen oppimisen. Oppiminen on oppilaitosrajoista ja ajasta riippumatonta. Näin opiskelija työskentelee yhtäältä aidoissa työelämän tilanteissa ja toisaalta virtuaalisissa ympäristöissä. Tällaiset toimintatavat mahdollistavat myös työelämän joustavan tulon osaksi oppimisympäristöä. Tällainen toimintaympäristö synnyttää ja ylläpitää toimijoissa uteliaisuutta ja oppimisen iloa. Tämän ilon opiskelija vie mukanaan työelämään. LAMKissa hyödynnetään myös Tuoterenkaan tuotantolaitoksia ja tehtaita. Niissä eri alojen opiskelijat kehittävät tuotantoon ja työhönvalmennukseen liittyviä toimintoja. 10

5. Oppimisen ja osaamisen arviointi Arviointi ohjaa opiskelijaa tavoitteelliseen ja elinikäiseen oppimiseen. Arvioinnilla tuetaan opiskelijan ammatillisen asiantuntijuuden kasvun prosessia. Arviointi perustuu osaamisperustaiseen arviointiin, jolloin opiskelijan osaamista arvioidaan suhteessa opintojakson tavoitteisiin ja arviointikriteereihin, jotka on kuvattu opetussuunnitelmassa. Arviointimenetelmät valitaan siten, että niiden avulla voidaan mahdollisimman hyvin toteuttaa osaamisen arviointia. Arvioinnin tulee olla oikeudenmukaista, monipuolista, luotettavaa ja läpinäkyvää. Arvioinnissa hyödynnetään opiskelijoiden tekemiä itse- ja vertaisarviointeja sekä työelämän edustajan arvioita. Opiskelijalla on mahdollisuus myös aiemmin tai muualla hankitun osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen (AHOT). Opiskelijan on tärkeää saada opiskelun aikana ohjaavaa palautetta omasta kehittymisestään ja osaamisestaan. Arvioinnin tulee olla kannustavaa ja motivoivaa ja haastaa opiskelijaa asettamaan omalle oppimiselleen tavoitteita. Arvioinnin avulla opiskelija voi seurata oman osaamisensa kehittymistä suhteessa ammatin asettamiin kompetenssivaatimuksiin sekä eurooppalaiseen (EQF) ja kansalliseen (NQF) osaamisen viitekehykseen. Opiskelija oppii sekä oman oppimisen että toisen oppimisen arviointia. Korkeakoulumaiset näytöt ovat osa arviointitoimintaa tulevaisuuden korkeakouluissa. Arvioinnin tulee olla oikeudenmukaista, monipuolista, luotettavaa ja läpinäkyvää. 11

6. Pedagogisen strategian toteutumisen seuranta Pedagogisen strategian toteutumista seurataan osana Lahden ammattikorkeakoulun strategian seurantaa. LAMKin strategiassa on määritelty keskeisimmät opetuksen ja osaamisen kehittämisen tavoitteet ja mittarit. Pedagogisen strategian pohjalta laaditaan oma toimintasuunnitelma, jossa konkretisoidaan vuosittaiset kehittämistoimenpiteet. Pedagogisen strategian toteutumista seurataan erilaisten arviointien avulla. Näitä arviointeja ovat mm. opintojaksopalautteet, opetussuunnitelmien ja koulutusalojen/ yksiköiden itsearvioinnit sekä eri alojen pedagogiset katselmukset osana vuosisuunnitteluprosessia. LAMK-tasolla järjestetään vuosittain arviointi- ja kehittämisfoorumeita strategisesti tärkeistä teemoista. Valmistuneiden opiskelijoiden palautetta kerätään sijoittumisseurannan (vuosi valmistumisesta) ja uraseurannan (5 vuotta valmistumisesta) avulla. FUASin yhteisiä opetuksen arviointeja ovat koulutuksen laatupalaute, oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen palaute ja vuonna 2012 toteutettu opetussuunnitelmien kansainvälinen arviointi, Curriculum Review. Tulosten perusteella määritellään kehittämiskohteet, toimenpiteet ja mahdolliset seurantaarvioinnit. Lisäksi suunnitteilla on FUASin yhteinen opiskelijoiden hyvinvointikysely. Tämä strategiakausi päättyy Korkeakoulujen arviointineuvoston toteuttamaan FUAS-tason kansainväliseen laatujärjestelmän auditointiin vuonna 2016. Pedagogisen strategian toteutumista seurataan erilaisten arviointien avulla. 12

Kirjallisuutta Ammattikorkeakoululaki 9.5.2003/351. Ammattikorkeakoulut Bolognan tiellä. ARENE 2007. Helsinki: Edita. Auvinen, P., Heikkilä, J., Ilola, H., Kallioinen, O., Luopajärvi, T. Raij, K. & Roslöf, J. 2010. Suositus tutkintojen kansallisen viitekehyksen (NQF) ja tutkintojen yhteisten kompetenssien soveltamisesta ammattikorkeakouluissa. ARENE, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto. Barab, S. & Duffy, T. 2000. From practice fields to communities of practice. In D. Jonassen & S. Land (eds.) Theoretical foundations of learning environments. London: Lawrence Erlbaum, 25 55. Bonk, C. J. & Kim, K. - J. 2004. Future Directions of Blended Learning in Higher Education and Workplace Learning Settings. http://www.publicationshare.com/ c083_bonk_future.pdf Kalima, R. 2011. Opintojen pitkittyminen ja keskeyttäminen ammattikorkeakoulussa. Helsinki: Oikeusjulkaisut SOJ. Kallioinen, O. 2007. (toim.) The competence-based curriculum at Laurea. Laurea publications: B25. Katajamäki, E. 2010. Moniammatillisuuden oppiminen. Tapaustutkimus ammattikorkea-koulun sosiaali- ja terveysalalta. Acta Universitatis Tamperensis 1537 ja Acta Electronica Universitatis Tamperensis 980. Tampere: Tampereen yliopistopaino. Keurulainen, H. 2006. Opettajan osaaminen opettajankoulutuksen suunnittelun lähtökohtana. Teoksessa A-R. Nummenmaa ja J. Välijärvi (toim.) Opettajan työ ja oppiminen. Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos. Laki ammattikorkeakoululain muuttamisesta 10.5.2005/411. Millaista on työ tulevaisuuden Suomessa? Loppuraportti. Elinkeinoelämän keskusliitto 2011. http:// ek.multiedition.fi/oivallus/fi/ Scardamalia, M. & Bereiter, C. 2006. Knowledge building: theory, pedagogy and technology. www.http://ikit.org/ fulltext/2006_kbtheory.pdf Smith, M. K. 2005. Competence and competency. http:// www.infed.org./biblio/bcomp.htm Tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:24. Helsinki: Yliopistopaino. http://www.minedu. fi/export/sites/default/opm/julkaisut/2009/liitteet/ tr24.pdf?lang=fi The European Qualifications Framework for Lifelong Learning. http://www.minedu.fi/export/sites/default/ OPM/Koulutus/artikkelit/ammatillisen_koulutuksen_ koeoepenhamina-prosessi/eqfsuositusehdotus.pdf Tynjälä, P. 2007. Integratiivinen pedagogiikka osaamisen kehittämisessä. Teoksessa H. Kotila, A. Mutanen & V. M. Volanen (toim.) Taidon tieto. Helsinki: EDITA, 11 45. Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 15.5.2003/352. Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista annetun asetuksen muuttamisesta 16.6.2005. 13

Liite 1 Ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen yleiset tavoitteet Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen yleisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle: 1) laaja-alaiset käytännölliset perustiedot ja -taidot sekä niiden teoreettiset perusteet asianomaisen alan asiantuntijatehtävissä toimimista varten; 2) edellytykset alan kehityksen seuraamiseen ja edistämiseen; 3) valmiudet jatkuvaan koulutukseen; 4) riittävä viestintä- ja kielitaito; 5) sekä asianomaisen alan kansainvälisen toiminnan edellyttämät valmiudet. Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 15.5.2003/352. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen yleisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle: 1) työelämän kehittämisen edellyttämät laajat ja syvälliset tiedot asianomaiselta alalta sekä tarvittavat teoreettiset tiedot asianomaisen alan vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä toimimista varten; 2) syvällinen kuva asianomaisesta alasta, asemasta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä valmius asianomaisen alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehityksen seuraamiseen ja erittelyyn; 3) valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon kehittämiseen; 4) työelämässä vaadittava hyvä viestintä- ja kielitaito; sekä 5) kansainvälisen vuorovaikutuksen ja ammatillisen toiminnan edellyttämät valmiudet. Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista annetun asetuksen muuttamisesta 16.6.2005. 14

Liite 2 Arene ry:n suositus ammattikorkeakoulututkintojen yhteisiksi kompetensseiksi Oppimisen taidot Eettinen osaaminen Työyhteisö-osaaminen Osaamisen kuvaus, ammattikorkeakoulututkinto (taso 6) - osaa arvioida ja kehittää osaamistaan ja oppimistapojaan - osaa hankkia, käsitellä ja arvioida tietoa kriittisesti - kykenee ottamaan vastuuta ryhmän oppimisesta ja opitun jakamisesta - kykenee ottamaan vastuun omasta toiminnastaan ja sen seurauksista - osaa toimia alansa ammattieettisten periaatteiden mukaisesti - osaa ottaa erilaiset toimijat huomioon työskentelyssään - osaa soveltaa tasa-arvoisuuden periaatteita - osaa soveltaa kestävän kehityksen periaatteita - kykenee vaikuttamaan yhteiskunnallisesti osaamistaan hyödyntäen ja eettisiin arvoihin perustuen - osaa toimia työyhteisön jäsenenä ja edistää yhteisön hyvinvointia - osaa toimia työelämän viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa - osaa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa oman alansa tehtävissä - kykenee luomaan henkilökohtaisia työelämäyhteyksiä ja toimimaan verkostoissa - osaa tehdä päätöksiä ennakoimattomissa tilanteissa - kykenee työn johtamiseen ja itsenäiseen työskentelyyn asiantuntijatehtävissä - omaa valmiuksia yrittäjyyteen Osaamisen kuvaus, ylempi ammattikorkeakoulututkinto (taso 7) - osaa monipuolisesti ja tavoitteellisesti arvioida ja kehittää asiantuntijuuttaan - osaa hankkia, käsitellä, tuottaa ja arvioida tietoa kriittisesti ja eri alojen näkökulmista - kykenee ottamaan vastuuta yhteisön tavoitteellisesta oppimisesta - kykenee ottamaan vastuuta yhteisön toiminnasta ja sen seurauksista - osaa soveltaa alansa ammattieettisiä periaatteita asiantuntijana ja työelämän kehittäjänä - osaa tehdä ratkaisuja ottaen huomioon yksilön ja yhteisön näkökulmat - osaa edistää tasa-arvoisuuden periaatteiden toteutumista työyhteisössä - osaa edistää kestävän kehityksen periaatteiden ja yhteiskuntavastuun toteutumista - kykenee johtamaan yhteiskunnallisesti vaikuttavaa toimintaa eettisiin arvoihin perustuen - osaa kehittää työyhteisön toimintaa ja työhyvinvointia - osaa kehittää työelämän monialaista viestintää ja vuorovaikutusta - osaa soveltaa tieto- ja viestintätekniikkaa tehtävissään - osaa luoda verkostoja ja kumppanuuksia - osaa johtaa ja uudistaa toimintaa monimutkaisissa ja ennakoimattomissa toimintaympäristöissä - kykenee toimimaan vaativissa asiantuntijatehtävissä, johtamistehtävissä tai yrittäjänä 15

Innovaatio-osaaminen Kansainvälistymisosaaminen Osaamisen kuvaus, ammattikorkeakoulututkinto (taso 6) - kykenee luovaan ongelmanratkaisuun ja työtapojen kehittämiseen - osaa työskennellä projekteissa - osaa toteuttaa tutkimus- ja kehittämishankkeita soveltaen alan olemassa olevaa tietoa ja menetelmiä - osaa etsiä asiakaslähtöisiä, kestäviä ja taloudellisesti kannattavia ratkaisuja - omaa alansa työtehtävissä ja niissä kehittymisessä tarvittavan kielitaidon - kykenee monikulttuuriseen yhteistyöhön - osaa ottaa työssään huomioon alansa kansainvälisyyskehityksen vaikutuksia ja mahdollisuuksia Osaamisen kuvaus, ylempi ammattikorkeakoulututkinto (taso 7) - osaa tuottaa uutta tietoa ja uudistaa toimintatapoja yhdistäen eri alojen osaamista - osaa johtaa projekteja - osaa johtaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeita sekä hallitsee tutkimus- ja kehitystoiminnan menetelmiä - osaa kehittää asiakaslähtöistä, kestävää ja taloudellisesti kannattavaa toimintaa - kykenee kansainväliseen viestintään työtehtävissään ja toiminnan kehittämisessä - osaa toimia kansainvälisissä toimintaympäristöissä - osaa ennakoida kansainvälisyyskehityksen vaikutuksia ja mahdollisuuksia omalla ammattialallaan 16

Liite 3 LAMKin opettajien yhteinen osaaminen Osaaminen Eettinen osaaminen Pedagoginen osaaminen Työyhteisöosaaminen Organisaatio-osaaminen Kehittämisosaaminen Monikulttuurisuusosaaminen Osaamisvaatimus Luottamus Avoimuus Asiakaslähtöisyys Toisen ihmisen arvostaminen Uudistuminen Yhteisöllisen oppimisen toteuttaminen Oppimisympäristöjen uudistaminen Opetuksen integrointi aitoihin työtilanteisiin tai hankkeisiin Elinikäisten oppimispolkujen vahvistaminen Opiskelijan ohjaus Vuorovaikutus ja toiminta työyhteisössä Työyhteisön toiminnan kehittäminen yhdessä työyhteisön jäsenten kanssa Verkostojen ja kumppanuuksien luominen, ylläpito ja kehittäminen Kestävän kehityksen periaatteiden mukaan toimiminen Yrittäjämäinen työtapa Oman roolin ymmärtäminen osana kokonaisuutta ja yhteistä työtä Toiminta erilaisissa johtamistehtävissä Toiminta LAMKin yhteisten tavoitteiden mukaisesti Taloudellisen tuloksellisuuden osaaminen LAMKin kehittäminen osana alueellista, kansallista ja kansainvälistä toimintaympäristöä Itsensä kehittäminen ja toimintatapojen uudistaminen Tuote- ja prosessikehitystyö TK-menetelmäosaaminen Projektiosaaminen Ennakointi- ja innovaatio-osaaminen Kansainvälisyyskehityksen vaikutusten ja mahdollisuuksien ennakointi omalla alalla Oman työn kannalta tärkeiden kansainvälisten verkostojen tunteminen ja niissä toimiminen Kulttuurierojen ymmärtäminen ja suvaitseminen Monikulttuuristen opiskelijoiden opettaminen ja vuorovaikutustilanteet Opettaminen englannin kielellä Opettaminen muulla kuin englannin kielellä Kuvaus on käytössä kaikilla koulutusaloilla vuoteen 2013 mennessä. 17