Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät

Transkriptio

1 1 Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät Kouvola TAIDOT YHTEISINÄ KOMPETENSSEINA HAASTE OPPIMISPROSESSIEN SUUNNITTELULLE JA TOTEUTUKSELLE Oppiminen koostuu tiedoista, taidoista ja asenteista. Oppimisessa mukana ovat vahvasti myös tunteet. Eurooppalaisessa tutkintojen viitekehyksessä (EQF) asiaa tarkastellaan oppimistuloksina, jotka kuvataan tietoina (knowledge), taitoina (skills) ja pätevyytenä (competences). Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto (ARENE) suosittelee kansallisessa luokituksessa (National Qualification Framework, NQF 2010) jakoa koulutusohjelmakohtaisiin ammatillisiin (subject specific competences) ja yhteisiin kompetensseihin (generic competences). Tässä tekstissä lähestyn taitoja ja kaikille yhteisiä kompetensseja Euroopan parlamentin ja komission, opetusministeriön sekä Arenen linjausten kautta. Tarkasteluni innoittajina ovat yrittäjämäinen ja innovatiivinen toiminta pedagogisesta näkökulmasta. Nämä ovat myös vahvana kivijalkana Kymenlaakson ammattikorkeakoulu LCCE - konseptin pedagogisessa perustassa. Tekstin alussa esitellen avainkompetensseja opetusministeriön ja Euroopan parlamentin ja komission määritelmien avulla, jossa yrittäjyys nähdään paitsi ammatinharjoittamisessa tarvittavina tietoina, myös taitoina ja asenteina. Tässä kirjoituksessa yrittäjyys käsitetään yrittäjämäisenä toimintana myös toisen palveluksessa. Toiseksi nostan esille hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelmaan sisältyvän linjauksen korkeakoulutuksen osalta. Kolmanneksi käsittelen Arenen suosituksia NQF - kompetensseiksi. Lopuksi hahmottelen oppimisprosessissa niitä pisteitä, joissa nämä kompetenssit voisivat toteutua. Yrittäjämäinen toiminta yrittäjyydessä ja toisen palveluksessa Opetusministeriö sekä Euroopan parlamentti ja komissio määrittelevät yrittäjyyden yksilön kykynä muuttaa ideat toiminnaksi. Yrittäjyys sisältää määritelmän mukaan luovuuden, innovaatiokyvyn

2 2 ja riskinoton, samoin kuin kyvyn suunnitella ja johtaa toimintaa tavoitteiden saavuttamiseksi. Nämä ominaisuudet tukevat yksilön jokapäiväistä elämää niin koulutuksessa, työssä, vapaa-aikana kun muussa yhteiskunnallisessa toiminnassakin. Näitä ominaisuuksia tarvitaan yritystoiminnassa, mutta ne lisäävät myös työntekijän yleistä tietoisuutta ja auttavat tarttumaan mahdollisuuksiin. (Opetusministeriö 2009, 11; Comission of the European Communities 2005.) Hallituksen politiikkaohjelma 2005 Hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelma on laadittu vuonna Tavoitteena on varmistaa yritysten toimintaympäristön vakaa ja ennustettavissa oleva kehitys sekä huolehtia siitä, että eri hallinnonaloilla yrittäjyyden edistämiseen käytettävissä olevat resurssit hyödynnetään tehokkaasti. Ohjelman viidestä osa-alueesta yksi on kaikkia oppimisen asteita käsittävä yrittäjyyskasvatus. Yrittäjyyskasvatus on käsitteenä moninainen, opetusministeri Virkkunen korostaa yrittäjyyskasvatuksen käsitteen olevan huomattavasti laajemman kuin pelkästään yrittäjyys ammatinharjoittamisena. Yrittäjyyskasvatus kattaa yrittäjyyskoulutuksen sekä aktiivisen ja oma-aloitteisen yksilön, yrittäjämäisen oppimisympäristön, koulutuksen ja yrittäjyyttä tukevan toimintaverkoston, yhteistyön että yhteiskunnan aktiivisen ja yrittäjämäistä toimintaa tukevan politiikan. (Opetusministeriö 2009, 8.) Lähde: julkaisuja 2009:7 Opetusministeriön vuodelle 2015 asettamassaan tahtotilassa mainitaan muun muassa, että korkeakoulut ovat sisällyttäneet kokonaisstrategioihinsa yrittäjyyden ja että korkeakoulut ovat laatineet yrittäjän uralle kannustavan toimintatavan, jossa synnytetään innovaatioita ja luodaan edellytyksiä yritysten kasvulle. Myös yrittäjämäisiin oppimisympäristöihin ja yrittäjyyspedagogiikkaan liittyvää tutkimusta tulee vahvistaa ja sen tulee olla poikkitieteellisempää. (Opetusministeriö 2009, ) Korkeakoulujen arviointineuvosto edellyttää, että ammattikorkeakoulujen tulee rakentaa koulutusohjelmien sisälle ohjattu yrittäjyyspolku, jossa yrittäjyydestä kiinnostuneet opiskelijat voivat suorittaa vaihtoehtoisina opintoina yrittäjyysopintoja. Yrittäjyysopintojen valinnaisuuden lisäämistä edellyttää myös opetusministeriön kehittämissuunnitelmassaan vuosille (Opetusministe- riö 2007, 24 38). Tietoja, taitoja, asenteita Euroopan parlamentti ja komissio määrittävät yrittäjyyden tietoina, taitoina ja asenteina. Määritelmässä on näitä kutakin osa-aluetta myös avattu tarkemmin. Yrittäjyydessä tarvittaviin tietoihin

3 3 lasketaan henkilökohtaiset, ammatilliset ja liiketoimintaosaamiseen liittyvät tiedot. Tietoon sisältyy myös kyky nähdä esimerkiksi talouteen liittyviä laajoja kokonaisuuksia ja niiden vaikutuksia yrityksille ja organisaatioille. Yrittäjämäisesti toimivan yksilön tulee olla lisäksi eettisesti tietoinen voidakseen esimerkiksi edistää reilua kauppaa tai sosiaalista yritystoimintaa. Taitoina mainitaan projektinhallintataidot, kuten projektin suunnittelu, organisointi, hallinnointi, johtaminen, analysointi, viestintä, arviointi ja dokumentointi. Tärkeäksi on nostettu myös taito työskennellä yksilönä ja erilaisissa yhteistyöryhmissä sekä kyky kartoittaa omia vahvuuksiaan ja heikkouksia. Taidoista liitetään yrittäjämäiseen toimintaan vielä arviointikyky ja kyky ottaa riskejä. Yrittäjämäiselle asenteelle taas on tyypillistä aloitteellisuus, ennakoiva toiminta, riippumattomuus ja innovatiivisuus, vahva motivaatio ja määrätietoinen yksityisiin ja yhteisesti asetettuihin tavoitteisiin pyrkiminen sekä henkilökohtaisessa että työelämässä. (Comission of the European Communities 2005.) National Qualifications Framework (NQF) Bolognan prosessissa ovat tutkintojen vertailtavuus ja tunnustamisen kysymykset olleet keskeisessä asemassa. Eurooppalainen tutkintojen viitekehys (National Qualifications Framework, EQF) on yhteinen eurooppalainen viitejärjestelmä, jonka avulla eri maiden kansallisia tutkintojärjestelmiä ja tutkintojen viitekehyksiä kytketään toisiinsa. EQF:n kahdeksan (8) tasoa kattavat kaikki tutkinnot perustasosta edistyneeseen tasoon. Eurooppalaisessa tutkintojen viitekehyksessä (EQF) viitetasot perustuvat oppimistuloksiin, jotka kuvataan tietoina (knowledge), taitoina (skills) ja pätevyytenä (competences). Ammattikorkeakoulututkinto sijoittuvat EQF:n tasolle 6 ja ylempi ammattikorkeakoulututkinto tasolle 7. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto (ARENE) on laatinut suosituksen myös kansallisista kompetensseista (National Qualification Framework, NQF), jota rehtorineuvosto suosittaa sovellettavaksi opetussuunnitelmatyössä, osaamisprofiilien laadinnassa ja osaamisen arvioinnissa. Kompetenssit ovat laajoja osaamiskokonaisuuksia, jotka kuvaavat tässä yhteydessä pätevyyttä, suorituspotentiaalia ja kykyä suoriutua ammattiin kuuluvista työtehtävistä. Suomen ammattikorkeakouluissa kompetenssien luokittelussa suositellaan käytettäväksi jakoa koulutusohjelmakohtaisiin ammatillisiin, (subject specific competences) ja yhteisiin kompetensseihin (generic competences). Kompetenssien tavoitteena on olla selkeästi toisistaan erottuvia ja arvioitavissa olevia osaamiskokonaisuuksia. Koulutusohjelmakohtaiset kompetenssit muodostavat opiskelijan ammatillisen asiantuntijuuden kehittymisen perustan. Yhteiset kompetenssit ovat eri koulutusohjelmille yhteisiä osaamisalueita, mutta niiden erityispiirteet ja tärkeys voivat vaihdella eri am-

4 4 mateissa ja työtehtävissä. Yhteiset kompetenssit luovat perustan työelämässä toimimiselle, yhteistyölle ja asiantuntijuuden kehittymiselle. Tavoiteltavien kompetenssien kehittymiseen voidaan koulutuksessa vaikuttaa sekä sisällöllisillä että toimintatapoihin liittyvillä pedagogisilla valinnoilla. Opetussisältöjen valinta tapahtuu ensisijaisesti koulutusohjelmakohtaisen substanssiosaamisen ehdoilla ja yleisten työelämävalmiuksien kehittyminen substanssiosaamisen oppimisen yhteydessä. Yleisten työelämävalmiuksien kehittymisessä erityisesti pedagogisilla ja oppimisympäristöihin liittyvillä ratkaisuilla on keskeinen merkitys. (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry ) Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston suosituksessa kaikille yhteiset kompetenssit on ryhmitelty viiteen kokonaisuuteen. Nämä ovat 1) oppimisen taidot 2) eettinen osaaminen 3) työyhteisöosaaminen 4) innovaatio-osaaminen 5) kansainvälistymisosaaminen. Alla olevassa taulukossa arvioitava osaaminen kuvataan erikseen ammattikorkeakoulututkinnon ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon osalta. Taulukko 1. Arene ry:n suoritus ammattikorkeakoulututkintojen yhteisiksi kompetensseiksi (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto 2010). Osaamisen kuvaus, ammattikorkeakoulututkinto Osaamisen kuvaus, ylempi ammattikorkeakoulututkinto 1. Oppimisen taidot Osaa arvioida ja kehittää osaamistaan ja oppimistapojaan. Osaa hankkia, käsitellä ja arvioida tietoa kriittisesti Kykenee ottamaan vastuuta ryhmän oppimisesta ja opitun jakamisesta Osaa monipuolisesti ja tavoitteellisesti arvioida ja kehittää asiantuntijuuttaan Osaa hankkia, käsitellä, tuottaa ja arvioida tietoa kriittisesti ja eri alojen näkökulmista Kykenee ottamaan vastuuta yhteisön tavoitteellisesta oppimisesta 2, Kykenee ottamaan vastuun omasta toiminnastaan ja sen seurauksista Kykenee ottamaan vastuuta yhteisön toiminnasta ja sen seura- uksista Osaa soveltaa alansa ammattieettisiä periaatteita

5 5 Eettinen osaaminen Osaa toimia alansa ammattieettisten periaatteiden mukaisesti Osaa ottaa erilaiset toimijat huomioon työskentelyssään Osaa soveltaa tasa-arvoisuuden periaatteita Osaa soveltaa kestävän kehityksen periaatteita Kykenee vaikuttamaan yhteiskunnallisesti osaamistaan hyödyntäen ja eettisiin arvoihin perustuen asiantuntijana ja työelämän kehittäjänä Osaa tehdä ratkaisuja ottaen huomioon yksilön ja yhteisön näkökulmat Osaa edistää tasa-arvoisuuden periaatteiden toteutumista työyhteisössä Osaa edistää kestävän kehityksen periaatteiden ja yhteiskuntavastuun toteutumista Kykenee johtamaan yhteiskunnallisesti vaikuttavaa toimintaa eettisiin arvoihin perustuen 3. Työyhteisö- osaaminen Osaa toimia työyhteisön jäsenenä ja edistää yhteisön hyvinvointia Osaa toimia työelämän viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa Osaa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa oman alansa tehtävissä Kykenee luomaan henkilökohtaisia työelämäyhteyksiä ja toimimaan verkostoissa Osaa tehdä päätöksiä ennakoimattomissa tilanteissa Kykenee työn johtamiseen ja itsenäiseen työskentelyyn asiantuntijatehtävissä Omaa valmiuksia yrittäjyyteen Osaa kehittää työyhteisön toimintaa ja työhyvinvointia Osaa kehittää työelämän monialaista viestintää ja vuorovaikutusta Osaa soveltaa tieto- ja viestintätekniikkaa tehtävissään Osaa luoda verkostoja ja kumppanuuksia Osaa johtaa ja uudistaa toimintaa monimutkaisissa ja ennakoimattomissa toimintaympäristöissä Kykenee toimimaan vaativissa asiantuntijatehtävissä, johtamistehtävissä tai yrittäjänä 4. Innovaatioosaaminen Kykenee luovaan ongelmanratkaisuun ja työtapojen kehittämiseen Osaa työskennellä projekteissa Osaa toteuttaa tutkimus- ja kehittämishankkeita soveltaen alan ole- Osaa tuottaa uutta tietoa ja uudistaa toimintatapoja yhdistäen eri alojen osaamista Osaa johtaa projekteja Osaa johtaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeita sekä hallitsee tutkimus- ja kehitystoiminnan menetelmiä

6 6 massa olevaa tietoa ja menetelmiä Osaa kehittää asiakaslähtöistä, kestävää ja taloudellisesti kannattavaa toimintaa Osaa etsiä asiakaslähtöisiä, kestäviä ja taloudellisesti kannattavia ratkaisuja 5. Kansainvälistymisosaaminen Omaa alansa työtehtävissä ja niissä kehittymisessä tarvittavan kielitaidon Kykenee monikulttuuriseen yhteistyöhön Osaa ottaa työssään huomioon alansa kansainvälisyyskehityksen vaikutuksia ja mahdollisuuksia Kykenee kansainväliseen viestintään työtehtävissään ja toiminnan kehittämisessä Osaa toimia kansainvälisissä toimintaympäristöissä Osaa ennakoida kansainvälisyyskehityksen vaikutuksia ja mahdollisuuksia omalla ammattialallaan Haasteet oppimisprosesseille Riskin ottamista, epävarmuuden sietämistä, ongelmien ratkaisua, innovatiivisia tapoja tehdä tuttujakin asioita eri tavalla ja mahdollisuuksien havaitsemista vallitsevissa ympäristöissä. Edellä esitetyt vaatimukset opiskelijan ja koko oppimisorganisaation osaamiselle ovat merkittäviä ja asettavat oppimisprosessien suunnittelun ja opettajuuden uudenlaisten ratkaisujen eteen. Miten järjestää opiskelijalle mahdollisimman paljon sellaisia oppimistilanteita ja kokemuksia, joissa hän voi harjoitella näitä taitoja ja miten nämä taidot tuodaan opiskelijalle näkyviksi? Kuten ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto toteaa, on yleisten työelämävalmiuksien kehittymisessä erityisesti pedagogisilla ja oppimisympäristöihin liittyvillä ratkaisuilla keskeinen merkitys. Opettajan näkökulmasta olemme Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa ottaneet LCCE -konseptissa ison askeleen oppijakeskeisen toiminnan suuntaan. Kansainvälisen liiketoiminnan ja kulttuurin opetussuunnitelmat on avattu yritysprojekteille ja niissä toimimisesta pääsevät osallisiksi tällä hetkellä kaikki opiskelijat. Malli laajenee koko ammattikorkeakouluun. Haasteina on edelleen toiminnan syvällisempi pedagogisoiminen, jossa keskeisinä ovat opettajan ja koko organisaation näkökulmasta opetussuunnitelmat, jaksotukset ja työaikasuunnittelmat. Opettajien ja opiskelijaryhmien työjärjestykset joko mahdollistavat tai eivät mahdollista työskentelyä esimerkiksi monialaisissa opettaja- ja opiskelijatiimeissä siten, että teoria ja käytäntö saadaan annosteltua sopivasti yritysyhteistyöhön

7 7 liittyen. Opiskelijan toiminnan innovaatioasteen vapauteen vaikuttaa myös yritysprojektien opiskelijatoimeksiannot. Opiskelijalle annettava toimeksianto ( tehtävä ) voi olla rajattu jo valmiiksi, jolloin toimeksiannossa sanellaan tarkat reunaehdot ja luetellaan, mitä tuotoksessa tulee olla. Näin opiskelijalle jää kopioijan rooli. Jos toimeksianto on avoin, on opiskelijalla ainakin periaatteessa mahdollisuus löytää ongelma, havaita mahdollisuuksia aiheen tiimoilta ja tuottaa siihen innovatiivinen ratkaisu ja samalla kasvattaa riskinotto- ja riskinsietokykyään. Verkostojen näkökulmasta oppimisympäristön laajeneminen yrityksiin lisää paitsi opiskelin verkostoja, myös verkostoitumistaitoja. Verkostoitumistaidot kuuluvat yrittäjämäisesti toimivan henkilön ominaisuuksiin ja niitä painottaa myös ARENE yhtenä työyhteisöosaamisen taitona kaikille aloille. Opiskelun aikana luodut verkostot ja yhteistoiminta yritysten kanssa parantavat eittämättä myös opiskelijan työllistymismahdollisuuksia. Lopuksi nostan esiin vielä arvioinnin. Mitä tulisi arvioida ja kuka arvioi? Uskon, että arvioinnissa substanssiosaamisen arvioinnin rinnalle hyvinkin merkittävään asemaan nousevat muut taidot ja niiden arviointi. Haasteena on, miten tämä arviointi sijoittuu oppimisprosessiin ja miten nämä taidot tulevat opiskelijalle näkyviksi. Arviointi ohjaa toimintaa, kun opiskelija oppii kiinnittämään huomion myös työelämätaitojensa kehittymiseen, tulee niistäkin automaattisia taitoja jo opintojen aikana. Tässä Arenen kompetenssimääritykset ovat mahdollinen kysymyspatteriston pohja, kun opintojaksoja ja -kokonaisuuksia arvioidaan. Arviointiin liittyen merkittävää on myös, kuka arvioi ja miten arviointitilanteet järjestetään. Itsearviointi, vertaisarviointi ja vastaavat menetelmät kehittävät opiskelijan palautteen antamisen ja ottamisen sekä itsearviointitaitoja, joita muun muassa ARENE painottaa NQF -luokituksessaan. Tiedot, taidot, asenteet ja tunteet ovat vahvasti toisiinsa nivoutunut kokonaisuus. Tämä kokonaisuus avaa monia mahdollisuuksia ammattikorkeakoulupedagogiikan sekä ammattikorkeakoulujen oppimisympäristöjen ja oppimisprosessien kehittämiselle. Nämä ovat mielenkiintoisia haasteita ja valtavia mahdollisuuksia uudenlaisen opettajuuden näkökulmasta.

8 8 LÄHTEET Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry Suoritus tutkintojen kansainvälisen viiteke- hyksen (NQF) ja tutkintojen yhteisten kompetenssien soveltamisesta ammattikorkeakouluissa. Saatavissa: Suositus- NQFn- Ja- Yhteisten- Kompetenssien- Soveltamisesta [viitattu }] Comission of the European Communities. Brussels, COM(2005)548 final. 2005/0221(COD). Proposal for a RECOMMENDATION OF THE EUROPEAN PARLIAMENT AND OF THE COUNCIL on key compe- tences for lifelong learning. Opetusministeriö Koulutus ja tutkimus Kehittämissuunnitelmassa asetettujen vuoden 2012 koulutustarjonnan tavoitteiden väliarviointi. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:34. Opetusministeriö Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat. Opetusministeriön julkaisuja 2009:7.