Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita

Samankaltaiset tiedostot
Nurmiheinien ja puna-apilan siementuotanto

Nurmisiementen käyttöarviosta Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa

Puna-apilan ja natojen siementuotannosta. Agrimarket Nurmipäivä Aulanko Oiva Niemeläinen LUKE Luonnonvarat ja biotalous

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Lannoitus- ja kasvinsuojelukokeiden tuloksia nurmikasvien siementuotannossa. Joensuu Tutkija Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus

Ruokonadasta ja koiranheinästä kasvaa pitkäkestoinen nurmi

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

Tuloksia puna-apilan siementuotantokokeista ja ehdotuksia siementuotannon virkistämiseksi

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa. Raija Suomela

Nurmilajit. Talvi Piirrettyjen kuvien lähde:

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

Nurmen perustaminen. Anu Ellä & Jarkko Storberg. Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi

Ruisvehnä MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? UUDET JA UUDENTYYPPISET REHUKASVIT RISKINJAKAJINA

Nurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa

Timotein ja natojen viljelytekniikka kokemuksia koekentiltä ja käytännöstä

Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka

Peltoviljely Muuruveden koulutilalla

Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA

Nurmet Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmisiementen tuotanto- ja tuontitilanne sekä info Sieppari pellossa -hankkeesta

Oikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Tutkimustuloksia NURMESTA 2013

Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana

Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä

Luomukanapäivä Loimaa Ulla Maija Leskinen Puh luomukotieläinasiantuntija

Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla

NURMIKASVILAJIKKEET JA SIEMENTUOTANNON KEHITTÄMINEN. Hämeenlinna Mika Isolahti

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Nurmiviljelyn kustannusten muodostuminen

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala

Nurmen huikea satopotentiaali tuoreita tuloksia typpilannoituskokeelta

Monivuotisten viljelykasvien viljeleminen / talviaikaisen kasvipeitteisyyden keinot

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Kasvitilan valmistautuminen luomuvalvontaan. Juha-Antti Kotimäki Luomuasiantuntija ProAgria Etelä-Savo

Luomusiementuotanto. Tuotantokustannukset ja kannattavuus Siemenviljelijöiden talousvalmennus Helsinki

Ajankohtaista tuotantoehdoissa Luomusiementuotanto. Luomuiltapäivä

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita

Rahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa

LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena

Johtamalla hyvää säilörehua

Aluskasvit ja palkokasvien mahdollisuudet typenhallinnassa

Nurmien fosforilannoitus

Muistiinpanot ovat valmiina

Näillä keinoilla parempia tuloksia nurmesta

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.

Laadukas nurmi tehdään laadukkaalla siemenellä Siementuottajapäivä Lahti

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari

Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Aluskasvien mahdollisuudet luomuviljan rikkakasveja vastaan

Aluskasveja rikkakasvien kiusaksi

Ruis ja vehnä luomussa

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela

Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

Säilörehun tuotantokustannus

Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä

Fosforilannoituksen satovasteet nurmilla

Kerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta

Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta

NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti

Edistystä luomutuotantoon hanke

Kierrätyslannoitteet kuminalla. Sieppari Pellossa seminaari, Tuorla

Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 LOHKOKOHTAINEN SATO. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

RaHa-hankeen kokemuksia

Luomusiementuotannon kannattavuudesta

Nurmisiementuotanto lisää gluteenittomia kasvilajivaihtoehtoja Keskisen Mylly Oy Vilppula

Luomutilojen tuki-ilta

Monipuoliset nurmiseokset tulevaisuutta nurmirehutuotannossa

Palkokasvinurmien siemenseokset. Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma , Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Karjanlannan hyödyntäminen

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt

Viljan ja valkuaisviljan viljely luomuna

Edistystä luomutuotantoon hanke

Biologinen typensidonta

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

Transkriptio:

Nurmisiemen- ja rehutuotannon yhdistämismahdollisuuksista Monipuolisuutta viljelykiertoon Nurmisiemenseminaari 22.2.2013 Huittinen Oiva Niemeläinen, MTT Kasvintuotanto, Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita Perustamisvaiheessa kokoviljasäilörehu olisi hyvin sopiva Karjanlannan käyttö perustamisvaiheessa Lietelannan käyttäminen lannoitteena Ensimmäisen nurmivuoden sadon korjaaminen rehuksi Jos siemensato on pieni Luomutuotannossa ensimmäisen vuoden sadon ottaminen rehuksi Rikkakasvien torjunnan vuoksi Puintioljen ja sängen käyttö vaatimattomiin rehutarpeisiin Odelman hyödyntäminen etenkin viimeisenä tuotantovuonna Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 2 tutkimuskeskus 1

Kokoviljasäilörehun edut siemennurmen perustamisen kannalta Viljakasvuston lakoontumisriski pienenee Suojaviljan olki ei varjosta eikä syö typpeä hajotessaan Nurmen kasvuaika syksyllä pitemmäksi ja kasvusto ennättää vahvistua jo ensimmäiseksi nurmivuodeksi Käytettävät orgaaniset lannoitteet vapautuvat loppukesästä nurmen käyttöön Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 3 Kokoviljasäilörehun käyttö siemennurmen esikasvina -> mm. enemmän aikaa kasvuston vahvistumiseen perustamisvuoden syksyllä Kasvilaji Timotei Nurminata Ruokonata Puna-apila Englanninraiheinä Mahdollinen vaikutus Voisi olla eduksi Oletettavasti huomattava etu Oletettavasti huomattava etu Ei liene etua voisi olla haittaakin Tuskin etua kasvaa voimakkaasti Koiranheinä Huomattava etu jos halutaan sato 1. nurmivuonna (Niittynurmikka) Oletettavasti olisi eduksi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 4 tutkimuskeskus 2

Ruokonadan ensimmäisen nurmivuoden sato rehuksi v. 2004 Koejäsenet: 1. Sato siemeneksi ei sängen poistoa 2. Sato siemeneksi sängen poisto ja lannoitus 3. Kaksi heinäsatoa 4. Kaksi säilörehusatoa 3. kolme säilörehusatoa Kuva 8.7.2004 Jokioisilta Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 5 Ruokoanadan sadot Jokioisissa v. 1. ja 2. nurmivuonna (2004 ja 2005) Koejäsen v. 2004 Sato 1. nurmivuonna Siemensato v. 2005 1. Siemensato 131 kg siementä 640 = 84 2. Siemen + sängen korj. 154 +4110 kg ka/ha 765 = 100 3. Kaksi heinäsatoa 5150 + 5990 = 11140 740 = 97 4. Kaksi säilörehusatoa 2920 + 7111 = 10030 660 = 86 5. Kolme säilörehusatoa 2320+3770+4640=10780 790 = 103 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 6 tutkimuskeskus 3

Ruokonadan sadot Ylistarossa 1. ja 2. nurmivuonna (2004 ja 2005) Koejäsen v. 2004 Sato 1. nurmivuonna Siemensato v. 2005 1. Siemensato 120 kg siementä 540 = 86 2. Siemen + sängen korj. 137 kg (ei sänkitulosta) 625 = 100 3. Kaksi heinäsatoa 5190 + 2990 = 8180 660 = 106 4. Kaksi säilörehusatoa 1950 + 4620 = 6570 415 = 66 5. Kaksi säilörehusatoa 2320 + 6320 = 8340 525 = 84 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 7 Koiranheinä Ensimmäinen vuosi rehuksi Aikainen sadonkorjuu Nopea jälkikasvu Arka jääpoltteelle puhdaskasvustona Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 8 tutkimuskeskus 4

Nadat ja koiranheinä korjataan jo aikaisin usein heinäkuussa Viimeisenä nurmivuonna Mahdollisuus tuottaa rehusatoa merkittävä määrä Kasvustot tuleentuvat aikaisin joten syysviljojen perustaminen hyvin mahdollista Nurminata ja koiranheinä 21.7.2005 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9 Kasvunsääde trineksapakki-etyylin (Moddus M, Sonis) käyttö ei rajoita olkien tai heinän käyttöä ruokinnassa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 10 tutkimuskeskus 5

Laiduntaminen Laiduntaminen viimeisen nurmivuoden sadonkorjuun jälkeen Ruokonata Nurminata Koiranheinä Englanninraiheinä Ensimmäisenä nurmivuonna Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 11 Siementuotantokasvuston tuotantoikä Kasvilaji Timotei 2-4 Nurminata 2-4 Ruokonata Puna-apila Englanninraiheinä 1-2 Koiranheinä (Niittynurmikka Siementuotantokausia Mahdollisimman monta 4-6 1 (max 2); hyödyntäminen viljelykierrossa Mahdollisimman monta 4-6 Aika näyttäisi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 12 tutkimuskeskus 6

Siemennurmen rehukäytön mahdollisuuksia Ruokonata 1. nurmivuosi rehuksi Olisi usein järkevää Olki Kyllä Viimeisenä vuonna rehua puinnin jälkeen Säilörehuksi Nurminata Tuskin järkevää Kyllä Säilörehuksi Timotei Ehkä luomussa Kyllä Aikaa vähän Englanninraiheinä Ei Eipä juuri Laitumena? Puna-apila Ei Ei Ei järkevää Koiranheinä Kyllä Kyllä Säilörehuksi Niittynurmikka Kyllä, laitumena?? Laitumena Laitumena Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 13 Kiitoksia mielenkiinnosta ja hyvää kevään ja kesän odotusta! tutkimuskeskus 7