KAUHAVAN KAUPUNKI Tasekirja 2013

KAUHAVAN KAUPUNKI Tasekirja 2013

Kauhavan kaupunki TASEKIRJA 2013 2 Sisällysluettelo 1. Toimintakertomus... 4 1.1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 4 1.1.1. Kaupunginjohtajan katsaus vuoteen 2013... 4 1.1.2. Kaupungin hallinto... 7 1.1.3. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys... 12 1.1.4. Olennaiset muutokset ja tapahtumat kaupungin toiminnassa ja taloudessa...13 1.1.5. Kaupungin henkilöstö... 19 1.1.6. Riskien hallinnan järjestäminen... 19 1.1.7. Ympäristötekijät... 22 1.2. Sisäisen valvonnan järjestäminen... 22 1.3. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus... 24 1.3.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen... 24 1.3.2. Toiminnan rahoitus... 26 1.4. Rahoitusasema ja sen muutokset... 27 1.5. Kokonaistulot ja menot... 29 1.6. Kuntakonsernin toiminta ja talous... 29 1.6.1. Konsernirakenne... 29 1.6.2. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat... 31 1.6.3. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä... 34 1.6.4. Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut... 35 1.6.5. Konsernin vakinainen henkilökunta... 38 1.7. Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet...38 1.7.1. Tilikauden tuloksen käsittely... 38 1.7.2. Talouden tasapainottamistoimenpiteet... 38 2. Talousarvion toteutuminen... 39 2.1. Kuntakonsernille asetettujen tavoitteiden toteutuminen... 39 2.2. Käyttötalouden toteutuminen... 43 2.2.1. Yleishallinto... 43 2.2.2. Kehitystoimi... 47 2.2.3. Perusturva... 54 2.2.4. Sivistystoimi... 55 2.2.5. Tekninen toimi... 75 2.3. Tuloslaskelmaosan toteutuminen... 86 2.4. Investointien toteutuminen... 88 2.5. Rahoitusosan toteutuminen... 89 2.6. Yhteenveto talousarvion toteutumisesta... 90 3. Tilinpäätöslaskelmat... 93 3.1. Tuloslaskelma... 93 3.2. Rahoituslaskelma... 94 3.3. Tase... 95 3.4. Konsernitilinpäätös... 97 3.4.1. Konsernituloslaskelma... 97 3.4.2. Konsernirahoituslaskelma... 98 3.4.3. Konsernitase... 99 4. Liitetiedot... 101 4.1. Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 101 4.1.1. Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 101 4.1.2. Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 102 4.2. Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot... 102 4.3. Tasetta koskevat liitetiedot... 105

Kauhavan kaupunki TASEKIRJA 2013 3 4.3.1. Taseen vastaavia koskevat liitetiedot... 105 4.3.2. Taseen vastattavia koskevat liitetiedot... 110 4.4. Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot... 113 4.5. Henkilöstöä koskevat liitetiedot... 115 6. Allekirjoitukset ja merkinnät... 116 6.1. Tilinpäätöksen allekirjoitus... 116 6.2. Tilinpäätösmerkintä... 116 7. Luettelot ja selvitykset... 117 7.1. Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista... 117 7.2. Selvitys kirjanpidon säilytyksestä... 117

Kauhavan kaupunki TASEKIRJA 2013 4 1. Toimintakertomus 1.1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1.1. Kaupunginjohtajan katsaus vuoteen 2013 Kauhavan kaupunki on kuntaliitoksen pohjalta vahvistanut asemiaan Etelä-Pohjanmaan pohjoisosan kaupallis-hallinnollisena seutukeskuksena, maakunnan toiseksi suurimpana ja kolmanneksi laajimman toiminta-alueen omaavana kuntana. Kauhava on toiminnallisesti kiinteä osa Seinäjoen seutukuntaa ja K9- kaupunkiseutuyhteistyötä ja dynaamisimmin maakunnassa kehittyvää valtatie 19:n kehityskäytävää Kauhava-Lapua-Seinäjoki. Palveluyhteistyön kannalta tärkeitä kumppaneita ovat edelleen Evijärven ja Lappajärven kunnat. Osaamisen kehittämisessä on Seinäjoella toimivan yliopistokeskuksen lisäksi keskeinen yhteistyösuunta myös Vaasan seutu energiaklustereineen ja Vaasan yliopisto. Valtuustokauden ensimmäisen toimintavuoden aikana valmisteltiin ja hyväksyttiin kaupungin kehittämisen suuntaamiseksi iso strategiapaketti. Se koostui kaupunki-, elinkeino-, alueidenkäyttö-, henkilöstö- ja kiinteistöstrategioista. Kaupunkistrategian kokonaisvaltaisiksi kehittämisen painopisteiksi asetettiin rakentava yhteistoiminta, asuin- ja elinympäristön viihtyisyys, uutta luova yrittäjyys ja tasapainoinen talous. Palveluyhteistyö Evijärven ja Lappajärven kuntien kanssa on entisestään laajentunut kattaen kaikkien sosiaali- ja terveyspalveluiden ohella myös maaseututukihallinto- ja lomituspalvelutehtävät, kansalaisopistotoiminnan, musiikkiopiston ja maahanmuuttokoordinaattoripalvelut (vain Lappajärvi), etsivän nuorisotyön, projekti-,ohjelma- ja edunvalvontayhteistyön ja velkaneuvonnan. Selvittelyvuorossa on seuraavaksi varhaiskasvatuksen siirto Kauhavan kaupungin vastattavaksi. Vuoden 2013 kehitysvire oli kaupunkikonsernin kannalta myönteinen. Kehitykselle olivat ominaisia mm. seuraavat seikat: Kaupungintalotoiminnot siirtyivät Yrittäjäopiston yhteyteen terveelliseen ja sidosryhmäyhteistyön kannalta toiminnallisesti hyvään ympäristöön. Vuoden 2013 tulos on lievästi eli noin 154.000 euroa alijäämäinen, mikä on ennakko-odotuksiin ja toimintaolosuhteiden kiristymiseen nähden kohtuullisen hyvä tulos. Aiempien tilikausien ylijäämää jäi vielä taseeseen noin 6,1 milj. euroa. Lisäksi investointivarauksia on 2,1 milj. euroa. Kauhavan työttömyysprosentti (keskimäärin 7 %:n suuruusluokkaa) on ollut Etelä-Pohjanmaan Elykeskuksen kuukausittain tekemän työllisyyskatsauksen mukaan koko vuoden Seinäjoen seutukunnan alhaisin ja kuulunut jatkuvasti myös maakunnalliseen kärkikaartiin. Yrityskentällä paikallinen suhdannetilanne on ollut nousujohteinen ja yleistunnelmaltaan positiivinen, sillä vuoden loppupuolella rakentaminen muuttui Kauhavalla ennätysvilkkaaksi. Väestörekisterikeskuksen kuntakohtaisten tilastojen mukaan Kauhavalla oli vuoden 2013 lopussa asukkaita 17.076 eli vähennystä muodostui vuoden aikana 135 asukasta. Väestövähentymään vaikuttavia tekijöitä ovat olleet mm. taantumasta johtuva työttömyyden kasvu, opiskelijoiden poiskirjautuminen ja Lentosotakoulun tulevan lakkautumisen aiheuttama muuttotarve. Maakunnassa vain Seinäjoen, Ilmajoen ja Lapuan väestömäärä oli toimintavuonna selvästi kasvava. Lentosotakoulun lakkautuksen johdosta Kauhava pääsi ainoana yksittäiskuntana varuskuntalakkautuksen erityisen tuen alueeksi. Kehittämistoimet on voitu näin tietyin etuuksin kohdistaa vain Kauhavan alueeseen eikä muun seutukunnan kautta. Erityisasema on voimassa vuoden 2015 loppuun. Ely-keskus myönsi vuonna 2013 kauhavalaisten yritysten kehittämiseen 2,6 miljoonaa euroa, joka on lähes neljännes Etelä-Pohjanmaalla myönnetyistä tuista. Summa jakautuu vajaan 40 yrityksen kesken. Valtaosa, yli 80 %, myönnetystä rahoituksesta kohdistui suoraan mikro- ja pk-yritysten hankkeisiin.

Kauhavan kaupunki TASEKIRJA 2013 5 Äkillisen rakennemuutoksen hoitoon tähtäävän suunnitelmaan perustuen erilaisia tukia tai niiden myöntövaltuutta on saatu 5,5 milj. euroa, josta: 2,5 milj. Etelä-Pohjanmaan Ely-keskukselle myöntövaltuutta yritystukiin 2,5 milj. työllisyysperusteisiin investointeihin (haja-asutusalueiden viemäröintihanke 2 milj., VT 19 liittymän parantaminen Ylihärmän teollisuusalueella 0,5 milj. ) n. 0,5 milj. elinkeinoelämää kehittävään hanketoimintaan (Koordinaattori-hanke, matkailuhanke, Kauhavanjoki-hanke, SYO:n kasvuyrittäjyyshanke) Kauhavan Vuokra-asunnot Oy:n asuntokannan käyttöaste on vuonna 2013 pysynyt aiemmalla tasolla ollen 90 %. Asuntojen kokonaismäärä on 903 kpl, joista vapaana olevia vuokra-asuntoja on runsas 70. Käyttöasteen suurimmat haasteet liittyvät Kauppatie 107:n opiskelija-asuntoihin sekä Härmäntie 22 kerrostaloihin. Asuntojen vuosikorjaus- ja perusparannustoimintaan on panostettu noin 2 milj. euron vuosivolyymillä. Asuntoyhtiöiden fuusiointiprosessi on saatu päätökseen Tuppiroska Oy:n sulauduttua 1.1.2013 KVA Oy:öön. Kuntaliitoksen lähtökohtatilanteeseen verrattuna vuokrataloyhtiön omavaraisuusaste on noussut 5,5 %:sta 10,5 %:iin. Myytyjen tonttien ja myönnettyjen rakennuslupien määrä on pysynyt edellisvuoden tasolla. Kaupungin tonttivaranto on yli 100 tonttia. Paikkakunnalla on lisäksi myynnissä noin 30 uutta kerros- ja rivitaloasuntoa, joten valikoimaa rakentajille ja asuntojen ostajille on varsin hyvin. Keskustan liikekeskuskaavoitus kantatie 63:n varrella edistyi merkittävästi. Maankäytön suunnittelussa on varattu tehtyyn esisopimukseen perustuen Etelä-Pohjanmaan Osuuskaupan suunnittelemaa ABC-myymälää ja sen jatkovaihetta varten edustava tonttivaraus. Valtatie 19:n varteen Alahärmään rakentuvan Lillbacka Powercon Oy:n noin 10 milj. euron Road Houseliikekeskuksen rakennustoimet etenivät Powerpark- vapaa-ajankeskuksen jatkaessa muutenkin aktiivisesti kehittymistään. Saharavainion uudesta yli 2 milj. euron rautakauppakeskushankkeesta päästiin sopimukseen Kiinteistö Oy Härmän Kauppakartanon kanssa. Korkeasta ja alueellisesti elvyttävästä investointitasosta (lähes 10 milj. euroa) huolimatta kaupungin asukasta kohti laskettu velkamäärä on pystytty pitämään maakunnallisesti arvioiden kohtuullisena. Merkittäviä peruspalveluhankkeita eteni vuoden aikana. Fransunpuiston vaikeavammaisten asumispalveluyksikön (noin 2,7 milj. euroa) rakentaminen lähti liikkeelle. Haja-asutusalueiden viemäröintiä laajennettiin.kaukolämmön laajentuminen Ylihärmän kaupunginosaan käynnistyi verkosto- ja laitosrakentamisella. Ensihoidon käsittävän pelastusaseman ja Kirkkorannan 120-paikkaisen päiväkodin rakentaminen aloitettiin, Nahkalan koulun peruskorjaus käynnistyi. Kosolan uuden koulun rakentaminen valmistui. Kauhavan Yrityskiinteistöt Oy ryhtyi rakennuttamaan Tampereen Keskustekniikka Oy:n käyttöön uutta teollisuushallia. Kehittämistoiminnassa on kaupunki- ja matkailumarkkinoinnin osalta jatkettu vakiintuneella linjalla. Markkinoinnissa on laadittu vuosikalenteri, jossa on aikataulutettu markkinointiin liittyvät tapahtumat. Komia-yhteismarkkinointia on toteutettu Seinäjoen kaupunkiseutuyhteistyönä. Maahanmuuttokoordinaattori on alkukartoituksin luonut valmiuksia työperäisen maahanmuuton edistämiseksi. Osaamisen parantamiseksi on jatkunut agro- ja konepajatekniikan tutkimusprofessuuri ja ammattikorkeakoulun teknologia-asiamiestoiminta sekä maakuntakorkeakoulu- ja hanketoiminta. Konserniyksiköiden osalta voidaan todeta seuraavaa: Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Palvelujärjestelmä toimi yleisesti ottaen hyvin ja palvelujen saatavuus oli kohtuullisen hyvällä tasolla. Ongelmana oli sote-menojen kustannusten jatkuva kasvu yli omistajakuntien resurssien. Palvelujärjestelmän uudelleenarviointia käynnistettiin työryhmätyöskentelyn ja palvelurakenteen säästöpotentiaaliselvittelyn avulla, mutta selvästi taloutta tasapainottaviin muutoksiin ei päästy.

Kauhavan kaupunki TASEKIRJA 2013 6 Suomen Yrittäjäopisto Opisto ei tarvitse kaupungin suoraa subventiota. Opisto toimii itsenäisesti ja tuloshakuisesti. Tilayhteistyö on lisääntynyt kaupungintalon muuttaessa Yrittäjäopistolle. Projektiyhteistyö SYO:n ja kehityskeskuksen kanssa on kehittynyt myönteisesti. Kauhavan Jäähalli Oy Yhtiön talous on kehittynyt positiivisesti, mutta edelleen tarvitaan menokarsintaa ja käyttöasteen lisäämistä. Yhtiö pääsi vuonna 2013 nollatulokseen 2%:n poistoilla siten, että yhtiö keräsi jäämaksuilla hoitokulut ja kaupunki kattoi pääomakulut. Kauhavan Yrityskiinteistöt Oy Konsernin yritystilakiinteistöistä vastaava ja toimitiloja rakennuttava yhtiö, joka on muodostettu Alahärmän Yrityskehitys Oy:stä ja Purmojärven Palvelutalo Oy:stä tarkoituksena on jatkaa yritystilatoiminnan keskittämistä Steel Parkin osalta ja tarkastella muidenkin samankaltaista toimintaa harjoittavien yhtiöiden sulauttamista Kauhavan Yrityskiinteistöt Oy:öön taloushallinto tullaan siirtämään kaupungin taloustoimistolle. Kauhavan Vesi Oy vesiyhtiön talous tasapainossa vuonna 2013 merkittävä vieraan pääoman osuus tulojen saannin takautuvuus rasittaa taloutta (valtionavustukset, liittymismaksut) puhdistamoiden ympäristölupia uusittavana, voi johtaa puhdistusvaatimusten tiukentumisen takia investointeihin viemärilaitoksen toiminta-alue määritetty haja-asutusalueiden viemäröintihanke jatkunut koko vuoden (valtionosuus 2 milj. euroa, kustannusarvio 4,4 milj. euroa) Kauhavan Kaukolämpö Oy Kuntaliitossopimuksen umpeuduttua vuoden 2013 lopussa voidaan todeta, että hallinnollisesti liitoskuntien yhdistyminen on sujunut pääosin suunnitelmien mukaan. Kauhava on uutena kuntakokonaisuutena vahvempi ja sopeutuvampi kestämään toimintaympäristössä jatkuvia isoja muutoksia kuin erillisinä liitoskuntina edelleen toimien olisi todennäköisesti tapahtunut. Yhdistymisavustusten hyödyntäminen, hallinnon rationalisointi ja vahvemman ja erikoistuneemman organisaation luominen, panostaminen kehityskeskuksen toimintaan, konsernirakenteen koonti, yhteistoiminta sosiaali- ja terveyspalveluissa ja koosta johtuva painokkaampi edunvalvonta ovat olleet omiaan vankistamaan kaupungin asemaa. Kaupungin toimintaan kohdistuvina haasteina voidaan todeta: valtionosuuksien leikkausten jatkuminen työllisyyden heikentyminen/ lomautusten laajentuminen kuntarakenne- ja soteselvitysten aiheuttama epäselvyys ja kitka kuntakentässä palvelurakenteen muutosjäykkyys tuottavuusesteenä sosiaali- ja terveysmenojen kasvun hillintä Toimintaympäristön haasteista huolimatta kaupungin keskeiset perustavoitteet pystyttiin kohtuudella saavuttamaan vaativissa muutosoloissa. Kiitän luottamushenkilöitämme ja henkilöstöämme aktiivisesta ja tuloksellisesta yhteistyöstä, jolla edelleen vahvistettiin perustaa kaupunkimme tulevaisuuden rakentamiselle Etelä-Pohjanmaan pohjoisen alueen keskuksena. Harri Mattila Kaupunginjohtaja

Kauhavan kaupunki TASEKIRJA 2013 7 1.1.2. Kaupungin hallinto Luottamushenkilöorganisaatio Kaupunginvaltuusto Tarkastuslautakunta Kaupunginhallitus Henkilöstö- ja talousjaosto Nuorisovaltuusto Asukaslautakunnat Elinkeino- ja maaseutujaosto Kehittämistoimikunta Hallinnon päävastuualue Keskusvaalilautakunta Vaalilautakunnat Vaalitoimikunnat Sivistystoimen päävastuualue Kasvatus- ja opetuslautakunta Vapaa-aikalautakunta Musiikkiopiston johtokunta Teknisen toimen päävastuualue Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta Kaupunginvaltuusto Vuonna 2012 toimitetuissa kunnallisvaaleissa Kauhavan kaupunginvaltuustoon valittiin 43 valtuutettua: Puolue Äänimäärä Paikat Suomen Keskusta 3968 46,3% 21 Kansallinen Kokoomus 2028 23,6% 10 Suomen Sosiaalidemokraattinen puolue 1005 11,7% 5 Suomen Kristillisdemokraatit 618 7,2% 3 Perussuomalaiset 871 10,2% 4 Vihreä Liitto 73 0,9% - Itsenäisyyspuolue 15 0,2% -

Kauhavan kaupunki TASEKIRJA 2013 8 Kaupunginvaltuuston jäsenet kaudella 2013 2016 Puheenjohtaja Mäkinen Jouko keskusta Varapuheenjohtajat Kurvinen Antti keskusta Korpimäki Marja-Leena SDP Jäsenet Hakala Heikki A. keskusta Hakala Teemu keskusta Haukkala Juhani keskusta Hauta Tiina, 30.9.2013. alkaen KD Heikkilä Paavo kokoomus Hietamäki Olli-Pekka kokoomus Hietamäki Petri kokoomus Hyrsky Tuula keskusta Janhunen Kari kokoomus Kangas Marketta kokoomus Kankaanpää Kari SDP Kankaansyrjä Mika SDP Keltto Pekka kokoomus Knuuttila Jari keskusta Koivisto Tuula PS Korkealaakso Heikki keskusta Kuoppala Helena keskusta Lammi Sirpa KD Lauttamus Eino keskusta Luoma Arja K. KD Malmi Seppo keskusta Mattila Marita keskusta Mattila Risto PS Niemistö Jaakko keskusta Ojanperä Harri keskusta Paavola Eero keskusta Peltoluhta Sami keskusta Peltonen Matias SDP Pihlgren Antti kokoomus Pukkila Mathias SDP Puro-Aho Alpo keskusta Puronvarsi Martti PS Ruotsala Aki, 30.9.2014 saakka KD Salo Petri kokoomus Salonpää Hannu PS Sankelo Janne kokoomus Sippola Harri keskusta Viita-aho Rami keskusta Virrankoski Ville keskusta Ylinen Keijo kokoomus Övermark Niina keskusta

Kauhavan kaupunki TASEKIRJA 2013 9 Kaupunginhallitus Kaupunginhallitukseen kuuluu 12 jäsentä Kaupunginhallituksen poliittinen jakauma vuosina 2013-2014: keskusta 6 jäsentä kokoomus 3 jäsentä SDP 1 jäsen KD 1 jäsen PS 1 jäsen Kaupunginhallituksen kokoonpano vuosina 2013 2014: Puheenjohtaja Ylinen Keijo kokoomus Varapuheenjohtajat Mattila Marita keskusta Övermark Niina keskusta Jäsenet Hakala Heikki A. keskusta Haukkala Juhani keskusta Hauta Tiina KD Hietamäki Petri kokoomus Kankaansyrjä Mika SDP Niemi Anna-Liisa keskusta Paavola Eero keskusta Puronvarsi Martti PS Sorvisto Anna-Leena kokoomus Tarkastuslautakunta Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsenet Janhunen Kari Mattila Risto Alestalo Hellevi Järvenpää Minna Niemistö Jaakko Pelkkala Seppo Peltokangas Sari Rantala Leena Kasvatus- ja opetuslautakunta Kuoppala Helena, pj. Kangas Päivi, vpj. Hyrsky Tuula Kunnari Leena Lammi Sirpa Lindholm Seppo Malmi Seppo Mäkinen Timo Palojärvi Inka Salomäki Anne-Mari Salonpää Hannu Sippola Harri Vapaa-aikalautakunta Peltonen Matias, pj. Lauttamus Eino, vpj. Jutila Piia Kallio Ari-Ville Karhumaa Sami-Petteri Kujala Essi Lahti Aira Mäkelä Kari-Veli Rantala Marianna Ritala Miia Saarimaa Susanna Tyni Tanja

Kauhavan kaupunki TASEKIRJA 2013 10 Tekninen lautakunta Puro-Aho Alpo, pj. Heikkilä Paavo, vpj. Hakala Teemu Knuuttila Jari Koivisto Tuula Luoma Arja K. Mäkipelkola Maria Ormiskangas Jari Piri Mika Porre Suvi Ratia Johanna Viita-aho Rami, 24.6.2013 saakka Ylikoski Asko, 24.6.2013 alkaen Ympäristölautakunta Lammi Jorma, pj. Laukkonen Jari, vpj. Aro Paula Hautamäki Annukka Holappa Heikki Huhtala Sanna Kivikangas Päivi, 11.11.2013 alkaen Paloneva Päivi, 11.11.2013 saakka Peltola Asko Peltoluhta Sami Pitkäjärvi Sirpa Syrjälä Pekka Tyni Paavo

Kauhavan kaupunki TASEKIRJA 2013 11 Virasto-organisaatio Kaupunginjohtaja Kehityskeskus Kehitysjohtaja Hallinto-osasto Osastopäällikkö Sivistysosasto Sivistysjohtaja Tekninen osasto Tekninen johtaja Elinkeinotoimi Kehitysjohtaja Keskustoim isto Hallintojohtaja Koulutoim i Sivistysjohtaja Yhdyskuntatekniikka Yhdyskuntatekniikan päällikkö Maaseutu- ja lom atoim i Maaseutupäällikkö Taloustoim isto Hallintojohtaja Koulut Tilapalvelut Kiinteistöpäällikkö Maaseututoim i Maaseutupäällikkö Henkilöstötoim isto Henkilöstöjohtaja Kirjastotoim i Kirjastotoim en johtaja Puhtauspalvelut Siivouspäällikkö Lomatoim i Lom ituspalveluvastaava Vapaa-aikatoimi Vapaa-aikapäällikkö Tekniset tukipalvelut Kaavoituspäällikkö Ruokahuolto Ruokahuoltopäällikkö Ym päristön suojelu ja rakennustarkastus Vastaava rakennustarkastaja Valtuustoon nähden tilivelvolliset viranhaltijat Vaalit Tarkastuslautakunta Yleishallinto Kehitystoimiala Perusturva Sivistystoimiala Tekninen toimiala Rahoitus hallintojohtaja Liisa Salo hallintopäällikkö Raimo Peltola kaupunginjohtaja Harri Mattila kehitysjohtaja Hannu Mars kaupunginjohtaja Harri Mattila sivistysjohtaja Eija Karhu tekninen johtaja Juha Takamaa hallintojohtaja Liisa Salo

Kauhavan kaupunki TASEKIRJA 2013 12 1.1.3. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Bruttokansantuotteen volyymi pieneni 1,4 prosenttia vuonna 2013. Vuoden 2013 talouskehitys oli tasaisen heikkoa ja vuosi oli toinen peräkkäinen taantumavuosi Suomen taloudessa. Ensimmäisellä neljänneksellä bruttokansantuote laski 0,2 prosenttia. Toisella ja kolmannella vuosineljänneksellä bruttokansantuotetta kertyi suunnilleen saman verran kuin ensimmäiselläkin, kunnes viimeisellä vuosineljänneksellä bruttokansantuote laski jälleen. Eurostatin kokoaman ennakkotiedon mukaan bruttokansantuote EU-28 -alueella kasvoi 0,1 prosenttia vuonna 2013. Neljännellä neljänneksellä kasvu oli 0,4 prosenttia edelliseen neljännekseen verrattuna. Kaikkien toimialojen arvonlisäyksen volyymi väheni vuoden 2013 neljännellä neljänneksellä 0,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Koko vuonna 2013 arvonlisäys väheni 1,5 prosenttia. Euromääräisesti tarkasteltuna arvonlisäys laski eniten metalliteollisuudessa ja kaupassa. Myös rahoitustoiminnan volyymi laski selvästi. Arvonlisäystään kasvattivat vuonna 2013 eniten informaatio ja viestintä -toimialan palvelut. Vuonna 2013 kansantalouden kokonaiskysynnän volyymi pieneni 0,9 prosenttia. Viennin volyymi kuitenkin kasvoi 0,3 prosenttia, kun taas tuonnin volyymi väheni 1,8 prosenttia. Yksityinen kulutus väheni 0,8 prosenttia, mutta julkisten kulutusmenojen volyymi kasvoi 0,8 prosenttia. Tätä selittää osaltaan Yleisradion luokitteleminen vuoden 2013 alusta alkaen julkisyhteisöksi. Jos Yleisradion vaikutus eliminoidaan, julkisten kulutusmenojen volyymi ei olisi kasvanut lainkaan ja yksityiset kulutusmenot olisivat supistuneet noin 0,4 prosenttia. Investointien määrä väheni 4,6 prosenttia. Työllisten määrä väheni 1,3 prosenttia ja työtuntien määrä pieneni 1,9 prosenttia vuonna 2013. Työttömyysaste oli 8,3 prosenttia (7,7 prosenttia vuonna 2011). Koko kansantalouden hintatason arvioidaan vuonna 2013 kohonneen 2 prosenttia mitattuna bruttokansantuotteen hintaindeksillä. Kuluttajahintaindeksi nousi 1,5 prosenttia. Kotitalouksien kulutusmenojen hintaindeksi kansantalouden tilinpidossa kohosi 1,6 prosenttia. Nettokansantulo kasvoi nimellisesti 0,5 prosenttia mutta supistui reaalisesti 1,6 prosenttia ja oli henkeä kohti 29 900 euroa (30 070 euroa vuonna 2012). Kotitalouksien palkkatulot kasvoivat yhden prosentin. Palkansaajatulojen osuus oli 62,0 prosenttia (61,2 prosenttia vuonna 2012) kansantulosta. Omaisuus- ja yrittäjätulot vähenivät 3,2 prosenttia ja niiden osuus kansantulosta oli 22,0 prosenttia (23,3 prosenttia vuonna 2012). 1 Tilastokeskuksen keräämien ennakkotietojen mukaan kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 yhteenlaskettu vuosikate oli 2,7 miljardia euroa, jossa oli kasvua edellisestä vuodesta noin 900 miljoonaa euroa. Yhteenlasketun tuloksen vuodelta 2013 arvioidaan olevan noin 300 miljoonaa euroa positiivinen. Tulos parani edellisestä vuodesta noin 600 miljoonaa euroa. Taustalla olivat toimintakulujen kasvun puolittuminen ja verotuksen kertaeristä johtunut verotulojen kasvu. Negatiivisen vuosikatteen kuntia arvioidaan olevan 36, vuonna 2012 vastaava luku oli yli kaksinkertainen. Vuonna 2013 kuntien verotulot kasvoivat keskimäärin 6,8 prosenttia ja valtionosuudet 2,9 prosenttia. Toimintatuotot kasvoivat 2,5 ja toimintamenot 2,6 prosenttia Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli arviolta noin 15,6 miljardia euroa vuoden 2013 lopussa. Lainakanta kasvoi 13 prosenttia vuodesta 2012. Manner-Suomen kunnissa keskimääräinen lainakanta oli 2.553 euroa/asukas.. 2 Kauhavan kaupunki kuuluu Seinäjoen seutukuntaan yhdessä Seinäjoen, Kurikan ja Lapuan kaupunkien sekä Ilmajoen ja Jalasjärven kuntien kanssa. Seutukunnan väestömäärä on kasvanut vuoden aikana 612 henkilöllä ollen joulukuun 2013 lopussa 126 508. Vuonna 2012 seutukunnassa oli 10 723 (10 718 v. 2011) yritysten toimipaikkaa, joissa työskenteli 33.117 (33.626) henkilöä. Vuoden 2013 jlopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 10,5 % (9,1 % joulukuussa 2011), ja työttömiä työnhakijoita oli 6.202 (5.342). 1 Tilastokeskus. Neljännesvuositilinpito 2013, 4. vuosineljännes 2 www.kunnat.net. Tiedotteet, Kuntatalous: Kuntien tilinpäätökset pelättyäkin huonommat. 13.2.2013

Kauhavan kaupunki TASEKIRJA 2013 13 Seinäjoen seutukunta Kehitysnäkymät 1/2014 Tilanne nyt verrattuna vuoden takaiseen Tilanne 6 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen Tilanne 12 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen Elinkeinoelämä ja yritystoiminta 0 + ++ Työttömyyden määrä ja rakenne - + + Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, ( ) paljon heikompi Keskuskaupunki Seinäjoen kasvuvauhti on ollut viime vuosina erittäin voimakasta, mikä on säteillyt positiivisesti myös ympäristökuntiin Ilmajoelle ja Lapualle. Väestökasvu on tuonut mukanaan myös haasteita esimerkiksi palvelu- ja investointitarpeiden nopean kasvun muodossa. Elinkeinoelämän tunnelmat ovat odottavan, mutta luottamus tulevaan on vahva. Kauhavalla sijaitsevan Lentosotakoulun lakkauttaminen on koettu takaiskuksi, mutta tällä hetkellä Kauhavalla on vahva tekemisen meininki ja rakentaminen on ennätysvilkasta. Aloittavien yritysten määrä jäänee vuonna 2013 edellisiä vuosia alhaisemmaksi. Starttirahapäätösten määrä kuitenkin yli kaksinkertaistui vuoteen 2012 verrattuna. Konkurssiin haettujen yritysten määrä oli normaalia korkeampi. Uusien avoimien työpaikkojen määrä oli vuonna 2013 hienoisessa laskussa edelliseen vuoteen verrattuna. Työvoiman kysynnän arvioidaan jatkuvan hyvänä sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla. Kaupan alalla tilanne on epävarma. Teollisuuden osalta näkymät ovat epävarmat, eikä isoja rekrytointeja ole tiedossa. Työvoimaa on tarjolla monipuolisesti. Rekrytointiongelmia on lähinnä terveydenhuolto- ja sosiaalialalla sekä opetusalan työtehtävissä. Erityisen haastavaksi tilanne arvioidaan lääkärien, sairaanhoitajien, laboratoriohoitajien ja mielenterveyshoitajien osalta. Työttömien työnhakijoiden määrä oli joulukuussa 2013 16 prosenttia edellistä vuotta korkeampi. Nuorisotyöttömyys kohosi nopeasti, mikä luo painetta nuorisotakuun toteuttamiselle. Myös pitkäaikaistyöttömyys, joka on erityisesti maakuntakeskuksen haaste, on ollut kasvussa. 3 1.1.4. Olennaiset muutokset ja tapahtumat kaupungin toiminnassa ja taloudessa Vuoden 2013 alusta käynnistyi uusi valtuustokausi. Lokakuussa 2012 toimitetuissa kunnallisvaaleissa valittiin 43 valtuutettua. Valtuusto valitsi kaupunginhallituksen kaksivuotiskaudeksi ja lautakunnat nelivuotiskaudeksi tammikuussa 2013. Hallitus- ja lautakuntavalinnoissa noudatettiin kuntaliitossopimusta, jossa oli määritelty eri liitoskuntien paikkamäärä toimielimissä. Kunnallisvaalien tulos ja luottamuselinten kokoonpanot on esitelty luvussa 1.1.2. Kaupungin strategiapaketti hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa vuoden lopulla. Päivitettävänä olivat kaupunkistrategia ja henkilöstöstrategia. Myös aikaisemmin vain hallituskäsittelyssä ollut kiinteistöstrategia päivitettiin ja käsiteltiin valtuustossa. Täysin uusina strategioina hyväksyttiin elinkeinostrategia ja strateginen alueidenkäyttösuunnitelma. Strategioiden tavoitteet ulottuvat vuoteen 2020. Kuntarakennelain selvitysvelvollisuuteen liittyen kaupunginvaltuusto päätti marraskuussa, että Kauhavan kaupunki selvittää yhdistymistä Lapuan kaupungin sekä Lappajärven ja Evijärven kuntien kanssa joko kaikkien kanssa yhdessä tai vain osan kanssa. Kuntarakenneselvitystä ei käynnistetty vuoden 2013 aikana. Kaupunginvaltuuston marraskuussa 2013 tekemän päätöksen mukaan varhaiskasvatus siirretään 1.8.2014 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen järjestämisvastuulta kaupungin toiminnaksi. Joulukuussa 2013 päivitettiin hallintosääntöä, minkä yhteydessä myös varhaiskasvatuksen siirto kaupungille pyrittiin huomioimaan. Samalla sivistyslautakunnan nimi muutettiin kasvatus- ja opetuslautakunnaksi. Vuoden 2012 helmikuussa julkaistiin tieto puolustusvoimauudistuksesta, johon sisältyy Kauhavalla sijaitsevan Lentosotakoulun lakkauttaminen vuoden 2014 lopussa. Tähän perustuen kaupunki on 3 www.temtoimialapalvelu.fi Alueelliset kehitysnäkymät 1 2014

Kauhavan kaupunki TASEKIRJA 2013 14 käynnistänyt useita toimenpiteitä yhteystyössä muiden viranomaisten kanssa. Toimenpiteitä ja kehittämishankkeita kuvataan tarkemmin kaupunginjohtajan katsauksessa tasekirjan alussa sekä kehitystoimen toimintakertomuksessa luvussa 2.2.2. Konsernirakennetta on edelleen tiivistetty siten, että vuoden 2013 alussa Kauhavan Vuokra-asunnot Oy:öön sulautui Tuppiroska Oy. Tämän seurauksena kaupungilla vain yksi vuokra-asuntotoimintaa harjoittava yhtiö, jolla tosin on vielä vuoden 2013 lopussa 4 tytäryhtiötä ja 3 osakkuusyhtiötä. Tytäryhtiöistä kolme fuusioidaan Kauhavan Vuokra-asunnot Oy:öön vuoden 2014 aikana. Kesällä 2013 Purmojärven Palvelutalo Oy sulautui Alahärmän Yrityskehitys Oy:öön. Samalla yhtiön nimi muutettiin Kauhavan Yrityskiinteistöt Oy:ksi. Kaupungin tuloveroprosentti vuonna 2013 oli 20,75, yleinen kiinteistöveroprosentti 0,85, vakituisen asuinrakennuksen veroprosentti 0,45, muun asuinrakennuksen 1,05 ja voimalaitosten 2,50. Yleishyödyllisten yhdistysten kiinteistöveroprosentti päätettiin nollaksi. Rakentamattomille rakennuspaikoille ei määrätty erillistä veroprosenttia. Vuodesta 2012 tuloveroprosenttia korotettiin 0,50 prosenttiyksiköllä ja kiinteistöveroprosentteja 0,05 prosenttiyksiköllä. Vuoden 2013 aikana työllisyystilanne on heikentynyt aiemmista vuosista. Alin työttömyysaste oli toukokuussa 4,9 % ja korkein joulukuussa 7,7 %. Vuoden 2013 keskimääräinen työttömyysaste Kauhavan kaupungissa oli 6,2 prosenttia, kun se vuonna 2012 oli 5,2 prosenttia. Joka tapauksessa vuoden 2009 lukujen alapuolella ollaan edelleen ja alkuvuodesta myös vuoden 2010 lukujen alapuolella. Kaavio: Työttömyys Kauhavan kaupungissa 20009-13

Kauhavan kaupunki TASEKIRJA 2013 15 Työttömyys 2008-12 10 8 6 4 2 ka 2008 2009 2010 2011 2012 2013 0 helmikuu huhtikuu kesäkuu elokuu lokakuu joulukuu tammikuu maaliskuu toukokuu heinäkuu syyskuu marraskuu Vuoden 2013 aikana oli Kauhavan kaupungille merkittävä investointivuosi. Kosolan uusi, noin 4 miljoonaa euroa maksanut koulurakennus otettiin käyttöön maaliskuussa. Koulujen kesälomien alkaessa käynnistyi Nahkalan koulun perusparannuksen 3. vaihe, johon käytettiin vuonna 2013 noin 1,7 miljoonaa euroa. Kaikkiaan noin 2,2 miljoonan hanke valmistuu kevätlukukauden 2014 aikana. Loppukesästä käynnistyi uuden Kirkkorannan päiväkodin rakennustyömaa. Päiväkotiin tulee kuuden kotiosaston myötä hoitotilat noin 120 lapselle. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 3,1 miljoonaa euroa, mistä noin miljoona euroa käytettiin vuonna 2013. Päiväkoti valmistuu ja otetaan käyttöön loppukesästä 2014. Loppuvuodesta käynnistyi myös uuden pelastusaseman rakentaminen. Hankkeen noin 3,5 miljoonan euron kustannuksista 0,7 miljoonaa euroa kohdistui vuodelle 2013. Pelastusasema valmistuu Eteläisen sisääntulotien varteen syksyllä 2014. Kaavateiden rakentamiseen, perusparantamiseen ja asfaltointiin sekä yksityisteiden perusparantamiseen käytettiin noin 635.000 euroa Kaupungin kehittämisen mahdollistamiseksi ja elinkeinoelämän kehittämiseksi kaupunki hankki Eteläisen sisääntulotien varresta maata teollisuusalueeksi kaavoitettua maata. Ylihärmän Järvenjärven maakaupat saatiin vietyä loppuun vuoden 2013 aikana valitusprosessin tultua päätökseen. Kaikkiaan maanhankintaan käytettiin vuonna 2013 noin 675.000 euroa. Viime vuosina hankituille alueille rakennettiin kunnallistekniikkaa, johon käytettiin 730.000 euroa. Ylihärmään valmistui kaivattu hyötykäyttöasema. Ylijäämärahastoinvestoinneista valmistui Kortesjärven palloilualue. Myös kaupungin tytäryhtiöt investoivat merkittävästi. Kauhavan Kaukolämpö Oy rakennutti Ylihärmän taajamaan lämpölaitoksen ja lämmönjakeluverkoston. Samassa yhteydessä rakennettiin kaupungin kustantama valokuituverkko. Investointi on merkittävä myös kaupunkikonsernin kannalta, kun kaupungin ja Kauhavan Vuokra-asunnot Oy:n omistamat rakennukset saadaan öljylämmitystä selvästi edullisemman kaukolämmön piiriin. Kaupungin ja vuokrataloyhtiön liittymismaksuihin ja lämmönvaihtimiin tekemän investoinnin takaisinmaksuajaksi on laskettu vain noin 3 vuotta. Kaukolämpö Oy laajensi verkostoaan myös keskustan alueella, ja kaukolämmön piiriin liittyi uusia, merkittäviä asiakkaita. Kauhavan Vesi Oy toteuttaa kustannusarvioltaan 5 miljoonan euron haja-asutusalueiden viemäröintihanketta, jonka toteutusaika on 2013 2014. Hankkeeseen saadaan 2 miljoonan euron valtionosuus. Kauhavan Vuokra-asunnot Oy toteutti Ylihärmän Knuppasmäen alueen rivitaloihin merkittävän ulkopuolisen perusparannuksen. Kauhavan Yrityskiinteistöt Oy rakennutti keskustaan huhtikuussa 2014 valmistuvan teollisuushallin vuokrattavaksi Tampereen Keskustekniikka Oy:lle. Yksityisistä rakennushankkeista suurimpia olivat Alahärmään Power Parkin läheisyyteen rakennettava Road House -liikekeskus ja keskustaan valmistuva Fransunpuiston palveluasumisyksikkö. Uusia asuinhuoneistoja

Kauhavan kaupunki TASEKIRJA 2013 16 on ollut kohtuullisesti saatavilla kaupungin keskustan alueella. Yksityisten toimijoiden rakentamia rivitalokohteita (omistusasuntoja) valmistui myös Alahärmän, Kortesjärven ja Ylihärmän aluille. Vuonna 2013 kaupungin verotulot kehittyivät edelliseen vuoteen verrattuna suotuisasti. Tuloveroprosenttia nostettiin 0,50 %-yksiköllä vuodesta 2012, kiinteistöveroprosentteja korotettiin 0,05 prosenttiyksiköllä. Kunnallista tulovero tuoton kasvua selittää veroprosentin korottamisen lisäksi myös tilityskäytännön muuttuminen, jonka seurauksena vuoden 2012 lisäverojen ensimmäinen maksuerä tilitettiin kunnille jo joulukuussa 2013. Aikaisemmin erä tilitettiin vasta tammikuussa. Muutoksen seurauksena kunnat siis saivat vuonna 2013 vuoden 2011 molemmat lisäveroerät sekä vuoden 2012 ensimmäisen erän, mikä lisäsi selvästi kunnallisen tuloveron kertymää. Verotuloja kertyi 3.711.000 euroa (7,5 %) enemmän kuin vuonna 2012. Kaupungille tilitettiin vuonna 2013 kunnallista tuloveroa 2.858.000 euroa ( 6,5 %) enemmän kuin vuonna 2012. Yhteisöveron tilitykset nousivat 475.000 eurolla (+18,5 %) ja kiinteistöveron tuotto 375.000 eurolla (+14,4 %)vuoteen 2012 verrattuna. Jäsenkunnat hyväksyvät Kuntayhtymä Kaksineuvoisen talousarvion ja tilinpäätöksen. Yhtymä huolehtii sosiaalitoimen ja perusterveydenhuollon lisäksi myös Kauhavan kaupungin ja Lappajärven kunnan erikoissairaanhoidon ja erityispalvelujen koordinoinnista. Tämän seurauksena kaupungin maksuosuus Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Eskoon sosiaalipalvelujen menoihin sisältyy Kuntayhtymä Kaksineuvoisen maksuosuuteen. Tilikauden aikana ilmeni, että kuntayhtymä Kaksineuvoisen talousarvio tulee ylittymään. Tämän seurauksena yhtymähallitus toi jäsenkuntien valtuustojen hyväksyttäväksi lisätalousarvion, jonka myötä Kauhavan rahoitusosuus Kaksineuvoisen menoihin kasvoi 1.884.000 eurolla ollen yhteensä n. 61.267.000 euroa. Kaupungin toteutunut maksuosuus oli n. 61.482.000 euroa, eli 215.000 euroa tarkistettua talousarviota korkeampi. Kauhavan kaupungin maksuosuus Kuntayhtymä Kaksineuvoisen vuoden 2013 menoihin oli noin 3.170.000 euroa eli 5,4 % edellisvuotta korkeampi. Kaksineuvoisen jäsenkuntalaskutus perustui tilinpäätöksen mukaisiin toteutuneisiin kustannuksiin. Väestö Kaupungin asukasluku vuoden 2013 lopussa oli 17065. Kertomusvuoden aikana kaupungin väestö väheni 137 asukkaalla. Vuoden 2009 alkuun verrattuna väestö on vähentynyt 697 hengellä. Liitoskuntien yhteenlaskettu asukasluku on ollut lähes 20 viimeistä vuotta vähenevä. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan kaupungin väkiluku tulee jatkossakin jonkin verran pienenemään ja vanhusväestön määrä kasvamaan. Henkikirjoitettu väestö (31.12.) Vuoteen 2008 saakka väestön määrä on saatu laskemalla Alahärmän, Kauhavan, Kortesjärven ja Ylihärmän asukasluvut yhteen. 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2008 2010 2012 2013 19924 20 359 20 231 19 877 18 967 18 248 17 773 17312 17202 17065

Kauhavan kaupunki TASEKIRJA 2013 17 Ikärakenne prosenttiosuuksina 2008-70 60 50 40 30 0-14 15-64 Yli 64 20 10 0 Kaaviosta on selvästi nähtävissä työikäisen väestön väheneminen, mikä vaikuttaa verotuloihin ja alueen ostovoimaan. Toisaalta näkyy yli 65 vuotiaiden määrän kasvu (yli 3 prosenttiyksikköä vuodesta 2008). Väestön muutos 31.12.2008-31.12.2013(tilastokeskus) Syntyne Elävänä iden syntyn Kuollee enemmy Vuosi eet t ys Kuntien välinen muuttoliike Maahan / maastamuutto Väestön lisäys Väestöm äärä 31.12 Tulomuutt o Lähtömu Nettomu utto utto Maahan Maasta muutto muutto Nettomaa hanmuutt o 2008 2009 192 235-43 422 639-217 35 4 31-229 2010 180 233-53 422 642-220 45 10 35-238 17 776 17 544 17 307 2011 170 209-39 542 619-77 80 6 74-42 17265 2012 174 192-18 516 601-85 63 19 44-63 17202 2013 176 200-24 508 678-170 73 14 59-135 17065

Kauhavan kaupunki TASEKIRJA 2013 18 Työpaikat 2008-2011 (tilastokeskus) 2008 2009 2010 2011 % osuus muutos ed v kpl (A) Maa-, metsä- ja kalatalous 992 960 975 942 12,5-33 (B, D-E) Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu ja lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja jätehuolto 59 58 64 62 0,8-2 (C) Teollisuus 2414 1990 2107 2126 28,1 19 (F) Rakentaminen 337 317 319 312 4,1-7 (G-I) Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1309 1206 1276 1252 16,6-24 (J) Informaatio ja viestintä 86 60 71 77 1,0 6 (K) Rahoitus- ja vakuutustoiminta 106 101 96 103 1,4 7 (L) Kiinteistöalan toiminta 64 64 65 75 1,0 10 (M-N) Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 346 349 405 366 4,8-39 (O-Q) Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivak.; Koulutus; Terveys- ja sosiaalipalv. 1880 1822 1867 1909 25,2 42 (R-U) Muut palvelut 209 230 214 224 3,0 10 (X) Toimiala tuntematon 83 95 90 113 1,5 23 7885 7252 7549 7561 100 12 Työpaikkojen määrä on kasvanut hivenen vuodesta 2011, mutta on edelleen huomattavasti alempi kuin 2008. Työllinen työvoima 2008-2011 (tilastokeskus) Työlliset toimialan (TOL 2008) mukaan muuttujina Alue, Sukupuoli, 2008 2009 2010 2011 (A) Maa-, metsä- ja kalatalous 996 928 948 932 (B, D-E) Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu ja lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja jätehuolto 73 72 78 72 (C) Teollisuus 1948 1602 1659 1677 (F) Rakentaminen 372 341 373 377 (G-I) Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1193 1169 1150 1160 (J) Informaatio ja viestintä 89 74 60 70 (K) Rahoitus- ja vakuutustoiminta 105 98 96 96 (L) Kiinteistöalan toiminta 51 45 48 57 (M-N) Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 398 394 438 407 (O-Q) Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivak.; Koulutus; Terveys- ja sosiaalipalv. 1904 1844 1879 1909 235 249 241 236 (R-U) Muut palvelut (X) Toimiala tuntematon 83 95 90 113 7447 6911 7060 7106 Työpaikkaomavaraisuus oli vuonna 2007 107,2 %, 2008 105,9 %, 2009 104,9, 2010 106,9 % ja 2011 106,4%. Työpaikkaomavaraisuus on kunnan alueella olevien työpaikkojen ja kunnan alueella asuvien työssä olevien lukumäärän suhde.

Kauhavan kaupunki TASEKIRJA 2013 19 Kaupungin suurimmat työnantajat (yli 100 henkeä työllistävät) Työntekijät 2013 2012 2011 2010 2009 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen 820 811 801 772 746 Kauhavan kaupunki (vakinaiset) 482 485 483 488 508 MSK Group konserni 469 485 491 441 452 FinnPower Oy 300 297 314 305 388 Lillbacka konserni 279 286 180 277 373 Skaala Ikkunat ja Ovet Oy 326 280 260 250 350 Lentosotakoulu 228 236 236 236 240 Härmän Kuntokeskus Oy 142 120 117 128 120 Unico Finland Oy 110 Ei tietoa Ei tietoa 1.1.5. Kaupungin henkilöstö Erikseen tehdään henkilöstöraportti, jossa henkilöstöä koskevia tietoja esitetään laajemmin. Taulukko 1: Koko henkilökunta 01.01.09, sekä 31.12.2009-13 osastoittain 01.01.09 31.12.08 31.12.09 31.12.10 31.12.11 31.12.12 31.12.13 lukien Hallinto-osasto 30 25 25 20 25 22-8 Kehityskeskus 125 133 135 116 110 113-12 Sivistysosasto 331 322 330 348 348 368 37 Tekninen osasto 182 174 171 154 164 150-14 Yhteensä 668 654 661 638 647 653-15 Henkilökunnan määrä (vakinaiset + määräaikaiset + työllistetyt) on lisääntynyt vuoden 2013 aikana 6 henkilöllä. Työllistetyt ovat yhtä henkilöä lukuunottamatta kirjautuneet hallinto-osaston henkilökuntaan, vaikka heidän sijoituspaikkansa on jossakin muualla. Taulukko 2 Vakinainen henkilökunta Vakinaiset Muutos 31.12.08 31.12.09 31.12.10 31.12.11 31.12.12 01.01.09 31.12.13 lukien Hallinto-osasto 29 24 22 20 18 18-11 Kehityskeskus 103 94 91 86 85 85-18 Sivistysosasto 223 231 223 237 242 247 24 Tekninen osasto 169 159 152 140 140 132-37 Yhteensä 524 508 488 483 485 482-42 Vakinaisen henkilökunnan määrä on hivenen vähentynyt edellisestä vuodesta. 1.1.6. Riskien hallinnan järjestäminen Kunnan riskienhallinnan tasoa ja riittävyyttä arvioidaan toimintaan, rahoitukseen ja vahinkoihin liittyvissä riskeissä. Kauhavan kaupungilla on 17 tytäryhtiötä tai niiden tytäryhtiötä, joten riskienhallintaa tulisi arvioida myös konsernitasolla.

Kauhavan kaupunki TASEKIRJA 2013 20 1. Toiminnalliset riskit 1.1. Henkilöstön osaaminen Pienissä kunnissa on ongelmana se, että niissä on useita toimintoja, jotka osaa vain yksi henkilö. Kuntaliitos poisti tätä ongelmaa jossakin määrin, joskin edelleen on tehtäviä, joihin on vaikea löytää täysipainoisesti tehtävät osaavaa sijaistajaa omasta organisaatiosta. Sijaistajina entisten pienten kuntien moniosaajat ovat hyvin arvokkaita työntekijöitä. Eri kysymys on sitten se, että henkilökunnan siirtäminen tehtävästä toiseen on vaikeaa koska mitoitus on erittäin tiukka useimmissa yksiköissä. Eläköitymisten sekä henkilökunnan omaehtoisen kouluttautumisen kautta henkilökunnan koulutustaso on noussut, joskin edelleen muodollinen koulutustaso on useissa tapauksissa alhaisempi kuin mikä olisi tämän päivän vaatimus. Nämä henkilöt ovat kuitenkin työssäoppimisen kautta saavuttaneet tehtävän edelyttämän pätevyyden. 1.2. Henkilöstön saatavuus Toistaiseksi on avoinna oleviin virkoihin ja toimiin saatu päteviä hakijoita. Suhdannetilanteesta ja kaupungin toimialasta (ei sosiaali- ja terveystoimea) johtuen sijaisten saamisessa ei ole pääsääntöisesti ollut ongelmia. 1.3. Tietojärjestelmien toimivuus Tietojärjestelmien toimivuudesta sekä tietoliikenneyhteyksistä vastaa palvelusopimukseen perustuen Järvinet Oy, jolla on omat varmistusjärjestelmänsä ja kapasiteettia ongelmatilanteiden nopeaan hoitamiseen. Ongelmia voi aiheutua lähinnä operaattoreiden tietoliikenneyhteyksien katkeamisista sekä ohjelmatoimittajien toimintojen vuoksi. 1.4. Suhdannevaihtelut Suuri osa kaupungin teollisista työpaikoista kohdistuu vientivetoiseen metalliteollisuuteen ja agroteknologiaan. Tämän vuoksi alueen teollisuus on suhdanneherkkää, ja suhdannevaihtelut näkyvät työvoiman tarpeessa. Suhdannevaihteluilla on vaikutusta kaupungin tulopuolella kunnallisja yhteisöveron kertymään sekä menopuolella esim. toimeentuloturvan menojen kehitykseen. Kaupungin tase on lievästi ylijäämäinen, ja taseessa on pieni puskuri talouden taantuman varalle. Suhdannevaihteluilla on vaikutuksia myös tytäryhtiöihin, esimerkiksi vuokra-asuntojen ja kaukolämmön kysyntään 1.5. Lainsäädännön muutokset Vuoden 2013 aikana on tullut voimaan lakimuutoksia, joilla on vaikutusta kuntien toimintaan. Tällaisia olivat mm: Perintälakiin säädettiin useita, 16.3.2013 voimaan tulleita muutoksia, joilla täsmennettiin hyvän perintätavan sisältöä ja pyrittiin tehostamaan sen noudattamista. Kuluttajasaatavan perintäkuluille säädettyjä enimmäismääriä muutettiin. Lakiin ehdotettiin uusi säännös velallisen oikeudesta pyytää perinnän keskeyttämistä ja asian siirtämistä oikeudelliseen perintään. Perintälakiin otettiin uusi säännös, jonka mukaan kuluttajasaatavan perinnästä kertyneet varat on kohdennettava ensisijaisesti perittävälle saatavalle ja vasta sen jälkeen perintäkuluille. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) eli ns. vanhuspalvelulaki tuli voimaan 1.7.2013. Lain tarkoitus on tukea koko ikääntyneen

Kauhavan kaupunki TASEKIRJA 2013 21 väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista ja parantaa mahdollisuutta osallistua palvelujen kehittämiseen kunnassa. Lisäksi lain tarkoitus on parantaa iäkkäiden henkilöiden mahdollisuutta saada laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja sekä vaikuttaa palvelujensa sisältöön ja toteuttamiseen. Kuntajakolaki muuttui 1.7.2013 nimikkeeltään kuntarakennelaiksi. Kuntarakennelakiin on lisätty määräaikaiset säännökset kuntarakenneuudistuksen toimeenpanosta vuosina 2013 2016. Laki velvoittaa kunnan osallistumaan kuntaliitosselvitykseen, mikäli yksikin kuntarakennelaissa säädetyistä selvitysperusteista osoittaa selvitystarvetta. 2. Rahoitusriskit 2.1. Korkoriski Kaupungin lainasalkusta n. 21 % on sidottu vähintään 3 vuoden kiinteään korkojaksoon, loppuosa sidottu pääsääntöisesti 6 kuukauden euribor-korkoon. Kaupunki on tehnyt vuonna 2010 pääomaltaan 5.000.000 euron kertalyhenteisen, 5 vuoden koronvaihtosopimuksen vaihtuvakorkoisten lainojen korkoriskiltä suojaamiseen. Lisäksi vuonna 2011 on tehty lyhennysohjelmainen pääomaltaan 2.700.000 euron korkosuojavyöhykesopimus. Nämä huomioiden lainasalkusta n. 45 % on joko kiinteäkorkoista, sidottu kiinteään korkojaksoon tai korkosuojattu. Suositusten mukaan lainasalkusta vähintään 40-60 % tulisi olla kiinteään korkoon sidottu. Tytäryhtiöiden lainasalkuista osa on korkosuojattu erillisillä sopimuksilla. 2.2. Valuuttariski Kaikki kaupungin lainat ovat euro-valuutassa, joten valuuttariskiä ei ole. 2.3. Likviditeettiriski Kaupungin talous on pystytty pitämään lähes tasapainossa vuoden 2013 aikana ja maksuvalmius on ollut hyvä. Maksuvalmiuden turvaamiseksi kaupungilla on sopimukset kuntatodistus-ohjelmista sekä luotollinen tili. Joidenkin tytäryhtiöiden maksuvalmiudessa on ollut tilapäisiä haasteita johtuen mm. vieraan pääoman merkittävästä määrästä, yllättäen toteutuneista kuluista ja toteutetuista investoinneista. Kaupunki on myöntänyt tytäryhtiöiden maksuvalmiuden turvaamiseen lyhytaikaisia kassalainoja. 2.4. Luottoriski Kuntarahoitus Oyj:ltä otettujen lainojen osuus kaupungin lainasalkusta on n. 84 %. Osuus on suhteellisen suuri, mutta koska Kuntarahoitusta on pidettävä erittäin luotettavana toimijana, ei asiaan liity olennaista riskiä. Kaupunki on myöntänyt tytäryhtiöilleen lyhytaikaisia kassalainoja ja pääomalainoja ilman vakuutta. Lisäksi tytäryhtiöille on myönnetty ilman vakuutta ns. tertiäärilainoja asuinvuokratalojen rakentamiseen. Tytäryhtiöille myönnettyihin lainoihin sisältyy pieni luottoriski. Kaupungilla on myös teollisuushallien kauppahintasaatavia noin 334.000 euroa. Saatavien vakuutena on kiinteistökiinnitys. Kiinnitysvakuuden etuoikeusjärjestyksestä johtuen kaupungin saataviin liittyy pieni luottoriski. Kaupunki on myöntänyt omavelkaisia takauksia tytäryhtiöiden ja muiden ns. kolmannen sektorin yhteistyökumppaneiden lainoille. Lisäksi takauksia on myönnetty yrityksille sekä yksityishenkilöille (asuntolainojen täytetakaukset). Takauksiin liittyy riski, joka joidenkin takausten osalta on merkittävä.

Kauhavan kaupunki TASEKIRJA 2013 22 3. Vahinkoriskit Omaisuusriskien kartoituksessa on käytetty asiantuntijana vakuutusmeklari Semita Oy:tä. Vakuutukset on kilpailutettu kesällä 2012, ja uudet vakuutukset tulivat voimaan vuoden 2013 alussa. Vapaaehtoisia vakuutuksia on otettu myös vastuiden ja toiminnan keskeytymisen varalta. Tuotevastuun osalta vakuutusmäärä on 1 miljoona euroa. Korvaussumma on määritetty lähinnä ruokahuollon tuotevastuiden perusteella. Kiinteistöjen vakuutukset tarkistetaan aina vuoden alussa ja vuoden aikana, mikäli omaisuuteen tai toimintaan tulee muutoksia. Kaupungilla on käynnissä muutamia oikeusprosesseja, jotka liittyvät hankintapäätöksiin, rakennuttamiseen ja väitettyihin laiminlyönteihin ja virheisiin kuntaliitoskuntien aikaisessa viranomais- ym. toiminnassa. 1.1.7. Ympäristötekijät Ympäristölupamenettely on tuotantotoiminnan ennakkovalvonnan keskiössä. Sijoituspäätösten ja toiminnan immissioiden säätämisen, so. lupaehtojen kautta kehitetään elinympäristöä ja estetään haitat. Kunnallisessa ympäristöluvassa huomioidaan toiminnan laajentamistarpeet, maankäytön suunnittelu, kuntastrategia sekä vesihuolto ja maa-ainesten otto. Ympäristönsuojelun valvontatehtäviin kuuluu myös jäte- ja kemikaaliasiat, vesilain valvonta, sekä maaperän ja ilman suojelu, sekä luonnonsuojelulain ja ulkoilulain mukaiset tehtävät. Toimialaan kuuluu myös vesihuoltolain valvonta-asioita, mm. vapautusten myöntäminen viemäriverkostoon liittymisvelvoitteesta. Kunnan ympäristötoimelle kuuluu päätös- ja valvontatehtävien lisäksi lausunnonantajan asema oikeusviranomaisiin ja valtion lupaviranomaisiin, kunnan muihin hallintokuntiin, sekä sidosryhmätyöskentely ja asiakasneuvonta. Kunnan tehtävät on määritelty kunnallisessa ympäristönsuojelun hallintolaissa. Ympäristötoimen tehtävät ovat pääsääntöisesti viranomaistehtäviä, mutta myös koulutusta, tutkimusta ja neuvontaa. Edellä mainittujen tehtävien lisäksi on käynnistetty EAKR -suunnitteluhankkeita, joiden tarkoituksena on elinympäristön kehittäminen ja tulevaisuuskuvan moniulotteinen ja asiakaslähtöinen visiointi. 1.2. Sisäisen valvonnan järjestäminen 1.2.1. Säännösten, päätösten ja määräysten noudattaminen Osavuosikatsausten seurantaan perustuen voidaan todeta, että toimintaa on toteutettu säännösten, päätösten ja määräysten mukaisesti. 1.2.2. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Tilivelvollisia on ohjeistettu varmistamaan määrärahojen riittävyys seurantavelvoitetta terävöittämällä ja välittömällä reagoinnilla näköpiirissä oleviin poikkeamiin. Varsinaisia väärinkäytöksiä tai toimivallan ylityksiä varojen käytössä ei ole osoitettavissa. 1.2.3. Riskienhallinnan järjestäminen Omaisuusriskit ja toiminnan vastuut ovat hallinnassa. Tilanteen ajantasaisuus tarkistetaan vuosittain yhteistyössä vakuutusmeklariliike Semita Oy: n kanssa.

Kauhavan kaupunki TASEKIRJA 2013 23 Operatiivinen johto vastaa sisäisestä valvonnasta. Toiminnallisten, taloudellisten ja henkilöriskien osalta on ohjeistettu, että riskien kehittymistä seurataan ja arvioidaan oikea-aikaisten ja riittävien toimenpiteiden varmistamiseksi. Sisäisessä valvonnassa on muutenkin ohjeistettu sekä hallintokuntia että konserniyhtiöitä. 1.2.4. Omaisuuden hankinnan ja luovutuksen valvonta Kaupungin hankintaohje ja maanhankintaa ohjaava Maapoliittinen ohjelma on vahvistettu tilikauden 2011 aikana. Joulukuussa 2013 voimaan tulleella hallintosäännön tarkistuksella selkiytettiin eri tahojen toimivaltaa näissä asioissa. Omaisuuden luovutukset tapahtuvat pääsääntöisesti kilpailutuksen perusteella markkinahintaan, ja kauppoja toteutetaan kiinteistön tasearvon alittavaan hintaan vain poikkeustapauksissa ja perustellusta syystä. Kaupunginvaltuusto on määritellyt tonttien myyntihinnat. Käyttämällä enenevästi Kuntahankinnat Oy:n palveluja on kyetty varmistamaan edullisemmat hinnat ja hankintamenettelyn oikeellisuus. 1.2.5. Sopimustoiminta Kaikki sopimukset kirjataan asianhallintajärjestelmään annettujen ohjeiden mukaisesti. Tämä mahdollistaa sopimusten systemaattisen hallinnan ja esimerkiksi määräaikojen atk- teknisen seurannan. 1.2.6. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Sisäisen valvonnan ohjeen mukaan operatiivinen johto vastaa sisäisestä valvonnasta. Konsernijohdon ja esimiesten tehtävänä on varmistaa sisäisen valvonnan ja -tarkastuksen riittävyys. Tarkasteltavan tilikauden aikana hallintokuntia ja konserniyhtiöitä on ohjeistettu tässä asiassa. Toteutetussa sisäisessä valvonnassa ei ole ilmennyt olennaisia laiminlyöntejä. Varsinaiseen sisäiseen tarkastukseen on resursoitu vain kaksi viikkotyöpäivää (sisältäen tarkastuslautakunnan avustamisen), mikä entisestään korostaa esimiesvalvonnan merkitystä.

Kauhavan kaupunki TASEKIRJA 2013 24 1.3. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 1.3.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma ja tunnusluvut Tilikauden jaksotettujen tuottojen riittävyys jaksotettuihin menoihin osoitetaan tuloslaskelman välituotosten eli toimintakatteen, vuosikatteen ja tilikauden tuloksen avulla. Esitettävä tuloslaskelma sisältää ulkoiset tuotot ja kulut. TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut 2013 2012 1 000 1 000 Korkotuotot 88 152 Muut rahoitustuotot 204 249 Korkokulut 339 453 Muut rahoituskulut 127 151 Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot 3 046 3 489 0 2 630 3 194 0 Satunnaiset kulut Tilikauden tulos -443-564 Tilinpäätössiirrot 289 434 Tilikauden ylijäämä tai alijäämä -154-130 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 12 755 11 988 106 573 102 159-93 818-90 171 53 162 49 450 43 876 43 554 Toimintatuotot/Toimintakulut, % 12,0 % 11,7 % Vuosikate/Poistot, % 87,3 % 82,3 % Vuosikate, /asukas 179 153 Asukasmäärä 17 065 17 202 Toimintakate on toimintatuottojen ja -kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen osuuden toiminnan kuluista. Toimintakate on kunnassa aina merkkinen. Toimintatuottoihin sisältyy eri kehittämishankkeiden Eu- ja valtionrahoitusosuuksia yhteensä noin 496.000 euroa. Toimintakuluista merkittävimmän osan, 66,3 % ( 65,9 % v. 2012) muodostaa palvelujen ostot. Palkka-

Kauhavan kaupunki TASEKIRJA 2013 25 ja muiden henkilöstömenojen osuus on 27,4 % (27,6 %). Toimintakuluihin sisältyy kaupungin hallinnoimien hankkeiden kuluja yhteensä 642.804 euroa ja hankkeiden nettomenot ovat 22.956 euroa. Kaupungin kokonaisverotulot vuonna 2013 olivat n. 53,2 miljoonaa euroa (49,5 milj. euroa v. 2012). Kunnallisveron tuotto oli 47,1 miljoonaa euroa (44,3 milj. euroa), yhteisöveron 3,0 miljoonaa euroa (2,6 milj. ) ja kiinteistöveron 3,0 miljoonaa euroa (2,6 milj. ). Valtionosuuksia kertyi 43,9 miljoonaa euroa (43,6 milj. v. 2012). Lisäksi kaupunki sai 61.000 euron korvauksen kuntaliitoksesta aiheutuvasta valtionosuuksien vähenemisestä. Erä sisältyy toimintatuottoihin. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletuksena on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien käyttöomaisuuden poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Vuoden 2013 vuosikatteeksi muodostuu 3,0 miljoonaa euroa (2,6 milj.euroa), joka on 2,0 miljoonaa euroa parempi kuin tarkistetussa talousarviossa oli arvioitu. Tilikauden 2013 aikana lyhennettiin lainoja noin 4,1 miljoonan eurolla. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Tilikauden tuloksen jälkeen esitettävät erät ovat tuloksenkäsittelyeriä. Ylijäämäinen tilikauden tulos voidaan siirtää varauksiin, rahastoida tai liittää tilinpäätöstä seuraavan vuoden tilinpäätöksessä edellisiltä vuosilta kertyneeseen yli- tai alijäämään. Kauhavan kaupungin tilikauden tulos oli 0,4 miljoonaa euroa (0,6 milj. euroa v. 2012). Ylijäämärahastoja on purettu rahastojen käytön verran, ja samalla on muodostettu ylijäämärahastosta toteutettuja investointeja vastaava poistoero. Muodostettu poistoeroa purkamalla ylijäämärahastoinvestoinnit eivät rasita kaupungin taloutta poistojen kautta tulevina vuosina. Kun kertaluonteiset erät eliminoidaan, saadaan tilikauden toiminnalliseksi tulokseksi noin -0,8 miljoonaa euroa (- 0,6 milj. euroa vuonna 2012). Näin ollen kuntaliitossopimuksen tavoite kuntatalous pysyy tasapainossa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, eikä uutta toiminnallista alijäämää synny ei toteutunut vuoden 2013 osalta.

Kauhavan kaupunki TASEKIRJA 2013 26 1.3.2. Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2013 2012 1 000 1 000 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät, netto 3 046 0 2 630 0 Tulorahoituksen korjauserät -42-176 Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin 9 156 267 6 091 236 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 163 647 Toiminnan ja investointien rahavirta -5 723-2 755 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 61 74 Antolainasaamisten vähennykset 83 1 491 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos 10 000 4 053 210 5 000 3 843-248 Oman pääoman muutokset 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset -330-568 Rahoituksen rahavirta 5 848 1 758 Rahavarojen muutos 126-996 Rahavarat 31.12. Rahavarat 1.1. 13 547 13 422 13 421 14 418 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 34,3 % 44,9 % Pääomamenojen tulorahoitus, % 23,6 % 31,8 % Lainanhoitokate 0,77 0,72 Kassan riittävyys, pv 41 43 Asukasmäärä 17 065 17 202 Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Kun nettoinvestointien määrä vuonna 2013 oli noin 8,8 miljoonaa euroa, kuntaliitossopimuksen tavoite vuosikate ilman yhdistymisavustuksia riittää kattamaan vähintään nettoinvestoinnit vuodesta 2009 alkaen ei toteutunut. Tavoite ei toteutunut siinäkään tapauksessa, että tarkastelu suoritetaan vain poistoja aiheuttaviin investointeihin. Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Lainanhoitokate

Kauhavan kaupunki TASEKIRJA 2013 27 kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku kertoo, monenko päivän kassastamaksut voidaan kattaa kunnan kassavaroilla. 1.4. Rahoitusasema ja sen muutokset Kaupungin rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla.

Kauhavan kaupunki TASEKIRJA 2013 28 TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA 2013 2012 VASTATTAVAA 2013 2012 1 000 1 000 1 000 1 000 A PYSYVÄT VASTAAVAT 73 914 68 662 A OMA PÄÄOMA 46 794 47 293 I Aineettomat hyödykkeet 782 994 I Peruspääoma 39 575 39 575 Tietokoneohjelmistot 92 134 II Muut omat rahastot 1 060 1 405 Muut pitkävaikutteiset menot 690 860 III Ed. tilikausien yli-/alijäämä 6 313 6 443 II Aineelliset hyödykkeet 51 078 46 184 IV Tilikauden yli-/alijäämä -154-130 Maa- ja vesialueet Rakennukset 10 215 23 709 9 533 21 478 B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET Kiinteät rakenteet ja laitteet 12 431 11 615 VARAUKSET 4 761 4 705 Koneet ja kalusto 596 587 Poistoero 2 599 2 163 Muut aineelliset hyödykkeet 163 163 Vapaaehtoiset varaukset 2 162 2 542 Ennakkomaksut ja keskener.hank. 3 964 2 808 III Sijoitukset 22 054 21 484 C PAKOLLISET VARAUKSET 263 269 Osakkeet ja osuudet 19 158 18 567 Eläkevaraukset 233 233 Muut lainasaamiset 2 896 2 917 Muut pakolliset varaukset 30 36 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 154 164 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 389 287 Valtion toimeksiannot 4 15 Valtion toimeksiannot 4 15 Lahjoitusrahastojen erityiskatt. 39 39 Lahjoitusrahastojen pääomat 16 16 Muut toimeksiantojen varat 111 110 Muut toimeksiantojen pääomat 369 256 C VAIHTUVAT VASTAAVAT 17 890 16 622 E VIERAS PÄÄOMA 39 751 32 894 I Vaihto-omaisuus 21 28 I Pitkäaikainen vieras pääoma 26 503 20 555 Muu vaihto-omaisuus 19 24 Lainat rahoitus- ja vakuutuslait. 25 446 18 923 Ennakkomaksut 2 4 Lainat julkisyhteisöiltä 1 057 1 632 II Saamiset 4 321 3 172 II Lyhytaikainen vieras pääoma 13 248 12 339 Pitkäaikaiset saamiset 334 395 Lainat rahoitus- ja vakuutuslait. 3 478 3 340 Lainasaamiset 334 395 Lainat julkisyhteisöiltä 539 468 Lyhytaikaiset saamiset 3 987 2 777 Saadut ennakot 277 209 Myyntisaamiset 922 968 Ostovelat 2 726 2 511 Lainasaamiset 2 220 1 048 Muut velat 3 352 2 466 Muut saamiset 784 753 Siirtovelat 2 876 3 345 Siirtosaamiset 61 8 VASTATTAVAA 91 958 85 448 19 Rahat ja pankkisaamiset Rahat 13 548 0 13 422 0 TASEEN TUNNUSLUVUT Pankkisaamiset 13 548 13 422 Omavaraisuusaste, % 56,2 % 61,0 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 36,0 % 31,1 % VASTAAVAA 91 958 85 448 Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas 6 159 361 6 313 367 Lainakanta 31.12., 1000 Lainakanta 31.12., /as. Lainasaamiset, 1000 Asukasmäärä 31 405 1 840 2 896 17 065 24 363 1 416 2 917 17 202 Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää 70 %. Suhteellinen velkaantuneisuus kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Kertynyt ylijäämä (alijäämä) osoittaa, paljonko kunnalla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana, taikka paljonko kertynyttä alijäämää on katettavana tulevina vuosina. Lainakannalla

Kauhavan kaupunki TASEKIRJA 2013 29 tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa ja lainasaamisilla pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. 1.5. Kokonaistulot ja menot Kokonaistulot ja menot laskelma on laadittu tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta. Se sisältää ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat. KUNNAN KOKONAISTULOT JA -MENOT TULOT 1 000 % MENOT 1 000 % Toiminta Toiminta Toimintatuotot 12 755 10,6 Toimintakulut 106 573 88,6 Verotulot 53 162 44,0 - Valmistus omaan käyttöön Valtionosuudet 43 876 36,3 Korkotuotot 88 0,1 Korkokulut 339 0,3 Muut rahoitustuotot 204 0,2 Muut rahoituskulut 127 0,1 Satunnaiset tuotot 0 0,0 Satunnaiset kulut Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät - Pysyvien vastaavien -46 0,0 +/- pakoll. varausten muutos 6 0,0 hyödykkeiden luovutusvoitot - käyttöom. myyntitappio -9 0,0 Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet 267 0,2 Käyttöomaisuusinvestoinnit 9 156 7,6 Pysyvien vastaavien hyöd.luov.tulot 163 0,1 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antol.saam.vähennys 83 0,1 Antolainasaam. lisäykset 61 0,1 Pitkäaik. lainojen lisäys 10 000 8,3 Pitkäaik. lainojen vähennys 4 053 3,4 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 210 0,2 Lyhytaik. lainojen vähennys 0 0,0 Oman pääoman lisäykset 0 0,0 Oman pääoman vähennykset 0 0,0 Kokonaistulot yhteensä 120 761 100,0 Kokonaismenot yhteensä 120 305 100,0 Täsmäytys: Kokonaistulot - Kokonaismenot = 120 761-120 305 = 456 Muut maksuvalmiuden muutokset - Rahavarojen muutos = [-330] + [126] = 456 1.6. Kuntakonsernin toiminta ja talous 1.6.1. Konsernirakenne

Kauhavan kaupunki TASEKIRJA 2013 30

Kauhavan kaupunki TASEKIRJA 2013 31 Konsernin toiminnan ohjaus Kauhavan kaupunginvaltuusto on 24.11.2008 hyväksynyt konserniohjeen, joka muodostaa puitteet konsernin toiminnan ohjaukselle. Tyttärien toimielimissä on kaupungin edustajina lähinnä luottamushenkilöitä, joita kaupungin johto on tarvittaessa ohjeistanut ennen tyttärien kokouksia. Kuntayhtymien osalta kaupunginhallitus on tarvittaessa ohjeistanut yhtymävaltuutettuja tai yhtymähallituksen jäseniä kaupungin kannan mukaisiin ratkaisuihin. Ohjeistamista koskeva menettelytapa on hyväksytty kaupunginhallituksessa vuoden 2012 aikana. Kaupungin strategia edellyttää konsernirakenteen edelleenkehittämistä toiminnallisesti ja taloudellisesti tehokkaammaksi. Tilikauden aikana on saman toimialan yhtiöiden fuusioita jatkettu. Yritystilayhtiöiden osalta fuusiointeja ei ole ollut mahdollista toteuttaa kaikilta osin, koska yhtiöiden omistamissa toimivien yritysten kanssa on tehty lunastuslausekkeellisia yritystilasopimuksia. Konsernin rakenne on saatu yksinkertaisemmaksi yhtiöiden sulautumisilla eikä merkittäviä muutoksia rakenteeseen ole lähiaikoina tulossa. Vuodenvaihteessa vireillä olevat yhdistymiset kuitenkin viedään loppuun vuoden 2014 aikana. Kuntaliitossopimuksen liitteenä olevassa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksessa on määritelty konsernia ja sen toiminnan järjestämistä koskevat ratkaisut on pääsääntöisesti toteutettu. Konsernin toimintaa on ohjattu myös talousarviossa asetetuilla tavoitteilla. Niiden toteutumista tar kastellaan luvussa 2.1.2. 1.6.2. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Kuntaliitossopimuksen edellyttämiä yhtiöittämisiä ja sulautumisia on valmisteltu ja toimeenpantu edelleen vuoden 2013 aikana. Vuoden alusta toteutui Kauhavan Vuokra-asunnot Oy:n fuusion neljäs vaihe, kun Tuppiroska Oy sulautui yhtiöön. Konsernirakennetta yksinkertaistettiin fuusioimalla Purmojärven Palvelutalo Oy Alahärmän Yrityskehitys Oy:ön, samalla yhtiön nimi muutettiin Kauhavan Yrityskiinteistöt Oy:ksi. Kaupunki teki vuonna 2013 noin 500.000 euron pääomasijoituksen Kauhavan Kaukolämpö Oy:ön, kun yhtiö korotti osakepääomaansa osittaisrahoituksena Ylihärmän taajaman alueen saattamiseksi kaukolämmön piirin. Suomen Yrittäjäopiston Kannatus Oy Kauhavan kaupunki omistaa yhtiön osakekannasta 99,9 prosenttia. Suomen yrittäjäopisto on eturivin yrittäjäkouluttaja Suomessa. Yhtiön tulos vuodelta 2013 on 246.739,70 euroa (246.739,70 euroa vuonna 2012). Hueco Oy Suomen Yrittäjäopiston Kannatus Oy omistaa yhtiön koko osakekannan. Yhtiön toiminta on päättynyt alkuvuodesta 2012, eikä se ole laatinut tilinpäätöstä. Kauhavan Kaukolämpö Oy Kauhavan kaupunki omistaa yhtiön koko osakepääoman. Yhtiö toimittaa kaukolämpöä Kauhavan keskustataajaman sekä Alahärmän, Kortesjäven ja Ylihärmän taajamien alueella. Ylihärmässä kaukolämpötoiminta käynnistyi marraskuussa 2013.

Kauhavan kaupunki TASEKIRJA 2013 32 Yhtiön asiakkaat ja energian myynti verkoittain: Kauhava Alahärmä Kortesjärvi Ylihärmä Yhteensä Asiakkaat, kpl 252 111 32 9 404 Asiakkaiden lisäys toimintavuonna, kpl 13 1 5 9 28 Energian myynti 2013, MWh 25802 11268 3667 275 41012 Energian myynti 2012, MWh 27385 12973 4011 0 44369 Yhtiöllä on päätoiminen toimitusjohtaja. Päätoimiseen henkilökuntaan kuuluvat myös kaksi toimistosihteeriä ja kolme huoltomiestä. Taloushallintopalvelut on ostettu Kauhavan kaupungilta. Investointien yhteismäärä vuonna 2013 oli yhteensä 4.217.664,47 euroa. Kauhavan Vuokra-asunnot Oy Kauhavan kaupunki omistaa yhtiön koko osakekannan. Kiinteistöyhtiön toimialana on vuokra-asuntojen omistaminen, rakennuttaminen ja hankkiminen. Se omistaa neljällä eri alueella yhteensä 903 vuokra-asuntoa yhteispinta-alaltaan 51.875 m² sekä muita vuokrattavia tiloja 2.441 m² esim. hoivakoti, päiväkoti ja päivätoimintakeskus. Asuntojen käyttöaste on v. 2013 ollut n. 90 %. Yhtiöllä on päätoiminen toimitusjohtaja. Yhtiön liikevaihto oli 4.812.504,56 euroa (4.141.322,90 euroa v. 2012) ja tulos täysimääräisten EVL:n mukaisten poistojen 1.031.615,11 euroa jälkeen oli 2.120,91 euroa (1.706,03 euroa). Yhtiöön sulautui vuoden 2013 alussa Tuppiroska Oy. Kauhavan Vuokra-asunnot Oy:llä on neljä tytäryhtiötä, Koy Sakunkoto (100 %), Asunto Oy Tilhentupa I ja II (molemmat 100 %) sekä Asunto Oy Jokihovi (56,4 %). Tytäryhtiöt Asunto Oy Jokihovia lukuun ottamatta fuusioidaan Kauhavan Vuokra-asunnot Oy:ön vuoden 2014 aikana. Asunto Oy Jokihovi Kauhavan kaupungin tytäryhtiö Kauhavan Vuokra-asunnot Oy omistaa yhtiön osakekannasta 56,4 %. Kauhavan Vuokra-asunnot Oy:n omistuksessa olevat osakkeet oikeuttavat 8 asuinhuoneiston hallintaan. Asuntojen käyttöaste vuonna 2013 oli 91 %. Yhtiön liikevaihto oli 33.183,66 euroa (33.614,50 euroa v. 2012) ja tulos 9.255,35 euroa (-11.178,44 euroa). Yhtiön kuluja karsittiin 2013 vuonna voimakkaasti ja tulos kääntyi positiiviseksi. Yhtiö ei tehnyt poistoja. Kauhavan Vesi Oy Kauhavan kaupunki omistaa yhtiön koko osakekannan. Yhtiön tarkoituksena on rakentaa, hoitaa ja ylläpitää vedenhankinta- ja viemärilaitosta sekä vastata viemäröityjen alueiden jätevesien puhdistuksesta Kauhavan kaupungin alueella. Kauhavan Vesi Oy toteuttaa vuosina 2012 2014 merkittävän haja-asutusalueiden viemäröintiprojektin. Hankkeen kustannusarvio on 5 miljoonaa euroa ja siihen saadaan 2 miljoonan euron valtionavustus. Viemäröinti painottuu vesistöjen varsiin ja pohjavesialueille. Yhtiö on vuokrannut Kauhavan kaupungilta toimintaansa tarvitsemat vedenottamot, paineenkorotusasemat, vesitornit, verkostot, jätevedenpuhdistamot ja -pumppaamot sekä näiden tarvitsemat maa-alueet ja yhtiön muut toimitilat. Yhtiön omistuksessa on Härmän Jätevesi Oy:ltä ja Ylihärmän Vesihuolto Oy:ltä siirtynyt omaisuus sekä yhtiön 1.1.2011 jälkeen rakentama ja hankkima omaisuus. Yhtiö otti talousvettä vuonna 2013 yhdeksästä vedenottamosta yhteensä 957.026 m³ (932.023 m³ v. 2012) ja osti 478.912 m³ (490.714 m³). Yhtiö myi vettä 1.189.333 m³ (1.209.738 m³). Laskennallinen hukkavesipro-

Kauhavan kaupunki TASEKIRJA 2013 33 sentti oli n. 17 % (n. 18 %). Yhtiö puhdisti Kauhavan, Voltin ja Kortesjärven jätevedenpuhdistamoilla yhteensä 1.097.092 m³ (1.403.158 m³) jätevettä ja vastaanotti jätevedenpuhdistamoilla 2.000 m³ (2.664 m³) sakokaivolietettä. Kulutusmaksuja ja perusmaksuja laskutettiin vuoden 2013 aikana yhteensä 3.263.714 euroa (3.104.291,euroa v. 2012). Uusia vesiliittymäsopimuksia tehtiin 39 kpl (35 kpl) ja kaava-alueita koskevia jätevesiliittymäsopimuksia 21 kpl. (30 kpl), joista on laskutettu 164.603 euroa (221.207,16 euroa). Hajaasutusalueilla viemäriverkostoon liitettiin 164 kiinteistöä, joiden liittymismaksut laskutetaan vuoden 2014 puolella. Yhtiön tulos poistojen ja verojen jälkeen oli 287.774,63 euroa (264.896,43 euroa). Kauhavan Yrityskiinteistöt Oy Kauhavan kaupunki omistaa yhtiön koko osakekannan. Purmojärven Palvelutalo Oy sulautui yhtiöön 31.8.2013, samalla yhtiön nimi muutettiin Alahärmän Yrityskehitys Oy:stä Kauhavan Yrityskiinteistöt Oy:ksi. Yhtiö hallinnoi Alahärmän kaupunginosan Tuomitiellä omistamiaan kahta teollisuushallia yhteensä 5680 m2 sekä rakentaa Kauhavantien varteen uutta 3500 m2:n teollisuushallia. Hallien käyttöaste on 100 %. Oman pääoman turvaamiseksi kaupunki on sijoittanut pääomalainana yhtiöön 2.159.000 euroa. Vuonna 2013 lisäsijoitukselle ei ollut tarvetta. Yhtiön liikevaihto oli 357.273,65 euroa (349.245,42 euroa v. 2012 ) ja tulos suunnitelman mukaisten poistojen 112.308,90 jälkeen oli 32 990,80 euroa (252,88 euroa). Kiinteistö Oy Kauhavan Tietotalo Kauhavan kaupunki omistaa yhtiön koko osakekannan. Yhtiön päätarkoituksena on hallinnoida toimitilaa, joka on vuokrattu ulkopuoliselle yritykselle. Vuokrasopimukseen sisältyy lunastuslauseke yhtiön osakkeisiin. Yhtiön liikevaihto oli 78.848,76 euroa (93.688,68 euroa) ja tulos -3.537,30 euroa (-6.255,67 euroa). Kiinteistö Oy Riihi Kauhavan kaupunki omistaa yhtiön koko osakekannan. Yhtiön päätarkoituksena on hallinnoida toimitilaa, joka on vuokrattu ulkopuoliselle yritykselle. Vuokrasopimukseen sisältyy lunastuslauseke yhtiön osakkeisiin. Kiinteistössä oli syksyllä 2012 iso tulipalo. Vakuutus korvasi vahingon täysimääräisesti. Korjaustyön valmistumistui on kesäkuussa 2013. Yhtiön liikevaihto oli 107.250,96 euroa (109.035,00 euroa v. 2012 ). Vuokralaisen taloudellisten vaikeuksien tultua ilmi 2014 vuoden alussa 2013 vuodelle kirjattiin luottotappioita 38.478,08 euroa. Suunnitelman mukaisten poistojen 47.957,49 euroa jälkeen yhtion tulos painui tappiolle 4.569,50 euroa (v. 2013 voittoa 29.540,85 euroa). Kiinteistö Oy Kauhavan Säästökeskus Kauhavan kaupunki omistaa 78,4 % yhtiön osakekannasta. Kaupunki on vuokrannut omistamiensa osakkeiden hallintaan oikeuttavat tilat hotelli- ja ravintolatoimintaan. Yhtiön tulos oli 1.719,86 euroa (-12.065,02 euroa ). Yhtiö ei tehnyt poistoja.

Kauhavan kaupunki TASEKIRJA 2013 34 Kauhavan Jäähalli Oy Kauhavan kaupunki omistaa 96,4 % yhtiön osakekannasta. Yhtiö omistaa jäähallikiinteistön ja se myy jäähallipalveluja seuroille ja yhteisöille. Kaudella 2012 2013 jäähalli vuokrasi 1390 tuntia jääaikaa ( 1411 tuntia edellinen kausi). Yhtiön talous on saatu tasapainotettua. Kulujen karsintaa jatketaan sähkön kallistumisen aiheuttaman kulupaineen tasaamiseksi sekä liikevaihtoa pyritään kasvattamaan käyttäasteen lisäämisellä edelleen. Yhtiön liikevaihto oli 142.724,31 euroa (136.177,74 euroa) ja tulos 21.388,76 euron poistojen jälkeen oli 2,14 euroa (2,75 euroa). 1.6.3. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernivalvontaa on ohjattu kaupunginvaltuuston hyväksymällä konserniohjeella sekä kaupunginhallituksen hyväksymällä konserniohjeen täytäntöönpano-ohjeella. Kaupunginhallitus on nimennyt yhtiökokousedustajat konserniyhtiöiden yhtiökokouksiin ja ohjeistanut yhtiökokousedustajia hallitusten jäsenten valinnoista. Hallituksissa on ollut edustettuna sekä kaupungin viranhaltijoita että luottamushenkilöitä. Koordinaation vahvistamiseksi kaupunginjohtaja on nimennyt johtoryhmän jäsenistä toimialaperusteisesti edustajat konserniyksiköiden hallitustyöskentelyyn. Kaupunginhallitus on noudattanut käytäntöä, jolla se on kutsunut kokoukseensa konserniyksiköiden johtoa ja hallintokuntien edustajia selvittämään toimintaansa liittyviä ajankohtaisia ja kehittämiskysymyksiä ja käymään niistä linjaavaa ja evästävää keskustelua. Kaupunginhallituksen edustajat hallintokunnissa raportoivat yhteensovitusta edellyttävistä kysymyksistä kaupunginhallitukselle. Konsernivalvonnassa ei ole ilmennyt erityisiä ratkaisemattomia ongelmia. Yhteisöjen taloushallinnon lisääntyvä suora kytkeminen kaupungin organisaatioon on ollut toiminnallisesti ja valvonnallisesti perusteltua. Ohjeistus tytäryhteisöille on ollut yleisesti ottaen riittävää. Tiedonkulku on ollut toimivaa, mutta edellyttää kehittämistä. Toiminta on järjestynyt valtuuston omistajapoliittisten linjausten puitteissa. Yhteisöjen (=osakeyhtiö,kuntayhtymä,säätiö, yhdistys) tavoiteasettelua, mittareita ja tavoitteiden toteutumisen raportointia kehitetään edelleen vertailukelpoisuuden ja seurannan tehostamiseksi. Yhteisöjen laskentatointa yhtenäistetään ja raportointia selkeytetään. Konsernirakenteen tiivistäminen ja taloushallinnon hoito suoraan kaupungin toimesta on luonut osaltaan edellytyksiä konserniohjauksen tehostumiselle. Yhteisöt sitoutuvat yhtiökokouksessa tai vastaavassa toimielimessä tehtävällä päätöksellä valitsemaan kaupungin käyttämän tilintarkastusyhteisön ulkoiseen tarkastukseensa. Yhteisöjen riskienhallintaa ja vakuutusturvaa arvioidaan tilintarkastuksen kautta yksikkökohtaisesti eikä niissä ole todettu puutteita. Vakuutusturvat on todettu ajantasaisiksi. Konserniohjeessa todetaan, että kaupungin sisäisen tarkastuksen toimivalta ulotetaan myös kaupungin määräysvallassa oleviin yhteisöihin. Ohjeen suunnassa on edetty. Kaupungin konsernijohdon johtaman sisäisen valvonnan operatiivinen vastuu on kaupungin hallintojohtajalla.

Kauhavan kaupunki TASEKIRJA 2013 35 1.6.4. Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut KONSERNITULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2013 2012 1 000 1 000 Toimintatuotot 117 845 113 395 Toimintakulut 205 554 197 555 Osuus osakkuusyhteisön voitosta/tappiosta 29 47 Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut -87 680-84 113 53 162 49 450 43 876 43 554 Korkotuotot 197 225 Muut rahoitustuotot 176 174 Korkokulut Muut rahoituskulut 1 418 197 1 525 154 Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarvot Arvonalentumiset Satunnaiset erät 8 116 8 055 7 611 7 429-10 Tilikauden tulos 61 172 Tilinpäätössiirrot 252 336 Vähemmistöosuudet 3 7 Tilikauden ylijäämä tai alijäämä 316 515 KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 57,3 % 57,4 % Vuosikate/Poistot, % 100,8 % 102,5 % Vuosikate, /asukas 476 442 Asukasmäärä 17 065 17 202 Konsernituloslaskelman tunnusluvun Toimintatuotot prosentteina toimintakuluista arvoon vaikuttavat konsernin koko ja konserniin kuuluvien yhteisöjen luonne. Nämä tekijät myös selittävät konsernikohtaisia eroja. Vuosikate osoittaa konsernin tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, on konsernin tulorahoitus riittävä. Vuosikatteen ja poistojen vertailussa käytetään tunnuslukua Vuosikate prosenttia poistoista. Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan konsernin tulorahoituksen olevan riittävä. Oletus on pätevä vain mikäli poistot ja arvonalentumiset vastaavat konserniyhteisöjen keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Tunnusluvun Vuosikate euroa/asukas konsernikohtainen tavoitearvo saadaan jakamalla keskimääräinen vuotuinen investointitaso asukasmäärällä. Keskimääräistä, kaikkia kuntakonserneja koskevaa tavoitearvoa ei voida asettaa.

Kauhavan kaupunki TASEKIRJA 2013 36 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2013 2012 1 000 1 000 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät 8 120 0 7 618-10 Tulorahoituksen korjauserät -1-191 Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet inv.menoihin 23 298 1 007 12 548 280 Pys.vast. hyödykkeiden luov.tulot 284 697 Toiminnan ja investointien rahavirta -13 888-4 154 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset 2 777 135 2 734 1 507 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos 19 365 6 727-2 688 4 078 6 661 732 Oman pääoman muutokset 581 12 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja po:n muutokset 140 Vaihto-omaisuuden muutos -78-41 Saamisten muutokset 868 3 942 Korottomien velkojen muutokset 904-2 280 Rahoituksen rahavirta 15 277 4 023 Rahavarojen muutos 1 389-131 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. Rahavarat 1.1. 23 584 22 197 22 195 22 328 1 389-131 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 36,4 % 62,1 % Pääomamenojen tulorahoitus, % 25,4 % 32,9 % Lainanhoitokate 1,2 1,1 Kassan riittävyys 36 36 Investointien tulorahoitus tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Lainanhoitokate kertoo konsernin tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun.

Kauhavan kaupunki TASEKIRJA 2013 37 Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon kun tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Luotettavan kuvan konsernin lainanhoitokyvystä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla. Konsernin lainanhoitokyky on hyvä, jos tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1 2 ja heikko, kun tunnusluvun arvo on alle 1. Konsernin maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa konsernin rahavaroilla. KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA 2013 2012 VASTATTAVAA 2013 2012 1 000 1 000 1 000 1 000 PYSYVÄT VASTAAVAT 133 084 232 633 OMA PÄÄOMA 53 262 52 338 Aineettomat hyödykkeet 1 550 115 557 Peruspääoma 39 575 39 575 Aineettomat oikeudet 763 777 Arvonkorotusrahasto 1 244 1 372 Muut pitkävaikutteiset menot 787 1 044 Muut omat rahastot 3 114 2 886 Aineelliset hyödykkeet 126 972 113 736 Ed.tilikausien yli-/alijäämä 9 013 7 990 Maa- ja vesialueet 12 668 11 799 Tilikauden yli-/alijäämä 316 515 Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet 86 058 13 487 78 445 12 978 VÄHEMMISTÖOSUUDET 799 805 Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet 5 386 1 489 5 840 996 POISTOERO JA VAPAA- Ennakkomaksut ja kesken- EHTOISET VARAUKSET 5 831 5 711 eräiset hankinnat 7 884 3 678 Poistoero 3 137 2 664 Sijoitukset 4 562 3 340 Vapaaehtoiset varaukset 2 694 3 047 Osakkuusyhteisöosuudet Osakkeet ja osuudet 1 544 2 888 1 367 1 621 PAKOLLISET VARAUKSET 968 901 Muut lainasaamiset 123 155 Eläkevaraukset 233 233 Muut saamiset 7 42 Muut pakolliset varaukset 735 668 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 532 574 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 822 723 VAIHTUVAT VASTAAVAT 39 740 35 219 VIERAS PÄÄOMA 111 674 94 057 Vaihto-omaisuus 1 397 1 318 Pitkäaik.korollinen vieras po 74 886 60 017 Saamiset 14 759 11 704 Pitkäaik. koroton vieras po 1 637 1 183 Pitkäaikaiset saamiset 338 395 Lyhytaik. korollinen vieras po 6 713 8 244 Lyhytaikaiset saamiset 14 421 11 309 Lyhytaik. koroton vieras po 28 438 24 613 Rahoitusarvopaperit 293 230 Rahat ja pankkisaamiset 23 291 21 967 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 173 356 154 535 VASTAAVAA YHTEENSÄ 173 356 268 426 KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 34,5 % 38,2 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 34,8 % 28,8 % Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas 9 329 547 8 505 494 Konsernin lainat, /asukas Kons. lainakanta 31.12., 1000 Kons. lainasaamiset 31.12., 1000 4 782 81 599 123 3 968 68 252 155 Kunnan asukasmäärä 17 065 17 202 Konsernitaseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat konsernin omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. Omavaraisuusaste mittaa konsernin vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Omavaraisuuden tavoitetasona voidaan pitää 50 %:n ylittävää omavaraisuutta. Alempi omavaraisuusaste, kuten Kauhavalla on, merkitsee kuntakonsernissa merkittävää velkarasitetta.

Kauhavan kaupunki TASEKIRJA 2013 38 Suhteellinen velkaantuneisuus tunnusluku kertoo kuinka paljon konsernin käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku konsernien välisessä vertailussa, koska pysyvien vastaavien hyödykkeiden ikä, niiden arvostus tai poistomenetelmä ei vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet konsernilla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Kertynyt yli-/alijäämä osoittaa, paljonko konsernilla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana, taika paljonko alijäämä on katettavana tulevina vuosina. Konsernin lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Konsernin lainasaamisilla tarkoitetaan sijoituksiin merkittyjä joukkovelkakirjalainasaamisia ja muita lainasaamisia eli antolainoja konsernin omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. 1.6.5. Konsernin vakinainen henkilökunta Vakinainen henkilökunta 31.12.13 31.12.12 31.12.11 31.12.10 31.12.09 Kauhavan kaupunki 482 485 483 488 508 Lämpö- ja asuntoyhtiöt 12 12 12 11 14 Suomen Yrittäjäopisto 73 72 73 65 56 Hueco Oy - - 2 10 Kauhavan Vesi Oy 11 11 11 yhteensä 578 581 574 578 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen 820 811 801 772 746 konserni yhteensä 1398 1391 1382 1346 1324 1.7. Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet 1.7.1. Tilikauden tuloksen käsittely Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Kaupunginhallitus esittää tilikauden tuloksen -442.930,22 euroa käsittelystä seuraavaa: - tuloutetaan Ylihärmän 140-vuotisstipendirahastosta vuonna 2013 myönnettyjen stipendien määrää vastaava määrä 60 euroa - tuloutetaan Kortesjärven ylijäämärahastosta 231.100,70 euroa ( Kortesjärven palloilualueen omahankintameno) - tuloutetaan Ylihärmän ylijäämärahastosta 102.00 euroa (asukaslautakunnan avustukset 20.00 euroa ja Ylihärmän tonttimaan hankinta 82.00 euroa) - tuloutetaan henkilökuntarahastosta vuoden 2013 käyttöä vastaava määrä 11.516,81 euroa - puretaan Kosolan koulun rakentamista varten muodostettu investointivaraus 380.00 - muodostetaan Kortesjärven ylijäämärahastoinvestointeihin / Kortesjärven palloilualueeseen kohdistuva poistoero 231.100,70 euroa - muodostetaan Kosolan koulun investointivarausta vastaava poistoero 380.00 euroa - tuloutetaan poistoeroa poistosuunnitelman mukaisesti 174.832,02 euroa - tilikauden alijäämä 153.981,39 euroa siirretään edellisten tilikausien yli-/alijäämätilille. 1.7.2. Talouden tasapainottamistoimenpiteet Kaupungin avaava tase 1.1.2013 oli ylijäämäinen. Vuoden 2013 tilinpäätös pienentää tilikauden alijäämän verran taseen kertynyttä ylijäämää, mutta päättävä tase 31.12.2013 on ylijäämäinen. Vuosille 2012 2014 hyväksytyn taloussuunnitelman mukaan kaupungin talous pysyy suunnitelmakaudella ylijäämäisenä. Näin ollen kaupungin talous on tasapainossa.

Kauhavan kaupunki TASEKIRJA 2013 39 2. Talousarvion toteutuminen 2.1. Kuntakonsernille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Talousarviossa konserniyhteisöille asetetut tavoitteet ovat toteutuneet seuraavasti: Asuinkiinteistöyhtiöt / Kauhavan Vuokra-asunnot Oy Tavoite: Toteutuminen: Taloudelliset tavoitteet: Toiminta on taloudellisesti kannattavaa vuokratuloihin Vuokraustoiminnan liikevaihto oli 4,81 milj. euroa. perustuen. Emo ei myönnä avustusta Rakennuksista ja kalustosta tehtiin EVL:n mukaiset vuokrataloyhtiöille. maksimipoistot määrältään 1,03 milj.euroa. Tilikauden tuloksen tulee olla lievästi positiivinen, Tilikauden tulos oli 2.120,91 euroa. jotta pystytään varautumaan myös tuleviin investointeihin. Ei osinkotuottoa kaupungille. Palkatun henkilöstön määrä: 5 kokoaikaista ja 3 osaaikaista työntekijää. Työpanosta voidaan myydä Palkatun henkilöstön määrässä ei muutoksia. ulkopuolisille. Yhtiöiden maksuvalmius hyvä, ja ne pystyvät Maksuvalmius on ollut heikko kireän huolehtimaan velvoitteistaan myös kaupungille. lyhennysohjelman johdosta. Vieraan pääoman määrän muutos: vähenevä. Vanhoja lainoja on lyhennetty poisto-ohjelman mukaisesti. Investointeihin on otettu uutta lainaa. Toiminnalliset tavoitteet: Vuokrataloyhtiöiden tavoitteena on tarjota asukkaille Asuntojen kunnossapitoon panostettu vahvasti ja se viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö. on parantanut asuinympäristöä. Toteutunut. Käyttöaste vähintään 92 %. Ei toteutunut. KVA Oy.n käyttöaste on ollut edelleen noin 90 %. Toteutunut. Päätökset tehty pääsääntöisesti 5 vuorokauden sisällä. Päätöksen saaminen asuntohakemukseen, enintään 7 päivää hakemuksen jättämisestä. Luottotappiot enintään 1 % liikevaihdosta. Toteutunut. Luottotappioiden määrä 0,2 % liikevaihdosta. Vuokrasaamiset enintään 3 % liikevaihdosta. Ei ole toteutunut, vuokrasaamiset 3,3 % liikevaihdosta. Yhtiö voi toimia asuntomarkkinatilanteen edellyttäessä kiinteistöjä hankkivana ja asuntoja rakennuttavana operaattorina. Kaupunginhallitus on kokouksessaan 11.10.2010 päättänyt tukea riittävän suurten keskustoihin sijoittuvien vapaarahoitteisten asuntokohteiden käynnistymistä hankkimalla Kauhavan Vuokraasunnot Oy:n kautta kohteista asuntoja. Vuoden aikana hankittiin 4 uutta asunto-osaketta alkavista kohteista. Yritystilayhtiöt Tavoite: Taloudelliset tavoitteet: Yhtiöt tekevät vähintään nollatuloksen, omistajille ei makseta osinkoa. (Vuokra)Tulot sellaisella tasolla, että kiinteistöjen ylläpito- ja perusparannuskustannukset saadaan katettua. Yhtiöt selviävät käyttökuluistaan tulorahoituksella. Pääomarahoitus yhtiöiden toiminnan tukemiseen minimoidaan. Toteutuminen: Vuokraustoiminnan liikevaihto oli 465 t. Rakennuksista ja kalustosta tehtiin poistoje 160 t ja tulos oli ennen tilinpäätössiirtoja 28.421 euroa. Omistajille ei makseta osinkoa. Tavoite toteutui. Tavoite toteutui. Toteutui. Pääomalainoja ei ole myönnetty vuonna 2013.

Kauhavan kaupunki TASEKIRJA 2013 40 Kaupungin saaman vuokran määrä kattaa kaupungin Ei toteutunut kaikilta osin. maksamien vastikkeiden määrän. Mikäli konserniyhtiöiden kautta toteutetaan Toteutunut. Purmojärven Palvelutalo Oy:n on investointihankkeita tulee yhtiön pääomarahoitukseen sulautettu Kauhavan Yrityskiinteistöt Oy:n 31.8.2013. liittyvät puutteet ja ongelmat huomioida. Toiminnalliset tavoitteet: Tilat ovat vuokrattuina / käytössä mahdollisimman Toteutui. Tilat olleet vuokrattuina täysimääräisesti. täysimääräisesti. Luottotappiot enintään 1 % liikevaihdosta. Ei toteutunut. Luottotappioita kirjattiin 8,3 % eli 38.478,08 euroa. Saamiset enintään 3 % liikevaihdosta. Ei toteutunut kaikilta osin. Saamisten suuri määrä 87.689 euroa 19% selittyy pääosin KOY Riihen vuokralaisen talousvaikeuksista sekä käyttökorvauksien laskutuksen jaksotuksesta. Omistuksen siirto yrittäjälle / sijoittajalle mahdollista. Vuonna 2013 ei käyty neuvotteluja. Kauhavan Vesi Oy Tavoite: Taloudelliset tavoitteet: Yhtiö tekee vähintään nollatuloksen. Kaupungin yhtiöön sijoittamalle pääomalle on asetettu 2 %:n tuottovaatimus. Tuottomuodon tulee olla mahdollisimman vähän asiakasmaksuja rasittava. Kaupunki ei osallistu yhtiön investointien rahoittamiseen. Investointien toteuttamista varten otetuille lainoille voidaan myöntää kaupungin omavelkainen takaus. Toteutuminen: Toteutunut. Yhtiön tulos on selvästi voitollinen. 2 %:n tuottovaatimus toteutui. Toteutunut. Kaupunki on myöntänyt omavelkaisen takauksen yhtiön haja-asutusalueiden viemäröinti-investointia varten ottamalle lainalle. Muilta osin investoinnit on rahoitettu tulorahoituksella. Liikevaihto vähintään vuoden 2012 tasolla. Toteutunut. Liikevaihto kasvoi 3,33 milj. eurosta 3,46 milj.euroon eli 3,8 %. Toiminnalliset tavoitteet: Yhtiö toimii tiiviissä yhteistyössä kaupungin teknisen toimialan kanssa. Yhtiö vuokraa toimitilansa kaupungilta, ja aina kun mahdollista, käyttää konekeskuksen palveluita. Yhtiö ostaa taloushallintopalvelut kaupungilta. Yhtiö kehittää edelleen toimivaa, joustavaa ja edullisen toimintakonseptia. Veden toimitusvarmuus ja laatu turvataan. Vuotovesien määrää pyritään vähentämään. Puhdistettu jätevesi vastaa viranomaisten vaatimuksia. Kauhavan Vesi Oy:n toimisto sijaitsee Ylihärmän palvelutoimistossa (tekniikkakeskuksessa). Yhtiö toimi resurssien puitteissa yhteistyössä kaupungin kanssa. Kauhavan kaupunki on ostanut hulevesiviemäröinnin ja palopostien kunnossapitopalveluja yhtiöltä. Toteutunut. Toteutunut. Toteutunut. Henkilöstömäärä vähentynyt kahdella vuonna 2013.. Pääsääntöisesti toteutunut. Toimitusvarmuutta parannettu uusimalla Ekokankaan vedenottamo ja rakentamalla Haarukseen siiviläputkikaivo. Vesijohtoverkoston rikkoontumiset ja vuodot ovat aika ajoin haitanneet kuluttajia. Putkirikkoja on sattunut mm. haja-asutusalueiden viemäriverkoston rakentamisen yhteydessä. Viemäriverkoston saneeraukseen varattua määrärahaa käytettiin osittain haja-asutusalueiden viemäröinti-investointi hankkeisiin. Saneerausta vaativat verkostot ovat Kauhavan kaupungin omistuksessa. Jätevesien puhdistustaso saavutettiin pääsääntöisesti toimintavuotena.

Kauhavan kaupunki TASEKIRJA 2013 41 Kauhavan Kaukolämpö Oy Tavoite: Taloudelliset tavoitteet: Toiminta on taloudellisesti kannattavaa, yhtiön tulos on positiivinen. Kaupungin yhtiöön sijoittamalle pääomalle on asetettu 2 %:n tuottovaatimus. Emo ei myönnä avustusta lämpöyhtiöille. Liikevaihto vähintään vuoden 2012 tasolla. Nettoinvestoinnit sopeutetaan pääsääntöisesti tulorahoitukseen lukuun ottamatta yhtiön toiminnan laajentamista Ylihärmän taajamaan. Päästökauppaan osallistutaan, mikäli se on taloudellisesti kannattavaa. Toiminnalliset tavoitteet: Lämpöenergian myynti vähintään vuoden 2012 tasolla. Uusia liittyjiä otetaan mikäli se on mahdollista nykyinen verkosto kannattavasti hyödyntäen ja sitä kustannustehokkaasti laajentaen. Energiahukka minimoidaan. Kannattavuustavoitteesta tinkimättä hyödynnetään mahdollisimman paljon kotimaista, uusiutuvaa energiaraaka-ainetta. Ylihärmän kaupunginosa saatetaan kaukolämpöverkon piiriin 2013 alkaen. Toteutuminen: Yhtiö ei päässyt tulos- eikä tuottovaatimukseen. Toteutunut. Ei toteutunut. Tavoite ei toteutunut. Yhtiöllä on ollut merkittävät laajennusinvestoinnit. Kauhavan lämpölaitos on irtautunut päästökaupasta 31.12.2013. Lämpöenergian myytiin v. 2012 44,3 GWh ja v. 2013 41,0 GWh eli vähennystä oli 7,6 %. Uusia asiakkaita on otettu mukaan rungon läheisyydestä ja lisäksi laajennettiin runkoverkkoa Alahärmässä, Kauhavalla ja Kortesjärvellä. Ylihärmässä on uusi verkko. Myös Ylihärmässä on lämmön talteenottolaitteisto. Kotimaisen polttoaineen osuus v. 2012 oli 91,2 % ja vuonna 2013 n. 90 %. Alahärmässä ja Kortesjärvellä pystyttiin lisäämään tuotantoa, Kauhavalla pysyi samana ja Ylihärmässä kotimaisen polttoaineen kattila otettiin käyttöön vuonna 2014. Toteutunut. Verkostoa on rakennettu n. 5 km ja lämpöä toimitettu ensimmäiselle asiakkaalle 4.11.2013. Kauhavan Jäähalli Oy Tavoite: Taloudelliset tavoitteet: Yhtiö tekee vähintään nollatuloksen. Kaupunki tukee yhtiötä vuonna 2013 taloudellisesti vain yhtiön pääomakulujen kannalta välttämättömällä määrällä. Käyttötuntihinta vastaa kustannuksia. Toteutuminen: Tulos ennen tilinpäätössiirtoja 2,14 euroa. Jäänvuokraustoiminnan liikevaihto oli 142.724 euroa (alv 0). Rakennuksista ja kalustosta tehtiin poistoja 21.389 euroa. Tavoite toteutui, kaupunki avusti yhtiötä 55.000 eurolla. Käyttötunnin hinta oli 103 euroa (sis. Alv 10% ja sillä katettiin hallin hoitokulut pääosin. Toiminnalliset tavoitteet: Käyttöasteen kasvu, tavoite 1400 tuntia. Käyttöaste pysyi korkealla ja jääaikaa myytiin 1390 tuntia. Energiatehokkuus parantaminen edelleen. Turnausten ja taitoluistelukäytön lisääminen. Sähköenergiaa kului 541.080 kwh vuonna 2012 ja se maksoi 43.735 euroa. Vuonna 2013 kuutus oli 529.080 kwh ja se maksoi 50.337 euroa. Kulutus on laskenut edelleen 2 % mutta sähkön kallistumisen takia kustannukset nousivat 15%.

Kauhavan kaupunki TASEKIRJA 2013 42 Suomen Yrittäjäopiston Kannatus Oy Tavoite: Taloudelliset tavoitteet: Kaupunki ei myönnä avustusta yhtiölle. Toiminta on taloudellisesti kannattavaa. Toiminnalliset tavoitteet: Suomen Yrittäjäopistolla on valtakunnallisesti tunnustettu asema yrittäjäkoulutuksen edistäjänä ja uudistajana vuonna 2013. Selvitetään mahdollisuudet muodostaa Yrittäjäopiston korttelista toimitilojen, kustannusten ja markkinoinnin kannalta jäsentynyt ja tehokas sekä omistajuudeltaan yhtenäinen kokonaisuus. Toteutuminen: Toteutui. Toteutui. Toteutunut. Operationaalinen toiminta on tukenut asetetun strategisen tavoitteen saavuttamista. Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Tavoite: Kuntayhtymän päätehtävänä on järjestää jäsenkuntiensa (Kauhava, Evijärvi, Lappajärvi) asukkaille perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen palvelut sekä koordinoida erikoissairaanhoidon ja erityshuollon palveluiden järjestämistä. Perusturvan menot muodostavat Kauhavan kaupungin käyttötalousmenoista noin 60 %. Yhtymä vastaa talousarvionsa pitävyydestä jäsenkuntien hyväksymään rahoitusraamiin nähden. Yhtymähallituksen tulee seurava talouden toteutumista kuukausittain. Toteutuminen: Palvelujärjestelmän toimivuus on ollut hyvä. Palvelujen saatavuus toiminnan lähtökohdat ja resurssit sekä palvelualueen laajuus ja yksikkörakenne huomioiden on ollut kohtuullisella tasolla. Talousarvion mukaisen alkuperäisen rahoituskehyksen pitävyys ei toteutunut, vaan kehystä jouduttiin kasvattamaan huomattavan lisätalousarvion avulla. Vuoden 2013 lopullinen maksuosuus ylitti Kauhavan kaupungin osalta lisätalousarvion mukaisen maksuosuuden noin 0,2 miljoonalla eurolla. Ylitys johtui erikoissairaanhoidosta ja perusterveydenhuollosta, kun taas vanhuspalvelujen maksuosuus alittui selvästi. Erikoissairaanhoidon koordinointi ja yhteistoiminta toteutettu. Perusturvan järjestämisessä on kiinnitettävä erityistä huomiota tuottavuuden parantamiseen. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota niihin toimintoihin, joissa liitoskuntien järjestämänä on vuonna 2011 ollut taloustilaston mukaan selvästi maakunnan keskimääräistä korkeammat kustannukset sekä tukipalveluihin. Kaksineuvoisen toimintoja kehitetään omana toimintana ja aktiivisen hanketoiminnan avulla. Vuoden 2012 lopussa täytetyt, ikäpoliittisen ohjelman mukaiset uudet vakanssit vaikuttivat täysimääräisesti vasta vuonna 2013. Em henkilöstölisäyksistä 9 kohdistui kotihoitoon. Laitospaikkojen muuttamisia tehostetun palveluasumisen paikoiksi ei toteutettu vuonna 2013. Vammaispalveluissa perustettiin lisääntyneen tarpeen vuoksi Ylihärmään Jokiniityn palvelukoti, jonka toiminta päättyy Fransunpuiston asumispalveluyksikön valmistuttua vuonna 2014. Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioitujen nettokäyttökustannusten vuoden 2011 indeksiluku oli 96, eli kustannukset alittivat keskimääräisen.

Kauhavan kaupunki TASEKIRJA 2013 43 Kuntayhtymän talouden ja toiminnan kehittymistä seurataan säännöllisillä kuntayhtymän yhtymähallituksen ja johtajan raportoinnilla kaupungille. Kuukausittaiseen käyttöön perustuva tasauslasku on toimitettava kaupungille kohtuullisessa ajassa. Toiminnan kehittämisessä on otettava huomioon valtuuston 20.12.2010 asettamat reunaehdot: Talousraportointi on parantunut aikaisempiin vuosiin verrattuna. Säännöllinen raportointi jäsenkunnille on toteutunut. Lisäksi Kaksineuvoinen on laatinut osavuosikatsaukset 30.4.2012 ja 31.8.2012. Kuukausittainen tasauslaskutus on toimitettu pääsääntöisesti kohtuullisessa ajassa. Reunaehdot ovat olleet toiminnan kehittämisen lähtökohtana. Taloussuunnittelun pitävyyttä lukuunottamatta reunaehdoissa on pysytty. 2.2. Käyttötalouden toteutuminen 2.2.1. Yleishallinto Tehtävä: Vaalit Alkuperäinen talousarvio Talousarvion muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot, ulkoiset 87-87 Toimintamenot, ulkoiset -262,67 262,67 Toimintakate, ulkoinen 607,33-607,33 Toimintatulot, sis.+ulk. 87-87 Toimintamenot, sis.+ulk. -274,67 274,67 Toimintakate 595,33-595,33 Vuonna 2013 ei järjestetty vaaleja.. Tehtävä: Tarkastuslautakunta Tavoite Mittari ja tavoitetaso Toteutuminen Asiakkuus-näkökulma: Tuottaa valtuustolle riittävät tiedot toiminnan kehittämiseksi arvioinnin pohjalta. Tyytyväisyysmittaus (valtuuston puheenjohtajisto ja valtuustoryhmien puheenjohtajat), Asteikko 1-5: Tavoitetaso 3. Tehdään kysely. Kysely toteutettiin vuodenvaihteessa 2012/13 (osin myös johtoryhmälle). Tarkastus- ja arviointitoiminnan toimivuuteen ja toiminnan laatuun ollaan varsin tyytyväisiä, valtuuston ja tarkastuslautakunnan vuorovaikutuksessa nähdään kehittämistarpeita. Kehittämistarpeet huomioidaa toimintasuunnitelmissa. Prosessi-näkökulma: Vaikuttava, valtuuston kuntakonsernille asettamien tavoitteiden arviointi. Itsearviointi vuosittain, asteikko 1-5 : Raportoinnin taso on hyvä, 4 Tehdään kysely Laaditaan arviointikertomus, 1 kpl/vuosi Tavoite on toteutunut. Itsearviointia ei toteutettu vuonna 2013. Lautakunta on arvioinut mm. em. tyytyväisyysmittauksen perusteella, että sen panos tilintarkastuksen hyvien edellytysten luonnissa on keskeinen. Palvelun tarjouskilpailusta ei tehty muutoksenhakuja. Sisäisen tarkastuksen lisäresurssitarve on osoitettu, mutta sanoman vaikuttavuus on ollut heikko. Tavoite osittain toteutunut.

Kauhavan kaupunki TASEKIRJA 2013 44 Osaaminen-näkökulma: Toiminta-alueen tunteva lautakunta, auktorisoitu tilintarkastaja. Talous-näkökulma: Sisäisellä valvonnalla varmistetaan kaupungin toiminnan laillisuus ja resurssien tehokas käyttö Itsearviointi vuosittain, asteikko 1-5: Tavoitetaso 4. Järjestetään perehdytystä. Tehdään kysely. Jhtt-tutkinto: Kaikki tarkastuspäivät jhtt:n toimesta. Osavuosikatsaukset: 2 kpl / vuosi. Tilinpäätös: Puhdas tilintarkastus kertomus. Arviointi ja toimenpiteet. Lautakunnan jäseniä on osallistunut alan koulutuksiin ja lautakunnan sihteeri (jhtt) on pitänyt sisäistä koulutusta. Onnistuneella tarjouskilpailulla varmistettiin häiriötön tilintarkastus. Tavoite toteutunut. Puhdas arviointikertomus. Tasekirjassa linjattu: Operatiivinen johto vastaa sisäisestä valvonnasta. Sisäisessä tarkastuksessa on resursseja vain ohjaukseen ja ohjeistukseen. Tavoite osittain toteutunut. Alkuperäinen talousarvio Talousarvion muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot, ulkoiset Toimintamenot, ulkoiset -55 340-55 340-49 798,95-5 541,05 Toimintakate, ulkoinen -55 340-55 340-49 798,95-5 541,05 Toimintatulot, sis.+ulk. Toimintamenot, sis.+ulk. 56 200 56 200 50 183,65 6 016,35 Toimintakate 56 200 56 200 50 183,65 6 016,35 Tarkastuslautakunnat ovat kokoontuneet vuoden 2013 aikana 10 kertaa; vuosien 2009-12 ja vuosien 2013-16 lautakunta kumpikin viisi (5) kertaa. Kaupungin hallintoa ja taloutta on seurattu asiakirjoista sekä haastattelemalla luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita. Lautakunta on tutustunut kaupungin eri toimipisteiden toimintaan. Tarkastuslautakunnan jäseniä on osallistunut sekä sisäisiin että ulkoisiin koulutuksiin. Toteutetun tyytyväisyysmittauksen (kohteena valtuuston puheenjohtajisto, valtuustoryhmien puheenjohtajat, johtoryhmä) tuloksia on käsitelty sekä vanhassa että uudessa tarkastuslautakunnassa. Ilmenneisiin toiminnan kehittämistarpeisiin puututaan tulevissa toimintasuunnitelmissa. Tehtävä: Hallinto ja talous Tavoite Mittari ja tavoitetaso Toteutuminen Asiakkuus-näkökulma: Päätöksenteko on nopeaa ja tasapuolista. Kulunut aika päivinä: Käsittelyssä ei ole kuntalaisten asioita, jotka ovat tulleet vireille yli 3 kk aikaisemmin. Tavoite on pääsääntöisesti toteutunut. Yksittäiset viivästymiset ovat johtuneet asioiden vaatimista selvittelyistä ja muusta valmistelusta. Konserniyhtiöille tarjottavat palvelut ovat laadukkaita ja hinnaltaan kilpailukykyisiä. /suorite Kilpailukykyinen yksityisen sektorin kanssa. Toimenpide: Prosessien sähköistäminen. Suoritehinnan vertaaminen yksityisen sektorin hintoihin on vaikeaa, koska käsite ei ole yksiselitteinen. Prosessit on sähköistetty. Viimeksi otettu käyttöön myytävissä taloushallintopalveluissa sähköinen ostolaskujen kierto ja sähköiset myyntilaskut / e-laskut.

Kauhavan kaupunki TASEKIRJA 2013 45 Prosessi-näkökulma: Hallinon ja talouden prosessit ovat tehokkaita Osaaminen-näkökulma: Tietotekniikkaosaamisen lisääminen. Merkittäviä osaamispuutteita ei ole. Talous-näkökulma: Hallinto- ja talouspalvelut tuotetaan kustannustehokkaasti. Täytäntöönpanon ajantasaisuus: Täytäntöönpanot tehty lainvoimaisuus ym. seikat huomioiden 5 päivän sisällä. Raportoinnin ajantasaisuus: Kirjanpito valmis seuraavan kuukauden 10. päivään mennessä. Tukipalvelun käyttö: Ulkoisia tukipalveluja ei käytetä perusosaamisen piiriin kuuluvissa asioissa. Esimiehet arvioivat osaamispuutteet; Henkilöstön koulutus. /asukas /tosite Hinnat kilpailukykyiset Prosessien sähköistäminen, ohjelmistojen täysi hyväksikäyttö. Toteutunut. Pääsääntöisesti toteutunut. Kuukauden valmistuminen riippuu myös laskujen hyväksyjistä. Kuukausi on valmis kun kaikki ao kuukauden aikana saapuneet laskut on hyväksytty. Talouskatsaus annettu kaupunginhallitukselle pääsääntöisesti seuraavan kk:n 20. päivään mennessä. Pääsääntöisesti ei käytetä. Merkittäviä osaamispuutteita ei ole, ja koulutuksella pyritään poistamaan pienempiä ongelmia. Taloushallinnon prosessit toimivat tilitoimistomallilla. Sisäisten hintojen kilpailukykyä vaikeuttaa ohjelmistojen ylläpitomaksujen kalleus. Ulkoiset hinnat kilpailukykyiset. Vertailuhintoja ei ole käytettävissä. Prosessit on sähköistetty. Vuonna 2013 otettu käyttöön myös kaupungin toiminnassa sähköiset myyntilaskut (e-laskut). Alkuperäinen talousarvio Talousarvion muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot, ulkoiset 402 790 402 790 1 069 781,96-666 991,96 Toimintamenot, ulkoiset -3 197 850-3 197 850-2 862 610,88-335 239,12 Toimintakate, ulkoinen -2 795 060-2 795 060-1 792 828,92-1 002 231,08 Toimintatulot, sis.+ulk. 588 140 588 140 1 219 227,35-631 087,35 Toimintamenot, sis.+ulk. -3 287 290-3 287 290-3 130 658,52-156 631,48 Toimintakate -2 699 150-2 699 150-1 911 431,17-787 718,83 Hallintokeskuksessa ilmenneen sisäilmaongelman vuoksi kaupungintalotoiminnot siirtyivät helmikuussa 2013 väistötiloihin Suomen Yrittäjäopiston kiinteistöön. Osa tiloista on kaupungin omistamia ja osa vuokrattu Yrittäjäopistolta. Hallintokeskuksen kuntokartoituksen valmistuttua toukokuussa 2013 päätettiin, että rakennusta ei perusparanneta kaupungintalokäyttöön. Vuoden aikana kartoitettiin lopullista, tulevaisuuden

Kauhavan kaupunki TASEKIRJA 2013 46 kaupungintaloratkaisua mm. yhteistyössä arkkitehti Antti Talvitien kanssa. Asiaa koskeva päätöksenteko siirtyi laadittavien kuntoarvioiden ym. tekijöiden vuoksi eteenpäin. Vuoden 2013 aikana käynnistettiin tiedonohjaussuunnitelman laadinta, minkä valmistuttua kaupungin on mahdollista siirtyä sähköiseen arkistointiin. Suunnitelma sisältää asianhallinnan prosessien läpikäymisen, kuvauksen ja viemisen asianhallintajärjestelmään. Suunnitelma valmistuu vuoden 2015 loppuun mennessä. Taloushallintopalveluja on myyty vuoden 2013 alusta alkaen myös Kauhavan Kaukolämpö Oy:lle. Toiminta laajeni myös Kauhavan Vuokra-asunnot Oy:n ja Tuppiroska Oy:n tapahtuneen fuusion sekä Kortesjärven alueen vanhustenasuntojen KVA Oy:lle siirtymisen seurauksena. KVTES:iin sisältyi 01.02.13 voimaan tullut yleiskorotus 1,46 %. Edelleen sopimukseen sisältyi samasta ajankohdasta lukien paikallinen järjestelyerä 0,6 %. Järjestelyerä käytettiin henkilökohtaisten lisien myöntämiseen. Tämä oli ensimmäinen kerta kun päästiin tasoittamaan ja jakamaan henkilökohtaisia lisiä kuntaliitoksen jälkeen. Lisät eivät kaikin osin ole edelleenkään oikeudenmukaisia, koska lisiä oli myönnetty aiemmissa kunnissa vaihtelevilla perusteilla. Lisien myöntämistä edelsi edellisenä vuonna toteutettu henkilökunnan arviointi. Tietotekniikkapuolella vuoden aikana rakennettiin kuituverkko yhdistämään Ylihärmän keskustan alueella olevia kaupungin ja Kauhavan Vuokra-asunnot Oy:n kiinteistöjä. Työ tehtiin Kauhavan Kaukolämpö Oy:n lämpöverkon rakentamisen yhteydessä. Yläkoulut ja lukiot saivat myönteisen rahoituspäätöksen tietotekniikan kehittämispäätökseensä. Toimenpiteet ajoittuvat vuodelle 2014. Alakoulujen tietotekniikkahanke rakensi kaikille ala-asteille toimivan langattoman verkon. Kapasiteettitiedot 2013 2012 2011 2010 2009 Valtuuston kokousten määrä 8 9 7 8 7 Valtuuston käsittelemien asioiden määrä 142 103 103 114 126 Hallituksen kokousten määrä 22 25 23 23 21 Hallituksen käsittelemien asioiden määrä 364 338 362 315 427 Laadittavien tilinpäätösten määrä 7+kons. 5+kons 7+kons 6+kons 4+kons Verotulot, / asukas 3 113 2 872 2 770 2 622 2 653 Kunnallisvero, / asukas 2 760 2 571 2 417 2 305 2 389 Valtionosuudet, / asukas 2 569 2 529 2 474 2 350 2 204 Väestön määrä 17 076 17 202 17 266 17 312 17 545 Tehtävä: Ylijäämärahastot Alkuperäinen talousarvio Talousarvion muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot, ulkoiset 11 003,00-11 003,00 Toimintamenot, ulkoiset -20 000-20 000-20 00 Toimintakate, ulkoinen -20 000-20 000-8 997,00-11 003,00 Toimintatulot, sis.+ulk. 11 003,00-11 003,00 Toimintamenot, sis.+ulk. -20 000-20 000-20 00 Toimintakate -20 000-20 000-8 997,00-11 003,00 Rahaston vähennys 20.000 20000 20.00 0 Ylijäämärahastot-tehtäväalueen toimintakatetta vastaava osuus on tuloutettu Kortesjärven ja Ylihärmän alueen ylijäämärahastoista.

Kauhavan kaupunki TASEKIRJA 2013 47 2.2.2. Kehitystoimi Tehtävä: Kehitystoimen hallinto Alkuperäinen talousarvio Talousarvion muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot, ulkoiset Toimintamenot, ulkoiset -111.310-111.310-114.599,75-3.289,75 Toimintakate, ulkoinen -111.310-111.310-114.599,75-3.289,75 Toimintatulot, sis.+ulk. Toimintamenot, sis.+ulk. -117 210-117 210-149 625,89 32 415,89 Toimintakate -117 210-117 210-149 625,89 32 415,89 Tehtävä: Elinkeinotoimi ja kehittäminen Tavoite Mittari ja tavoitetaso Toteutuminen Asiakkuus-näkökulma: Elinkeinotoiminnan palvelujen asiantuntevuus ja tarvevastaavuus Yrityskäyntien lukumäärä: 44 yrityskäyntiä Tavoite toteutunut, yritystapaamisia n. 180 kpl (tilaisuudet, joissa useita yrityksiä laskettu yhdeksi tapaamiseksi). Prosessi-näkökulma: Nopea ja joustava päätöksenteko Osaaminen-näkökulma: Säännöllinen yhteydenpito kehittämis- ja viranomaisorganisaatioihin. Talous-näkökulma: Kehitystoimeen panostus tuottaa tulosta 100 yrityskontaktia Asiakastyytyväisyys: Tehdään vuosittainen asiakastutkimus ja suhdannebarometri Päätöksentekoon kulunut aika: Asiakas ei joudu tarpeettomasti odottamaan päätöstä asiassaan. Sidosryhmätapaamisia (ELY, TEtsto, Finnvera, Aisapari, ProAgria...): Tapaamisia 44 kpl Kehityskeskuksen henkilöstön ajantasalla pysyminen Talouden visiointi, väestömäärän ja työllisyyden sekä työpaikkojen kehittymisen seuranta ja arviointi Työllisyystilanne ja työvoimaa / työpaikkoja koskevat tilastot: Työpaikkaomavaraisuus yli 100 % Työttömyys% alle maakunnan keskiarvon Tavoite toteutunut, yrityskontakteja keskimäärin 5-10 kpl päivittäin Joulukuussa 2013 yrityksille tehdyssä Kauhavan yritysbarometri ja kehityskeskuksen asiakastyytyväisyyskyselyssä Kehityskeskuksen palvelu sai arvosanan 4,2/5 ja asiantuntemus 4,0/5. Toteutunut. Tavoite toteutunut, tapaamisia n. 140 kpl. (tilaisuudet, joissa useita sidosryhmiä laskettu yhdeksi tapaamiseksi) Käytyjen kehityskeskustelujen mukaan tavoite on toteutunut Kehityskeskus on ollut mukana Ely-keskuksen Alueelliset kehitysnäkymät -työryhmässä. Raportti vuodelta 2013 julkistettiin 17.3.2014. Tavoite toteutunut. Työpaikkaomavaraisuus 106,4 % (2011) Tavoite toteutunut. Kauhavan työttömyys% oli (12/2013) 7,7% ja maakunnan keskiarvo 11,0%.

Kauhavan kaupunki TASEKIRJA 2013 48 Avoimien työpaikkojen määrä Tavoite toteutunut. Avoimien työpaikkojen määrä on suhdanteista huolimatta nousujohteinen Alkuperäinen talousarvio Talousarvion muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot, ulkoiset 94 000 49 460 143 460 129 234,71 14 225,29 Toimintamenot, ulkoiset -765 400-49 460-814 860-625 918,62-188 941,38 Toimintakate, ulkoinen -671 400 0-671 400-496 683,91-174 716,09 Toimintatulot, sis.+ulk. 94 000 49 460 143 460 129 234,71 14 225,29 Toimintamenot, sis.+ulk. -765 400-49 460-814 860-626 395,72-188 464,28 Toimintakate -671 400 0-671 400-497 161,01-174 238,99 Kauhavan työttömyysprosentti on ollut Etelä-Pohjanmaan Elyn kuukausittain tekemän työllisyyskatsauksen mukaan ollut koko 2013 vuoden Seinäjoen seutukunnan alhaisin. Yrityskentällä paikallinen suhdannetilanne on ollut nousujohteinen ja yleistunnelma positiivinen, sillä vuoden loppupuolella rakentaminen muuttui Kauhavalla ennätysvilkkaaksi. Edellisvuosina hankkeita on ollut käynnissä erityisesti asuntorakentamisen saralla. Viime vuoden osalta etenivät myös isot hankkeet julkisen rakentamisen ja yritysten investointihankkeiden osalta. Mahdollisuutena Kauhavalla on ollut mm. Lentosotakoulun lakkauttamisen takia toukokuussa saatu 2,5 milj. euron yritystukien myöntövaltuus. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen Yritysyksikön rahoitustiimi myönsi vuonna 2013 Kauhavalaisten yritysten kehittämiseen 2,6 miljoonaa euroa, joka on lähes neljännes Etelä-Pohjanmaalla myönnetyistä tuista. Summa jakautuu vajaan 40 yrityksen kesken. Valtaosa, yli 80 %, myönnetystä rahoituksesta kohdistui suoraan mikro- ja pk-yritysten hankkeisiin. Yrityksiin kohdistuvien toimenpiteiden ohella, äkillisen rakennemuutoksen hoitoon tähtäävä suunnitelma on edennyt suunnitelman mukaisesti. Edellä mainittu yritystukien myöntövaltuus mukaan lukien, erilaisia tukia (tai niiden myöntövaltuutta) on saatu 5,5 milj. euroa, josta 2,5 milj. Etelä-Pohjanmaan Ely-Keskukselle myöntövaltuutta yritystukiin 2,5 milj. työllisyysperusteisiin investointeihin (haja-asutusalueiden viemäröintihanke 2 milj., VT 19 liittymän parantaminen Ylihärmän teollisuusalueella 0,5 milj. ) n. 0,5 milj. elinkeinoelämää kehittävään hanketoimintaan (Koordinaattori-hanke, matkailuhanke, Kauhavanjoki-hanke, SYO:n kasvuyrittäjyyshanke) Myös matkailutoimialan kehitys on ollut merkittävää, sillä Kauhava kasvatti yöpymisvuorokausien määrää viime vuodesta peräti +13,5 %. Kaupunkimarkkinoinnin toimenpiteet toteutuivat talousarvion yhteydessä laaditun suunnitelman mukaisesti. Työperäiseen maahanmuuttoon liittyviä alkukartoituksia on vuoden 2013 aikana tehty 38, joista 25 on ollut korvauskelpoisia. Näistä 7 kpl on tehty Lapualaisille maahanmuuttajille yhteistyösopimuksen mukaisesti. Kaupunki on myynyt myös maahanmuuttokoordinaattorin konsultointi ym. palveluita muille sidosryhmille tilauksesta. Maahanmuuttotyöryhmä on kokoontunut neljä kertaa.

Kauhavan kaupunki TASEKIRJA 2013 49 Tehtävä: Maaseutu- ja lomatoimi Tavoite Mittari ja tavoitetaso Toteutuminen Asiakkuus-näkökulma: Maaseututoimi: Järjestetään maatalousyrittäjien palvelut lainmukaisina kattavasti ja tasapuolisesti ja sivupisteiden kautta myös lähellä. Ensimmäisenä vuonna pyritään ottamaan palaute suoraan asiakkailta suullisesti, jotta voidaan reagoida toiminnan kriittisiin kohteisiin heti: Sopimustarkastuspalaverissa joulukuussa tuli pelkästään positiivista palautetta Lappajärven ja Evijärven kuntien sekä viljelijöiden edustajilta. Palvellaan huolella laajentuvan alueen vaatimukset huomioon ottaen, sopeutetaan aluksi tarpeen mukaan toimintatapaamme Tuottajayhdistysten välisissä palavereissa otetaan asiat esille ja tehdään tarvittavia korjausliikkeitä. Jaetaan koulutustilaisuuksissa palautelomakkeita: Saadaan koko laajennettu alue toimimaan jo saavutetulla hyvällä tasolla. Tarvittavan korjausliikkeet tehdään talousarvion, henkilöstön ja muiden raamien antamisen resurssien mukaisesti. Myöskään kolmessa tuottajayhdistysten palaverissa ei tullut negatiivista palautetta toiminnasta. Korjausliikkeitä ei tarvittu. Tavoitteet toteutuivat hyvin. Lomatoimi: Palvelujen järjestäminen asiakkaille Vuosilomat järjestetään lomavuoden aikana Sijaisapupyynnöt pystytään toteuttamaan Kannustetaan yrittäjiä käyttämään tuettua maksullista lomittaja-apua Palvelujen asiakaslähtöinen toteuttaminen Prosessi-näkökulma: Maaseututoimi Jokainen asiakas saa tarvitsemansa maaseututoimen palvelut ja tuet maksetaan ajallaan. Laajennetun alueen prosessi edellyttää uutta sopimusta Mavin kanssa. Sopimus tehdään 1.1.2013 lukien alkavaksi. Käytetyt lomapäivät/lomansaaja. Melan tilasto ja asiakkaiden palaute, Melan tilasto h/lomansaaja Siirtyviä lomapäiviä enintään 10 %. Seurataan tilastoja ja tarjotaan lomittajia Yli 90 % pyynnöistä pystytään toteuttamaan. Palkataan lomittajia tarpeen mukaan. Tuettua maksullista lomitusta järjestetään enemmän kuin vuonna 2012 Palvelusuunnitelmat tehdään suunnitelman mukaan: Palvelusuunnitelman oltava tehtynä kaikille tiloille 31.12.2013 mennessä. Maksajavirastosopimus, Maaseutuviraston asettama tavoiteaikataulu: Tehdään 2013 laajennetun laajennetun maaseutuhallintoyksikön maksajavirastosopimus, jossa maksatusprosessi tarkoin kuvattu ja tehtävät jaettu lain vaatimien edellytysten mukaan. Lomapäiviä siirtyi 19,59 %. Lomitusta järjestettiin 26,15 pv/yrittäjä. Sijaisapua käytti 163 yrittäjää. Pyynnöt toteutuivat tavoitteen mukaisesti. Tuetun maksullisen lomituksen käyttö pysyi ennallaan ollen 1095,56 pv. Tavoite toteutui. Sopimustarkastuspalaverissa todettiin kaikkien osapuolten osalta totetuneen tavoitteen, että kaikki halukkaat ovat saaneet palvelun. Asetetuissa aikatauluissa pystyttiin toimimaan ja toiminta tehtiin Maksajavirastosopimuksen mukaisesti.

Kauhavan kaupunki TASEKIRJA 2013 50 Lomatoimi: Asiakaspalautekyselyn tulokset: Asiakkaat ovat tyytyväisiä lomittajien ammattitaitoon vuosiloma- ja sijaisapulomituksissa Asiakkaat ovat tyytyväisiä paikallisyksikön asiakaspalveluun, tavoitettavuuteen, tiedonsaannin riittävyyteen sekä sijaisapujen ja vuosilomien toteuttamiseen Osaaminen-näkökulma: Maaseututoimi: Ammattitaitoinen henkilöstö Vakuutus maksajavirastotehtävien hoidosta vuosittain 15.11. Tehdään sisäistä tarkastus tehtävien hoidon vaatimusten osalta 15.11.2013 mennessä. Arviointi asteikolla 5-1 Ammattitaito vuosilomalomituksessa ja sijaisapulomituksessa; tavoitteena 4. Arviointi asteikolla 5-1 Asiakaspalvelu, tavoitettavuus ja tiedonsaannin riittävyys, sijaisapujen ja vuosilomien toteutuminen; tavoitteena 4. Tarvittava koulutus jatkuvasti muuttuviin tehtäviin. Kaikista selvästi muutoksia aiheuttavista ohjeista koulutetaan työntekijöitä. Pidetään yksikön palavereja säännöllisesti toiminnan sujumisen turvaamiseksi. Vakuutus annettiin hyväksytysti ja ajallaan. Tavoite toteutui. Keskiarvo oli 3,84. Tavoite toteutui. Keskiarvo oli 4,04. Pystyttiin ainakin osa henkilökunnasta kouluttamaan vaadituissa koulutuksissa. Palavereissa tietoa jaettu kaikille. Palavereja pidetty säännöllisesti. Lomatoimi: Ammattitaitoinen ja työhönsä sitoutunutta lomitushenkilöstöä on riittävästi. Huolehditaan lomittajien ammattitaidon ylläpitämisestä Tarvittava monipuolinen koulutus: Kartoitetaan ammattitaito ja suunnitellaan koulutus tarpeen mukaan. Koulutus on ollut suunnitelmallista. Koulutustarve on kartoitettu: kehityskeskustelut asiakaspalaute työnantajan tarve Tilakohtainen perehdytys perustuu suunnitelmaan ja sen toteutumista seurataan Henkilöstön työhyvinvointia ja työssäjaksamista parannetaan. Tilojen vaatimustaso: Suunnitellaan ja toteutetaan perehdytykset palvelusuunnitelmien mukaan. Varhaisen tuen malli käytössä Sairauspoissaolo% on alle vuoden 2012 tason Pitkittyvissä ja usein toistuvissa sairauspoissaoloissa työnantaja ja työntekijä käyvät keskustelun poissaolojen vähentämiskeinoista Perehdytystä järjestettiin 16 päivänä. Perehdytyksistä on sovittu tilakäyntien yhteydessä sekä yrittäjien yhteydenottojen perusteella. Sairauspoissaolot suhteessa lomitettuihin päiviin alentuivat vuoden 2012 tasosta. Sairauspoissaolo% oli 12,76. Keskusteluja on käyty ja kolmikantapalvereita on järjestetty yhdessä työterveyshuollon kanssa.

Kauhavan kaupunki TASEKIRJA 2013 51 Talous-näkökulma: Maaseututoimi: Tukihakemusten tehokas käsittely Lomatoimi: Lomituspalvelujen järjestäminen -paikallisyksikkö järjestää lomituspalvelut tarkoituksenmukaisesti ja taloudellisesti Sijaisapupäätökset annettu ja toimitettu asiakkaille viipymättä Sähköisten palvelujen hyödyntäminen -Lomitusnetin hyödyntämistä asiakaspalvelussa lisätään -Lomittajien lomitusnetin käyttöä lisätään Tuen hakijoiden lukumäärä/ henkilötyövuosi: Vähintään 210 hakijaa/ henkilötyövuosi. Melan antama tilasto minuuttia/kotieläinyksikkö Paikallisyksikön kotieläinyksikköä kohti laskettu keskimääräinen lomitusaika poikkeaa valtakunnallisesta keskiarvosta enintään + 10 %. Melan tilasto euroa/lomituspäivä Lomituspäivän nettohinta ilman matkakustannusta poikkeaa valtakunnallisesta keskiarvosta enintään +10 % Käydään läpi tavanomaisesta poikkeavien tilojen lomituspäivän kesto Melan tilasto: Hakupäivä/päätös Asiakas saa päätöksen 2 viikon sisällä hakemuksen vastaanottamisesta. Huolehdittava, että asiakas toimittaa myöskin sairaslomatodistuksen nopeasti. Melan tilasto Vähintään 30 % asiakkaista on tehnyt vuosilomahakemuksen Lomitusnetissä. Vuosilomahakemusten lähettämisen yhteydessä opastetaan sähköiseen hakuun. Vähintään 70 % lomittajista käyttää. Koulutetaan lomittajia. Kauhavan hallintoyksikössä 1283 tilaa 2013, työvoimaan 6 hlö, 214 tilaa/ hlö. Huomioitava, että työkenttään kuuluu myös kehittämistyö ja neuvonta sekä kaupungin maiden vuokraus. Vuodelta 2013 ei vielä tilastotietoa saatavilla. Vuonna 2012 poikkeama oli 5,8 %. Valtakunnallinen ka oli 25,7 min, meillä 27,2 min. Vuoden 2013 lukuja ei vielä saatavilla. Vuonna 2012 valtakunnallinen nettohinta ilman matkakuluja oli 165,63, meillä 176,67, poikkeama oli 7 %. Tehtävä aloitettu osittain. Toimintaa on tehtostettu. Päätökset on pääsääntöisesti tehty kahden viikon sisällä siitä kun sijaisapuperusteet on toimitettu paikallisyksikköön. Tavoite ei toteutunut. Hakemuksen erillinen liite piti toimittaa paperisena paikallisyksikköön ja siitä syystä yrittäjät eivät tehneet sähköisiä hakemuksia tavoitteen mukaisesti. Lomittajia opastettu lomitusnetin käyttöön toimistolla ja palavereissa. Lomitusnetin käyttö on lisääntynyt mutta täysin tavoitteeseen ei päästy.

Kauhavan kaupunki TASEKIRJA 2013 52 Alkuperäinen talousarvio Talousarvion muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot, ulkoiset 5 427 840 5 427 840 5 374 941,30 52 898,70 Toimintamenot, ulkoiset -5 612 760-5 612 760-5 350 343,96-262 416,04 Toimintakate, ulkoinen -184 920-184 920 24 597,34-209 517,34 Toimintatulot, sis.+ulk. 5 427 840 5 427 840 5 374 941,30 52 898,70 Toimintamenot, sis.+ulk. -5 693 160-5 693 160-5 403 829,67-289 330,33 Toimintakate -265 320-265 320-28 888,37-236 431,63 Maaseutu- ja lomatoimi Viranomaistoiminta: 1.1.2013 Evijärven ja Lappajärven maaseututoimi liittyi Kauhavan maaseutuhallinnon alle. Kauhavalla tilat vähenivät koko hallintoyksikön alueella - 19 tilaa. Tänä keväänä hakijoita oli kaikkiaan 1283 kpl (ed. vuosi yht 1302). Evijärveltä tuenhakijoita 150 tilaa, Lappajärveltä 173 tilaa ja Kauhavalta 960 tilaa. Näistä sähköisiä hakemuksia oli Kauhavalla 60,7 % (valtakunnallinen 62,9 %, koko maassa 57 %). Myönnettyjä tukia Kauhavan maaseutuhallinnon alueella 40 miljoonaa ja näistä 30 miljoonaa yksistään Kauhavan alueelle. Neuvonta- ja kehittäminen: Tapahtumia on järjestetty seuraavasti: tukihakukoulutukset (osallistujia 350 viljelijää), viljelysuunniteluilta, 2 investointiasioihin sekä ympäristötukeen perehdyttävää koulutusta, luopumistukeen ja valvontaan liittyvää, ensiapukoulutus viljelijöille Lappajärvellä (osallistujia 100 viljelijää). Koulutustarjonta on yhdessä alueen tuottajayhdistysten kanssa suunnittelemaa. Uusi Kehittyvä turkistila -hanke jatkaa turkistuotannon kehittämistä alueella. Alajärven Maaseututoimen kanssa ollaan toteuttamassa Maakeko hanketta. Llähtökohtana on tarkastella maatalousyritystä kokonaisuutena ja tuoda kehittämistoimenpiteitä ja osaamista niihin toimintoihin, joita kullakin tilalla on tarpeen kehittää. Lomatoimen henkilöstö osallistuu kartoituksen tekemiseen. Tietojen perusteella järjestetään koulutuksia, joissa tarjotaan kaikille sopivaa tietoa ja osaamista. Yhteisten osioiden jälkeen järjestetään räätälöityjä pienryhmäkoulutuksia. 2013 lopussa päättyneen Kotimainen energia -hankkeen osalta toimivia yhteisiä kuivaajayksiköitä alueelle 1 sekä 3 kiinnostunutta, jotka eivät hankeen aikana saaneet sopivaa ratkaisua aikaiseksi. Hankkeessa tehty työ pyritään kuitenkin hyödyntämään myös näissä keskeneräisissäkin. Hanke on asiakkaiden pyynnöstä laitettu liikkeelle. Maatilayrittäjien johtamisvalmennuksessa uusi 14 hengen ryhmä valmistuneiden tilalle. Tuottajien kanssa kokoonnuttu tänä vuonna kolme kertaa ja mukana olivat myös Lappajärven ja Evijärven tuottajat sekä maaseutuelinkeinoviranomaiset. Prosessi-näkökulma saavutettu. Kauhavan kaupungin maaseututoimi on allekirjoittanut maksajavirastosopimuksen Maaseutuviraston kanssa toisen kerran 19.12.2012. Tukien maksatusprosessia edelleen kehitetty Lappajärven ja Evijärven osalta laajennetun yksikön toimintaan soveltuvaksi. Keskeisimmät kehityskohteet maksajavirastosopimuksen mukaisten tehtävien hoitamisessa liittyy hakemusten käsittelyyn ja dokumentointiin. Osaamis-näkökulma saavutettu: henkilökunta on osallistunut vaadittuihin koulutuksiin. Talousnäkökulma saavutettu: työntekijää kohden kertyy 213,8 tilaa, kun asetettu tavoite on 210 tilaa/hlö. Sopimustarkastus Evijärven ja Lappajärven kanssa käyty 12.12.2013. Toiminnassa ei todettu korjaamisen tarvetta. Viljelijöiltä ei ole tullut negatiivista palautetta.

Kauhavan kaupunki TASEKIRJA 2013 53 Lomatoimi: Maatalousyrittäjien eläkelaitos edellyttää lomituskustannusten korvaamiseksi, että kunta noudattaa lomituspalvelulakia, -asetusta ja noudattaa Melan antamia ohjeita. Mela päivitti lomitusoppaan syyskuussa 2013. Hallinnossa työskentelee 6 henkilöä, yksi osa-aikaisena. Kuukausipalkkaisia lomittajia on 83 ja lisäksi määräaikaiset työntekijät. Alueella työskentelee 7 ostopalveluyrittäjää. Vuonna 2013 lomitettuja päiviä kertyi 21220. Yrittäjää kohti lomitettiin 26,15 päivää. Lomapäivien vähennys edelliseen vuoteen oli 203 päivää. Vuosilomaan oikeutettuja tiloja oli 270 ja yrittäjiä 428. Sijaisapupäiviä kertyi 9012, vuosilomaa 11113 ja tuettua maksullista lomitusta 1095. Turkistilojen määrä 83, näistä itsejärjestetyn lomituksen piirissä 76 tilaa ja kunnan järjestämiä 7 tilaa. Elinkeinotoimen osalta käytetty uusimpia tilastokeskuksen sivuilta saatavilla olevia tilastoja: Elinkeinotoimi 2013 2012 2011 2010 2009 Työpaikkojen määrä, tilasto 2011 7561 7549 7252 Työpaikkojen määrän 12 297 nettomuutos 2010-2011 Yritysten määrä, tilasto 2012 1439 1425 1386 1362 Uusia yrityksiä, kpl, tilasto 2012 81 103 103 75 TEKES tuotekehitysrahoitus, 1332213 0 117000 370000 1400000 euroa Maaseututoimi Aktiivitilojen lukumäärä 960 981 1012 1027 1050 - kasvinviljelystilojen lukumäärä 617 638 659 652 651 - maitotilojen lukumäärä 118 120 121 130 144 - muiden nautatilojen lukumäärä 38 43 46 46 47 - tärkkelysperunatilojen 80 75 81 91 95 lukumäärä - ruokaperunatilojen lukumäärä 20 20 20 20 24 - hevostilojen lukumäärä 19 20 18 18 18 - erikoiskasvitilat (ei perunaa) 14 12 12 12 12 - sikatilat 30 36 38 41 42 - muut tilat 24 17 17 17 17 Viljelypinta-ala 37508 37531 37340 37222 37200 Tukihakemusten lukumäärä 6383 8120 6900 6885 6885 Kaupungin alueen tiloille 29.600 29.500 29.500 29.341 29.678 maksetut tuet, 1000 TE-keskuksen kautta 700 500 500 500 500 maksettavat erityistilat, joita maaseututoimi osaltaan käsittelee, 1000 Kaupungin omistuksessa oleva 127,3 133,17 86,68 71,48 83,00 pelto-pinta-ala, ha Lomatoimi Vuosilomaan oikeutettujen tilojen 270 285 313 325 323 lukumäärä Vuosilomaan oikeutettujen 428 454 494 516 513 henkilöiden lukumäärä Lomituspäivien lukumäärä 21220 21423 22133 23 652 23 631 - näistä sijaisapupäiviä 9012 8720 8895 9 312 9 244 Kustannus /lomituspäivä (netto) 186,41 186,51 179,09 161,4 149,22 Hallintoraha /päivä 11,99 11,56 11,18 10,88 10,44 Hallinnon nettokustannus 37 402,26-9 449,23-6 038,17-1 217,66-18 100,15

Kauhavan kaupunki TASEKIRJA 2013 54 2.2.3. Perusturva Tehtävä: Perusturva Alkuperäinen talousarvio Talousarvio n muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot, ulkoiset 32 000 32 000 23 092,00 8 908,00 Toimintamenot, ulkoiset -62 968 340-1 884 240-64 852 580-65 077 610,55 225 030,55 Toimintakate, ulkoinen -62 936 340-1 884 240-64 820 580-65 054 518,55 233 938,55 Toimintatulot, sis.+ulk. 32 000 32 000 23 092,00 8 908,00 Toimintamenot, sis.+ulk. -62 968 340-1 884 240-64 852 580-65 077 610,55 225 030,55 Toimintakate -62 936 340-1 884 240-64 820 580-65 054 518,55 233 938,55 Sosiaali- ja perusterveydenhuollon palveluiden järjestämisestä Kauhavan kaupungin alueella vastaa Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Yhtymän muita jäsenkuntia ovat Evijärvi ja Lappajärvi. Kuntayhtymien maksuosuudet Alkuperäinen talousarvio Talousarvion muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kaksineuvoinen 59.437.800 1.829.180 61.266.980 61.482.679,14 +215.699,14 - Kaksineuvoisen oma toiminta 38.606.690 1.517.180 40.123.870 40.111.404,20-12.645,80 - E-P:n sairaanhoitopiiri 20.000.000-20.000.000 20.202.175,37 +202.175,37 - Eskoon sosiaalipalvelujen ky 831.110 110.000 941.110 952.798,46 +11.688,46

Kauhavan kaupunki TASEKIRJA 2013 55 2.2.4. Sivistystoimi Tehtävä: Sivistystoimen hallinto Alkuperäinen talousarvio Talousarvion muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot, ulkoiset 141 800 141 800 222 574,21-80 774,21 Toimintamenot, ulkoiset -486 170-486 170-555 246,42 69 076,42 Toimintakate, ulkoinen -344 370-344 370-332 672,21-11 697,79 Toimintatulot, sis.+ulk. 141 800 141 800 222 574,21 80 774,21 Toimintamenot, sis.+ulk. -511 830-511 830-574 736,99 62 906,99 Toimintakate -370 030-370 030-352 162,78 143 681,20 Tehtävä: Esi- ja perusopetus Tavoite Mittari ja tavoitetaso Toteutuminen Asiakkuus-näkökulma: Luodaan edellytykset hyvään oppimiseen ja hyvinvointiin. Valtakunnalliset tasokokeet. Tavoite toteutunut. Tulokset valtakunnan keskitasoa. Oppilaan kokonaisvaltaisen turvallisuuden parantaminen 100 % perusopetuksen päättävistä saa päästötodistuksen: Erilaisten tukimuotojen tarkoituksenmukainen käyttö, erityisesti peruskoulun päättövaiheessa tuetaan jatkoopintoihin suuntautumista. Jatko-opintopaikan saaneiden määrä Riskikartoituksissa esille tulleiden epäkohtien määrän vähentäminen: Turvallisuutta edistetään ja valvotaan säännöllisesti ja havaitut epäkohdat poistetaan. Kriisitilanteita varten kehitetään yhtenäiset toimintamallit. Tavoitteena oppimisen edellytysten parantuminen ja oppilaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen takaamalla turvallinen kasvu ja opiskeluympäristö. Tavoite toteutuntu. Oppilaita ohjataan lukuvuoden aikana osallistumaan tarvittaessa täydennyshakuun. Kaikki yläkoulujen 9-luokkalaiset saivat jatko-opintopaikan. Alahärmä: lukio 30, ammatillinen koulutus 24, Kauhava: lukio 40 ammatillinen koulutus 52 Kortesjärvi: lukio 22, ammatillinen koulutus 19, Ylihärmä: lukio 27, 13 ammatillinen koulutus Tavoite toteutunut. Koulut raportoivat havaisemistaan epäkohdista ja huolehtivat, että havaittuihin epäkohtiin puututaan ja ne poistetaan. Koulujen turvallisuussuunnitelmissa on toimintamalli kriisitilanteita varten.

Kauhavan kaupunki TASEKIRJA 2013 56 Prosessi-näkökulma: Opetuksen laadun ja monipuolisen tarjonnan turvaaminen. Osaaminen-näkökulma: Opetustoimen henkilöstön rakenne, määrä ja osaaminen vastaavat kunkin koulun toiminnan tarpeita. Koulujen tekemä sisäinen arviointi tarkennetun kriteeristön pohjalta: Perusopetuksen laadun kehittämistä arvioinnin avulla. Pätevä henkilöstö/koko henkilöstö (%): Opettajat 95 % Muu henkilöstö 80 % Täydennyskoulutuspäivien lukumäärä/opettaja/vuosi : 2,5 pv/vuosi/opettaja. Lisäksi tarjotaan mahdollisuus oman ammattitaidon aktiiviseen ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Ajantasaisen henkilöstösuunnitelman avulla varaudutaan tulevaisuuden opettajatarpeisiin. Tavoite toteutunut osittain. Koulut arvioivat omaa toimintaansa vanhempainvarteissa ja vanhempainilloissa saamansa palautteen avulla. Tavoite toteutunut. Opetushenkilöstöstä 98 % täyttää kelpoisuusehdot. Tavoite toteutunut. Tavoite toteutunut, Veso-päivien lisäksi on osallistuttu pääsääntöisesti Osaava-hankkeen järjestämiin koulutuksiin. Talous-näkökulma: Perusopetus on kustannustehokasta. Taloudellisten tunnuslukujen seuranta ja vertailu: Toiminnan ja talouden suunnittelussa otetaan huomioon perusopetuksen arviointitulokset. Kouluilta edellytetään itseohjautuvuutta ja oman toiminnan tuloksellisuuden, taloudellisuuden ja tehokkuuden arviointia. Tunnuslukujen vertailu maakunnan lukuihin (2012): Perusopetuksen käyttökust. (netto), /oppilas: Kauhava: 8.385 E-P: 8.537 Perusopetuksen käyttökust. (netto), /opetustunti: Kauhava 100 E-P: 110 Tavoite toteutunut. Alkuperäinen talousarvio Talousarvion muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot, ulkoiset 475 500 475 500 612 263,23-136 763,23 Toimintamenot, ulkoiset -13 719 590-119 200-13 838 790-14 054 298,23 215 508,23 Toimintakate, ulkoinen -13 244 090-119 200-13 363 290-13 442 035,00 78 745,00 Toimintatulot, sis.+ulk. 475 500 475 500 612 263,23-136 763,23 Toimintamenot, sis.+ulk. -17 479 910-119 200-17 599 110-18 025 888,43 426 778,43 Toimintakate -17 004 410-119 200-17 123 610-17 413 625,20 290 015,20 Vuoden 2014 talousarvion käsittelyn yhteydessä valtuusto päätti Pelkolan koulun lakkauttamisesta. Sivistyslautakunnan tulee laittaa lakkautuspäätös täytäntöön 1.8.2014 lukien. Sivistyslautakunta päätti 18.12.2013/104, että Alahärmän yläkoululle perustetaan nivelluokka 1.8.2014 alkaen. Nivelluokka perustetaan sekä Vöyriltä tulevien että kaupungin omien maahanmuuttajaoppilaiden tarpeisiin.

Kauhavan kaupunki TASEKIRJA 2013 57 Varhaiskasvatuksen siirtoa sivistystoimeen on jatkovalmisteltu. Sivistyslautakunnan nimi muutettiin kasvatus- ja opetuslautakunnaksi, johtuen varhaiskasvatuksen siirrosta 1.8.2014 alkaen em. lautakunnan alaisuuteen Perusopetuksen opetussuunnitelmat uudistuvat 1.8.2016 alkaen. Uudistuksessa lisätään taito- ja taideaineiden, yhteiskuntaopin ja liikunnan tuntimääriä. Kieliohjelmia monipuolistetaan ja uskonnon tuntimäärää vähennetään. Draaman käyttöä opsetumenetelmänä lisätään sekä äidinkielen ja yhteiskuntaopin opetuksessa. Fysiikkaa, kemiaa, biologiaa, maatietoa ja terveystietoa opetetaan 1-6 -luokilla vastedes integroituna ympäristöoppiin. Etelä-Pohjanmaan alueella sivistysjohto on kokoontunut perusopetuksen opetussuunnitelman tiimoilta. Tavoitteena on laatia yhteinen alueellinen opetussuunnitelma. Opetustoimen henkilöstön osaamista tukeva Osaajia Etelä-Pohjanmaalle (Osaava) -hanke käynnistyi keväällä 2010 ja jatkui yhä vuonna 2013. Kauhavan lisäksi hankkeessa on mukana 15 kuntaa Etelä- Pohjanmaalta. Hanketta rahoittaa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto ja hanketta hallinnoi Seinäjoen kaupunki. Hankkeen toteutuksen osalta tehdään yhteistyötä Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen kanssa. Hankkeen avulla on järjestetty täydennyskoulutusta vakituisessa virkasuhteessa oleville opettajille. Kapasiteettitiedot / alakoulut 2013 2012 2011 2010 2009 Alakouluja 31.12. 16 16 16 16 16 Oppilaat Oppilaat yhteensä 1393 1368 1380 1343 1373 Esioppilaat 193 168 178 165 144 Perusopetuksen oppilaat 1200 1193 1161 1138 1182 Erityisopetusryhmässä 41 43 41 40 47 Opetus Tuntikehys 2795 2828,5 2621 2550,5 2417,5 yleisopetus 2086 2036 1948 1917 1895 erityisopetus 347,5 455,5 330 331,5 256 erityistehtävät 24 22 21,5 19,5 22,5 tukiopetus 60,5 58 67,5 33,5 30 esiopetus 271 256 253 246 209 kerhot 3 1 1 3 5 Opettajia esiopetus 12 11 11 11 9 perusopetus 81 78 78 73 69 erityisopetus 13 12 13 11 11 Nettokustannukset /oppilas *) Nettokustannukset /opetustunti Pihlajapuiston koulu, erityiskoulu 2013 2012 2011 2010 2009 Oppilaat Oppilaat yhteensä 27 30 32 29 23 Opetus Tuntikehys 133 113 109 105 105 yleisopetus 132 111 108 104 104 tukiopetus 1 2 1 1 1

Kauhavan kaupunki TASEKIRJA 2013 58 Opettajia esiopetus erityisopetus 5 4 4 5 4 Nettokustannukset /oppilas *) Nettokustannukset /opetustunti Kapasiteettitiedot / yläkoulut 2013 2012 2011 2010 2009 Yläkouluja 31.12. 4 4 4 4 4 Oppilaat Oppilaat yhteensä 611 637 623 664 693 Perusopetuksen oppilaat 602 630 615 656 680 Erityisopetusryhmässä 9 7 8 8 13 Opetus Tuntikehys 1620,1 1630,6 1537,5 1630,5 1468 yleisopetus 1331 1341,5 1269,5 1361 1237 erityisopetus 145 143 145 148 144 erityistehtävät 123,1 120,6 95,5 96 71 tukiopetus 20 19 17,5 16,5 8 Kerhot 1 6,5 10 9 8 Opettajia perusopetus 62 62 61 63 63 erityisopetus 5 5 5 5 5 Tehtävä: Lukiokoulutus Tavoite Mittari ja tavoitetaso Toteutuminen Asiakkuus-näkökulma: Virikkeellinen oppimisympäristö Yhteistyömuotojen määrä Lukioiden yhteistyön lisääminen opetuksessa. Kurssit toteutuneet määrällisesti tavoitteen mukaisesti. Lukioyhteistyötä tehdään verkkokurssien muodossa ja yrittäjyyslukioverkostossa. Oppilaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin turvaaminen Riskikartoituksessa esille tulleiden epäkohtien määrän vähentäminen. Turvallisuutta edistetään ja valvotaan säännöllisesti ja havaitut epäkohdat poistetaan. Kriisitilanteita varten kehitetään yhtenäiset toimintamallit. Tavoitteena oppimisen edellytysten parantuminen ja oppilaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen takaamalla turvallinen kasvu- ja opiskeluympäristö. Tavoite saavutettu, Havaituista epäkohdista raportoidaan ja epäkohdat poistetaan. Koulujen turvallisuussuunnitelmissa on toimintamalli kriisitilanteita varten.

Kauhavan kaupunki TASEKIRJA 2013 59 Prosessi-näkökulma: Vankka yleissivistys yotutkinnossa, hyvä sijoittuminen korkea-asteen opintoihin. Osaaminen-näkökulma: Henkilöstön rakenne, määrä ja osaaminen vastaavat lukioiden tarpeita. Talous-näkökulma: Lukio-opetus on kustannustehokasta Ylioppilastutkintolautakunnan tulokset: Vähintään valtakunnan keskiarvo. Jatko-opintoihin sijoittuminen: 100 % Pätevät opettajat/kaikki opettajat (%): 100 %. Täydennyskoulutuspäivien lukumäärä / opettaja / vuosi: 2,5 / vuosi / opettaja. Lisäksi tarjotaan mahdollisuus oman ammattitaidon aktiiviseen ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Nettokustannus /oppilas ja /opetustunti: Toiminnan tehostaminen. Lukiokoulutuksen käyttökustannusten vertailu, tavoitteena maakunnan keskitaso. Tavoite toteutunut. Tavoite toteutunut. Tavoite toteutunut. Täydennyskoulutuksiin on hakeuduttu omaehtoisesti vesokoulutuspäivien lisäksi. Tunnuslukujen vertailu maakunnan lukuihin (2012): Lukio-opetuksen käyttökust. (netto), /oppilas: Kauhava: 7.623 E-P: 7.849 Lukio-opetuksen käyttökust. (netto), /opetustunti: Kauhava 107 E-P: 131 Tavoite toteutunut. Härmän lukio ja Kauhavan lukio ovat sitoutuneet valtakunnallisesti merkittäviin verkostoihin: yrittäjyyslukioverkostossa Y-Lovessa on mukana 24 lukiota eri puolilta Suomea. Kauhavan lukio on toteuttanut lukuvuoden 2012-2013 kuluessa yrityskasvatusta, tietoteknistä ohjelmointia ja projektioppimista hyödyntävän lukion fysiikan soveltavan kurssin, jonka tulokset dokumentoidaan ja julkaistaan sosiaalista mediaa hyödyntäen. Ensimmäiset tietokoneella tehtävät ylioppilaskirjoitukset järjestetään syksyllä 2016. Siirtymäaika päättyy keväällä 2019, jolloin kaikki ylioppilaskokeen osat suoritetaan sähköisesti. Sivistyslautakunta on nimennyt työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella ja toteuttaa sähköisten ylioppilaskirjoitusten vaatimat muutostyöt ja muut järjestelyt siten, että kirjoitukset voidaan vaatimusten mukaisesti toteuttaa. Opetushallitus on myöntänyt Kauhavan ja Härmän lukiolle 40 000 valtionavustusta. Kauhavan kaupungin omarahoitusosuus hankkeesta on 10 300. Valtionavustusta on tarkoitus käyttää ajanmukaiseen tieto- ja viestintätekniikkaan tukeutuvan oppimisympäristön rakentumiseen molemmille lukioille. Tehtävä: Lukio-opetus Alkuperäinen talousarvio Talousarvion muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot, ulkoiset 106 600 106 600 102 193,39 4 406,61 Toimintamenot, ulkoiset -1 717 430-30 000-1 747 430-1 894 097,96 146 667,96 Toimintakate, ulkoinen -1 610 830-30 000-1 640 830-1 791 904,57 151 074,57 Toimintatulot, sis.+ulk. 106 600 106 600 102 193,39 4 406,61 Toimintamenot, sis.+ulk. -2 192 560-30 000-2 222 560-2 378 839,33 156 279,33 Toimintakate -2 085 960-30 000-2 115 960-2 276 645,94 160 685,94

Kauhavan kaupunki TASEKIRJA 2013 60 2013 2012 2011 Kauhavan lukio HärmänYhteensäKauhavan lukio lukio Härmän lukio Yhteensä Kauhavan Härmän lukio lukio Yhteensä Kapasiteettitiedot Oppilaita 158 129 287 173 115 288 185 120 305 Tuntikehys 304,1 280 584,1 305,9 215 520,9 326 249,2 575,2 Tehtävä: 2. asteen ammatillinen koulutus Alkuperäinen talousarvio Talousarvion muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot, ulkoiset Toimintamenot, ulkoiset -72 700-72 700 72 70 Toimintakate, ulkoinen -72 700-72 700 72 70 Toimintatulot, sis.+ulk. Toimintamenot, sis.+ulk. -72 700-72 700 72 70 Toimintakate -72 700-72 700 72 70 Tehtävä: Kirjasto Tavoite Mittari ja tavoitetaso Toteutuminen Asiakkuus-näkökulma: Ajantasaisten, laadukkaiden ja alueellisesti samantasoisten kirjastopalvelujen tarjoaminen Tilastot: Palvelut vähintään Etelä- Pohjanmaan keskitasoa Prosessi-näkökulma: Kirjastoverkko on asiakaslähtöinen, tehokas ja modernia teknologiaa hyödyntävä Asiakaspalaute Hankintojen suhde asukaslukuun: Tavoitetaso vähintään E-P:n keskiarvo (E-P v.-11 482 kpl / 1000 as, Kauhava 441 kpl / 1000 as) Käyttökustannukset / asukas: Käyttökustannukset lähellä maakunnan keskitasoa Kirjastokäyntejä / asukas Kävijämäärä vähintään maakunnan keskitasoa. Tavoite 11 käyntiä / asukas. Verkkokäynnit / asukas Verkkokäyntejä 10 kpl / asukas Tiedottamisen lisääminen Lainauksia / asukas Lainausmäärä vähintään maakunnan keskitasoa Tiedottamisen lisääminen Asiakaspalaute pääsääntöisesti positiivista. Hankinnat 420 kpl / 1000 as nousivat edellisvuodesta. Jäätiin E- P:n keskiarvosta, 475 kpl / 1000 as v. 2012. Käyttökustannukset 53,50 / as. E-P:n keskiarvo 57,39 / as v. 2012. Tavoite saavutettiin. Kirjastokäyntejä / as 9,1. E-P:n keskiarvo 8,6 v. 2012. Tavoite maakunnan keskitasoon verrattuna saavutettiin. Verkkokäynnit 3,2 / as. Tavoitetta ei saavutettu. Lainauksia 17,7 / as, mikä on lähes E-P:n keskiarvoa 17,9 / as v. 2012.

Kauhavan kaupunki TASEKIRJA 2013 61 Osaaminen-näkökulma: Ammattitaitoinen, osaava sekä riittävä henkilöstö Henkilöstön osaamisesta ja osaamisen uudistamisesta huolehditaan riittävästi Talous-näkökulma: Kirjastopalvelut tuotetaan taloudellisesti ja tehokkaasti Henkilöstön suhde asukaslukuun: Vähintään maakunnan keskitasoa. Korkeakoulutetun henkilökunnan määrä: Kirjastoasetuksen mukainen määrä, 45 % henkilökunnasta. Kirjastonhoitajan toimen perustaminen v. 2014. Koulutuspäivien lukumäärä: Vähintään 3 koulutuspäivää / htv Suoritehinta Suoritehinta on lähellä maakunnan keskitasoa Nettokustannukset / lainaus: Henkilöstöresurssit ennallaan. Henkilökunnan lukumäärä 0,7 htv/ 1000 as, E-P 0,9 v. 2012. Korkeakoulutetun henkilökunnan osuus 25 %, kun se kirjastoasetuksen mukaan olisi oltava 45 % henkilökunnasta. Koulutuspäiviä 1,1 / htv, E-P:n keskiarvo 3,4 v. 2012 Tavoitetta ei saavutettu. Suoritehinta 1,37 E-P:n keskiarvo 1,5 v. 2012 Nettokustannukset / laina 3,05, E-P:n keskiarvo 3,21 v. 2012. Tavoite saavutettiin. Alkuperäinen talousarvio Talousarvion muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot, ulkoiset 25 200 25 200 30 431,54-5 231,54 Toimintamenot, ulkoiset -751 230-751 230-719 251,90-31 978,10 Toimintakate, ulkoinen -726 030-726 030-688 820,36-37 209,64 Toimintatulot, sis.+ulk. 25 200 25 200 30431,54-5 231,54 Toimintamenot, sis.+ulk. -996 460-996 460-950 259,24-46 200,76 Toimintakate -971 260-971 260-919 827,70-51 432,30 Kirjasto on kaupungin peruspalvelu, joka toimii lähellä kuntalaista. Sen tehtävänä on tarjota ajan tasalla olevat kirjasto- ja informaatiopalvelut sekä kehittää niitä. Kauhavan kirjastot tukevat oman alueensa asukkaiden tiedonsaantia, oppimista ja vapaa-ajan virikkeellistä toimintaa. Pääkirjaston, lähikirjastojen ja kirjastoauton kokoelmat täydentävät toisiaan. Kirjastoja kehitetään monipuolisina ja luotettavina palvelulaitoksina. Kirjastotoimella oli käytettävissä ulkopuolisia avustuksia vuonna 2013 yhteensä 15 500. Sukella seikkailuun hurahda tarinaan -projekti oli yhteinen Lapuan kaupunginkirjaston kanssa. Avustusten turvin järjestettiin kaikkiaan neljä kirjailijavierailua, kirjavinkkausta kaikkiaan toistasataa tuntia kaikilla alueen alakouluilla, animaatiotyöpajoja ja päiväkotilapsille ja eskareille italialais-suomalaisia satutunteja. Avustukset mahdollistavat kirjastojen monipuolisen oheistoiminnan. Toukokuussa vietettiin Kauhavan kirjastoautotoiminnan 40-vuotisjuhlaa. Samalla saateltiin eläkkeelle kirjastoauton ensimmäinen kuljettaja, Reijo Pikkumäki. Maaliskuussa kirjaston avoinna olleisiin toimiin valitut kirjastonhoitaja Paula Hautala ja kirjastoautovirkailija Anssi Ketola aloittivat työnsä. Henkilöstön suhde asukaslukuun on pienempi kuin Etelä-Pohjanmaan keskiarvo eikä vastaa kirjastolle asetettuja suosituksia. Korkeakoulutetun henkilökunnan määrä Kauhavan kirjastotoimessa kasvoi uuden kirjastonhoitajan myötä. Prosenttiluku koko henkilökunnasta on nyt 25 %, kun se kirjastoasetuksen mukaan olisi oltava 45 %. Siirtymäkausi on vuoden 2018 kesäkuun loppuun mennessä.

Kauhavan kaupunki TASEKIRJA 2013 62 Kapasiteettitietoja Kauhavan kirjasto Alahärmän kirjasto Kortesjärven kirjasto Ylihärmän kirjasto Kirjastoauto Käynnit, kävijät, kpl 47820 21156 18064 33806 36396 Lainat, kpl 115253 43524 28127 53157 60985 Hankinnat, kpl 2233 1251 1436 1523 785 Poistot, kpl 4648 1290 1438 2441 553 Nettokustannukset, / laina 3,5 3,7 4,2 2,7 1,5 Kirjastot yhteensä 2013 2012 2011 2010 2009 Kirjastokäynnit, kpl 157242 167474 165530 176793 186 048 Kirjastokäynnit / asukas 9,1 9,7 9,6 10,1 10,47 Verkkokäynnit, kpl 54585 49 961 152072 19874 20009 Verkkokäynnit / asukas 3,2 2,9 8,8 1,13 1,13 Kokonaislainausten lukumäärä 301054 305294 325141 321028 320938 Lainat / asukas 17,5 17,7 18,8 18,3 18,06 Hankinnat, kpl 7228 6510 7551 7745 7725 Hankinnat / 1000 asukasta 425 378 427 455 441 Poistot, kpl 10370 12002 8168 8319 10303 Poistot / 1000 asukasta 610 698 461 489 606 Nettokustannukset, / asukas 53,5 52 54 50,19 44,98 Nettokustannukset, / laina 3,05 2,93 2,24 2,09 1,97 Tehtävä: Taiteen perusopetus / musiikkiopisto Tavoite Mittari ja tavoitetaso Toteutuminen Asiakkuus-prosessinäkökulma: Opetuksen alueellinen tasapuolisuus ja saatavuus. Oppilasmäärä / alue: Toiminta-alueen eri osissa kaikilla tasapuolinen mahdollisuus musiikin laajan oppimäärän opiskeluun. Alahärmä 60+35+8=103 Kauhava 96 + 37= 134 Kortesjärvi 27+7= 34 Ylihärmä 48+27=75 Lappajärvi 33+4=37 Prosessi-näkökulma Hyvät oppimistulokset. Osaaminen näkökulma: Pätevä ja osaava henkilöstö Tasosuoritukset ja päättösuoritukset: Oppilaat suorittavat 2-3-vuoden välein solistisia tasosuorituksia. Pätevä henkilöstö / koko henkilöstö (%): Päätoimiset opettajat 90 %. Muu henkilöstö 80 %. Solistisen aineen tasosuorituksia 69 ja yleisten aineiden 150. Päättösuorituksia perustasolla 15 ja opistotasolla 3. 80 % 90 % 80 % Talous-näkökulma: Taloudellinen ja tehokas toiminta. Valtakunnallinen keskituntihinta: Kustannukset pysyvät alle valtakunnallisen keskituntihinnan. Vuoden 2013 valtakunnallisia kustannuksia ei vielä tiedossa. Vertailuna vuoden 2012 valtakunnallinen keskituntihinta opetus e / tunti 57,55 ja meillä 55,73 e / tunti.

Kauhavan kaupunki TASEKIRJA 2013 63 Alkuperäinen talousarvio Talousarvion muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot, ulkoiset 100 080 100 080 103 020,03-2 940,03 Toimintamenot, ulkoiset -737 890-737 890-725 386,52-12 503,48 Toimintakate, ulkoinen -637 810-637 810-622 366,49-15 443,51 Valtionosuus +481.992,00 kate 126024,63 Toimintatulot, sis.+ulk. 100 080 100 080 103 020,03-2 940,03 Toimintamenot, sis.+ulk. -800 750-800 750-778 303,50-22 446,50 Toimintakate -700 670-700 670-675 283,47-25 386,53 Valtionosuus +481.992,00 kate 186.495,18 Härmänmaan musiikkiopisto on taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän mukaista opetusta antava oppilaitos. Opetusta annetaan viidessä eri opetuspisteessä Kauhavan kaupunginosissa ja Lappajärven kunnassa. Opetusministeriön myöntämät valtionosuustunnit ovat 11 326 tuntia vuodessa. Tämä tuntimäärä on vuosittain vähintään toteuduttava valtionosuuden saamisen ehtona. Härmänmaan musiikkiopiston opetustuntimäärä vuonna 2013 oli 11361,37 tuntia. Valtionosuus vuonna 2013 oli 481 992. Oppilaita oli perusopetuksessa 265 sekä musiikin varhaiskasvatuksessa 118, yhteensä 383. Musiikin varhaisiän kasvatukseen pääsevät kaikki ilmoittautuneet. Perusopetukseen oppilaat otetaan pääsykokeitten kautta. Keväällä 2013 pääsykokeissa oli 102 hakijaa, joista paikan sai 49 hakijaa. Härmänmaan musiikkiopistossa annettiin vuonna 2013 opetusta 17 eri solistisessa aineessa sekä musiikin perusteissa, orkestereissa, kamarimusiikissa, kansanmusiikissa ja bändeissä. Näiden lisäksi annettiin musiikin varhaiskasvatusta musiikkileikkikoulussa ja valmennusryhmissä. Perusopetuksessa oppilaat suorittavat vuosittain vuosisuorituksen sekä 2-3 vuoden välein solistisessa aineessaan tasosuorituksen. Vuonna 2013 solistisia tasosuorituksia suoritettiin 69 kappaletta. Yleisissä aineissa, musiikin perusteissa suoritetaan vastaavat tasosuoritukset ja näitä suoritettiin 150 kappaletta. Perusopetuksen päättötodistus edellyttää solistisen tasosuorituksen 3 ja musiikin perusteiden- tasosuoritukset 1-4. Opistotason päättötodistus edellyttää solistisen musiikkiopistotason suorituksen sekä opistotason musiikin perusteet 5-7. Lukuvuoden päätöskonsertin yhteydessä taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän perustason päättötodistuksia jaettiin 15 ja opistotason päättötodistuksia jaettiin 3. Musiikkiopisto 2013 2012 2011 2010 2009 Oppilaita, kpl 383 409 379 357 330 Opetustuntien lukumäärä, kpl/vuosi 11361 11351 11376 11387 10 463 Nettokustannukset /oppilas 329,04 356,7 393,83 373,53 Nettokustannukset /opetustunti 11,09 12,85 13,12 11,71 Tehtävä: Kansalaisopisto Alkuperäinen talousarvio Talousarvion muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot, ulkoiset Toimintamenot, ulkoiset -212 710-212 710-218 857,10 6 147,10 Toimintakate, ulkoinen -212 710-212 710-218 857,10 6 147,10 Toimintatulot, sis.+ulk. Toimintamenot, sis.+ulk. -222 580-222 580-227 960,84 5 380,84 Toimintakate -222 580-222 580-227 960,84 5 380,84

Kauhavan kaupunki TASEKIRJA 2013 64 Kansalaisopistotoiminnasta vastaa yksityinen yhdistys, Järvilakeuden kansalaisopisto. Opistolla on toimipiste Yrittäjäopistolla. Kansalaisopistolla on oma vuosikertomus. Tehtävä: Vapaa-aikatoimen hallinto Alkuperäinen talousarvio Talousarvion muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot, ulkoiset 37,50-37,50 Toimintamenot, ulkoiset -66 990-66 990-67 769,80 779,80 Toimintakate, ulkoinen -66 990-66 990-67 732,30 742,30 Toimintatulot, sis.+ulk. 37,50-37,50 Toimintamenot, sis.+ulk. -81 210-81 210-77 083,21-4 126,79 Toimintakate -81 210-81 210-77 045,71-4 164,29 Tehtävä: Nuorisotoimi Tavoite Asiakkuus-näkökulma: Kaupunki tarjoaa nuorille mielekästä ja turvallista harrastustoimintaa ja vapaaajanviettomahdollisuuksia. Avustukset myönnetään tasavertaisesti kaupungin nuorisopalveluiden täydentämiseksi. Nuorisotilatoiminta on hyvin organisoitua ja virikkeellistä. Nuorisovaltuuston toiminta on vakiintunut. Mittari ja tavoitetaso Tapahtumien kävijämäärä: Tavoitetaso: Käyttöaste Keskitytään nuorisovaltuuston toimivuuteen (vaikuttaminen). Avustusten ja avustusten saaneitten määrä. Avustusmenettelyn muutokset on otettu nuorisojärjestöissä myönteisesti vastaan. Nuorisotilojen kävijämäärä: Huomioidaan nuorisotilojen kehittäminen yhtenä nuorisostrategian painopistealueena vv. 2012-2016. Toimintaan osallistuneiden määrä Valtuusto on merkittävä nuorten vaikuttamiskanava kaupungin päätöksenteossa. Toimintaan osallistuneiden määrä Toteutuminen Nuorisotoimella ei vuosittaisia tapahtumia, joten asiasta ei ole vertailukelpoisia tilastoja. Vuonna 2013 ei pidetty nuorisoparlamenttia, vaan keskityttiin nuorisovaltuuston aktiiviseen toimintaan. Nuorisotoimi myönsi vuonna 2013 3 toimintaryhmälle (17 ryhmää) ohjaaja-avustusta (950 ), 17 yleisavustusta (19 950 ) ja 4 kohdeavustusta (2 200 ). Yhteensä avustuksia myönnettiin 24 kappaletta, 22 150. Nuorisotilat ovat yksi painopistealue nuorisostrategiassa. Nuorisotilojen virikkeellisyyteen ja viihtyvyyteen tullaan keskittymään jatkossakin. Nuorisotilojen kävijämäärät vaihtelevat suuresti, tiloilla ollut keskimäärin 14 kävijää / ilta. Nuorisotilat saatiin remontoitua vuoden 2013 aikana. Kauhavan nuorisotila siirtyi koulukeskukselta elokuvateatteri Y-Kinolle. Vuonna 2013 nuorisovaltuusto on toiminut aktiivisesti ja esimerkillisesti. Nuorisovaltuustovaalit järjestettiin vuoden 2013 lopussa.

Kauhavan kaupunki TASEKIRJA 2013 65 Nuorisovaltuustossa toimi n. 40 jäsentä mukaan lukien varsinaisetsekä varajäsenet. Lasten- ja varhaisnuorten omia tapahtumia Etsivän nuorisotyön toiminnan näkyväksi ja tutuksi tekeminen jatkuu. Prosessi-näkökulma: Vapaa-aikastrategia Palvelut tuotetaan verkostoituen yhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa. Toimitaan eri menetelmien vuorovaikutuksen ja yhteistyön lisäämiseksi koko kaupungin alueella. Osaaminen-näkökulma: Nuorisotoimen henkilöstö on ammattitaitoista ja jaksamiseen on kiinnitetty huomioita. Nuoriso-ohjaajan työaikaa lisätään kenttätyöhön. Talous-näkökulma: Nuorisopalvelujen nettokäyttökustannukset ovat enintään E-P:n keskiarvossa Lapsiperheiden viihtyminen kaupungissa. Yhteydenotot Tavoitteena on tehdä lähempää yhteistyötä myös Rotarien, MLL:n ja SPR:n kanssa. Sairaslomien määrä Henkilöstökyselyt Kokoaikainen nuoriso-ohjaaja, suuntautuu lasten ja nuortentapahtumien järjestämiseen, nuorisotiedotukseen, erityisnuorisotyöhön ja kenttätyön lisäämiseen. Talouden seuranta ja tilastot: Nettokäyttökustannukset tilastojen keskiarvossa. Lapsille ja varhaisnuorille on vuonna 2013 järjestetty mm. discoja, perheretkiä ja -tapahtumia sekä muiden toimijoiden kanssa yhteityössä mm. hyvinvointipäivä, harrastemessut, lentosotakoulun avoimet ovet yms. Nuorisotiloja on tarjottu kanta Kauhavalla 5.-6.-luokkalaisille vuoden 2013 lopusta alkaen. Näkyvillä oleminen Härmänmaan 4H-yhdistyksen, Härmänmaan musiikkiopiston, elokuvateatteri Y-Kinon, ravintola Nellan, Härmän Siskojen ja alaettä yläkoulujen kanssa on järjestetty lasten- ja nuortentapahtumia. Ei merkittäviä sairauslomia. Nuorisotyöntekijä järjesti erilaisia retkiä ja tapahtumia vuoden aikana, joihin osallistui noin 2600 henkilöä, joka on merkittävä nousu edellisvuoteen. Nuorten tiedotuspiste JIBBO:n liittyminen varmistui. Kenttätyö lisääntyi. Etsivä nuorisotyöntekijän toimen vakinaistaminen 2013. Vuonna 2013 ulkoiset menot eivät ylittyneet.

Kauhavan kaupunki TASEKIRJA 2013 66 Alkuperäinen talousarvio Talousarvion muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot, ulkoiset 75 980 75 980 67 120,81 8 859,19 Toimintamenot, ulkoiset -293 690-293 690-268 855,58-24 834,42 Toimintakate, ulkoinen -217 710-217 710-201 734,77-15 975,23 Toimintatulot, sis.+ulk. 75 980 7 580 67 120,81 8 859,19 Toimintamenot, sis.+ulk. -388 990-388 990-392 169,33 3 179,33 Toimintakate -313 010-381 410-325 048,52 12 038,52 Nuorisotoimessa on panostettu erilaisiin yhteistyötapahtumiin, mutta myös omia tapahtumia on ollut paljon. Vuoden 2013 aikana järjestettiin mm. useita lastendiscoja, nuorten musiikkitapahtumia yhteistyössä Härmänmaan 4H-yhdistyksen ja Härmän musiikkiopiston kanssa, perheiden tapahtumia ja -retkiä, nuorten tapahtumia ja -retkiä. Lisäksi yläkouluilla vieraili päihdekasvatusbussi. Nuoriso-ohjaaja oli mukana myös mm. lukion- ja 7.luokkalaisten ryhmäytyspäivillä ja harrastemessuilla. Härmänmaan 4h-yhdistyksen kanssa on tehty yhteistyötä ja näin voitiin taata nuorisotilatoiminnan jatkuvuus kolmessa nuorisotilassa sekä kyläkerhotoiminta eri puolilla kaupunkia. Kauhavan kaupunginosan nuorisotila siirtyi nuorisotoimen ohjauksen alle. Samalla elokuvateatteri Y-Kinon kanssa tehty yhteistyö tiivistyi entisestään. Nuorten omia nettisivuja Nuorten Kauhava on päivitettyjen resurssien mukaan. Nettisivuille on oma linkkinsä kaupungin etusivulta. Nuoristoimi teki myös omat facebook-sivustot Nuorisotoimi Kauhava. Sivuilla on 230 tykkääjää/seuraajaa. Hiihto- ja syyslomalla järjestettiin perinteisesti vapaa-aikatoimessa erilaisia retkiä mm. perheiden retki Lempäälän Funparkiin sekä lätkäretki Tampereelle. Lisäksi nuorille järjestettiin kesäretki Tampereelle. Hankkeelle on haettu jatkorahoitusta lokakuussa 2012. Päätös rahoituksesta tuli kevään 2013 aikana.etsivän nuorisotyöhön nuoret tulevat pääosin toisen asteen oppilaitoksista sekä sosiaalitoimesta. Etsivä nuorisotyöntekijä tekee tiivistä yhteistyötä kyseisten tahojen kanssa. Kauhavalla vakinaistettiin etsivä nuorisotyö ja uusi työntekijä Margit Kontola aloitti 1.9.2013 etsivän nuorisotyön. Hän on koulutukseltaan nuoriso- ja vapaa-aikaohjaaja. Iina Leppänen valittiin Evijärvi-Lappajärvi alueiden etsiväksi nuorisotyöntekijäksi määräaikaisena. Evijärvi ja Lappajärvi ostavat ostopalveluna Kauhavalta etsivän nuorisotyötoiminnan. Vaikka etsivää työtä on tehty Kauhavalla jo muutaman vuoden, ei se ole tuttu kaikille. Eli verkostoituminen ja etsivän työn tutuksi tekeminen jatkuu edelleen. Etsivä nuorisotyö oli yhteydessä 1.1.-31.12.2013 yhteensä 69 nuoreen. Näistä 36 tavoitettiin ja 33 jäi yhteydenotoksi, Nuoret ohjautuivat etsivään työhön suurimmaksi osaksi toisen asteen ammattioppilaitoksesta, Lapuan sedu:sta, josta tavoitetuista ilmoitettiin 15 nuorta. Muut ilmoitukset tulivat puolustusvoimien, te-keskuksen, psykiatrisen pkl:n, sosiaalitoimen, tuttavaperheen, nuori suoraan yhteydenoton sekä nuorisotoimen ja vanhempien kautta. Etsivä nuorisotyö oli mukana Itsetuhoisuuden ja Hyvä Elämä tässä työryhmissä sekä nuorten työpajan ja ViVa virtuaalikoulutuksen ohjausryhmissä. Etsivä nuorisotyö osallistui myös Time-out koulutukseen ja kutsuntoihin. Nuorisotilat 2013 2012 2011 2010 2009 Kävijämäärä 4600 3400 3500 4281 6255 Aukiolo, tuntia 1100 780 1380 541 Nuorisovaltuusto 2013 2012 2011 2010 2009 Jäsenmäärä 20 20 - - 17 (21) Kokoukset, kpl 9 9 - - 1 kpl

Kauhavan kaupunki TASEKIRJA 2013 67 Muu nuorisotoimi 2013 2012 2011 2010 2009 Leiritoiminta, leiripäivät, kpl - 10 pv, 10 pv, 2 leiriä 2 leiriä 1 leiri 1 leiri Leiritoimintaan osallistuneet, lkm - 65 85 53 45 Muut tapahtumat, kpl 31 20 14 12 14 Muihin tapahtumiin osallistuneet, lkm 2600 1500 1450 1800 1600 Avustusta saaneiden yhteisöjen lkm 24 22 26 24 19 Keskimääräinen avustus, /yhteisö 1 00 1 00 786,54 1 00 85 Nettokustannus, / asukas 11,81 Tehtävä: Liikuntatoimi Tavoite Asiakkuus-näkökulma: Kaupunki tarjoaa puitteet monipuoliselle, laadukkaalle ja turvalliselle liikuntaharrastustoiminnalle. Mittari ja tavoitetaso Tilojen käyttöaste Liikuntatapahtumien kävijämäärät. Urheiluseurojen toiminnan määrä. Olemassa olevien liikuntapaikkojen kunnostaminen, kehittäminen ja markkinoiminen. Toteutuminen Tilojen käyttöaste on korkea. Vuoroja on jaettu liikuntasaleihin ja ulkopelikentille n. 750 kpl. Lisäksi on jaettu erilaisiin peleihin ja turnauksiin vuoroja lähes 460kpl. Liikuntapalvelut ovat tasapainoisesti kaikkien kaupunkilaisten tiedossa ja saavutettavissa. Liikuntapaikkojen markkinointi Prosessi-näkökulma: Liikuntatapahtumat järjestetään mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä yhdistysten, seurojen ja eri toimijoiden kanssa. Monipuolien valikoima lajiharrastusmahdollisuuksia jokaisessa kaupunginosassa. Liikuntatapahtumien suunnittelu siten, että osallistuminen on mahdollisimman helppoa kaupunginosasta riippumatta: Kotisivujen hyödyntäminen tapahtumakalenterit. Positiivinen näkyvyys kaupungin markkinoinnissa Kotisivujen hyödyntäminen tapahtumakalenteri Liikuntapaikoista esite Yhteistyön tiivistäminen alueen urheiluseurojen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa: Seuratoimijoille järjestetään yhteinen palaveri / koulutustilaisuus, jossa kartoitetaan yhteistyömahdollisuuksia. Liikuntapaikka tiedotusta on tehostettu kotisivuja hyödyntämällä sekä sosiaalista mediaa (Facebook) hyödyntämällä. Liikuntapaikkoja kunnostetaan, markkinoidaan ja kehitetään jatkuvasti. Lajivalikoima on kaupungissa laaja, 19 toimivaa seuraa, joissa osassa myös eri lajien jaostoja. Muutamat lajit ovat keskittyneet rakennettujen liikuntapaikkojen vuoksi vain tiettyihin kunnanosiin esim. jääkiekko ja pesäpallo. Liikuntatapahtumista tiedotetaan kotisivuilla, Komiat-lehdessä sekä Järviseudun Sanomissa. Kaikilla mahdollisuus osallistua; matala kynnys. Yhteistyötä on tiivistetty aktiivisesti. Seuratoimijoille lähetetty informaatiota eri yhteistyömahdollisuuksista ja koulutuksista.

Kauhavan kaupunki TASEKIRJA 2013 68 Osaaminen-näkökulma: Liikuntatoimen henkilöstö on osaavaa, ammattitaitoista sekä motivoitunut omaan työhönsä. Talous-näkökulma: Resurssien riittämisen varmistaminen. Järkevä liikuntapaikkasuunnittelu. Seutukunnallisten / valtakunnallisten tapahtumien hyödyntäminen. Liikuntapaikkainvestointien tärkeysjärjestys kartoitettava. Kyselyt yhteistyötahoille toiminnan laadusta ja yhteistyömahdollisuuksista. Täydennyskoulutukset. Järkevä yhteistyön malli kolmannen sektorin ja muiden toimijoiden kanssa: Urheiluseurojen tarjoaman toiminnan hyödyntäminen. Liikuntapaikkaverkoston käyttömäärät. Urheiluseurojen toiminnan tukeminen ohjaaja- avustuksin ja yhteistyön tarjoaminen. Yhteistyö yli kuntarajojen Järviseutu PLU Omavastuuosuuden periminen palvelujen käyttäjiltä Talouden seuranta Liikuntatoimen strategia Yhteistyömahdollisuuksista tiedotettu aktiivisesti. Henkilöstö täydennyskouluttautunut; ATK ym. Kolmatta sektoria on käytetty yhteistyökumppanina aina, kun se on ollut mahdollista esim. tapahtumat, retket, leirit. Urheiluseurojen palveluita hyödynnetään/mainostetaan eri käyttäjäryhmille. Toteutui; ohjaaja-avustuksia, kohdeavustuksia ja yleisavustuksia jaettiin lisäksi tilat ja puitteet ensisijaisesti urheiluseurojen toimintaan. Tarkkaa tietoa esimerkiksi kaikista kuntoradoista on vaikea saada. Liikuntasalien ja ulkopelikenttien tilastointi helpompaa->jaettavat vuorot Toteutui; liikuntatapahtumat Lappajärven, Evijärven ja Vimpelin kanssa. PLU:n koulutuksista informoitu urheiluseuroja. Toteutui; retkissä, matkoissa ja uimakouluissa perittiin omavastuuosuus osallistujilta. Investointiohjelma tehty vuoteen 2016 saakka. Tärkeysjärjestyskartoitus tehty. Isoimpiin liikuntapaikkahankkeisiin on haettu valtionavustusta esim. Kortesjärven palloilualueeseen haettiin myös avustusta, johon saatiin 87.000. Alkuperäinen talousarvio Talousarvion muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot, ulkoiset 20 000 20 000 21 199,69-1 199,69 Toimintamenot, ulkoiset -540 840-540 840-564 209,86 23 369,86 Toimintakate, ulkoinen -540 840-540 840-543 010,17 22 170,17 Toimintatulot, sis.+ulk. 20 000 20 000 21 199,69-1 199,69 Toimintamenot, sis.+ulk. -1 173 460-1 173 460-1 212 132,80 38 672,80 Toimintakate -1 153 460-1 153 460-1 190 933,11 37 473,11

Kauhavan kaupunki TASEKIRJA 2013 69 Liikuntatoimi on järjestänyt toimintaa eri kunnanosissa joko itsenäisesti tai kolmannen sektorin kanssa yh - teistyössä. Yhteistyötä tehty myös nuorisotoimen, seurakuntien, 4H:n, MLL:n, kyläyhdistysten sekä yksityisten kanssa. Alueen urheiluseuroille on luotu puitteet, jotka mahdollistavat eri lajien harrastamisen Kauhavan alueella kattavasti. Liikuntatoimen uimakoulut järjestettiin Härmän kuntokeskuksessa kymmenen päivän aikana. Uimakouluihin oli kuljetus kaupungin eri osista. Uimakouluja oli seitsemän, uimakoululaisia yhteensä 334, kasvua edellisvuoteen 31 oppilasta. 2.-luokkalaisten pyöräilyajokorttitapahtuma toteutettiin Kauhavan alakoululaisille syksyllä. Tapahtumaan osallistui 11 alakoulua ja pyöräilyajokortin suoritti 167 oppilasta. Salivuoroja jaettiin eri koulujen liikuntasaleihin, kuntosaleihin ja squash-halliin lähes 750. Lisäksi vuoroja jaettiin koulujen liikunta-saleihin seurojen peleihin, turnauksiin, otteluihin ym. vastaaviin tilaisuuksiin n. 460. Härmän Siskoille myönnettiin avustusta telinejumppasalin vuokraamiseen Powerparkista. Kortesjärven palloilualueen rakentaminen toteutui suunnitellusti. Alueelle valmistui kivituhkakenttä jalkapallon ja pesäpallon käyttäjille, lisäksi alueelle rakennettiin beach-volleykenttä, tenniskenttä sekä lasten leikkipaikka pihavälineineen. Beach- ja tenniskentän välineet sekä jalkapallomaalit hankitaan vuonna 2014. Palloilualueen kokonaiskustannukset olivat olivat 318 100,70. Valtion avustusta alueen kehittämiseen ja rakentamiseen saatiin Ely-keskukselta 87.000, eli nettokustannukset 231 100,70. Vuonna 2013 palloilualueeseen käytettiin 238 125,41 ja avustusta saatiin 61 000 ja nettokustannus oli 177 125,41 Lähipeliareena valmistui Ylihärmän kirkonkylän alakoulun pihaan, areenan hiekkatekonurmen asennusta vaille valmis. Kuntosalilaitteita hankittiin jokaisen kunnanosan kuntosaleihin suunnitellusti. Ja Kiistolan pesäpallokentän katsomon kunnostustyön saatiin valmiiksi, tekonurmikenttä jäähallin viereen valmistui. Liikuntatoimi 2013 2012 2011 2010 2009 Kaupungin ylläpitämät, viralliset Urheilukentät 4 kpl 4 kpl 4 kpl 4 kpl 4 kpl Nurmikentät, jalkapallokentät 9 kpl 9 kpl 9 kpl 9 kpl 9 kpl Pesäpallokentät, hiekkatekonurmi kivituhkakentät 2 kpl 11 kpl 2 kpl 11 kpl 1 kpl 12 kpl 1 kpl 12 kpl 1 kpl 12 kpl Valaistut pururadat ja hiihtoladut 15 kpl 45 km 15 kpl 45 km 15 kpl 40 km 15 kpl 40 km 15 kpl 40 km Uimapaikat 17 kpl 17 kpl 17 kpl 17 kpl 17 kpl Tenniskentät 4 kpl 4 kpl 4 kpl 4 kpl 4 kpl Luistelukaukalot 7 kpl 7 kpl 7 kpl 7 kpl 6 kpl Liikuntasalit 13 kpl 13 kpl 13 kpl 13 kpl 13 kpl Kuntosalit 4 kpl 4 kpl 4 kpl 4 kpl 4 kpl Avustusta saaneiden yhteisöjen lkm 18 kpl 20 kpl 19 19 24 Keskimääräinen avustus, /yhteisö 4 733 4 305 4 331 2 960 Nettokustannus, / asukas 39,33

Kauhavan kaupunki TASEKIRJA 2013 70 Tehtävä: Kulttuuritoimi Tavoite Asiakkuus-näkökulma: Vetovoimaisten ja laadukkaiden kulttuuripalvelujen tarjoaminen. Kulttuuristrategian painopistealueiden toteuttaminen Prosessi-näkökulma: Kulttuuripalvelujen saavutettavuus ja merkitys hyvinvointitekijänä. Osaaminen-näkökulma: Riittävät henkilöstöresurssit. Ammattitaitoinen ja osaava henkilöstö. Mittari ja tavoitetaso Tapahtumien kävijämäärien tilastointi: Kulttuuritoimintaan osallistuminen määrä/asukas/vuosi. Mahdollisuus antaa palautetta toiminnasta mm. internet-sivuilla ja tapahtumissa: Asiakaspalaute huomioidaan tulevaa toimintaa suunniteltaessa. Kultttuuripalvelujen kehittäminen virkistymisen ja viihtymisen välineenä. Osallistujamäärä tapahtumiin: Tiedottamisen ja markkinoinnin tehostaminen sekä yhtenäistäminen esim suurten tapahtumien yhteydessä Yhteistyön tehostaminen kansalaisopiston, musiikkiopiston, kulttuuriseurojen ja -yhdistysten kanssa. Asiakaspalautteen kerääminen Tehtäväalueen perustehtävien täyttyminen kokonaisuudessaan. Kulttuuriohjaajan toimi, Esimerkiksi työharjoittelijan palkkaaminen kesäkaudeksi Itsearviointi koulutustarpeesta: Mahdollinen täydennyskoulutus. Toteutuminen Kulttuuritoimi ylläpitää kävijätilastoa järjestämistään tapahtumista. Vuonna 2013 kaupunkilaisten käyntiaktiivisuus kulttuuritoimen järjestämissä tapahtumissa oli 0,8 tapahtumaa /asukas/vuosi. Kaupungin www-sivuilla olevan palautejärjestelmän kautta palautetta ei ole juurikaan tullut. Asiakkailta sähköpostitse ja suullisesti saatuun suoraan palautteeseen on reagoitu. Kulttuuripalveluja kehitetään kaiken aikaa paremmin kaupunkilaisten tarpeita vastaaviksi. Toiminnan suunnittelussa otetaan huomioon osallistujilta tulleet toiveet. Kulttuuritoimi on tehnyt työtä uusien, tehokkaiden markkinointikeinojen löytämiseksi. Kesätapahtumien markkinointia on pyritty tehostamaan suurimpien tapahtumien yhteismarkkinoinnilla. Vuonna 2013 kulttuuritoimi on tiivistänyt yhteistyötä Kauhavan alueen kulttuuritoimijoiden kanssa. Vapaa-aikastrategia valmistui vuonna 2011 ja se on toiminnan ohjenuorana. Kulttuuritoimen henkilöstöresurssit ovat niukat. Esim. kulttuuritoimen kesätyöntekijän palkkaamiseen ei ollut resursseja vuonna 2013. Koulutustarvetta on graafisen suunnittelun ohjelmien käyttöön. Tämä tosin edellyttäisi uusien ohjelmien hankkimista kaupungille. Ko. osaaminen hyödyttäisi kuitenkin koko vapaa-aikatoimea.

Kauhavan kaupunki TASEKIRJA 2013 71 Talous-näkökulma: Kulttuuripalvelut tuotetaan taloudellisesti ja tehokkaasti. Nettokustannukset / asukas: Maaseutumaisten kuntien keskitasoa (taloustilasto). Toimintakate: Yleistä kustannuskehitystä vastaava tulojen kasvu (pääsymaksut, kyytimaksut, jne.) Omavastuuosuuden periminen palveluiden käyttäjiltä. Järkevän yhteistyön malli kolmannen sektorin ja muiden toimijoiden kanssa. Noin 8,16 /asukas, mikä on hieman vähemmän kuin vastaavankokoisissa kunnissa keskimäärin. Kauhavan taidetalosta ja muista tiloista on peritty vuokraa käyttäjiltä. Kulttuuritoimen tapahtumissa on ollut lähes kaikissa omavastuuosuus (konsertit, retket, työpajat jne.). Yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa tiivistettiin ja toteutettiin aktiivisesti vuonna 2013. Alkuperäinen talousarvio Talousarvion muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot, ulkoiset 3 500 3 500 4 254,94-754,94 Toimintamenot, ulkoiset -142 140-142 140-143 662,21 1 522,21 Toimintakate, ulkoinen -138 640-138 640-139 407,27 767,27 Toimintatulot, sis.+ulk. 3 500 3 500 4 254,94-754,94 Toimintamenot, sis.+ulk. -183 300-183 300-184 241,65 941,65 Toimintakate -179 800-179 800-179 986,71 186,71 Vuonna 2013 kulttuuritoimi tuotti monipuolisia kulttuuripalveluja kaikille kauhavalaisille. Kulttuuritoimen yhteistyötahot ja toimintamallit olivat kuntaliitoksen jälkeen vakiintuneet, joten palvelujen tuottaminen eri asiakasryhmien tarpeisiin oli joustavaa. Kulttuuritoimen pääpainopiste oli erilaisissa tapahtumissa, joita järjestettiin Kauhavalla vuonna 2013 runsaasti. Kulttuuritoimi järjesti kulttuuritoimintaa kaikissa kaupunginosissa joko itse tai yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Yhteistyötä tehtiin myös kaupungin nuoriso- ja liikuntatoimen, seurakuntien, Härmänmaan 4H:n, Järvilakeuden kansalaisopiston, Härmänmaan musiikkiopiston sekä yksityisten taiteilijoiden kanssa toiminnan ja tapahtumien toteutuksessa. Kauhavan kulttuuritoimi järjesti ympäri vuoden monipuolista kulttuuritoimintaa kaikenikäisille (mm. taidenäyttelyt, teatteriretket, konsertit, työpajat). Kulttuuritoimi ylläpitää Kauhavan taidetaloa, jossa on ympäri vuoden kuukausittain vaihtuva taidenäyttely. Kulttuuritoimi vastasi myös Kauhavan kaupungin itsenäisyyspäiväjuhlan sekä veteraanipäiväjuhlan suunnittelusta ja toteutuksesta. Toistuvia suurempia vuosittaisia kulttuuritapahtumia olivat Kamarimusiikkia Kauhavalla, Kauhavan Puukkofestivaalit, Kortesjärven Suvipäivät, Härmälääset Häjyylyt, Ylihärmän Elotryskööt, SyysSOI sekä Kauhava-viikko. Kulttuuritoimella oli päävastuu koordinoinnista Suvipäivillä, Elotrysköillä, SyysSOI:ssa ja Kauhava-viikolla. Muut tapahtumat saivat vapaa-aikalautakunnan myöntämän vuosittaisen avustuksen toimintaansa. Näissäkin tapahtumissa kulttuuritoimi osallistui mm. suunnitteluun.

Kauhavan kaupunki TASEKIRJA 2013 72 Kapasiteettitiedot / Kulttuuritoimi 2013 2012 2011 2010 2009 Kävijämäärä Kaupungin järjestämät tilaisuudet 8370 9000 9000 8500 4700 Muiden järjestämät tilaisuudet, joissa 14063 15000 15000 13500 17510 kaupunki mukana Taidetalo Näyttelyjen lukumäärä 12 12 12 12 12 Kävijämäärä 3000 3000 3000 3000 3000 Avustusta saaneiden yhteisöjen lkm 20 19 14 14 12 Keskimääräinen avustus, /yhteisö 75 789,47 935,70 1 071,43 945,80 Nettokustannus, / asukas 8,16 175,00 171,00 Tehtävä: Museotoimi Tavoite Asiakkuus- ja prosessinäkökulma: Vetovoimaisten ja laadukkaiden museopalvelujen tarjoaminen. Osaaminen-näkökulma: Riittävät henkilöstöresurssit Ammattitaitoinen ja osaava henkilöstö Mittari, tavoitetaso ja toimenpiteet Museovieraiden palautteiden kerääminen Museoiden kokoelmahallinnon ja näyttelytoiminnan kehittäminen. Kävijämäärien kasvattaminen Museoiden päämäärätietoinen markkinointi erityisesti koululaisille ja matkailijoille sekä yhdistyksille. Museon elävöittäminen näytelmällisten kierrosten, konserttien ja erilaisten tapahtumien kautta. Yhteistyön tehostaminen kotiseutuyhdistysten ja muiden museoita ylläpitävien toimijoiden kanssa. Tehtäväalueen perustehtävien täyttyminen kokonaisuudessaan. Itsearviointi jatkokoulutuksesta: Mahdollinen lisäkoulutus. Museon kesäoppaiden koulutus ja perehdytys. Toteutuminen Eityisesti kesäoppaiden toimesta kerätty suullista palautetta museovierailta. Kauhavan museot osallistui Vaasan yliopiston /Levóninstituuitin järjestämään museovieraiden kyselytutkimukseen museoiden aluetaloudellisita vaikutuksisita. Tulos julkistettiin valtakunnallisesti joulukuussa 2013. Jaakonpäivän museopyöräily järjestettiin 25.7. Päivän aikana arvottiin polkupyörä, museo- ja taidetaloilla oli tarjoilua sekä työpajoja. Yhteistyötä on tehty laajasti Perustehtävät toteutuneet. Kesäoppaat on perehdytetty työhön.

Kauhavan kaupunki TASEKIRJA 2013 73 Talous-näkökulma: Museopalvelut toteutetaan taloudellisesti ja tehokkaasti. Nettokustannukset / asukas:. Maaseutumaisten kuntien keskitasoa (taloustilasto). Nettokustannukset olivat vuonna / asukas. Toimintakate Yleistä kustannuskehitystä vastaava tulojen kasvu. (Museokaupat, pääsymaksut, jne.). Pääsymaksuja museoista yhteensä 1229,50 ja museokaupan tuotto 2961,80. Omavastuuosuuden periminen palvelujen käyttäjiltä. Järkevän yhteistyön malli kolmannen sektorin ja muiden toimijoiden kanssa (verkostoituminen). Museopalvelujen ulkoiset tuotot toteutuivat. Yhteistyötä tehtiin laajasti kotiseutuyhdistysten ja museotoimijoiden kanssa. Alkuperäinen talousarvio Talousarvion muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot, ulkoiset 5 050 5 050 4 226,30 823,70 Toimintamenot, ulkoiset -98 440-98 440-85 703,65-12 736,35 Toimintakate, ulkoinen -93 390-93 390-81 477,35-11 912,65 Toimintatulot, sis.+ulk. 5 050 5 050 4 226,30 823,70 Toimintamenot, sis.+ulk. -149 860-149 860-124 899,37-24 960,63 Toimintakate -144 810-144 810-120 673,07-24 136,93 Kauhavan alueella on 13 museota. Kaupunki omistaa ja hallinnoi seuraavia museoita: Suomen Jääkärimuseo, Ylihärmän kotiseutumuseo, Ylihärmän taidetalon näyttelytila, Iisakki Järvenpään kotitalo sekä Häjyylyperinteen keskus. Kaupunki hallinnoi yhdessä jonkin seuran kanssa ja/tai avustaa seuraavia museoita: Kauhavan Puukko- ja tekstiilimuseo, Alahärmän kotiseutumuseo ja kotiseututalo, Kotiseututalo Keskikangas, Iisakin Jussin tupa, Kosolanmäen lainamakasiini, Kalan torppa ja Härmän Parantolamuseo. Museoista talviaikana avoinna ovat Suomen Jääkärimuseo ja Kauhavan Puukko- ja tekstiilimuseo. Osassa museoista toimii myös museokauppa. Museotoimi avusti, auttoi ja opasti kotiseutuseuroja (Kauhava-seura, Härmä-seura, Kortesjärvi-seura) museotoiminnassa- ja tapahtumissa tarpeen mukaan. Suurimpia vuosittaisia museotapahtumia ovat Jääkäriseminaari sekä Kalan torpan Juhannusjuhla juhannusaattona. Tapahtumia järjestettiin myös yhteistyössä muun vapaa-aikatoimen, erityisesti kulttuuritoimen ja kirjastojen kanssa. Suurta suosiota saavutti rooliopastus Suomen Jääkärimuseossa, kaikkiaan lähes kymmenen ryhmää seurasi Jääkäri Aution matkassa. Perinteiseen 16. Jääkäriseminaariin osallistui lähes 180 osallistujaa. Kauhavan Puukko- ja tekstiilimuseossa 2013 vaihtuvia näyttelyitä olivat Krannin flikat kyläälöö - nukkenäyttely yksityiskokoelmasta sekä saksalaisen Angelika Salzwedelin kokoelmasta Heinillä härkien - jouluseiminäyttely, joka oli erityisen suosiottu lapsi- ja koululaistyhmien parissa. Kansallispukuaiheisen näyttelyn päättyessä 29.8. järjestettiin kansallispukuluento, johon osallistui kolmisenkymmentä kansalistukuaiheesta kiinnostunutta kuulijaa. Illan asiantuntijana toimi kansallispukukonsultti Taina Kangas. Museointendentti osallistui Etelä-Pohjanmaan liiton järjestämälle Kulttuurivastaavien opintomatkalle Uumajaan 12.-13.9. Suomen kotiseutuliiton järjestämien valtakunnallisten kotiseutupäivien yhteydessä järjestettiin yhteisretki Isänmaata palvellen sotavuosisita nykypäivään jonka yhtenä kohteena oli Suomen Jääkärimuseo ja sen yhteydessä oli myös rooliopastus. Kauhavan museoita ja tapahtumia markkinoitiin määrätietoisesti erilaisin yhteismainoksin sekä nettisivujen ja facebookin kautta. Keväällä 2013 toteutettiin Kauhavan museokesä - lehtinen, joka oli koko kesän ajan

Kauhavan kaupunki TASEKIRJA 2013 74 jaossa kaikissa alueen museoissa ja kesätapahtumissa. Lehtinen laadittiin yhteistyössä alueen kotiseutuyhdistysten kanssa. Suomen Jääkärimuseo näkyi kattavasti mm. maanpuolustusalan lehdissä. Kauhavan Puukkomuseosta julkaistiin Antiikki ja taide lehdessä artikkeli. Puukkofestivaalien yhteydessä julkistettiin puukkorunokilpailu, jonka voittaja julkistetaan 2014 Puukkofestivaaleilla. Kapasiteettitiedot / Museo 2013 2012 2011 2010 2009 Kaupungin omistamat Kävijämäärä Jääkärimuseo 890 400 650 1000 1000 Iisäkki Järvenpään kotitalo 200 500 500 1000 1000 Ylihärmän kotiseutumuseo (2012 asti 105 400 400 Ylihärmän Taidetalon näyttelytila) 500 500 Ylihärmän Taidetalo 46 Häjyylyperinteen keskus 71 500 3000 Näyttelyissä 500 muu käyttö 3000 Näyttelyissä 600 muu käyttö 3100 Näyttelyissä 500 muu käyttö 3000 Kaupungin tukemat Kävijämäärä Puukko- ja tekstiilimuseo 1220 1100 1100 1200 1995 Alahärmän kotiseutumuseo 900 500 500 625 500 Markin museo 580 450 460 400 500 Iisakin Jussin tupa ja (2012 asti myös Kosolanmäen lainamakasiini) 30 150 150 Ei tilastoitu Ei tilastoitu Kosolanmäen lainamakasiini (kesänäyttely) 150 Kalan torppa / Juhannusjuhla 70 60 60 150 150 Nettokustannus, / asukas 4,82

Kauhavan kaupunki TASEKIRJA 2013 75 2.2.5. Tekninen toimi Tehtävä: Tekninen hallinto Alkuperäinen talousarvio Talousarvion muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot, ulkoiset Toimintamenot, ulkoiset -180 200-180 200-178 317,23-1 882,77 Toimintakate, ulkoinen -180 200-180 200-178 317,23-1 882,77 Toimintatulot, sis.+ulk. -355,50 355,50 Toimintamenot, sis.+ulk. -241 710-241 710-220 932,45-20 777,55 Toimintakate -241 710-241 710-221 287,95-20 422,05 Tehtävä: Tilapalvelut Tavoite Asiakkuus-näkökulma: Toimiva palvelutasomääritys ja sen soveltaminen (mm. siivous, kunnossapito) Mittari, tavoitetaso ja toimenpiteet Asiakas- ja käyttäjäpalaute: Tehdään kysely sekä itsearviointi (henkilöstö). Tavoitetaso 3 asteikolla 1-5. Toteutuminen Asty-käyttäjäpalaute palaverit pidetty ostopalvelujen osalta 3 x vuosi Siivouksen tavoitteet, toiminnan suunnittelu ja arviointi puhtauspalveluiden laatukäsikirjan mukaisesti.laatukäsikirjan päivitys. Palvelutaso määrityksiä tehty tarpeen mukaan. Prosessi-näkökulma: Rakennusten toimivuuden ja teknisen kunnon ylläpito. Osaaminen-näkökulma: Ammattitaitoinen ja osaava henkilöstö. Tilojen kuntokartoitukset (kpl) / kiinteistö (lkm): Tavoitetaso 20 % Tilojen käyttäjäpalaute: Tehdään kysely. Tavoitetaso 3 asteikolla 1-5. Käyttöaste: Kiinteistön käyttötarkoituksen mukainen käyttöaste on yli 90 %. Arviointi ja toimenpiteet Itsearviointi: Tavoitetaso 4 asteikolla 1-5. Kyselyn perusteella arvio täydennyskoulutustarpeesta. Kiinteistönhoidon mitoitustyö valmistunut ja tehty kiinteistökohtaiset järjestelyt. Kuntoarviot tehty 37 % kaikista m2. Käyttäjäpalaute hankitaan alkuvuodesta 2014 Tilojen käyttöaste saatu pidettyä yli 90 %. Kiinteistöstrategian mukaisesti turhista rakennuksista luovuttu. Perussiivouskoulutus ostettu Sedulta laitoshuoltajille, alueellinen laitoshuoltajien koulutuspäivä kuntokeskuksessa, osallistuttu erilaisille yksittäisille koulutuspäiville, esimiehet kaksi päiväisille esimiespäiville. Kiinteistönhuollon osalta riskikartoitus käynnissä. Kiinteistöhuolto järjestänyt EA- ja kiinteistöautomaatio-koulutusta

Kauhavan kaupunki TASEKIRJA 2013 76 Talous-näkökulma: Kiinteän omaisuuden arvon säilyttäminen. Korjausinvestoinnit = poistot: Korjausinvestointien osuus vähintään poistojen suuruinen neljän vuoden tasausjaksolla. Tilojen omistuksen / luovutuksen taloudellisuuden jatkuva arviointi. Korjausinvestoinnit toteutetaan valtuuston hyväksymien määrärahojen puitteissa. Resurssien niukkuuden vuoksi pystytään toteuttamaan vain tärkeimmät hankkeet. Korjausvelkaa kertynyt 16 000 000. Toimitaan 2013 päivitetyn kiinteistöstrategian mukaisesti. Turhasta kiinteistömassasta on pyritty luopumaan mahdollisimman nopeasti Alkuperäinen talousarvio Talousarvion muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot, ulkoiset 2 415 010 2 415 010 2 417 081,98-2 071,98 Toimintamenot, ulkoiset -5 859 380-5 859 380-5 807 781,52-51 598,48 Toimintakate, ulkoinen -3 444 370-3 444 370-3 390 699,54-53 670,46 Toimintatulot, sis.+ulk. 9 428 500 9 428 500 9 025 305,46 403 194,54 Toimintamenot, sis.+ulk. -8 791 590-8 791 590-8 176 512,54-615 077,46 Toimintakate 636 910 636 910 848 792,92-211 882,92 Kapasiteettitiedot / Asunnot ja toimitilat 31.12.13 31.12.12 31.12.11 31.12.10 31.12.09 Kaupungin suoraan omistamien 111 111 115 115 120 rakennusten lukumäärä Kaupungin omistamien rakennusten tilavuus, 417529 410998 398 000 406 000 420 000 m³ Kaupungin omistamien rakennusten kerrosala, 98547 97257 93 000 95 000 100 000 m² Lämmitettävien 82 82 88 rakennusten lkm 90 95 Lämmitettävien 393705 387174 395 000 rakennusten tilavuus, 39 6000 410 000 m³ Lämmitettävien 92583 91293 91 700 rakennusten kerrosala, 92 000 97 000 m² Kaupungin suoraan 20 20 21 omistamien asuntojen 23 24 lukumäärä Kaupungin suoraan 990 990 1 078 omistamien asuntojen 1 270 1 300 huoneistoala, m² Kaupungin omistamien asuntoosakehuoneistojen lukumäärä 1 24

Kauhavan kaupunki TASEKIRJA 2013 77 Kaupungin 924 919 916 määräämisvallassa olevien asunto- ja kiinteistöyhtiöiden 1 030 1 030 omistamien asuntojen lukumäärä Siivottavien tilojen pintaala, m² 77230 75940 76 800 76 000 78 000 Omana työnä 60430 61240 6 2000 siivottavien tilojen pintaala, 66 000 68 000 m² Kulutustiedot Lämmitys, kevyt 500000 600 000 polttoöljy, litraa 605 000 65 000 Lämmitys, kaukolämpö, 7750 11000 8 500 MWh 9 500 10 000 Sähkön kulutus, kwh 550000 6 088 000 5 800 000 6 000 000 Veden kulutus, m³ 35000 37 000 38 000 40 000 *) Soluasuntoja muutettu vuokra-asunnoiksi ja vuokra-asuntoja muiksi tiloiksi.

Kauhavan kaupunki TASEKIRJA 2013 78 Tehtävä: Yhdyskuntatekniikka Tavoite Asiakkuus-näkökulma: Toimiva palvelutasomääritys ja sen soveltaminen (mm. kunnossapito). Mittari, tavoitetaso ja toimenpiteet Asiakas- ja käyttäjäpalaute: Tehdään kysely. Tavoitetaso 3 asteikolla 1 5.. Toteutuminen Palvelutasomääritysten ajantasaistaminen aloitettu. Prosessi-näkökulma: Liikenneväylien ja yleisten alueiden toimivuuden ja teknisen kunnon ylläpito. Toimiva palveluhankintastrategia. Kaatopaikkojen siisti ja saasteeton ympäristö Osaaminen-näkökulma: Ammattitaitoinen ja osaava henkilöstö. Talous-näkökulma: Kohtuulliset liikenneväylien käyttökustannukset. Arvioidaan kyselyn ja muun palautteen vaikutukset pitkän aikavälin korjaus- ja hoitosuunnitelmiin. Käyttäjätyytyväisyyskysely: Tehdään kysely. Tavoitetaso 3 asteikolla 1 5. Arvioidaan kyselyn ja muun palautteen vaikutus pitkä aikavälin korjaus- ja hoitosuunnitelmiin. Oman tuotannon osuus / ostopalveluiden osuus Kokonaistaloudellisesti edullisimmat toimintamuodot Velvoitetarkkailutulokset: Tavoitetaso: Tarkkailuraportit eivät edellytä toimenpiteitä. Itsearviointi: Tavoitetaso 4 asteikolla 1 5. Kyselyn perusteella arvio täydennyskoulutustarpeesta. Nettokustannukset, /asukas: Liikenneväylien käyttökustannukset maaseutumaisten kuntien keskitasoa (taloustilasto). Erillistä kyselyä kaupunkilaisille ei ole teetetty, mutta päivittäisen puhelimessa saadun perusteella talvikunnossapidosta on selvitty hyvin. Ongelmia aiheuttaa määrärahojen riittämättömyys teiden ja katujen peruskunnostukseen. Teiden kunnossapidosta on ulkoistettu lähes 70% Tarkkailuraportit eivät ole edyllyttäneet toimenpiteitä Pidetty EA-koulutusta ja päivitetty tieturva- yms. kortteja. Pysytty kustannuksissa edellisvuoden tasolla. Alkuperäinen talousarvio Talousarvion muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot, ulkoiset 769 640 769 640 748 173,74 21 466,26 Toimintamenot, ulkoiset -1 992 140-1 992 140-1 904 382,41-87 757,59 Toimintakate, ulkoinen -1 222 500-1 222 500-1 156 208,67-66 291,33 Toimintatulot, sis.+ulk. 947 260 947 260 945 453,93 1 806,07 Toimintamenot, sis.+ulk. -2 184 250-2 184 250-2 098 517,32-85 732,68 Toimintakate -1 236 990-1 236 990-1 153 063,39-83 926,61

Kauhavan kaupunki TASEKIRJA 2013 79 Kapasiteettitiedot 2013 2012 2011 2010 Liikenneväylät Kaupungin kunnossapitämät kadut ja tiet, km 796 795 794 738 Kaupungin kunnossapitämät kaavatiet, km 154 154 153 152 Asfaltoidut kaavatiet, km 110 110 108 107 Kaupungin kunnossapitämät yksityistiet, km 420 420 419 364 Avustettavat yksityistiet, km 224 224 224 222 Kaupungin kunnossapitämät kevyen liikenteen 18 18 18 18 väylät, km Kaupungin hallussa oleva tievalaistus, km 69 69 69 68 Puistot ja yleiset alueet Kaavoitettujen puistojen pinta-ala, ha 287 286 286 286 Metsätilat Kaupungin omistaman metsän pinta-ala, ha 960 973 973 1375 Metsän vuotuinen kasvu, m³ 2800 2800 2800 4000 Puun myynti, m³ 1465 2400 1004 2550 Etelärannan uuden asuntoalueen kunnallistekniikka rakennettu. Tuomitie perusparannettu. Paavonkuja ja Leipiomonkuja rakennettu omana työnä. Alahärmän Saharavainion alueen kunnallistekniikan rakentaminen aloitettu. Kangas-Annala-tien työt aloitettu. Tehtävä: Tekniset tukipalvelut Tavoite Asiakkuus-näkökulma: Laadukkaat ja asiakkaiden tarpeita vastaavat palvelut (mm. tonttitarjonta, ruokahuolto). Prosessi-näkökulma: Tehokas maankäytön suunnittelu ja maaomaisuuden hallinta. Toimiva palveluhankintastrategia (mm. kaavoitus, kuljetukset, ruokahuolto). Talous-näkökulma: Palvelujen järjestäminen ja kaluston käyttö on tehokasta ja toiminta omakustannuskatteista Mittari ja tavoitetaso Asiakastyytyväisyysmittaus: Tavoitetaso 3 asteikolla 1 5. Arvioidaan kyselyn ja muun palautteen vaikutukset pitkän aikavälin suunnitelmiin / toimenpiteisiin. Kaavoitettujen tonttien lukumäärä: Asunto- ja teollisuustonttien varanto vastaa vähintään 5 vuoden tonttitarvetta. Oman tuotannon osuus / ostopalveluiden osuus. Kokonaistaloudellisesti edullisimmat toimintamuodot. Kaavoitusprosessien nopeuttaminen. Kaluston käyttöaste: Kaluston käyttöaste yli 80 %. Toimintakate: Toteutuminen Ruokapalvelut on pitänyt palavereita eri asiakasryhmien kanssa ja huomioinut heidän toiveensa ruokalista suunnittelussa. Saatu palaute 4 Uusia asuntoalueita ostettu ja niiden kaavoitus on aloitettu. Osa uusista alueista on jo rakennettavissa. Teollisuustonttia on hankittu Kauhavan keskustasta lisää. Muissa taajamissa on pulaa teollisuustonteista. Kaikki kaavojen laatimistyöt on kilpailutettu. Kaavoitusprosessien nopeuteen on kiinnitetty huomiota ja tarkennettu osallistamisohjeistusta. Ruokapalvelut jatkanut yhteistyötä puhtauspalveluiden kanssa henkilöstöön liittyvissä asioissa. Kahden työntekijän siirto ruokapalveluilta kaksineuvoiselle töiden järkeistämisen vuoksi. Konekeskus ja varasto päätetty siirtää yhdyskuntatekniikkaan vuoden 2014 alusta.

Kauhavan kaupunki TASEKIRJA 2013 80 Ruokapalvelun ja konekeskuksen tulos positiivinen. Ruoka-annosten hinta on päivitetty ja tulos on hyvä. Alkuperäinen talousarvio Yleistä kustannuskehitystä vastaava tulojen kasvu. Talousarvion muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot, ulkoiset 1 611 430 1 611 430 1 567 578,00 43 852,00 Toimintamenot, ulkoiset -3 457 340-3 457 340-3 343 923,12-113 416,88 Toimintakate, ulkoinen -1 845 910-1 845 910-1 776 345,12-69 564,88 Toimintatulot, sis.+ulk. 3 199 230 3 199 230 3 367 695,93-168 465,93 Toimintamenot, sis.+ulk. -3 587 580-3 587 580-3 463 406,48-124 173,52 Toimintakate -388 350-388 350-95 710,55-292 639,45 Kapasiteettitiedot 2013 2012 2011 2010 2009 Kaavoitus Vuoden aikana hyväksyttyjen uusien ja muutettujen yleiskaavojen pintaala, ha 0 0 0 Vuoden aikana hyväksyttyjen uusien ja muutettujen asema- ja rantakaavojen pinta-ala, ha 47 35,74 52,78 91,1 Kustannus / kaavoitettu ha n. 550 n. 650 Konekeskus Tiehöylä 2 2 2 2 2 Traktori 3 3 3 3 3 Ruokapalvelu Valmistetut ateriat / vuosi 1086280 1070645 1 063 645 1 079 775 1 025 156 Valmistetut ateriat / päivä 2976 2933 2 914 2 958 2 809 Valmistuskeittiöiden lukumäärä 5 5 5 6 6 Jakelukeittiöiden lukumäärä 45 45 39 37 37 Kouluaterioiden lukumäärä, kpl 469865 463857 485 124 483 003 465 856 Kaksineuvoiselle myydyt ateriat, kpl 528440 518262 517 576 546 631 526 548 Kaksineuvoiselle myydyt ateriat, 1000 1 287 1 515 1 331 Kustannus /ateria (ilman poistoja ja sis. vuokria) 2,61 2,72 2,48 2,43 2,55 Ruokapalvelun henkilökunta on osallistunut koulutuksiin, virkistystoimintaan ja ergonomiaan on kiinnitetty erityisesti huomiota. Tehtävä: Ympäristötoimen hallinto Alkuperäinen talousarvio Talousarvion muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot, ulkoiset Toimintamenot, ulkoiset -34 070-34 070-34 891,05 821,05 Toimintakate, ulkoinen -34 070-34 070-34 891,05 821,05 Toimintatulot, sis.+ulk. -5 5 Toimintamenot, sis.+ulk. -75 930-75 930-63 396,53-12 533,47 Toimintakate -75 930-75 930-63 446,53-12 483,47

Kauhavan kaupunki TASEKIRJA 2013 81 Tehtävä: Ympäristönsuojelu Tavoite Asiakkuus-näkökulma: Asiantuntevan ja tasapuolisen palvelun helppo saatavuus. Prosessi-näkökulma: Lupaprosessien kehittäminen. Ympäristönsuojelun suunnittelu ja kehittäminen Osaaminen-näkökulma: Ammattitaitoinen ja osaava henkilöstö. Mittari ja tavoitetaso Asiakastyytyväisyysmittaus: Suoritetaan kysely / mittaus. Tavoitetaso 3 asteikolla 1-5. Käsittelyaika, kk: Ympäristö- ja maa-aineslupien käsittelyaika (antopäivään) 2,5 kk. Hankkeiden määrä ja määrärahat Suunnittelun laatukriteerit ja toteutumat. Valitukset / lupapäätökset: < 10 %. Toteutuminen Ei ole toteutettu Ympäristölupien keskimääräinen käsittelyaika ollut 94 päivää (noin 3 kk) Hankkeita on ollut käynnissä useita, joihin on saatu ELYkeskuksen rahoitusta. Esimerkiksi Saarijärvi-Isomäki, Susivuoren maankäyttö ja Hajavesi. Osasta hankkeista on avustuksen tuloutuminen siirtynyt vuodelle 2014, mistä johtuu tulojen toteutuminen budjetoitua pienempänä. Valmistuneet hankkeet ovat täyttäneet niille asetetut tavoitteet. Lupapäätöksistä ei ole tullut valituksia. Talous-näkökulma: Ulkoisista tuloista huolehtiminen Toimintakate: Yleistä kustannuskehitystä vastaava tulojen kasvu. Harkinnanvaraisten taksojen tarkistus. Osasta hankkeista on avustuksen tuloutuminen siirtynyt vuodelle 2014, mistä johtuu tulojen toteutuminen budjetoitua pienempänä. Taksat tarkistettu vuodelle 2014 Alkuperäinen talousarvio Talousarvion muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot, ulkoiset 277 550-88 300 189 250 120 259,10 68 990,90 Toimintamenot, ulkoiset -483 510 76 280-407 230-265 562,18-141 667,82 Toimintakate, ulkoinen -205 960-12 020-217 980-145 303,08-72 676,92 Toimintatulot, sis.+ulk. 277 550-88 300 189 250 120 259,10 68 990,90 Toimintamenot, sis.+ulk. -483 510 76 280-407 230-266 029,18-141 200,82 Toimintakate -205 960-12 020-217 980-145 770,08-72 209,92 Kapasiteettitiedot / 2013 2012 2011 2010 2009 Ympäristönsuojelu Maa-aineslupa 7 4 4 5 6 Ympäristölupa 15 13 10 2 16

Kauhavan kaupunki TASEKIRJA 2013 82 Tehtävä: Rakennustarkastus ja asuntotoimi Tavoite Mittari ja tavoitetaso Toteutuminen Asiakkuus-näkökulma: Asiantuntevan ja tasapuolisen palvelun helppo saatavuus. Prosessi-näkökulma: Lupaprosessien kehittäminen. Osaaminen-näkökulma: Ammattitaitoinen ja osaava henkilöstö. Asiakastyytyväisyysmittaus: Suoritetaan kysely / mittaus. Tavoitetaso 3 asteikolla 1 5. Käsittelyaika, kk: Rakennuslupien käsittely (antopäivään) yksi (1) kk. Oikaisuvaatimukset (valitukset) / lupapäätökset: < 10 %. Ei toteutettu Rakennuslupien keskimääräinen käsittelyaika 27 päivää Lupapäätöksistä tullut yksi valitus. Talous-näkökulma: Ulkoisista tuloista huolehtiminen. Toimintakate: Yleistä kustannuskehitystä vastaava tulojen kasvu. Harkinnanvaraisten taksojen tarkistus. Toiminnan tulojen taso pysynyt hyvänä kohtuullisena pysyneen rakentamisen vuoksi. Taksat tarkastettu vuodelle 2014. Alkuperäinen talousarvio Talousarvion muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot, ulkoiset 90 300 90 300 125 912,09 35 612,09 Toimintamenot, ulkoiset -242 710-242 710-207 111,85 35 598,15 Toimintakate, ulkoinen -152 410-152 410-81 199,76 71 210,24 Toimintatulot, sis.+ulk. 90 300 90 300 127 750,08-37 450,08 Toimintamenot, sis.+ulk. -246 250-246 250-210 405,29-35 844,71 Toimintakate -155 950-155 950-82 655,21-73 294,79 Kapasiteettitiedot 2013 2012 2011 2010 2009 Myönnetyt rakennusluvat, kpl 246 235 281 257 253 Myönnetyt rakennusluvat, k-m² 65984 55906 63385 68 235 32 534 Myönnetyt rakennusluvat, m³ 287117 201045 234211 267 000 161 000 Asuntorakentaminen, aloitukset, huoneistojen lkm 28/47 44/70 79/102 42/52 31/60 Myydyt omakotitontit, kpl 14 17 20 20 22 Rakennetut omakotitalot / kaava-alue 13 13 23 22 17 Rakennetut omakotitalot / hajaasutusalue 12 18 10 13 14 Suunnittelutarveratkaisut 2 2 4 6 6

Kauhavan kaupunki TASEKIRJA 2013 83 Tehtävä: Palo- ja pelastustoimi Alkuperäinen talousarvio Talousarvion muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot, ulkoiset Toimintamenot, ulkoiset -1 440 800-1 440 800-1 359 356,27-81 443,73 Toimintakate, ulkoinen -1 440 800-1 440 800-1 359 356,27-81 443,73 Toimintatulot, sis.+ulk. Toimintamenot, sis.+ulk. -1 456 690-1 456 690-1 372 016,57-84 673,43 Toimintakate -1 456 690-1 456 690-1 372 016,57-84 673,43 Palo- ja pelastustoimen hoitaa Seinäjoen palo- ja pelastuslaitos.

Kauhavan kaupunki TASEKIRJA 2013 84