Pirkkalan keskustakorttelin asemakaavan muutoksen liikenneselvitys

Pirkkalan keskustakorttelin asemakaavan muutoksen liikenneselvitys Laura Mansikkamäki Juha Mäkinen 3.3.2014

2 (20) 3.3.2014 Pirkkalan keskustakorttelin asemakaavan muutoksen liikenneselvitys SISÄLTÖ 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 3 2 LIIKENNEJÄRJESTELMÄN NYKYTILA... 4 2.1 Nykyinen liikenneverkko ja ongelmat... 4 2.2 Saavutettavuus... 5 2.3 Onnettomuudet... 5 2.4 Liikennemäärät... 5 2.5 Liittymien nykytilanteen toimivuus... 6 2.6 Liikenne-ennuste... 8 3 KAAVAN LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET... 10 3.1 Katuverkko... 10 3.2 Kevyen liikenteen yhteydet... 10 3.3 Pysäköinti... 12 3.4 Liikenteen toimivuus ennustetilanteessa... 13 4 KEHITTÄMISEHDOTUKSET... 15 5 YHTEENVETO LIIKENTEELLISISTÄ VAIKUTUKSISTA... 17 6 LIITTEET... 18

Pirkkalan keskustakorttelin asemakaavan muutoksen liikenneselvitys 3.3.2014 3 (20) 1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Pirkkalan keskustakorttelissa. Kaavamuutos koskee Pirkkalan keskustan korttelin 704 täydennysrakentamista. Kortteliin on suunnitteilla uusi kunnantalo, liike- ja toimistotilaa sekä asuinrakentamista. Korttelissa sijaitsee tällä hetkellä kunnantalo ja asuinrakennuksia. Kuva 1 Nykyinen asemakaava Asemakaavan liikenneselvityksen tavoitteena on Pirkkalan keskustakorttelin katuverkon sekä kevyen liikenteen yhteyksien päivittäminen kaavan maankäyttöratkaisuja tukevaksi. Liikenneselvityksessä tarkastellaan mahdollisuutta katkaista Koulutie ja Suupankuja Pyhäojan tasossa. Liikennesuunnitelman tärkeimmät tavoitteet ovat: Selvittää suunnitteilla olevan kunnantalon korttelinkaavamuutoksen vaikutukset liikenteeseen. Määritellä kaavamuutoksen aiheuttamat muutokset liikenneverkkoon Tukea keskustan kävelypainotteisuutta Koulutien liikenteen rauhoittaminen Koulukeskuksen turvalliset kevyen liikenteen yhteydet sekä saattoliikennejärjestelyt

4 (20) 3.3.2014 Pirkkalan keskustakorttelin asemakaavan muutoksen liikenneselvitys 2 Liikennejärjestelmän nykytila 2.1 Nykyinen liikenneverkko ja ongelmat Pirkkalan kuntakeskuksessa on mm. Naistenmatkan koulukeskus (ala- ja yläaste, lukio), liikuntatalo, kunnanvirasto, kirjasto, asuinkerrostaloja, linja-autoliikenteen yhteydet Tampereelle sekä Vähäjärven ulkoilu- ja virkistysalueet reitteineen, Pyhäojan puisto ja Ransupuisto. Pirkkalan kuntakeskus rajoittuu valtion ylläpitämiin maanteihin, Naistenmatkantiehen ja Lentoasemantiehen. Naistenmatkantie on erikoiskuljetusreitti ja sen varrella kulkee valtakunnallisesti ja seudullisesti tärkeä polkupyöräreitti. Huomattava osa Pirkkalan kunnan sisäisestä liikenteestä ja läpiajoliikenteestä tukeutuu Naistenmatkantiehen. Lentoasemantie on toinen tärkeä kunnan sisäinen yhteys, joka mm. yhdistää kuntakeskuksen lentokenttään. Keskustakorttelin tärkein kokoojakatu on Suupantie. Keskustan eteläpuoleisen liikenteen kokoaa Ollikantie. Pyöräilyn pääväylä kulkee Suupantietä ja Lentoasemantietä. Suupantien molemmin puolin on eroteltu jalankulku- ja pyörätie. Koulutien ja Urheilutien viertä kulkee myös jalankulun ja pyöräilyn yhteys. Suupankujan viertä kulkee korotettu jalkakäytävä. Kuva 2 Pirkkalan keskustakorttelin liikenneverkon nykytila Liikenteellisesti nykytilan ongelmana on turha läpiajoliikenne keskustakorttelin tonttikaduilla, mikä aiheuttaa liikenneturvallisuusongelmia sekä meluhaittoja keskustakorttelin asukkaille. Koulutien ja Urheilutien välinen yhteys on katkaistu korotetulla jalkakäytävällä, mutta läpiajo on mahdollista luiskalla jalkakäytävän yli Urheilutien parkkipaikalta Koulutien saattopaikalle. Koulutiellä on hyvin vilkasta liikennettä aamuisin koulun saattoliikenteen vuoksi.

Pirkkalan keskustakorttelin asemakaavan muutoksen liikenneselvitys 3.3.2014 5 (20) 2.2 Saavutettavuus 2.3 Onnettomuudet 2.4 Liikennemäärät Urheilutien ja Ollikantien koulukeskukselle johtava liittymä on sijainniltaan ongelmallinen, sillä Urheilutieltä näkemät ovat heikot. Suojatien paikka Ollikantiellä on hyvä. Pirkkalan kuntakeskus on hyvin saavutettavissa henkilöautolla, lähiseudulta kävellen ja pyöräillen. Joukkoliikenteellä saavutettavuus on suunnasta riippuen vähintään kohtalaista, ja se paranee kesällä 2014 Pirkkalan siirryttyä vaiheittain Tampereen joukkoliikenteen järjestämän liikennöinnin piiriin. Tulevaisuudessa joukkoliikenneyhteydet Pirkkalan keskustaan tulevat paranemaan oleellisesti. Pirkkala on kuulunut 1.1.2011 lähtien Tampereen kaupunkiseudun yhteistoiminta-alueeseen. Pirkkalan linjat kytketään Tampereen järjestelmään vuosien 2014 2020 aikana. Suuri parannus Pirkkalan kuntakeskuksen palvelutasoon tapahtuu 1.7.2014, kun Tampereen linjaa 16 ryhdytään liikennöimään arkisin ruuhkaaikaan 7 8 minuutin välein Tampereen keskustaan ja keskussairaalaan. Lisäksi Pirkkalan taajama-alueella otetaan käyttöön Tampereen sisäiset lipputuotteet ja lippujen hinnat. Kuntakeskuksen lähimmät bussipysäkit sijaitsevat Suupantiellä. Myös Naistenmatkantietä kulkee joukkoliikennettä, koska osa vuoroista lähtee lentoasemalta. Pirkkalassa autonomistusaste on korkea, vaikkakin keskusta-alueella autonomistusaste on hieman muuta seutua pienempi. Keskustakorttelissa pääsee kulkemaan henkilöautolla sujuvasti, eikä pysäköintipaikoista ole pulaa. Yhteydet sekä seudulliseen että valtakunnalliseen tieverkkoon ovat hyvät. Pirkkalan keskustassa on hyvät edellytykset kävellen ja pyörällä kulkemiseen. Kevyen liikenteen verkosto on kattava eikä keskusta-alueella ole epäjatkuvuuskohtia. Kulkumuotojen toisistaan erottelussa on kuitenkin parantamisen varaa. Nykyisin keskustassa Naistenmatkantiellä ja Lentoasemantiellä on yhdistetyt kevyen liikenteen väylät. Suupantiellä on erotettu kevyen liikenteen väylä tien molemmin puolin. Kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä ja houkuttelevuutta voidaan parantaa asuin-, työpaikka- ja palvelualueisiin suuntautuvien pyöräilyn laatukäytävien avulla. Pirkkalan kunnassa tapahtuu tilastollisesti vähemmän kuolemaan ja loukkaantumiseen johtaneita liikenneonnettomuuksia kuin Pirkanmaalla ja valtakunnan tasolla keskimäärin. Vuosina 2008 2012 Suupantien ja Lentoasemantien liittymässä tapahtui kaksi omaisuusvahinkoihin johtanutta. Onnettomuudet olivat tyypiltään jalankulkuja risteämisonnettomuus. Onnettomuuksia on eniten kasaantunut Lentoasemantien ja Naistenmatkantien liittymään, jossa on tapahtunut 12 liikenneonnettomuutta. Onnettomuuksista kaksi on johtanut loukkaantumiseen. Onnettomuudet olivat pääosin risteämis- tai peräänajo-onnettomuuksia. Suupantien ja Naistenmatkantien liittymässä on tapahtunut kaksi onnettomuutta, joista toinen on johtanut loukkaantumiseen. Onnettomuudet olivat polkupyöräonnettomuuksia. Liikennemäärien selvittämiseksi Pirkkalan keskustassa toteutettiin liikennelaskennat marraskuussa 2013. Suurimmat liikennemäärät ovat keskustan pohjoispuolella olevalla Naistenmatkantiellä (8 800 12 200 ajo./vrk). joka toimii alueellisena pääväylänä ja vaihtoehtoisena reittinä kehätielle. Keskustan pääkadulla Suupantiellä kulkee noin 4800 5300 ajon./vrk ja huipputunnin osuus liikenteestä on noin 10 %. Myös nykyiselle kunnanvirastolle johtavan Koulutien liikennemäärät ovat kohtalaisen suuret, 3700 ajon./vrk, josta huipputunnin osuus 11 %. Koulutien huipputunnin ajankohta eroaa muista väylistä Koulukeskuksen opiskelijoiden tuottaman liikenteen vuoksi, ja se on noin kello 14 15.

6 (20) 3.3.2014 Pirkkalan keskustakorttelin asemakaavan muutoksen liikenneselvitys Koulureittien varrella mopojen ja mopoautojen osuus liikennemääristä on merkittävä. Koulutiellä mopojen ja mopoautojen osuus huipputuntina on jopa 23 % liikennemääristä. Myös Urheilutiellä mopoja ja mopoautoja on 9 % huipputunnin liikenteestä. Liikenteen suuntautuminen Pirkkalan keskustan liittymissä on esitetty liitteessä 1. Kuva 3 Liikennemäärät nykytilanteessa (v. 2013) 2.5 Liittymien nykytilanteen toimivuus Liittymien toimivuustarkastelut on tehty liikennelaskentatulosten perusteella Synchro/Sim Traffic -simulointiohjelmalla. Liittymien toimivuutta on tarkasteltu odotusaikaa kuvaavalla palvelutasolla (A F) sekä liittymien ja niiden tulosuuntien kuormitusasteella, eli liikennemäärän suhteella kapasiteettiin. Tarkasteltavaksi, mitoittavaksi ajankohdaksi valittiin iltahuipputunti, koska liikennelaskentojen mukaan liikennemäärät ovat silloin aamuhuipputuntia suurempia, lukuun ottamatta Urheilutien ja Ollikantien liittymää. Sekä Urheilutien että Koulutien liikenteellinen huipputunti ajoittuu koulujen loppumiseen. Tällöin muiden suuntien liikenne on vähäistä, joten liittymien toimivuus säilyy hyvänä. Urheilutien ja Koulutien liittymien toimivuus tarkasteltiin myös aamuhuipputunnin ajalta, jolloin sekä liittymän kuormitusaste että palvelutaso olivat parhaalla tasolla. Taulukko 1 on esitetty tarkasteltujen liittymien palvelutasot ja kuormitusasteet iltahuipputunnin aikana nykytilanteessa. Palvelutaso on kaikissa liittymissä erittäin hyvä, mikä tarkoittaa, että keskimääräinen odotusaika liittymässä on alle 10 sekuntia. Kuormitusaste Suupantien ja Koulutien liittymässä, Lentoasemantien ja Ollikantien liittymässä sekä Ollikantien ja Urheilutien liittymässä on alle 50 %, jolloin liittymän toimivuus on hyvä ja ruuhkia ei esiinny. Suupantien päissä, Lentoasemantien ja Naistenmatkantien liittymissä, kuormitusaste on koko liittymän osalta hieman yli 50 % ja sivusuuntien osalta selvästi korkeammat, jolloin ruuhkia voi satunnaisesti esiintyä.

Pirkkalan keskustakorttelin asemakaavan muutoksen liikenneselvitys 3.3.2014 7 (20) Taulukko 1 Tarkasteltujen liittymien kuormitusasteet ja palvelutasot iltahuipputunnin aikana nykytilanteessa IHT, nykytila Naistenmatkantie Suupantie Lentoasemantie Suupantie Suupantie Koulutie Lentoasemantie Ollikantie Ollikantie Urheilutie Kuormitusaste 53,9 % 51,0 % 48,2 % 32,0 % 32,5 % Palvelutaso A A A A A Kuvassa 4 esitetään kuormitusasteet ja palvelutaso nykytilanteessa iltahuipputunnin aikana vielä suunnittain. Liittymistä kuormittunein on Naistenmatkantien ja Suupantien liittymä, jonka kuormitusaste on tyydyttävä. Suupantieltä vasemmalle länteen kääntyminen on huipputunnin aikana haastavaa keskimääräisen odotusajan ollessa noin 35 sekuntia. Länteen suuntautuvalle liikenteelle toinen, mahdollisesti houkuttelevampikin reitti kulkee Lentoasemantien kautta. Idästä Naistenmatkantieltä vasemmalle Suupantielle kääntyvän liikenteen keskimääräinen odotusaika on noin 11 sekuntia, jolloin palvelutaso on hyvä. Liittymän Suupantien haaran mitoitusjonopituus on noin 35 metriä. Lentoasemantien ja Suupantien liittymän kokonaiskuormitus on iltahuipputunnin aikana tyydyttävä, Suupantien liittymähaaran kuormituksen ollessa välttävä. Keskimääräinen odotusaika Suupantieltä vasemmalle kääntyvälle tai suoraan jatkavalle liikenteelle on noin 20 sekuntia ja ajosuuntien palvelutaso on tyydyttävä. Myös Ratsutilantieltä vasemmalle kääntyvän ja suoraan jatkavan liikenteen palvelutaso on tyydyttävä ja liikenne vähäistä. Suupantien liittymähaaralla mitoitusjonopituus on noin 45 metriä. Suupantien ja Koulutien sekä Ollikantien ja Urheilutien liittymien toimivuudessa ei nykytilanteessa ole ongelmia iltahuipputunnin aikana.

8 (20) 3.3.2014 Pirkkalan keskustakorttelin asemakaavan muutoksen liikenneselvitys Kuva 4 Pirkkalan keskustan liittymien kuormitusasteet ja palvelutasot iltahuipputunnin aikana nykytilanteessa 2.6 Liikenne-ennuste Pirkkalan keskustakortteliin on yleissuunnitelman mukaisesti tulossa liiketiloja, virasto- ja toimistotilaa ja asuintiloja seuraavasti: Taulukko 2 Uuden maankäytön alustavat kerrosalat Maankäyttö Kerrosala (k-m2) Liiketila 4 200 Virasto/toimistotilaa 4 600 Asuminen 13 250 Yht. 22 450 Liikennetuotoksen laskenta perustuu Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa -ohjeeseen sekä annettuihin kerrosalatietoihin. Laskennassa käytettyjä kaavoja on hieman muokattu vastaamaan paremmin alueen ja sille suunniteltujen eri toimintojen luonteenpiirteitä. Liiketilojen osalta on oletettu, että alueelle sijoittuu supermarket ja noin 4 erikoistavaran kauppaa. Käyntimäärät on laskettu supermarketille Tampereen seudun keskimääräisen (130 käyntiä/100 k-m2/vrk) ja erikoistavaran kaupalle keskimääräisen liik-

Pirkkalan keskustakorttelin asemakaavan muutoksen liikenneselvitys 3.3.2014 9 (20) keen mukaisiksi (220 käyntiä/liike/vrk). Henkilöauton kulkutapaosuudeksi on arvioitu 46 %. Virasto- ja toimistotiloihin tehdään noin 6 käyntiä/100 k-m2/vrk. Käyntimäärä vastaa pientä kunnanvirastoa ja on suurempi kuin vähäisen asiointiliikenteen toimistotyöpaikka kuten suunnittelutoimisto. Tavaraliikenteen käyntejä on laskettu 0,3 kpl/100 k- m2/vrk. Henkilöauton kulkutapaosuudeksi on arvioitu muita toimintoja suuremmaksi ollen 64 %, joka vastaa Tampereen seudun joukkoliikennevyöhykkeen arvoja. Asumisen osalta alue on arvioitu, että keskustaajaman jalankulkuvyöhykkeen reunavyöhykkeellä henkilöauton osuus matkoista on 46 % ja kotiperäisiä matkoja tehdään keskimäärin 1,86 kpl/asukas/vrk. Lisäksi alueelle tehdään tästä noin 22 % verran erilaisia vierailumatkoja. Liiketilojen ja uusien asukkaiden osalta matkatuotokseksi tulee noin 2 560 ajon./vrk. Huipputunnin osuus on noin 11 % vuorokausiliikenteestä. Uuden maankäytön tuottama liikenne jakautuu Suupantieltä tasaisesti länteen ja itään. Kaavan maankäytön tuottaman liikenteen lisäksi liikenne-ennusteessa on otettu huomioon tiedossa olevat naapurikortteleiden tiivistämissuunnitelmat sekä muuttuvat liikenteen järjestelyt. Merkittävin vaikutus liikennemäärin on Koulutien katkaiseminen Pyhäjoen tasossa, jolloin koulukeskuksen ja liikuntakeskuksen liikenne siirtyy Lentoasemantien ja Ollikantien kautta Urheilutielle. Katujen katkaisemisen on arvioitu lisäävän Ollikantien liikennettä noin 1000 ajon./vrk. Suupantien osalta Koulutielle suuntautuva liikenne vähenee, mutta keskustan lisääntyneet liiketilat kadun molemmin puolin lisäävät liikennettä tätä enemmän. Ennusteessa on arvioitu, että liikenteen kasvu painottuu kadun itäpäähän. Kuva 5 Liikenne-ennuste 2030 ja muutos nykytilanteeseen.

10 (20) 3.3.2014 Pirkkalan keskustakorttelin asemakaavan muutoksen liikenneselvitys 3 Kaavan liikenteelliset vaikutukset 3.1 Katuverkko Lopputilanteessa Urheilutien ja Koulutien välinen katuyhteys katkaistaan Pyhäojan tasossa. Nykyisin katujen välillä on ollut epävirallinen yhteys parkkipaikan läpi. Vastaisuudessakin kevyen liikenteen väylä jatkuu katujen välillä mutta henkilöautoliikenteen kulku estetään. Ratkaisulla saadaan rauhoitettua koulun ympäristöä sekä parannettua jalankulun ja pyöräilyn liikenneturvallisuutta. Koulutien päähän suositellaan kääntöpaikan toteuttamista. Kääntöpaikka palvelisi myös koulukeskuksen ja urheilutalon saattoliikennettä. Kääntöpaikalta tulee järjestää turvalliset jalankulkuyhteydet koulun ja urheilutalonsuuntaan. Kuva kääntöpaikasta on liitteenä 3. Koulutien päähän on myös mahdollista toteuttaa suurempi saattoliikennepaikka, jossa olisi joitakin lyhytaikaisia pysäköintipaikkoja. Paras sijainti tällaiselle paikalle olisi Koulutien itäpuolella, jolloin vältetään ajoneuvoliikenteen ja pääpyöräily-yhteyden risteäminen. Mahdollista on myös toteuttaa saattoliikennepaikka Koulutien länsipuolelle ja vaihtaa erotettu kevyen liikenteen väylä Koulutien itäpuolelle. Myös Suupankuja katkaistaan Pyhäojan tasossa. Urheilutalolle kuljetaan Ollikantien liittymän kautta. Suupantien puoli Suupankujasta jää ainoastaan kerrostalojen tonttiliittymäksi. Kuva 6 Pirkkalan keskustan uusi liikenneverkko 3.2 Kevyen liikenteen yhteydet Asemakaavamuutoksella halutaan tukea Pirkkalan keskustakorttelin kävelypainotteisuutta. Viereisen koulukeskuksen ja urheilutalon johdosta jalankulun ja pyöräilyn turvalliset ja laadukkaat yhteydet korostuvat.

Pirkkalan keskustakorttelin asemakaavan muutoksen liikenneselvitys 3.3.2014 11 (20) Koulutien ja Urheilutien välillä kulkee korkealuokkainen jalankulun ja pyöräilyn pääyhteys. Nykytilanteessa maalauksin erotellun kevyen liikenteen väylän leveys on 3 metriä, joka on liian kapea laadukkaaksi väyläksi. Tavoitetilanteessa erotellun kevyen liikenteen väylän leveys on vähintään 4 metriä, joka voidaan toteuttaa nykyiselle katualueelle kaventamalla ajorataa 7 metristä 6 metriin. Kevyen liikenteen väylä erotellaan ajoradasta välikaistalla. Ehdotus Koulutien tyyppipoikkileikkaukseksi on kuvassa 8 ja se voidaan sijoittaa kummalle puolella tahansa katua riippuen keskuskorttelin toteutussuunnitelmasta. Poikkileikkaukset löytyvät myös liitteestä 4. Koulutieltä on kevyen liikenteen väylän ylitse ajo pysäköintihalliin. Kevyen liikenteen ja ajoneuvoliikenteen risteämisessä tulee huomioida riittävät näkemät ja ajoneuvolle riittävästi odotustila ennen pyöräväylää. Koulutien kääntöpaikalta varmistetaan turvalliset jalankulkuyhteydet koulukeskuksen suuntaan mm. turvallisin suojatieratkaisuin. Kuva 7 Koulutien nykyinen poikkileikkaus

12 (20) 3.3.2014 Pirkkalan keskustakorttelin asemakaavan muutoksen liikenneselvitys Kuva 8 Koulutien poikkileikkauksen tavoitetila 3.3 Pysäköinti Pysäköinti järjestetään uudella keskustakorttelilla keskitettynä rakenteellisella pysäköinnillä, joka mahdollistaa tiiviin rakentamisen. Nykyiset maanpäälliset autopaikat poistuvat ja tulevien rakennusten alle sijoitetaan noin 270 autopaikkaa. Pysäköintimitoitus perustuu seuraaviin ohjeisiin asemakaavan määräysten pohjaksi: - Asuminen 1 ap / 100 k-m² - Toimistotilat 1 ap / 75 k-m² - Liiketilat 1 ap / 60 k-m² - Julkiset tilat 1 ap / 100 k-m² Keskitettyyn pysäköintilaitokseen suositellaan kaavassa mahdollistaa kaksi sisäänajoa, joista liiketilan sisäänajo suositellaan toteutettavaksi Koulutieltä. Toinen yhteys voidaan toteuttaa esimerkiksi Suupantieltä pihan kautta ja sen toiminta voidaan tarvittaessa rajata esim. huollolle tai asukkaille. Sisäänajojen sijaintiin, näkemiin ja liikenneturvallisuuteen tulee jatkosuunnittelussa kiinnittää erityistä huomiota.

Pirkkalan keskustakorttelin asemakaavan muutoksen liikenneselvitys 3.3.2014 13 (20) 3.4 Liikenteen toimivuus ennustetilanteessa Liikenteen toimivuutta tarkasteltiin ennustetilanteessa vastaavasti kuin nykytilanteessa. Liikenteen toimivuuden mittareina käytettiin liittymän kuormitusastetta ja palvelutasoa. Liittymien kuormitusasteet ja palvelutasot esitetään taulukossa 3. Ennustetilanteessa Suupantien ja Koulutien, Lentoasemantien ja Ollikantien, Suupankujan ja Ollikantien sekä Ollikantien ja Urheilutien liittymien palvelutaso ja kuormitusaste säilyvät parhaalla tasolla, eikä ruuhkia esiinny. Sen sijaan Suupantien ja Naistenmatkantien sekä Lentoasemantien liittymien toimivuus heikkenee verrattuna nykytilaan, ja niissä esiintyy ruuhkia satunnaisesti. Koko liittymien palvelutaso säilyy edelleen erittäin hyvänä: liittymien keskimääräinen viive ajoneuvoa kohtaan on noin 7 sekuntia Naistenmatkantien ja 5 sekuntia Lentoasemantien liittymässä. Taulukko 3 Tarkasteltujen liittymien kuormitusasteet ja palvelutasot iltahuipputunnin aikana ennustetilanteessa IHT, 2030 Naistenmatkantie Suupantie Lentoasemantie Suupantie Suupantie Koulutie Lentoasemantie Ollikantie Suupankuja Ollikantie Ollikantie Urheilutie Kuormitusaste Palvelutaso 64,2 % 55,6 % 40,0 % 33,3 % 26,4 % 35,9 % A A A A A A Kuvassa 9 esitetään liittymien toimivuus ennustetilanteessa suunnittain. Ollikantien ja Lentoasemantien, Suupankujan sekä Urheilutien liittymien toimivuus säilyy parhaalla tasolla myös ennustetilanteessa. Muissa liittymissä palvelutaso heikkenee vasemmalle kääntyvien liikennesuuntien osalta. Koulutien ja Suupantien liittymässä viiveet ovat erittäin pieniä, vain Koulutieltä vasemmalle kääntyvien viive on keskimäärin 12 sekuntia. Koulutiellä jonot yltävät maksimissaan 26 metrin pituuteen. Naistenmatkantien ja Suupantien liittymässä pääsuunnan lännestä itään suuntautuvan liikenteen määrän kasvun vuoksi vasemmalle kääntyminen sekä sivusuunnalta että pääsuunnan itähaarasta vaikeutuvat. Suupantiellä vasemmalle kääntyvien ajoneuvokohtainen viive on keskimäärin 43 sekuntia ja 83 % ajoneuvoista joutuu pysähtymään. Jonot yltävät enimmillään 35 metrin pituuteen, vaikka liikenne hakeutuu vaihtoehtoisille reiteille. Naistenmatkatieltä vasemmalle Suupantielle kääntyessä viive on keskimäärin 22 sekuntia per ajoneuvo, ja 91 % ajoneuvoista joutuu pysähtymään. Jonopituus on enimmillään 55 metriä. Lentoaseman ja Suupantien liittymässä esiintyy huipputuntina satunnaisia ruuhkia sivusuunnissa. Odotusaika Suupantieltä vasemmalle on keskimäärin 15 sekuntia. Liittymähaaran jonopituus yltää hetkellisesti 45 metriin ja sivusuunnan kuormitusaste ylittää kapasiteetin (1,05). Ratsulantien suunnasta palvelutaso putoaaa jopa tyydyttävään: pisin viive on suoraan menijöillä, keskimäärin noin 18 sekuntia. Kääntyvien viiveet ovat alle 10 sekuntia.

14 (20) 3.3.2014 Pirkkalan keskustakorttelin asemakaavan muutoksen liikenneselvitys Kuva 9 Pirkkalan keskustan liittymien kuormitusasteet ja palvelutasot iltahuipputunnin aikana ennustetilanteessa Herkkyystarkasteluna tarkasteltiin lisäksi mahdollisuutta säilyttää ajoneuvoliikenteen yhteys Koulukadulta Urheilukadulle sekä Lentoasemantien, Ratsulantien ja Suupantien liittymän toimivuus tilanteessa, jossa Ratsulantien varteen on tullut uutta maankäyttöä. Jos Koulutieltä on ajoyhteys Urheilutielle, koulukeskukselta liikennemäärä kohti Suupantietä kasvaa. Tällä ei kuitenkaan ole vaikutusta Pirkkalan keskustan iltapäivähuipputuntiin, koska koululta lähdetään aiemmin, noin klo 14 15. Koulutien varren uuden maankäytön tuottama liikenne suuntautuu sekä pohjoiseen, kohti Suupantietä, mutta myös etelään, kohti Ollikantietä. Koulukadun/Suupantien liittymän kuormitus (etenkin Koulukadulta vasemmalle kääntyminen) vähenee. Vastaavasti Ollikantien/Urheilutien liittymän kuormitus kasvaa. Kuitenkin liittymän toimivuus ja palvelutaso säilyvät erittäin hyvänä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että Koulukadun ja Urheilutien läpiajon sallimiselle tai estämiselle ei ole liikenteellisen toimivuuden kannalta perusteita kumpaankaan suuntaan.

Pirkkalan keskustakorttelin asemakaavan muutoksen liikenneselvitys 3.3.2014 15 (20) 4 Kehittämisehdotukset Keskuskorttelin asemakaavan muutos ei ainoana tekijänä aiheuta kehittämistarpeita keskustan liikenneverkkoon. Ennustetilanteessa ydinkeskustan liittymien kuormitusasteet nousevat hiukan, mutta palvelutasot säilyvät silti tyydyttävinä. Näiden toimintaan vaikuttavat tarkasteltavaa korttelia enemmän ympäröivien alueiden kehittäminen. Liittymien kehittämisehdotukset on esitetty kuvassa 10. Koulutielle voidaan toteuttaa kääntymiskaistat helpottamaan liittymistä Suupantielle ja vähentämään jonopituuksia huipputuntien aikana. Koulutien ja Suupantien liikenne kasvaa vain vähän, kun liikuntakeskuksen liikenne ja koulun saattoliikenne vähenevät Koulutiellä. Liittymän kuormitusaste nousee ilman toimenpiteitä 48 prosentista 57 prosenttiin. Koulutien kääntymiskaistat vähentävät liittymän kuormitusta (40 %) ja jonoja, mutta eivät ole välttämättömiä. Kuva 10 Liittymien kehittämisehdotukset Pirkkalan keskustan alueella kuormittunein liittymä on Suupantien ja Naistenmatkantien liittymä. Suunnittelualueen korttelin uuden maankäytön tuottama liikennemäärä on vähäinen suhteessa koko Naistenmatkantien kasvuennusteeseen, joten liittymää ei tarkastella tässä yhteydessä. Liittymää on käsitelty aiemmissa suunnitelmissa, esimerkiksi Pirkkalan keskustan liikennejärjestelyiden yleissuunnitelmassa (Sito Oy, 9.6.2009), jossa liittymäratkaisuksi esitettiin kiertoliittymää ja Naistenmatkantielle 40 km/h nopeusrajoitusta. Toimivuustarkasteluiden perusteella havaittiin, että Lentoasemantien ja Suupantien liittymässä voi tulevaisuudessa esiintyä satunnaisia ruuhkia. Jos liittymän halutaan toimivan ruuhkattomasti huipputuntinakin, voidaan siihen asentaa liikennevalot tai rakentaa kiertoliittymä. Kiertoliittymä parantaa sivusuuntien välityskykyä ja liikenneturvallisuutta ja vähentää pysähdyksiä verrattuna liikennevaloihin, minkä vuoksi se on suositeltava liittymäjärjestely.

16 (20) 3.3.2014 Pirkkalan keskustakorttelin asemakaavan muutoksen liikenneselvitys Samassa yhteydessä haluttiin tarkastella liittymän toimivuutta tilanteessa, jossa Ratsulantien varrelle tulee uutta maankäyttöä, ja tämän liittymähaaran liikennemäärä on ennustetilannetta suurempi. Tarkastelussa liikennemäärän lisäys nykytilanteeseen verrattuna on 1000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tämä vastaa asuinaluetta, jolla asuu noin 1000 asukasta 1. Tilanteen arvioidut iltahuipputunnin liikennemäärät ja liittymän toimivuus esitetään seuraavassa kuvassa. Näillä järjestelyillä liittymän toimivuus on hyvä eikä se ruuhkaudu. Kaikilta suunnilta palvelutaso on erittäin hyvä. Arvion mukaan liittymä kestää vielä 30 % liikenteen kasvun joka suunnalla. 44 % Kuva 11 Suupantien, Ratsulantien ja Lentoasemantien liittymä kiertoliittymänä. Ratsulantien liikennemäärä on ennustetilannetta huomattavasti korkeampi. Liikenneturvallisuuden parantamisen vuoksi esitetään lisäksi Ollikantien ja Urheilutien liittymän parantamista heikkojen näkemien vuoksi. 1 Kalenoja, H. et al. Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa. Suomen Ympäristö 27/2008: Keskuskaupungin reunuskunnan taajama Tampereen kaupunkiseudulla, joukkoliikennevyöhyke: 2,43 kotiperäistä matkaa / asukas, vrk; henkilöauton kulkumuoto-osuus 64 %; henkilöauton keskikuormitus 1,60 henkilöä/auto.

Pirkkalan keskustakorttelin asemakaavan muutoksen liikenneselvitys 3.3.2014 17 (20) 5 Yhteenveto liikenteellisistä vaikutuksista Keskustakorttelin muutoksen liikennetuotos on noin 2 560 ajon./vrk, joka on noin 50 % enemmän kuin Suupantien nykyinen liikennemäärä. Osa Suupantien liikenteestä siirtyy Ollikantielle Koulutien ja Urheilutien välisen katuyhteyden katkaisun vuoksi. Näin ollen Suupantien länsipään liikennemäärät kasvavat arviolta 42 % ja itäpään noin 13 %. Keskustakorttelin asemakaavan muutos ei yksistään aiheuta liikenneverkon kehittämistarpeita. Kuitenkin yhdessä muun maankäytön kehittymisen kanssa asemakaavan muutos aiheuttaa liikenteellistä painetta Suupantien ja Naistenmatkantien sekä Suupantien ja Lentoasemantien liittymiin. Liittymiä voidaan parantaa kiertoliittymillä tai liikennevaloilla. Liikennemäärien kasvun aiheuttamaa painetta voidaan lieventää myös edistämällä jalankulkua, pyöräilyä ja joukkoliikennettä. Alue sijoittuu Pirkkalan keskustaajamaan nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen, palvelujen ja asutuksen joukkoon. Sijainti edistää kestävää kehitystä, koska se tukee joukkoliikenteen sekä jalankulun ja pyöräilyn käyttöä henkilöauton sijaan. Jalankulun ja pyöräilyn sujuviin yhteyksiin ja laadukkaaseen infrastruktuuriin tulee kiinnittää huomiota. Joukkoliikenneyhteyksien parantuessa vuonna 2014 myös joukkoliikenteestä tulee entistä houkuttelevampi vaihtoehto kulkemiselle. Hyvä saavutettavuus ja tulevaisuuden parempi palvelutarjonta luo hyvät lähtökohdat pienemmälle henkilöauton käyttöasteelle. Hyvää saavutettavuutta on syytä tukea alueen tarkempaa suunnittelua tehtäessä.

18 (20) 3.3.2014 Pirkkalan keskustakorttelin asemakaavan muutoksen liikenneselvitys 6 Liitteet 1. Liikenteen suuntautuminen Pirkkalan keskustan liittymissä 2. Liikenteen toimivuustarkastelujen määritelmät 3. Koulutien kääntöpaikka 4. Koulutien tyyppipoikkileikkaukset

Pirkkalan keskustakorttelin asemakaavan muutoksen liikenneselvitys 3.3.2014 19 (20) Liite 1 Liikenteen suuntautuminen Pirkkalan keskustan liittymissä Iltahuipputunnin liikennemäärät nykytilanteessa (ajon./h) Iltahuipputunnin liikennemäärät ennustetilanteessa vuonna 2030 (ajon./h)

20 (20) 3.3.2014 Pirkkalan keskustakorttelin asemakaavan muutoksen liikenneselvitys Liite 2 Toimivuustarkasteluissa mittareina on käytetty palvelutasoa, joka vastaa keskimääräistä odotusaikaa HCM 2010 -asteikolla ja liittymien ja niiden tulosuuntien kuormitusastetta eli liikennemäärän suhdetta kapasiteettiin. Taulukko 4 Liittymän palvelutason selitys ja sen suhde odotusaikoihin Palvelutaso Kuvaus Valo-ohjatun liittymän keskimääräinen odotusaika (s) Kiertoliittymän ja valoohjaamattoman liittymän keskimääräinen odotusaika (s) A Erittäin hyvä 10 10 B Hyvä > 10 ja 20 > 10 ja 15 C Tyydyttävä > 20 ja 35 > 15 ja 25 D Välttävä > 35 ja 55 > 25 ja 35 E Huono > 55 ja 80 > 35 ja 50 F Erittäin huono > 80 > 50 Taulukko 5 Valo-ohjaamattoman liittymän ja kiertoliittymän kuormitusasteen suhde toimivuuteen, laatuun ja ruuhkautumiseen Kuormitusaste Toimivuus Ruuhkautuminen < 0,5 Hyvä Ei ruuhkia. 0,5 0,7 Tyydyttävä Satunnaisia ruuhkia. 0,7 0,85 Välttävä Lyhytaikaisia ruuhkia ja ajoittaisia pitkiä jonoja. 0,85 1,0 Huono Pitkäaikaisia ruuhkia ja jatkuvia pitkiä jonoja. > 1,0 Erittäin huono Ylikuormittunut, pahoja ruuhkia.