Verkkokurssin tuotantoprosessi Tietotekniikan perusteet Excel-osion sisältökäsikirjoitus Heini Puuska
Sisältö 1 Aiheen esittely... 3 2 Aiheeseen liittyvien käsitteiden esittely... 3 2.1 Lainapääoma... 3 2.2 Lyhennys... 3 2.3 Korko... 3 2.3.1 Viitekorko... 3 2.3.2 Marginaali... 4 2.3.3 Kuukausierä... 4 2.4 Lainamuodot... 4 2.4.1 Annuiteettilaina... 4 2.4.2 Tasalyhenteinen laina... 4 3 Kaavat... 4 3.1 Excelin valmiit kaavat... 4 3.1.1 PMT... 4 3.1.2 PPMT... 5 3.1.3 IPMT... 5 3.2 Omat kaavat... 5 4 $-merkki ja kaavan kopioiminen... 5 5 Juokseva numerointi... 5 6 Diagrammit... 5
1 Aiheen esittely Taulukkolaskenta ohjelma Excelin toimintaa harjoitellan esimerkin kautta. Esimerkin aihepiirinä on pankkilaina. Pankkilainasta laaditaan taulukko, missä näkyy kuukausittain eränumero, lyhennyksen osuus ja koron osuus. Taulukossa on omat sarakkeet annuiteettilainalle ja tasalyhenteiselle lainalle. Aihepiiri on sopiva sekä yleissivistäviltä ominaisuuksiltaan että Excel-teknisiltä ominaisuuksiltaan. Monet opiskelijat tulevat hakemaan jossakin elämänsä vaiheessa lainaa. On hyvä ymmärtää mistä lainatun rahan hinta koostuu ja erot lainamuotojen välillä. Opiskelijoille kaikki pankkilainaan liittyvät käsitteet eivät ole entuudestaan tuttuja, joten ne esitellään alkuun luvussa 2. Excelteknisesti esimerkki on sopiva, koska siinä käsitellään isohkoa data-aineistoa. Tyypillisesti asuntolainan laina-aika on n. 25v. Joten kuukausittain kerättävään taulukkoon tulee satoja rivejä. Näin suuri data-aineisto kannustaa käyttämään järkeviä toimintamuotoja, kuten mm. kaavojen kopioimista (mihin liittyy $-merkki) sekä automaattisesti tehtyä juoksevaa numerointia. Käymme esimerkin läpi niin että Excelin valmiita kaavoja harjoitellaan annuiteettilainan laskemiseen. Tasalyhenteisen lainan laskemiseksi harjoitellaan tekemään kaava itse. Lopuksi piirretään lainan koron käyttäytymistä kuvaava diagrammin molemmista lainamuodoista. 2 Aiheeseen liittyvien käsitteiden esittely 2.1 Lainapääoma Lainapääomalla tarkoitetaan pankista lainattua rahasummaa. 2.2 Lyhennys Lainapääomaa lyhennetään tyypillisesti kuukausittain. Lyhennyksen ja koron suhde kuukausittain vaihtelee lainamuodon mukaan. 2.3 Korko Rahaa ei saa lainaan ilmaiseksi vaan siitä täytyy maksaa korkoa. Korko jakautuu kahteen osaan, viitekorkoon ja marginaaliin. 2.3.1 Viitekorko Laina sidotaan johonkin viitekorkoon. Asiakas saa vapaasti valita haluamansa viitekoron. Yleisimmät viitekorot ovat markkinakorko euribor ja pankkien omat prime korot. Euriborissa tulee vielä valita korontarkistusajanjakso. Perinteisesti yleisin vaihtoehto on ollut 12kk euribor. Silloin korko tarkistetaan kerran vuodessa ja sen päivän 12kk euribor
arvolla maksetaan lainan korkoja koko seuraava vuosi. Tässä yhteydessä opiskelija katsoo netistä sen päivän 12kk euribor arvon tulevaa laskua varten. Pankkien prime koroissa pankki yksipuolisesti määrittää koron arvon. 2.3.2 Marginaali Viitekoron lisäksi lainasta tulee maksaa pankille marginaali. Marginaali on asiakkaan ja pankin välinen neuvoteltava sopimus. Uusien lainojen marginaalit vaihtelevat eri aikoina. Esimerkkilaskussa käytetään marginaalia 1% 2.3.3 Kuukausierä Kuukausierä on lainapääoman lyhennys + korko (viitekorko + marginaali) 2.4 Lainamuodot Seuraavassa esitellään pääpiirteissään kaksi yleisintä lainamuotoa. 2.4.1 Annuiteettilaina Annuiteettilainassa jokainen kuukausierä on samansuuruinen. Lainapääoman lyhennyksen ja koron suhde vaihtelee kuukausittain. Koron muutokset vaikuttavat laina-aikaan. 2.4.2 Tasalyhenteinen laina Tasalyhenteisessä lainassa lainapääomaa lyhennetään joka kuukausi samalla summalla. Joka kuukausi lasketaan korko jäljellä olevalle pääomalle. Kuukausierä vaihtelee, koron pysyessä samana jokainen kuukausierä halpenee. Koron muutokset vaikuttavat kuukausierään. 3 Kaavat Excelin kaavoja käytettäessä tulee aina kun mahdollista käyttää soluosoitteita (esim. A1) suorien arvojen sijaan. Tässä esimerkissä kerätään kaikki lähtöarvot (lainapääoma, viitekorko, marginaali, korko, laina-aika, erien määrä) soluihin talteen. Jos halutaankin vaihtaa yhtä parametria esim. laina-aikaa, se voidaan vaihtaa vain yhteen kohtaan ja kaikki laskut pysyvät ennallaan. Näin ollen taulukosta tulee hyvin joustava. 3.1 Excelin valmiit kaavat Valmiita kaavoja sovelletaan annuiteettilainan laskemiseen. Kaikissa laskuissa tulee huomioida että korko on vuosikorko ja se tulee jakaa jokaiselle kuukausierälle erikseen. 3.1.1 PMT Laskee annuiteettilainan kuukausierän suuruuden
3.1.2 PPMT Laskee annuiteettilainan kuukausittaisen pääoman lyhennyksen määrän. 3.1.3 IPMT Laskee annuiteettilainan kuukausittaisen koron määrän. 3.2 Omat kaavat Omaa kaavaa käytetään tasalyhenteisen lainan laskemiseen. Omat kaavat alkavat aina =- merkillä. Omaa kaavaa käytetään ensin kuukausittaisen lyhennyksen määrän laskemiseen. Sen jälkeen kuukausierän koron laskemiseen kirjoitetaan oma kaava. Kaavan apuna käytetään soluja missä on eränumero, korko ja äsken laskettu kuukausittaisen lyhennyksen määrä. Lopuksi lasketaan vielä yhteen lyhennys ja korko ja siten saada kuukausittain vaihtuva kuukausierä. Molemmista lainamuodoista tulee laskea yhteen pankille takaisin maksettavan rahan määrä. Se on erisuuruinen eri lainamuodoilla. 4 $-merkki ja kaavan kopioiminen Kaavan pystyy kopioimaan solusta toiseen joko vetämällä hiirellä alakulmasta tai joissakin tapauksissa vielä helpommin tupla klikkaamalla solun alakulmassa. Excel pyrkii juoksuttamaan arvoja siten että kopioidulla kaavarivillä lähtöarvoa haetaankin seuraavasta solusta. Usein tämä on hyvä oletus mutta ei aina. Haluttaessa sitoa soluosoite kiinni tulee solun ympärille laittaa $-merkit. $-merkki kirjaimen edessä sitoo sarakkeen paikalleen ja $-merkki numeron edessä sitoo rivin paikalleen. Usein halutaan sitoa molemmat paikalleen. Siihen tarkoitukseen on kätevä pikanäppäin (F4). Opiskelijan tulee pankkiesimerkissä miettiä, mitkä solut tulee kaavoja kopioitaessa sitoa kiinni $-merkein ja mitkä ei. 5 Juokseva numerointi Pankkiesimerkin taulukkoon halutaan sarake eränumerolle 1,2,3 Juoksevan numeroinnin saa tehtyä kätevästi kirjoittamalla käsin kaksi ensimmäistä numeroa. Sen jälkeen juoksevan numeroinnin saa valitsemalla molemmat solut aktiiviseksi ja vetämällä alakulmasta haluttuun numeroarvoon asti. 6 Diagrammit Lopuksi piirretään diagrammi koron käyttäytymisestä lainakuukausien aikana molemmissa lainamuodoissa. Opiskelija saa itse valita käyttääkö esim. pylväitä vai viivoja. Viimeistään
tässä kohdin havainnollistuu että annuiteettilainassa koron maksu painottuu alkuun ja pääoman lyhennys loppuun. Tasalyhenteisessä lainassa puolestaan laina lyhenee tasaisesti ja korkosumma pienenee kuukausi kuukaudelta.