Olli Mattinen Tülin Bedretdin. Kotitalousluottokysely 2008: OSALLA KOTITALOUKSISTA HUOLESTUTTAVAN KORKEA VELKARASITUS

Transkriptio

1 Kysely-yhteenveto 1(5) Kotitalousluottokysely 2008: OSALLA KOTITALOUKSISTA HUOLESTUTTAVAN KORKEA VELKARASITUS Kotitalousluottokyselyn mukaan asuntolainat keskittyvät nuorille lapsiperheille ja osalla kotitalouksista on huolestuttavan korkea velkarasitus. Lainaajat ovat pidentyneet. Laina-aika ylittää 21 vuotta yli puolessa myönnetyistä asuntolainoista. Tällaisessa tilanteessa asuntolainan järjestelyvaraa ei ole enää paljon käytössä. Lyhennyksen lykkäys ei helpota velallisen taloudellista tilannetta, koska korkojen osuus maksuerästä on suuri, ja ne velallisen on kuitenkin maksettava. Vaikka hoitamattomien asuntolainojen määrä ja osuus on kasvanut, niitä on edelleen melko vähän. Käänne heikompaan on kuitenkin tapahtunut. Tämä ennakoi maksuvaikeuksien kasvua ja asuntoluottokannan laadun heikkenemistä. Pankkien riskien kannalta luottotappiotasot ovat edelleen matalat. Asuntolainojen marginaalit ovat hieman nousseet ja osa pankeista on kiristänyt luotonmyöntökriteereitään. Luotonmyöntökriteerien kiristyminen voi olla myös asiakkaan etu, sillä takaisinmaksukykyyn kiinnitetään aikaisempaa enemmän huomiota. Näin pyritään välttämään liian suurien asuntolainojen ottaminen. Rata teki syksyllä 2008 kotitalousluottokyselyn, jossa se selvitti, miten pankit 1 ovat varautuneet luotonannossaan ja riskienvalvonnassaan kotitalousluottoihin ja erityisesti asuntolainoihin liittyviin riskeihin. Lisäksi kyselyssä tutkittiin pankkien kotitalousluottojen kehitystä. Kyselyn tiedot perustuvat tilanteeseen Uusien asuntolainojen koko on kasvanut ja laina-aika pidentynyt Suurten asuntolainojen määrä on kasvanut ja laina-ajat ovat pidentyneet (taulukot 1 ja 2). Yleisin asuntolainan pituus on vuotta. Elokuussa 2008 uusista asuntolainoista 52 % kuului tähän luokkaan, kun joulukuussa 2005 niiden osuus oli 44 %. Lyhyiden laina-aikojen määrä on supistunut vertailujaksona (1-8/2008 vrt. 1-6/2005) ja pitkien laina-aikojen vastaavasti kasvanut. Vuonna 2008 yleisin lainan koko oli velan määrällä mitattuna (taulukko 1). Uusista asuntolainoista 28 % asettui tähän luokkaan, kun vastaava luku vuonna 2005 oli 34 %. Vuoteen 2005 verrattuna alle euron asuntolainojenlainojen osuus on pienentynyt selkeästi, kun taas varsinkin euron lainojen osuus on kasvanut. 1 Kyselyyn osallistuivat: Aktia Pankki, Nordea Pankki Suomi, Osuuspankkikeskus Osk., Sampo Pankki, Suomen Hypoteekkiyhdistys, Säästöpankit, Paikallisosuuspankit, Ålandsbanken

2 KyskY 2(5) Uusista asuntolainoista 0,3 % oli laina-ajaltaan yli 40 vuotta. Näiden määrä on kasvanut 0,2 %-yksikköä vuodesta Nuorilla ja keski-ikäisillä euron lainoja vuotiailla yleisin lainan koko on euroa. Kyselyn mukaan suurimmat luotot ovat keskittyneet ja vuotiaille (taulukko 3). Kahden pienimmän kokoluokan osuus on supistunut tasaisesti kaikissa ikäryhmissä vuodesta Supistuminen on ollut 15 %-yksikköä euron lainojen osuus on vastaavasti kasvanut, varsinkin alle 25-vuotiailla. Muilla ikäryhmillä yli euron lainojen osuus on kasvanut huomattavasti. Osalla kotitalouksista huolestuttavan korkea velkarasitus Asuntolainasta aiheutuva velkarasitus vie tavallisimmin % velallisen nettotuloista. Asuntolainoista 18 % on myönnetty velallisille, joiden nettotuloista enemmän kuin puolet kuluu asuntolainan takaisinmaksuun. Lisäksi kotitalouksien mahdolliset muut luotot lisäävät perheen velkarasitusta. Kotitalouden ennakoimattomat, yllättävät menot, mahdollinen epävarmuus työllisyydestä ja asuntojen voimakas hintojen lasku ovat uhkia, jotka toteutuessaan voivat aiheuttaa kotitalouksille vaikeuksia. Varsinkin silloin, jos asuntolaina ja mahdollinen kulutusluotto hipovat velallisen takaisinmaksukyvyn rajoja. Rata on pitkään painottanut, että pankkien on luottoriskin hallitsemiseksi pidettävä lainanottajien velkarasitus riittävän matalana ja vältettävä ylisuurten lainojen myöntämistä. Erääntyneiden ja järjestämättömien saamisten osuus luottokannasta on kasvanut Vaikka suomalaisten pankkikonsernien erääntyneet (luotot erääntyneenä päivää) ja järjestämättömät saamiset (luotot erääntyneenä yli 90 päivää) ovat vähäiset, niiden määrä on kasvanut (taulukko 5). Myös niiden osuus luottokannasta on kasvanut. Kehitys ennakoi pankkien asuntoluottokannan laadun heikkenemistä. Talouden epävarmuus saattaa osaltaan lisätä erääntyneitä ja järjestämättömiä saamisia. Asuntolainamarginaalit kääntyneet nousuun pitkän kaventumisen jälkeen Uusien asuntolainojen marginaalien pitkä lasku on taittunut syksyn aikana ja asuntolainojen marginaalit ovat lähteneet loivaan nousuun. Vielä vuoden 2008 alkupuolella ( ) myönnettyjen uusien asuntolainojen keskimarginaali oli noin 0,4 %, mikä on 0,3 %-yksikköä alhaisempi kuin vuonna 2005 myönnettyjen uusien asuntolainojen keskimarginaali. Uusien asuntolainojen marginaalit ovat tämän jälkeen nousseet ja loka-

3 KyskY 3(5) marraskuussa myönnettyjen uusien asuntolainojen keskimarginaalit ovat olleet noin 0,1 prosenttiyksikköä alkuvuotta korkeammalla tasolla. Myös koko asuntoluottokannan keskimarginaali on supistunut vuoden 2005 lopun 0,8 %-yksiköstä vuoden 2008 elokuun lopun 0,5 %-yksikköön. Ennen tätä syksyä myös Basel II -vakavaraisuusuudistus alensi asuntolainojen marginaaleja. Asuntolainojen pääomavaateet ovat keskimäärin pienentyneet. Tämä on koskenut erityisesti niitä pankkeja, jotka ovat ottaneet käyttöönsä sisäisten luottoluokitusten menetelmän (Internal Ratings Based Approach, IRBA). Asiakkaat valitsevat asuntolainan viitekoroksi matalimman koron Kotitalouksien uusista asuntolainoista sidotaan edelleen noin 95 % euribortai primekorkoihin (taulukko 6). Kiinteiden korkojen suosio oli huipussaan vuonna 2006, minkä jälkeen niiden suosio on hiipunut noin 4 %:iin, mutta muutos on ollut pieni, noin yhden %-yksikön luokkaa. Lyhyiden viitekorkojen suosion takia markkinakorkojen muutos näkyy nopeasti lainanhoitomenoissa. Primekorot ovat olleet vuoden 2005 lopulta tämän vuoden marraskuuhun asti 12 kuukauden euriborkorkoa alhaisempia, mikä osaltaan selittää niiden suosion kasvua. Tällä hetkellä 12 kuukauden euriborkorko on primekorkoja alhaisempia. Finanssikriisi näkyy pankkien luotonmyöntökriteereiden kiristymisenä Pankkien luotonmyöntökriteerit ovat luottokelpoisuus, takaisinmaksukyky ja vakuudet. Pankit hyväksyvät asuntovakuuden vakuusarvoksi tavallisesti % kohteen käyvästä arvosta. Lisävakuuksiksi hyväksytään muu reaalivakuus, valtion osatakaus ja henkilötakaaja. Viime aikoina pankit ovat markkinoineet lisävakuudeksi vakuutusyhtiön myöntämää takausta. Kyselyn mukaan pankit voivat myöntää asuntolainoja ilman lisävakuutta asunnon käypään arvoon asti. Mahdollinen vakuusvaje hinnoitellaan tällöin marginaaliin. Lisäksi vakuudettomia kulutusluottoja esim. huonekaluhankintoihin voidaan myöntää asunnon oston yhteydessä. Pankit vastasivat, että markkinatilanteen vuoksi luotonmyöntökriteereitä on tiukennettu. Takaisinmaksukykyä arvioidaan tiukemmin. Pankit kiinnittävät entistä tarkempaa huomiota luotonhakijan työsuhteeseen ja työnantajaan. Vakuuksien kattavuutta on pyritty lisäämään, jolloin lisävakuuksia vaaditaan entistä enemmän. Asunnon vaihtotilanteessa pankit varautuvat siihen,

4 KyskY 4(5) että myytävä asunto myydään arvioitua alhaisemmalla hinnalla ja että omakotitalon rakennusprojekteissa kustannukset ylittävät arviot. TAULUKOT Taulukko 1. Uusien asuntolainojen jakautuminen velan määrän mukaan 1-8/2008 vs.1-6/2005 Lainan koko Muutos 12/05-08/ % 22 % 8 % % 34 % 6 % % 24 % 2 % % 10 % 6 % % 8 % 6 % Yli % 2 % 0 % Yhteensä 100 % 100 % Taulukko 2. Uusien asuntolainojen maturiteettijakauma Alkuperäinen lainaaika 08/08 Muutos 12/05-08/08 12/05 alle 10 vuotta 14 % 15 % 1 % vuotta 13 % 17 % 4 % vuotta 14 % 21 % 7 % vuotta 52 % 44 % 8 % vuotta 6 % 2 % 4 % yli 40 vuotta 0,3 % 0,1 % 0,2 % Yhteensä 100 % 100 % Taulukko 3. Uusien asuntolainojen jakautuminen ikäryhmittäin eri kokoluokissa, Velallinen Yli Yhteensä Alle 25-vuotiaat 14 % 43 % 31 % 10 % 3 % 0 % 100 % vuotiaat 11 % 26 % 30 % 19 % 13 % 1 % 100 % vuotiaat 14 % 27 % 24 % 16 % 16 % 3 % 100 % Yli 50-vuotiaat 26 % 29 % 19 % 10 % 11 % 4 % 100 % Yhteensä 14 % 28 % 26 % 16 % 13 % 2 % 100 %

5 KyskY 5(5) Taulukko 4. Uusien asuntolainojen velkarasitus Velkarasitus/nettotuloista asuntolainan takaisinmaksuun (eur) 10 % - 20 % 12 % 21 % - 30 % 24 % 31 % - 40 % 28 % 41 % - 50 % 19 % 51 % - 60 % 10 % 61 % - 70 % 5 % 71 % - 80 % 3 % Taulukko 5. Erääntyneiden ja järjestämättömien saamisten osuus asuntoluottokannasta 08/ / / /2005 Erääntyneet saamiset 0,61 % 0,46 % 0,38 % 0,39 % Järjestämättömät saamiset 0,51 % 0,37 % 0,28 % 0,25 % Taulukko 6. Uusien asuntolainojen korkosidonnaisuus Viitekorko 08/08 12/07 12/06 12/05 euribor 36 % 47 % 47 % 84 % prime 59 % 48 % 47 % 11 % kiinteä 4 % 4 % 5 % 4 % muut 1 % 1 % 1 % 1 %